I N V E N T O I N T I R A P O R T T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I N V E N T O I N T I R A P O R T T I 7. 1 0. 2 0 1 3"

Transkriptio

1 M U S T A S A A R E N K U N N A N S Ö D R A V A L L G R U N D I N O S A Y L E I S K A A V A - A L U E E N R A K E N N U S I N V E N T O I N T I I N V E N T O I N T I R A P O R T T I AIRIX Ympäristö Oy PL Tampere Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 2013 E

2 SISÄLLYSLUETTELO E JOHDANTO TYÖN TAUSTAT INVENTOITAVA ALUE JA RAKENNUKSET LÄHTÖTIEDOT SEKÄ -AINEISTOT INVENTOINNIN ARVOTUS JA KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT ALUEEN HISTORIA ASUTUSHISTORIAA MAAKIRJAKARTAT ISOJAKO ISOJAON JÄLKEINEN AIKA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ ASUINRAKENNUKSET AITAT JA PIHARAKENNUKSET VENE- JA KALASTUSVAJAT KYLÄKUVA KAUPPA, KOULU JA NUORISOSEURANTALO JOHTOPÄÄTÖKSET... 19

3 1 johdanto 1.1 Työn taustat Mustasaaren kunta on käynnistänyt Södra Vallgrundin osayleiskaavan laatimisen. Kaava käsittää noin 800 ha suuruisen alueen. Rakennusinventointi on tehty osayleiskaavatyötä varten ja näin ollen sen sisältö painottaa tätä tarkoitusta. Inventointia ja kaavoitustyötä on tehty samanaikaisesti kaavan laadinnan kanssa, jolloin inventoinnin tulokset näkyvät suojelun ohella koko kaavaratkaisussa. Rakennusinventointi on tilattu AIRIX Ympäristö Oy:ltä, jossa inventoinnin ja raportoinnin on tehnyt arkkitehti SAFA Maritta Heinilä, arkkitehti Eveliina Köntän ja miljööinsinööri Maria Kirveslahden avustuksella. Rakennusten arvottamiseen ovat osallistuneet näiden lisäksi maisema-arkkitehti Heli Vauhkonen ja arkkitehti SAFA Marjut Lund-Rahkola. Heinilä on laatinut myös Södra Vallgrundin osayleiskaavaa vuodesta 2010 lähtien. Selvitykseen liitetty kuvamateriaali on raportin laatijan omaa, ellei toisin mainita. Muut suunnitteluhanketta varten laaditut perusselvitykset koskevat maisemaa ja luonnonympäristöä. Rakennusinventoinnin pääpaino on kuvailla kulttuurihistoriallisia arvoja nykyhetken rakennetussa ympäristössä ja ohjata alueen täydennysrakentamista. Nyt laaditulla rakennusinventoinnilla on päivitetty vuoden 1996 rakennusmestari Michael Ekin laatimaa inventointia. Numerointi perustuu aiempaan inventointiin. Aiempaan vuonna 1996 laadittuun inventointiin nähden rakennuskannan tilanne oli heikentynyt ja osa tuolloin arvotetuista rakennuksista oli purettu. Osa rakennuksista oli jo vuonna 1996 tyhjillään, eikä tilanne ollut 17 vuodessa muuttunut. Muutaman kiinteistön osalta inventointihetkellä käynnissä oli uuden päärakennuksen rakennustyöt ja vanha aiemmin suojeltavaksi ajateltu päärakennus odotti purkua. Kyläalueen metsittyminen on osittain johtanut siihen, että osa arvokkaista rakennuksista jää metsän taakse näkymättömiin. Inventoinnin yhteydessä tavatut asukkaat arvostivat pääosin kylän arvokasta rakennuskantaa, mutta osittain suojelutarpeet nähtiin enemmän kohdistuvan muuhun kuin omassa omistuksessa olevaan rakennuskantaan. Varsinkin asuinrakennusten osalta vanhemman rakennuskannan kerrottiin vastaavan huonosti asumisen tarpeisiin ja korjauskustannusten nousevan liian korkeaksi. Inventoinnin yhteydessä huomio kiinnittyi myös tarpeeseen korjausmenetelmien ja lisärakentamisen paremmasta ohjeistuksesta. Korjausrakentamisen ohjeistuksella voitaisiin välttyä rakennusten arvon heikentämiseltä liian suurilla tai rakennukseen sopimattomilla muutoksilla, kuten myös suurilta tarpeettomien korjausten aiheuttamilta kustannuksilta. Inventoinnista on tiedotettu kunnan internet-sivuilla, kunnan tiedotuslehdissä ja lisäksi osayleiskaava-alueella asuville henkilöille kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus olla paikan päällä inventointihetkellä sekä lähettää tietoja rakennuksistaan kirjeitse ja sähköpostitse. Inventoinnin maastotyöt suoritettiin ja Inventointiaineisto luovutetaan Mustasaaren kunnalle paperitulosteina sekä cd levylle tallennettuna tiedostomuodoissa doc, pdf ja jpg. Lisäksi toimitetaan kartta aineisto.dwg muotoisena (CAD). 1.2 Inventoitava alue ja rakennukset Inventoitava alue sijoittuu Raippaluodon saaristoon, Södra Vallgrundin kylään, inventoinnin rajauksena on parhaillaan laadittavan osayleiskaavan rajaus. Kylän rakennuskanta on sijoittunut pääasiassa kylän peltoalueiden reunoille Sommarösundintien pohjoispuolelle, Sommarösundin lahden ympärille, Kalvholmarnaan Bulleråsvägenin 2

