KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS"

Transkriptio

1 KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Menetelmät Työryhmä 5 2. Maisema-analyysi Kaasmarkun kylä suurmaisemassa Kaasmarkun kylän historiaa Muinaisjäännökset Arvokkaat kulttuuriympäristöt Maisemarakenne Maisemakuva Maiseman arvot Maankäyttösuositukset Maiseman kannalta rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet Maiseman kannalta rakentamiseen kohtalaisesti soveltuvat alueet Maiseman kannalta rakentamiseen heikosti soveltuvat alueet Maiseman kannalta rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvat alueet Rakennetut alueet 20 Lähteet ja kirjallisuus

4 0 0,5 1 km SELVITYSALUEEN RAJAUS (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) 4 1. JOHDANTO

5 1 JOHDANTO Kaasmarkun kylä sijaitsee Ulvilan kaupungissa noin 8 km Ulvilan keskustasta koilliseen. Kaasmarkun kylä on peräisin myöhäiskeskiajalta, ja se on tunnistettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kylän maankäyttöä pyritään kehittämään osayleiskaavalla, joka on edennyt luonnosvaiheeseen. Kaavatyön edetessä on noussut tarve syventää aiemmin kaavatyön yhteydessä tehtyä maisema- ja kulttuuriympäristöselvitystä (Ulvilan kaupunki, Ramboll 2010). Tässä selvitystyössä on laadittu Kaasmarkun alueesta maisema-analyysi, joka käsittää maiseman historiallisen, maisemarakenteen ja maisemakuvallisen tarkastelun. Maisema-analyysin pohjalta on laadittu maisemalliset maankäyttösuositukset, joiden tavoitteena on ollut tunnistaa alueet, joihin voidaan osoittaa mahdollista lisärakentamista. Tämä ensimmäinen kappale esittelee työn sisällön, menetelmät ja työryhmän. Toinen kappale sisältää Kaasmarkun maisema-analyysin. Kappaleessa on analysoitu Kaasmarkun kylän maiseman historiaa, maisemarakennetta, maisemakuvaa sekä maiseman arvoja. Kolmannessa luvussa esitetään maisemaanalyysin avulla tehdyt johtopäätökset ja maankäyttösuositukset. 1.1 Menetelmät Työ on laadittu kartta- ja ilmakuva-aineiston, vanhojen karttojen, kirjallisten lähteiden sekä maastokäyntien perusteella. Lähtötietoaineistona on käytetty Museoviraston ja maakuntamuseon tietoja alueen arvokkaista kulttuuriympäristöalueista sekä ympäristöhallinnon OIVA-tietokannan luonto- ja ympäristötietoja. Kaasmarkun osayleiskaavan yhteydessä on aiemmin laadittu maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, argeologinen inventointi, rakennushistoriallinen selvitys sekä luontoinventointi. Nämä selvitykset ovat myös toimineet tämän työn lähtötietoaineistona. 1.2 Työryhmä Selvitystyön laatimisesta on vastannut WSP Finland Oy:ssä projektipäällikkö, maisema-arkkitehti (MARK) Hanna Hannula. Laadunvalvojana on toiminut maisema-arkkitehti (MARK) Arto Kaituri. Työ on tehty Ulvilan kaupungin toimeksiannosta. Kaupungin puolelta yhteyshenkilöinä ovat toimineet kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf sekä kaavoituspäällikkö Pauli Kekki Ulvilan kaupungin maankäyttöosastolta. 1. JOHDANTO 5

6 2. MAISEMA-ANALYYSI 2.1 Kaasmarkun kylä suurmaisemassa Ympäristöministeriö on laatinut jaon Suomen maisemamaakunnista maisemalle tyypillisten alueellisten ominaispiirteiden avulla. Maisemamaakunnat on jaettu lisäksi pienempiin osa-alueisiin, maisemaseutuihin. (Ympäristöministeriö) Kaasmarkun kylä sijoittuu Lounaismaan maisemamaakunnan alueelle ja Ala-Satakunnan viljelyseutuun. Lounaismaa edustaa hyvin vanhaa kulttuuri-suomea. Alueella siirryttiin esihistoriallisella rautakaudella ja keskiajalla kaskitaloudesta pysyvään peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Suurelta osin viljelysalueet ovatkin pysyneet samoilla paikoilla nykypäivään asti. Lounaismaa soveltuu pitkän kasvukautensa ansiosta monipuoliseen maataloustuotantoon. Ala-Satakunnan viljelyseutu on pääasiassa vaurasta viljelyaluetta, mutta siellä löytyy myös karuja, soisia ja metsäisiä osia. Viljelyalueet sijoittuvat savikoille, usein jokilaaksoihin. Taajama-alueiden ulkopuolinen asutus keskittyy yleensä savikoiden tuntumaan, usein nauhamaisesti savikoita reunustavien metsäalueiden reunoille. Paikoin esiintyy myös tiiviimpiä ryhmäkyliä, joita Kaasmarkun kyläkeskusta edustaa MAISEMA-ANALYYSI

7 POHJOIS-SATAKUNNAN VILJELYSEUTU SATAKUNNAN RANNIKKOSEUTU Kaasmarkku ALA-SATAKUNNAN VILJELYSEUTU km MAISEMAMAAKUNNAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ (Corine2000 maankäyttö/maanpeite (25m) SYKE (osittain MMM, MML, VRK), maisemamaakuntarajat Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta) 2. MAISEMA-ANALYYSI 7

8 2.2 Kaasmarkun kylän historiaa Pronssikauden merkit Alueelta inventoidut, pronssikaudelta (n ekr.) peräisin olevat hautaröykkiöt kertovat alueen varhaisesta historiasta. Niitä ovat yksittäinen Honkala- nimellä tunnettu hautaröykkiö Laurilassa sekä Pori-Tampere- tien varren laaja röykkiöalue, joka tunnetaan nimellä Pikatienvarsi. (Pukkila 2010) Kylän varhaisvaiheet Kaasmarkun kylä on peräisin todennäköisesti myöhäiskeskiajalta. Kylää on kutsuttu varhaisimpina aikoina nimellä Karsmack, joka viittaa rajametsään. (Pakki ympäristötietokanta) Viljavat savikot Harjunpäänjoen ympäristössä otettiin viljelykäyttöön varhain. Viljely on jatkunut alueella lähes samoilla pelloilla aina nykypäivään. Kyläasutus keskittyi selänteiden reunoille, missä maapohja oli rakentamisen kannalta suotuisa luvun puolen välistä alkanut isojako hajoitti monia Satakuntalaisia ryhmäkyliä, mutta Kaasmarkun kyläkeskusta säilyi tiiviinä. Leineperin ruukin vaikutus Leineperin rautaruukki perustettiin vuonna 1771 noin 3 km päähän Kaasmarkun nykyisestä kyläkeskuksesta. Ruukin toiminnot levisivät myös Kullanjoen Solakoskelle vuonna Alueella oli useita rakennuksia, kuten levy- ja nippuvasarapaja, valssaamo ja halkosaha sekä patorakennelmia. (Köykkä & Siirala 1995). Teollinen toiminta loppui luvun alkupuolella. Nykyisin alueella on havaittavissa rakennusten kivijalkoja ja kivetty uoma. (Museovirasto 2010c) Villakeruu- ja kangastehtaan perustaminen Maatalouselinkeinot olivat pääosassa kaasmarkkulaisten toimeentulosta, kunnes 1863 Kaasmarkun villakehruu- ja kangastehdas perustettiin, ja sitä laajennettiin kutomolla sekä värjäyslaitoksella vuonna Toiminta jatkui vuoteen 1926 tulipalon tuhottua tehtaan käytössä olleet rakennukset. Kyläkokonaisuudessa on vahvasti nähtävillä sen teollinen menneisyys. Merkkejä teollisuushistoriasta on säilynyt paljon, esimerkiksi Tehtaanmäen verkatehtaan päärakennus vuodelta 1870 sekä muutamia työväen asuintupia. Palaneen verkatehtaan jäännöksiä, mm. rakennusten perustuksia ja kivijalkoja, joen rannan kiveyksiä ja muita rakenteita on säilynyt joen rannalla. Tehtaan työväestö asui pääasiassa tehtaalta katsottuna joen toisella puolella Fatiporissa, jossa rakennuskanta on säilynyt nykyisinkin pienimuotoisena ja tiheänä. (Pakki ympäristötietokanta, Pukkila 2010) ja 1900-luvun vaihteen vilkkaasta kylätoiminnasta kertovat lukuisat rakennukset, mm. Kaasmarkun kansakoulu vuodelta 1898, rukoushuone vuodelta 1906, VPK:n talo vuodelta 1907 sekä työväenyhdistyksen talo Fatiporissa vuodelta Tosin useiden alkuperältään vanhojen rakennuksen ulkoasu on muuttunut myöhemmissä uudistuksissa. (Pakki ympäristötietokanta) Haja-asutus kasvaa 1900-luvulla Kaasmarkun kyläkeskus on säilynyt tiiviinä nykypäivään asti. Kyläkeskuksen ulkopuolinen haja-asutus on kuitenkin erityisesti 1900-luvun loppupuolella laajentunut. Vanhin rakentaminen on sijoittunut moreenisaarekkeille ja savi-, hieta- ja hiesumaat jätettiin viljelysalueiksi luvulla rakentaminen on laajentunut osin näille alavimmille maille, esimerkiksi joenrannan tuntumaan Suolistontiellä luvun alku 1800-luvun puoliväli luku 1960-luku 1900-luvun alku 2010-luku KAASMARKUN KYLÄN RAKENTUMINEN, tulkittu vanhojen karttojen perusteella 8 2. MAISEMA-ANALYYSI

9 Sotilaskartta 1700-luvulta Kaasmarkun alueelta. Kartassa erottuvat Suoliston alue, Kaasmarkun kyläkeskusta sekä Solakosken ruukin alue. (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto) 2. MAISEMA-ANALYYSI 9

10 2.3 Muinaisjäännökset Alueelle sijoittuu neljä Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä olevaa kohdetta, joista kaksi on pronssikautisia jäännöksiä, kaksi historiallisia muinaisjäännöksiä. Pronssikautiset muinaisjäännökset Pikatienvarsi (kuvassa nro 1) (Muinaisjäännösrekisteritunnus ) Kyseessä on useita pronssikautisia hautaröykkiöitä Porintien varressa. Alueen laajuus on noin 400x350 metriä. (Museovirasto 2012) 6 Honkala (nro 2) (Muinaisjäännösrekisteritunnus ) Kyseessä on pronssikautinen hautaröykkiö, joka sijaitsee metsäisellä mäellä. Hautaröykkiön halkaisija on noin 7 metriä. (Museovirasto 2010b) Historialliset muinaisjäännökset Fredriksbergin - Sollankosken vasarapaja (nro 3) (Muinaisjäännösrekisteritunnus ) Paikalta löytyy jäännöksiä Solakosken ruukin rakennuksista ja rakenteista, esim. kivijalkoja, vasarapajaan johtanut kivetty uoma. (Museovirasto 2010a) Tehtaankoski (nro 4) (Muinaisjäännösrekisteritunnus ) Alueella on 1926 palaneen verkatehtaan jäännöksiä, mm. perustuksia, jokirannan kiveyksiä sekä kivijalkoja. (Museovirasto 2011) 2.4 Arvokkaat kulttuuriympäristöt 0 0,5 1 km Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt RKY 2009 Kaasmarkun osayleiskaava-alueelle ei sijoitu voimassa olevan Museoviraston RKY inventoinnin mukaisia valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Leineperin ruukki ja yhdyskunta on lähin valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, mutta sen rajaus ei ulotu osayleiskaavan alueelle. Aiemmassa Museo- MERKKIEN SELITYKSET maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Satakunnan rakennusperintö 2005) arvokkaat rakennuskulttuurikohteet (Kaasmarkun rakennusinventointi 2008) muinaisjäännökset (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) AIEMMISSA INVENTOINNEISSA TUNNISTETUT ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT, RAKENNUSKOHTEET JA MUINAISJÄÄNNÖKSET (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) MAISEMA-ANALYYSI

11 viraston inventoinnissa (RKY 1993) Kaasmarkun kylä sijoittui Harjunpäänjoen kulttuurimaiseman alueelle, mutta se on poistettu valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden joukosta voimassa olevassa inventoinnissa. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Osayleiskaava-alueelle sijoittuu joko kokonaan tai osittain neljä maakunnallisesti arvokaan kulttuuriympäristön aluerajausta. Kaasmarkun kylä ja kulttuurimaisema (nro 5) pitää sisällään kyläkeskuksen ja sitä ympäröivät pellot. Kaasmarkun kylän historiaa ja kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä käsiteltiin edellisessä kappaleessa 2.2 Kaasmarkun kylän historiaa. Muut maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat Harjunpään kylä ja kulttuurimaisema, Suolisto sekä Leineperin ruukki. Harjunpään kylä ja kulttuurimaisema (nro 6) Harjunpään kylä on omaleimainen kokonaisuus, joka on syntynyt keskiajalla korkealle kallioselänteelle. Viljelysmaiseman kokonaisuus jatkuu Sunniemen taakse Suosmeren kulttuurimaisemaan sekä Kuorilan ja Kaasmarkun alueille. (Pakki ympäristötietokanta) Suolisto (nro 7) Suolisto on usean rakennuksen muodostama vanha kartanoympäristö. Rakennukset ovat peräisin luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta, päärakennus 1820-luvulta, tosin nykyinen ulkoasu myöhäisemmältä ajalta. (Pakki ympäristötietokanta) Leineperin ruukki (nro 8) Vuonna 1771 perustettu Leineperin rautaruukki on yksi Suomen parhaiten säilyneitä ruukkialueita. Se on esimerkillinen rautaruukkialue, jossa on säilynyt lähes kaikki rautaruukeille tyypilliset rakennukset ja rakenteet. (Museovirasto 2010) 0 0,5 1 km MERKKIEN SELITYKSET VANHAT TIELINJAUKSET JA PELTOALUEET (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) vanhat tie-/ polkulinjaukset 1904, säilyneet vanhat tie-/ polkulinjaukset 1904, hävinneet vanhat peltoalueet, tulkittuna vuoden 1694 kartasta 2. MAISEMA-ANALYYSI 11

12 2.5 Maisemarakenne Maaperä ja topografia Koko Harjunpäänjokilaaksoa tarkastellessa on havaittavissa selkeä kaakkois-luoteissuuntainen laakso, jonka pohjalle on lajittunut hienoja maa-aineksia, pääasiassa hiesua, hienoa hietaa sekä savea. Laaksoa rajaa pohjoispuolelta moreeniselänne, myös eteläpuolella useampia pienempiä moreeniselänteitä. Kaasmarkun kylän tiiviimmät osat Fatipori ja Rukoushuoneenmäki sijoittuvat moreenisaarekkeille. Kaava-alueen metsäiset saarekkeet ovat maalajiltaan myös moreenia. Alavimmille maaston kohdille moreenisaarekkeiden väliin on kerrostunut hienorakenteisempia maa-aineksia: hietaa, hiesua, savea ja liejua, nämä maaston osat ovat pääasiassa viljelykäytössä. Osayleiskaavan alueella maaston topografia on loivapiirteistä ja jyrkät rinteet ovat harvassa. Korkeusasemat vaihtelevat Kaasmarkun joen pinnasta, noin 6 metristä kohoten korkeimmillaan noin + 30 metriin Rukoushuoneenmäellä ja Honkalassa. Maiseman vyöhykkeet Suurpiirteiseen maiseman vyöhykkeet- karttaan on nostettu esiin laaksot, selänteet ja niiden väliin jäävät nk. vaihettumisvyöhykkeet, jotka käsittävät yleensä metsäisiä rinnealueita. Näin pyritään yksinkertaistamaan maisemarakenteelle tyypilliset osat. Kaasmarkun kylä sijoittuu kaakkois-luoteissuuntaiseen Harjunpäänjoen laaksoon, jota rajaa koillisesta ja luoteessa metsäiset vaihettumisvyöhykkeet. Rakentaminen on sijoittunut tyypillisesti juuri vaihettumisvyöhykkeille sekä pienille, laaksossa sijaitseville moreenisaarekkeille. 0 0,5 1 km TOPOGRAFIA (Pohjakartan tiedot muokattuna: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 04/2012, Korkeustiedot: Maanmittauslaitos, korkeusmalli 10 m 09/2012) 0 0,5 1 km MAISEMAN VYÖHYKKEET, vaalealla keltaisella laasksot, vaaleammalla vihreällä laaksoon sijoittuvat metsäiset saarekkeet, vaalean vihreällä vaihettumisvyöhykkeet ja tumman vihreällä selänteet. (Pohjakartan tiedot muokattuna: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 04/2012) MAISEMA-ANALYYSI

13 SELVITYSALUEEN MAAPERÄ (Pohjakartan tiedot muokattuna: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 04/2012, GTK) 2. MAISEMA-ANALYYSI 13

14 Vesiolosuhteet Selvitysalueen vedet kerääntyvät Kaasmarkunjokeen, joka virtaa kaakkois-luoteissuuntaisesti selvitysalueen läpi yhtyen Kokemäenjokeen. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Elollinen luonto Aiemmin laadituisssa luontoselvityksissä (Kaasmarkunjoen luontoselvitys Kirkkosillan ja Tehtaansillan väliltä (Rajala 1998) sekä Kaasmarkun osayleiskaavaalueen luontoselvitys (Suomen Luontotieto Oy 2007) on tunnistettu Kaasmarkun arvokkaimpia luontokohteita. Kaasmarkunjoki rantoineen on alueen tärkeimpiä luonnonympäristöjä, jossa esiintyy Luontodirektiivin liitteen IV lepakkolajeja. Kirkkosillan ja Tehtaansillan välille sijoittuu lehtomainen, luontoarvoiltaan jokirannan merkittävin osuus. (Suomen Luontotieto Oy 2007) Alue on merkitty seutu- ja maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi. Toinen seutukaavassa esitetty suojelualue on Keronpäänkallion merkittävä perinnebiotooppi. Muita tärkeitä luontokohteita alueella ovat kaksi liito-oravan elinympäristöä, joista pohjoisempi alue on kuitenkin menettänyt luontoarvojaan hakkuiden myötä, eikä täytä enää luonnonsuojelulain mukaisia kriteerejä. Lisäksi Mikkolanmäellä on tunnistettu mäyrän pesäpaikka. (Suomen Luontotieto Oy 2007) Alueelta ei ole löytynyt luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myöskään vanhoja metsiä ei alueella esiinny. (Suomen Luontotieto Oy 2007) Mäyrien pesiä 0 0,5 1 km Keronpäänkallion perinnebiotooppi Liito-oravan elinympäristö Kaasmarkunjoen rantalehto Liito-oravan elinympäristö SELVITYSALUEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET (Osayleiskaavaluonnoksen liitteenä esitetyt luontokohteiden rajaukset, pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) Haitallinen tulokaslaji jättipalsami on levittäytynyt lähelle jokirantaa. Jättipalsamia tulisi estää leviämästä. Kaasmarkunjoen ranta-alueet ovat luontoarvoiltaan tärkeitä MAISEMA-ANALYYSI

15 Kasvillisuus MERKKIEN SELITYKSET Valumasuunta Vesiolosuhteet SELVITYSALUEEN VESIOLOSUHTEET (Pohjakartan tiedot muokattuna: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 04/2012, valuma-alueen rajat Ympäristöhallinnon OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu 06/2012) Osayleiskaavaluonnoksen liitteenä esitetyt Kaasmarkun arvokkaimmat luontokohteet. (Karttalähde 2. MAISEMA-ANALYYSI 15

16 2.6 Maisemakuva Kaasmarkun maisemakuva on monipuolista. Kaasmarkun kylän kohdalla jokilaakso ei hahmotu laajana yhtenäisenä viljelysalueena, sillä viljelyksiä korkeammalle kohoavia metsäisiä saarekkeita sijoittuu Kaasmarkun kylän kohdalle useita. Tyypillisiä piirteitä Kaasmarkun maisemakuvalle ovat: avoimien viljelysalueiden vaihtelu metsäisten saarekkeiden kanssa. Rakentaminen on suurimmaksi osaksi sijoittunut pääasiassa juuri metsäisille saarekkeille. laajat näkymät, erityisesti valtatien varrelta ja Leinerperin tieltä kyläkeskustan itäpuolelta. maiseman hahmottuminen rantapuuston ja metsäisten saarekkeiden rajaamina osakokonaisuuksina erityisesti kyläkeskustan kohdalla. rakennetun kyläkeskustan rajautuminen viljelysmaisemasta melko selkeänä, erityisesti Rukoushuoneenmäen kohdalla. maisemallisesti näyttävät, nk. identiteettirakennukset, jotka toimivat maamerkkeinä alueella. tieltä avautuvat näkymät viljelysmaisemaan metsäsaarekkeiden välistä, esimerkiksi Kaasmarkuntieltä, Kivialhontieltä sekä Alamäentieltä. Maisemakuvan kannalta tärkeimmät peltoalueet sekä näkymät on esitetty seuraavan aukeaman maiseman arvot- kartalla. Näkymä Rukoushuoneenmäen kupeesta kohti Fatiporia. Viljelysalue Rukoushuoneen ja Fatiporin välissä sekä Kaasmarkunjokirannassa ovat kyläkeskuksen maisemakuvan kannalta tärkeitä. Rannan puolen pellot näkyvät jo 1600-luvun lopun kartassa. Näkymä avoimeen viljelysmaisemaan Leineperintieltä länteen kohti Kaasmarkkua MAISEMA-ANALYYSI

17 0 0,5 1 km ORTOILMAKUVA KAASMARKUN ALUEESTA 2. MAISEMA-ANALYYSI 17

18 2.7 Maiseman arvot Selvityksessä on pyritty tunnistamaan maiseman tärkeimmät arvot, jotta ne voidaan ottaa huomioon kyläaluetta kehitettäessä. Maiseman arvot- kartassa on esitetty koostetusti Kaasmarkun kylän arvokkaimmat ominaispiirteet ja kohteet. Aiemmissa inventoinneissa tunnistetut alueet on otettu mukaan karttaan, lisäksi on esitetty tässä selvitystyössä havaittuja maisemakuvallisia arvoja. Kartassa on esitetty myös vanhojen karttojen perusteella tulkitut peltoalueiden rajaukset sekä vanhat, säilyneet tielinjaukset. Maisemakuvallisista arvoista on kartalla esitetty kylän maisemakuvan kannalta merkittävät pellot, lähimaiseman kannalta merkittävät pellot sekä tärkeät näkymät. Kylän maisemakuvan kannalta merkittävä pelto Sisältää pääasiassa laajoja viljelysalueita, joilla on tärkeä merkitys maisemakuvan kannalta. Laajojen peltoalueiden yli aukeaa pitkiä näkymiä. Kylän maisemakuvan kannalta merkittäviksi pelloiksi on osoitettu myös pienempiä peltoalueita kyläkeskuksen läheisyydessä, jotka olennaisesti kuuluvat kylän maisemakuvaan. Lähimaiseman kannalta merkittävä pelto Pienialainen pelto, jolla on paikallista maisemakuvallista merkitystä, mutta joka ei ratkaisevasti vaikuta maisemakuvaan laajemmassa mittakaavassa. Nämä pienialaiset pellot rytmittävät maisemaa ja tarjoavat paikallisen maisemakuvan kannalta tärkeitä näkymiä. Tärkeä näkymä Tärkeiksi näkymiksi on osoitettu laajalle viljelysalueille avautuvia näkymiä ja toisaalta kapea-alaisempia näkymiä, jotka avautuvat yleensä metsäisten saarekkeiden välistä pelloille. MERKKIEN SELITYKSET AIEMMISSA INVENTOINNEISSA OSOITETUT ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT, MUINAISJÄÄNNÖKSET JA LUONTO- KOHTEET maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Satakunnan rakennusperintö 2005) arvokkaat rakennuskulttuurikohteet (Kaasmarkun rakennusinventointi 2008) muinaisjäännökset (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) arvokkaat luontokohteet (Osayleiskaavan liiteaineiston rajaukset) MAISEMAKUVALLISET ARVOT kylän maisemakuvan kannalta tärkeä pelto lähimaiseman kannalta tärkeä pelto tärkeä näkymä, kapea, rajattu tärkeä näkymä, laajalle avautuva VANHAT PELLOT JA TIET vanha tielinjaus, 1904 kartassa näkyvä vanha peltoalue, 1694 kartassa näkyvä MAISEMA-ANALYYSI

19 (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) m 2. MAISEMA-ANALYYSI 19

20 3. MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Tähän kappaleeseen on koostettu maisemalliset maankäyttösuositukset, joissa on pyritty huomioimaan analyysivaiheessa tunnistetut maiseman ominaisuudet sekä arvokkaimmat tunnuspiirteet. Osayleiskaava-alue on jaettu neljään luokkaan: maiseman kannalta rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet, maiseman kannalta rakentamiseen kohtalaisesti soveltuvat alueet, maiseman kannalta rakentamiseen heikosti soveltuvat alueet sekä maiseman kannalta rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvat alueet. Maankäyttösuositusten reunaehdoiksi on lisäksi otettu mukaan osayleiskaavassa huomioitu valtatien melualue (170 m tien keskilinjasta) sekä joen rantavyöhyke (yhdyskuntarakenteesta riippuen m). Lisäksi kartassa on esitetty nykyiset rakennetut alueet. Maankäyttösuositukset ovat suuntaa-antavia ja niitä on tarkasteltu pääasiassa maisemallisen näkökulman perusteella. Maankäyttösuosituksissa ei ole otettu kantaa maanomistusolosuhteisiin tai mitoitukseen. Kartalle on luokiteltu koko osayleiskaava-alueen rajauksen sisälle jäävä maa-alue. Eri osa-alueiden maankäytön kehittäminen vaikuttaa toisiin osa-alueisiin, ja rakentamisen painopisteitä tulee pohtia jatkossa huolella. Ei ole tarkoitus, että kaikki rakentamiseen soveltuvat / kohtalaisesti soveltuvat alueet rakennettaisiin kokonaan. 3.1 Maiseman kannalta rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet Rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet on osoitettu Kaasmarkun nykyisten rakennettujen alueiden tiiviimpien osien läheisyyteen. Uuden rakentamisen painopiste tulee olla juuri nykyisten tiiviimpien kylänosien yhteydessä, jolloin uudet osat täydentävät luontevasti nykyistä kylärakennetta. Hyvin rakentamiseen soveltuvat alueet ovat maaperältään moreenimaita, eikä niillä ole erityisiä ympäristöarvoja. Osa-alue 1 Yleiskuvaus Rakentamiseen hyvin soveltuva alue on osoitettu Fatiporiin nykyisen rakentamisen itäpuolelle tällä hetkellä metsäiselle alueelle. Metsäisen alueen itäpuolella avautuvat laajat viljelysalueet. Näkymät alueen itäreunalta pelloille ovat osa-alueen hienoimpia maisemakuvallisia ominaispiirteitä. Toimenpidesuositukset Näkymät idän suunnasta osa-alueelle tulee ottaa suunnittelussa huomioon, sillä nykyinen metsäinen reuna-alue näkyy Leineperintieltä. Viljelysalue ja uusi rakentaminen tulee sovittaa yhteen esimerkiksi kasvillisuudella. Tärkeää on, että viljelysalueen reunaan muodostuu puustoinen reunavyöhyke, jonka voivat muodostaa rakennukset ja mahdollisesti osittain säilytettävä puusto / istutettava kasvillisuus. Vaikka alueella ei ole erityisiä maisemallisia kohokohtia itäpuolelle avautuvien näkymien lisäksi, esimerkiksi rakennustavalla ja pihojen rajautumisella / piharakentamisella voidaan luoda yhtenäistä ja miellyttävää kyläkuvaa. 3.2 Maiseman kannalta rakentamiseen kohtalaisesti soveltuvat alueet Rakentamiseen kohtalaisesti soveltuvat alueet käsittävät metsäsaarekkeita hieman kyläkeskuksen ulkopuolella. Ne ovat maaperältään pääasiassa moreenimaita, eikä niillä ole erityisiä ympäristöarvoja. Näille alueille mahdollisesti osoitettavan rakentamisen sijoittumista tulee pohtia tarkemmin, sillä ei ole tarkoitus, että kaikki alueet otetaan rakentamiskäyttöön. Osa-alue 2: Yleiskuvaus Alue käsittää Fatiporin koillispuoleisen metsäalueen. Maaperältään alue on pääasiassa moreenia ja maasto on melko tasaista. Osa-alue 2:n eteläpuolella avautuvat laajat pellot. Toimenpidesuositukset Alueen rakentaminen täydentäisi Fatiporin itäpuolista, hyvin rakentamiselle soveltuvaa aluetta. Tätä aluetta ei kuitenkaan tule ottaa ensimmäiseksi rakennettavaksi, vaan kylän rakennetta voidaan myöhemmässä vaiheessa tarvittaessa laajentaa tälle alueelle. Alueiden läheisyydessä on laaja muinaisjäännösalue, joka suojavyöhykkeineen tulee ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Rakennettaessa metsän ja pellon reunalle rakennus tulee sovittaa huolella maisemaan. Tärkeää on, että viljelysalueen reunaan muodostuu puustoinen reunavyöhyke, jonka muodostavat rakennukset ja mahdollisesti osittain säilytettävä puusto / istutettava kasvillisuus. Osa-alueet 3-7 Yleiskuvaus Osa-alueet sijoittuvat metsäisille moreenisaarekkeille Kaasmarkun kyläkeskuksen etelä-, lounais- ja koillispuolelle. Maaston notkelmissa esiintyy vähäisissä määrin savimaata. Alueille on sijoittunut jonkin verran rakentamista, mutta yleisilme on metsäinen. Saarekkeita ympäröivät laajat pellot ja ympäröivään maisemaan avautuu hienoja näkymiä saarekkeiden reuna-alueilta. Toimenpidesuositukset Alueille voidaan osoittaa jonkin verran uutta rakentamista. Rakentamista tulee pyrkiä osoittamaan keskitetysti tietyille osille/saarekkeille, tukeutuen mahdollisuuksien mukaan nykyiseen rakentamiseen. Metsäiset alueet tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman yhtenäisinä. Saarekkeiden pääasiassa metsäiset reuna-alueet ovat tärkeitä maisematiloja rajaavia elementtejä. Ne ovat myös mahdollisia uusia tonttimaita etsittäessä houkuttelevia, niiltä avautuvien näkymien ansiosta. Näille reuna-alueille rakennettaessa rakennus tulee sovittaa huolella maisemaan. Tärkeää on, että viljelysalueen reunaan muodostuu pääasiassa puustoinen reunavyöhyke, jonka muodostavat rakennukset ja mahdollisesti osittain säilytettävä puusto / istutettava kasvillisuus. Erityishuomioita osa-alueista: 3. osa-alueen keskellä sijaitseva pronssikautinen hauta suojavyöhykkeineen tulee huomioida suunnittelussa. 4. osa-alueen koillisreuna on merkitty rakentamiselle soveltumattomaksi alueeksi, sillä kyseessä on jyrkkä kallioinen rinne. 6. osa-alueen pohjoispuolelle sijoittuu rakentamiselle soveltumaton alue, josta on luontoselvityksen yhteydessä löydetty mäyrän pesä. 3.3 Maiseman kannalta rakentamiseen heikosti soveltuvat alueet Heikosti rakentamiseen soveltuvat alueet käsittävät esimerkiksi kyläkeskustan läheisyyteen sijoittuvia pieniä peltoalueita, jotka ovat kylän maisemakuvan kannalta tärkeitä. Lisäksi niiden maaperä on rakentamiseen huonoa hiesumaata. Lisäksi heikosti soveltuviksi alueiksi on osoitettu valtatien pohjoispuolella sijaitseva metsäinen alue valtatien läheisyyden ja muusta rakentamisesta irrallisen sijainnin takia. 3.4 Maiseman kannalta rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvat alueet Rakentamiseen erittäin huonosti soveltuviksi alueiksi on osoitettu muinaisjäännösalueet, erityisiä luontoarvoja sisältävät alueet, valtatien melualue, joen suojavyöhyke sekä maisemallisesti erityisen tärkeät peltoalueet. Alueilla on paljon hiesu- ja savimaita, jotka ovat huonoja rakentamiselle. 3.5 Rakennetut alueet Kartassa on esitetty tällä hetkellä rakennetut alueet. Rakennettuja alueita voidaan mahdollisuuksien mukaan täydentää, mutta se on tehtävä harkiten ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot erityisesti huomioiden. MERKKIEN SELITYKSET maiseman kannalta hyvin rakentamiseen soveltuvat alueet maiseman kannalta kohtalaisesti rakentamiseen soveltuvat alueet maiseman kannalta heikosti rakentamiseen soveltuvat alueet maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvat alueet rakennetut alueet valtatien melualue joen rantavyöhyke osayleiskaavaluonnoksessa esitetty ulkoilureitti nykyiset, tiiviit kyläkeskustan osat MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET

21 (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) m 3. MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET 21

22

23 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Kirjalliset lähteet Heikkinen, Titta Ulvilan esihistorialliset ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Satakunnan museo, inventointiraportti. Innanmaa, Kerttu Suur-Ulvilan historia II. Köykkä, Sirkka; Siirala, Maisa Vanhat vesirakenteet - esimerkkinä Kullaanjoki. Historia, nykytila ja kehittämissuunnitelma. Vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A:217. Pukkila, Jouko Satakunnan museo. Ulvila Kaasmarkku, Osayleiskaava-alueen argeologinen inventointi. Rajala, Terhi Kaasmarkunjoen luontoselvitys Kirkkosillan ja Tehtaansillan väliltä. Salminen, Tuomas Sarkajaosta uusjakoon. Maanjaot ja kyläkuvan muuttuminen Ulvilan Kaasmarkussa 1700-luvulta vuoteen Ulvilan kotiseutuyhdistyksen julkaisuja N:o 2. Suomen Luontotieto Oy Kaasmarkun osayleiskaava-alueen luontoarvojen perusselvitys. Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni. Ulvilan kaupunki, Ramboll Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys. Kaasmarkun osayleiskaava. Virkkala, K., Kopisto A. ja Lehtinen E Suur-Ulvilan historia I. Ympäristöministeriö. Maisemamaakunnat. Internetlähteet Museovirasto Muinaisjäännösrekisteri. Kohdetiedot: Pikatienvarsi. Museovirasto Muinaisjäännösrekisteri. Kohdetiedot: Tehtaankoski. Museovirasto 2010a. Munaisjäännösreksteri. Kohdetiedot: Fredriksbergin - Sollankosken vasarapaja. Museovirasto 2010b. Muinaisjäännösrekisteri. Kohdetiedot: Honkala. Muinaisjäännösrekisteri. Museovirasto 2010c. Muinaisjäännösrekisteri. Kohdetiedot: Leineperin ruukki. Muinaisjäännösrekisteri. Pakki ympäristötietokanta. https://www.kulttuuriymparisto.fi/ Karttalähteet CLC2000 maankäyttö/maanpeite (25m): SYKE (osittain MMM, MML, VRK) CLC2000 aineiston tuotannossa on käytetty seuraavien tiedon tuottajien aineistoja: SYKE, MML, MMM (peltotiedot 1999), VRK (rakennetut alueet 2001) ja satelliittikuvien tulkinnassa hyödynnetty Metsähallituksen ja UPM Kymmene Oy:n aineistoja. Maanmittauslaitos 04/2012. Maastotietokanta, peruskartta rasteri. Maanmittauslaitos 09/2012. Korkeusmalli 10 m. Maaperä- ja kallioperäkartat. GTK. Ympäristöhallinnon OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu 06/2012. Tiedot valuma-alueista Vanhat kartat Sotilaskartta (1700-luku), Kokemäenjoki. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto. Tekijä tuntematon. Kalmbergin kartta 1850-luku Pitäjänkartta 1928 Vanhat peruskartat vuosilta 1962 ja 1989 Venäläinen topografikartta 1904

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on

Lisätiedot

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu

MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS. Sastamalan kaupunki. Yhdyskunta ja ympäristö. Yhdyskuntasuunnittelu MOUHIJÄRVI - HÄIJÄÄ SALMI OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA 2030 MAISEMASELVITYKSEN TÄYDENNYS 3.10.2013 Sastamalan kaupunki Yhdyskunta ja ympäristö Yhdyskuntasuunnittelu Sisällys 1 JOHDANTO... 1 2 TARKASTELUALUE...

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Harjunpäänjoen kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Harjunpäänjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Ulvila 1.4. Pinta-ala 3 492 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

JOKIVARSIEN SELVITYKSET

JOKIVARSIEN SELVITYKSET PROJEKTIN NIMI Pyhännän kunta Jokivarsien selvitykset rakennusjärjestyksen uusimista ja jokivarsien vapautuksia varten LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS 26.3.2015 1. Yleistä selvityksistä

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Laukaa Kirkkoranta Asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot:... 2 Inventointi... 3 Valokuvia... 4

Lisätiedot

KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA Vastaanottaja Ulvilan kaupunki Päivämäärä 21.11.2008 (tark. 19.1.2009, 14.4.2010, 23.3.2013 ja 2.4.2014) KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015

YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 1 YLÖJÄRVI Mettistön asemakaavalaajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Ylöjärven kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3 Vanhoja

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle

Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle FCG Finnish Consulting Group Oy LAUKON KARTANOALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA Maiseman arvot ja suositukset maankäytölle -P15872 LUONNOS 21.11.2011 FCG Finnish Consulting Group Oy Maiseman arvot ja suositukset

Lisätiedot

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Jämijärvi Lauttakankaan tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen

Turengin Hopealahti Luontokartoitus. Christof Siivonen Turengin Hopealahti Luontokartoitus 2011 Christof Siivonen 2 (10) Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Selvitysalueen yleiskuvaus.. 4 3. Selvitysalueen alustava maankäyttötarkastelu 5 4. Luontokartoituksen

Lisätiedot

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA Kemiönsaaren kunta KIVISILLAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16107 1 (10) Perttula Sampo Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Kaavaratkaisu... 2

Lisätiedot

LIITE 2. Vastaanottajaa. Päivämäärä

LIITE 2. Vastaanottajaa. Päivämäärä Vastaanottajaa Ulvilan kaupunki Päivämäärä 21.11.2008 (päivitetty 19.1.2009, 14.4.2010 ja 23.3.2013) KAASMARKUN OSAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK

Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014. Aura OK Rautalammin kunta Kirkonkylän osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2014 Samuel Vaneeckhout Aura OK Työn suorittaja: FT Samuel Vaneeckhout (Osuuskunta Aura) Työn tilaaja: Rautalammin kunta Kenttätyöajankohta:

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012

Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 Lieksa Mäntyjärven ranta-asemakaavan muinaisjäännösselvitys Kesäkuu 2012 FT Samuel Vaneeckhout TAUSTA Muinaisjäännösselvityksen tavoitteena oli selvittää muinaisjäännösrekisteriin kuuluvia kohteita UPM:n

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg

Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg 1 Pälkäne Tommolan puhdistamo muinaisjäännösinventointi 2012 Hannu Poutiainen Johanna Stenberg Kustantaja: Pälkäneen kunta 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 4 Havainnot...

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena

Lisätiedot

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS LIITE 6 Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki 24.3.2015 1. Maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Suunnittelualue ja sitä Laviantien

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS Loppuraportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21350 Loppuraportti 1 (8) Sisällysluettelo

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos RAPORTTI LIITE 3 20.10.2011 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Mustolan tienvarsialueen asemakaavan muutos Luontoselvitys Sisältö 1 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI JA YLEISPIIRTEET 1 3 MENETELMÄT 1 3.1 Lähtötiedot

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi

Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi KULTTUURIYMPÄRISTÖPALVELUT HEISKANEN & LUOTO OY Sastamalan kaupunki Sastamalan Suodenniemen Kortekallion tuulivoima osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 8.10.2014 Laatinut: Kulttuuriympäristöpalvelut

Lisätiedot

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014

Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus, Metsätalous Ville Laurila Karstula Korkeakangas Kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi 2014 Metsähallitus Yleistä Karstulan Korkeakankaalla tehtiin kulttuuriperintökohteiden täydennysinventointi

Lisätiedot

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

Ilmajoki. Vihtakallio. 3 Lähtökohdat. Ahonkylä. Asemakaavan muutos ja laajennus 2013. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Ilmajoki Ahonkylä Vihtakallio Asemakaavan muutos ja laajennus 2013 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue on rakentamatonta, luonnontilaista metsä- ja hakkuualuetta, joka

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena

Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä. Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena Häiriöitä aiheuttavat muutokset maisemassa Selvitys maisemahäiriöistä Uudenmaan liitto 2014 Jaakonaho Mari Muhonen Matleena ESITYKSEN SISÄLTÖ JOHDANTO MAISEMAHÄIRIÖ? MAA-AINESTEN OTTO METSIEN HAKKUU RAKENTAMINEN

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet.

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet. LIITE 1 Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE Laaksot Välivyöhykkeet Selänteet Päävesiuoma Pohjavesialueen raja Rakennetut alueet 1:50 000 Riikka Ger LIITE 2A Pohjoisosa MAISEMAKUVA Tärkeä näkymä Maamerkki

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015

Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 1 Kauhajoki Suolakankaan tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2015 Timo Jussila Tilaaja: Vöyrinkangas Wind Farm Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 5 Perustiedot

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013

Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Nurmes Pitkämäen teollisuusalueen asemakaavan laajennusalueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Nurmeksen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 4 Rannansiirtyminen...

Lisätiedot

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015

LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 1 LEMI kunnan pohjoisosan tuulivoimayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Lemin kunta 2 Sisältö Perustiedot... 2 Kartat... 3 Inventointi... 5 Tulos... 6

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila

Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila 1 Valkeakoski Jutikkalan itäpuolen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Hannu Poutiainen Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA

SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA SASTAMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/6 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUODENNIEMEN JYRMYSJÄRVEN ALUEEN UUSI ASEMA- KAAVA ALUEEN SIJAINTI Uusi asemakaava koskee Sastamalan kaupungin Suodenniemen

Lisätiedot

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009

Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 1 Tampere Teisko Isosaari muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Plus arkkitehdit 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Kuvia... 5 Kansikuva: rakennettavaa tonttialuetta,

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 493/605/2015 Hakija: Bäckman Tarja, Bäckman Anne-Mari Tila: Riihikartano Kiinteistötunnus: 859-401-84-35 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

VÄHÄ-RANNAN RANTA-ASEMAKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.3.2014 ASIKKALAN KUNTA

VÄHÄ-RANNAN RANTA-ASEMAKAAVA. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.3.2014 ASIKKALAN KUNTA VÄHÄ-RANNAN RANTA-ASEMAKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.3.2014 ASIKKALAN KUNTA SISÄLLYS 1. TUNNISTETIEDOT... 3 2. SUUNNITTELUALUE JA NYKYINEN MAANKÄYTTÖ... 3 3. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto 7 2. Alueen historia

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi

SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos. Yleisötilaisuus 9.9.2014. www.tengbom.fi SÄKYLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos Yleisötilaisuus 9.9.2014 maanpuolustuksen tarpeet kestävä kehitys, yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, asunto- ja työpaikkatonttitarjonta viheralueista yhtenäisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari

Kouvolan kaupunki. Kesärannan ranta-asemakaava. Liito-orava -inventointi. Jouko Sipari Kouvolan kaupunki Kesärannan ranta-asemakaava Liito-orava -inventointi Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO TYÖN TARKOITUS... 3 MENETELMÄT... 3 SUUNNITELUALUEEN LUONNONOLOT... 3 INVENTOINNIN TULOKSET... 5 LIITTEET

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KULTELAN OSAYLEISKAAVA 10.10.2012

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KULTELAN OSAYLEISKAAVA 10.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KULTELAN OSAYLEISKAAVA 10.10.2012 SOMERON KAUPUNKI, TEKNINEN VIRASTO Tarkasteltavan alueen rajaus Kohde ja suunnittelualue: Kultelan osayleiskaavan kohteena on Someron

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kattilainen - Klamila 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Klamilan kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti 1.4. Pinta-ala noin 1 800 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8. ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM RAUMAN KAUPUNKI STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU 27.8.2010 www.eriarc.fi 1 JOHDANTO 1.1 Selvitysalue Selvityksessä on tarkasteltu

Lisätiedot

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014

Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 1 Vihti Palojärvi muinaisjäännösselvitys 2014 Timo Jussila Tilaaja: Vihdin Vesi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Selvitys... 3 Yleiskartat... 3 Kohteet... 7 1 VIHTI PALOJÄRVI... 7 2 VIHTI PALOJÄRVI KROG... 9

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ikaalinen Sarkkila, tien 13139 parannusalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ikaalisten kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Kuvia... 4 Muinaisjäännös...

Lisätiedot

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Suunnittelutarveratkaisuhakemus ALUEARKKITEHDIN LAUSUNTO Suunnittelutarveratkaisuhakemus Diaarinumero: 734/605/2015 Hakija: Karppinen Anna-Mari ja Ossi Tila: Kirstinä Kiinteistötunnus: 859-401-12-14 Kylä: Tyrnävä Asia: Haetaan suunnittelutarveratkaisua

Lisätiedot

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS

AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Naantalin kaupunki AIRISMAA-AASLAN OSAYLEISKAAVAN LAAJENNUS Maisemaselvitys 2.11.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Airismaa-Aasla maisemaselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1

Lisätiedot

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005

VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Kreetta Lesell 2005 M U S E O V I R A S T O 16.2T-1-1 TIIVISTELMÄ VALTATEIDEN 6 JA 12 RISTEYSALUEEN INVENTOINTI Museovirasto, arkeologian osasto Inventoija:

Lisätiedot

KITTILÄN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA

KITTILÄN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA FCG Planeko Oy KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KIRKONKYLÄN OSAYLEISKAAVA Maisemaselvitys 0424-D1947 4.11.2008 FCG Planeko Oy Maisemaselvitys I 4.11.2008 Kittilän Kirkonkylän osayleiskaava 0424-D1947 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000

SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 MK 1:50000 SUUNNITTELUALUEEN YLEISSIJAINTI - LIITE 1 K 1:50000 Pälkänevesi PÄLKÄNEEN KIRKONKYLÄ 1:412 1:330 1:342 1:307 SUUNNITTELUALUEEN RAJAUS - LIITE 2 K 1:10000 Sappeen kylä 87 876:2 1:413 1:340 1:244 1:258 1:99

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Vastaanottajaa. Päivämäärä 20.4.2013

Vastaanottajaa. Päivämäärä 20.4.2013 Vastaanottajaa Ulvilan kaupunki Päivämäärä 20.4.2013 KAASMARKUN OSAYLEISKAAVAA KAAVASELOSTUS KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA KAAVASELOSTUS Kuvaus Osayleiskaavaluonnoksen selostus, joka koskee 20.4.2013 päivättyä

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta

LAMMELAN KYLÄ. Merikarvian kunta Merikarvian kunta Köörtilän tuulivoimapuiston osayleiskaava - Maisemaselvityksen täydennys Lammelan kylästä sekä maisemavaikutusten arviointi 20.8.2014 LAMMELAN KYLÄ Päivämäärä 20.8.2014 Laatija Kuvaus

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Kodisjoen kirkonkylän kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Kodisjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Rauma 1.4. Pinta-ala 1020 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi

Sievi 2014. Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Sievi 2014 Tuppuranevan tuulivoimapuiston arkeologinen inventointi Hans-Peter Schulz 10.11.2014 KESKI-POHJANMAAN ARKEOLOGIAPALVELU Keski-Pohjanmaan ArkeologiaPalvelu Sievin Tuppuranevan tuulivoimapuisto

Lisätiedot

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan 1 VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan muutosalueella 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014

Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 1 Evijärvi Joensuu 1 ja 3 Maakaapelilinjojen tarkkuusinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Elenia Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 4 Joensuu 1...

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot