SIITÄ PITÄÄ VAAN JOTENKIN SELVITÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIITÄ PITÄÄ VAAN JOTENKIN SELVITÄ"

Transkriptio

1 SIITÄ PITÄÄ VAAN JOTENKIN SELVITÄ Syöpää sairastavien lasten sisarusten kokemuksia arjessa selviytymisestä Minna Hökkä Merja Joensuu Heidi Kortelahti Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Diakonissa-sairaanhoitaja (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Hökkä Minna, Joensuu Merja & Kortelahti Heidi. Siitä pitää vaan jotenkin selvitä, Syöpää sairastavien lasten sisarusten kokemuksia arjessa selviytymisestä. Oulu, syksy s. 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Oulun yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, terveysala, diakonissa-sairaanhoitaja (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata syöpään sairastuneen lapsen sisarusten kokemuksia sairastumisen vaikutuksista arjessa selviytymiseen. Opinnäytetyön tehtävänä oli saada vastaus kysymyksiin, millaista tukea sisarukset saivat ja millaista tukea he jäivät kaipaamaan. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää lasten ja nuorten hoitotyötä sekä perheiden ohjausta. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen tutkimus, johon aineisto kerättiin teemahaastatteluilla. Haastateltavat ovat nuoria, joiden perheessä on syöpään sairastunut lapsi. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Tulosten mukaan lapsen syöpään sairastuminen aiheuttaa ristiriitoja kodin tunnelmassa ja vaateen sisarusten varhaisesta itsenäistymisestä. Sisaruksilla ilmenee tunnemyrskyjä ja psyykkisiä muutoksia. Heidän vastuunsa kotitöistä ja sairastuneesta sisaruksesta lisääntyy, mikä rajoittaa heidän sosiaalisia suhteitaan. He saavat läheisiltään ja yhteiskunnalta tiedollista, käytännöllistä ja emotionaalista tukea. Voidaan kuitenkin sanoa, että sisarusten tuen saanti jää puutteelliseksi. Tiedon välittäminen, tukimuotojen kartoittaminen ja järjestäminen sisaruksille on haaste pyrittäessä vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Sisaruksille on tärkeää mahdollistaa myös vertaistuen saanti. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että sisarukset tarvitsevat lisää tukea. Diakonisen hoitotyön mahdollisuuksia tulee hyödyntää paremmin sekä kehittää seurakunnan ja sairaalan välistä yhteistyötä sisarusten tukemiseksi. Opinnäytetyön tuloksista on hyötyä syöpää sairastavien lasten perheiden kanssa työskenteleville. Tulokset ohjaavat lasten ja nuorten hoitotyön ja perheiden ohjauksen kehittämistä. Asiasanat: syöpätaudit, sisarukset, perhe, arkielämä, selviytyminen, tukeminen, diakoninen hoitotyö, kvalitatiivinen tutkimus

3 ABSTRACT Hökkä Minna, Joensuu Merja & Kortelahti Heidi. Somehow you just have to survive, The coping experiences in everyday life of the siblings of children with cancer. Oulu, Autumn Language: Finnish. P appendices. Diaconia Polytechnic, the unit of Oulu, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education Health Care, Deaconess-nurse (Polytechnic). The purpose of the thesis was to describe how do the siblings of the child with cancer feel about their sister or brother becomes ill and how it affects their coping in everyday life. The task of the thesis was to get answers to questions what kind of support the siblings got and what kind of support they were left needed. The aim of the thesis is to develop the nursing of children and youngsters and also to improve the quidance of families. The thesis is a qualitative research, which material was collected with theme interviews. The youngsters who took part in our interviews are from families that have a child with cancer. The material was analysed with methods of inductive content analysis. According to the results when the child becomes ill in cancer it poses conflicts at the home atmosphere and a requirement of early independency. It appeared that the siblings lived through strong surge of emotions and mental changes. Their responsibilities for housework and the sick sibling increase, what bounds the social life of the healthy siblings. The siblings get informational, practical and emotional support from their nearbies and from the society. However it could be said, that the support of the siblings still are insufficient. To relay information, charting and organize different kind of supporting metohds to siblings is a challenge when the aim for is to answer their needs. It is also important to make possible for siblings to get support from fellows. As a conclusion it could be said that the siblings need more support. The possibilities of deaconal nursing should be exploited better and both the church and the hospital should develop their cooperation to support the siblings. The results of the thesis benefit people who work with families that have a child with cancer. The results advise to develop the nursing of children and youngsters and guidance of families. Keywords: cancers, siblings, family, everyday life, coping, support, diaconal nursing, qualitative research

4 SISÄLLYS TIIVISTELMÄ ABSTRACT 1 JOHDANTO 6 2 SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LASTEN PERHEIDEN ARKI JA ARJESSA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN Syöpään sairastuneen lapsen ja hänen perheensä arki Syöpään sairastuneen lapsen sisarusten ja perheen selviytyminen Diakonisen hoitotyön mahdollisuudet syöpään sairastuneen lapsen hoitotyössä ja hänen sisarustensa arjen tukemisessa 16 3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävät Tutkimusmenetelmä, aineiston keruu ja analysointi 19 4 SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LASTEN SISARUSTEN ARJESSA SELVIYTYMINEN Kokemuksia sisaruksen sairastumisesta ja sen vaikutuksesta arjessa selviytymiseen Sisarusten kokema tunnemyrsky Ristiriitoja kodin tunnelmassa Syövän vaikutuksia perheen arjessa selviytymiseen Syövän vaikutuksia sisarusten sosiaalisiin suhteisiin Koti- ja koulutöistä lisääntyneen vastuunkannon vaikutus selviytymiseen Sisarusten kokemuksia tuesta Saatu tuki Kaivattu tuki Yhteenveto keskeisistä tuloksista ja johtopäätöksistä 32

5 5 TUTKIMUSTULOSTEN TARKASTELUA AIKAISEMPIIN TUTKIMUK- SIIN VERRATTUNA 34 6 POHDINTA Opinnäytetyön eettisyys Opinnäytetyön luotettavuus Tulosten pohdintaa 40 7 LÄHTEET 44 LIITTEET LIITE 1 Teemahaastattelurunko 50 LIITE 2 Kirje vanhemmille 51 LIITE 3 Lupalomake 52 LIITE 4 Pelkistetyt ilmaisut 53 LIITE 5 Tutkimuslupa 59