4 reunalle ja Sommarösundintien ja Österändsvägenin sekä pienempien kyläteiden, kuten Allevägenin, Östra Vägenin ja Sommaröntien varrelle. Rakennuskanta on vanhaa ja pääosin hyvin säilynyttä. Inventoitavan alueen rajaus 1.3 Lähtötiedot sekä -aineistot Työn historia- ja pohjatiedot perustuvat seuraaviin aineistoihin: - Rakennusinventointi Michael Ek, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset Ympäristöt (RKY 2009). - Rakennettu Ympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, ympäristöministeriö, 1993). - Suomen kartanot ja suurtilat III. (Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Kustannusyhtiö Kivi. Helsinki 1945.) - Mustasaari sockens historia Solv, Bergö, Replot och Kvevlaks historia. Intill 1500 talet. (K.V. Åkerblom, F. W. Unggrens Boktryckeri. 1914, Vaasa.) - Suomi kuvissa. (I.K Inha, Wentzel Hagelstam / Uno Wasastjerna , Helsinki.) - Nurja ja vaikea kansa Mustasaaren kunta 650 vuotta. (Karlsson, Svenolof (toim.): Mustasaaren kunta ) - Södra Vallgrund min hembygd nro 1. (Vallgrund hembygdsforskare, Vaasa 1983) - Jääkauden jälkinäytös, Merenkurkun saariston maailmanperintö (Tiina Hietikko- Hautala, Unesco 2010) - Puurakentamisperinne (Alfred Kolehmainen, Rakennustieto Oy 1997) - Söderbybladet nro 10, 12/

5 1.4 Inventoinnin arvotus ja kulttuurihistorialliset arvot Inventoinnissa on tarkasteltu Museoviraston mallin mukaan kohteiden kulttuurihistoriallisia arvoja, joita ovat: a. rakennushistoriallinen arvo: mm. arkkitehtoniset ja rakennustekniikkaan liittyvät arvot b. historiallinen arvo: mm. asutushistoriallinen, opetushistoriallinen, taloushistoriallinen, sosiaalihistoriallinen arvo c. ympäristö/maisema-arvo: mm. rakennuksen maisemallinen merkitys, merkitys osana kokonaisuutta Kulttuurihistoriallisiin arvoihin perustuen kohteet on luokiteltu kolmeen arvoluokkaan. Arvojen perusteet on eritelty kohdekortin selostusosassa. Arvoluokka on yleensä sitä korkeampi mitä useampi arvotekijä kohteessa toteutuu. Arvoluokkien yleiset sisällöt ovat: Luokka 1 Erityisen merkittävä kohde, joka edustaa parhaalla tavalla seudun rakennuskulttuuria. Yksittäinen rakennus tai pihapiiri noudattaa alueen rakentamisen perinteitä. Rakennukset kokonaisuutena hyvin säilyneitä ja kertovuudeltaan vahvoja. Yksittäisellä rakennuksella tai pihapiirillä on maisemallisesti keskeinen asema. Kohteeseen sisältyy useita arvonäkökulmia. Luokka 2 Tärkeä kohde, joka edustaa hyvin alueen rakennuskulttuuria. Pihapiiri muodostaa kertovan kokonaisuuden, jossa rakennukset ovat kohtalaisen hyvin säilyneitä. Kohde sisältää yleensä useita arvonäkökulmia. Luokka 3 Kohde on luonteva osa alueen kulttuurimaisemaa ja edustaa paikallista rakennuskulttuuria. Kohteen säilyminen on rakennusten huonosta kunnosta johtuen epävarmaa. Pelkästään maisemallisia arvoja omaavien rakennusten osalta huomiointi on tapahtunut osayleiskaavan yhteydessä maisemallisia ja kyläkuvallisia arvoja huomioitaessa. Inventointikorteissa arvoluokkiin 1 ja 2 esitetyt kohteet on esitetty MRL:n mukaan suojeltavaksi kaavamääräysten mukaisesti. Suojeluarvot selviävät kunkin kohteen osalta tarkemmin inventointikorteissa. 2 Alueen historia 2.1 Asutushistoriaa Vallgrundin korkeimmilla kohdilla on ollut asutusta pitkään. Pitkästä asutushistoriasta kertoo Södra Vallgrundin Strömsin tilalta löytynyt 900-luvulta peräisin oleva pronssinen solki. Vallgrundin nimi mainitaan ensi kertaa historiallisissa lähteissä vuonna 1407, jolloin Larens Hemingxson Wallegrwndomista myi kotinsa Nårnäsin Josse Laxille. Koska Wallegrwndomia käytettiin paikannimenä samoin kuin kylännimeä maakaupoissa, voidaan olettaa, että Vallgrund oli tunnettu ja koostui useammasta talosta. Keskiaikaisen talonpoikaispurjehduksen aikaan, luvuilla, Merenkurkun alue oli Pohjanlahden tärkein kaupan keskus. Kaupankäynti avarsi saaristossa elävien maailman kuvaa ja vaikutteita saatiin erityisesti Ruotsista. Talvisin matkaa 4

6 taitettiin jäätietä pitkin jalan, hiihtäen tai hevosreellä. Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539 Raippaluodon kohdalla on selkeä merenylitys paikka Suomesta kohti Ruotsia. Kartassa Merenkurkun alueelle on piirretty porojen vetämiä rekiä ja hylkeenpyytäjiä. Aluksi Vallgrundin kyläläiset saivatkin elantonsa kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä. Tarkkaa tietoa siitä, milloin kalastuksen ja hylkeenpyynnin ohella alettiin viljellä maata suuremmassa mittakaavassa, ei ole tiedossa. Vanhojen karttojen perusteella Södra Vallgrundin kylän suurimmat talot ovat sijoittuneet aluksi Byfladanin lahden reunoille, meren rannalle. Maankohoamisesta johtuen lahti on nykyisin vetäytynyt kauas vanhasta kyläkeskuksesta ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön (Bybäckenin pellot). Maankohoamisen on täytynyt heijastua jokapäiväiseen elämään, kun merenranta on hiljaa hivuttautunut kauemmas ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön. Samalla kalamajat ja satamat on jouduttu siirtämään ja veneväylät etsimään aina vaan uudelleen. Maankohoamisesta seuranneet luonnon vaihtelut näkyvät paikannimissä ja paljastavat asutuksen pitkän historian. Esimerkiksi Holmeniksi nimetty paikka (suom. Luoto) Norra Vallgrundissa oli veden ympäröimä viimeksi 1200-luvulla. Suurin osa Raippaluodon saarista onkin tullut esiin meren peitosta vasta 1300-luvun jälkeen. Ote Olaus Magnuksen kartasta vuodelta Siinä Merenkurkun yli esitetään porojen vetämiä rekiä ja hylkeenpyytäjiä. 2.2 Maakirjakartat 1600-luvulla laadittiin ns. maakirjakarttoja, jotka kertoivat kylien verotustiedoista. Kartat kuvasivat talojen ja kylien tiluksia, peltoja ja niittyjä, ja selitysosassa annettiin varsinaiset verotustiedot. Pehr Häggström laati Vallgrundin kylistä maakirjakartan vuonna Kartan mukaan eteläisempi Vallgrundin kylistä on merenlahden ympärillä ja pohjoisempi kluuvijärven reunalla. Molemmista kylistä on laadittu tarkemmat piirustukset. Södra Vallgrundista karttaan on piirretty Byflaganin lahden ympärillä sijaitsevan kyläkeskuksen lisäksi Sommarösundia ympäröivät hakamaat. Kylässä on kartan mukaan 7 taloa. 5

7 Ote Pehr Häggströmin laatimasta maakirjakartasta vuodelta Södra Vallgrundin kylä maakirjakartassa 6

8 2.3 Isojako Isojako oli maanjakouudistus, jota aloitettiin Ruotsi-Suomessa suorittamaan luvun jälkeen. Vallgrund oli yksi kylä 1770-luvun isojakoon asti. Talojen lukumäärä oli tuolloin 13. Talot olivat seuraavat: 1. Ström (Södra Vallgrund) 2. Mannas (Norra Vallgrund) 3. Westergård (Södra Vallgrund) 4. Bengtas (Norra Vallgrund) 5. Backas (Södra Vallgrund) 6. Östergård (Södra Vallgrund) 7. Gammelgård (Södra Vallgrund) 8. Norrgård (Norra Vallgrund) 9. Stolpe (Södra Vallgrund) 10. Nääs (Norra Vallgrund) 11. Dalas (Norra Vallgrund) 12. Nybond (Södra Vallgrund) 13. Käckas (Norra Vallgrund) Isojako Södra Vallgrundissa koski peltoja ja niittyjä, sen sijaan metsät ja laidunmaat jätettiin tuolloin jakamatta. Jaon suoritti Jacob Westzynthius ja se tuli voimaan vuonna Hän laati samaan aikaan isojakoa Raippaluodon kylään. Lähes 40 vuotta kului, ennen kuin metsät ja laidunmaat otettiin mukaan jakoon. Jako aloitettiin vuonna 1824 entisen Vallgrundin kylän omistamista yhteisistä metsä- ja laidunmaista, jotka esitettiin jaettavaksi Södra Vallgrundin ja Norra Vallgrundin kylien kesken. Rajanjako aloitettiin vuonna 1825 ja se tuli voimaan seuraavana vuonna. Södra Vallgrundin kylän muut metsät ja laidunmaat otettiin isojakoon mukaan vuonna 1825 ja työ päättyi vuoden 1830 aikana. Saaristo, metsät ja maat mukaan lukien jako koski yhteensä 5084 hehtaaria. Isojakoa täydennettiin vielä vuosien 1841 ja 42 aikana, jolloin talollisten Ström ja Westergård pyynnöstä jaettiin kaikki takamaat ja muut yhteiset maat. Jako koski nyt mm. entistä merenpohjaa, eli Byflaganin kyläpeltoa ja Sommarösundia. Jako valmistui kesäkuussa 1841 (Tiedot perustuvat Frans Westergårdin kirjoituksiin vuodelta 1977). 2.4 Isojaon jälkeinen aika Kylän rakentumista on tutkittu vanhojen karttojen avulla. Södra Vallgrundista on olemassa 1800-luvun puolivälistä sekä pitäjänkartaston kartta että venäläinen Kalmbergin kartastovuodelta Pitäjänkartasto muodostuu pääosin vuosina lääneittäin valmistuneesta, käsin piirretystä kartta-aineistosta, jonka aineiston keräsivät Päämaanmittauskonttorin alaiset maanmittarit. Karttoihin on piirretty asumukset, viljelysten ääriviivat, metsämaiden päälajit, rajat, vesistöt ja kulkureitit. Kartasta näkee, että Sommarösundista johti tie Stolpen ja Wästergårdin talojen välistä Kalvholmarnaan. Kylän talot olivat keskittyneet Byflaganin lahden ympärille, mutta itse lahti oli maankohoamisesta johtuen vetäytynyt kauemmaksi. Kartalle on nimetty Stolpen ja Wästergårdin lisäksi seuraavat talot: Ström, Johannesdahl, Nybonde, toinen Stolpe, Gammelgård, Back ja Östergård. Talot olivat siis lisääntyneet isojaon jälkeen kahdella. Uutena oli Johannesdahl ja toinen Stolpe. 7

9 Pitäjän kartaston karttaote Södra Vallgrundista Ote Kalmbergin kartastosta vuodelta

10 Venäläinen yliesikunnan sotilastopografinen osasto on Krimin sotien ( ) aikaan laatinut Suomen rannikon puolustamistarkoituksessa maantieteellisen kartaston, jota kartoitustöiden johtajan eversti Gustav Adolf Kalmbergin mukaan kutsutaan Suomessa Kalmbergin kartastoksi. Vuoden 1856 Kalmbergin kartta on samaan aikaan laadittua Pitäjän kartastoa huomattavasti pelkistetympi. Kartasta kuitenkin näkee, kuinka Södra Vallgrundin kylä oli 1800-luvun puolivälissä keskittynyt Sommarösundintien alkupään, Sommaröntien ja Östra vägenin varsille Byflaganin lahden ympärille. Kalvholmarnaan kulkee maantie nykyisen Kloträsketin läpi. Maankohoaminen näkyy Byflaganin lahden vetäytymisenä ja entisen merenpohjan muuttumisena kyläpelloiksi. Sommarösundin lahden sisääntulolle on merkitty satama. Karttaan on merkitty yhteensä 27 taloa. 57 vuotta myöhemmin, vuonna 1913, on laadittu Raippaluodon taloudellinen kartta. Kartassa on esitetty kaksi Strömin taloa, Westergård, Stolpe, Nybonde, östergård, Gammelgård, Brådhaga, Wiik ja kansakoulu. Tiet kulkevat nykyisillä paikoillaan. Byflagan lahti on suurelta osin otettu maatalouskäyttöön, eikä varsinainen kyläkeskus enää sijaitse meren rannalla. Raippaluodon taloudellinen kartta vuodelta Tiet kulkevat nykyisillä paikoillaan. 9

11 3 Rakennettu ympäristö 3.1 Asuinrakennukset Kylän asuinrakennukset eroavat mantereen puoleisesta Pohjanmaan rakentamisperinteestä mittakaavansa suhteen. Asuinrakennukset ovat mittakaavaltaan pieniä muutaman kammarin ja pirtin taloja. Pääosin talot ovat puolitoistakerroksisia. Rakennusmateriaalina on käytetty hirttä, joka on verhottu pystysuuntaisella rimalaudoituksella ja maalattu punamullalla. Vuorilaudoissa ja ikkunapuitteissa on käytetty valkoista. Asuinrakennuksiin on mahdutettu vain välttämätön, muu tarpeellinen on sijoitettu piharakennuksiin, jotka puolestaan ovat suuria ja näyttäviä. Suurin osa inventoiduista rakennuksista on lukujen taitteesta. Myöhemmin rakennetuissa rakennuksissa ei voi havaita mitään merkittävää yhtäläisyyttä, ja osaa on myös myöhemmin korjailtu ja jatkettu siten, että alkuperäiset piirteet ovat vähentyneet. Vanhimpien asuinrakennusten pihapiirissä saattaa olla jäljellä vielä pieni aitta ja suuri L-muotoinen piharakennus. Osittain säilyneitä ovat vain nämä piharakennukset päärakennuksen korvauduttua modernimmalla rakennuksella. Sommarösundin rantojen huviloiden pihapiireissä puolestaan on miltei aina yksi tai useampi sauna ja lautarakenteinen piharakennus, jossa on varastotilaa. Viime vuosina rakennetut ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetut uudisrakennukset ovat pääasiassa ns. talotehtaiden perinnetaloja. Södra Vallgrundin asuinrakennukset ovat perinteisesti olleet pieniä ja vaatimattomia. Perustuksia on jäljellä pirteistä, joissa on ollut vain yksi huone. Pienimmät näistä ovat olleet alle 11 m 2. Hieman suuremmissa pirteissä on ollut eteinen toisessa päässä. Sekä eteisen että pirtin ovet olivat tuolloin rakennuksen päädyssä. Jossain vaiheessa oivallettiin, että kylmä viima tunkeutuu oleskelutiloihin, jos molemmat ovet sijaitsevat päädyssä. Viima päätettiin pysäyttää eteiseen siirtämällä pirttiin johtava ovi eteisen pitkälle seinälle. Ovi siirtyi rakennuksen julkisivussakin täten päädystä pitkälle sivulle. Samalla syntyi pitkänmallinen eteinen, jonka toinen pääty saatettiin erottaa kammariksi. Näitä rakennustyyppejä kutsutaan eteiskamarituviksi. Södra Vallgrundissa vanhimmat säilyneet asuinrakennukset ovat eteiskamaritupia. Yleisin rakennustyyppi Suomessa on ollut 1600-luvulla paritupa, jossa eteisen sivuseiniin on yhdistetty pirtti ja kammari. Tuolloin viima pysähtyi eteiseen, kun pirttiin ja kammariin käytiin eteisen sivuseiniin sijoitetuista ovista. Kammarit saattoivat olla aluksi kylmillään, kunnes niihin muutti toinen perhe, esimerkiksi perheen poika tai tytär. Tarpeen tullen taloon rakennettiin joko kokonainen toinen kerros tai ullakko. Portaat toiseen kerrokseen tai ullakolle johti eteisestä. Portaiden alle jäi pieni varastohuone. Aluksi taloihin käytiin sisään suoraan eteiseen. Kuisteja alettiin rakentaa vasta luvun alusta. Portaat siirtyivät tuolloin eteisestä kuistille ja vanhasta eteisestä tuli kammari. Södra Vallgrundissa kuistit rakennettiin usein saaristolaistyyliin kuusikulmaisiksi ja kaksikerroksiseksi. Saarella esiintyy myös suorakulmainen ja harjakattoinen kahden kerroksen korkuinen kuisti, sekä moninaisia mielikuvituksellisia variaatioita näiden väliltä. 10

12 Eteiskamaritupa (kohde nro 89) vuodelta Ulko-ovi on pitkällä julkisivulla ja pirttiin käynti eteisen sivuseinästä. Rakennuksessa ei ajalleen tyypillisesti ole kuistia. Pienimittakaavainen ullakollinen paritupa, jonka kookas kuisti on kahden kerroksen korkuinen. Kohde nro

13 Södra Vallgrundissa toistuu myös rakennustyyppi, jossa suuri kuisti on rakennettu eteiskamarituvan yhteyteen. Kuvassa kohde nro 62. Yllä vasemmalla kuisti, jossa yhdistetty sekä suorakulmainen että kuusikulmainen kuisti ja parveke (kohde nro 92). Oikealla pieni vanha pirtti, jossa iso suorakulmainen kuisti (kohde nro 79). Kuvassa hauska viistottu kuisti, jossa ikkunat on sijoitettu kulmiin. kohde nro

14 Saaristolaistyylisessä kuistissa oli kuusikulmaa ja viistottu räystäs. Ovi sijaitsi joko keskellä kuten kuvassa tai sivuviistoon sijoitettuna. Kohde nro 55. Yllä kuusikulmaisia kuisteja, joissa ulko-ovi on sijoitettu sivuviistoon pihan suuntaan. Vasemmalla kohde nro102 ja oikealla kohde nro 105. Vasemmalla kohteen nro 116 kahden sisäänkäynnin saaristolaiskuisti. Oikealla kylän perinteisestä rakennustyylistä eroava päärakennus (kohde nro 10), jossa kuistin päällä on frontoni ja parveke. 13

15 3.2 Aitat ja piharakennukset Varsin pienimittakaavaisten asuinrakennusten rinnalla kylän piharakennukset ovat erittäin näyttäviä ja kookkaita. Suurimmat niistä koostuvat useista eri aikaan rakennetuista huoneista. Rakennukset ovat usein L-muotoisia ja rajaavat kauniisti pihapiirejä. Myös pienemmät piharakennukset on sijoiteltu pihan reunoille tai rajaamaan katutiloja ja ovat täten monissa paikoin maisemallisesti merkittäviä kiintopisteitä. Pitkien piharakennuksien julkisivuihin tuo mielenkiintoista vaihtelua harjakattoja katkaisevat frontonit, jotka on sijoitettu ovien yläpuolelle. Piharakennukset on punamullattu, ovet ovat pellavaöljytty ja vuorilaudat ovat valkoisiksi maalattuja. Eläinsuojissa hirren ja laudoituksen lisäksi on käytetty useimmiten graniittilohkareita, myöhemmin rakennetuissa navetoissa tiiltä. Kuvissa kylän rakennuskannalle tyypillisiä piharakennuksia, vasemmalla kohdenro 111 ja oikealla kohdenro 119. Suuret piharakennukset ovat L-muotoisia rajaten miellyttävästi pihamaata. Julkisivuja koristavat frontonit. Kuvassa kohde nro

16 Kohteen nro 14 pitkä ja puolitoistakerroksinen piharakennus. Södra Vallgrundin kylän aitat ovat sen sijaan pieniä, usein ns. otsallisia ja poskellisia pikkuaittoja. Sivuseinien jatkeet posket ja päädyn oven päälle työntyvä uloke otsa muodostavat ovelle sateen ja tuulen suojan. Osa aitoista on hirsipinnalla, osa vuorattu ja maalattu punamullalla. Maalatuissa aitoissa ovet ovat alueelle tyypillisesti okran sävyiset ja vuorilaudat valkoiset, kuten muissakin piharakennuksissa. Kuvissa otsalliset ja poskelliset pikkuaitat, vasemmalla kohdenro 55 ja oikealla kohdenro 118. Saunat ovat vanhimpaan rakennuskantaan verraten uusia. Pihasaunoja ei juurikaan ole, paitsi rannoilla. Kohde nro

17 3.3 Vene- ja kalastusvajat Paikallisen leiman Södra Vallgrundille antavat yhteismaille rakennetut venevajat ja laiturit, jotka ovat ajallisesti kerrostuneita. Inventointialueella venevajojen alueita on Sommarösundin lahden pohjoispuolella ja Kalvholmarnassa. Molemmat ovat kyläyhteisön maita. Harjakattoiset ja punamullatut vajat muodostavat harmonisia ja maisemallisesti näyttäviä kokonaisuuksia kylän rannoille. Inventoinnin yhteydessä venevajojen ja kalastusmajojen alueet on nähty kokonaisuuksina, yksittäisenä kohteena on inventoitu lisäksi vanha hirrestä tehty kalastusvaja Sommarösundin lahden reunalta. Vasemmalla vanha hirrestä tehty kalastusvaja, kohde nro 104. Oikealla Sommarösundin vajoja. Yllä Sommarösundin vajoja 3.4 Kyläkuva Kyläkuvaa on käsitelty maisemaselvityksen yhteydessä. Rakennusinventoinnin yhteydessä on huomioitu lisäksi seuraavaa, jota kuvataan valokuvien avulla: Vanhat maatilat sijaitsevat laajoilla vehreillä tonteilla, siellä täällä tiluksia rajaavat kivimuurit. Vasemmalla kohde nro 116 ja oikealla kohde nro

18 Kyläkuva on kenties kauneimmillaan Sommarösundintiellä lähellä kalasatamaa, jossa piharakennukset, puut ja punaiseksi maalatut aidat rajaavat kapeaa raittia. 3.5 Kauppa, koulu ja nuorisoseurantalo Södra Vallgrundin kyläkeskuksessa toimii Tarmo lähikauppa, joka tarjoaa myös majoituspalvelua. Kyläläiset ovat rakentaneet ja perustaneet myös käsitöitä, kirjallisuutta ja leivonnaisia myyvän Sommaröhallenin, joka sijaitsee kyläkeskuksessa kauppaa ja koulua vastapäätä. Kuvassa Södra Vallgrundin kyläkauppa ja taustalla koulu. Södra Vallgrund sai ensimmäisen koulurakennuksensa vuonna Arkkitehti Stenros laati suunnitelmat ilmaiseksi. Koulu sijoittui Norra Vallgrundin ja Södra Vallgrundin väliin Sjörosäng-nimiselle paikalle. Nykyinen koulu rakennettiin samaan aikaan Norra Vallgrundin koulun aikaan vuonna Koulussa on säilynyt alkuperäinen ulkoasu, vaikkakin sisätilat ovat perusparan- 17

19 nuksen yhteydessä kokeneet runsaasti muutoksia. Suuressa koulurakennuksessa on vaakalaudoitus, jonka väritys on punamultaa. Ikkunaruudutus on yläosastaan tiheämpää kuin alaosasta. Nurkkien ja julkisivuaukotuksen listat ovat valkoiset. Osittain aumattu harjakatto on saumattua peltiä. Kuisti sijaitsee julkisivun sisäänvedossa. Kaksi- ja puolikerroksisella rakennuksella on selkeä hierarkkinen asema julkisena rakennuksena ja se on sekä historiallisesti että maisemallisesti arvokas. Pihapiiriin kuuluu lisäksi urheilukenttä ja piharakennus ulkovessoineen, jonka tyyli on paikallisesti tunnusomainen: peltinen harjakatto pitää allaan pitkänomaisen punamullatun rakennuksen, jonka vuorilaudat ovat valkoiset ja ovet okransävyiset. Kuva Södra Vallgrundin koulusta, kohde nro 50. Kuvissa yksityiskohtia: koulun ikkuna ja piharakennuksen ulko-ovia. 18

20 Nuorisoseurantalon suuri päärakennus on vuodelta 1959, mutta se on remontoitu useaan otteeseen. Kaksikerroksisen, harjakattoisen rakennuksen pääjulkisivuun liittyy pieni, yksikerroksinen kuisti. Julkisivuverhous on punamullalla käsiteltyä pystylaudoitusta, nurkkien ja julkisivuaukotuksen listat ovat valkoiset. Kattomateriaalina on saumattu pelti. Pihapiiriin kuuluu pieni piharakennus, jossa on päärakennuksen kaltainen väritys. Piharakennuksen ovet on alueelle tunnusomaisesti käsitelty keltamullalla ja kattomateriaalina on pelti. Rakennuksen pitkä massa yhdessä pihapiirin kanssa muodostaa maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden Sommarösundintien ympäristössä. Kuvassa kohde nro 65, nuorisoseurantalo. Rakennuksen pihassa on laaja hiekkakenttä, joka kaipaisi istutuksia ja jäsentelyä. Päärakennus on maisemallisesti arvokas. 4 Johtopäätökset Södra Vallgrundin kyläkuvallinen luonne voidaan nähdä kaksijakoisena. Maataloudesta elantonsa saanut kylä on levittäytynyt laajalle: tilat sijaitsevat peltojen reunoilla pienten teiden varsilla raittimaisesti. Kalastukseen ja merenkäyntiin, sekä nykyisin huvila-asutukseen perustuva asuminen sijoittuu puolestaan kalasatamien ympärille tiiviinä saaristolaiskylinä. Tiiviinä ja rakennuskannaltaan merkittävänä säilynyt kyläkeskus kyläpeltojen keskellä on arvokas kulttuurillinen pääoma, jonka toiminnallisuutta lisäävät koulu, kauppa ja kyläläisten ylläpitämä Sommaröhallen. Erityisen arvokas kokonaisuus on muusta kylästä erillään sijaitseva kalastajakylä Kalvholmarnassa Bulleråsvägenin varrella. Myös Sommarösundin kalasataman lähiympäristön rakennuskanta on kokonaisuudessaan vaikuttava. Arvokkaita pihapiirejä sijaitsee myös erillään varsinaisista kylätiivistymisistä. Osa arvokkaimmista rakennuksista on jäänyt runsaasta metsittymisestä johtuen piiloon, vaikkakin ne sijaitsevat aivan kyläkeskuksen yhteydessä. 19

21 Vanhojen rakennuspaikkojen säilyttäminen kylässä on tärkeää. Kylän keskustassa sijaitseva koulu sekä liikerakennukset ovat tärkeitä kohtaamis- ja tapahtumapaikkoja, niissä rakennettu ympäristö tulee koetuksi. Toisaalta myös rakennusajan tyylit, taltioidut muutokset ja rakennusten toiminnallinen historia muodostavat osansa kylän paikallishistoriaa. Paikallisen leiman Södra Vallgrundille antavat yhteismaille rakennetut venevajat ja laiturit, jotka ovat ajallisesti kerrostuneita. Venevaja, kalastusmaja ja sauna ovat rakennustyyppinä harvinaisia, sillä ne ovat säilyttäneet vuosisatojen saatteessa saman toiminnallisen tarkoituksensa. Tästä syystä vanhimpienkin vajojen säilyminen on todennäköisesti turvattua, eikä niitä ole muilta kuin yhdeltä osin inventoitu ja arvotettu yksittäisenä kohteena. Kaavoituksen yhteydessä on nähty arvokkaaksi säilyttää rantojen yhteismaat yleisessä käytössä yksityisen sijaan, vaikkakin osa näistä ranta-alueista on vuosien saatossa saanut yksityisen luonteen. Näiden rantojen täydennysrakentaminen vene- ja kalastusvajoin on myös haluttu mahdollistaa edelleen. Korjausrakentamisen ohjeistus on tärkeää arvokkaan rakennusperinnön säilyttämiseksi. Suojeltavien rakennusten osalta korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäessä on oltava yhteydessä museoviranomaiseen kohteeseen sopivien korjausohjeiden saamiseksi. Inventoinnin perusteella täydennysrakentamista kylätaajama-alueella tai suojeltavien kohteiden pihapiirissä tulisi ohjata seuraavasti: - Asuinrakennusten tulee olla suorakaiteen muotoisia. - Uudisrakennusten suorakaiteen muotoiseen päärakennusmassaan voi yhdistää kuisteja tai parvekkeita pitkän julkisivun yhteyteen. Parvekkeiden tulee olla kattamattomia ja leveydeltään maksimissaan 1/3 julkisivun pituudesta. - Asuinrakennukset tulee olla puuverhottuja ja harjakattoisia. Asuinrakennusten korkeudeksi suositellaan puolitoistakerrosta. Julkisivuverhous tulee käsitellä punamullalla tai peittävällä maalilla. Pastellisävyjä tulee välttää. - Vanhaan pihapiiriin rakennettaessa tulee uudisrakennusten ja arvokkaaksi lueteltujen rakennusten väliin jättää riittävästi tilaa. Mikäli pihapiiristä on aiemmin purettu rakennuksia, tulisi uudisrakennukset sijoittaa mahdollisuuksien mukaan vanhoille rakennuspaikoille. - Piharakennukset tulee sijoitella rajaamaan tontin tai tien reunaa muodostaen suojaisia pihapiirejä. Pihamaita tulee rajata myös luonnonkivimuurien, matalien aitojen tai istutusryhmien avulla. - Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa kyläkuvaan sopiva sopusuhtainen kokonaisuus. Tampereella , Maritta Heinilä projektipäällikkö, arkkitehti SAFA, YKS

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

Pyhäjärven rantaosayleiskaava

Pyhäjärven rantaosayleiskaava KITEEN KAUPUNKI Pyhäjärven rantaosayleiskaava FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23479P003 1 (22) Heinilä Maritta Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Rakennuskannan arvottaminen... 1 2.1 Arvoluokat... 2 2.2

Lisätiedot

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia. PAIKALLISESTI ARVOKKAAT RAKENNUSKULTTUURIKOHTEET Liite 8 Numerointi osayleiskaavan mukainen, suluissa inventointinumero (Lapin kulttuuriympäristöt tutuiksi hankkeen inventointitulokset, Lapin ympäristökeskus,

Lisätiedot

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012

Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Sipoo Hangelby-Box mt. 170:n parantamisalueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: FINNMAP Infra Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Yleiskartta... 4 Vanhat

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

RAAHEN KAUPUNKI. 5. kaupunginosa kortteli 20. osa. Säilyneisyys ja arvottaminen RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS RAAHEN KAUPUNKI 5. kaupunginosa kortteli 20 RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS osa ja arvottaminen 30.4.2009 FG Planeko Oy Esko Puijola arkkitehti SAFA Raahen 5. kaupunginosan korttelin 20 rakennushistoriallinen

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy Kittilän kunta Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Suunnittelukeskus Oy 25.2.2008 SR-7 3418282, 7538753 Hanhivaara 4:17 1930-l Alkuperäinen, pieteetillä entisöity päärakennus

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen välillä Turkimus - Kostula muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 8 Vanhat

Lisätiedot

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

PISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 )

Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) Kunnanhallitus 78 10.03.2014 Poikkeamislupa osayleiskaavan osoittamasta maankäytöstä/reijo Ukura (MRL 137 ja 171-173 ) 3389/11.111/2014 KHALL 78 Hakija Nimi Reijo Ukura Osoite Martikkalantie 42, 92320

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 216 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 217 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET Liite YLIVIESKA OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET..0 KKITEHTITOIMISTO JORMA PALORANTA OY OLMALANPELLON RAKENNUSTHJEET ALUEEN KTTA KALAJOKI NIEMELÄNKYLÄNTIE 0 SAVELANTIE NOPPUISTO OLMALANRANNANKA ULPUKANKA KUMINAKA

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011

Kaskinen. muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kaskinen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Kaskisten kaupunki / Airix Ympäristö Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Vanhat kartat... 3 Yleiskartta...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelualue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys

Kotkan Rasinkylän asemakaavan meluselvitys Kotkan kaupunki Siru Parviainen Jarno Kokkonen Projekti YMP31215 19.12.2014 1 Taustatiedot Tässä meluselvityksessä on tarkasteltu Kotkan Rasinkylän asemakaava-alueelle suunnitellun asuinalueen melutasoja.

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 8 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa 71200-71202 Taikapuisto 3 käsittää 19 omakotitonttia, joille kullekin saa

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos nro 002014, Pakkala (51) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANTAAN KAUPUNKI 17.4.2008 Kaavamuutoksen hakija Vantaan seurakuntayhtymä on 4.12.2007

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Lausunnot 2. 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. 2. Etelä-Karjalan museo 3. 3. Imatran seudun ympäristötoimi 3. 5. Parikkalan valo Oy 4.

Lausunnot 2. 1. Kaakkois-Suomen ELY-keskus 2. 2. Etelä-Karjalan museo 3. 3. Imatran seudun ympäristötoimi 3. 5. Parikkalan valo Oy 4. Parikkalan kunta Koirniemen osayleiskaava 20.5.2014 Kaavaluonnos oli nähtävillä 5.12.2013 7.1.2014. Kaavaluonnoksesta saatiin 5 lausuntoa ja 7 muistutusta. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan niihin

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin.

Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. ARVOALUE: ASEMAN SEUTU Asemanseudun arvoalue=punainen rasteri. Punaiset renkaat viittaavat alueen kiinteistöinventoihin. Kuvaus Arvoalueeksi on rajattu aseman seudulta alue, johon kuuluu Vammalan rautatieaseman

Lisätiedot

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KEMIÖNSAAREN KUNTA LIITE 2 EKNIEMEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kemiönsaaren kunnan Ekniemen alueelle laaditaan asemakaava ja asemakaavan muutos. Tämä osallistumis-

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29

KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 KOHDEINVENTOINTI, kohde 29 Kylä Häijää Kiinteistötunnus 790-555-1-77 / Mäkipää Kunta Sastamala Omistaja Osoite Kylänraitti 74 Rakennusten lukumäärä Aluetyyppi Taajama Hist. tilatyyppi Kohdetyyppi Asuinrakennus

Lisätiedot

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä PIENTALOILTA Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä 23.2.2017 1 Sisältö 1. Kaupunkikuvalliset vaatimukset: ohjausvelvollisuus laista ja rakennusjärjestyksestä 2. Kolme esimerkkialuetta ja suunnittelua

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi

VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 1 VIRRAT Herraskosken kanavan itä- ja eteläpuolisen alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Pirkanmaan liitto 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännöksen kuvaus...

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot