SIITÄ PITÄÄ VAAN JOTENKIN SELVITÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIITÄ PITÄÄ VAAN JOTENKIN SELVITÄ"

Transkriptio

1 SIITÄ PITÄÄ VAAN JOTENKIN SELVITÄ Syöpää sairastavien lasten sisarusten kokemuksia arjessa selviytymisestä Minna Hökkä Merja Joensuu Heidi Kortelahti Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Diakonissa-sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hökkä Minna, Joensuu Merja & Kortelahti Heidi. Siitä pitää vaan jotenkin selvitä, Syöpää sairastavien lasten sisarusten kokemuksia arjessa selviytymisestä. Oulu, syksy s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, diakonissa-sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata syöpään sairastuneen lapsen sisarusten kokemuksia sairastumisen vaikutuksista arjessa selviytymiseen. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada vastaus kysymyksiin, millaista tukea sisarukset saivat ja millaista tukea he jäivät kaipaamaan. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten hoitotyötä sekä perheiden ohjausta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, johon aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavat ovat nuoria, joiden perheessä on syöpään sairastunut lapsi. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan lapsen syöpään sairastuminen aiheuttaa ristiriitoja kodin tunnelmassa ja vaateen sisarusten varhaisesta itsenäistymisestä. Sisaruksilla ilmenee tunnemyrskyjä ja psyykkisiä muutoksia. Heidän vastuunsa kotitöistä ja sairastuneesta sisaruksesta lisääntyy, mikä rajoittaa heidän sosiaalisia suhteitaan. He saavat läheisiltään ja yhteiskunnalta tiedollista, käytännöllistä ja emotionaalista tukea. Voidaan kuitenkin sanoa, että sisarusten tuen saanti jää puutteelliseksi. Tiedon välittäminen, tukimuotojen kartoittaminen ja järjestäminen sisaruksille on haaste pyrittäessä vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Sisaruksille on tärkeää mahdollistaa myös vertaistuen saanti. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että sisarukset tarvitsevat lisää tukea. Diakonisen hoitotyön mahdollisuuksia tulee hyödyntää paremmin sekä kehittää seurakunnan ja sairaalan välistä yhteistyötä sisarusten tukemiseksi. Opinnäytetyön tuloksista on hyötyä syöpää sairastavien lasten perheiden kanssa työskenteleville. Tulokset ohjaavat lasten ja nuorten hoitotyön ja perheiden ohjauksen kehittämistä. Asiasanat: syöpätaudit, sisarukset, perhe, arkielämä, selviytyminen, tukeminen, diakoninen hoitotyö, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Hökkä Minna, Joensuu Merja & Kortelahti Heidi. Somehow you just have to survive, The coping experiences in everyday life of the siblings of children with cancer. Oulu, Autumn Language: Finnish. P appendices. Diaconia Polytechnic, the unit of Oulu, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education Health Care, Deaconess-nurse (Polytechnic). The purpose of the thesis was to describe how do the siblings of the child with cancer feel about their sister or brother becomes ill and how it affects their coping in everyday life. The task of the thesis was to get answers to questions what kind of support the siblings got and what kind of support they were left needed. The aim of the thesis is to develop the nursing of children and youngsters and also to improve the quidance of families. The thesis is a qualitative research, which material was collected with theme interviews. The youngsters who took part in our interviews are from families that have a child with cancer. The material was analysed with methods of inductive content analysis. According to the results when the child becomes ill in cancer it poses conflicts at the home atmosphere and a requirement of early independency. It appeared that the siblings lived through strong surge of emotions and mental changes. Their responsibilities for housework and the sick sibling increase, what bounds the social life of the healthy siblings. The siblings get informational, practical and emotional support from their nearbies and from the society. However it could be said, that the support of the siblings still are insufficient. To relay information, charting and organize different kind of supporting metohds to siblings is a challenge when the aim for is to answer their needs. It is also important to make possible for siblings to get support from fellows. As a conclusion it could be said that the siblings need more support. The possibilities of deaconal nursing should be exploited better and both the church and the hospital should develop their cooperation to support the siblings. The results of the thesis benefit people who work with families that have a child with cancer. The results advise to develop the nursing of children and youngsters and guidance of families. Keywords: cancers, siblings, family, everyday life, coping, support, diaconal nursing, qualitative research

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LASTEN PERHEIDEN ARKI JA ARJESSA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN Syöpään sairastuneen lapsen ja hänen perheensä arki Syöpään sairastuneen lapsen sisarusten ja perheen selviytyminen Diakonisen hoitotyön mahdollisuudet syöpään sairastuneen lapsen hoitotyössä ja hänen sisarustensa arjen tukemisessa 16 3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävät Tutkimusmenetelmä, aineiston keruu ja analysointi 19 4 SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LASTEN SISARUSTEN ARJESSA SELVIYTYMINEN Kokemuksia sisaruksen sairastumisesta ja sen vaikutuksesta arjessa selviytymiseen Sisarusten kokema tunnemyrsky Ristiriitoja kodin tunnelmassa Syövän vaikutuksia perheen arjessa selviytymiseen Syövän vaikutuksia sisarusten sosiaalisiin suhteisiin Koti- ja koulutöistä lisääntyneen vastuunkannon vaikutus selviytymiseen Sisarusten kokemuksia tuesta Saatu tuki Kaivattu tuki Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja johtopäätöksistä 32

5 5 TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUK- SIIN VERRATTUNA 34 6 POHDINTA Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyön luotettavuus Tulosten pohdintaa 40 7 LÄHTEET 44 LIITTEET LIITE 1 Teemahaastattelurunko 50 LIITE 2 Kirje vanhemmille 51 LIITE 3 Lupalomake 52 LIITE 4 Pelkistetyt ilmaisut 53 LIITE 5 Tutkimuslupa 59

6 1 JOHDANTO Suomessa sairastuu vuosittain lasta syöpään. Heistä kolme neljäsosaa paranee nykyisin pysyvästi. Lapsen syöpään sairastuminen aiheuttaa perheessä kriisitilanteen. Syövän hoito on pitkällinen prosessi, ja hoidot ovat vaativia ja saattavat kestää vuosikausia. Tämän vuoksi syöpään sairastuneen lapsen sisarukset joutuvat elämään pitkiä aikoja poikkeustilanteessa. Idean opinnäytetyömme aiheesta saimme keskustellessamme syöpään sairastuneen lapsen vanhemman kanssa työharjoittelujaksolla Oulun Yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten veri- ja syöpätautienosastolla 51. Keskustelussa ilmeni vanhempien huoli sisarusten selviytymisestä kotona silloin, kun vanhemmat tai toinen vanhemmista on sairaalassa ajoittain pitkiäkin aikoja. Tutustuessamme syövästä tehtyihin tutkimuksiin havaitsimme, että syöpään sairastuneen lapsen perheen jaksamista on tutkittu kansainvälisesti monesta näkökulmasta. Suomessa vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty pääasiassa haastattelemalla vanhempia. Opinnäytetyössämme haluamme nostaa esiin sisarusten oman näkökulman sisaruksen sairastumisen vaikutuksesta heidän elämäänsä ja arjessa selviytymiseensä. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata, miten sisarukset kokevat sisaruksensa syöpään sairastumisen. Opinnäytetyössämme kuvaamme sisarusten kokemuksia heidän itsensä kertomina, siitä miten sisaruksen sairastuminen on vaikuttanut heidän omaan arjessa selviytymiseensä. Kuvaamme myös heidän kokemuksiaan siitä, millaista tukea he saivat ja millaista jäivät vielä kaipaamaan. Tavoitteenamme on, että tulosten avulla voidaan kehittää sisarusten ohjausta ja tukemista. Opinnäytetyöstämme on hyötyä tulevassa diakonissa-sairaanhoitajan ammatissamme, jossa kohtaamme kriisissä olevia ihmisiä sekä vaikeissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Opinnäytetyömme tulokset lisäävät tietoutta syöpään sairastuneen lapsen sisarusten kokemuksista arjessa selviytymisestä ja tuen tarpeista. Opinnäytetyöstämme on hyötyä syöpään sairastuneiden lasten perheiden parissa työskenteleville.

7 7 2 SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LASTEN PERHEIDEN ARKI JA ARJESSA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN 2.1 Syöpään sairastuneen lapsen ja hänen perheensä arki Puhuttaessa syöpään sairastuneen lapsen arjesta on hyvä tiedostaa, minkä tyyppistä syöpää lapsilla esiintyy ja miten sitä hoidetaan. Suomessa vuosittain lasta sairastuu syöpään (Koistinen, Ruuskanen & Surakka 2004, 271). Lasten syöpätautien laatu on erilainen kuin aikuisväestöllä. Lapsilla syöpä on 92 % mesodermaalista (sarkooma) alkuperää. Lasten syöpätaudit ovat yleensä hyvin herkkiä solunsalpaajalääkitykselle. Tästä syystä kolme neljäsosaa lasten syöpätapauksista paranee nykyisin pysyvästi. (Pihkala 2000, ) Lapsilla yleisimpiä pahanlaatuisia syöpätauteja ovat akuutit leukemiat, pahanlaatuiset aivokasvaimet sekä lymfoomat (Pihkala 2000, 402). Lapsisyöpäpotilaista on poikia hiukan enemmän kuin tyttöjä (Teppo 1999, 41). Suomessa leukemiaan sairastuu vuosittain 45 lasta, joista yleisimmän akuutin lymfaattisen leukemian eli ALL:n osuus on prosenttia (Koistinen ym. 2004, 271; Pihkala 2000, 402, 408). Lasten ALL on biologisesti varsin heterogeeninen tauti, joka jaetaan lukuisiin riski- ja alaryhmiin. Tämä huomioidaan hoito-ohjelman valinnassa. Leukemiaa hoidetaan solunsalpaajalääkkeiden yhdistelmähoidolla. ALL:n hoito kestää nykyisellään kaksi tai kaksi ja puoli vuotta. (Pihkala 1999, , 586; Pihkala 2000, 408.) Valtaosa eli noin 80 % ALL-potilaista paranee (Pihkala 2000, 408). Aivokasvaimet jaetaan pahanlaatuisiin ja hyvänlaatuisiin. Pahanlaatuiset aivokasvaimet ovat lapsuusiän toiseksi yleisin syöpätautiryhmä leukemian jälkeen. Aivokasvaimia esiintyy lapsilla Suomessa vuosittain noin 35 tapausta. (Salmi & Minn1999, 570.) Lymfoomat jaotellaan Non-Hodgkinin ja Hodgkinin lymfoomiksi. Non-Hodgkinin lymfoomat eli NHL on solubiologialtaan yhtä heterogeeninen ryhmä kuin lasten ALL. Non- Hodgkinin lymfooma eroaa Hodgkinin lymfoomasta leviämistapansa vuoksi. Suomessa Non-Hodgkinin tapauksia ilmaantuu vuodessa noin yhdeksän ja Hodgkinin tautia todetaan vuosittain noin neljä. Hodgkinin tauti ilmenee yleensä murrosiästä kolmeenkym-

8 8 meneen ikävuoteen mennessä ja se on harvinainen alle viisivuotiailla. Paikallinen NHL hoidetaan poistamalla kasvain ja aloittamalla yhdistelmäsytostaattihoito, mikä kestää noin kahdesta kolmeen kuukautta. Hodgkinin tautia hoidetaan sädehoidolla ja kemoterapialla. (Pihkala 1999, ) Puhuttaessa syöpään sairastuneesta lapsesta ei voida jättää huomioimatta hänen perhettään. Perinteisesti perheellä tarkoitetaan ydinperhettä, jossa on äiti, isä ja heidän biologiset lapsensa. Tavallisin perhetyyppi Suomessa on kahden lapsen ydinperhe. Perhe voi muodostua muun muassa avio- tai avoliitossa olevista vanhemmista ja heidän lapsistaan, yhdestä vanhemmasta ja lapsista tai avioparista tai avoparista, joiden luona ei vakituisesti asu lapsia tai samaa sukupuolta olevien henkilöiden talouksista. (Korvela 2003, 11.) Opinnäytetyössämme määrittelemme perheen lapsen tai lasten ja aikuisen tai aikuisten muodostamaksi yhdessä eläväksi pienryhmäksi (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, 15). Perhe on potilaan hoitamisen kannalta valtava voimavara, sillä perheeltä saatu tuki kohentaa potilaan terveydentilaa ja lisää hänen hyvää oloaan. Opinnäytetyössämme käytämme Wright ja Leaheyn perhesysteemisen hoitotyön käsitettä, jossa hoidossa keskeisenä on koko perheyksikkö. Samanaikaisesti kiinnostuksen kohteena on sekä yksilö että perhe. Huomiota kiinnitetään vuorovaikutukseen ja vastavuoroisuuteen, jolloin tavoitteena on lisääntynyt harmonia perheen ja perheenjäsenten sekä perheen ja ympäristön välillä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 14, 34.) Lapsen syöpään sairastuminen muuttaa perheen arkea. Arki voidaan ymmärtää perheenjäsenten yhteiseksi olemiseksi ja tekemiseksi kotona. Siihen vaikuttavat esimerkiksi perheenjäsenten yhteiset ja erilliset tekemiset ja keskustelut. Arki menee eteenpäin hetki hetkeltä ja tilanne tilanteelta kehkeytyen toiminnan prosessiksi, joka tuottaa uusia tilanteita. (Korvela 2003, 5.) Salmen (1991) mukaan arkielämän käsite liittyy useissa kielissä toistoa korostavaan jokapäiväisyyteen ja rutiineihin. Salmi siteeraa artikkelissaan Karel Kosikkia, jonka mukaan juhla ei ole arjen vastakohta vaan epätavalliset ja ainutkertaiset tapahtumat ovat osa arkea. Kosikin mielestä arki ei murru heti, jos jotain odottamatonta muutosta tapahtuu. Esimerkiksi syntymä, sairaus ja kuolema ovat ainutkertaisuudessaan osa arkipäivää, koska ne ovat tietyllä tavalla tuttuja ja ennakoitavia. Muutoksilta näyttävistä asioista tulee usein pian arkea. (Salmi 1991, ) Opin

9 9 näytetyössämme käytämme Korvela ja Kosikin määritelmiä arjesta, joissa arki koostuu perheen jokapäiväisistä rutiineista ja sisältää myös epätavalliset tapahtumat. Lapsen syöpään sairastumisen aiheuttamasta kriisitilanteesta selviytyminen riippuu olosuhteista ja perheen rakenteesta sekä sen saamasta tuesta. Haavoittuvimpia perheitä ovat aviollisesti ristiriitaiset perheet. Muut samanaikaiset muutostilanteet perheessä pahentavat kriisiä. Kaiken tämän keskellä olisi löydettävä perheeseen tasapaino. Aluksi elämä pettää ja perheet kaipaavat selvää ja yksinkertaiseen muotoon saatettua tietoa syövästä yleensä ja erityisesti heidän lapsensa syövästä. He kaipaavat myös konkreettista tietoa arkielämään liittyvistä asioista. Syöpäjärjestön perheille järjestämät sopeutumisvalmennuskurssit ovat monta kertaa olennaisesti selkiyttäneet tilannetta. (Salmi & Minn 1999, ) Lapsen ollessa loukkaantunut, sairas tai vammainen hän tarvitsee fyysistä ja henkilökohtaista huomiota. Tämä vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin. Jokaiseen lapsen sairauteen liittyy omat stressitekijänsä, jotka vaativat erityisiä voimavaroja sekä lapselta itseltään että koko perheeltä. Lapsen sairastuttua vanhempien kaikkia arkielämän alueita koskevat mielikuvat muuttuvat, ennen kaikkea asioiden tärkeysjärjestys. (Davis 2003, 18.) Sairaan lapsen hoito ja sairaalassaolo vie paljon aikaa vanhemmilta. Tämä vaikuttaa heidän työhönsä ja voi vähentää perheen yhteisiä harrastuksia sekä sosiaalista elämää. Usein vanhemmat kokevat huolta ja syyllisyyttä joutuessaan olemaan paljon poissa kotoa. He kantavat huolta sairaan lapsen selviytymisestä ja sairauden vaikutuksesta lapsensa tulevaisuuteen (Akobeng, Miller, Firth, Suresh-Babu, Mir & Thomas 1999, 41.) Perheen taloudellinen tilanne voi myös heikentyä hoitokustannusten, lääkkeiden ja vanhempien vaikeutuneen työssäkäynnin vuoksi (Taanila 1997, 30). Lapsen sairastuttua syöpään pitää hänen isälleen tai äidilleen, hänen niin halutessaan, määrätä sairaslomaa. Työstä poissaolo mahdollistetaan erityishoitorahan turvin. (Salmi & Minn 1999, 577.)

10 Syöpään sairastuneen lapsen sisarusten ja perheen selviytyminen Syöpään sairastuneen lapsen sisarusten ja perheen selviytymistä käsitellessämme olemme tukeutuneet aikaisempiin tutkimuksiin selviytymiskäsitteen määrittelyssä. Selviytyminen tarkoittaa arkikielessä jokapäiväistä pärjäämistä ja selviytymistä elämän eri tilanteissa. Se on jatkuvasti vaihtuvaa kognitiivista ja toiminnallista yritystä hallita, sietää tai vähentää sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia sekä näiden välisiä ristiriitoja. Selviytyminen on keino kohdata yksilöön kohdistuvat eri vaatimukset. (Läksy 2000, 42; Puotiniemi & Kyngäs 2003, 182.) Selviytyminen vaatii ponnisteluja hallita sellaisia olosuhteita, joissa ihmisen normaalit automaattiset toimintatavat eivät päde. Ympäristön vaatimukset tulee kohdata uusien käyttäytymistapojen avulla tai vanhat tavat pitää sopeuttaa sellaisiksi, että niiden avulla kyetään hallitsemaan muuttuneet olosuhteet. (Monat & Lazarus 1985, 5.) Lazaruksen ja Krausen mukaan selviytyminen sisältää kaiken, mitä yksilö tekee käsitelläkseen stressaavaa tilannetta ja tilanteen asettamia vaatimuksia (Erkheikki 2003, 68). Selviytymisprosessi sisältää selviytymisvaatimukset, selviytymiskeinot ja selviytymisvoimavarat. Selviytymisprosessin käynnistävät selviytymisvaatimukset, jotka muuttuvat koko ajan, ja arviointia on tehtävä jatkuvasti (Simula 2003, 8). Selviytymisvaatimukset ovat elämälle ja kasvulle välttämättömiä. Jos perhe kykenee vastaamaan onnistuneesti lapsen syöpään sairastumisen aiheuttamiin vaatimuksiin, sen kyky selvitä myöhemmistä haasteista paranee. Selviytymisvaatimuksiin vastaaminen on aina yksilöllistä. (Savela 2000, 8.) Selviytymiskeinot vähentävät haasteellisen tilanteen vaikutusta huolimatta siitä, johtavatko ne tilanteen hallintaan vai eivät (Puotiniemi & Kyngäs 2003, 182). Selviytymiskeinot jaetaan tunne- ja ongelmasuuntautuneisiin. Tunnesuuntautuneissa keinoissa tavoite on ajatusten ja tekojen avulla helpottaa emotionaalista stressiä. Nämä keinot eivät varsinaisesti vaikuta uhkaaviin tai pelottaviin olosuhteisiin, mutta ne saavat ihmisen kokemaan olonsa paremmaksi. (Monat & Lazarus 1985, 5.) Usein toivoa ja optimismia käytetään tosiasioiden kieltämiseen. Ongelmasuuntautuneita selviytymiskeinoja ovat esimerkiksi ongelman tiedostaminen ja sen ratkaisuyritys. (Simula 2003, )

11 11 Lazaruksen & Folkmanin (1984) mukaan selviytymisvoimavaroilla tarkoitetaan ihmisen käytettävissä olevia voimavaroja, joita hän käyttää selviytyäkseen vaatimuksista. Persoonalliset tekijät, uhkan aste sekä ympäristötekijät vaikuttavat voimavarojen käyttöön. Ihmisen voimavarat voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäisiä voimavaroja ovat terveys, positiivinen ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot. Ihmisen ulkoisia voimavaroja ovat Lazaruksen & Folkmanin (1984) mukaan taloudellinen asema ja sosiaalinen tuki. Kumpusalo (1991) tiivistää sosiaalisen tuen määritelmän ihmisten väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa he antavat ja saavat henkistä, emotionaalista, tiedollista, toiminnallista ja aineellista tukea. Sosiaalisen tuen muodoista ryhmän antama tuki muodostuu henkisestä ja emotionaalisesta tuesta. Selviytymisvoimavaroina muutamat vanhemmista ovat kokeneet, että harrastukset ja hyvät ystävät ovat auttaneet sisaruksia (Savela 2000, 70). Lisäksi perheen olemassaolo on tärkeä toivon antaja ja läheisten ottaminen mukaan hoitotilanteisiin lisää emotionaalista tukea. Riittävän voimakas toivo karkottaa pelon ja muuttuu luottamukseksi. (Lindvall 1997, ) Haastattelemamme sisarukset ovat iältään vuotiaita. He ovat puberteetti-ikäisiä, mikä jo sinällään asettaa heille vaatimuksia selviytyä iänmukaisesta kehityksestä. Lisäksi heillä on vielä voitettavina sisaruksensa sairauden aiheuttamat selviytymisvaatimukset, joita ovat lääketieteellisen tiedon hankkiminen ja käsittely, perheen arkielämän muuttuminen sekä tunteiden käsittely (Savela 2000, 8-9). Murrosikä alkaa viimeistään 12-vuotiaana, ja nuoruudella tarkoitetaan elämänvaihetta, jolloin lapsi kasvaa aikuiseksi (Muurinen & Surakka 2001, 54-55). Nuoruus sijoittuu ikävuosiin (Aalberg & Siimes 1999, 55). Nuoruus jaksotellaan vaiheittain varhaisnuoruuteen, varsinaiseen nuoruuteen ja myöhäisnuoruuteen (Muurinen & Surakka 2001, 54-55). Nuoruuden kehityshaasteita ovat puberteettiin liittyvien muutosten hyväksyminen, oman sukupuoli-identiteetin hahmottaminen sekä oman sukupuolisuuden haltuunotto. Kehityshaasteina ovat irtautuminen riippuvuudesta vanhempiin, minuuden tunteen saavuttaminen ja tunne siitä, että on saavuttanut oman paikkansa maailmassa. Haasteina ovat myös toverisuhteiden luominen molempiin sukupuoliin sekä arvomaailman luominen, arvokäsitysten ja tiedollisen maailman yhdistäminen. Tämä ihmissuhdekriisi koetaan vuotiaana. (Salo & Tuunainen 1996, ) Nuoresta tulee vähitellen vastuuta ottava perheenjäsen, joka haluaa auttaa muita, eikä ole enää niin ailahtelevai-

12 12 nen ja itsepäinen kuin aikaisemmin. Hän oppii erilaisia käytännöllisiä taitoja, ja itsekritiikki alkaa lisääntyä. Perhe on kuitenkin edelleen erittäin tärkeä. (Muurinen & Surakka 2001, ) Kehityksen edetessä positiivisesti varhaisnuori saavuttaa identiteetin ja itsenäisyyden perustunteen. Mikäli kehitystehtävät epäonnistuvat suurelta osin, seuraa rooliepäselvyys ja identiteettihämmennys. Nuori eristäytyy ja hänen on vaikea solmia ihmissuhteita. (Salo & Tuunainen 1996, ) Vasta viime vuosina on alettu kiinnittämään huomiota vakavasti sairaiden lasten sisaruksiin. Syöpää sairastavien lasten sisarukset joutuvat elämään poikkeustilanteessa pitkiä aikoja, joskus jopa vuosia (Davis 2003, 18). Sisarukset reagoivat monin eri tavoin sekä sisaruksensa sairastumiseen että kodin muuttuneeseen ilmapiiriin. Varsinkin sairauden alkuvaiheessa masennus ja suru aiheuttavat keskittymisvaikeuksia ja sitä kautta koulusuoritusten heikentymistä. (Salmi & Minn 1999, ) Pitkäaikaissairaan lapsen sisaruksilla on vertaisryhmiin verrattuna enemmän päänsärkyä ja vatsavaivoja. On esitetty, että äidin kokema pitkäaikainen rasitus heijastuu sisaruksiin liian varhaisena itsenäistymisenä ja psykosomaattisina oireina. (Hautamäki 1997, ) (ks. taulukko 1, s ) Tyypillisesti syöpää sairastavan lapsen sisarukset kokevat epävarmuutta, ikävää, kateutta ja kiukkua. Sisaruksilla ilmenee tiedon, ajan, huomion ja rakkauden puutetta sekä katkeruutta, kehittymisvaikeuksia, levottomuutta, masennusta, uhmaa ja vanhempiinsa takertumista. (Savela 2000, 70; Akobeng, Miller, Firth, Suresh-Babu, Mir & Thomas 1999, 41.) (ks. taulukko 1, s ) Jotkut sisaruksista kokevat, että syöpään sairastuminen on heidän syytään tai että sisko tai veli on sairastunut tahallaan. Syövän koetaan rajoittavan myös sairastuneen lapsen sisarusten lapsuutta. Syöpään sairastuminen muuttaa lisäksi vanhemmilla sisaruksilla elämänarvoja, mikä näkyy esimerkiksi sairaan lapsen kanssa olemisena ja kotitöissä auttamisena. (Savela 2000, 70.) (ks. taulukko 1, s ) Monet sisarukset stressaantuvat, koska joutuvat olemaan erossa vanhemmistaan, jolloin perheen arki ja ihmissuhteet häiriintyvät. Stressiä aiheuttaa myös altistuminen sairaan lapsen kärsimyksille. He kokevat pelkoa sisaruksensa sairauden jatkumisesta, uusiutu-

13 13 misesta tai sisaruksensa kuolemasta. Sisarukset pelkäävät, että heillä itselläänkin on tavallista suurempi riski sairastua syöpään. (Sargent, Sahler, Roghmann, Mulhern, Barbarian, Carpenter, Copeland, Dolgin & Zeltzer 1995, ; Sloper 2000, ) (ks. taulukko 1, s ) Lähteenmäen (1999) mukaan syöpään sairastuneen lapsen sisarukset kärsivät sosiaalisesta eristäytymisestä ja huonosta itsetunnosta. Vain harvan vanhemman mielestä lapsen sairastuminen syöpään ei ole vaikuttanut perheen muihin sisaruksiin (Savela 2000, 70). Sisaruksen krooninen sairaus lisää perheen muiden lasten kotitöitä ja vaikeuttaa heidän sosiaalista kanssakäymistään ja koulutoimintaan osallistumistaan merkittävästi. Äidit antavat tytöille enemmän tehtäviä, jotka liittyvät kodin ja terveiden sisarusten hoitamiseen. Äitien osallistuminen kotitöihin, terveiden sisarusten hoitamiseen ja sosiaalisiin toimintoihin vähenee. Sisarukset kokevat itsensä yksinäisiksi ja syrjäytyneiksi. Lisäksi ilmenee, että sisaruksista saattaa kehittyä ylihuolehtivaisia tai vanhemmat voivat ylisuojella heitä. (Tella & Tervo 1995, 4; Williams, Lorenzo & Borja 1993, 112; Sirkiä 2000, 42.) (ks. taulukko 1, s ) Alla olevaan taulukkoon 1 olemme koonneet yhteenvedon opinnäytetyössämme käyttämistämme tutkimuksista. Tutkimukset käsittelevät pitkäaikaissairaiden lasten sisarusten kokemuksia arjessa selviytymisestä. TAULUKKO 1: Yhteenveto pitkäaikaissairaan lapsen sisarusten selviytymistä käsittelevistä tutkimuksista Tutkija Tutkimusvuosi Akobeng, Miller, Firth, Suresh- Babu, Mir & Thomas 1999 Balk 1991 Aineiston keruu Kvalitatiivinen Kvantitatiivinen Aihe Näyte Keskeiset tulokset Elämänlaatu vanhemmilla 12 perhettä, Sisarukset kokivat tieruksilla ja sisa- 20 vanhempaa don puutetta, huolta kroonista ja 7 sisarusta sisaruksen koulukiusauksesta, suolistosairautta (7-17-vuotiaitadesta pelkoa sairau- sairastavan lapsen ja sen hoidosta, perheessä kateutta sisarusta kohtaan sekä huolta van- Sisaruksensa menettäneet nuoret ja uskonto 42, (14-19-vuotiaita) hempien jaksamisesta. Uskonto auttoi surusta selviytymisessä antaen lisämahdollisuuksia käsitellä surua.

14 14 Tutkija Tutkimusvuosi Hautamäki 1997 Lähteenmäki 1999 Minkkinen 1989 Murray 2001 Pelletier- Hibbert & Sohi 2001 Puotiniemi & Kyngäs 2003 Aineiston keruu Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen Kvantitatiivinen tutkimus Kvalitatiivinen Kvalitatiivinen Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen Aihe Näyte Keskeiset tulokset Äidin ja perheen kuormittuminen Lapsen syöpään sairastumisen vaikutus potilaiden ja heidän perheittensä fyysisiin ja psykososiaalisiin näkökohtiin Perheen selviytyminen lapsen vakavasta sairaudesta ja kuolemasta Itsetuntemus syöpään sairastuneen lapsen sisaruksilla Epävarmuuden lähteet ja selviytymiskeinot loppuvaiheen munuaissairaan perheen jäsenillä Psykiatrisessa osastohoidossa olleen nuoren ja hänen äitinsä selviytyminen arkipäivässä verrokki- ryhmä, 465 Downsyndrooma perhettä 5 eri tutkimuksen yhteenvedot 10 perhettä (vanhemmat) 27 poikaa ja 23 tyttöä (7-12-vuotiaita) Äideillä ja sisaruksilla oli keskimääräistä enemmän psykosomaattisia oireita ja sisaruksilla varhaista itsenäistymistä. Perheiden elinoloja tulisi helpottaa niin paljon kuin mahdollista ja antaa lisäresursseja perheille luotuihin tukijärjestelmiin. Perheiden selviytyminen on erilaisista keinoista muodostunut prosessi, johon kuuluvat terveys, uskonto, yksilölliset ominaisuudet, perhedynamiikka, toivon ylläpitäminen ja henkilökunnan antama tuki. Sosiaalinen tuki kesäleirillä auttoi sisarusten selviytymistä. Itsetuntemuksella ja sosiaalisella tuella ehkäistään /minimoidaan sopeutumisvaikeuksia 41 perhettä Stressiä: epävarmuus potilaan terveydestä, hoidon vaikuttavuudesta ja kuolemanpelosta. Selviytymiskeinoja: elää päivä kerrallaan, elinsiirron toive, usko Jumalaan ja sairauden positiivisen merkityksen löytäminen. äiti ja nuori (pitkittäistutkimus) Nuoren ja äidin tärkein selviytymisvoimavara oli emotionaalinen tuki.

15 15 Tutkija Tutkimusvuosi Sargent, Sahler, Roghmann, Mulhern, Barbarian, Carpenter, Copeland, Dolgin & Zeltzer 1995 Savela 2000 Sirkiä 2000 Sloper 2000 Aineiston keruu Kvalitatiivinen Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen Aihe Näyte Keskeiset tulokset Syöpää sairastavien lasten sisarusten kuvauksia Syöpää sairastavien lasten perheiden selviytyminen Syöpää sairastavien lasten saattohoito Kokemukset ja tuen tarpeet syöpään sairastuneen lapsen sisaruksilla 1993 Strukturoitua haastattelua syöpäkokemuksista 54 syöpään sairastuneen lapsen vanhempaa 70 syöpään sairastuneen lapsen perheen ja 30 kontrolliperheen strukturoitua haastattelua Sisarukset kokivat ahdistusta syövän aiheuttamasta perheen erossa olosta, perhe-elämän häiriöistä, huomion puutteesta, perheen huomion kiinnittymisestä sairaaseen lapseen, negatiivisista tunteista itseä ja muita kohtaan, syövän hoidosta ja sen vaikutuksista ja kuoleman pelosta. Myönteiseksi he kuvasivat myötätunnon kasvun ja perheen lähentymisen. Sisaruksilla ilmeni tunne-elämän ongelmia, käytöshäiriöitä ja mielialan vaihteluita. Selviytymiskeinoina sisaruksilla: omien ystävien tuki ja harrastukset, mikä näkyy selvimmin hieman vanhempien lasten kohdalla. Sisaruksilla ilmeni pelkoja, käyttäytymisja kouluongelmia. 1/3 vanhemmista oli ollut ylisuojelevia heitä kohtaan. Perheet jäivät kaipaamaan keskusteluja seurantaryhmiä saman kokeneille vanhemmille ja perheen terveille sisaruksille. 94 sisarusta Sisarusten ongelmia: pelon ja syyllisyyden tunteet, perhe-elämän rutiinien ja turvallisuuden tunteen muutokset sekä vieraantuminen sairaasta sisaruksesta. Positiivisena koettiin kypsyyden, myötätunnon ja ymmärtämisen saavuttaminen sekä perheen lähentyminen. Sisarukset tarvitsivat tukea ja tietoa ymmärtääk seen nykyisen tilanteen ja säilyttääkseen harrastuksensa sekä mahdollisuuden omien tuntei densa ilmaisemiseen.

16 16 Tutkija Tutkimusvuosi Tella & Tervo 1995 Williams, Lorenzo & Borja 1993 Aineiston keruu Kvalitatiivinen Kvantitatiivinen Aihe Näyte Keskeiset tulokset Lapsen kokemuksia Viisi perhettä, 9 Sisaruksen syöpään sisaruksen lasta ja 10 van- sairastuminen ja kuo- kuolemasta hempaa lema aiheuttivat muissa sisaruksissa erilaisia tunnereaktioita: he kokivat itsensä syrjityiksi ja yksinäisiksi. He vieraantuivat sairaasta sisaruksesta. Myönteistä oli itsenäistyminen ja elä- Kroonisesti sairaan sisaruksen vaikutus lasten ja äitien toimintoihin mäntilanteen erilaisuus. 100 perhettä Sisaruksen sairaus vähensi kouluun liittyviä ja sosiaalisia toimintoja sekä lisäsi merkittävästi lasten kotitöitä. 2.3 Diakonisen hoitotyön mahdollisuudet syöpään sairastuneen lapsen hoitotyössä ja hänen sisarustensa arjen tukemisessa Me opinnäytetyöntekijät valmistumme diakonissa-sairaanhoitajiksi ja koemme tärkeäksi diakonisen hoitotyön merkityksen syöpään sairastuneen lapsen, hänen sisarustensa ja perheensä hoitotyössä sekä arjen tukemisessa. Möttösen (1994) mukaan diakonisen hoitotyön käsitettä on alettu käyttää 1980-luvulla diakonissakoulutuksen keskiasteen koulu-uudistuksen yhteydessä (Rättyä 1998, 9). Siinä lähimmäisenrakkaus on ammatillistettu. Ihminen kohdataan pyyteettömästi ja häntä pidetään tasavertaisena ja Jumalan luomana. Diakonisen hoitotyön toteuttamisessa tarvitaan arvojen lisäksi kokonaisvaltaisen hoitotyön hallintaa hoitotyön päätöksenteon prosessin kaikissa vaiheissa. Vuorovaikutussuhde sairaanhoitajan ja hoidettavan välillä muodostaa kolmiosuhteen, jossa on aina mukana jokin ihmistä korkeampi voima. (Myllylä 2004, ) Hoitamisella ja parantamisella on oma kristologinen ulottuvuutensa, sillä jo Jeesus paransi sairaita ja lohdutti heitä ja heidän omaisiaan. Diakonissat saavat edelleen myös terveydenhoidollisen koulutuksen. Hoitotieteen ja diakonian sisällöllisesti hyvin yhteiset eettiset tavoitteet koskevat sekä hyvää hoitoa että hyvää diakoniaa. (Henttonen 1997, ) Diakoniatyöntekijän ammatillinen vastuu perustuu ammattitaitoon, joka pohjaa teologian, hoitotieteen, yhteiskuntatieteiden ja diakonian tietoperustaan (Lappalai-

17 17 nen 2002, ). Rättyän (2004) mukaan diakoniatyöntekijän antama henkinen tukeminen sisältää henkistä auttamista, toivon välittämistä ja kanssa kulkemista. Diakonista hoitotyötä pidetään hoidon lisäarvona, sillä se tuo hoitamiseen mukaan oleellisena osana kaikkien ihmisten sielullisuuden ja hengellisyyden näkökulman. Se on myös universaalia toimintaa, ja sen professio korostaa kristittynä olemista. Tavallaan se on sisäsyntyinen velvoite ja oikeus sellaiselle sairaanhoitajalle, joka on opiskellut teologiaa. (Lahtinen & Toikkanen 2002, ) Myllylän (2002) mukaan diakonista hoitotyötä tarvittaisiin enemmän sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Balkin (1991), Minkkisen (1989) ja Pelletier-Hibbert & Sohin (2001) mukaan uskonto on selviytymiskeino, joka antaa lisämahdollisuuden käsitellä surua vakavan sairauden ja perheenjäsenen menettämisen yhteydessä. Diakonissa-sairaanhoitaja saa koulutuksensa kautta hyvät mahdollisuudet syöpään sairastuneen lapsen ja hänen perheensä hengelliseen kohtaamiseen. Hoitaja, jolla on henkilökohtainen usko kolmiyhteiseen Jumalaan, saa uskostaan voimaa työhönsä. Tämä ilmenee haluna auttaa ja palvella lähimmäistä kokonaisvaltaisesti. Diakonisen hoitotyön ajattelun omaava sairaanhoitaja haluaa jakaa rakkautta, luoda toivoa, lohduttaa, myötäelää ja auttaa etsimään voimanlähteitä kriisissä olevien perheenjäsenten arjessa selviytymiseen. Diakonisessa hoitotyössä etsitään aina henkilöitä, jotka jäävät toisten avun ulkopuolelle. Murrayn (2000) mukaan terveydenhuollon ammattilaiset ovat huomioineet, että syöpään sairastuneen lapsen terveiden sisarusten psykososiaalisia tarpeita ei huomioida samassa määrin kuin muiden syöpään sairastuneen lapsen perheenjäsenten tarpeita. Diakonisen hoitotyöntekijöiden tulee näin ollen suunnata pyyteetön apunsa nimenomaan syöpään sairastuneiden lasten sisarusten arjessa selviytymiseen.

18 18 3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 3.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävät Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata syöpään sairastuneen lapsen sisarusten kokemuksia sisaruksensa syöpään sairastumisesta. Kuvaamme sisarusten kokemuksia siitä, miten sisaruksen sairastuminen on vaikuttanut heidän omaan arjessa selviytymiseensä sekä millaista tukea he kokevat saaneensa ja millaista tukea jäivät kaipaamaan. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia kokemuksia syöpään sairastuneen lapsen sisaruksilla on 0-16-vuotiaan sisaruksensa syöpään sairastumisesta ja sen vaikutuksesta heidän omaan arjessa selviytymiseensä? 2. Millaista tukea sisarukset kokevat saaneensa arjessa selviytymiseen? Kansainvälisesti syöpää sairastavien lasten, heidän sisarustensa ja vanhempiensa selviytymistä on tutkittu enemmän kuin Suomessa (Simula 2003, 2). Löysimme aiheesta useita ulkomaisia artikkeleita (ks. taulukko 1, s ). Tutustuessamme syöpää käsittelevään kirjallisuuteen ja syövästä tehtyihin tutkimuksiin havaitsimme, että syöpään sairastuneen perheen selviytymistä on tutkittu perheen ja vanhempien näkökulmasta. Sisarusten selviytyminen tulee tutkimuksissa esille miltei aina vanhempien näkökulmasta. Tutkimus, jossa tarkastellaan sisarusten selviytymistä, tulisi suunnata lapsille, ei vanhemmille. (Savela 2000, 71; Sirkiä 2000, 42.) Omassa opinnäytetyössämme haluammekin nostaa esille nimenomaan sisarusten oman näkökulman selviytymiskokemuksistaan sisaruksen sairastuessa syöpään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää käytännön hoitotyötä sisarusten tarpeiden huomioimisessa sekä saada sisarusten ääni kuuluviin.

19 Tutkimusmenetelmä, aineiston keruu ja analysointi Valitsimme opinnäytetyömme tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen. Laadullinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedonhankintaa, jossa aineiston keruu tapahtuu luonnollisessa ja todellisessa tilanteessa. Lisäksi sen piirteisiin kuuluu, että aineiston hankinnassa tutkittavan näkökulma ja ääni pääsevät esille. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 155.) Laadullisessa tutkimuksessa on mahdollisuus keskittyä pieneen määrään tapauksia, joita analysoidaan mahdollisimman perusteellisesti. Aineiston tieteellisyyden kriteeriksi ei muodostukaan määrä vaan laatu ja käsitteellistämisen kattavuus. (Eskola & Suoranta 2003, 18.) Tutkimusympäristöiksi muodostuivat haastateltavien toiveiden mukaisesti sekä Oulun Yliopistollinen sairaala että tutkittavan sisaruksen koti. Tutkimusluvat ja -sopimukset tehtiin yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön ja Oulun yliopistollisen sairaalan välillä. Aineistonkeruumenetelmäksi valitsimme laadullisen teemahaastattelun, koska avoimet kysymykset antavat nuorelle mahdollisuuden kuvata näkemyksiään omin sanoin, jolloin hänen subjektiivinen näkökulmansa pääsee esille (Eskola & Suoranta 2003, 87). Avoimet kysymykset mahdollistavat myös sen, että nuoren ja aikuisen kehittymisestä ja kokemuksesta johtuvat näkökulmaerot tulevat paremmin huomioonotetuiksi (Hirsjärvi & Hurme 2004, ; Kortesluoma & Hentinen 1995, 120). Keräsimme aineiston teemahaastatteluilla, joita täydensimme osallistuvalla havainnoinnilla. Teemahaastattelua ja osallistuvaa havainnointia voidaan käyttää joko rinnakkain, vaihtoehtoisina tai eri tavoin yhdisteltyinä tutkittavan ongelman tai tutkittavan resurssien mukaan (Tuomi & Sarajärvi 2003, 73). Osallistuvalla havainnoinnilla tarkoitetaan systemaattista ja tietoista osallistumista niin pitkälle, kuin olosuhteet sen sallivat. Sen tarkoituksena on kerätä aineistoa suoraan osallistumisen välityksellä. Tutkijan vaikutus ulkopuolisena on pyritty minimoimaan. (Grönfors 1985, 92.) Osallistuvan havainnoinnin muodoista käytimme osallistuja havainnoijana -menetelmää. Tässä menetelmässä tutkittaville tehdään heti alussa selväksi, että havainnoija on ryhmässä havaintojen tekijänä, mutta tekee tutkittaville myös kysymyksiä. (Hirsijärvi ym. 2000, 204.) Haastattelut nauhoitettiin ja sen jälkeen litteroitiin.

20 20 Aineiston analysoinnissa käytimme induktiivista sisällönanalyysiä, joka on laadullisen tutkimuksen perusprosessi ja toteutuu tavalla tai toisella kaikissa laadullisissa tutkimuksissa (Janhonen & Nikkonen 2001, 16). Kyngäs ja Vanhanen tulkitsevat Weberin (1985) ja Catanzaron (1988) sanomaa niin, että sisällönanalyysi sopii erinomaisesti strukturoimattomaan aineistoon. Se oli tarkoituksenmukainen valinta meidän avoimien teemahaastatteluidemme analysointiin ja sopi kuvaamaan tutkittavaa ilmiötä tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Induktiivista sisällönanalyysiä käytimme, koska tavoitteenamme olivat haastatteluaineistomme pelkistäminen, ryhmittely ja abstrahointi. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Ennen varsinaisia haastatteluja suoritimme esihaastattelun, jonka perusteella teimme tarvittavat muutokset kysymyksiin ja sanavalintoihin. Näin harjaannuimme haastattelemisessa ja pyrimme vähentämään ensimmäisen varsinaisen haastattelun virheitä. Opinnäytetyöhömme teimme kaksi haastattelua. Haastateltavat olivat vuotiaita nuoria. Molemmat haastattelut toteutuivat ilman häiriötekijöitä tai keskeytyksiä. Toteutimme haastattelut siten, että sama henkilö haastatteli molemmilla kerroilla. Haastattelujen litterointi tehtiin heti haastattelun jälkeen, jolloin tapahtumat olivat vielä tuoreessa muistissa. Litteroinnin suoritti haastattelun tehnyt henkilö, mikä onkin paras mahdollinen vaihtoehto. (Hirsjärvi & Hurme 2004, 72-73, 140.) Analysointiprosessia selventääksemme kuvaamme seuraavalla sivulla olevassa kuviossa 1 analysointiprosessin eri vaiheet. Analysointiprosessissa erottelimme aineistosta tutkimuskysymyksittäin oleelliset lausumat. Lausumat muutimme pelkistetyiksi ilmaisuiksi, joita yhdistämällä muodostimme alaluokat. Yläluokat muodostimme alaluokkia yhdistämällä. Pääluokat muodostuivat tutkimuskysymyksistä. Analysointiprosessin aikana palasimme aina uudelleen alkuperäiseen aineistoon. Lisäksi analysoimme ja etsimme tutkimuskirjallisuutta sekä raportoimme aineistoa esiin nousseiden teemojen pohjalta. Sivulla 21 olevassa kuviossa 2 on esimerkki analysoinnin etenemisestä.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. Liite 13 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 2. VLY2 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on toinen osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista,

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi 1.4.2016 ja vanhempien tuen tarpeen arviointi Hyvä asiakas! Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa on käytössä yhdenmukainen arviointimalli, jonka avulla arvioidaan yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon

Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Lapsen näkökulma hyvään hoitoon Tiina Pelander TtT, SH Väitöskirja The Quality of Paediatric Nursing Care Children s Perspective 2008 https://oa.doria.fi/handle/10024/42602 MIKSI LASTEN NÄKÖKULMASTA? LASTEN

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

merkitys omaisten ja vainajan

merkitys omaisten ja vainajan Hautaamisen ja hautauskulttuurin merkitys omaisten ja vainajan näkökulmasta Anna Liisa Aho TtT, dosentti Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö KUOLEMA JA TYÖ - seminaari 52 409 kuollutta Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Naturalistinen ihmiskäsitys

Naturalistinen ihmiskäsitys IHMISKÄSITYKSET Naturalistinen ihmiskäsitys Ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon eläimistä: ajattelulle ja toiminnalle on olemassa aina jokin syy, joka voidaan saada selville. Ihminen ei ole

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013 Systemaattinen kysyminen parisuhdeväkivallasta jos lapsi on vanhemman mukana pyritään kysymään ilman lasta; lapsen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus Itsemurha Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus 1. Surra omalla tavallaan, omassa tahdissaan ja niin kauan kuin siltä tuntuu. 2. Saada tietää tosiasiat itsemurhasta. Nähdä vainaja ja järjestää hautajaiset

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia Seinäjoki 17.11.2010 17.11.2010 Sipilä 1 Tuloksia Ovatko interventiot turvallisia haitta? Ovatko ne käyttökelpoisia? Perheenjäsenten ja työntekijöiden kokemukset

Lisätiedot

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa Elämä kotona muistisairaan ihmisen tukemisen uudet mahdollisuudet Ulla Eloniemi-Sulkava, Dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja Muistisairaudet ja

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä

Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Päihde- ja mielenterveystyön ammatillinen ja vertaiskokemus yhdessä - Kokemus yhdistävänä tekijänä ammattilaisen ja asiakkaan välillä Valtakunnalliset päihde- ja mielenterveyspäivät 10.10.2013 Tiina Saarinen

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta

Kehitysvammaisena eläminen. Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Kehitysvammaisena eläminen Tuuli Patinen& Saara Tuomiranta Yleistä kehitysvammaisuudesta Vaikeus oppia ja ymmärtää uusia asioita Kehitysvammaisuudessa on asteita ja ne vaihtelevat lievästä syvään Syitä

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot