Suomen Lähi-idän instituutin uutiskirje 2/2010

Transkriptio

1 Suomen Lähi-idän instituutin uutiskirje 2/2010 Tässä uutiskirjeessä: Instituutin kevään kuulumiset Instituutin kursseja ja tapahtumia: Faraonisen Egyptin taide ja arkkitehtuuri Veden hallintaa ja politiikkaa ilmastonmuutoksen varjossa Kaksi työpajaa, kolme kulttuuria - kuvitustyöpajat Kairossa ja Egyptissä Käsitehistorian kansainvälinen seminaari Yleisöluento: Islamilaista ajattelua Syyrialaista taidetta näytteillä instituutissa Johtaja tavattavissa -päivä Asiantuntija-analyysi: Palestiinalaisjohtaja luo visiota itsenäisestä palestiinalaisvaltiosta Instituutin kevään kuulumiset Instituutin kevät on ollut huomattavan vilkas. Alkuvuoden aikana meillä on ollut kaksi näyttelyä, kaksi kurssia (toinen Egyptissä ja toinen Syyriassa ja Libanonissa), kaksi kuvitustyöpajaa (Kairossa ja Istanbulissa), tieteellinen seminaari, yleisöluento ja paljon vieraita. Toiminnan kasvaminen on johtanut siihen, että koordinoimme ja teemme ohjelmaa nykyisin paljolti tiiminä, jossa instituutin työntekijöiden lisäksi ovat vahvasti mukana Anu ja Eeva säätiön puolelta. Tällainen ratkaisu on mielestäni erinomainen ja välttämätönkin hyvin pienien resurssien yksikössä. Myös harjoittelija on kannaltamme välttämätön. Esimerkiksi tämän kevään harjoittelija Laura Parviainen oli täysin korvaamaton tekijä toukokuisen vesikurssin onnistumisen kannalta. Henkilökohtaisesti minulle kevään kohokohta oli juuri Ulkopoliittisen instituutin kanssa yhteistyönä toteutettu vesiturvallisuutta ja ilmastonmuutosta käsittelevä kurssi, joka pidettiin osittain täällä Syyriassa ja osittain Libanonissa. Yhteistyö UPIn kanssa on hieno laajennus toimintaamme. Harmittavin tapahtuma kevään aikana oli Syyriaa käsittelevän kansainvälisen konferenss in peruuntuminen Lundin Lähi-idän tutkimuksen keskuksessa. Konferenssi, jonka piti koota yhteen suuri joukko johtavia Syyria-tutkijoita, joutui monen muun tapahtuman tavoin Islannin tuhkapilvien uhriksi. Minäkin jämähdin Wieniin. Syksyllä konferenssia yritetään uudelleen, mikäli tulivuori suo. Erittäin miellyttävä tapahtuma instituutin kannalta oli ulkoministeriön aluekokous täällä Damaskoksessa. Päivien yhteydessä Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen suurlähettiläät ja iso määrä muita ulkoministeriön diplomaatteja vierailivat instituutilla, missä järjestettiin

2 esitelmätilaisuus ja vastaanotto. Tapahtuman yhteydessä Ranskan instituutin johtaja Francois Burgat piti esitelmän, jossa hän muun muassa arvioi terävästi lännen politiikan merkitystä Lähiidässä. Burgat oli erityisen kriittinen harjoitetun politiikan ja eurooppalaisten arvojen välisestä ristiriidasta. Kommenttipuheenvuoron Burgat n esitelmään esitti kansainvälisestä politiikasta väitellyt VTT Flora Kurikkala Damaskoksen suurlähetystöstä. Aluepäivät e ri tapahtumineen antoivat myös erinomaisen mahdollisuuden säätiön uudelle puheenjohtajalle professori Martti Nissiselle luoda suhteita ulkoministeriön edustajiin. INSTITUUTIN KURSSEJA JA TAPAHTUMIA Faraonisen Egyptin taide ja arkkitehtuuri Suomen Damaskoksen-instituutti, Helsingin yliopisto ja Suomen Egyptologinen Seura järjestivät yhdessä opintomatkan egyptologian opiskelijoille maaliskuuta. Matkanvetäjinä toimivat egyptologian dosentti Jaana Toivari-Viitala ja FM Patricia Berg. Ryhmä tutustui Luxorin ja Kairon monumenttien lisäksi useisiin kohteisiin Keski-Egyptissä. Moniin näistä kohteista on edelleen jokseenkin vaikeaa päästä käymään, mutta muinaismuistojen viraston avulla ryhmä pääsi vierailemaan Abusirin, Meidumin, Amarnan, ja Abydosin kaltaisiin kohteisiin ilman lisämaksua. Opiskelijat osallistuivat aktiivisesti ohjelmaan, ja jokainen heistä oli valmistellut esityksen jostakin vierailukohteesta. Osallistujien palaute kurssista oli hyvin positiivista. Kuva: Jaana Toivari-Viitala

3 Veden hallintaa ja politiikkaa ilmastonmuutoksen varjossa Damaskoksen-instituutti ja Ulkopoliittinen instituutti (UPI) järjestivät toukokuussa neljälletoista suomalaiselle vesialan ammattilaisille kurssimatkan Syyriaan ja Libanoniin. Matka on osa pidempää Ilmastonmuutos, vesi ja turvallisuus -kurssia, joka sisältää myös syvemmän perehdytyksen aiheeseen Suomessa ja jonka tuotoksena julkaistaan syksyllä UPI:n FIIA Report -sarjassa alueen maiden veden hallintaa ja politiikkaa käsittelevä englanninkielinen raportti. Kuva: Mari Luomi Syyriassa ja Libanonissa matkanjohtajana toimivat Damaskoksen-instituutin johtaja Hannu Juusola ja UPI:n tutkija Mari Luomi. Kurssin tieteellisestä sisällöstä ja julkaisusta vastaa Mari Luomi. Libanonissa paikallisena ohjelman järjestäjänä toimi IndyACT-kansalaisjärjestön Nadine Ajami. Kurssimatkan ensimmäinen osa toteutettiin Syyriassa Ohjelmassa oli vierailu Ain al-fijeh -lähteelle, josta Damaskoksen alue saa juomavetensä, sekä Damaskoksen lähistöllä sijaitsevalle yksityiselle jätevedenpuhdistuslaitokselle. Instituutissa järjestettyyn seminaaripäivään osallistui puhujia muun muassa UNDP:stä, paikallisesta ympäristöalan kansalaisjärjestöstä sekä Damaskoksen yliopiston kansainvälisten suhteiden laitokselta. Libanonin osuudella, , tavattiin Beirutin amerikkalaisen yliopiston ilmastonmuutostutkijoita, IndyACT-kansalaisjärjestön edustajia, paikallisia ympäristötoimittajia, Libanonin parlamentin ympäristövaliokunnan edustajia ja energia - ja vesivaliokunnan puheenjohtaja sekä UNDP:n ja YK:n alueellisen talous- ja sosiaalikomission ESCWA:n vesi- ja ilmastonmuutosasiantuntijoita. Lisäksi osallistujilla oli kunnia keskustella vesisektorin ongelmista

4 Libanonin ympäristöministerin Mohammad Rahalin kanssa. Libanonin-vierailu huipentui upeissa maisemissa Beirutin lähellä sijaitsevassa vuoristossa, jossa tutustuttiin 2007 valmistuneeseen Shabrouhin patoon. Aurinkoisten ja lämpimien ilmojen lisäksi osallistujat nauttivat tietenkin paikallisesta ruokakulttuurista. Aikaa jäi myös tutustumiseen pääministeri Rafik Haririn hautapaikkana tunnettuun Beirutin Mohammad Al-Aminin moskeijaan, luostareistaan kuuluisaan syyrialaiseen Ma lulan pikkukaupunkiin sekä Damaskoksen vanhan kaupungin souqiin ja kaupungin 1300 vuotta vanhaan umaijadimoskeijaan. Matkan innoittamia radioreportaaseja, lehtiartikkeleja ja muita tuotoksia kerätään kesän aikana UPIn nettisivulle. Tähän mennessä ovat ilmestyneet jo Noora Jussilan lyhyt artikkeli Vihreässä Langassa ja Jukka Palménin radio-ohjelma. Levantin alueen veden politiikkaa ja hallintaa sekä ilmastonmuutosta käsittelevä FIIA Report julkaistaan UPI:n ja Damaskoksen-instituutin järjestämässä yleisöseminaarissa Helsingissä marraskuun 2010 lopulla. Lisätietoja seminaarista julkaistaan mm. UPIn sivuilla alkusyksystä. Kaksi työpajaa, kolme kulttuuria kuvitustyöpajat Kairossa ja Istanbulissa Kuvitustyöt: Ahmed Roshdy ja Annukka Mäkijärvi Instituutti järjesti maalis-huhtikuussa kaksi Tuhannen ja yhden yön tarinoita käsitellyttä kuvitustyöpajaa taiteilija Riikka Juvosen johdolla, toisen Kairossa ja toisen Istanbulissa. Riikka Juvonen kertoo: Kuvitustyöpajat Tuhannen ja yhden yön kehyskertomuksen tiimoilta onnistuivat yli odotusten - ainakin näin opettajan näkökulmasta. Tuhat ja yksi yötä osoittautui niin suomalaisten, egyptiläisten kuin turkkilaisten nuorten mieliä kiehtovaksi aihepiiriksi. Eikä se tietenkään ole

5 mikään ihme, onhan tarinakokoelma tunnettu lähes kaikkialla maailmassa. Monet opiskelijat mainitsivatkin sen tarinoiden olleen heidän lapsuutensa vaikuttavimpia lukukokemuksia. Varsinkin arabialaisessa maailmassa Tuhat ja yksi yötä tuntuu elävän edelleen vahvana ja Sehrezad jatkaa voittokulkuaan oikeauskoisten tyttärien pelastajana. Kairon työpaja toteutui maaliskuun lopulla yhteistyössä Helwan-yliopiston kanssa. Opetukseen osallistui kolme opiskelijaa Suomesta ja viisi Egyptistä, kaikki tulevia graafisia suunnittelijoita ja toivottavasti kuvittajia. Lisäksi kurssilla oli mukana yksi opettaja Lapin yliopistosta sekä mainio Ashraf Mahdy paikallisesta opinahjosta, jotka hekin tekivät kuuliaisesti kuvia. Työpaja kesti seitsemän päivää, joista yksi oli varattu luokkaretkelle. Silloin nuoret matkasivat pikkubussilla pyramideille, ratsastivat kamelilla, lauloivat toisilleen kansallislauluja ja tutustuivat yhdessä Kairon tärkeimpiin moskeijoihin. Juuri se, tutustuminen toistensa kulttuureihin, oli varmaankin yksi kurssin parhaista anneista. Nykynuoret osaavat kunnioittaa toisiaan! Koska kurssi oli lyhyt, työskentely oli tiivistä. Opettajaa ilahdutti oppilaiden into ja sitoutuminen. Lahjakkaitakin he olivat, ihan jokainen. Sama pätee myös Istanbulin vastaavaan työpajaan huhtikuun alussa. Siellä, Mimar Sinan - yliopistossa paikallisia opiskelijoita oli vain enemmän. Itse asiassa tutkimaton määrä, koska heitä tuli lisää joka päivä, osan ollessa välillä estyneitä osallistumaan kuvitustunneille. Suomalaisia oli tälläkin kertaa kolme plus graafisen suunnittelun opettaja Aalto -yliopistosta. Mimar Sinanin yliopisto on kaunis rakennus ihanalla paikalla. Se sijaitsee aivan Bosborin rannalla. Ohi kulkivat laivat, kalastajaveneiden parvet, ja aalloissa tanssivat meduusat kuin pienet dervissit. Siellä kelpasi opettaa ja opiskella. Suomalaiset tytöt osasivat ottaa kaiken irti Istanbulin monitahoisesta rikkaudesta, eikä heitä, sen enempää kuin turkkilaisia nuoriakaan voinut syyttää ahkeruuden puutteesta. Kuvia syntyi, ja ne olivat hienoja! Kiitän opetus- ja ulkoministeriöitä hankkeen rahoituksesta ja Suomen Damaskoksen-instituuttia ja Suomen Lähi-idän instituutin säätiötä hyvin hoidetuista järjestelyistä. Käsitehistorian kansainvälinen seminaari Instituutissa Instituutti järjesti maaliskuuta Damaskoksessa yhdessä Helsingin yliopiston kanssa kansainvälisen tieteellisen seminaarin Conceptual Histories of the World and Global Translations. Seminaari oli osa laajempaa projektia, ja siihen osallistui parikymmentä tutkijaa useista eri Euroopan ja Aasian maista professori Bo Stråthin johdolla. Käsitehistoriaan liittyvä projekti pyrkii luomaan pohjaa uudellaiselle globaalille maailmanhistorialle, jossa myös läntisen maailman ulkopuolisten kulttuurien käsitteet ja kokemukset olisivat vahvasti mukana. Erityisenä painopisteenä seminaarissa olivat yhteiskuntaan ja talouteen liittyvät käsitteet eri kulttuureissa ja kielissä.

6 Yleisöluento: Islamilaista ajattelua Inka Nokso-Koivisto esitelmöi instituutissa otsakkeella Al-Qazwīnī s Ajā ib al-makhlūqāt and the Idea of Man as the Microcosm. Nokso-Koivisto toimii arabian kielen ja islamin tutkimuksen assistenttina Helsingin yliopistossa ja tekee väitöskirjaa ihmisestä mikrokosmoksena islamilaisessa keskiaikaisessa ajattelussa. Esitelmässään Nokso-Koivisto vertaili mikrokosmoskäsitystä luvulla kirjoitetussa kosmografiassa Ajā ib al-makhlūqāt jakolmisen sataa vuotta aiemmassa ensyklopedisessa teoksessa Rasā il Ikhwān as-safā. Tarkastellen käsityksen kolmea erilaista variaatiota Nokso-Koivisto toi esiin muutamia keskeisiä piirteitä ihmiskuvan kehityksessä islamilaisessa ensyklopedisessa traditiossa sekä esitti uusia näkökulmia al-qazwīnīn teoksen lähteiden tutkimukseen. Syyrialaista taidetta näytteillä instituutissa Vaikka Suomen Damaskoksen instituutti keskittyy ensisijaisesti tieteeseen, myös kulttuuritoimintaa mahtuu instituutin ohjelmaan. Tämän kevään toinen näyttely oli maalis - huhtikuussa pidetty Ahmad Salman maalauksista ja puukaiverruksista koostunut näyttely, jossa innoittajana oli arabialainen kalligrafia. Näyttelyn suosiosta kertoo se, että lähes kaikki työt menivät kaupaksi. Yksi hänen töistään samoin kuin aikaisemmin näyttelyn pitäneiden Firas Kaloussehin ja Riikka Juvosen töistä koristaa nyt instituutin vierastilojen seiniä. Näin jokainen näyttely jättää myös pysyvän jäljen instituutin elämään. Johtaja tavattavissa -päivä Instituutin johtaja Hannu Juusola tapasi Helsingissä käydessään taas potentiaalisia yhteistyökumppaneita jo perinteeksi muodostuneen johtaja tavattavissa päivän aikana huhtikuun lopussa. Päivä saavutti tänäkin vuonna suuren suosion ja sen aikana ideoitiin monenlaista tulevaa toimintaa instituutille. ASIANTUNTIJA-ANALYYSI: Palestiinalaisjohtaja luo visiota itsenäisestä palestiinalaisvaltiosta Palestiinalaisalueiden poliittinen tilanne on monella tapaa lohduton. Välillä kuitenkin poliittisessa keskustelussa näkyy valonpilkahduksia, jotka antavat toivoa siitä, että suurista haasteista huolimatta rauhanprosessia ei ole täysin kuopattu. Yksi näistä valonpilkahduksista on palestiinalaishallinnon (Palestinian Authority, PA) pääministerin Salaam Fayyadin syyskuussa 2009 esittelemä PA:n 13. hallituksen ohjelma "Palestine - Ending the Occupation, Establishing the State". Hallitusohjelma on sikäli tärkeä asiakirja, että se luo pohjan mahdollisen palestiinalaisvaltion kehittämiselle.

7 Palestiinan tilannetta seuraavien asiantuntijoiden mukaan ohjelma on strateginen ja eteenpäin katsova. Ohjelma on saanut runsaasti kiitosta niin Euroopan uniolta, Yhdysvalloilta, Maailmanpankilta kuin Kansainväliseltä Valuuttarahastoltakin. Ohjelmassa keskitytään valtionrakenteiden luomiseen arabimaailman ja kansainvälisen yhteisön tuella. Asiakirja keskittyy luotsamaan palestiinalaishallintoa kohti valtiokoneistoa reformien ja tiukan taloudenpidon kautta. Pääministeri Salaam Fayyad yrittää nyt tosissaan mahdollistaa palestiinalaisvaltion synnyn keskittymällä hallinnon uudistuksiin. Sen ehdottomasti kunnianhimoisin elementti on kahden vuoden aikataulun asettaminen Palestiinan valtion synnylle. Hallitusohjelmassa kaksi osaa Ensimmäinen osa hallitusohjelmasta on poliittinen julistus kansallisista päämääristä, jotka liittyvät turvallisuuteen, hyvään hallintoon, elämänlaatuun ja kansalliseen vaurauteen. Tärkeimpänä elementtinä on kuitenkin ajatus itsenäisestä, kehittyneestä ja rauhaarakastavasta valtiosta, joka elää sopusoinnussa naapureidensa kanssa. Tämä on merkittävää tekstiä alueen lähihistoriaa kin ajatellen. Toinen osa hallitusohjelmasta keskittyy sektorikohtaisiin tavoitteisiin sekä suuntaviivoihin eri palestiinalaishallinnon instituutioiden kehittämiselle. Nämä ovat puolestaan kytköksissä palestiiinalaishallinnon vuonna 2007 tehdyn kehittämissuunnitelman (Palestinian Reform and Development Plan) kanssa. Kehittämissuunnitelma on realistinen asiakirja, joka kirjaa paitsi valtion eri instituutioiden rakentamisen tavoitteet kuin myös tähän työhön tarvittavat resurssit. Kansainvälisen yhteisön tukea kaivataan edelleen Palestiinalaishallinnolla on kykyä teknisellä tasolla hallinnoida valtiorakennetta jo nykyisellään, mutta se tarvitsee edelleen kansainvälisen yhteisön tukea. Suomi on useiden muiden EUjäsenmaiden kanssa tukenut palestiinalaishallinnon kehittymistä eri sektoreilla. Suomen tuki on keskittynyt opetus-, vesi-, maarekisteri-, ja turvallisuussektoreille. Lisäksi Suomi on tukenut palestiinalaishallinnon virkamiehen palkkojen maksua EU:n Palestino Européen de Gestion et d'aide Socio-Economique (Pegase) mekanismin kautta. Pitkällä aikavälillä palestiinalaishallinnon tavoite on kuitenkin vähentää ulkoisen tuen tarvetta. Ulkoisen tuen tarve vähenisi jos Israelin asettamat liikkusmisrajoitteet poistettaisiin Länsirannalla. Tämä mahdollistaisi yksityissektorin kasvua. Länsirannan nykyiset seitsemän prosentin kasvuluvut ovatkin lähinnä seurausta ulkomaisen avun kautta tullutta kasvupyrähdystä, joka ei ole kestävä tapa rakentaa taloutta. Huomionarvoista on, että vaikka hallitusohjelma kattaa kaikki palestiinalaisalueet palestiinalaishallinnon de facto ote rajoittuu Länsirantaan. Gazaa hallinnoi käytännössä Hamas.

8 Palestiinalaishallinnon johdossa on neuvottelukumppani Pääministeri Fayyadin suunnitelman toteutuminen riippuu Lähi-idän rauhanprosessin etenemisestä. Rauhanprosessin eteneminen on ollut kovin kivistä viime aikoina. Usko rauhansopimuksen aikaansaamiseen ja itsenäisen palestiinalaisvaltion syntymiseen hiipuu hiipumistaan. Mikäli rauhansopimukseen ei päästä lähitulevaisuudessa saattaa edessä olla koko palestiinalaishallinnon alasajo. Tämä on vaihtoehto, joka ei ole kenenkään etujen mukaista. Palestiinalaishallinnon hajoamisella olisi hyvin vakavia seuraamuksia koko Lähi-idälle ja vallitsevalle voimatasapainolle. Kaikesta huolimatta on erittäin positiivista, että löytyy palestiinalaisjohtaja, joka ottaa rohkeasti tulevaisuuden käsiinsä ja luo visiota itsenäisestä palestiinalaisvaltiosta. Pääministeri Fayyadin kahden vuoden aikataulun asettamisen voi myös tulkita viestinä siitä, että tilanne on nyt todella vakava ja loputtomalta tuntuvalle rauhanprosessille on tultava vihdoinkin päätepiste. Israelilaiset eivät ainakaan voi väittää, että palestiinalaishallinnon johdossa ei olisi neuvottelukumppania. Nyt voikin kysyä onko Israelin johdossa todellista neuvottelukumppania? Kevään 2010 aikana on ilmennyt, että pääministeri Netanyahun hallituksen suhteet päätukijaansa Yhdysvaltoihin ovat pahasti tulehtuneet, sillä Washingtonin näkemyksen mukaan Israelin hallituksen toimet siirtokuntarakentamisen suhteen ovat olleet hyvin ongelmallisia. Yleensä palestiinalaisia on syytetty siitä, että kerta toisensa jälkeen he menettävät tilaisuuksia rauhan aikaansaamiseksi. Tähän näkemykseen on myös esitetty toisenlainen tulkinta. Oxfordin yliopiston historian professori Avi Shlaim on kirjoittanut kirjassaan Israel and Palestine: Reappraisals, Revisions and Refutations, että päinvastoin kuin usein luullaan israelilaiset ovat se osapuoli, josta voi sanoa, että they never miss an opportunity to miss an opportunity. Riippumatta siitä mikä näkemys on historiallisesti lähinnä totuutta Lähi-idän tilanteen rauhanomainen ratkaisu edellyttää kaikilta osapuolilta poliittista johtajuutta ja visiota. Edellytykset itsenäisen palestiinalaisvaltion synnylle ovat periaatteessa olemassa, mutta näyttää siltä, että mahdollisuuksien ikkuna on hiljalleen sulkeutumassa. Aika näyttää onko sulkeutuminen lopullista. Olli Ruohomäki Kirjoittaja toimii neuvonantajana ulkoasiainministeriössä Suomen Lähi-idän Instituutin uutiskirje ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. Sen voi tilata osoitteesta tai lukea instituutin kotisivulta