Anne-Mari Manninen SYVEMPÄÄN JUMALAN LÄSNÄOLOON. Sanoma tälle ajalle

Transkriptio

1 1 Anne-Mari Manninen SYVEMPÄÄN JUMALAN LÄSNÄOLOON Sanoma tälle ajalle Mutta tämä sanoma jota me täällä seurakunnassa julistetaan, niin se sisältää valtavan elämän sisällään. Siinä on valtava elämä. Sinun ei tarvitse etsiä sanomaa mistään muualta, kun siinä on se valtava elämä. Se sisältää kaiken, siinä on kaikki sisällään se, että me valmistetaan tietä Herralle. Me odotetaan Hänen tulemistaan, Hänen läsnäolonsa tulemista. Se on niin jännittävä sanoma, siinä on sellainen Elämän Henki koko ajan sisällä, just tässä, että aukee uutta, tulee uutta, ja myöskin se on tulevaisuuden sanoma, se sanoma, joka tulee vahvistumaan, ja siinä on sisällä kaikki nämä mitä Heini puhui tästä elämäntavasta ja vesivirroista ja kaikesta, tässä sanomassa mitä me julistetaan, niin siinä on sisällä se Elämän Henki. Sen takia meidän ei kannata etsiä mistään mitään hienoja sanomia, kun se on kaikki tässä yhdessä sisällä. Ja kun sinä tulet sen virran alle ikään kuin, niin siitä alkaa vuotaa se sana ja se on yksi asia vain: Odottakaa Herraa! Tyhjentykää itsestänne! Ottakaa vastaan! Menkää eteenpäin! Eri sanoin sitähän me täällä sanotaan koko ajan. Itse asiassa se sanoma löytyy joka ikiseltä Raamatun sivulta. Minä voin avata mistä vaan ja laittaa saarnan kokoon mistä tahansa, koska se on joka sivulla. Sinä voit avata vaikka sukuluettelot ja löytää sieltä sen kirkkauden etsimisen jotenkin, koska se on se Raamatun sanoma. Se on se sanoma! Mutta tämä herätys. Jos ajatellaan luonnollista heräämistä, niin kukaan teistä ei varmaan pomppaa heti, kun herätyskello soi, pystyyn ja ole ihan 100% vauhdissa, en ainakaan minä. Vaan se alkaa yleensä tälleen kun silmät aukee ja kukaan ei oikeastaan näe, että sinä olet hereillä, mutta sinä olet niin kuin heräämässä siinä. Sitten sinä nouset sieltä ja sitten laahustat eteenpäin ja kahvinkeitin päälle, tai mikä nyt onkaan, puurokattila päälle. Sitten sinä menet sinne ja pikkuhiljaa haukottelet siellä peilin edessä vessassa. Siis tälleen, tiedätte kaikki että se herääminen ei ole sellaista, että hetkessä noustaan. Minä uskon, että se on myös sitä mitä hengellisesti tapahtuu, että se herääminen tapahtuu pikkuhiljaa. Jossain vaiheessahan tullaan 100% heräämisen tasoon, että sinä voit sanoa kun menet töihin, niin sitten rupeat olemaan jo aika hereillä kun sä lähdet autoon, yleensä siinä vaiheessa sinä olet hereillä! Mutta pikkuhiljaa sinä heräät. Se alku on aina, että se kiihtyy ja kiihtyy ja kiihtyy koko ajan, että sinä alat olla todella hereillä sitten jossain vaiheessa.

2 2 Jumala herättelee Mutta sinä olet kuitenkin alkanut herätä. Jumala on se joka alkaa herättää meitä, mutta siinä tarvitaan vähän sitä ihmisenkin yhteistyötä, että hän nousee ja herää ja tarttuu kiinni siihen sanomaan, että nyt kuuluu herätä. Sitten taas jos ajatellaan Jumalan Hengen vuodatusta, niin ainakin historian aikana ne ovat aina olleet yhtäkkiä! Ne ovat aina tulleet vhiuh, yhtäkkiä, ja sitten se on ollut siinä ja se on lähtenyt virtaamaan. Mutta tämä herääminen monesti menee askelittain, koska ei voi kokonainen Kristuksen ruumis herätä ihan kuolleesta tilasta täydellisesti heränneeseen tilaan ellei ole sitä tietä. Mehän kaikki tiedetään se ja me julistetaan sitä täällä. Mitä se tarkoittaa että me olemme hereillä? Siinä on muutama asia. Ensinnäkin se, että rakkaus Jumalaa kohtaan on herännyt. Rakkaus Jumalaa kohtaan on herännyt, se rakkaus on alkanut herätä. Ja sitten myöskin, että mielenkiinto Jumalan asioita kohtaan on herännyt. Rakkauden heräämisen seurauksena mielenkiinto on herännyt. Ja sitten tahto on herännyt, että minä tahdon saada lisää Jumalaa. Minä tahdon saada lisää. Ne on siis yksinkertaisia asioita, jotka alkavat ohjata meidän toimintaa. Jos ajatellaan Jeesusta, niin Hänhän herätteli sitä kansaa kolme vuotta, kun Hän julisti. Kolme vuotta Hän saarnasi ja julisti. Ei kerrota, että Jeesus olisi maannut siellä Vuorisaarnavuorella vaan ja kikattanut siellä koko ajan. En tiedä tekikö Hän sellaista. Jeesuksella oli varmaan omat henkilökohtaiset sellaiset hetkensä, mutta Hän julisti sanaa ja Hän saarnasi, herätteli ja ravisteli hereille sitä, että sitten kun tuli Helluntai, niin siellä oli valmista porukkaa, koko Jerusalemissakin oli valmista porukkaa, ne tiesivät siitä sanomasta jo. Ne olivat kuulleet siitä jo aiemmin. Varmasti Jeesus oli sanonut tästä Jooelin kirjan profetiastakin niille opetuslapsille. Varmasti oli ollut puhetta kolmen vuoden aikana tästä, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle. Tilaa Jumalalle Ja sitten se, kun meille tuli moni ihminen sanomaan, että täällä ollaan menty eteenpäin vuodessa esimerkiksi, hirveesti ollaan menty eteenpäin. Niin se ei tarkoita sitä, että se eteenpäin meno leijuu tuolla katossa, että se on niin kuin ulkopuolella meistä mitä me ollaan tehty, vaan sehän tarkoittaa sitä, että mehän tullaan tänne niin me tuodaan meidän henkemme tänne paikalle. Meidän henkemme on taipunut Jumalan edessä, tehnyt tilaa Jumalalle, meidän sydän on pehmentynyt Jumalalle ja sen takia me ollaan menty eteenpäin ja sen takia Jumalan läsnäolo voi tulla tänne. Se ei ole mikään tuolla noin (katossa), vaan se on täällä (meidän sisällä), se on tapahtunut täällä ja sen takia me voidaan kokea enemmän ehkä kuin vuosi sitten, ja minä uskon, että vuoden kuluttua me koetaan jo paljon enemmän. Vaikka laulaisit näitä samoja lauluja, jos sinä tuot joukon suljettuja sydämiä tähän, ihan lukossa, ihan suljettuja, niin ei tapahdu mitään, ei tapahdu mitään, siis se ei vaan nouse. Mutta jos sinä tuot joukon avoimia sydämiä tähän, niin heti siinä on päivän ja yön ero. Se nousee heti, se alkaa heti virrata. Joten nyt, kun me ymmärretään tämä, että Jumalan läsnäolo on se ykkösasia mitä me haetaan täällä. Se on se minkä perässä me juostaan ja se on se mitä varten meidät on luotu. Se käsin kosketeltava, muuttava, muutosta tekevä, konkreettinen, korvin kuultava, silmin nähtävä Jumalan läsnäolo, on se

3 3 mitä varten meidät on luotu. Se, että Adam kulki Jumalan kanssa, kuuli mitä Hän sanoi, se on se läsnäolo. Ei vaan sellainen yleinen taso, mikä varmasti on joka puolella kaikissa seurakunnissa joissa on risti ja joissa Jeesusta julistetaan, tietynlainen hyvä olo ja tällainen ehkä. Vaan sellainen läsnäolo jossa todella tapahtuu, että Jumala kulkee, niin se on SE läsnäolo johon meidät on luotu ja ilman sitä me ei olla tyytyväisiä uskovina. Mikä pitää yllä Jumalan läsnäoloa? Ilman Jumalan läsnäoloa meillä on jatkuvasti sitä, että jotain puuttuu kun ei ole sitä käsin kosketeltavaa läsnäoloa ja sen lisääntymistä me halutaan. Jumalan läsnäolon lisääntymistä me halutaan ja sen takia me täällä kaivetaan ja sen takia Debbie täällä kaivoi niillä opetuksilla ja me kaivetaan joka viikko. Koska Henki voi laskeutua minne vaan, mutta kysymys siitä, että kuinka kauan se siellä pysyy, se riippuu siitä ovatko ihmissydämet valmistautuneet sitä varten. Se määrää sen kuinka kauan Henki siellä pysyy, koska ne jotka ovat valmistautuneet, ne eivät aio päästää siitä irti mistään hinnasta. Ne eivät päästä irti siitä läsnäolosta, ne aikovat pitää sen. Ja kun me puhutaan tästä, että mennään syvemmälle Jumalan läsnäoloon, niin miten me voidaan pitää yllä, ensimmäinen kysymys, tätä läsnäoloa joka meillä nyt jo on? Miten me voidaan pitää yllä seurakunnassa ja kokouksissa? Tässä tulee kolme asiaa, tämä on kuin kolmijalkainen jakkara. Kolme asiaa jotka täällä seurakunnassa pitää tätä läsnäolon tasoa yllä. Ensimmäinen asia on rukous. Tämä on ihan tuttu, rukous ok, mitä sä siitä aiot sanoa, niin se ei ole vaan mikä tahansa rukous, vaan se on taivaita liikuttava rukous. Se on profetaalinen rukous joka kutsuu asioita ja olemattomia. Se on se joka pitää tämän jutun iikkeessä eteenpäin. Se on ikään kuin uutta luova voima, se kun me rukoillaan. Se kutsuu uutta esille, se näkee jotain enemmän kuin nämä inhimilliset silmät. Se näkee jotain ja kutsuu sitä esille ja se on se rukous, joka pitää yllä tätä ja vie eteenpäin tätä Jumalan Hengen läsnäoloa meidän keskellä. Sitten se rukous on myöskin ikään kuin demonstraatio siitä mitä Henki on tehnyt meidän sisällä. Ja niin kuin huomaatte, niin se vaatii välillä vähän energiaa se rukous ja joskus se on sellaista, että me anotaan ihan hullunlailla: Herra, vuodata! Joskus sitten tulee taas sellainen että: Kiitos Herra siitä, että sinä tulet antamaan tätä, tätä, tätä, tätä, tätä, tätä! Ja se on ihan yhtälailla sitä rukousta. Tai joskus me sanotaan että: Nyt kerta kaikkiaan, me sidotaan tämä näin hengessä, ja julistetaan tätä ja se on kaikki sitä, joka luo uutta täällä ja pitää yllä tätä läsnäoloa. On hirveen tärkeetä ymmärtää että tämä on yksi osa. Ja sitten toinen osa on ylistys. Jakkaran toinen jalka on ylistys ja se on se, jossa me kohotetaan katseemme vuoria kohti mistä tulee meille apu. Me nostetaan katseet Jumalaan ja me muututaan pieneksi ja Hän nousee suureksi ja me aletaan nähdä Hänen suuruuttaan meidän elämässä. Me aletaan nähdä että Hän on suuri, Hän on valtava, Hän on voimallinen eikä me jäädä vaan niihin meidän pikkusiin murheisiin kiinni, vaan me nostetaan katseemme Hänen puoleensa. Ja sitten kolmas juttu on julistus, joka tekee sen mitä esimerkiksi Jeremian kirjan 1. luvussa sanotaan, repii maasta juuret irti, hajottaa vanhoja rakennelmia, hävittää kaiken mahdollisen, joka estää kaiken mahdollisen Jumalan tuntemisen ja tuhoaa kaiken, mikä yrittää estää Jumalan voiman ilmestymistä ja sitten Hän alkaa istuttamaan ja rakentamaan. Eli julistus tekee tätä näin, että se

4 4 repii juuret irti ja vihollisen laittamat kaikki jutut ja se on se Jumalan Sana, joka repii sitä ja tekee ja antaa meille sellaiset raamit missä mennä eteenpäin ja mitä tehdä täällä seurakunnassa ettei ihan mihin tahansa mennä. Kolmijalkainen jakkara Jos sinä otat yhden jalan pois niin se jakkara keikkuu. Jos sinulta otetaan vaikka rukous pois ja sulla on vaan ylistys ja julistus, niin sitten ei ole sitä eteenpäin vievää voimaa. Mikä vie tätä eteenpäin, se puuttuu. Ja sitten jos ajatellaan että otetaan ylistys pois mutta on vaan rukous ja julistus, niin se helposti menee siihen, että sinä et näe Jumalan suuruutta kaiken sen keskellä. Se menee helposti puurtamiseen ja juurien repimiseen eikä koskaan nähdä sitä, että Jumala on väkevä ja suuri. Ja sitten jos taas otetaan julistus pois, niin sitten on vaan ylistystä ja rukousta, niin mikään ei tule koskaan repimään niitä juuria sieltä syvältä pois. Silloin vaan rukoillaan ja ylistetään eikä mikään saa juurtua sinne. Sieltä ei ne väärät juuret lähde ja oikeita ei päästä istuttamaan. Joten mikään näistä ei ole toista tärkeämpää, mutta kaikki on välttämättömiä, aivan välttämättömiä jos me halutaan pitää yllä tätä henkeä joka täällä on. Jos me otetaan yksi pois niin se jakkara alkaa keikkumaan, se alkaa keikkua ja se on vaarassa kaatua. Mutta kun meillä on kaikkia tasaisesti niin silloin se menee eteenpäin pitkään. Se ei tarkoita nyt, että joka kokouksessa pitää olla kaikkia näitä just sekunnilen samanverran, vaan jos ajatellaan sellaisella kuukauden syklillä, katsellaan puolen vuoden syklillä, että onko siellä jäänyt joku ihan niin kuin vajaaksi ettei ole ollenkaan huomiota tullut jollekin osiolle, niin sitten huomataan se keikkuminen. Mutta tämä on se mikä vie eteenpäin. Jumalan tarkoitushan, kun Hän tuo Henkensä, läsnäolonsa, niin sen tarkoitus on tulla kaikkien näiden juttujen ylle. Eli se on ylistyksessä, että me nähdään Jumala. Se on julistuksessa että me nähdään itsemme ja nähdään mitä pitää muuttaa ja se on rukouksessa, että me kutsutaan ne asiat esille. Se että kaikki tulee sen Jumalan läsnäolon ja Hengen alle, kaikki nousee uudelle tasolle ja se on se mikä pitää yllä tätä Henkeä mikä täällä on, koska kukaan meistä ei varmasti halua että se katoaa ja menee takaisin. Me ei haluta varmaan kukaan lähteä takapakkia. Se olisi minulle ainakin kauheinta mitä voisi tapahtua että minä joutuisin peruuttamaan. Joten se on se miten me pidetään yllä tätä. Syvemmälle läsnäoloon Mutta sitten on vielä toinen, kun mennään vielä syvemmälle, että mikä sitten vie meitä vielä voimakkaammin eteenpäin, koska nyt meillä on se, että me halutaan päästä syvemmälle Jumalan läsnäoloon. Me halutaan päästä syvemmälle, me halutaan kokea enemmän, me halutaan nähdä Jumalaa. Ja sitten on kaksi kysymystä jotka pitää käsitellä. Missä sinä tahdot asua? Ja mitä sinä tahdot elämältä? Kaksi kysymystä jotka jokaisen pitää kysyä, että missä sinä tahdot asua? Koska on olemassa Pyhä Vuori, jonne voi päästä jo täällä maan päällä, ne joilla on puhtaat sydämet, ne jotka haluaa päästä sinne, koska ne ovat valmiita laittamaan syrjään kaiken mikä estää. Ne pääsee sinne ennemmin tai myöhemmin. Se voi olla aina että tie on erilainen, mutta ne pääsevät sinne jos ne haluavat päästä sinne Pyhälle Vuorelle.

5 5 Ja mitä sinä tahdot elämältä? Koska on oikeesti viisasta kääntää jo ennen kuin vasta kahdeksankymppisenä kasvonsa niihin iankaikkisiin asioihin. On viisasta kääntää kasvonsa sinne verhon taakse, on viisasta kääntää, mitä aikaisemmin sen parempi. Mitä minä oikein haluan tältä elämältä ja mitä hedelmää minä haluan nähdä sen verhon toisella puolella? Se on viisautta ajatella jo vähän etukäteen sitä iankaikkisuuttakin, kadottaa elämäänsä vähän enemmän joka päivä. Mutta tiedättekö, joillakin meillä on varmasti enemmän suunnitelmia elämälle ja jollakin toisella vähän vähemmän. Joillakin on kertynyt paljon ja joillakin vähän vähemmän. Joillakin on enemmän omia mielipiteitä joillakin vähemmän omia mielipiteitä. Niin sitten jotkut joutuvat vähän enemmän raivaamaan sitä tilaa niistä ajatuksistaan, toiset vähän vähemmän, mutta kaikilla on kuitenkin jonkinlaisia mielipiteitä joita pitää laittaa syrjään, omia teitä joista pitää luopua. Mitä enemmän me annetaan tilaa sille Jumalan ajattelulle, niin sitä enemmän se läsnäolo saa tulla meidän sisälle ja vallata meitä ja muuttaa meidän sisältä. Ja minä uskon että te olette kyllä aistineet sitä, että tätä on tapahtunut että me ollaan kadotettu omia teitä ja me olemme menneet eteenpäin, me olemme menossa syvemmälle. Ja niin kuin tässä on puhuttu että irrotetaan ote kokonaan ja se on mahtava tapa elää, että sinä et enää ohjaa sitä autoa ikään kuin, vaan Jeesus ohjaa ja se on niin jännittävää, että mitä seuraavaks tapahtuu. Mitä seuraavaks, ei hajuakaan mitä tapahtuu, mutta jotain hyvää on tulossa. Jotain hyvää on tulossa ja se on niin jännittävä ja hyvä tapa elää, kun Jumala saa ohjata meidän elämää. Ja myöskin siinä tulee se aivan ihana tila, kun Raamatussa sanotaan, että Hän täyttää meidän halajamiset hyvyydellään, niin kun sinä et aja enää omia halujasi eteenpäin, niin tulee tilaa Jumalalle täyttää niitä sun halajamisia, tulee tilaa. Hän alkaa täyttää niitä ja minä olen saanut kokea sitä, että Hän alkaa todella konkreettisesti täyttää niitä halajamisia joita Hän meidän sisälle laittaa ja Hän vaikuttaa siellä. Lähestykää minua Ja jos ajatellaan tätä, että me lähestytään Jumalaa täällä seurakunnassa koko ajan. Kaikki laulut, kaikki puheet, kaikki rukous, kaikki todistukset niiden kaikkien tarkoitus on lähestyä jotain. Se voidaan kuvitella sellaiseksi huoneeksi jos sinä olet muuttanut ja sinulla on hirveesti pahvilaatikoita huoneessa ja sitten siellä takimmaisessa pahvilaatikossa on se juttu jota sinä tarvitset. Ja nyt sinä mietit, että miten mä pääsen sinne takimmaiseen, mun täytyy raivata nämä kaikki muut pois tieltä ja sinä alat nostella niitä. Siinä voi olla vähän työtä, mutta sinulla on se päämäärä, että mun täytyy saada tuolta perimmäisestä pahvilaatikon pohjalta se juttu. Ja sitten sinä raivaat sitä huonetta tyhjäksi ja lopulta sinä pääset sinne, että minun täytyy päästä tuonne pahvilaatikolle. Niin se on sellainen tilanne myös tässä Jumalan etsimisessä, että me raivataan tilaa, että mitä lähemmäksi saavut, että enää nuo muutamat isot pahvilaatikot, miten minä saan nuo tuosta pois. Sinulla on sellainen, että sinä näet siellä sen tavoitteen ja sinä menet sitä kohti koko ajan. Ja se sellainen jännä tämä Jumalan läsnäolo, jano ja tämä, niin se on sellainen jännä pyörä, että sinä päätät antautua Jumalalle, lähestyt Jumalaa, Jumala alkaa lähestyä sinua. Kun Hän lähestyy sinua niin sun jano kasvaa, kun Hän lähestyy sua. Ja sitten kun sun jano kasvaa, niin Hän lähestyy sua

6 6 enemmän ja sitten se kasvattaa sun janoa ja sinä janoat Häntä vielä enemmän ja Hän lähestyy lisää sinua ja se on sellainen että se jatkuvasti menee eteenpäin ja eteenpäin, että sinä alat janota Häntä niin paljon. Sinä alat janota Häntä niin paljon, että sinä voit lopulta sanoa mitä Psalmissa 143 sanottiin: Minä levitän käteni sinun puoleesi niin kuin janoinen maa, niin minun sieluni halajaa Sinua. Ja se alkaa tulla sieltä, kun Herran läsnäolo alkaa vetää ja se on se, joka vetää meitä syvemmälle tässä. Ja sitten kun me laitetaan syrjään asioita Herran Jeesuksen tähden, niin yksikään joka Herraa odottaa ei joudu häpeään. Me tullaan saamaan se, koska yksikään joka Häntä odottaa ei joudu häpeään. Ja me voidaan laittaa toivomme sen päälle, mutta se ainoa asia, siis tätä ei tule nostamaan uudelle tasolle se, että me lisätään yksi kokous, esimerkiksi, vaan ainoa asia, joka saa avaamaan sellaisia yhtäkkisiä avoimia taivaita yksilölle, on se että jano lisääntyy. Janon pitää lisääntyä, sen pitää lisääntyä. Nyt sinä sanot: Voi ei, taas tuosta janosta! Mistä minä saan sitä janoa. Jos sitä voisi ostaa jostakin, niin minä voisin vaikka maksaa vähän siitä että saisin tätä janoa vähän lisää. Siitä tulee sellainen olo, että mistä minä saan. Jano Jumalan puoleen Mutta se on sellainen, että se jano, koska minä sanoin että meidät on luotu sitä Jumalan läsnäoloa varten, niin se jano on sulla täällä (sisälläsi) jo, se on jo täällä. Se on laitettu sinne, se on siellä piilossa. Siinä päällä voi olla jotain roskaa ja asioita mutta sinun ei tarvitse lähteä etsimään, että joku antaa sulle janon, vaan se on siellä syvällä. Ainoa mitä pitää tehdä on se, että se herätellään henkiin ja otetaan esteet pois ja se jano saa tulla ja sille annetaan lupa tulla. Jano saa tulla kaikessa janossaan, miten se nyt sanotaan, kaikella voimallaan sieltä tulla, se jano ja vapautua sieltä ja se on mitä me olemme täällä tekemässä, herättelemässä janoa, että me saadaan maistaa ja nähdä että Herra on hyvä! Sen takia ei tarvitse ajatella että minun tarvitsee jostakin kauhean kaukaa lähteä janoa kaivamaan, vaan se on jokaisessa teissä ja minussa täällä sisällä. Ja Herra on tekemässä raivaustyötä myös siellä ja nostamassa sitä janoa jos me olemme antaneet Hänelle lupa tehdä sitä. Tiedättekö, tämä jano ei ole aina sellainen, hengellisen etiketin mukainen, eli se ei aina toimi sillä tavalla, se todellinen Jumalan jano. Sellainen jano joka avaa sulle taivaita, niin se ei aina toimi niin kuin kuuluisi toimia, vaan se on sellainen, että päästäkää mun tonne noin, minä tartun tuohon. Mun on pakko saada, mun on pakko saada. Minä juoksen tuonne vaikka kesken saarnaa, kun mun on täytyy saada Jumala! Se on niin voimakas se jano, että mun on pakko saada Jumala, mun on pakko saada tuota Henkeä. Minä vaikka konttaan tuolla lattialla jos saan koskettaa edes viitan lievettä. Ja se menee sille tasolle, että se alkaa vaatia, se Jumalan jano sua menemään eteenpäin ja sitten sinä työnnät syrjään kaiken mitä vaan ja se muuttuu epätoivoksi. Ja kun se alkaa muuttua epätoivoksi, niin silloin sinä kosketat Jeesuksen viitan tupsua ja voimaa vapautuu siitä ja sitten Jeesus kääntyy katsomaan, että kuka se oli joka kosketti minua? Ja se on se taso jolle meidä pitää mennä. Tässä ei ole kysymys siitä, että teidän pitäisi tehdä jotain, vaan kysymys on, että se on täällä jo laitettu jokaisen ihmisen sisälle jos se vaan saa tulla ulos, jos sille annetaan lupa tulla ulos. Jos sitä ei estetä, jos sitä ei tukahduteta, jos sille annetaan tilaa tulla ulos sille epätoivolle ja janolle Jumalan puoleen, niin se alkaa vetää aivan uuden tason. Ja se on se

7 7 jota Jumala tulee vapauttamaan meidän seurakuntaan. Ja se on mahtavaa, se ei ole sellainen kerjäämisjano, vaan se on sellainen morsiamen rakkausjano Yljälle. Se ei ole sellainen, että sinä kerjäät: Anna mulle, anna mulle, anna mulle! vaan sinä menet silleen, että kun minä kosketan tuota niin minä tulen saamaan, minä olen täysin varma, että tuolla menee minun Ylkäni ja minä juoksen. Ja se on sellainen morsiusseurakunnan jano. Sen takia minä haluan nyt tässä profetaalisestikin julistaa tämän seurakunnan ylle, että tässä seurakunnassa on lupa janota Jumalaa enemmän kuin omaa tietään. Tässä seurakunnassa on lupa tavoitella taivaallisia. Ja tässä seurakunnassa on lupa katsella tähtiä ja nähdä näkyjä ja uskoa niihin. Tässä seurakunnassa on lupa etsiä Jumalaa enemmän kuin ruokaa, juomaa, rahaa, mitään maan päällä, ja me vapautetaan se tähän hengen maailman ilmapiiriin. Tässä seurakunnassa on lupa antaa sen morsiusseurakunnan janon nousta sille tasolle, että sinä et ole koskaan ennen sellaista nähnyt. Nimittäin se ei ole aina uskonnollisille ihan korrektia, se nimittäin näyttää aika hurjalta jos sinä todella janoat, kun sinä menet ja etsit sitä niin kuin ei mitään muuta. Me ei tukahduteta täällä sitä janoa. Täällä on lupa janota niin paljon kun janoa alkaa tulla sieltä sisältä. Ja että me ollaan tekemässä tilaa Jeesukselle, Jeesusta varten tässä paikassa. Miki etsiä enemmän Jumalaa? Sitten mennään siihen, että ok, minä ymmärrän tämän janon, sen pitää kasvaa, sen pitää muuttua epätoivoksi. Sen täytyy muuttua epätoivoksi, sen täytyy mennä syvälle tasolle. Sinä et voi sitä itse tehdä, mutta Jumala nostaa sen sinusta jos sinä haluat antaa sen. Ja se on niin valtavan mahtava kokemus kun sinä voit tuntea sen, että sinä janoat Jeesusta enemmän kuin mitään täällä maan päällä. Minä uskon, että se on se tila johon ihminen on luotu, janoamaan Jeesusta ja Jumalan läsnäoloa enemmän kuin mitään muuta, ja se missä me tullaan kokemaan niin syvä tyytyväisyys, ilo ja onni ja rauha ja lepo, että sitä ei voi sanoin kuvata. Se vaan on sellainen lähde, se on lähde. Nyt sitten mennään siihen, että miksi meidän pitää etsiä enemmän? Tiedätte, tätä puhutaan täällä paljon, mutta puhutaan nyt uudestaan koska tämä on tärkeää ja me nyt juntataan sitä Jumalan läsnäolon etsimisjuttua syvälle tähän seurakuntaan, että se on kaikilla meillä, minulla myös, oikein syvällä tämä etsiminen. Eli, miksi meidän pitää janota enemmän? Miksi me halutaan, että ylistyksen, julistuksen ja rukouksen yllä, tämän kolmijalkaisen jakkaran yllä, kaikkien on se läsnäolo. Miksi ei riitä vaan, että se olisi vain yhden yllä, miksi sen täytyy olla kaiken yllä? Ja se on tietysti se syy, että seurakunta ei tule selviämään ilman sitä. No chance ei mahiksia! Seurakunta ei tule selviämään, ja te ja minä yksilöuskovina, me ei tulla selviämään ilman sitä läsnäoloa, se ei ole mahdollista. Koska kuvitellaanpas, mitä perintöä meillä tässä tilassa on jättää näille lapsille ja tulevalle sukupolvelle? Ei muuta kuin alamäki! Meillä on jätettävänä vain uskonnollinen traditio ja alamäki seuraavalle sukupolvelle, ei mitään muuta. Meillä ei ole sitä läsnäoloa vielä laajalti seurakunnissa, että me voisimme jättää sen perintönä tulevalle sukupolvelle ja uskonnollisuudesta ne eivät tule pitämään kiinni. Se tulee lipumaan niiden käsistä pois, koska et sinä voi pitää kiinni uskonnollisuudesta, kun siinä ei ole mitään elämää. Mutta läsnäolosta sinä voit pitää kiinni jos joku jättää sinulle sen läsnäolon kokemisen manttelin, niin sinä voit pitää siitä kiinni ja se vie sinua eteenpäin.

8 8 Ja tämä on se salaisuus, että ne ihmiset, jotka nyt tänä aikana eivät janoa enempää Jumalaa, jotka päättää tyytyä siihen missä ne on, niin kuin Maria sanoi ettei se ole ok, niin se ei ole todellakaan ok, koska niiltä tullaan ottamaan pois sekin mitä niillä nyt on. Ne tulevat vaipumaan syvemmälle ja syvemmälle ja syvemmälle, kauemmaksi Herrasta Jeesuksesta. Ja ne jotka janoaa tulevat menemään eteenpäin ja eteenpäin ja eteenpäin ja eteenpäin. Ne jotka nyt päättää, että minä tyydyn tähän mitä minulla nyt on, niin ne tulevat menemään taaksepäin. Ne menettää senkin mikä niillä on nyt, senkin karismaattisuuden tai vapauden jota niillä nyt on. Mutta ne jotka ovat jatkuvasti etsimässä Jumalaa, ne tulevat menemään eteenpäin, ne tulevat pääsemään siihen. Ja se vaan, että tämä on mustavalkoinen tämä juttu, jos katsotaan Jumalan silmillä, niin Jumalalla ei ole harmaata aluetta. Jumalalla ei ole harmaata aluetta! Se on välillä vähän rajua sanoa ihmisille ettei ole harmaata aluetta, mutta se on niin. Joko sinä janoat ja etsit tai sitten sinä et halua enempää, niin sinä menet taaksepäin ja sinä tulet päätymään sitten tosi vaikeisiin olosuhteisiin ihan ulkoisesti mutta myös sisäisesti. Kuninkaan edessä Ja sen takia meidän on elintärkeä että me janotaan tätä läsnäoloa. Ja minä luin Esterin kirjasta, ja me tiedetään tämä tarina Esteristä, että hän orpo tyttö, ihan ei-kukaan ja yhtäkkiä hänet valittiin kuningattareksi. Hän tuli kuningattareksi, pääsi ikään kuin sinne kuninkaan läsnäoloon. Menemättä niin syvemmälle tähän tarinaan, mutta kuitenkin Esteri pääsi sinne. Hänelle tehtiin näitä hoitoja ja hän joutui käsittelemään asioita, mutta hän pääsi sinne läsnäoloon. Niin sitten sanotaan sen jälkeen luvussa kolme, kun Esteristä oli tullut kuningatar ja näin: Näiden tapausten jälkeen kuningas Ahasveros kohotti agagilaisen Haamanin ja niin edelleen. Sen jälkeen kun Ester oli päässyt sinne läsnäoloon, niin tuli se Haaman joka alkoi vainota Esteriä ja juutalaista kansaa. Eli jos ajatellaan sitä tähän päivään mitä se tarkoittaa meille. Se tarkoittaa sitä, että Jumala on sen takia vetämässä seurakuntaansa kirkkaus-läsnäoloon, koska Hän tietää mitä on edessä. Siellä on nousemassa sitä Haamanin tason kaltaista vainoa ja meidän on päästävä Kuninkaan saliin ennen sitä, meidän on päästävä sinne! Meidän pitää olla sillä paikalla, strategisella paikalla ennen kuin se tulee. Tämä on sellainen profetaalinen kirja tämä Esterin kirja, että näiden tapausten jälkeen, sen jälkeen kun seurakunta oli noussut. Sen jälkeen kun Ester oli päässyt sinne kuninkaan saliin, niin tuli se Haamanin juttu, koska Jumala ei tule jäämään kakkoseksi! Jumalan seurakunta ei tule jäämään kakkoseksi! Sen takia Hän nyt niin kovasti kiskoo meitä sinne läsnäoloonsa, vetää ja sanoo: Ette saa luovuttaa, teidän on mentävä sinne. Te ette tule selviytymään ilman, jos te ette pääse sinne. Jonkun pitää päästä sinne Valtaistuinsaliin, sinne läsnäoloon tai sitten ei ole muuten Esteriä missään. Ja tämä herätys ei ole mikään huvijuttu, vaan Jumala ikään kuin heittää pelastusrenkaan ja ne, jotka etsivät herätystä ovat ikään kuin se Ester siellä hovissa valmiina, oikealla paikalla, läsnäolossa,

9 9 kuninkaan luona. Niillä on kuninkaan korva, niillä on mahdollisuus vaikuttaa, ne pystyy tekemään jotain asioille. Joten sitten tulee kysymys kun me kysellään, että miksi minun täytyy käsitellä näitä mun sisäisiä asioitani niin hirveesti, antaa anteeksi ja tehdä kaikkea. Niin sitten mun sana tähän on se mitä Mordokai sanoi Esterille: Kuka tietää, etkö sinä juuri tällaista aikaa varten ole päässyt kuninkaalliseen arvoon? Eli kuka tietää, mikä suunnitelma Jumalalla meille on? Kuka tietää mikä suunnitelma Jumalalla on seurakuntalaisille? Kuka tietää mikä suunnitelma Jumalalla on Hänen omilleen tässä maassa, minkälaisen vuodatuksen Hän haluaa antaa? Me ei vielä tiedetä etukäteen, me voidaan hengessä nähdä, mutta me ei tiedetä sitä. Esterin henki Ja jos sinä ajattelet, että en minä voi ajatella että minä nyt olisin joku Ester. Mutta on kyse tästä Esterin hengestä, on kysymys tästä Ester-sukupolvesta, joka hetken aikaa ei ajattele itseään, vaan paastoaa, rukoilee, kerää ihmiset mukaan, muut uskovat mukaan siihen samaan rintamaan paastoamaan ja rukoilemaan. Me ei haluta seurakuntana ainoastaan luonnollista näkyvyyttä vaan me halutaan hengellistä vaikutusvaltaa tässä maassa, hengessä Jumalan edessä ja me halutaan hengessä vaikutusvaltaa tässä maassa. Ja me kaikki tässä seurakunnassa ollaan mukana tässä. Ehkä et halua olla se Ester, mutta tietyllä tavalla sinä olet. Jos sinä tämän manttelin alla olet, niin sinä olet se Ester, sinä olet siinä saman hengen alla. Ja sitten jos ajattelee, että ette te voi ajatella noin suuria itsestänne. Et sinä voi ajatella noin suuria itsestäsi. Ensinnäkin tämä koskee kaikkia jotka janoaa, kaikkia jotka etsii todella Jumalan kirkkautta, sitä Kuninkaan läsnäoloa. Mutta myöskin, jos sellainen ajatus nousee, niin siihen minä sanoisin vastauksena, että se reitti sinne Esterin asemaan on jano. Sinne pääsee ne jotka janoaa, sinne pääsee ne jotka haluaa sinne mennä. Ja Jumalan Valtakunnan kannalta on parempi, että mahdollisimman moni uskova pääsee sinne läsnäoloon, koska se on Valtakunnan kannalta parempi. Ei ole sellaista, että: No, pysytään me alhaalla, ei kukaan saa mennä sinne eteenpäin uudelle tasolle nousta. Ei, vaan jos me rakastetaan Jeesusta, niin me hautaan päästä korkeammalle. Me halutaan päästä läsnäolon tasoon, koska Jumalan seurakunta ei tule selviämään ilman sitä. Se tulee olemaan vaan alamäkeä muuten ilman sitä läsnäoloa. Joten Herra kysyy nyt meiltä siis sitä, että halutaanko me tämä mantteli meidänkin ylle. Tämä mantteli olla niitä, jotka ovat valmiita menemään sinne Jumalan läsnäoloon ja rukoilemaan asioita läpi, keräämään ihmisiä. Keräämään ihmisiä, halutaanko me olla koko seurakuntana se, joka seisoo muurin aukossa ehkä tämän kansankin kohtalon tähden, koska Sodoman ja Gomorran kohtalo olisi voinut kääntyä kymmenen ihmisen tähden. Kymmenen vanhurskasta olisi voinut kääntää niiden kohtalon! Hyvä lopputulos! Mutta mikä oli Esterin tarinan loppu? Se oli hyvä loppu, kansan kohtalo kääntyi. Siellä sanotaan tällä tavalla luvussa 8 mitä tapahtui kansalle. He viettävät juhlapäivää tämän takia. (Puurim-juhla)

10 1 Ester 9:1 Juhlapäivä oli sinä päivänä jolloin juutalaisten viholliset olivat toivoneet saavansa heidät valtaansa, mutta jona päinvastoin, juutalaiset saivat valtaansa vihamiehensä. Ja toisessa jakeessa sanotaan vielä: Eikä kukaan kestänyt juutalaisten edessä, sillä kauhu heitä kohtaan oli vallannut kaikki kansat. Joten se on se lopputulos, jonka uskon että tulee seurakunnallakin olemaan, vaikka pimeys pimenee, mutta valkeus kirkastuu. Jos me etsitään valkeutta niin me tullaan menemään kirkkaampaan ja kirkkaampaan. Tämä on sydämen valinnasta kiinni että mitä sinä aiot janota sinun elämälläsi. Mitä sinä haluat elämältäsi, yksi kysymys. Missä sinä tahdot asua, on se joka tulee viemään tätä uudelle tasolle. Se, että me tehdään valintoja ja päätetään, että kuka on minulle tärkein ja se saa aikaan sitten myös toimintaa. Se saa aikaan hyviä päätöksiä meidän elämässä, valintoja kun me päätetään, että missä me halutaan asua. Halutaanko me nousta sille Pyhälle Vuorelle Jumalan läsnäoloon. Ja niin kuin Esterin kirjassakin kerrotaan, siellä sanotaan: Aikakirjoihin kirjoitettiin kaikki mitä oli tapahtunut kuningatar Esterin kautta, ja ne muistetaan vieläkin ja luetaan tätä tapahtumaa. Niin samalla tavoin tullaan sen jälkeen, kun me ollaan menty taivaaseen ja seisomaan Karitsan edessä, niin tullaan kirjoittamaan kirjoihin mikä oli se ihmiskunnan historia Aadamista Kristuksen morsiameen. Siellä tulee olemaan se historia Aadamista Kristuksen morsiameen iankaikkisuuden ajan muistissa, se tarina tästä mitä me nyt eletään. Ja minä haluan ainakin sitten, kun sieltä ruvetaan kaivamaan pieniksi paloiksi, niin sieltä löytyy yksi Jyväskylän Cityseurakunta, jossa ne julisti, että me olemme herätykseen uskova seurakunta. Me olemme herätykseen uskova seurakunta! Niin kun me ollaan täällä julistettu, niin minä haluan että kun se kaivetaan, niin löytyy yksi seurakunta meidän kohdalta missä minä sain olla myös mukana. Joten se, kun Jumala on kutsumassa tätä seurakuntaa syvemmälle, kaikki se kaivaminen mitä on tapahtunut, mitä Debbie näki vaivaa meidän tähtemme täällä viime viikonloppuna, kaivoi auki, julisti profetaalisesti, että me saadaan niittää ja olla myös antamassa sitä eteenpäin ja vuotamassa. Ja minä uskon, että se aika on tulossa meille, että me tullaan niittämään lisää Jumalan läsnäoloa, mutta meillä ei ole mitään muuta toivoa kun päästä syvemmälle Jumalan läsnäoloon, meidän täytyy päästä. Teillä ei yksin ole uskovina, minulla ei ole yksilöuskovana mitään toivoa muuta kuin päästä syvemmälle. Se ei ehkä vielä näy, mutta kymmenen vuoden kuluttua se tulee näkymään tosi selvästi. Minä haluan olla jo nyt oikeassa paikassa, oikealla tahdilla menossa sinne suuntaan ja varmasti haluatte tekin ja me halutaan. Ja minä uskon että me tullaan näkemään valtavan hyviä asioita tässä Jumalan läsnäolossa joka lisääntyy meidän keskellä, että me saadaan nähdä, että me saadaan olla se Ester, tietyllä tavalla siinä Ester hengessä. Rukous Herra, minä haluan asua siellä missä Sinun läsnäolosi asuu. Minä haluan asua Pyhällä Vuorella. Minä haluan taas kerran tyhjentyä itsestäni, minä haluan mennä eteenpäin. Minä haluan saada sitä elävää vettä. Minä haluan mennä kirkkaudesta kirkkauteen. Me janotaan, Herra enemmän. Tule Sinä ja tee se työ mikä tarvitsee tehdä. Aamen

11 1