Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Transkriptio

1 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa laaditaan työmarkkinoita käsitteleviä raportteja ja analyyseja. Seuranta- ja ennakointitiedon tarve on korostunut talouden nopeiden ja osin yllätyksellisten muutosten vuoksi. Ei tarvita pelkästään erilaista numerollista tietoa, vaan erityisen tarpeellista on tiedoista tehtävien yhteenvetojen, johtopäätösten ja analyysien laatiminen. Tämä raportti yhdistää numerollista seurantaa ja siitä tehtävää analyysia. Raportin tiedot saadaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämästä työnvälitystilastosta. Työnvälitystilasto saadaan työ- ja elinkeinotoimistojen asiakasrekistereiden tiedoista. Tilaston laatuselosteen linkki on tässä: Raportti koostuu viidestä osiosta: 1. Kaakkois-Suomen uusien avoimien paikkojen seuranta Tässä osiossa esitellään meneillään olevan vuoden paikkakehitystä. Seurannassa halutaan tuoda esiin paitsi paikkojen rakennetta eli millaisia paikkoja on eniten jne., myös miten tilanne on muuttunut. Numerotaulukoissa esitellään muutosta edellisen vuoden vastaavaan aikaan ja myös kahden vuoden muutosta. Tietoja esitellään lähinnä ammattiryhmittäin. Työvoimaa tilatessaan työnantaja ilmoittaa työtehtävän ammattinumeron. Tämä on hyvä pohja saada esiin se, millaisia tarjolla olevat työpaikat ovat ja miten työvoiman kysyntä näillä perusteilla muuttuu. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 2. Nuoret ( v.) työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa käsitellään nuorten ajankohtaista, kuluvan vuoden työttömyystilannetta. Tietoja esitellään neljännesvuosittain. Selvityksessä halutaan tuoda esiin paitsi nykyistä työttömyystilannetta myös tilanteen muutosta. Ajankohtaisia tietoja verrataan edellisten vuosien tilanteeseen. Olemme tässä laajentaneet nuorten ryhmää yleisen pidetyn vuotiaiden sijasta vuotiaisiin. Tämä mm. sen vuoksi, että usein koulutus vie paljon aikaa ja muutoinkin työmarkkinoille sisään pääseminen tapahtuu osalla nuoria vasta sen jälkeen kun he ovat täyttäneet 25 vuotta. Nuorten työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 3. Työssä käyvät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa raportoidaan työssä käyvän työnhakijajoukon rakenteellisia piirteitä kuluvana vuonna Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan sitä, millaisista henkilöistä työssä käyvien uutta työtä hakevien joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut viime aikoina. Työnhakijoiden tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 1

2 4. 50 vuotta täyttäneet työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Iäkkäiden työttömyyttä käsittelevässä raportissa seurataan miten 50 vuotta täyttäneiden työttömyystilanne on viime aikoina kehittynyt Kaakkois-Suomessa. Raportissa tarkastellaan iäkkäiden työttömyyden rakenteellisia piirteitä ja työttömyyden kehitystä. 50 vuotta täyttäneiden työttömyyttä tarkastellaan mm. ammattiryhmittäin ja koulutuksen mukaan. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. 5. Pitkäaikaistyöttömät Kaakkois-Suomen työmarkkinoilla Tässä osiossa esitellään meneillään olevan vuoden pitkäaikaistyöttömyyden kehitystä. Raportissa tarkastellaan pitkäaikaistyöttömyyden rakenteellisia piirteitä: millaisista henkilöistä joukko koostuu ja miten rakenne on muuttunut ajan myötä Kaakkois-Suomessa. Pitkäaikaistyöttömien tilannetta tarkastellaan mm. ikä-, ammatti- ja koulutusrakenteen pohjalta. Mukana on myös seutukuntakohtaista tilastotietoa. Raportin on päivittänyt suunnittelusihteeri Anitta Lehtinen ja seuraava päivitys tehdään noin kolmen kuukauden kuluttua. 2

3 Sisällys 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN TYÖPAIKKOJEN SEURANTA Uudet avoimet työpaikat syyskuussa Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat heinä syyskuussa Yleistilanne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat vuoden 2015 alusta lähtien Yleistilanne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne TYÖSSÄ KÄYVÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Yleistilanne Työssä olevien työnhakijoiden ammattirakenne Työssä olevien työnhakijoiden koulutusrakenne VUOTTA TÄYTTÄNEET TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Työttömyys pääikäryhmittäin vuotiaat ja sitä vanhemmat työttömät työnhakijat Iäkkäiden työttömyyden yleinen kehitys Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Iäkkäiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖMARKKINOILLA Pitkäaikaistyöttömät heinä syyskuussa Yleistilanne Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne Pitkäaikaistyöttömät vuoden 2015 alusta lähtien Yleistilanne Pitkäaikaistyöttömien ammattirakenne Pitkäaikaistyöttömien koulutusrakenne

4 1. KAAKKOIS-SUOMEN UUSIEN AVOIMIEN TYÖPAIKKOJEN SEURANTA 1.1. Uudet avoimet työpaikat syyskuussa 2015 Vuoden 2015 syyskuussa ilmoitettiin Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon 1661 alueella avautunutta työpaikkaa, kaksi prosenttia vähemmin kuin vuotta aiemmin. Avautuneista uusista paikoista 30 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöille, 29 % oli asiantuntijoiden ammateissa ja 15 % erityisasiantuntijoille. Edellisestä vuodesta suhteellisesti eniten lisääntyivät toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijöiden paikat, 53 %. Johtajien uudet avoimet paikat lisääntyivät 43 % ja erityisasiantuntijoiden 36 %. Suhteellisesti suurin vähennys edelliseen vuoteen verrattuna nähdään ammatteihin luokittelemattomien uusissa paikoissa -62 %, maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat vähenivät 50 % ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikat 30 %. Määrällisesti eniten uudet avoimet paikat lisääntyivät edellisestä vuodesta erityisasiantuntijoiden ammateissa (+65). Suurin määrällinen vähennys nähdään rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden ryhmässä, 54 paikkaa vähemmin kuin vuosi sitten. Taulukko: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella syyskuussa Ammattiryhmä Syyskuu Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ lkm % lkm % AMMATIT YHTEENSÄ ,4 12 0,7 1 Johtajat ,9 1 11,1 2 Erityisasiantuntijat , ,4 3 Asiantuntijat , ,4 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät , ,3 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät , ,6 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym , ,0 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät , ,9 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät ,1-1 -1,5 9 Muut työntekijät , ,2 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät , ,7 Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli syyskuussa 4,4 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 4,5 prosenttia. Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin syyskuussa uutta avointa työpaikkaa, prosentin verran vähemmin kuin vuotta aiemmin. Uusista avoimista paikoista 30 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja, 21 % asiantuntijoiden paikkoja ja 14 % muiden työntekijöiden paikkoja. Vuoden 2014 syyskuuhun verrattuna suurimmat vähennykset olivat ammatteihin luokittelemattomien (-55 %) sekä 4

5 maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. (-44 %) uusissa avoimissa paikoissa. Suhteellisesti eniten lisääntyivät sotilaiden (+50 %) ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikat (+7 %). Suurin määrällinen lisäys edellisestä vuodesta oli rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden paikoissa (+306) ja suurin määrällinen vähennys asiantuntijoiden uusissa paikoissa (-547). Kahden ammattinumeron tasolla Kaakkois-Suomen paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten avoimista paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja (23 %). Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 20 %, luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoiden 8 %, palvelutyöntekijöiden paikkoja 6 % ja asiakaspalvelutyöntekijöiden 5 % kaikista alueen uusista avoimista paikoista. Suurimmat määrälliset vähennykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat lainopillisten, sosiaali-, kulttuurialan erityisasiantuntijoiden (-50), kuljetustyöntekijöiden (-37), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden (-32), teollisuuden ja rakentamisen avustavien työntekijöiden (-31) sekä rakennustyöntekijöiden ym. (pl. sähköasentajat) (-27) uusissa avoimissa paikoissa. Suurimmat määrälliset lisäykset edelliseen vuoteen verrattuna olivat luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoiden (+103), asiakaspalvelutyöntekijöiden (+65), lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden (+26), prosessityöntekijöiden (+15) sekä katujen puhtaanapidon ja jätehuollontyöntekijöiden (+14) uusissa avoimissa paikoissa. Ammateittain tarkasteltaessa eniten syyskuussa oli avoimia paikkoja myyntineuvottelijoille (205), myyjille (122), puhelinmyyjille (122), myyntiedustajille (113) ja tietotekniikan insinööreille (80). Syyskuun uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 3 % (vuotta aiemmin niitä oli 5 %), 1 3 kuukaudeksi työllistäviä paikoista oli 12 % (13 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 10 % (17 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 62 % kun niitä vuotta aiemmin oli 51 %. Uudet avoimet paikat jakautuivat maakunnittain siten, että 57 % oli Kymenlaaksossa ja 43 % Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan paikat lisääntyivät 15 % vuoden takaisesta ja Kymenlaakson paikat vähenivät 12 %. Seutukunnittain alueen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa nähdään, että Kaakkois-Suomen syyskuun uusista avoimista työpaikoista 36 % oli Lappeenrannan seutukunnan alueella. Alueen 603 paikkaa oli 26 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alueen paikoista oli 28 % liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja, 15 % myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja, 14 % luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijoiden sekä 7 % asiakaspalvelutyöntekijöiden paikkoja. 5

6 Imatran seudulla oli uusia avoimia paikkoja syyskuussa 106, 21 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista oli myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja 18 %, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikkoja 11 %, asiakaspalvelutyöntekijöiden paikkoja 11 % ja lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden paikkoja 10 %. Taulukko: Kuukauden uudet avoimet työpaikat Kaakkois-Suomessa syyskuussa Alue Syyskuu Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ lkm % lkm % Yhteensä ,4 12 0,7 081 Kouvola , ,2 082 Kotka-Hamina , ,8 Kymenlaakso ,4 51 5,7 091 Lappeenranta ,6 40 7,1 093 Imatra , ,7 Etelä-Karjala , ,2 Kouvolan seutukunnassa uusia avoimia paikkoja oli syyskuussa 569, 34 % Kaakkois-Suomen paikoista. Kouvolan seudulla paikkojen määrä väheni 2 % edellisestä vuodesta. Seutukunnan paikoista oli eniten myyjien ja kauppiaiden ym. (28 %), liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden (18 %) palvelutyöntekijöiden (6 %) asiakaspalvelutyöntekijöiden (6 %) paikkoja. Kotka-Haminan seudulla oli uusia avoimia paikkoja syyskuussa 383, joka on 24 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Seutukunnan paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja 26 %, myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja 18 % ja konepaja- ja valimotyöntekijöiden, asentajien, korjaajien paikkoja 6 % Kehitys vuoden 2015 alusta lähtien Uusia, työ- ja elinkeinotoimistoon ilmoitettuja työpaikkoja avautui Kaakkois-Suomessa tammi syyskuussa 2015 keskimäärin kuukaudessa 2185 eli 11 % enemmän kuin vastaavana aikana vuonna Kaakkois-Suomen uusista avoimista työpaikoista eniten oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden (32 %) ja asiantuntijoiden (28 %) paikkoja. Tarkasteltaessa uusia avoimia paikkoja yhden ammattinumeron tarkkuudella, havaitaan, että suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+27 %) ja asiantuntijoiden (+21 %) paikat. Edellisestä vuodesta väheni suhteellisesti eniten maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (-47 %) sekä ammatteihin luokittelemattomat ryhmät (-45 %). Suurin 6

7 määrällinen kasvu oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikoissa (+147) ja suurin supistuminen maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-26) keskimäärin kuukaudessa. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat 1 ammattinumeron tarkkuudella tammi syyskuussa keskimäärin kuukaudessa Johtajat 2 Erityisasiantuntijat 3 Asiantuntijat 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 9 Muut työntekijät 0 Sotilaat X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Kaakkois-Suomen paikkojen osuus koko maan paikoista oli tammi syyskuussa 5,1 prosenttia kun se vuotta aiemmin oli 4,8 %. Koko maan TE -toimistoihin ilmoitettiin yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana keskimäärin kuukaudessa uutta avointa työpaikkaa, 4 % enemmin kuin vastaavana aikana vuonna Uusista avoimista paikoista 33 % oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja asiantuntijoiden paikkojen osuus oli 20 %. Vuoden 2014 vastaavaan aikaan verrattuna lisääntyivät paikat eniten sotilaiden (+67 %), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (+19 %) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+16 %) ryhmissä. Suhteellisesti eniten edellisestä vuodesta vähenivät ammatteihin luokittelemattomat (-43 %) sekä maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikat (-25 %). Kahden ammattinumeron tarkkuudella Kaakkois-Suomen uusia avoimia paikkoja tarkasteltaessa havaitaan, että eniten tammi syyskuun paikoista oli liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden paikkoja, joita oli 24 %. Myyjien ja kauppiaiden ym. paikkoja oli 18 %, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikkoja 8 % ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja 6 % kaikista Kaakkois-Suomen uusista avoimista paikoista. 7

8 Vuoteen 2014 verrattuna oli vuonna 2015 suurimmat määrälliset lisäykset liike-elämän ja hallinnon asiantuntijoiden avautuneissa paikoissa keskimäärin kuukaudessa (+108). Myyjien, kauppiaiden ym. paikat lisääntyivät 71:llä, hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöiden paikat 48:llä, siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikat 21:llä sekä suojelu- ja vartiointityöntekijöiden paikat 20:llä keskimäärin kuukaudessa. Suurin määrällinen vähennys edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna oli katujenpuhtaanapidon ja jätehuollon työntekijöiden uusissa avoimissa paikoissa -35. Maanviljelijöiden ja eläintenkasvattajien ym. paikat vähenivät 28:lla, yrittäjien paikat 8:lla ja lainopillisten, sosiaali-, kulttuurialan erityisasiantuntijoiden paikat 8:lla keskimäärin kuukaudessa. Tammi syyskuun uusista avoimista paikoista oli alle kuukauden kestäviä paikkoja 5 % (8 % vuonna 2014). 1 3 kuukaudeksi työtä antavia oli paikoista 25 % (19 %) ja 3 6 kuukaudeksi työllistäviä 16 % (16 %). Yli vuoden kestäviä uusista paikoista oli 44 % kun niitä vuotta aiemmin oli 43 %. Kaakkois-Suomessa tammi syyskuussa 2015 avoinna olleista paikoista 63 % oli Kymenlaaksossa ja 37 % Etelä-Karjalassa. Kymenlaakson paikat lisääntyivät 22 % vuoden takaisesta ja Etelä-Karjalan paikat supistuivat kolme prosenttia. Taulukko: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat seutu- ja maakunnittain tammi syyskuussa Alue Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos 2014/2015 Muutos 2013/ Lkm % Lkm % Yhteensä , ,1 081 Kouvola , ,7 082 Kotka-Hamina , ,6 Kymenlaakso , ,2 091 Lappeenranta ,9 6 0,9 093 Imatra , ,0 Etelä-Karjala , ,6 Kaakkois-Suomen paikoista 38 % oli Kouvolan seutukunnan alueella, jossa paikkojen lisäystä edelliseen vuoteen oli 33 %. Alueen paikoista oli 34 % asiantuntijoiden ja 26 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja. Määrällisesti eniten lisääntyivät asiantuntijoiden paikat (+99) ja suurin vähennys oli ammatteihin luokittelemattomien paikkojen ryhmässä (-5). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja (31 %), myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (18 %) ja siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja (7 %) kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. 8

9 Kotka-Haminan seutukunnassa avautui 24 % Kaakkois-Suomen uusista paikoista. Alueen paikkatarjonta lisääntyi 8 % vuoden takaisesta. Paikoista oli 43 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikkoja ja 21 % asiantuntijoiden paikkoja. Vuoden takaisesta suurin kasvu oli palvelu- ja myyntityöntekijöiden uusissa paikoissa (+72) ja suurin vähennys oli muiden työntekijöiden paikoissa (-12). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijöidenpaikkoja, joita oli 19 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 16 % ja liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja 16 %. Kaavio: Kaakkois-Suomen uudet avoimet työpaikat seutukunnittain 1 ammattinumeron tarkkuudella tammi-syyskuussa 2015 keskimäärin kuukaudessa Johtajat Erityisasiantuntijat Asiantuntijat Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät Palvelu- ja myyntityöntekijät Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Prosessi- ja kuljetustyöntekijät Muut työntekijät Sotilaat 0 X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät Kouvola Kotka-Hamina Lappeenranta Imatra Lappeenrannan seutukunnan uusien avoimien paikkojen määrä kasvoi noin prosentin vuoden takaisesta. Alueella avautuneista työpaikoista oli 30 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 30 % asiantuntijoiden ja paikkoja. Määrällisesti eniten lisääntyivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden paikat (+26) ja suurin vähennys oli maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. paikoissa (-34). Kahden ammattinumeron tarkkuudella oli eniten ilmoitettu liike-elämän ja hallinnon asiantuntijan paikkoja, joita oli 25 % kaikista alueen paikoista. Myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja oli 18 % ja palvelutyöntekijöiden paikkoja 7 % kaikista seudun uusista avoimista työpaikoista. Imatran seudun uudet avoimet paikat vähenivät 16 % vuotta aiemmasta. Tammi syyskuussa avautuneista paikoista oli 29 % palvelu- ja myyntityöntekijöiden ja 22 % muiden työntekijöiden paikkoja. 9

10 Eniten edellisestä vuodesta lisääntyivät maanviljelijöiden, metsätyöntekijöiden ym. uudet paikat (+9) ja eniten vähenivät muiden työntekijöiden paikat (-15). Hieman tarkemmalla kahden ammattinumeron tarkkuudella oli seudun uusista avoimista paikoista eniten myyjien, kauppiaiden ym. paikkoja (13 %), siivoojien, kotiapulaisten ja muiden puhdistustyöntekijöiden paikkoja (11 %) ja lakiavustajien, sosiaali- ja kulttuurialan asiantuntijoiden paikkoja 8 %. 10

11 TAULUKKO: Uudet avoimet työpaikat Kaakkois-Suomessa ammattiryhmittäin Ammattiryhmä Syyskuu Muutos % Muutos % Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos % Muutos % / / / /2015 AMMATIT YHTEENSÄ ,4 0, ,3 6,1 11 Johtajat, ylimmät virkamiehet ja järjestöjen ,0-75, ,7-66,7 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat ,0 0, ,0-33,3 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan peruspalv ,0 200, ,0 66,7 14 Hotellin, ravintolan, kaupan, muiden palvel Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiant ,8 404, ,3 57,7 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat ,0 18, ,5-17,6 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantu ,0 4, ,4-12,8 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntija ,0-10, ,2 34,8 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantu ,0-20, ,3 14,3 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasian ,1-12, ,6-56,5 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat ,0-28, ,3-25,7 32 Terveydenhuollon asiantuntijat ,2-7, ,8-30,5 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat ,8 15, ,6 26,0 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asian ,3 61, ,7-9,5 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asia ,0-50, ,0-50,0 41 Toimistotyöntekijät ,3-67, ,3-24,4 42 Asiakaspalvelutyöntekijät ,8 394, ,6 60,5 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyönteki ,5 175, ,2-12,5 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,7-50, ,9-66,7 51 Palvelutyöntekijät ,7 14, ,9-22,2 52 Myyjät, kauppiaat ym ,3 30, ,8 69,5 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntek ,0-35, ,4 2,5 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,1 216, ,4 128,6 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym ,0 0, ,9 8,0 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät ,0-100, ,0 100,0 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentaja ,0-7, ,2-20,0 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korj ,1-3, ,9 20,0 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan , ,0 0,0 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät ,3-93, ,4-9,1 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valm ,0-50, ,6-16,7 81 Prosessityöntekijät ,3 73, ,0-51,3 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ,0-83, ,0-7,1 83 Kuljetustyöntekijät ,2 0, ,4-31,0 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistusty ,4-48, ,6 5,5 92 Maa-, metsä- ja kalatalouden avustavat työn ,5 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työ ,8-48, ,3-17,0 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,1-40, ,7-13,5 95 Katumyyjät, kengänkiillottajat ym Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työnt ,0 46, ,0-32,7 01 Upseerit Aliupseerit Sotilasammattihenkilöstö X0 Yrittäjät ,5-94, ,1-57,7 X1 Opiskelijat X2 Ei ammattia X3 Ammattia vaihtavat X4 Vastavalmistuneet X5 Valmennukset X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat

12 2. NUORET VUOTIAAT TYÖTTÖMÄT TYÖNHAKIJAT KAAKKOIS-SUOMEN TYÖ- MARKKINOILLA 2.1. Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat heinä syyskuussa Yleistilanne Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston kuukauden lopun tilannekatsaustietojen mukaan Kaakkois-Suomessa oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä keskimäärin kuukaudessa työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja. Määrä oli 6,6 % suurempi kuin vuoden 2014 heinä syyskuussa. Nuorten työttömyys kasvoi kokonaistyöttömyyttä voimakkaammin, sillä alle 30 -vuotiaita ilmoittautui Kaakkois-Suomesta heinä syyskuussa työttömäksi työnhakijaksi 7,4 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Kaikista työttömistä työnhakijoista oli vuotiaita 24,7 prosenttia kun heitä vastaavana aikana vuotta aiemmin oli 24,5 %. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos lomautettuja Lkm % Lkm % Kaikki työttömät työnhakijat , ,7 - nuoret ( v.) , ,6 Nuorten osuus kaikista työttömistä 24,7 % 24,5 % 23,3 % Kokonaistyöttömyyden sekä nuorisotyöttömyyden kasvu oli heinä syyskuussa Kaakkois-Suomessa lievempää kuin keskimäärin koko maassa. Koko maassa nuorten työttömien määrä kasvoi vuoden takaisesta 10,2 % ja kaikkien työttömien määrä kasvoi 8,6 %. Nuoria oli 25,7 % kaikista työttömistä työnhakijoista valtakunnan tasolla. Jakamalla nuoret työttömät työnhakijat kolmeen ikäryhmään, vuotta, vuotta sekä vuotta, havaitaan työttömiä olevan selvästi enemmän vanhemmissa ikäluokissa. Kaakkois-Suomen ELY -keskuksen toimialueen nuorista työttömistä työnhakijoista alle 20 -vuotiaita oli 16 %, vuotiaita 46 % ja vuotiaita 38 %. Ikäryhmien keskinäisessä vertailussa nähdään, että edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2015 eivät missään ikäryhmässä työnhakijat vähentyneet, suhteellisesti eniten lisääntyivät vuotiaat työttömät työnhakijat (+10 %). 12

13 Taulukko: Nuoret työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa keskimäärin kuukaudessa heinä syyskuussa vuodesta 2013 vuoteen 2015 Ikäryhmä 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % vuotiaat yhteensä , , vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat , ,6 Kaakkois-Suomen nuorissa työttömissä työnhakijoissa oli tämän vuoden kolmannella neljänneksellä suomen kansalaisia 92,9 %, venäläisiä oli 3,1 %, virolaisia 0,6 %, irakilaisia 0,5 % ja somalialaisia 0,4 %. Venäläisten nuorten työttömien työnhakijoiden määrä väheni vuoden takaisesta noin yhden prosentin, virolaisten määrä kasvoi 20 %, irakilaisten määrä väheni 11 % ja somalialaisten määrä väheni 38 %. Kaakkois-Suomen kaikista venäläisistä työttömistä työnhakijoista oli nuoria 13 %, virolaisista nuoria oli 17 %, irakilaisista 44 % ja somalialaisista 35 %. Työttömänä olevien nuorten työnhakijoiden määrä väheni Kouvolan seutukunnan alueella vuoden takaisesta noin yhden prosentin. Alueen muissa seutukunnissa nuorisotyöttömyys kasvoi, eniten Imatran seutukunnassa (+14 %) ja vähiten Lappeenrannan seutukunnassa (+9 %). Suhteellisesti vähiten nuoria työttömiä oli kaikista työttömistä työnhakijoista Imatran seudulla (23,8 %). Lappeenrannan seudun kaikista työttömistä hakijoista nuoria oli eniten 25,0 %. Kotka-Haminan seudun työttömistä nuorten osuus oli 24,7 % ja Kouvolan seudun työttömistä nuoria oli 24,8 %. Taulukko: Nuoret työttömät (ilman lomautettuja) alueen neljässä seutukunnassa Seutukunta 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaakkois-Suomi , ,6 081 Kouvola , ,4 082 Kotka-Hamina , ,7 091 Lappeenranta , ,0 093 Imatra , ,7 Nuorten rakennetyöttömyys Seuraavassa taulukossa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vertailun vuoksi taulukossa esitetään myös kaikkien työttömien työnhakijoiden vastaava tilanne. Vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä kasvoivat sekä nuorten (+ 14 %) että kaikkien (+11 %) rakennetyöttömien kokonaismäärät vuoden 2014 vastaavasta ajasta. 13

14 Suurin osa, 47 %, alle 30 -vuotiaista rakennetyöttömistä kuului heinä syyskuussa ryhmään palveluilta työttömäksi jääneet. Palveluilta työttömiksi jääneiden nuorten työttömien määrä kasvoi edellisvuodesta 5 %. Kakkien työttömien osalta tämä ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta 13 %. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.) Nuorten rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 8 %. Kaikista nuorista rakennetyöttömistä kuului 26 % tähän ryhmään. Kaikkien rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien määrä väheni edellisestä vuodesta 9 %. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Taulukko: Rakennetyöttömät keskimäärin kuukaudessa heinä syyskuussa Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta työttömäksi Palveluilta palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä Nuoret alle 30 -v. työttömät 3. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 20,3 % 25,6 % 46,8 % 7,2 % 100 % 3. neljännes 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 14,3 % 27,1 % 51,1 % 7,5 % 100 % Muutos % 62,5 7,8 4,6 10,7 14,2 Kaikki työttömät työnhakijat 3. neljännes 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 49,3 % 19,2 % 27,0 % 4,5 % 100 % 3. neljännes 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 45,6 % 23,5 % 26,4 % 4,5 % 100 % Muutos % 19,7-9,1 13,2 10,7 10,8 Nuorista rakennetyöttömistä pitkäaikaistyöttömien osuus oli 20 %, kaikkien rakennetyöttömien ryhmästä 49 prosenttia kuului pitkäaikaistyöttömien kategoriaan. Yhtäjaksoisesti vuoden työttömänä olleiden alle 30 -vuotiaiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 63 % kun kaikkien pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 20 %. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.) 14

15 Nuorten palveluilta palveluille sijoittuneiden määrä kasvoi 11 % edellisestä vuodesta kuten myös ryhmä kaikkien työttömien työnhakijoidenkin osalta. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) Nuorten työnhakijoiden työttömyyden alkaminen ja päättyminen Vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä alkoi työnvälitystilaston kuukausikertomuksen mukaan Kaakkois-Suomessa 1255 nuorten alle 30 -vuotiaiden työttömyysjaksoa (lomautetut ml.) keskimäärin kuukaudessa, 8 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneitä nuorten työttömyysjaksoja oli 1448 eli 3 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Päättyneistä työttömyysjaksoista 22 % ei ollut uusinut työnhakuaan, 19 % oli saanut itse työtä, 12 % oli aloittanut valmennuksen/kokeilun ja 12 % oli aloittanut muun koulutuksen. Suurin määrällinen vähennys edelliseen vuoteen verrattuna oli ryhmässä, joka oli aloittanut valmennuksen/kokeilun (-56). Suurin kasvu oli työnhakunsa uusimatta jättäneiden ryhmässä (+69). Taulukko: Heinä syyskuun aikana alle 30 -vuotiaiden alkaneet ja päättyneet työttömyysjaksot sekä 6 kk ja 12 kk ylittävät työttömyydet Kaakkois-Suomessa (lomautetut ml.) vuotiaat 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Alkaneet työttömyysjaksot , ,7 Päättyneet työttömyyysjaksot , ,7 6 kk ylittävät työttömyydet , ,0 12 kk ylittävät työttömyydet , ,6 Nuorten 6 kuukautta ylittäviä työttömyysjaksoja oli 224 eli 3 % vähemmin kuin vuotta aiemmin. Alle 30 -vuotiaiden 12 kuukautta ylittäviä työttömyyksiä oli 77 eli 40 % enemmän vuotta aiemmasta. Kaikista heinä syyskuussa Kaakkois-Suomessa alkaneista työttömyysjaksoista oli alle 30 -vuotiaita 39 % ja päättyneistä työttömyysjaksoista 41 %. Yli kuusi kuukautta ylittävistä kaikista työttömyyksistä oli nuoria alle 30 -vuotiaita 25 % ja 12 kuukautta ylittävistä työttömyyksistä 17 %. 15

16 Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden koulutusrakenne Koulutusasteittain tarkasteltuna nuorisotyöttömyys nousi edellisen vuoden vastaavasta neljänneksestä eniten alemmalla perusasteella (+19 %), keskiasteella (+16 %) ja alemmalla korkeakouluasteella (+15 %). Eniten laskua oli tutkijakoulutusasteella (-100 %), alimmalla korkea-asteella (-16 %) ja ylemmällä perusasteella (-12 %). Kaakkois-Suomen nuorista työttömistä työnhakijoista oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä 66 % keskiasteen koulutuksen suorittaneita ja 22 % ylemmän perusasteen suorittaneita. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) koulutusasteen mukaan keskimäärin kuukaudessa heinä syyskuussa Kaakkois-Suomessa Koulutusaste 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % KOULUTUS YHTEENSÄ , ,6 1 ALEMPI PERUSASTE ,0 3 13,6 2 YLEMPI PERUSASTE , ,7 3 KESKIASTE , ,7 5 ALIN KORKEA-ASTE ,9 2 3,9 6 ALEMPI KORKEAKOULUAST , ,3 7 YLEMPI KORKEAKOULUASTE , ,8 8 TUTKIJAKOULUTUSASTE ,0 0 9 KOULUTUSASTE TUNTEMAT , ,3 Hieman tarkemmalla 4 koulutuskoodin tarkkuudella oli nuorista työttömistä työnhakijoista eniten peruskoulun suorittaneita (21 %), ylioppilastutkinnon suorittaneita (11 %), majoitus-ravitsemus-talousalan peruskoulutuksen suorittaneita (6 %) ja liiketalousalan perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneita (5 %). Vuoden 2014 kolmannesta neljänneksestä tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten määrällisesti kasvoi nuorten ylioppilastutkinnon suorittaneiden työttömien ryhmä (+60) keskimäärin kuukaudessa. Terveys- ja sosiaalialan peruskoulutuksen saaneiden ryhmä kasvoi 58:lla, tietojenkäsittelyn keskiasteen peruskoulutuksen saaneiden ryhmä 48:lla, liiketalouden perustutkinnon (merkantti, merkonomi) suorittaneiden ryhmä 48:lla ja LVI -alan peruskoulutuksen saaneiden ryhmä 44:llä. Määrällisesti eniten väheni peruskoulun (-133), muun yleissivistävän ylemmän perusasteen koulutuksen (-18), muun keskiasteen koulutuksen (-14), alimman korkea-asteen tietojenkäsittelykoulutuksen (-8) ja artesaanin, käsi- ja taideteollisen peruskoulutuksen saaneet (-8) nuoret työttömät työnhakijat keskimäärin kuukaudessa. 16

17 Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) koulutuksen mukaan (suurimmat ryhmät) Kaakkois-Suomessa Koulutuskoodi 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % / /2015 KOULUTUS YHTEENSÄ ,4 23, PERUSKOULU ,3-7, YLIOPPILASTUTKINTO ,5 58, MAJOITUS-RAVITSEM-TAL.AL.PERUSKOUL ,9 33, LIIKETAL.PERUST.(MERKANT.,MERKON.) ,2 69, SÄHKÖALAN PERUSKOULUTUS ,1 5, KONE- JA METALLIALAN PERUSKOULUTUS ,5 16, TERVEYS- JA SOSIAALIALAN PERUSKOUL ,7 94, RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-ALAN PERUSK ,9 67, AUTO- JA KULJETUSALAN PERUSKOULUTUS ,8 14, TIETOJENKÄS.PERUSKOUL.,KESKIASTE ,5 61, LVI-ALAN PERUSKOULUTUS ,4 68, LIIKENTEEN JA MERENKULUN PERUSKOUL ,4 34, PUUALAN PERUSKOULUTUS ,7 13, PAPERI- JA KEMIANTEOLL. PERUSKOUL ,8 5, ARTESAANI, KÄSI- JA TAIDET. PERUSK ,1 8, MUU KOULUTUS, ASTE TUNTEMATON ,5 23, TRADENOMI, LIIKETAL. AMK-TUTKINTO ,4 115, PINTAKÄSITTELYALAN PERUSKOULUTUS ,0 19, MUU YLEISSIV. KOUL., YL. PERUSASTE ,8-9, NUORISO- JA VAPAA-AIKATOIM.PERUSK ,8 23, TIETOTEKN.JA TIETOLIIK. PERUSKOUL ,7 16, KAUNEUDENHOITOALAN PERUSKOULUTUS ,9 74, ELINTARVIKEALAN PERUSKOULUTUS ,7 20, MAATILATALOUDEN PERUSKOULUTUS ,0 53, MUU KOULUTUS, KESKIASTE ,3-6, INS. (AMK), TIETOT., TIETOLIIK.TEKN ,0 100, YLEISSIV. KOUL., ASTE TUNTEMATON ,1 60, SOSIAALIALAN AMK-TUTKINTO ,7 180, TERVEYS- JA SOS. ALAN AMM.TUTKINTO ,7 33, TERVEYDENHUOLLON AMK-TUTKINTO ,9 145, KAUPAN JA HALLINNON AMM.TUTKINTO ,7 575, MUU YLEISSIV. KOUL., AL. PERUSASTE ,5 16, TEKSTIILI- JA VAATETUSALAN PERUSK ,5-4, MERKONOMI, LIIKETAL.OPISTOTUTKINTO ,6 11, MEDIANOMIN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK ,0 122, METSÄTALOUDEN PERUSKOULUTUS ,0 20, KUVATAITEEN AMMATTIKORKEAKOULUTUTK ,5-14, VIESTINTÄALAN PERUSKOULUTUS ,7 54, MUU YLEISSIV. KOULUTUS, KESKIASTE ,0-23, TIETOJENKÄS.KOUL.,ALIN KORKEA-ASTE ,3-11, PUUTARHATALOUDEN PERUSKOULUTUS ,7 7, SUOJELUALAN AMMATTITUTKINTO ,4 200, KÄSI-TAIDETEOLL., KONSERV. AMK-TUTK ,7 40, SUOJELUALAN PERUSKOULUTUS ,0 140, MATK-RAV-TAL.ALAN AMK-TUTKINTO ,3 9, SÄHKÖALAN AMMATTITUTKINTO ,5 37, MUU MAA-METSÄTALOUSALAN PERUSKOUL ,0 57, MUU KOUL., YLEMPI KORKEAKOULUASTE ,0-9, RAKENNUS-, YHDYSKUNTA-AL. AMM.TUTK ,9 150,0 17

18 Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattirakenne Ammattiryhmittäin tarkasteltuna nuorisotyöttömyys nousi edellisen vuoden heinä syyskuuhun verrattuna eniten palvelu- ja myyntityöntekijöiden (+213), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden (+75) ja asiantuntijoiden (+51) ryhmissä. Vähennystä oli ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (-55). Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat (pois lomautetut) ammattiluokittain heinä syyskuussa Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % AMMATIT YHTEENSÄ , ,6 1 Johtajat , ,3 2 Erityisasiantuntijat , ,6 3 Asiantuntijat , ,2 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät , ,9 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät , ,3 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym , ,5 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät , ,3 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät , ,1 9 Muut työntekijät , ,2 0 Sotilaat ,0 5 X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät , ,7 Nuorten vuotiaiden työttömien työnhakijoiden ammattiluokituksen mukaisessa tarkastelussa havaitaan, että eniten heistä oli ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä (30 %), rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöissä (23 %) ja palvelu- ja myyntityöntekijöissä (20 %). Verrattaessa nuoria ja kaikkia työttömiä työnhakijoita ammattiryhmittäin havaitaan, että suhteellisesti eniten alle 30 -vuotiaita työttömiä oli ammatteihin luokittelemattomien ryhmässä, 51 % kaikista työttömistä. Sotilaista nuoria oli 36 % ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyön työttömistä 32 %. Suhteellisesti vähiten nuoria työttömiä oli johtajien (4 %) ja muiden työntekijöiden (9 %) ammattiluokissa. Kahden ammattinumeron tarkkuudella nuoria työttömiä tarkasteltaessa nähdään, että suurimmat nuorten työttömien työnhakijoiden ryhmät olivat ilman ammattia olevat (27 % nuorista työttömistä), palvelutyöntekijät (7 %), konepaja- ja valimotyöntekijät, asentajat, korjaajat (7 %) ja rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) (7 %). Viime vuoden heinä syyskuusta tämän vuoden vastaavaan aikaan verrattuna eniten lisääntyivät määrällisesti nuoret työttömät myyjät, kauppiaat ym. (+71), palvelutyöntekijät (+70), hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät (+64) sekä rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) (+59) keskimäärin kuukaudessa. 18

19 Määrällisesti eniten edellisestä vuodesta vähenivät nuoret ilman ammattia olevat työttömät (-32), vastavalmistuneet (-20), prosessityöntekijät (-11) sekä elintarvike-, puutyö-, vaatetus- jalkinealanvalmistajat (-11) keskimäärin kuukaudessa. Taulukko: Nuoret alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakija (ilman lomautettuja) ammattiryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ammattiryhmä 3. vuosineljännes keskiarvo Muutos % Muutos % / /2015 AMMATIT YHTEENSÄ ,4 23,6 X2 Ei ammattia ,3 11,4 51 Palvelutyöntekijät ,6 52,0 72 Konepaja- ja valimotyöntek., asentajat, korjaajat ,9 7,1 71 Rakennustyöntekijät ym. (pl. sähköasentajat) ,2 31,5 52 Myyjät, kauppiaat ym ,6 110,3 53 Hoivapalvelun ja terveydenhuollon työntekijät ,4 52,9 74 Sähkö- ja elektroniikka-alan työntekijät ,1 10,3 83 Kuljetustyöntekijät ,6 29,3 75 Elintarv.-,puutyö-,vaatetus-,jalkinealan valmist ,1-0,7 21 Luonnontieteiden ja tekniikan erityisasiantuntijat ,8 34,0 41 Toimistotyöntekijät ,7 16,8 31 Luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat ,1 1,1 93 Teollisuuden ja rakentamisen avustavat työntekijät ,7 33,3 35 Informaatio-, tietoliikenneteknologian asiantunt ,6 68,9 34 Lakiavustajat, sosiaali- ja kulttuurialan asiant ,0 50,0 25 Tieto- ja viestintäteknologian erityisasiantunt ,4-1,4 X4 Vastavalmistuneet ,5-16,9 33 Liike-elämän ja hallinnon asiantuntijat ,2 78,9 26 Lainopilliset, sos.-, kulttuurialan erityisasiant ,4 34,0 23 Opettajat ja muut opetusalan erityisasiantuntijat ,0 16,3 81 Prosessityöntekijät ,2-9,5 61 Maanviljelijät ja eläintenkasvattajat ym ,0 12,2 X1 Opiskelijat ,5 31,7 42 Asiakaspalvelutyöntekijät ,4 51,4 54 Suojelu- ja vartiointityöntekijät ,0 61,5 24 Liike-elämän ja hallinnon erityisasiantuntijat ,9 80,0 32 Terveydenhuollon asiantuntijat ,7 105,9 94 Avustavat keittiö- ja ruokatyöntekijät ,3 21,4 91 Siivoojat, kotiapulaiset ja muut puhdistustyöntek ,6-15,8 43 Laskennan ja varastoinnin toimistotyöntekijät ,5 110,0 44 Muut toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät ,3-21,7 82 Teollisuustuotteiden kokoonpanijat ,3 16,7 X3 Ammattia vaihtavat ,7-6,7 62 Metsä- ja kalatalouden työntekijät ,0 50,0 73 Käsityötuotevalmist., hienomek., painoalan työnt ,4 0,0 96 Katujen puhtaanapidon ja jätehuollon työntekijät ,1 0,0 13 Tuotantotoiminnan,yhteiskunnan peruspalv. johtajat ,0 X9 Määrittelemättömät ja poistetut luokat ,5-50,0 03 Sotilasammattihenkilöstö ,0 X6 Koulutukset, muu kuin ammatillinen ,0 02 Aliupseerit ,0 22 Terveydenhuollon erityisasiantuntijat ,0 100,0 12 Hallintojohtajat ja kaupalliset johtajat ,7 0,0 X0 Yrittäjät ,7-75,0 19

20 2.2. Nuoret vuotiaat työttömät työnhakijat vuoden 2015 alusta lähtien Yleistilanne Kaakkois-Suomen TE-toimistossa oli tammi syyskuussa keskimäärin kuukaudessa työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja se on 1296 työtöntä ja 7 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Nuoria alle 30 -vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli 4994 eli 394 ja 9 % enemmän kuin edellisen vuoden tammi syyskuussa. Nuorten osuus kaikista työttömistä oli 24,3 % kun se vuotta aiemmin oli 23,9 %. Taulukko: Työttömät ja nuoret työttömät (ilman lomautettuja) keskimäärin kuukaudessa Työttömät työnhakijat ilman Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos Muutos lomautettuja Lkm % Lkm % Kaikki työttömät työnhakijat , ,8 - nuoret ( v.) , ,6 Nuorten osuus kaikista työttömistä 24,3 % 23,9 % 23,2 % Kaakkois-Suomessa työttömien määrän lisäys pysyi alkuvuonna pienempänä kuin Suomessa keskimäärin. Koko maassa työhallinnon asiakkaana oli tammi syyskuussa keskimäärin kuukaudessa työtöntä työnhakijaa ilman lomautettuja. Määrä oli kasvanut vuoden takaisesta 9 %. Myös nuorten työttömyys kasvoi alkuvuonna Kaakkois-Suomessa hieman malitillisemmin kuin Suomessa keskimäärin. Nuoria alle 30 -vuotiaita oli alkuvuonna koko maassa työttömänä keskimäärin kuukaudessa. Määrä oli kasvanut edellisestä vuodesta 11 %. Kaakkois-Suomen nuorten työttömien ikäryhmittäinen, vuotta, vuotta sekä vuotta, tarkastelu osoittaa työttömiä olevan selvästi enemmän vanhemmissa ikäluokissa. Nuorista työttömistä oli alle 20 -vuotiaita 13 %, vuotiaita 47 % ja vuotiaita 40 %. Suhteellisesti eniten vuoden takaisesta kasvoi vuotiaiden työttömyys, 10,4 %. Nuorista oli alle 25 -vuotiaita työttömiä 60 % ja heidän määränsä kasvoi vuotta aiemmasta 8 %. Taulukko: Nuoret työttömät työnhakijat ikäryhmittäin Kaakkois-Suomessa Ikäryhmä Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % vuotiaat yhteensä , , vuotiaat , , vuotiaat , , vuotiaat yhteensä , , vuotiaat , ,9 20

21 Kaakkois-Suomen alueellinen tarkastelu osoittaa, että nuorisotyöttömyys kasvoi edellisestä vuodesta Kymenlaaksossa 6 % ja Etelä-Karjalassa 12 %. Imatran seutukunnassa nuorten työttömien määrä kasvoi vuotta aiemmasta eniten, 14 %. Kouvolan seudulla kasvu oli lievintä, 2 % vuoden takaisesta. Lappeenrannan seudulla nuorten työttömien määrä kasvoi 11 % ja Kotka-Haminan seutukunnan alueella 10 % vuoden takaisesta. Suhteellisesti vähiten nuoria työttömiä oli kaikista työttömistä työnhakijoista Imatran seudulla, 23,1 %. Lappeenrannan seudun kaikista työttömistä hakijoista nuoria oli eniten 25,0 %. Kotka-Haminan seudun työttömistä nuorten osuus oli 24,1 % ja Kouvolan seudun työttömistä nuoria oli 24,5 %. Taulukko: Alle 30 -vuotiaat työttömät työnhakijat Kaakkois-Suomessa alueittain Seutukunta Tammi-syyskuu keskiarvo Muutos Muutos Lkm % Lkm % Kaakkois-Suomi , ,6 081 Kouvola , ,9 082 Kotka-Hamina , ,5 Kymenlaakso , ,8 091 Lappeenranta , ,4 093 Imatra , ,2 Etelä-Karjala , ,7 Nuorten rakennetyöttömyys Seuraavassa taulukossa nuorisotyöttömyyttä tarkastellaan rakennetyöttömien osalta. Vuoden 2015 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana alle 30 -vuotiaiden rakennetyöttömien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 20,7 % Kaakkois-Suomessa. Koko maassa nuorten rakennetyöttömyys kasvoi hivenen lievemmin, 19,6 % edellisestä vuodesta. Alle 30 -vuotiaista rakennetyöttömistä kuului Kaakkois-Suomessa 48 % ryhmään palveluilta työttömäksi jääneet, heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta 17 %. Valtakunnan tasolla palveluilta työttömäksi jääneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta 15 %. (Palveluilta työttömäksi jääneisiin lasketaan viimeisen 12 kuukauden aikana työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa olleet, joiden työllistäminen on päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivää ja jotka ovat kuukauden laskentapäivänä työttöminä työnhakijoina. Henkilöt eivät sisälly pitkäaikaistyöttömien tai rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien muuttujiin.) 21

22 Rinnasteisten pitkäaikaistyöttömien ryhmään kuului nuorista rakennetyöttömistä Kaakkois-Suomessa 25 % ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta kuusi prosenttia. Koko maassa keskimäärin oli nuorista rakennetyöttömistä rinnasteisia pitkäaikaistyöttömiä myös 25 % ja heidän määränsä kasvoi edellisestä vuodesta 11 %. (Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät sisältää viimeisen 16 kk:n aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana olleet muut kuin yhdenjaksoiset pitkäaikaistyöttömät.) Taulukko: Nuoret rakennetyöttömät Kaakkois-Suomessa ja koko maassa keskimäärin kuukaudessa tammi syyskuussa Nuoret alle 30 -v. työttömät Pitkäaikaistyöttömät Palveluilta Palveluilta työttömäksi palveluille Rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät Rakennetyöttömät yhteensä Kaakkois-Suomi Tammi-syyskuu 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 19,1 % 25,3 % 48,5 % 7,0 % 100 % Tammi-syyskuu 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 13,5 % 28,9 % 50,1 % 7,5 % 100 % Muutos % 71,0 5,7 16,9 13,2 20,7 Koko maa Tammi-syyskuu 2015 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 22,1 % 24,9 % 46,5 % 6,5 % 100 % Tammi-syyskuu 2014 keskiarvo osuus % kaikista rakennetyöttömistä 17,2 % 26,7 % 48,4 % 7,7 % 100 % Muutos % 53,5 11,5 14,9 0,9 19,6 Kaakkois-Suomen nuorten rakennetyöttömien joukosta pitkäaikaistyöttömien osuus oli 19 % ja heidän määränsä oli 71 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Koko maassa keskimäärin oli nuorista rakennetyöttömistä pitkäaikaistyöttömiä 22 % ja määrä kasvoi 54 % vuoden takaisesta. (Pitkäaikaistyöttömät sisältää vähintään vuoden yhdenjaksoisesti työttömänä työnhakijana olleet.) Nuorista rakennetyöttömistä palveluilta palveluille sijoittuneiden ryhmä kasvoi edellisestä vuodesta Kaakkois-Suomessa 13 % ja koko maassa keskimäärin yhden prosentin. (Palveluilta palveluille sijoittuneisiin lasketaan työllistämisessä, työharjoittelussa/työelämävalmennuksessa, työvoimakoulutuksessa, valmennuksessa, kokeilussa, vuorotteluvapaasijaisena, omaehtoisessa opiskelussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa laskentapäivänä olevat, jotka ovat olleet viimeisen 16 kuukauden aikana em. palveluissa, joka on kuitenkin päättynyt 3 kuukautta ennen laskentapäivänä voimassa olevan palvelun alkua. Lisäksi henkilön on täytynyt olla viimeisen 16 kuukauden aikana yhteensä vähintään 12 kuukautta työttömänä työnhakijana tai em. palvelussa.) 22