6 1 JOHDANTO Suomessa sairastuu vuosittain lasta syöpään. Heistä kolme neljäsosaa paranee nykyisin pysyvästi. Lapsen syöpään sairastuminen aiheuttaa perheessä kriisitilanteen. Syövän hoito on pitkällinen prosessi, ja hoidot ovat vaativia ja saattavat kestää vuosikausia. Tämän vuoksi syöpään sairastuneen lapsen sisarukset joutuvat elämään pitkiä aikoja poikkeustilanteessa. Idean opinnäytetyömme aiheesta saimme keskustellessamme syöpään sairastuneen lapsen vanhemman kanssa työharjoittelujaksolla Oulun Yliopistollisen sairaalan lasten ja nuorten veri- ja syöpätautienosastolla 51. Keskustelussa ilmeni vanhempien huoli sisarusten selviytymisestä kotona silloin, kun vanhemmat tai toinen vanhemmista on sairaalassa ajoittain pitkiäkin aikoja. Tutustuessamme syövästä tehtyihin tutkimuksiin havaitsimme, että syöpään sairastuneen lapsen perheen jaksamista on tutkittu kansainvälisesti monesta näkökulmasta. Suomessa vastaavanlaisia tutkimuksia on tehty pääasiassa haastattelemalla vanhempia. Opinnäytetyössämme haluamme nostaa esiin sisarusten oman näkökulman sisaruksen sairastumisen vaikutuksesta heidän elämäänsä ja arjessa selviytymiseensä. Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata, miten sisarukset kokevat sisaruksensa syöpään sairastumisen. Opinnäytetyössämme kuvaamme sisarusten kokemuksia heidän itsensä kertomina, siitä miten sisaruksen sairastuminen on vaikuttanut heidän omaan arjessa selviytymiseensä. Kuvaamme myös heidän kokemuksiaan siitä, millaista tukea he saivat ja millaista jäivät vielä kaipaamaan. Tavoitteenamme on, että tulosten avulla voidaan kehittää sisarusten ohjausta ja tukemista. Opinnäytetyöstämme on hyötyä tulevassa diakonissa-sairaanhoitajan ammatissamme, jossa kohtaamme kriisissä olevia ihmisiä sekä vaikeissa elämäntilanteissa olevia perheitä. Opinnäytetyömme tulokset lisäävät tietoutta syöpään sairastuneen lapsen sisarusten kokemuksista arjessa selviytymisestä ja tuen tarpeista. Opinnäytetyöstämme on hyötyä syöpään sairastuneiden lasten perheiden parissa työskenteleville.

7 7 2 SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN LASTEN PERHEIDEN ARKI JA ARJESSA SELVIYTYMISEN TUKEMINEN 2.1 Syöpään sairastuneen lapsen ja hänen perheensä arki Puhuttaessa syöpään sairastuneen lapsen arjesta on hyvä tiedostaa, minkä tyyppistä syöpää lapsilla esiintyy ja miten sitä hoidetaan. Suomessa vuosittain lasta sairastuu syöpään (Koistinen, Ruuskanen & Surakka 2004, 271). Lasten syöpätautien laatu on erilainen kuin aikuisväestöllä. Lapsilla syöpä on 92 % mesodermaalista (sarkooma) alkuperää. Lasten syöpätaudit ovat yleensä hyvin herkkiä solunsalpaajalääkitykselle. Tästä syystä kolme neljäsosaa lasten syöpätapauksista paranee nykyisin pysyvästi. (Pihkala 2000, ) Lapsilla yleisimpiä pahanlaatuisia syöpätauteja ovat akuutit leukemiat, pahanlaatuiset aivokasvaimet sekä lymfoomat (Pihkala 2000, 402). Lapsisyöpäpotilaista on poikia hiukan enemmän kuin tyttöjä (Teppo 1999, 41). Suomessa leukemiaan sairastuu vuosittain 45 lasta, joista yleisimmän akuutin lymfaattisen leukemian eli ALL:n osuus on prosenttia (Koistinen ym. 2004, 271; Pihkala 2000, 402, 408). Lasten ALL on biologisesti varsin heterogeeninen tauti, joka jaetaan lukuisiin riski- ja alaryhmiin. Tämä huomioidaan hoito-ohjelman valinnassa. Leukemiaa hoidetaan solunsalpaajalääkkeiden yhdistelmähoidolla. ALL:n hoito kestää nykyisellään kaksi tai kaksi ja puoli vuotta. (Pihkala 1999, , 586; Pihkala 2000, 408.) Valtaosa eli noin 80 % ALL-potilaista paranee (Pihkala 2000, 408). Aivokasvaimet jaetaan pahanlaatuisiin ja hyvänlaatuisiin. Pahanlaatuiset aivokasvaimet ovat lapsuusiän toiseksi yleisin syöpätautiryhmä leukemian jälkeen. Aivokasvaimia esiintyy lapsilla Suomessa vuosittain noin 35 tapausta. (Salmi & Minn1999, 570.) Lymfoomat jaotellaan Non-Hodgkinin ja Hodgkinin lymfoomiksi. Non-Hodgkinin lymfoomat eli NHL on solubiologialtaan yhtä heterogeeninen ryhmä kuin lasten ALL. Non- Hodgkinin lymfooma eroaa Hodgkinin lymfoomasta leviämistapansa vuoksi. Suomessa Non-Hodgkinin tapauksia ilmaantuu vuodessa noin yhdeksän ja Hodgkinin tautia todetaan vuosittain noin neljä. Hodgkinin tauti ilmenee yleensä murrosiästä kolmeenkym-

8 8 meneen ikävuoteen mennessä ja se on harvinainen alle viisivuotiailla. Paikallinen NHL hoidetaan poistamalla kasvain ja aloittamalla yhdistelmäsytostaattihoito, mikä kestää noin kahdesta kolmeen kuukautta. Hodgkinin tautia hoidetaan sädehoidolla ja kemoterapialla. (Pihkala 1999, ) Puhuttaessa syöpään sairastuneesta lapsesta ei voida jättää huomioimatta hänen perhettään. Perinteisesti perheellä tarkoitetaan ydinperhettä, jossa on äiti, isä ja heidän biologiset lapsensa. Tavallisin perhetyyppi Suomessa on kahden lapsen ydinperhe. Perhe voi muodostua muun muassa avio- tai avoliitossa olevista vanhemmista ja heidän lapsistaan, yhdestä vanhemmasta ja lapsista tai avioparista tai avoparista, joiden luona ei vakituisesti asu lapsia tai samaa sukupuolta olevien henkilöiden talouksista. (Korvela 2003, 11.) Opinnäytetyössämme määrittelemme perheen lapsen tai lasten ja aikuisen tai aikuisten muodostamaksi yhdessä eläväksi pienryhmäksi (Paunonen & Vehviläinen- Julkunen 1999, 15). Perhe on potilaan hoitamisen kannalta valtava voimavara, sillä perheeltä saatu tuki kohentaa potilaan terveydentilaa ja lisää hänen hyvää oloaan. Opinnäytetyössämme käytämme Wright ja Leaheyn perhesysteemisen hoitotyön käsitettä, jossa hoidossa keskeisenä on koko perheyksikkö. Samanaikaisesti kiinnostuksen kohteena on sekä yksilö että perhe. Huomiota kiinnitetään vuorovaikutukseen ja vastavuoroisuuteen, jolloin tavoitteena on lisääntynyt harmonia perheen ja perheenjäsenten sekä perheen ja ympäristön välillä. (Paunonen & Vehviläinen-Julkunen 1999, 14, 34.) Lapsen syöpään sairastuminen muuttaa perheen arkea. Arki voidaan ymmärtää perheenjäsenten yhteiseksi olemiseksi ja tekemiseksi kotona. Siihen vaikuttavat esimerkiksi perheenjäsenten yhteiset ja erilliset tekemiset ja keskustelut. Arki menee eteenpäin hetki hetkeltä ja tilanne tilanteelta kehkeytyen toiminnan prosessiksi, joka tuottaa uusia tilanteita. (Korvela 2003, 5.) Salmen (1991) mukaan arkielämän käsite liittyy useissa kielissä toistoa korostavaan jokapäiväisyyteen ja rutiineihin. Salmi siteeraa artikkelissaan Karel Kosikkia, jonka mukaan juhla ei ole arjen vastakohta vaan epätavalliset ja ainutkertaiset tapahtumat ovat osa arkea. Kosikin mielestä arki ei murru heti, jos jotain odottamatonta muutosta tapahtuu. Esimerkiksi syntymä, sairaus ja kuolema ovat ainutkertaisuudessaan osa arkipäivää, koska ne ovat tietyllä tavalla tuttuja ja ennakoitavia. Muutoksilta näyttävistä asioista tulee usein pian arkea. (Salmi 1991, ) Opin

9 9 näytetyössämme käytämme Korvela ja Kosikin määritelmiä arjesta, joissa arki koostuu perheen jokapäiväisistä rutiineista ja sisältää myös epätavalliset tapahtumat. Lapsen syöpään sairastumisen aiheuttamasta kriisitilanteesta selviytyminen riippuu olosuhteista ja perheen rakenteesta sekä sen saamasta tuesta. Haavoittuvimpia perheitä ovat aviollisesti ristiriitaiset perheet. Muut samanaikaiset muutostilanteet perheessä pahentavat kriisiä. Kaiken tämän keskellä olisi löydettävä perheeseen tasapaino. Aluksi elämä pettää ja perheet kaipaavat selvää ja yksinkertaiseen muotoon saatettua tietoa syövästä yleensä ja erityisesti heidän lapsensa syövästä. He kaipaavat myös konkreettista tietoa arkielämään liittyvistä asioista. Syöpäjärjestön perheille järjestämät sopeutumisvalmennuskurssit ovat monta kertaa olennaisesti selkiyttäneet tilannetta. (Salmi & Minn 1999, ) Lapsen ollessa loukkaantunut, sairas tai vammainen hän tarvitsee fyysistä ja henkilökohtaista huomiota. Tämä vaikuttaa kaikkiin perheenjäseniin. Jokaiseen lapsen sairauteen liittyy omat stressitekijänsä, jotka vaativat erityisiä voimavaroja sekä lapselta itseltään että koko perheeltä. Lapsen sairastuttua vanhempien kaikkia arkielämän alueita koskevat mielikuvat muuttuvat, ennen kaikkea asioiden tärkeysjärjestys. (Davis 2003, 18.) Sairaan lapsen hoito ja sairaalassaolo vie paljon aikaa vanhemmilta. Tämä vaikuttaa heidän työhönsä ja voi vähentää perheen yhteisiä harrastuksia sekä sosiaalista elämää. Usein vanhemmat kokevat huolta ja syyllisyyttä joutuessaan olemaan paljon poissa kotoa. He kantavat huolta sairaan lapsen selviytymisestä ja sairauden vaikutuksesta lapsensa tulevaisuuteen (Akobeng, Miller, Firth, Suresh-Babu, Mir & Thomas 1999, 41.) Perheen taloudellinen tilanne voi myös heikentyä hoitokustannusten, lääkkeiden ja vanhempien vaikeutuneen työssäkäynnin vuoksi (Taanila 1997, 30). Lapsen sairastuttua syöpään pitää hänen isälleen tai äidilleen, hänen niin halutessaan, määrätä sairaslomaa. Työstä poissaolo mahdollistetaan erityishoitorahan turvin. (Salmi & Minn 1999, 577.)

10 Syöpään sairastuneen lapsen sisarusten ja perheen selviytyminen Syöpään sairastuneen lapsen sisarusten ja perheen selviytymistä käsitellessämme olemme tukeutuneet aikaisempiin tutkimuksiin selviytymiskäsitteen määrittelyssä. Selviytyminen tarkoittaa arkikielessä jokapäiväistä pärjäämistä ja selviytymistä elämän eri tilanteissa. Se on jatkuvasti vaihtuvaa kognitiivista ja toiminnallista yritystä hallita, sietää tai vähentää sisäisiä ja ulkoisia vaatimuksia sekä näiden välisiä ristiriitoja. Selviytyminen on keino kohdata yksilöön kohdistuvat eri vaatimukset. (Läksy 2000, 42; Puotiniemi & Kyngäs 2003, 182.) Selviytyminen vaatii ponnisteluja hallita sellaisia olosuhteita, joissa ihmisen normaalit automaattiset toimintatavat eivät päde. Ympäristön vaatimukset tulee kohdata uusien käyttäytymistapojen avulla tai vanhat tavat pitää sopeuttaa sellaisiksi, että niiden avulla kyetään hallitsemaan muuttuneet olosuhteet. (Monat & Lazarus 1985, 5.) Lazaruksen ja Krausen mukaan selviytyminen sisältää kaiken, mitä yksilö tekee käsitelläkseen stressaavaa tilannetta ja tilanteen asettamia vaatimuksia (Erkheikki 2003, 68). Selviytymisprosessi sisältää selviytymisvaatimukset, selviytymiskeinot ja selviytymisvoimavarat. Selviytymisprosessin käynnistävät selviytymisvaatimukset, jotka muuttuvat koko ajan, ja arviointia on tehtävä jatkuvasti (Simula 2003, 8). Selviytymisvaatimukset ovat elämälle ja kasvulle välttämättömiä. Jos perhe kykenee vastaamaan onnistuneesti lapsen syöpään sairastumisen aiheuttamiin vaatimuksiin, sen kyky selvitä myöhemmistä haasteista paranee. Selviytymisvaatimuksiin vastaaminen on aina yksilöllistä. (Savela 2000, 8.) Selviytymiskeinot vähentävät haasteellisen tilanteen vaikutusta huolimatta siitä, johtavatko ne tilanteen hallintaan vai eivät (Puotiniemi & Kyngäs 2003, 182). Selviytymiskeinot jaetaan tunne- ja ongelmasuuntautuneisiin. Tunnesuuntautuneissa keinoissa tavoite on ajatusten ja tekojen avulla helpottaa emotionaalista stressiä. Nämä keinot eivät varsinaisesti vaikuta uhkaaviin tai pelottaviin olosuhteisiin, mutta ne saavat ihmisen kokemaan olonsa paremmaksi. (Monat & Lazarus 1985, 5.) Usein toivoa ja optimismia käytetään tosiasioiden kieltämiseen. Ongelmasuuntautuneita selviytymiskeinoja ovat esimerkiksi ongelman tiedostaminen ja sen ratkaisuyritys. (Simula 2003, )

11 11 Lazaruksen & Folkmanin (1984) mukaan selviytymisvoimavaroilla tarkoitetaan ihmisen käytettävissä olevia voimavaroja, joita hän käyttää selviytyäkseen vaatimuksista. Persoonalliset tekijät, uhkan aste sekä ympäristötekijät vaikuttavat voimavarojen käyttöön. Ihmisen voimavarat voidaan jakaa ulkoisiin ja sisäisiin. Sisäisiä voimavaroja ovat terveys, positiivinen ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot. Ihmisen ulkoisia voimavaroja ovat Lazaruksen & Folkmanin (1984) mukaan taloudellinen asema ja sosiaalinen tuki. Kumpusalo (1991) tiivistää sosiaalisen tuen määritelmän ihmisten väliseksi vuorovaikutukseksi, jossa he antavat ja saavat henkistä, emotionaalista, tiedollista, toiminnallista ja aineellista tukea. Sosiaalisen tuen muodoista ryhmän antama tuki muodostuu henkisestä ja emotionaalisesta tuesta. Selviytymisvoimavaroina muutamat vanhemmista ovat kokeneet, että harrastukset ja hyvät ystävät ovat auttaneet sisaruksia (Savela 2000, 70). Lisäksi perheen olemassaolo on tärkeä toivon antaja ja läheisten ottaminen mukaan hoitotilanteisiin lisää emotionaalista tukea. Riittävän voimakas toivo karkottaa pelon ja muuttuu luottamukseksi. (Lindvall 1997, ) Haastattelemamme sisarukset ovat iältään vuotiaita. He ovat puberteetti-ikäisiä, mikä jo sinällään asettaa heille vaatimuksia selviytyä iänmukaisesta kehityksestä. Lisäksi heillä on vielä voitettavina sisaruksensa sairauden aiheuttamat selviytymisvaatimukset, joita ovat lääketieteellisen tiedon hankkiminen ja käsittely, perheen arkielämän muuttuminen sekä tunteiden käsittely (Savela 2000, 8-9). Murrosikä alkaa viimeistään 12-vuotiaana, ja nuoruudella tarkoitetaan elämänvaihetta, jolloin lapsi kasvaa aikuiseksi (Muurinen & Surakka 2001, 54-55). Nuoruus sijoittuu ikävuosiin (Aalberg & Siimes 1999, 55). Nuoruus jaksotellaan vaiheittain varhaisnuoruuteen, varsinaiseen nuoruuteen ja myöhäisnuoruuteen (Muurinen & Surakka 2001, 54-55). Nuoruuden kehityshaasteita ovat puberteettiin liittyvien muutosten hyväksyminen, oman sukupuoli-identiteetin hahmottaminen sekä oman sukupuolisuuden haltuunotto. Kehityshaasteina ovat irtautuminen riippuvuudesta vanhempiin, minuuden tunteen saavuttaminen ja tunne siitä, että on saavuttanut oman paikkansa maailmassa. Haasteina ovat myös toverisuhteiden luominen molempiin sukupuoliin sekä arvomaailman luominen, arvokäsitysten ja tiedollisen maailman yhdistäminen. Tämä ihmissuhdekriisi koetaan vuotiaana. (Salo & Tuunainen 1996, ) Nuoresta tulee vähitellen vastuuta ottava perheenjäsen, joka haluaa auttaa muita, eikä ole enää niin ailahtelevai-

12 12 nen ja itsepäinen kuin aikaisemmin. Hän oppii erilaisia käytännöllisiä taitoja, ja itsekritiikki alkaa lisääntyä. Perhe on kuitenkin edelleen erittäin tärkeä. (Muurinen & Surakka 2001, ) Kehityksen edetessä positiivisesti varhaisnuori saavuttaa identiteetin ja itsenäisyyden perustunteen. Mikäli kehitystehtävät epäonnistuvat suurelta osin, seuraa rooliepäselvyys ja identiteettihämmennys. Nuori eristäytyy ja hänen on vaikea solmia ihmissuhteita. (Salo & Tuunainen 1996, ) Vasta viime vuosina on alettu kiinnittämään huomiota vakavasti sairaiden lasten sisaruksiin. Syöpää sairastavien lasten sisarukset joutuvat elämään poikkeustilanteessa pitkiä aikoja, joskus jopa vuosia (Davis 2003, 18). Sisarukset reagoivat monin eri tavoin sekä sisaruksensa sairastumiseen että kodin muuttuneeseen ilmapiiriin. Varsinkin sairauden alkuvaiheessa masennus ja suru aiheuttavat keskittymisvaikeuksia ja sitä kautta koulusuoritusten heikentymistä. (Salmi & Minn 1999, ) Pitkäaikaissairaan lapsen sisaruksilla on vertaisryhmiin verrattuna enemmän päänsärkyä ja vatsavaivoja. On esitetty, että äidin kokema pitkäaikainen rasitus heijastuu sisaruksiin liian varhaisena itsenäistymisenä ja psykosomaattisina oireina. (Hautamäki 1997, ) (ks. taulukko 1, s ) Tyypillisesti syöpää sairastavan lapsen sisarukset kokevat epävarmuutta, ikävää, kateutta ja kiukkua. Sisaruksilla ilmenee tiedon, ajan, huomion ja rakkauden puutetta sekä katkeruutta, kehittymisvaikeuksia, levottomuutta, masennusta, uhmaa ja vanhempiinsa takertumista. (Savela 2000, 70; Akobeng, Miller, Firth, Suresh-Babu, Mir & Thomas 1999, 41.) (ks. taulukko 1, s ) Jotkut sisaruksista kokevat, että syöpään sairastuminen on heidän syytään tai että sisko tai veli on sairastunut tahallaan. Syövän koetaan rajoittavan myös sairastuneen lapsen sisarusten lapsuutta. Syöpään sairastuminen muuttaa lisäksi vanhemmilla sisaruksilla elämänarvoja, mikä näkyy esimerkiksi sairaan lapsen kanssa olemisena ja kotitöissä auttamisena. (Savela 2000, 70.) (ks. taulukko 1, s ) Monet sisarukset stressaantuvat, koska joutuvat olemaan erossa vanhemmistaan, jolloin perheen arki ja ihmissuhteet häiriintyvät. Stressiä aiheuttaa myös altistuminen sairaan lapsen kärsimyksille. He kokevat pelkoa sisaruksensa sairauden jatkumisesta, uusiutu-

13 13 misesta tai sisaruksensa kuolemasta. Sisarukset pelkäävät, että heillä itselläänkin on tavallista suurempi riski sairastua syöpään. (Sargent, Sahler, Roghmann, Mulhern, Barbarian, Carpenter, Copeland, Dolgin & Zeltzer 1995, ; Sloper 2000, ) (ks. taulukko 1, s ) Lähteenmäen (1999) mukaan syöpään sairastuneen lapsen sisarukset kärsivät sosiaalisesta eristäytymisestä ja huonosta itsetunnosta. Vain harvan vanhemman mielestä lapsen sairastuminen syöpään ei ole vaikuttanut perheen muihin sisaruksiin (Savela 2000, 70). Sisaruksen krooninen sairaus lisää perheen muiden lasten kotitöitä ja vaikeuttaa heidän sosiaalista kanssakäymistään ja koulutoimintaan osallistumistaan merkittävästi. Äidit antavat tytöille enemmän tehtäviä, jotka liittyvät kodin ja terveiden sisarusten hoitamiseen. Äitien osallistuminen kotitöihin, terveiden sisarusten hoitamiseen ja sosiaalisiin toimintoihin vähenee. Sisarukset kokevat itsensä yksinäisiksi ja syrjäytyneiksi. Lisäksi ilmenee, että sisaruksista saattaa kehittyä ylihuolehtivaisia tai vanhemmat voivat ylisuojella heitä. (Tella & Tervo 1995, 4; Williams, Lorenzo & Borja 1993, 112; Sirkiä 2000, 42.) (ks. taulukko 1, s ) Alla olevaan taulukkoon 1 olemme koonneet yhteenvedon opinnäytetyössämme käyttämistämme tutkimuksista. Tutkimukset käsittelevät pitkäaikaissairaiden lasten sisarusten kokemuksia arjessa selviytymisestä. TAULUKKO 1: Yhteenveto pitkäaikaissairaan lapsen sisarusten selviytymistä käsittelevistä tutkimuksista Tutkija Tutkimusvuosi Akobeng, Miller, Firth, Suresh- Babu, Mir & Thomas 1999 Balk 1991 Aineiston keruu Kvalitatiivinen Kvantitatiivinen Aihe Näyte Keskeiset tulokset Elämänlaatu vanhemmilla 12 perhettä, Sisarukset kokivat tieruksilla ja sisa- 20 vanhempaa don puutetta, huolta kroonista ja 7 sisarusta sisaruksen koulukiusauksesta, suolistosairautta (7-17-vuotiaitadesta pelkoa sairau- sairastavan lapsen ja sen hoidosta, perheessä kateutta sisarusta kohtaan sekä huolta van- Sisaruksensa menettäneet nuoret ja uskonto 42, (14-19-vuotiaita) hempien jaksamisesta. Uskonto auttoi surusta selviytymisessä antaen lisämahdollisuuksia käsitellä surua.

14 14 Tutkija Tutkimusvuosi Hautamäki 1997 Lähteenmäki 1999 Minkkinen 1989 Murray 2001 Pelletier- Hibbert & Sohi 2001 Puotiniemi & Kyngäs 2003 Aineiston keruu Kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen Kvantitatiivinen tutkimus Kvalitatiivinen Kvalitatiivinen Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen Aihe Näyte Keskeiset tulokset Äidin ja perheen kuormittuminen Lapsen syöpään sairastumisen vaikutus potilaiden ja heidän perheittensä fyysisiin ja psykososiaalisiin näkökohtiin Perheen selviytyminen lapsen vakavasta sairaudesta ja kuolemasta Itsetuntemus syöpään sairastuneen lapsen sisaruksilla Epävarmuuden lähteet ja selviytymiskeinot loppuvaiheen munuaissairaan perheen jäsenillä Psykiatrisessa osastohoidossa olleen nuoren ja hänen äitinsä selviytyminen arkipäivässä verrokki- ryhmä, 465 Downsyndrooma perhettä 5 eri tutkimuksen yhteenvedot 10 perhettä (vanhemmat) 27 poikaa ja 23 tyttöä (7-12-vuotiaita) Äideillä ja sisaruksilla oli keskimääräistä enemmän psykosomaattisia oireita ja sisaruksilla varhaista itsenäistymistä. Perheiden elinoloja tulisi helpottaa niin paljon kuin mahdollista ja antaa lisäresursseja perheille luotuihin tukijärjestelmiin. Perheiden selviytyminen on erilaisista keinoista muodostunut prosessi, johon kuuluvat terveys, uskonto, yksilölliset ominaisuudet, perhedynamiikka, toivon ylläpitäminen ja henkilökunnan antama tuki. Sosiaalinen tuki kesäleirillä auttoi sisarusten selviytymistä. Itsetuntemuksella ja sosiaalisella tuella ehkäistään /minimoidaan sopeutumisvaikeuksia 41 perhettä Stressiä: epävarmuus potilaan terveydestä, hoidon vaikuttavuudesta ja kuolemanpelosta. Selviytymiskeinoja: elää päivä kerrallaan, elinsiirron toive, usko Jumalaan ja sairauden positiivisen merkityksen löytäminen. äiti ja nuori (pitkittäistutkimus) Nuoren ja äidin tärkein selviytymisvoimavara oli emotionaalinen tuki.

15 15 Tutkija Tutkimusvuosi Sargent, Sahler, Roghmann, Mulhern, Barbarian, Carpenter, Copeland, Dolgin & Zeltzer 1995 Savela 2000 Sirkiä 2000 Sloper 2000 Aineiston keruu Kvalitatiivinen Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen Aihe Näyte Keskeiset tulokset Syöpää sairastavien lasten sisarusten kuvauksia Syöpää sairastavien lasten perheiden selviytyminen Syöpää sairastavien lasten saattohoito Kokemukset ja tuen tarpeet syöpään sairastuneen lapsen sisaruksilla 1993 Strukturoitua haastattelua syöpäkokemuksista 54 syöpään sairastuneen lapsen vanhempaa 70 syöpään sairastuneen lapsen perheen ja 30 kontrolliperheen strukturoitua haastattelua Sisarukset kokivat ahdistusta syövän aiheuttamasta perheen erossa olosta, perhe-elämän häiriöistä, huomion puutteesta, perheen huomion kiinnittymisestä sairaaseen lapseen, negatiivisista tunteista itseä ja muita kohtaan, syövän hoidosta ja sen vaikutuksista ja kuoleman pelosta. Myönteiseksi he kuvasivat myötätunnon kasvun ja perheen lähentymisen. Sisaruksilla ilmeni tunne-elämän ongelmia, käytöshäiriöitä ja mielialan vaihteluita. Selviytymiskeinoina sisaruksilla: omien ystävien tuki ja harrastukset, mikä näkyy selvimmin hieman vanhempien lasten kohdalla. Sisaruksilla ilmeni pelkoja, käyttäytymisja kouluongelmia. 1/3 vanhemmista oli ollut ylisuojelevia heitä kohtaan. Perheet jäivät kaipaamaan keskusteluja seurantaryhmiä saman kokeneille vanhemmille ja perheen terveille sisaruksille. 94 sisarusta Sisarusten ongelmia: pelon ja syyllisyyden tunteet, perhe-elämän rutiinien ja turvallisuuden tunteen muutokset sekä vieraantuminen sairaasta sisaruksesta. Positiivisena koettiin kypsyyden, myötätunnon ja ymmärtämisen saavuttaminen sekä perheen lähentyminen. Sisarukset tarvitsivat tukea ja tietoa ymmärtääk seen nykyisen tilanteen ja säilyttääkseen harrastuksensa sekä mahdollisuuden omien tuntei densa ilmaisemiseen.

16 16 Tutkija Tutkimusvuosi Tella & Tervo 1995 Williams, Lorenzo & Borja 1993 Aineiston keruu Kvalitatiivinen Kvantitatiivinen Aihe Näyte Keskeiset tulokset Lapsen kokemuksia Viisi perhettä, 9 Sisaruksen syöpään sisaruksen lasta ja 10 van- sairastuminen ja kuo- kuolemasta hempaa lema aiheuttivat muissa sisaruksissa erilaisia tunnereaktioita: he kokivat itsensä syrjityiksi ja yksinäisiksi. He vieraantuivat sairaasta sisaruksesta. Myönteistä oli itsenäistyminen ja elä- Kroonisesti sairaan sisaruksen vaikutus lasten ja äitien toimintoihin mäntilanteen erilaisuus. 100 perhettä Sisaruksen sairaus vähensi kouluun liittyviä ja sosiaalisia toimintoja sekä lisäsi merkittävästi lasten kotitöitä. 2.3 Diakonisen hoitotyön mahdollisuudet syöpään sairastuneen lapsen hoitotyössä ja hänen sisarustensa arjen tukemisessa Me opinnäytetyöntekijät valmistumme diakonissa-sairaanhoitajiksi ja koemme tärkeäksi diakonisen hoitotyön merkityksen syöpään sairastuneen lapsen, hänen sisarustensa ja perheensä hoitotyössä sekä arjen tukemisessa. Möttösen (1994) mukaan diakonisen hoitotyön käsitettä on alettu käyttää 1980-luvulla diakonissakoulutuksen keskiasteen koulu-uudistuksen yhteydessä (Rättyä 1998, 9). Siinä lähimmäisenrakkaus on ammatillistettu. Ihminen kohdataan pyyteettömästi ja häntä pidetään tasavertaisena ja Jumalan luomana. Diakonisen hoitotyön toteuttamisessa tarvitaan arvojen lisäksi kokonaisvaltaisen hoitotyön hallintaa hoitotyön päätöksenteon prosessin kaikissa vaiheissa. Vuorovaikutussuhde sairaanhoitajan ja hoidettavan välillä muodostaa kolmiosuhteen, jossa on aina mukana jokin ihmistä korkeampi voima. (Myllylä 2004, ) Hoitamisella ja parantamisella on oma kristologinen ulottuvuutensa, sillä jo Jeesus paransi sairaita ja lohdutti heitä ja heidän omaisiaan. Diakonissat saavat edelleen myös terveydenhoidollisen koulutuksen. Hoitotieteen ja diakonian sisällöllisesti hyvin yhteiset eettiset tavoitteet koskevat sekä hyvää hoitoa että hyvää diakoniaa. (Henttonen 1997, ) Diakoniatyöntekijän ammatillinen vastuu perustuu ammattitaitoon, joka pohjaa teologian, hoitotieteen, yhteiskuntatieteiden ja diakonian tietoperustaan (Lappalai-

17 17 nen 2002, ). Rättyän (2004) mukaan diakoniatyöntekijän antama henkinen tukeminen sisältää henkistä auttamista, toivon välittämistä ja kanssa kulkemista. Diakonista hoitotyötä pidetään hoidon lisäarvona, sillä se tuo hoitamiseen mukaan oleellisena osana kaikkien ihmisten sielullisuuden ja hengellisyyden näkökulman. Se on myös universaalia toimintaa, ja sen professio korostaa kristittynä olemista. Tavallaan se on sisäsyntyinen velvoite ja oikeus sellaiselle sairaanhoitajalle, joka on opiskellut teologiaa. (Lahtinen & Toikkanen 2002, ) Myllylän (2002) mukaan diakonista hoitotyötä tarvittaisiin enemmän sairaaloissa ja hoitolaitoksissa. Balkin (1991), Minkkisen (1989) ja Pelletier-Hibbert & Sohin (2001) mukaan uskonto on selviytymiskeino, joka antaa lisämahdollisuuden käsitellä surua vakavan sairauden ja perheenjäsenen menettämisen yhteydessä. Diakonissa-sairaanhoitaja saa koulutuksensa kautta hyvät mahdollisuudet syöpään sairastuneen lapsen ja hänen perheensä hengelliseen kohtaamiseen. Hoitaja, jolla on henkilökohtainen usko kolmiyhteiseen Jumalaan, saa uskostaan voimaa työhönsä. Tämä ilmenee haluna auttaa ja palvella lähimmäistä kokonaisvaltaisesti. Diakonisen hoitotyön ajattelun omaava sairaanhoitaja haluaa jakaa rakkautta, luoda toivoa, lohduttaa, myötäelää ja auttaa etsimään voimanlähteitä kriisissä olevien perheenjäsenten arjessa selviytymiseen. Diakonisessa hoitotyössä etsitään aina henkilöitä, jotka jäävät toisten avun ulkopuolelle. Murrayn (2000) mukaan terveydenhuollon ammattilaiset ovat huomioineet, että syöpään sairastuneen lapsen terveiden sisarusten psykososiaalisia tarpeita ei huomioida samassa määrin kuin muiden syöpään sairastuneen lapsen perheenjäsenten tarpeita. Diakonisen hoitotyöntekijöiden tulee näin ollen suunnata pyyteetön apunsa nimenomaan syöpään sairastuneiden lasten sisarusten arjessa selviytymiseen.

18 18 3 OPINNÄYTETYÖN TOTEUTTAMINEN 3.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tehtävät Opinnäytetyömme tarkoituksena on kuvata syöpään sairastuneen lapsen sisarusten kokemuksia sisaruksensa syöpään sairastumisesta. Kuvaamme sisarusten kokemuksia siitä, miten sisaruksen sairastuminen on vaikuttanut heidän omaan arjessa selviytymiseensä sekä millaista tukea he kokevat saaneensa ja millaista tukea jäivät kaipaamaan. Opinnäytetyön tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia kokemuksia syöpään sairastuneen lapsen sisaruksilla on 0-16-vuotiaan sisaruksensa syöpään sairastumisesta ja sen vaikutuksesta heidän omaan arjessa selviytymiseensä? 2. Millaista tukea sisarukset kokevat saaneensa arjessa selviytymiseen? Kansainvälisesti syöpää sairastavien lasten, heidän sisarustensa ja vanhempiensa selviytymistä on tutkittu enemmän kuin Suomessa (Simula 2003, 2). Löysimme aiheesta useita ulkomaisia artikkeleita (ks. taulukko 1, s ). Tutustuessamme syöpää käsittelevään kirjallisuuteen ja syövästä tehtyihin tutkimuksiin havaitsimme, että syöpään sairastuneen perheen selviytymistä on tutkittu perheen ja vanhempien näkökulmasta. Sisarusten selviytyminen tulee tutkimuksissa esille miltei aina vanhempien näkökulmasta. Tutkimus, jossa tarkastellaan sisarusten selviytymistä, tulisi suunnata lapsille, ei vanhemmille. (Savela 2000, 71; Sirkiä 2000, 42.) Omassa opinnäytetyössämme haluammekin nostaa esille nimenomaan sisarusten oman näkökulman selviytymiskokemuksistaan sisaruksen sairastuessa syöpään. Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää käytännön hoitotyötä sisarusten tarpeiden huomioimisessa sekä saada sisarusten ääni kuuluviin.

19 Tutkimusmenetelmä, aineiston keruu ja analysointi Valitsimme opinnäytetyömme tutkimusmenetelmäksi kvalitatiivisen eli laadullisen tutkimuksen. Laadullinen tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedonhankintaa, jossa aineiston keruu tapahtuu luonnollisessa ja todellisessa tilanteessa. Lisäksi sen piirteisiin kuuluu, että aineiston hankinnassa tutkittavan näkökulma ja ääni pääsevät esille. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2000, 155.) Laadullisessa tutkimuksessa on mahdollisuus keskittyä pieneen määrään tapauksia, joita analysoidaan mahdollisimman perusteellisesti. Aineiston tieteellisyyden kriteeriksi ei muodostukaan määrä vaan laatu ja käsitteellistämisen kattavuus. (Eskola & Suoranta 2003, 18.) Tutkimusympäristöiksi muodostuivat haastateltavien toiveiden mukaisesti sekä Oulun Yliopistollinen sairaala että tutkittavan sisaruksen koti. Tutkimusluvat ja -sopimukset tehtiin yhteistyössä Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikön ja Oulun yliopistollisen sairaalan välillä. Aineistonkeruumenetelmäksi valitsimme laadullisen teemahaastattelun, koska avoimet kysymykset antavat nuorelle mahdollisuuden kuvata näkemyksiään omin sanoin, jolloin hänen subjektiivinen näkökulmansa pääsee esille (Eskola & Suoranta 2003, 87). Avoimet kysymykset mahdollistavat myös sen, että nuoren ja aikuisen kehittymisestä ja kokemuksesta johtuvat näkökulmaerot tulevat paremmin huomioonotetuiksi (Hirsjärvi & Hurme 2004, ; Kortesluoma & Hentinen 1995, 120). Keräsimme aineiston teemahaastatteluilla, joita täydensimme osallistuvalla havainnoinnilla. Teemahaastattelua ja osallistuvaa havainnointia voidaan käyttää joko rinnakkain, vaihtoehtoisina tai eri tavoin yhdisteltyinä tutkittavan ongelman tai tutkittavan resurssien mukaan (Tuomi & Sarajärvi 2003, 73). Osallistuvalla havainnoinnilla tarkoitetaan systemaattista ja tietoista osallistumista niin pitkälle, kuin olosuhteet sen sallivat. Sen tarkoituksena on kerätä aineistoa suoraan osallistumisen välityksellä. Tutkijan vaikutus ulkopuolisena on pyritty minimoimaan. (Grönfors 1985, 92.) Osallistuvan havainnoinnin muodoista käytimme osallistuja havainnoijana -menetelmää. Tässä menetelmässä tutkittaville tehdään heti alussa selväksi, että havainnoija on ryhmässä havaintojen tekijänä, mutta tekee tutkittaville myös kysymyksiä. (Hirsijärvi ym. 2000, 204.) Haastattelut nauhoitettiin ja sen jälkeen litteroitiin.

20 20 Aineiston analysoinnissa käytimme induktiivista sisällönanalyysiä, joka on laadullisen tutkimuksen perusprosessi ja toteutuu tavalla tai toisella kaikissa laadullisissa tutkimuksissa (Janhonen & Nikkonen 2001, 16). Kyngäs ja Vanhanen tulkitsevat Weberin (1985) ja Catanzaron (1988) sanomaa niin, että sisällönanalyysi sopii erinomaisesti strukturoimattomaan aineistoon. Se oli tarkoituksenmukainen valinta meidän avoimien teemahaastatteluidemme analysointiin ja sopi kuvaamaan tutkittavaa ilmiötä tiivistetyssä ja yleisessä muodossa. Induktiivista sisällönanalyysiä käytimme, koska tavoitteenamme olivat haastatteluaineistomme pelkistäminen, ryhmittely ja abstrahointi. (Kyngäs & Vanhanen 1999, 4-5.) Ennen varsinaisia haastatteluja suoritimme esihaastattelun, jonka perusteella teimme tarvittavat muutokset kysymyksiin ja sanavalintoihin. Näin harjaannuimme haastattelemisessa ja pyrimme vähentämään ensimmäisen varsinaisen haastattelun virheitä. Opinnäytetyöhömme teimme kaksi haastattelua. Haastateltavat olivat vuotiaita nuoria. Molemmat haastattelut toteutuivat ilman häiriötekijöitä tai keskeytyksiä. Toteutimme haastattelut siten, että sama henkilö haastatteli molemmilla kerroilla. Haastattelujen litterointi tehtiin heti haastattelun jälkeen, jolloin tapahtumat olivat vielä tuoreessa muistissa. Litteroinnin suoritti haastattelun tehnyt henkilö, mikä onkin paras mahdollinen vaihtoehto. (Hirsjärvi & Hurme 2004, 72-73, 140.) Analysointiprosessia selventääksemme kuvaamme seuraavalla sivulla olevassa kuviossa 1 analysointiprosessin eri vaiheet. Analysointiprosessissa erottelimme aineistosta tutkimuskysymyksittäin oleelliset lausumat. Lausumat muutimme pelkistetyiksi ilmaisuiksi, joita yhdistämällä muodostimme alaluokat. Yläluokat muodostimme alaluokkia yhdistämällä. Pääluokat muodostuivat tutkimuskysymyksistä. Analysointiprosessin aikana palasimme aina uudelleen alkuperäiseen aineistoon. Lisäksi analysoimme ja etsimme tutkimuskirjallisuutta sekä raportoimme aineistoa esiin nousseiden teemojen pohjalta. Sivulla 21 olevassa kuviossa 2 on esimerkki analysoinnin etenemisestä.

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ Terveydenhoitaja Reetta Koskeli ja sairaanhoitaja Noora Kapanen 27.9.2011 OPINNÄYTETYÖN

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari 28.11.2014 Eija Stengård, johtava psykologi Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tampereen kaupunki Omaisten

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi. SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhesuhteet ja lasten hyvinvointi SKIDI-KIDS TUTKIMUSOHJELMA 3.12.2014 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Lasten emotionaalinen turvallisuus moninaisissa perhesuhteissa (EMSE) Perhesuhteet

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori

Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena. Anne Vuori Neljän tuulen seminaari 19.3.2014 Hyvä vointi yhteisenä kokemuksena Anne Vuori Mitä ihmisten kokemukset merkitsevät Kun halutaan tukea perheen hyvää vointia, mitä ihmisten erilaiset kokemukset siinä merkitsevät

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1 Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto 11/04/2014 Arja Isola 1 Välittäminen Välittäminen! Mitä se merkitsee? 1. Toisistamme välittäminen 2.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa Salo 5.11. 2015 Erityisen mainiot perheet- teemailta Omaisena edelleen ry, TK 1 Valtakunnallisen yhdistyksen tavoitteena tukea niitä omaisia ja läheisiä, joiden

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa?

Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? Miksi perhekeskeistä hoitoa tarvitaan terveydenhuollossa? 5.4.2011 Professori, TtT Eija Paavilainen Tampereen yliopisto/etelä-pohjanmaan sairaanhoitopiiri Mistä asioista puhutaan? perhehoitotyö= perhekeskeinen

Lisätiedot

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia

Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia Kysely etäomaishoitajille kyselyn tuloksia 1. Sukupuoli Mies 4 12% Nainen 29 88% 2. Ikäsi 18-40 8 24% 41-65 24 73% yli 65 1 3% 3. Oletko Opiskelija 1 3% Kokopäivätyössä 21 64% Osapäivätyössä 2 6% Työtön

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista Tutkimuskysymykset Mitä / millaista tukea vanhempi on saanut / kokenut tarvitsevansa

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana

Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana. Läheinen tuen tarvitsijana Perhe voimavarana ja tuen tarvitsijana Läheinen tuen tarvitsijana Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry Tukholmankatu 2, 7. krs. Helsinki 27.5.11 09.11.11 / 2 Omaistoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä?

ABC-OPAS OMAISELLE. Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? ABC-OPAS OMAISELLE Läheiseni mielenterveys tai päihteiden käyttö huolettaa. Onko minun jaksamisellani väliä? Mielenterveysomaiset Pirkanmaa FinFami ry 2016 Hyvä lukija! Onko läheiselläsi mielenterveys-

Lisätiedot

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa. 17.10.2014 Petri Jalonen Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Pitkäaikaishoidon osasto 10:n tehtävänä on tarjota ikäihmistä yksilönä kunnioittavaa, jokaisen voimavarat huomioivaa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ

ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ ITSEMURHAN VAIKUTUKSET LÄHEISEEN KATRIN TARINA SELVIYTYMISESTÄ Jaettua osaamista ja välineitä itsetuhoisen asiakkaan kohtaamiseen -koulutus 18.5.2010 Sh Susanna Lager/Eteläisen al.ea-psyk.pkl Erityistason

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET Maarit Huuska 1. LAPSET 2. VANHEMMAT SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON Osa ihmisyyttä. Osa luontoa. Tunnettu kaikissa kulttuureissa. Kuuluu Suomen historiaan.

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma 1(5) FYYSINEN TOIMINTAKYKY Asiakkaalla on koettu kotihoidon tarve. Asiakas ei selviydy päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti koska hänen toimintakykynsä on selkeästi alentunut. Palveluntarve MAPLe_5

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen

Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015. kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Omaisnäkökulma psyykkiseen sairastamiseen 25.3.2015 kokemusasiantuntija Hilkka Marttinen omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen Jämsänkatu 2, Vallila FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee?

SISÄLTÖ. Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Teot SISÄLTÖ Huolenpito on rakkautta Tehdään kotitöitä Vastuuseen kasvaminen Tehtäis jotain yhdessä Mitä meidän perhe tekee? Lapsen taidot Tärkeitä kysymyksiä Yhteinen aika Tutkittua tietoa Teot ovat valintoja

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen

Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa 27.9.2013. Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? Taina Häkkinen Rintakirurgisenpotilaan hoito päiväkirurgiassa Mitä Syöpäjärjestöjen Neuvontapalvelusta kysytään? 27.09.2013 http://www.cancer.fi/ Maakunnalliset syöpäyhdistykset Pohjois-Suomi Valtakunnalliset potilasjärjestöt:

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala

VÄLITTÄMISESTÄ. Lasse Siurala VÄLITTÄMISESTÄ Lasse Siurala Välittäminen on myös sitä, että rakennetaan keskinäisen huolehtimisen yhteisöjä, jossa nuori ei ole pelkkä tuen kohde vaan aktiivinen osa solidaarista yhteiskuntaa. VÄLITTÄMINEN

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA

ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa

Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Omaisen hyvinvointi tutkimusten valossa Valtakunnallinen omaisseminaari Seinäjoki 9.10.2008 Eija Stengård, PsT WHO:n mielenterveysalan yhteistyökeskus Stengård, E. (2005). Journey of Hope and Despair.

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA?

KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? KUN LAPSI SAIRASTUU SYÖPÄÄN MITEN VOIT AUTTAA? (nimi) (sairaus ja sairastumisajankohta) (arvio hoidon kestosta) MITÄ SAIRASTUMINEN MUUTTAA ARJESSA? Kun lapsi sairastuu syöpään, koko perheen arki muuttuu

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta Saattohoito seminaari 27. -28.10.2015, Aholansaari, Nilsiä Hanna Hävölä TtM, sh, kouluttaja Ihmisen on hyvä syntyä syliin,

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä Projektipäällikkö Kehitysvammaisten Tukiliitto ry pia.molsa@kvtl.fi // puh. 0207 718 326 Sisaruussuhde

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Investointi sijaisvanhempaanparas

Investointi sijaisvanhempaanparas Investointi sijaisvanhempaanparas sijoitus Sijaisvanhemman hyvinvointi hyvän sijoituksen perustuksena Sijaishuollon päivät Lahti 29.9. 2015/Virpi Vaattovaara Oikea investointi sijaisvanhempaan tuottaa:

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot