I N V E N T O I N T I R A P O R T T I

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "I N V E N T O I N T I R A P O R T T I 7. 1 0. 2 0 1 3"

Transkriptio

1 M U S T A S A A R E N K U N N A N S Ö D R A V A L L G R U N D I N O S A Y L E I S K A A V A - A L U E E N R A K E N N U S I N V E N T O I N T I I N V E N T O I N T I R A P O R T T I AIRIX Ympäristö Oy PL Tampere Puhelin Telefax Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu 2013 E

2 SISÄLLYSLUETTELO E JOHDANTO TYÖN TAUSTAT INVENTOITAVA ALUE JA RAKENNUKSET LÄHTÖTIEDOT SEKÄ -AINEISTOT INVENTOINNIN ARVOTUS JA KULTTUURIHISTORIALLISET ARVOT ALUEEN HISTORIA ASUTUSHISTORIAA MAAKIRJAKARTAT ISOJAKO ISOJAON JÄLKEINEN AIKA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ ASUINRAKENNUKSET AITAT JA PIHARAKENNUKSET VENE- JA KALASTUSVAJAT KYLÄKUVA KAUPPA, KOULU JA NUORISOSEURANTALO JOHTOPÄÄTÖKSET... 19

3 1 johdanto 1.1 Työn taustat Mustasaaren kunta on käynnistänyt Södra Vallgrundin osayleiskaavan laatimisen. Kaava käsittää noin 800 ha suuruisen alueen. Rakennusinventointi on tehty osayleiskaavatyötä varten ja näin ollen sen sisältö painottaa tätä tarkoitusta. Inventointia ja kaavoitustyötä on tehty samanaikaisesti kaavan laadinnan kanssa, jolloin inventoinnin tulokset näkyvät suojelun ohella koko kaavaratkaisussa. Rakennusinventointi on tilattu AIRIX Ympäristö Oy:ltä, jossa inventoinnin ja raportoinnin on tehnyt arkkitehti SAFA Maritta Heinilä, arkkitehti Eveliina Köntän ja miljööinsinööri Maria Kirveslahden avustuksella. Rakennusten arvottamiseen ovat osallistuneet näiden lisäksi maisema-arkkitehti Heli Vauhkonen ja arkkitehti SAFA Marjut Lund-Rahkola. Heinilä on laatinut myös Södra Vallgrundin osayleiskaavaa vuodesta 2010 lähtien. Selvitykseen liitetty kuvamateriaali on raportin laatijan omaa, ellei toisin mainita. Muut suunnitteluhanketta varten laaditut perusselvitykset koskevat maisemaa ja luonnonympäristöä. Rakennusinventoinnin pääpaino on kuvailla kulttuurihistoriallisia arvoja nykyhetken rakennetussa ympäristössä ja ohjata alueen täydennysrakentamista. Nyt laaditulla rakennusinventoinnilla on päivitetty vuoden 1996 rakennusmestari Michael Ekin laatimaa inventointia. Numerointi perustuu aiempaan inventointiin. Aiempaan vuonna 1996 laadittuun inventointiin nähden rakennuskannan tilanne oli heikentynyt ja osa tuolloin arvotetuista rakennuksista oli purettu. Osa rakennuksista oli jo vuonna 1996 tyhjillään, eikä tilanne ollut 17 vuodessa muuttunut. Muutaman kiinteistön osalta inventointihetkellä käynnissä oli uuden päärakennuksen rakennustyöt ja vanha aiemmin suojeltavaksi ajateltu päärakennus odotti purkua. Kyläalueen metsittyminen on osittain johtanut siihen, että osa arvokkaista rakennuksista jää metsän taakse näkymättömiin. Inventoinnin yhteydessä tavatut asukkaat arvostivat pääosin kylän arvokasta rakennuskantaa, mutta osittain suojelutarpeet nähtiin enemmän kohdistuvan muuhun kuin omassa omistuksessa olevaan rakennuskantaan. Varsinkin asuinrakennusten osalta vanhemman rakennuskannan kerrottiin vastaavan huonosti asumisen tarpeisiin ja korjauskustannusten nousevan liian korkeaksi. Inventoinnin yhteydessä huomio kiinnittyi myös tarpeeseen korjausmenetelmien ja lisärakentamisen paremmasta ohjeistuksesta. Korjausrakentamisen ohjeistuksella voitaisiin välttyä rakennusten arvon heikentämiseltä liian suurilla tai rakennukseen sopimattomilla muutoksilla, kuten myös suurilta tarpeettomien korjausten aiheuttamilta kustannuksilta. Inventoinnista on tiedotettu kunnan internet-sivuilla, kunnan tiedotuslehdissä ja lisäksi osayleiskaava-alueella asuville henkilöille kirjeitse. Osallisilla oli mahdollisuus olla paikan päällä inventointihetkellä sekä lähettää tietoja rakennuksistaan kirjeitse ja sähköpostitse. Inventoinnin maastotyöt suoritettiin ja Inventointiaineisto luovutetaan Mustasaaren kunnalle paperitulosteina sekä cd levylle tallennettuna tiedostomuodoissa doc, pdf ja jpg. Lisäksi toimitetaan kartta aineisto.dwg muotoisena (CAD). 1.2 Inventoitava alue ja rakennukset Inventoitava alue sijoittuu Raippaluodon saaristoon, Södra Vallgrundin kylään, inventoinnin rajauksena on parhaillaan laadittavan osayleiskaavan rajaus. Kylän rakennuskanta on sijoittunut pääasiassa kylän peltoalueiden reunoille Sommarösundintien pohjoispuolelle, Sommarösundin lahden ympärille, Kalvholmarnaan Bulleråsvägenin 2

4 reunalle ja Sommarösundintien ja Österändsvägenin sekä pienempien kyläteiden, kuten Allevägenin, Östra Vägenin ja Sommaröntien varrelle. Rakennuskanta on vanhaa ja pääosin hyvin säilynyttä. Inventoitavan alueen rajaus 1.3 Lähtötiedot sekä -aineistot Työn historia- ja pohjatiedot perustuvat seuraaviin aineistoihin: - Rakennusinventointi Michael Ek, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset Ympäristöt (RKY 2009). - Rakennettu Ympäristö, valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (Museovirasto, ympäristöministeriö, 1993). - Suomen kartanot ja suurtilat III. (Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Kustannusyhtiö Kivi. Helsinki 1945.) - Mustasaari sockens historia Solv, Bergö, Replot och Kvevlaks historia. Intill 1500 talet. (K.V. Åkerblom, F. W. Unggrens Boktryckeri. 1914, Vaasa.) - Suomi kuvissa. (I.K Inha, Wentzel Hagelstam / Uno Wasastjerna , Helsinki.) - Nurja ja vaikea kansa Mustasaaren kunta 650 vuotta. (Karlsson, Svenolof (toim.): Mustasaaren kunta ) - Södra Vallgrund min hembygd nro 1. (Vallgrund hembygdsforskare, Vaasa 1983) - Jääkauden jälkinäytös, Merenkurkun saariston maailmanperintö (Tiina Hietikko- Hautala, Unesco 2010) - Puurakentamisperinne (Alfred Kolehmainen, Rakennustieto Oy 1997) - Söderbybladet nro 10, 12/

5 1.4 Inventoinnin arvotus ja kulttuurihistorialliset arvot Inventoinnissa on tarkasteltu Museoviraston mallin mukaan kohteiden kulttuurihistoriallisia arvoja, joita ovat: a. rakennushistoriallinen arvo: mm. arkkitehtoniset ja rakennustekniikkaan liittyvät arvot b. historiallinen arvo: mm. asutushistoriallinen, opetushistoriallinen, taloushistoriallinen, sosiaalihistoriallinen arvo c. ympäristö/maisema-arvo: mm. rakennuksen maisemallinen merkitys, merkitys osana kokonaisuutta Kulttuurihistoriallisiin arvoihin perustuen kohteet on luokiteltu kolmeen arvoluokkaan. Arvojen perusteet on eritelty kohdekortin selostusosassa. Arvoluokka on yleensä sitä korkeampi mitä useampi arvotekijä kohteessa toteutuu. Arvoluokkien yleiset sisällöt ovat: Luokka 1 Erityisen merkittävä kohde, joka edustaa parhaalla tavalla seudun rakennuskulttuuria. Yksittäinen rakennus tai pihapiiri noudattaa alueen rakentamisen perinteitä. Rakennukset kokonaisuutena hyvin säilyneitä ja kertovuudeltaan vahvoja. Yksittäisellä rakennuksella tai pihapiirillä on maisemallisesti keskeinen asema. Kohteeseen sisältyy useita arvonäkökulmia. Luokka 2 Tärkeä kohde, joka edustaa hyvin alueen rakennuskulttuuria. Pihapiiri muodostaa kertovan kokonaisuuden, jossa rakennukset ovat kohtalaisen hyvin säilyneitä. Kohde sisältää yleensä useita arvonäkökulmia. Luokka 3 Kohde on luonteva osa alueen kulttuurimaisemaa ja edustaa paikallista rakennuskulttuuria. Kohteen säilyminen on rakennusten huonosta kunnosta johtuen epävarmaa. Pelkästään maisemallisia arvoja omaavien rakennusten osalta huomiointi on tapahtunut osayleiskaavan yhteydessä maisemallisia ja kyläkuvallisia arvoja huomioitaessa. Inventointikorteissa arvoluokkiin 1 ja 2 esitetyt kohteet on esitetty MRL:n mukaan suojeltavaksi kaavamääräysten mukaisesti. Suojeluarvot selviävät kunkin kohteen osalta tarkemmin inventointikorteissa. 2 Alueen historia 2.1 Asutushistoriaa Vallgrundin korkeimmilla kohdilla on ollut asutusta pitkään. Pitkästä asutushistoriasta kertoo Södra Vallgrundin Strömsin tilalta löytynyt 900-luvulta peräisin oleva pronssinen solki. Vallgrundin nimi mainitaan ensi kertaa historiallisissa lähteissä vuonna 1407, jolloin Larens Hemingxson Wallegrwndomista myi kotinsa Nårnäsin Josse Laxille. Koska Wallegrwndomia käytettiin paikannimenä samoin kuin kylännimeä maakaupoissa, voidaan olettaa, että Vallgrund oli tunnettu ja koostui useammasta talosta. Keskiaikaisen talonpoikaispurjehduksen aikaan, luvuilla, Merenkurkun alue oli Pohjanlahden tärkein kaupan keskus. Kaupankäynti avarsi saaristossa elävien maailman kuvaa ja vaikutteita saatiin erityisesti Ruotsista. Talvisin matkaa 4

6 taitettiin jäätietä pitkin jalan, hiihtäen tai hevosreellä. Olaus Magnuksen kartassa vuodelta 1539 Raippaluodon kohdalla on selkeä merenylitys paikka Suomesta kohti Ruotsia. Kartassa Merenkurkun alueelle on piirretty porojen vetämiä rekiä ja hylkeenpyytäjiä. Aluksi Vallgrundin kyläläiset saivatkin elantonsa kalastuksesta ja hylkeenpyynnistä. Tarkkaa tietoa siitä, milloin kalastuksen ja hylkeenpyynnin ohella alettiin viljellä maata suuremmassa mittakaavassa, ei ole tiedossa. Vanhojen karttojen perusteella Södra Vallgrundin kylän suurimmat talot ovat sijoittuneet aluksi Byfladanin lahden reunoille, meren rannalle. Maankohoamisesta johtuen lahti on nykyisin vetäytynyt kauas vanhasta kyläkeskuksesta ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön (Bybäckenin pellot). Maankohoamisen on täytynyt heijastua jokapäiväiseen elämään, kun merenranta on hiljaa hivuttautunut kauemmas ja entinen merenpohja on otettu viljelykäyttöön. Samalla kalamajat ja satamat on jouduttu siirtämään ja veneväylät etsimään aina vaan uudelleen. Maankohoamisesta seuranneet luonnon vaihtelut näkyvät paikannimissä ja paljastavat asutuksen pitkän historian. Esimerkiksi Holmeniksi nimetty paikka (suom. Luoto) Norra Vallgrundissa oli veden ympäröimä viimeksi 1200-luvulla. Suurin osa Raippaluodon saarista onkin tullut esiin meren peitosta vasta 1300-luvun jälkeen. Ote Olaus Magnuksen kartasta vuodelta Siinä Merenkurkun yli esitetään porojen vetämiä rekiä ja hylkeenpyytäjiä. 2.2 Maakirjakartat 1600-luvulla laadittiin ns. maakirjakarttoja, jotka kertoivat kylien verotustiedoista. Kartat kuvasivat talojen ja kylien tiluksia, peltoja ja niittyjä, ja selitysosassa annettiin varsinaiset verotustiedot. Pehr Häggström laati Vallgrundin kylistä maakirjakartan vuonna Kartan mukaan eteläisempi Vallgrundin kylistä on merenlahden ympärillä ja pohjoisempi kluuvijärven reunalla. Molemmista kylistä on laadittu tarkemmat piirustukset. Södra Vallgrundista karttaan on piirretty Byflaganin lahden ympärillä sijaitsevan kyläkeskuksen lisäksi Sommarösundia ympäröivät hakamaat. Kylässä on kartan mukaan 7 taloa. 5

7 Ote Pehr Häggströmin laatimasta maakirjakartasta vuodelta Södra Vallgrundin kylä maakirjakartassa 6

8 2.3 Isojako Isojako oli maanjakouudistus, jota aloitettiin Ruotsi-Suomessa suorittamaan luvun jälkeen. Vallgrund oli yksi kylä 1770-luvun isojakoon asti. Talojen lukumäärä oli tuolloin 13. Talot olivat seuraavat: 1. Ström (Södra Vallgrund) 2. Mannas (Norra Vallgrund) 3. Westergård (Södra Vallgrund) 4. Bengtas (Norra Vallgrund) 5. Backas (Södra Vallgrund) 6. Östergård (Södra Vallgrund) 7. Gammelgård (Södra Vallgrund) 8. Norrgård (Norra Vallgrund) 9. Stolpe (Södra Vallgrund) 10. Nääs (Norra Vallgrund) 11. Dalas (Norra Vallgrund) 12. Nybond (Södra Vallgrund) 13. Käckas (Norra Vallgrund) Isojako Södra Vallgrundissa koski peltoja ja niittyjä, sen sijaan metsät ja laidunmaat jätettiin tuolloin jakamatta. Jaon suoritti Jacob Westzynthius ja se tuli voimaan vuonna Hän laati samaan aikaan isojakoa Raippaluodon kylään. Lähes 40 vuotta kului, ennen kuin metsät ja laidunmaat otettiin mukaan jakoon. Jako aloitettiin vuonna 1824 entisen Vallgrundin kylän omistamista yhteisistä metsä- ja laidunmaista, jotka esitettiin jaettavaksi Södra Vallgrundin ja Norra Vallgrundin kylien kesken. Rajanjako aloitettiin vuonna 1825 ja se tuli voimaan seuraavana vuonna. Södra Vallgrundin kylän muut metsät ja laidunmaat otettiin isojakoon mukaan vuonna 1825 ja työ päättyi vuoden 1830 aikana. Saaristo, metsät ja maat mukaan lukien jako koski yhteensä 5084 hehtaaria. Isojakoa täydennettiin vielä vuosien 1841 ja 42 aikana, jolloin talollisten Ström ja Westergård pyynnöstä jaettiin kaikki takamaat ja muut yhteiset maat. Jako koski nyt mm. entistä merenpohjaa, eli Byflaganin kyläpeltoa ja Sommarösundia. Jako valmistui kesäkuussa 1841 (Tiedot perustuvat Frans Westergårdin kirjoituksiin vuodelta 1977). 2.4 Isojaon jälkeinen aika Kylän rakentumista on tutkittu vanhojen karttojen avulla. Södra Vallgrundista on olemassa 1800-luvun puolivälistä sekä pitäjänkartaston kartta että venäläinen Kalmbergin kartastovuodelta Pitäjänkartasto muodostuu pääosin vuosina lääneittäin valmistuneesta, käsin piirretystä kartta-aineistosta, jonka aineiston keräsivät Päämaanmittauskonttorin alaiset maanmittarit. Karttoihin on piirretty asumukset, viljelysten ääriviivat, metsämaiden päälajit, rajat, vesistöt ja kulkureitit. Kartasta näkee, että Sommarösundista johti tie Stolpen ja Wästergårdin talojen välistä Kalvholmarnaan. Kylän talot olivat keskittyneet Byflaganin lahden ympärille, mutta itse lahti oli maankohoamisesta johtuen vetäytynyt kauemmaksi. Kartalle on nimetty Stolpen ja Wästergårdin lisäksi seuraavat talot: Ström, Johannesdahl, Nybonde, toinen Stolpe, Gammelgård, Back ja Östergård. Talot olivat siis lisääntyneet isojaon jälkeen kahdella. Uutena oli Johannesdahl ja toinen Stolpe. 7

9 Pitäjän kartaston karttaote Södra Vallgrundista Ote Kalmbergin kartastosta vuodelta

10 Venäläinen yliesikunnan sotilastopografinen osasto on Krimin sotien ( ) aikaan laatinut Suomen rannikon puolustamistarkoituksessa maantieteellisen kartaston, jota kartoitustöiden johtajan eversti Gustav Adolf Kalmbergin mukaan kutsutaan Suomessa Kalmbergin kartastoksi. Vuoden 1856 Kalmbergin kartta on samaan aikaan laadittua Pitäjän kartastoa huomattavasti pelkistetympi. Kartasta kuitenkin näkee, kuinka Södra Vallgrundin kylä oli 1800-luvun puolivälissä keskittynyt Sommarösundintien alkupään, Sommaröntien ja Östra vägenin varsille Byflaganin lahden ympärille. Kalvholmarnaan kulkee maantie nykyisen Kloträsketin läpi. Maankohoaminen näkyy Byflaganin lahden vetäytymisenä ja entisen merenpohjan muuttumisena kyläpelloiksi. Sommarösundin lahden sisääntulolle on merkitty satama. Karttaan on merkitty yhteensä 27 taloa. 57 vuotta myöhemmin, vuonna 1913, on laadittu Raippaluodon taloudellinen kartta. Kartassa on esitetty kaksi Strömin taloa, Westergård, Stolpe, Nybonde, östergård, Gammelgård, Brådhaga, Wiik ja kansakoulu. Tiet kulkevat nykyisillä paikoillaan. Byflagan lahti on suurelta osin otettu maatalouskäyttöön, eikä varsinainen kyläkeskus enää sijaitse meren rannalla. Raippaluodon taloudellinen kartta vuodelta Tiet kulkevat nykyisillä paikoillaan. 9

11 3 Rakennettu ympäristö 3.1 Asuinrakennukset Kylän asuinrakennukset eroavat mantereen puoleisesta Pohjanmaan rakentamisperinteestä mittakaavansa suhteen. Asuinrakennukset ovat mittakaavaltaan pieniä muutaman kammarin ja pirtin taloja. Pääosin talot ovat puolitoistakerroksisia. Rakennusmateriaalina on käytetty hirttä, joka on verhottu pystysuuntaisella rimalaudoituksella ja maalattu punamullalla. Vuorilaudoissa ja ikkunapuitteissa on käytetty valkoista. Asuinrakennuksiin on mahdutettu vain välttämätön, muu tarpeellinen on sijoitettu piharakennuksiin, jotka puolestaan ovat suuria ja näyttäviä. Suurin osa inventoiduista rakennuksista on lukujen taitteesta. Myöhemmin rakennetuissa rakennuksissa ei voi havaita mitään merkittävää yhtäläisyyttä, ja osaa on myös myöhemmin korjailtu ja jatkettu siten, että alkuperäiset piirteet ovat vähentyneet. Vanhimpien asuinrakennusten pihapiirissä saattaa olla jäljellä vielä pieni aitta ja suuri L-muotoinen piharakennus. Osittain säilyneitä ovat vain nämä piharakennukset päärakennuksen korvauduttua modernimmalla rakennuksella. Sommarösundin rantojen huviloiden pihapiireissä puolestaan on miltei aina yksi tai useampi sauna ja lautarakenteinen piharakennus, jossa on varastotilaa. Viime vuosina rakennetut ympärivuotiseen asumiseen tarkoitetut uudisrakennukset ovat pääasiassa ns. talotehtaiden perinnetaloja. Södra Vallgrundin asuinrakennukset ovat perinteisesti olleet pieniä ja vaatimattomia. Perustuksia on jäljellä pirteistä, joissa on ollut vain yksi huone. Pienimmät näistä ovat olleet alle 11 m 2. Hieman suuremmissa pirteissä on ollut eteinen toisessa päässä. Sekä eteisen että pirtin ovet olivat tuolloin rakennuksen päädyssä. Jossain vaiheessa oivallettiin, että kylmä viima tunkeutuu oleskelutiloihin, jos molemmat ovet sijaitsevat päädyssä. Viima päätettiin pysäyttää eteiseen siirtämällä pirttiin johtava ovi eteisen pitkälle seinälle. Ovi siirtyi rakennuksen julkisivussakin täten päädystä pitkälle sivulle. Samalla syntyi pitkänmallinen eteinen, jonka toinen pääty saatettiin erottaa kammariksi. Näitä rakennustyyppejä kutsutaan eteiskamarituviksi. Södra Vallgrundissa vanhimmat säilyneet asuinrakennukset ovat eteiskamaritupia. Yleisin rakennustyyppi Suomessa on ollut 1600-luvulla paritupa, jossa eteisen sivuseiniin on yhdistetty pirtti ja kammari. Tuolloin viima pysähtyi eteiseen, kun pirttiin ja kammariin käytiin eteisen sivuseiniin sijoitetuista ovista. Kammarit saattoivat olla aluksi kylmillään, kunnes niihin muutti toinen perhe, esimerkiksi perheen poika tai tytär. Tarpeen tullen taloon rakennettiin joko kokonainen toinen kerros tai ullakko. Portaat toiseen kerrokseen tai ullakolle johti eteisestä. Portaiden alle jäi pieni varastohuone. Aluksi taloihin käytiin sisään suoraan eteiseen. Kuisteja alettiin rakentaa vasta luvun alusta. Portaat siirtyivät tuolloin eteisestä kuistille ja vanhasta eteisestä tuli kammari. Södra Vallgrundissa kuistit rakennettiin usein saaristolaistyyliin kuusikulmaisiksi ja kaksikerroksiseksi. Saarella esiintyy myös suorakulmainen ja harjakattoinen kahden kerroksen korkuinen kuisti, sekä moninaisia mielikuvituksellisia variaatioita näiden väliltä. 10

12 Eteiskamaritupa (kohde nro 89) vuodelta Ulko-ovi on pitkällä julkisivulla ja pirttiin käynti eteisen sivuseinästä. Rakennuksessa ei ajalleen tyypillisesti ole kuistia. Pienimittakaavainen ullakollinen paritupa, jonka kookas kuisti on kahden kerroksen korkuinen. Kohde nro

13 Södra Vallgrundissa toistuu myös rakennustyyppi, jossa suuri kuisti on rakennettu eteiskamarituvan yhteyteen. Kuvassa kohde nro 62. Yllä vasemmalla kuisti, jossa yhdistetty sekä suorakulmainen että kuusikulmainen kuisti ja parveke (kohde nro 92). Oikealla pieni vanha pirtti, jossa iso suorakulmainen kuisti (kohde nro 79). Kuvassa hauska viistottu kuisti, jossa ikkunat on sijoitettu kulmiin. kohde nro

14 Saaristolaistyylisessä kuistissa oli kuusikulmaa ja viistottu räystäs. Ovi sijaitsi joko keskellä kuten kuvassa tai sivuviistoon sijoitettuna. Kohde nro 55. Yllä kuusikulmaisia kuisteja, joissa ulko-ovi on sijoitettu sivuviistoon pihan suuntaan. Vasemmalla kohde nro102 ja oikealla kohde nro 105. Vasemmalla kohteen nro 116 kahden sisäänkäynnin saaristolaiskuisti. Oikealla kylän perinteisestä rakennustyylistä eroava päärakennus (kohde nro 10), jossa kuistin päällä on frontoni ja parveke. 13

15 3.2 Aitat ja piharakennukset Varsin pienimittakaavaisten asuinrakennusten rinnalla kylän piharakennukset ovat erittäin näyttäviä ja kookkaita. Suurimmat niistä koostuvat useista eri aikaan rakennetuista huoneista. Rakennukset ovat usein L-muotoisia ja rajaavat kauniisti pihapiirejä. Myös pienemmät piharakennukset on sijoiteltu pihan reunoille tai rajaamaan katutiloja ja ovat täten monissa paikoin maisemallisesti merkittäviä kiintopisteitä. Pitkien piharakennuksien julkisivuihin tuo mielenkiintoista vaihtelua harjakattoja katkaisevat frontonit, jotka on sijoitettu ovien yläpuolelle. Piharakennukset on punamullattu, ovet ovat pellavaöljytty ja vuorilaudat ovat valkoisiksi maalattuja. Eläinsuojissa hirren ja laudoituksen lisäksi on käytetty useimmiten graniittilohkareita, myöhemmin rakennetuissa navetoissa tiiltä. Kuvissa kylän rakennuskannalle tyypillisiä piharakennuksia, vasemmalla kohdenro 111 ja oikealla kohdenro 119. Suuret piharakennukset ovat L-muotoisia rajaten miellyttävästi pihamaata. Julkisivuja koristavat frontonit. Kuvassa kohde nro

16 Kohteen nro 14 pitkä ja puolitoistakerroksinen piharakennus. Södra Vallgrundin kylän aitat ovat sen sijaan pieniä, usein ns. otsallisia ja poskellisia pikkuaittoja. Sivuseinien jatkeet posket ja päädyn oven päälle työntyvä uloke otsa muodostavat ovelle sateen ja tuulen suojan. Osa aitoista on hirsipinnalla, osa vuorattu ja maalattu punamullalla. Maalatuissa aitoissa ovet ovat alueelle tyypillisesti okran sävyiset ja vuorilaudat valkoiset, kuten muissakin piharakennuksissa. Kuvissa otsalliset ja poskelliset pikkuaitat, vasemmalla kohdenro 55 ja oikealla kohdenro 118. Saunat ovat vanhimpaan rakennuskantaan verraten uusia. Pihasaunoja ei juurikaan ole, paitsi rannoilla. Kohde nro

17 3.3 Vene- ja kalastusvajat Paikallisen leiman Södra Vallgrundille antavat yhteismaille rakennetut venevajat ja laiturit, jotka ovat ajallisesti kerrostuneita. Inventointialueella venevajojen alueita on Sommarösundin lahden pohjoispuolella ja Kalvholmarnassa. Molemmat ovat kyläyhteisön maita. Harjakattoiset ja punamullatut vajat muodostavat harmonisia ja maisemallisesti näyttäviä kokonaisuuksia kylän rannoille. Inventoinnin yhteydessä venevajojen ja kalastusmajojen alueet on nähty kokonaisuuksina, yksittäisenä kohteena on inventoitu lisäksi vanha hirrestä tehty kalastusvaja Sommarösundin lahden reunalta. Vasemmalla vanha hirrestä tehty kalastusvaja, kohde nro 104. Oikealla Sommarösundin vajoja. Yllä Sommarösundin vajoja 3.4 Kyläkuva Kyläkuvaa on käsitelty maisemaselvityksen yhteydessä. Rakennusinventoinnin yhteydessä on huomioitu lisäksi seuraavaa, jota kuvataan valokuvien avulla: Vanhat maatilat sijaitsevat laajoilla vehreillä tonteilla, siellä täällä tiluksia rajaavat kivimuurit. Vasemmalla kohde nro 116 ja oikealla kohde nro

18 Kyläkuva on kenties kauneimmillaan Sommarösundintiellä lähellä kalasatamaa, jossa piharakennukset, puut ja punaiseksi maalatut aidat rajaavat kapeaa raittia. 3.5 Kauppa, koulu ja nuorisoseurantalo Södra Vallgrundin kyläkeskuksessa toimii Tarmo lähikauppa, joka tarjoaa myös majoituspalvelua. Kyläläiset ovat rakentaneet ja perustaneet myös käsitöitä, kirjallisuutta ja leivonnaisia myyvän Sommaröhallenin, joka sijaitsee kyläkeskuksessa kauppaa ja koulua vastapäätä. Kuvassa Södra Vallgrundin kyläkauppa ja taustalla koulu. Södra Vallgrund sai ensimmäisen koulurakennuksensa vuonna Arkkitehti Stenros laati suunnitelmat ilmaiseksi. Koulu sijoittui Norra Vallgrundin ja Södra Vallgrundin väliin Sjörosäng-nimiselle paikalle. Nykyinen koulu rakennettiin samaan aikaan Norra Vallgrundin koulun aikaan vuonna Koulussa on säilynyt alkuperäinen ulkoasu, vaikkakin sisätilat ovat perusparan- 17

19 nuksen yhteydessä kokeneet runsaasti muutoksia. Suuressa koulurakennuksessa on vaakalaudoitus, jonka väritys on punamultaa. Ikkunaruudutus on yläosastaan tiheämpää kuin alaosasta. Nurkkien ja julkisivuaukotuksen listat ovat valkoiset. Osittain aumattu harjakatto on saumattua peltiä. Kuisti sijaitsee julkisivun sisäänvedossa. Kaksi- ja puolikerroksisella rakennuksella on selkeä hierarkkinen asema julkisena rakennuksena ja se on sekä historiallisesti että maisemallisesti arvokas. Pihapiiriin kuuluu lisäksi urheilukenttä ja piharakennus ulkovessoineen, jonka tyyli on paikallisesti tunnusomainen: peltinen harjakatto pitää allaan pitkänomaisen punamullatun rakennuksen, jonka vuorilaudat ovat valkoiset ja ovet okransävyiset. Kuva Södra Vallgrundin koulusta, kohde nro 50. Kuvissa yksityiskohtia: koulun ikkuna ja piharakennuksen ulko-ovia. 18

20 Nuorisoseurantalon suuri päärakennus on vuodelta 1959, mutta se on remontoitu useaan otteeseen. Kaksikerroksisen, harjakattoisen rakennuksen pääjulkisivuun liittyy pieni, yksikerroksinen kuisti. Julkisivuverhous on punamullalla käsiteltyä pystylaudoitusta, nurkkien ja julkisivuaukotuksen listat ovat valkoiset. Kattomateriaalina on saumattu pelti. Pihapiiriin kuuluu pieni piharakennus, jossa on päärakennuksen kaltainen väritys. Piharakennuksen ovet on alueelle tunnusomaisesti käsitelty keltamullalla ja kattomateriaalina on pelti. Rakennuksen pitkä massa yhdessä pihapiirin kanssa muodostaa maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden Sommarösundintien ympäristössä. Kuvassa kohde nro 65, nuorisoseurantalo. Rakennuksen pihassa on laaja hiekkakenttä, joka kaipaisi istutuksia ja jäsentelyä. Päärakennus on maisemallisesti arvokas. 4 Johtopäätökset Södra Vallgrundin kyläkuvallinen luonne voidaan nähdä kaksijakoisena. Maataloudesta elantonsa saanut kylä on levittäytynyt laajalle: tilat sijaitsevat peltojen reunoilla pienten teiden varsilla raittimaisesti. Kalastukseen ja merenkäyntiin, sekä nykyisin huvila-asutukseen perustuva asuminen sijoittuu puolestaan kalasatamien ympärille tiiviinä saaristolaiskylinä. Tiiviinä ja rakennuskannaltaan merkittävänä säilynyt kyläkeskus kyläpeltojen keskellä on arvokas kulttuurillinen pääoma, jonka toiminnallisuutta lisäävät koulu, kauppa ja kyläläisten ylläpitämä Sommaröhallen. Erityisen arvokas kokonaisuus on muusta kylästä erillään sijaitseva kalastajakylä Kalvholmarnassa Bulleråsvägenin varrella. Myös Sommarösundin kalasataman lähiympäristön rakennuskanta on kokonaisuudessaan vaikuttava. Arvokkaita pihapiirejä sijaitsee myös erillään varsinaisista kylätiivistymisistä. Osa arvokkaimmista rakennuksista on jäänyt runsaasta metsittymisestä johtuen piiloon, vaikkakin ne sijaitsevat aivan kyläkeskuksen yhteydessä. 19

21 Vanhojen rakennuspaikkojen säilyttäminen kylässä on tärkeää. Kylän keskustassa sijaitseva koulu sekä liikerakennukset ovat tärkeitä kohtaamis- ja tapahtumapaikkoja, niissä rakennettu ympäristö tulee koetuksi. Toisaalta myös rakennusajan tyylit, taltioidut muutokset ja rakennusten toiminnallinen historia muodostavat osansa kylän paikallishistoriaa. Paikallisen leiman Södra Vallgrundille antavat yhteismaille rakennetut venevajat ja laiturit, jotka ovat ajallisesti kerrostuneita. Venevaja, kalastusmaja ja sauna ovat rakennustyyppinä harvinaisia, sillä ne ovat säilyttäneet vuosisatojen saatteessa saman toiminnallisen tarkoituksensa. Tästä syystä vanhimpienkin vajojen säilyminen on todennäköisesti turvattua, eikä niitä ole muilta kuin yhdeltä osin inventoitu ja arvotettu yksittäisenä kohteena. Kaavoituksen yhteydessä on nähty arvokkaaksi säilyttää rantojen yhteismaat yleisessä käytössä yksityisen sijaan, vaikkakin osa näistä ranta-alueista on vuosien saatossa saanut yksityisen luonteen. Näiden rantojen täydennysrakentaminen vene- ja kalastusvajoin on myös haluttu mahdollistaa edelleen. Korjausrakentamisen ohjeistus on tärkeää arvokkaan rakennusperinnön säilyttämiseksi. Suojeltavien rakennusten osalta korjaustoimenpiteisiin ryhdyttäessä on oltava yhteydessä museoviranomaiseen kohteeseen sopivien korjausohjeiden saamiseksi. Inventoinnin perusteella täydennysrakentamista kylätaajama-alueella tai suojeltavien kohteiden pihapiirissä tulisi ohjata seuraavasti: - Asuinrakennusten tulee olla suorakaiteen muotoisia. - Uudisrakennusten suorakaiteen muotoiseen päärakennusmassaan voi yhdistää kuisteja tai parvekkeita pitkän julkisivun yhteyteen. Parvekkeiden tulee olla kattamattomia ja leveydeltään maksimissaan 1/3 julkisivun pituudesta. - Asuinrakennukset tulee olla puuverhottuja ja harjakattoisia. Asuinrakennusten korkeudeksi suositellaan puolitoistakerrosta. Julkisivuverhous tulee käsitellä punamullalla tai peittävällä maalilla. Pastellisävyjä tulee välttää. - Vanhaan pihapiiriin rakennettaessa tulee uudisrakennusten ja arvokkaaksi lueteltujen rakennusten väliin jättää riittävästi tilaa. Mikäli pihapiiristä on aiemmin purettu rakennuksia, tulisi uudisrakennukset sijoittaa mahdollisuuksien mukaan vanhoille rakennuspaikoille. - Piharakennukset tulee sijoitella rajaamaan tontin tai tien reunaa muodostaen suojaisia pihapiirejä. Pihamaita tulee rajata myös luonnonkivimuurien, matalien aitojen tai istutusryhmien avulla. - Rakennuspaikalla rakennusten tulee muodostaa kyläkuvaan sopiva sopusuhtainen kokonaisuus. Tampereella , Maritta Heinilä projektipäällikkö, arkkitehti SAFA, YKS

INVENTOINTIRAPORTTI 7.3.2014

INVENTOINTIRAPORTTI 7.3.2014 KOSKI TL KOIVUKYLÄ RAKENNUSINVENTOINTI INVENTOINTIRAPORTTI 7.3.2014 Sweco Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 www.sweco.fi Toimistot: Turku, Tampere, Helsinki ja Oulu Y-tunnus 0564810-5

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa

rakennushistoriallinen: kylän rakentamistavalle tyypillinen hyvin säilynyt eteiskamaritupa 122 89. Rakennuksen nimi: Hermannas Verneras Rnr: 49948700050096S Osoite: Sommarösundsv.476 Rakennustyyppi: pientila Rakennusvuosi: 1850 Korjausvuodet: ei tiedossa Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, piharakennukset:

Lisätiedot

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä

rakennushistoriallinen: päärakennus edustaa paikallista rakennusperinnettä 73 51. Rakennuksen nimi: Kallis Viktoras Rnr: 49948700040120Y Osoite: Sommarösundsvägen Rakennustyyppi: Maatila Rakennusvuosi: 1928 Korjausvuodet: 1986 Kerrosluku: päärakennus: 1 ½, osittain 2, piharakennus:1

Lisätiedot

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET

LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET LIITE 1 RAKENNUSINVENTOINTIKOHTEET Page 1 of 2 kohderaportti Pohjois-Pohjanmaan liitto Hailuodon rakennusinventointi HAILUOTO KIRKONKYLÄ RUONALA Ruonalan porakivinavetta on komealla paikalla Rantatien

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi

Länsi-Suomen ympäristökeskus Teuvan keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Kohderaportti Länsi-Suomen ympäristökeskus n keskustan ja kauppilan OYK-inventointi Säntintien varrella koivukuja Pihapiirin ulkopuolella sijaitsee riihikartano karjarakennus maakellari hirsirunkoinen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia 4 1950-l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri 1 VALTAALAN, ORISMALAN JA NAPUENKYLÄN VANHAN RAKENNUSKANNAN ARVOTUSLUONNOS v. 2002 RAKENNUSKANNAN ARVOTUS/ KAJ HÖGLUND, POHJANMAAN MUSEO JA TIINA LEHTISAARI, INVENTOIJA 29.05.2007 määrä 1 1953 1+1 Jälleenrakennusajan

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE Rakentamistapaohje 14.02.2012 Kihintöyrään asemakaava-alue Yleistä Alueen luonne Rakennustapaohjeiden tarkoitus on ohjata rakentamista Kihintöyrään alueelle niin että syntyy

Lisätiedot

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015

NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 YLIVIESKAN KAUPUNKI NIEMELÄNKYLÄN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS 2015 RAKENTAMISTAPAOHJEITA MAASEUDULLE Kuva: ARKKITEHTIASEMA OY R A K E N T A M I S T A P A O H J E I T A M A A S E U D U L L E POHJOIS-POHJANMAAN

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus

Marseuddenin osayleiskaavan muutos. Kiinteistöjen rajautuminen rantaan. Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin osayleiskaavan muutos Kiinteistöjen rajautuminen rantaan Kiinteistöjen omarantaisuus Marseuddenin niemen rakennetut kiinteistöt ovat omarantaisia ja suuri osa niistä rajoittuu rannan suunnassa

Lisätiedot

TERVEISIÄ TARVAALASTA

TERVEISIÄ TARVAALASTA TERVEISIÄ TARVAALASTA TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ. NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa Sotilasvirkata-losta

Lisätiedot

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi

PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI. Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi 1 / 5 22.11.2011 14:39 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / INVENTOINTIRAPORTTI Eurajoen rantayleiskaava-alueen rakennusinventointi Kunta/kunnat: Eurajoki Valmistumisvuosi: 2011 Aluetarkenne: Eurajoen rantayleiskaava-alue

Lisätiedot

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen Espoon kaupunginmuseo Tutkimuksen ja kulttuuriympäristön vastuualue 3.11.2015 2 Rakennuskannan ikä Suomessa 2010

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 2005/2007 inventoinnit Kangaslammin kirkonkylä Inventointinumero: Manttu 261 Kohteen nimi: Maatila Lumpeela 262 Maatila Kivenlahti 263 Pappila 264 pajaharju, museo

Lisätiedot

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola

Sarvijoki. eteläpohjalainen kylä, piha, talo. Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoki eteläpohjalainen kylä, piha, talo Puustudio, Puu-Info / Oulun yliopisto, arkkitehtuurin osasato Seinäjoki 4.5.2011 Riitta Mikkola Sarvijoen sijainti Sarvijoki Etelä-Pohjanmaa Kyläkuva ja kylän

Lisätiedot

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6. SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 4E 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 4 (sr) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE

HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE Haapajärven kaupunki HAAPAJÄRVEN KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA 2035 HAJA ASUTUSALUEIDEN RAKENNUSTAPAOHJE 1. JOHDANTO Tämän rakennustapaohjeen tarkoituksena on toimia Haapajärven kaupungin rakennusvalvontaviranomaisten

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO Infotilaisuus tontinsaajille 31.8.2010 Lisäys 3.9.2010 Aila Virtanen RAKENTAMISTAPAOHJEET selittävät ja täydentävät asemakaavaa erityisesti tontin

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi LIITE 14, ARVOKKAAT RAKENNUKSET, ARVOTTAMISPERUSTEET Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan Rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE 11.10.2006 TÄMÄ RAKENTAMISTAPAOHJE KOSKEE MURHEISTENRANNAN ASEMAKAAVA- ALUETTA TÄYDENNYSRAKENNETTAVAN ALUEEN OSALTA. SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 2. PIENTALOTONTIT

Lisätiedot

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Ikaalinen Vanha kauppala kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: AIRIX Ympäristö 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Maastokartta ja ilmakuva... 4 Kartta 1788...

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.

Lisätiedot

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET INFOTILAISUUS TONTIN SAAJILLE 9.6.2011 PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET Aila Virtanen Kaavoitus JAETUT TONTIT KEVÄÄLLÄ 2011 Kevään 2011 tonttijaossa olleet tontit on väritetty punaisiksi. Muut

Lisätiedot

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5

AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 1 (11) 15.12.2009 AS OY KASTINLINNAN KOHDEINVENTOINTI, KORTTELIN 131 TONTTI 5 Liittyy asemakaavaan 8286 Keskellä As Oy Kastinlinna As Oy Kastinlinnan sisäpiha KOHDEINVENTOINTI, AS OY KASTINLINNA 1. Lääni

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 304 Maakirjakartat 1800-luvun pitäjänkartat Karttaa ei ole saatavilla 0 0,5 1 km 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 0 0,5 1 km 0 0,5 1 km 305 Virrat Kihniö Mänttä-Vilppula Parkano Ruovesi Ikaalinen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012 Peruskartta vuodelta 1966 JOHDANTO Tehtävä ja työskentelymenetelmät Kulttuurihistoriallinen inventointi tehtiin yleiskaavoituksen pohjaksi

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN

YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN YLÄ-PISPALA, ASEMAKAAVAN MUUTOS, PISPALAN ASEMAKAAVAN UUDISTAMISEN I -VAIHE, KAAVAT 8256 JA 8257. LUONNOS. KOHDELUETTELO KAAVAN 8257 KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKKAISTA ALUEISTA, PIHAPIIREISTÄ JA RAKENNUKSISTA

Lisätiedot

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ

OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ OSUUSLIIKE SALLAN KESKUSTOIMIPAIKAN KIINTEISTÖ Rakennushistoriaselvitys 10.10.2013 Arkkitehtitoimisto Pia Krogius Sisällys 1. JOHDANTO 4 Kohde 4 Tehtävä 4 Perustiedot 6 2. TAUSTAA 7 Osuusliike Salla 7

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014

Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 1 Uusikaarlepyy Munsalan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Uudenkaarlepyyn kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Munsala

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 56100 RUOKOLAHTI 19.12.2008 1(11) RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II 1 YLEISTÄ Huuhkan alueet liittyvät Salosaaren jo rakennettuun taajama-alueeseen. Ne muodostavat Vaittilantien länsipuolelle uuden asuinaluekokonaisuuden

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA RAKENNUSINVENTOINTI 04.04.2006 RAPORTTILIITE 30.06.2005 RAAHEN KAUPUNKI 2005 RAKENNUSINVENTOINTI 07.09.2004, 03.03.2005 2(7) ALUE 1 1. Kalamaja/varasto b = 62/1

Lisätiedot

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA

SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA SELVITYS HISSIEN RAKENTAMISEN MAHDOLLISUUDESTA OLYMPIAKYLÄN KAAVA-ALUEELLA Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2015 Riitta Salastie, Janne Prokkola, Marjaana Yläjääski ja Hertta Ahvenainen Olympiakylän

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan Seuraavat muutokset tehty hyväksyttyyn ( 16.9.2014 91 Rakennus- ja ympäristölautakunta ) rakennusjärjestysluonnokseen 16.9.2014: L = hyväksytty luonnos 16.9.2014 E = hyväksytty ehdotus 24.3.2015 Sisällys

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Kulttuuriympäristön maastokäynti

Kulttuuriympäristön maastokäynti FCG Finnish Consulting Group Oy Laukon kartano LAUKONSELÄN JA KARTANOALUEEN RANTA- ASEMAKAAVA Kulttuuriympäristön maastokäynti 303461-15872 26.10.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Kulttuuriympäristön

Lisätiedot

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA K Y R Ö N T A A J A M A KYRÖN ASEMANSEUDUN ASEMA- KAAVAN MUUTOS Selvitys Kyrön rautatieaseman alueen liikennejärjestelyistä selvitys liikennejärjestelyistä, sivu 1 SELVITYKSEN LÄHTÖKOHDAT

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

OSMONKULMA SUOJELUKAAVA

OSMONKULMA SUOJELUKAAVA 25. KAUPUNGINOSA KÄPYLÄ / PUU-KÄPYLÄ // KORJAUSKORTTI // SUOJELUKAAVA OSMONKULMA SUOJELUKAAVA KORJAUSKORTTEIHIN ON KOOTTU YHTEEN OSMONKULMAN SUOJELTUJA RAKENNUKSIA JA PIHATILOJA KOSKEVAT ASE- MAKAAVAMÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Soturikylä Rakennettiin lahjoitusvaroin 1941-45 ruotsinkielisille sotainvalideille 18 pientä omakotitaloa: 1 upseerinasunto 1 yhteistila: kirjasto, sauna 14 tyyppitaloa Metsäkoto2 7,2 x 8,4 m 60,5 km²

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218. Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 PORVOO Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 29.5.2008 218 Ölstens, Uppstens 31. kaupunginosa, korttelit 3207-3209 1 Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ Uppstensin

Lisätiedot

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011)

RANTAJAAKOLA Tyrnävä. Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus. Rakentamistapaohjeet. 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) RANTAJAAKOLA Tyrnävä Kirkonkylän asemakaavan muutos ja laajennus Rakentamistapaohjeet 11.5.2011 (päivämääriä lisätty 7.12.2011) TYRNÄVÄN KUNTA Kunnankuja 4 91800 TYRNÄVÄ AIRIX Ympäristö Oy Mäkelininkatu

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi

Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Maaseutumaisen pientaloasumisen kehittäminen Pienmäen asuinaluesuunnitelma, Niemisjärvi, Hankasalmi Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, Puustudio, Moderni puukaupunki hanke Diplomityön esittely 16.06.2008

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010

Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 Soklin osayleiskaavaluonnos Savukosken kunta Liitteet 8.4.2010 1. Soklin rakennettu ympäristö ja maanomistus 2. Lapin kulttuuriympäristö tutuksi hankkeen inventointikohteet 3. Osayleiskaava-alueen muinaisjäännökset

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot