KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS"

Transkriptio

1 KAASMARKUN OSAYLEISKAAVA MAISEMASELVITYS

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto Menetelmät Työryhmä 5 2. Maisema-analyysi Kaasmarkun kylä suurmaisemassa Kaasmarkun kylän historiaa Muinaisjäännökset Arvokkaat kulttuuriympäristöt Maisemarakenne Maisemakuva Maiseman arvot Maankäyttösuositukset Maiseman kannalta rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet Maiseman kannalta rakentamiseen kohtalaisesti soveltuvat alueet Maiseman kannalta rakentamiseen heikosti soveltuvat alueet Maiseman kannalta rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvat alueet Rakennetut alueet 20 Lähteet ja kirjallisuus

4 0 0,5 1 km SELVITYSALUEEN RAJAUS (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) 4 1. JOHDANTO

5 1 JOHDANTO Kaasmarkun kylä sijaitsee Ulvilan kaupungissa noin 8 km Ulvilan keskustasta koilliseen. Kaasmarkun kylä on peräisin myöhäiskeskiajalta, ja se on tunnistettu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Kylän maankäyttöä pyritään kehittämään osayleiskaavalla, joka on edennyt luonnosvaiheeseen. Kaavatyön edetessä on noussut tarve syventää aiemmin kaavatyön yhteydessä tehtyä maisema- ja kulttuuriympäristöselvitystä (Ulvilan kaupunki, Ramboll 2010). Tässä selvitystyössä on laadittu Kaasmarkun alueesta maisema-analyysi, joka käsittää maiseman historiallisen, maisemarakenteen ja maisemakuvallisen tarkastelun. Maisema-analyysin pohjalta on laadittu maisemalliset maankäyttösuositukset, joiden tavoitteena on ollut tunnistaa alueet, joihin voidaan osoittaa mahdollista lisärakentamista. Tämä ensimmäinen kappale esittelee työn sisällön, menetelmät ja työryhmän. Toinen kappale sisältää Kaasmarkun maisema-analyysin. Kappaleessa on analysoitu Kaasmarkun kylän maiseman historiaa, maisemarakennetta, maisemakuvaa sekä maiseman arvoja. Kolmannessa luvussa esitetään maisemaanalyysin avulla tehdyt johtopäätökset ja maankäyttösuositukset. 1.1 Menetelmät Työ on laadittu kartta- ja ilmakuva-aineiston, vanhojen karttojen, kirjallisten lähteiden sekä maastokäyntien perusteella. Lähtötietoaineistona on käytetty Museoviraston ja maakuntamuseon tietoja alueen arvokkaista kulttuuriympäristöalueista sekä ympäristöhallinnon OIVA-tietokannan luonto- ja ympäristötietoja. Kaasmarkun osayleiskaavan yhteydessä on aiemmin laadittu maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys, argeologinen inventointi, rakennushistoriallinen selvitys sekä luontoinventointi. Nämä selvitykset ovat myös toimineet tämän työn lähtötietoaineistona. 1.2 Työryhmä Selvitystyön laatimisesta on vastannut WSP Finland Oy:ssä projektipäällikkö, maisema-arkkitehti (MARK) Hanna Hannula. Laadunvalvojana on toiminut maisema-arkkitehti (MARK) Arto Kaituri. Työ on tehty Ulvilan kaupungin toimeksiannosta. Kaupungin puolelta yhteyshenkilöinä ovat toimineet kaavoitusarkkitehti Susanna Roslöf sekä kaavoituspäällikkö Pauli Kekki Ulvilan kaupungin maankäyttöosastolta. 1. JOHDANTO 5

6 2. MAISEMA-ANALYYSI 2.1 Kaasmarkun kylä suurmaisemassa Ympäristöministeriö on laatinut jaon Suomen maisemamaakunnista maisemalle tyypillisten alueellisten ominaispiirteiden avulla. Maisemamaakunnat on jaettu lisäksi pienempiin osa-alueisiin, maisemaseutuihin. (Ympäristöministeriö) Kaasmarkun kylä sijoittuu Lounaismaan maisemamaakunnan alueelle ja Ala-Satakunnan viljelyseutuun. Lounaismaa edustaa hyvin vanhaa kulttuuri-suomea. Alueella siirryttiin esihistoriallisella rautakaudella ja keskiajalla kaskitaloudesta pysyvään peltoviljelyyn ja karjanhoitoon. Suurelta osin viljelysalueet ovatkin pysyneet samoilla paikoilla nykypäivään asti. Lounaismaa soveltuu pitkän kasvukautensa ansiosta monipuoliseen maataloustuotantoon. Ala-Satakunnan viljelyseutu on pääasiassa vaurasta viljelyaluetta, mutta siellä löytyy myös karuja, soisia ja metsäisiä osia. Viljelyalueet sijoittuvat savikoille, usein jokilaaksoihin. Taajama-alueiden ulkopuolinen asutus keskittyy yleensä savikoiden tuntumaan, usein nauhamaisesti savikoita reunustavien metsäalueiden reunoille. Paikoin esiintyy myös tiiviimpiä ryhmäkyliä, joita Kaasmarkun kyläkeskusta edustaa MAISEMA-ANALYYSI

7 POHJOIS-SATAKUNNAN VILJELYSEUTU SATAKUNNAN RANNIKKOSEUTU Kaasmarkku ALA-SATAKUNNAN VILJELYSEUTU km MAISEMAMAAKUNNAT JA ALUEEN MAANKÄYTTÖ (Corine2000 maankäyttö/maanpeite (25m) SYKE (osittain MMM, MML, VRK), maisemamaakuntarajat Ympäristöhallinnon OIVA-tietokanta) 2. MAISEMA-ANALYYSI 7

8 2.2 Kaasmarkun kylän historiaa Pronssikauden merkit Alueelta inventoidut, pronssikaudelta (n ekr.) peräisin olevat hautaröykkiöt kertovat alueen varhaisesta historiasta. Niitä ovat yksittäinen Honkala- nimellä tunnettu hautaröykkiö Laurilassa sekä Pori-Tampere- tien varren laaja röykkiöalue, joka tunnetaan nimellä Pikatienvarsi. (Pukkila 2010) Kylän varhaisvaiheet Kaasmarkun kylä on peräisin todennäköisesti myöhäiskeskiajalta. Kylää on kutsuttu varhaisimpina aikoina nimellä Karsmack, joka viittaa rajametsään. (Pakki ympäristötietokanta) Viljavat savikot Harjunpäänjoen ympäristössä otettiin viljelykäyttöön varhain. Viljely on jatkunut alueella lähes samoilla pelloilla aina nykypäivään. Kyläasutus keskittyi selänteiden reunoille, missä maapohja oli rakentamisen kannalta suotuisa luvun puolen välistä alkanut isojako hajoitti monia Satakuntalaisia ryhmäkyliä, mutta Kaasmarkun kyläkeskusta säilyi tiiviinä. Leineperin ruukin vaikutus Leineperin rautaruukki perustettiin vuonna 1771 noin 3 km päähän Kaasmarkun nykyisestä kyläkeskuksesta. Ruukin toiminnot levisivät myös Kullanjoen Solakoskelle vuonna Alueella oli useita rakennuksia, kuten levy- ja nippuvasarapaja, valssaamo ja halkosaha sekä patorakennelmia. (Köykkä & Siirala 1995). Teollinen toiminta loppui luvun alkupuolella. Nykyisin alueella on havaittavissa rakennusten kivijalkoja ja kivetty uoma. (Museovirasto 2010c) Villakeruu- ja kangastehtaan perustaminen Maatalouselinkeinot olivat pääosassa kaasmarkkulaisten toimeentulosta, kunnes 1863 Kaasmarkun villakehruu- ja kangastehdas perustettiin, ja sitä laajennettiin kutomolla sekä värjäyslaitoksella vuonna Toiminta jatkui vuoteen 1926 tulipalon tuhottua tehtaan käytössä olleet rakennukset. Kyläkokonaisuudessa on vahvasti nähtävillä sen teollinen menneisyys. Merkkejä teollisuushistoriasta on säilynyt paljon, esimerkiksi Tehtaanmäen verkatehtaan päärakennus vuodelta 1870 sekä muutamia työväen asuintupia. Palaneen verkatehtaan jäännöksiä, mm. rakennusten perustuksia ja kivijalkoja, joen rannan kiveyksiä ja muita rakenteita on säilynyt joen rannalla. Tehtaan työväestö asui pääasiassa tehtaalta katsottuna joen toisella puolella Fatiporissa, jossa rakennuskanta on säilynyt nykyisinkin pienimuotoisena ja tiheänä. (Pakki ympäristötietokanta, Pukkila 2010) ja 1900-luvun vaihteen vilkkaasta kylätoiminnasta kertovat lukuisat rakennukset, mm. Kaasmarkun kansakoulu vuodelta 1898, rukoushuone vuodelta 1906, VPK:n talo vuodelta 1907 sekä työväenyhdistyksen talo Fatiporissa vuodelta Tosin useiden alkuperältään vanhojen rakennuksen ulkoasu on muuttunut myöhemmissä uudistuksissa. (Pakki ympäristötietokanta) Haja-asutus kasvaa 1900-luvulla Kaasmarkun kyläkeskus on säilynyt tiiviinä nykypäivään asti. Kyläkeskuksen ulkopuolinen haja-asutus on kuitenkin erityisesti 1900-luvun loppupuolella laajentunut. Vanhin rakentaminen on sijoittunut moreenisaarekkeille ja savi-, hieta- ja hiesumaat jätettiin viljelysalueiksi luvulla rakentaminen on laajentunut osin näille alavimmille maille, esimerkiksi joenrannan tuntumaan Suolistontiellä luvun alku 1800-luvun puoliväli luku 1960-luku 1900-luvun alku 2010-luku KAASMARKUN KYLÄN RAKENTUMINEN, tulkittu vanhojen karttojen perusteella 8 2. MAISEMA-ANALYYSI

9 Sotilaskartta 1700-luvulta Kaasmarkun alueelta. Kartassa erottuvat Suoliston alue, Kaasmarkun kyläkeskusta sekä Solakosken ruukin alue. (Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto) 2. MAISEMA-ANALYYSI 9

10 2.3 Muinaisjäännökset Alueelle sijoittuu neljä Museoviraston muinaisjäännösrekisterissä olevaa kohdetta, joista kaksi on pronssikautisia jäännöksiä, kaksi historiallisia muinaisjäännöksiä. Pronssikautiset muinaisjäännökset Pikatienvarsi (kuvassa nro 1) (Muinaisjäännösrekisteritunnus ) Kyseessä on useita pronssikautisia hautaröykkiöitä Porintien varressa. Alueen laajuus on noin 400x350 metriä. (Museovirasto 2012) 6 Honkala (nro 2) (Muinaisjäännösrekisteritunnus ) Kyseessä on pronssikautinen hautaröykkiö, joka sijaitsee metsäisellä mäellä. Hautaröykkiön halkaisija on noin 7 metriä. (Museovirasto 2010b) Historialliset muinaisjäännökset Fredriksbergin - Sollankosken vasarapaja (nro 3) (Muinaisjäännösrekisteritunnus ) Paikalta löytyy jäännöksiä Solakosken ruukin rakennuksista ja rakenteista, esim. kivijalkoja, vasarapajaan johtanut kivetty uoma. (Museovirasto 2010a) Tehtaankoski (nro 4) (Muinaisjäännösrekisteritunnus ) Alueella on 1926 palaneen verkatehtaan jäännöksiä, mm. perustuksia, jokirannan kiveyksiä sekä kivijalkoja. (Museovirasto 2011) 2.4 Arvokkaat kulttuuriympäristöt 0 0,5 1 km Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt RKY 2009 Kaasmarkun osayleiskaava-alueelle ei sijoitu voimassa olevan Museoviraston RKY inventoinnin mukaisia valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Leineperin ruukki ja yhdyskunta on lähin valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, mutta sen rajaus ei ulotu osayleiskaavan alueelle. Aiemmassa Museo- MERKKIEN SELITYKSET maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Satakunnan rakennusperintö 2005) arvokkaat rakennuskulttuurikohteet (Kaasmarkun rakennusinventointi 2008) muinaisjäännökset (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) AIEMMISSA INVENTOINNEISSA TUNNISTETUT ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT, RAKENNUSKOHTEET JA MUINAISJÄÄNNÖKSET (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) MAISEMA-ANALYYSI

11 viraston inventoinnissa (RKY 1993) Kaasmarkun kylä sijoittui Harjunpäänjoen kulttuurimaiseman alueelle, mutta se on poistettu valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden joukosta voimassa olevassa inventoinnissa. Maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Osayleiskaava-alueelle sijoittuu joko kokonaan tai osittain neljä maakunnallisesti arvokaan kulttuuriympäristön aluerajausta. Kaasmarkun kylä ja kulttuurimaisema (nro 5) pitää sisällään kyläkeskuksen ja sitä ympäröivät pellot. Kaasmarkun kylän historiaa ja kulttuurihistoriallisia ominaispiirteitä käsiteltiin edellisessä kappaleessa 2.2 Kaasmarkun kylän historiaa. Muut maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt ovat Harjunpään kylä ja kulttuurimaisema, Suolisto sekä Leineperin ruukki. Harjunpään kylä ja kulttuurimaisema (nro 6) Harjunpään kylä on omaleimainen kokonaisuus, joka on syntynyt keskiajalla korkealle kallioselänteelle. Viljelysmaiseman kokonaisuus jatkuu Sunniemen taakse Suosmeren kulttuurimaisemaan sekä Kuorilan ja Kaasmarkun alueille. (Pakki ympäristötietokanta) Suolisto (nro 7) Suolisto on usean rakennuksen muodostama vanha kartanoympäristö. Rakennukset ovat peräisin luvulta ja 1900-luvun alkupuolelta, päärakennus 1820-luvulta, tosin nykyinen ulkoasu myöhäisemmältä ajalta. (Pakki ympäristötietokanta) Leineperin ruukki (nro 8) Vuonna 1771 perustettu Leineperin rautaruukki on yksi Suomen parhaiten säilyneitä ruukkialueita. Se on esimerkillinen rautaruukkialue, jossa on säilynyt lähes kaikki rautaruukeille tyypilliset rakennukset ja rakenteet. (Museovirasto 2010) 0 0,5 1 km MERKKIEN SELITYKSET VANHAT TIELINJAUKSET JA PELTOALUEET (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) vanhat tie-/ polkulinjaukset 1904, säilyneet vanhat tie-/ polkulinjaukset 1904, hävinneet vanhat peltoalueet, tulkittuna vuoden 1694 kartasta 2. MAISEMA-ANALYYSI 11

12 2.5 Maisemarakenne Maaperä ja topografia Koko Harjunpäänjokilaaksoa tarkastellessa on havaittavissa selkeä kaakkois-luoteissuuntainen laakso, jonka pohjalle on lajittunut hienoja maa-aineksia, pääasiassa hiesua, hienoa hietaa sekä savea. Laaksoa rajaa pohjoispuolelta moreeniselänne, myös eteläpuolella useampia pienempiä moreeniselänteitä. Kaasmarkun kylän tiiviimmät osat Fatipori ja Rukoushuoneenmäki sijoittuvat moreenisaarekkeille. Kaava-alueen metsäiset saarekkeet ovat maalajiltaan myös moreenia. Alavimmille maaston kohdille moreenisaarekkeiden väliin on kerrostunut hienorakenteisempia maa-aineksia: hietaa, hiesua, savea ja liejua, nämä maaston osat ovat pääasiassa viljelykäytössä. Osayleiskaavan alueella maaston topografia on loivapiirteistä ja jyrkät rinteet ovat harvassa. Korkeusasemat vaihtelevat Kaasmarkun joen pinnasta, noin 6 metristä kohoten korkeimmillaan noin + 30 metriin Rukoushuoneenmäellä ja Honkalassa. Maiseman vyöhykkeet Suurpiirteiseen maiseman vyöhykkeet- karttaan on nostettu esiin laaksot, selänteet ja niiden väliin jäävät nk. vaihettumisvyöhykkeet, jotka käsittävät yleensä metsäisiä rinnealueita. Näin pyritään yksinkertaistamaan maisemarakenteelle tyypilliset osat. Kaasmarkun kylä sijoittuu kaakkois-luoteissuuntaiseen Harjunpäänjoen laaksoon, jota rajaa koillisesta ja luoteessa metsäiset vaihettumisvyöhykkeet. Rakentaminen on sijoittunut tyypillisesti juuri vaihettumisvyöhykkeille sekä pienille, laaksossa sijaitseville moreenisaarekkeille. 0 0,5 1 km TOPOGRAFIA (Pohjakartan tiedot muokattuna: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 04/2012, Korkeustiedot: Maanmittauslaitos, korkeusmalli 10 m 09/2012) 0 0,5 1 km MAISEMAN VYÖHYKKEET, vaalealla keltaisella laasksot, vaaleammalla vihreällä laaksoon sijoittuvat metsäiset saarekkeet, vaalean vihreällä vaihettumisvyöhykkeet ja tumman vihreällä selänteet. (Pohjakartan tiedot muokattuna: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 04/2012) MAISEMA-ANALYYSI

13 SELVITYSALUEEN MAAPERÄ (Pohjakartan tiedot muokattuna: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 04/2012, GTK) 2. MAISEMA-ANALYYSI 13

14 Vesiolosuhteet Selvitysalueen vedet kerääntyvät Kaasmarkunjokeen, joka virtaa kaakkois-luoteissuuntaisesti selvitysalueen läpi yhtyen Kokemäenjokeen. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. Elollinen luonto Aiemmin laadituisssa luontoselvityksissä (Kaasmarkunjoen luontoselvitys Kirkkosillan ja Tehtaansillan väliltä (Rajala 1998) sekä Kaasmarkun osayleiskaavaalueen luontoselvitys (Suomen Luontotieto Oy 2007) on tunnistettu Kaasmarkun arvokkaimpia luontokohteita. Kaasmarkunjoki rantoineen on alueen tärkeimpiä luonnonympäristöjä, jossa esiintyy Luontodirektiivin liitteen IV lepakkolajeja. Kirkkosillan ja Tehtaansillan välille sijoittuu lehtomainen, luontoarvoiltaan jokirannan merkittävin osuus. (Suomen Luontotieto Oy 2007) Alue on merkitty seutu- ja maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi. Toinen seutukaavassa esitetty suojelualue on Keronpäänkallion merkittävä perinnebiotooppi. Muita tärkeitä luontokohteita alueella ovat kaksi liito-oravan elinympäristöä, joista pohjoisempi alue on kuitenkin menettänyt luontoarvojaan hakkuiden myötä, eikä täytä enää luonnonsuojelulain mukaisia kriteerejä. Lisäksi Mikkolanmäellä on tunnistettu mäyrän pesäpaikka. (Suomen Luontotieto Oy 2007) Alueelta ei ole löytynyt luonnonsuojelulain mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, eikä metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Myöskään vanhoja metsiä ei alueella esiinny. (Suomen Luontotieto Oy 2007) Mäyrien pesiä 0 0,5 1 km Keronpäänkallion perinnebiotooppi Liito-oravan elinympäristö Kaasmarkunjoen rantalehto Liito-oravan elinympäristö SELVITYSALUEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET (Osayleiskaavaluonnoksen liitteenä esitetyt luontokohteiden rajaukset, pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) Haitallinen tulokaslaji jättipalsami on levittäytynyt lähelle jokirantaa. Jättipalsamia tulisi estää leviämästä. Kaasmarkunjoen ranta-alueet ovat luontoarvoiltaan tärkeitä MAISEMA-ANALYYSI

15 Kasvillisuus MERKKIEN SELITYKSET Valumasuunta Vesiolosuhteet SELVITYSALUEEN VESIOLOSUHTEET (Pohjakartan tiedot muokattuna: Maanmittauslaitos, maastotietokanta 04/2012, valuma-alueen rajat Ympäristöhallinnon OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu 06/2012) Osayleiskaavaluonnoksen liitteenä esitetyt Kaasmarkun arvokkaimmat luontokohteet. (Karttalähde 2. MAISEMA-ANALYYSI 15

16 2.6 Maisemakuva Kaasmarkun maisemakuva on monipuolista. Kaasmarkun kylän kohdalla jokilaakso ei hahmotu laajana yhtenäisenä viljelysalueena, sillä viljelyksiä korkeammalle kohoavia metsäisiä saarekkeita sijoittuu Kaasmarkun kylän kohdalle useita. Tyypillisiä piirteitä Kaasmarkun maisemakuvalle ovat: avoimien viljelysalueiden vaihtelu metsäisten saarekkeiden kanssa. Rakentaminen on suurimmaksi osaksi sijoittunut pääasiassa juuri metsäisille saarekkeille. laajat näkymät, erityisesti valtatien varrelta ja Leinerperin tieltä kyläkeskustan itäpuolelta. maiseman hahmottuminen rantapuuston ja metsäisten saarekkeiden rajaamina osakokonaisuuksina erityisesti kyläkeskustan kohdalla. rakennetun kyläkeskustan rajautuminen viljelysmaisemasta melko selkeänä, erityisesti Rukoushuoneenmäen kohdalla. maisemallisesti näyttävät, nk. identiteettirakennukset, jotka toimivat maamerkkeinä alueella. tieltä avautuvat näkymät viljelysmaisemaan metsäsaarekkeiden välistä, esimerkiksi Kaasmarkuntieltä, Kivialhontieltä sekä Alamäentieltä. Maisemakuvan kannalta tärkeimmät peltoalueet sekä näkymät on esitetty seuraavan aukeaman maiseman arvot- kartalla. Näkymä Rukoushuoneenmäen kupeesta kohti Fatiporia. Viljelysalue Rukoushuoneen ja Fatiporin välissä sekä Kaasmarkunjokirannassa ovat kyläkeskuksen maisemakuvan kannalta tärkeitä. Rannan puolen pellot näkyvät jo 1600-luvun lopun kartassa. Näkymä avoimeen viljelysmaisemaan Leineperintieltä länteen kohti Kaasmarkkua MAISEMA-ANALYYSI

17 0 0,5 1 km ORTOILMAKUVA KAASMARKUN ALUEESTA 2. MAISEMA-ANALYYSI 17

18 2.7 Maiseman arvot Selvityksessä on pyritty tunnistamaan maiseman tärkeimmät arvot, jotta ne voidaan ottaa huomioon kyläaluetta kehitettäessä. Maiseman arvot- kartassa on esitetty koostetusti Kaasmarkun kylän arvokkaimmat ominaispiirteet ja kohteet. Aiemmissa inventoinneissa tunnistetut alueet on otettu mukaan karttaan, lisäksi on esitetty tässä selvitystyössä havaittuja maisemakuvallisia arvoja. Kartassa on esitetty myös vanhojen karttojen perusteella tulkitut peltoalueiden rajaukset sekä vanhat, säilyneet tielinjaukset. Maisemakuvallisista arvoista on kartalla esitetty kylän maisemakuvan kannalta merkittävät pellot, lähimaiseman kannalta merkittävät pellot sekä tärkeät näkymät. Kylän maisemakuvan kannalta merkittävä pelto Sisältää pääasiassa laajoja viljelysalueita, joilla on tärkeä merkitys maisemakuvan kannalta. Laajojen peltoalueiden yli aukeaa pitkiä näkymiä. Kylän maisemakuvan kannalta merkittäviksi pelloiksi on osoitettu myös pienempiä peltoalueita kyläkeskuksen läheisyydessä, jotka olennaisesti kuuluvat kylän maisemakuvaan. Lähimaiseman kannalta merkittävä pelto Pienialainen pelto, jolla on paikallista maisemakuvallista merkitystä, mutta joka ei ratkaisevasti vaikuta maisemakuvaan laajemmassa mittakaavassa. Nämä pienialaiset pellot rytmittävät maisemaa ja tarjoavat paikallisen maisemakuvan kannalta tärkeitä näkymiä. Tärkeä näkymä Tärkeiksi näkymiksi on osoitettu laajalle viljelysalueille avautuvia näkymiä ja toisaalta kapea-alaisempia näkymiä, jotka avautuvat yleensä metsäisten saarekkeiden välistä pelloille. MERKKIEN SELITYKSET AIEMMISSA INVENTOINNEISSA OSOITETUT ARVOKKAAT KULTTUURIYMPÄRISTÖT, MUINAISJÄÄNNÖKSET JA LUONTO- KOHTEET maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt (Satakunnan rakennusperintö 2005) arvokkaat rakennuskulttuurikohteet (Kaasmarkun rakennusinventointi 2008) muinaisjäännökset (Museoviraston muinaisjäännösrekisteri) arvokkaat luontokohteet (Osayleiskaavan liiteaineiston rajaukset) MAISEMAKUVALLISET ARVOT kylän maisemakuvan kannalta tärkeä pelto lähimaiseman kannalta tärkeä pelto tärkeä näkymä, kapea, rajattu tärkeä näkymä, laajalle avautuva VANHAT PELLOT JA TIET vanha tielinjaus, 1904 kartassa näkyvä vanha peltoalue, 1694 kartassa näkyvä MAISEMA-ANALYYSI

19 (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) m 2. MAISEMA-ANALYYSI 19

20 3. MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Tähän kappaleeseen on koostettu maisemalliset maankäyttösuositukset, joissa on pyritty huomioimaan analyysivaiheessa tunnistetut maiseman ominaisuudet sekä arvokkaimmat tunnuspiirteet. Osayleiskaava-alue on jaettu neljään luokkaan: maiseman kannalta rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet, maiseman kannalta rakentamiseen kohtalaisesti soveltuvat alueet, maiseman kannalta rakentamiseen heikosti soveltuvat alueet sekä maiseman kannalta rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvat alueet. Maankäyttösuositusten reunaehdoiksi on lisäksi otettu mukaan osayleiskaavassa huomioitu valtatien melualue (170 m tien keskilinjasta) sekä joen rantavyöhyke (yhdyskuntarakenteesta riippuen m). Lisäksi kartassa on esitetty nykyiset rakennetut alueet. Maankäyttösuositukset ovat suuntaa-antavia ja niitä on tarkasteltu pääasiassa maisemallisen näkökulman perusteella. Maankäyttösuosituksissa ei ole otettu kantaa maanomistusolosuhteisiin tai mitoitukseen. Kartalle on luokiteltu koko osayleiskaava-alueen rajauksen sisälle jäävä maa-alue. Eri osa-alueiden maankäytön kehittäminen vaikuttaa toisiin osa-alueisiin, ja rakentamisen painopisteitä tulee pohtia jatkossa huolella. Ei ole tarkoitus, että kaikki rakentamiseen soveltuvat / kohtalaisesti soveltuvat alueet rakennettaisiin kokonaan. 3.1 Maiseman kannalta rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet Rakentamiseen hyvin soveltuvat alueet on osoitettu Kaasmarkun nykyisten rakennettujen alueiden tiiviimpien osien läheisyyteen. Uuden rakentamisen painopiste tulee olla juuri nykyisten tiiviimpien kylänosien yhteydessä, jolloin uudet osat täydentävät luontevasti nykyistä kylärakennetta. Hyvin rakentamiseen soveltuvat alueet ovat maaperältään moreenimaita, eikä niillä ole erityisiä ympäristöarvoja. Osa-alue 1 Yleiskuvaus Rakentamiseen hyvin soveltuva alue on osoitettu Fatiporiin nykyisen rakentamisen itäpuolelle tällä hetkellä metsäiselle alueelle. Metsäisen alueen itäpuolella avautuvat laajat viljelysalueet. Näkymät alueen itäreunalta pelloille ovat osa-alueen hienoimpia maisemakuvallisia ominaispiirteitä. Toimenpidesuositukset Näkymät idän suunnasta osa-alueelle tulee ottaa suunnittelussa huomioon, sillä nykyinen metsäinen reuna-alue näkyy Leineperintieltä. Viljelysalue ja uusi rakentaminen tulee sovittaa yhteen esimerkiksi kasvillisuudella. Tärkeää on, että viljelysalueen reunaan muodostuu puustoinen reunavyöhyke, jonka voivat muodostaa rakennukset ja mahdollisesti osittain säilytettävä puusto / istutettava kasvillisuus. Vaikka alueella ei ole erityisiä maisemallisia kohokohtia itäpuolelle avautuvien näkymien lisäksi, esimerkiksi rakennustavalla ja pihojen rajautumisella / piharakentamisella voidaan luoda yhtenäistä ja miellyttävää kyläkuvaa. 3.2 Maiseman kannalta rakentamiseen kohtalaisesti soveltuvat alueet Rakentamiseen kohtalaisesti soveltuvat alueet käsittävät metsäsaarekkeita hieman kyläkeskuksen ulkopuolella. Ne ovat maaperältään pääasiassa moreenimaita, eikä niillä ole erityisiä ympäristöarvoja. Näille alueille mahdollisesti osoitettavan rakentamisen sijoittumista tulee pohtia tarkemmin, sillä ei ole tarkoitus, että kaikki alueet otetaan rakentamiskäyttöön. Osa-alue 2: Yleiskuvaus Alue käsittää Fatiporin koillispuoleisen metsäalueen. Maaperältään alue on pääasiassa moreenia ja maasto on melko tasaista. Osa-alue 2:n eteläpuolella avautuvat laajat pellot. Toimenpidesuositukset Alueen rakentaminen täydentäisi Fatiporin itäpuolista, hyvin rakentamiselle soveltuvaa aluetta. Tätä aluetta ei kuitenkaan tule ottaa ensimmäiseksi rakennettavaksi, vaan kylän rakennetta voidaan myöhemmässä vaiheessa tarvittaessa laajentaa tälle alueelle. Alueiden läheisyydessä on laaja muinaisjäännösalue, joka suojavyöhykkeineen tulee ottaa huomioon alueen maankäyttöä suunniteltaessa. Rakennettaessa metsän ja pellon reunalle rakennus tulee sovittaa huolella maisemaan. Tärkeää on, että viljelysalueen reunaan muodostuu puustoinen reunavyöhyke, jonka muodostavat rakennukset ja mahdollisesti osittain säilytettävä puusto / istutettava kasvillisuus. Osa-alueet 3-7 Yleiskuvaus Osa-alueet sijoittuvat metsäisille moreenisaarekkeille Kaasmarkun kyläkeskuksen etelä-, lounais- ja koillispuolelle. Maaston notkelmissa esiintyy vähäisissä määrin savimaata. Alueille on sijoittunut jonkin verran rakentamista, mutta yleisilme on metsäinen. Saarekkeita ympäröivät laajat pellot ja ympäröivään maisemaan avautuu hienoja näkymiä saarekkeiden reuna-alueilta. Toimenpidesuositukset Alueille voidaan osoittaa jonkin verran uutta rakentamista. Rakentamista tulee pyrkiä osoittamaan keskitetysti tietyille osille/saarekkeille, tukeutuen mahdollisuuksien mukaan nykyiseen rakentamiseen. Metsäiset alueet tulee pyrkiä säilyttämään mahdollisimman yhtenäisinä. Saarekkeiden pääasiassa metsäiset reuna-alueet ovat tärkeitä maisematiloja rajaavia elementtejä. Ne ovat myös mahdollisia uusia tonttimaita etsittäessä houkuttelevia, niiltä avautuvien näkymien ansiosta. Näille reuna-alueille rakennettaessa rakennus tulee sovittaa huolella maisemaan. Tärkeää on, että viljelysalueen reunaan muodostuu pääasiassa puustoinen reunavyöhyke, jonka muodostavat rakennukset ja mahdollisesti osittain säilytettävä puusto / istutettava kasvillisuus. Erityishuomioita osa-alueista: 3. osa-alueen keskellä sijaitseva pronssikautinen hauta suojavyöhykkeineen tulee huomioida suunnittelussa. 4. osa-alueen koillisreuna on merkitty rakentamiselle soveltumattomaksi alueeksi, sillä kyseessä on jyrkkä kallioinen rinne. 6. osa-alueen pohjoispuolelle sijoittuu rakentamiselle soveltumaton alue, josta on luontoselvityksen yhteydessä löydetty mäyrän pesä. 3.3 Maiseman kannalta rakentamiseen heikosti soveltuvat alueet Heikosti rakentamiseen soveltuvat alueet käsittävät esimerkiksi kyläkeskustan läheisyyteen sijoittuvia pieniä peltoalueita, jotka ovat kylän maisemakuvan kannalta tärkeitä. Lisäksi niiden maaperä on rakentamiseen huonoa hiesumaata. Lisäksi heikosti soveltuviksi alueiksi on osoitettu valtatien pohjoispuolella sijaitseva metsäinen alue valtatien läheisyyden ja muusta rakentamisesta irrallisen sijainnin takia. 3.4 Maiseman kannalta rakentamiseen erittäin huonosti soveltuvat alueet Rakentamiseen erittäin huonosti soveltuviksi alueiksi on osoitettu muinaisjäännösalueet, erityisiä luontoarvoja sisältävät alueet, valtatien melualue, joen suojavyöhyke sekä maisemallisesti erityisen tärkeät peltoalueet. Alueilla on paljon hiesu- ja savimaita, jotka ovat huonoja rakentamiselle. 3.5 Rakennetut alueet Kartassa on esitetty tällä hetkellä rakennetut alueet. Rakennettuja alueita voidaan mahdollisuuksien mukaan täydentää, mutta se on tehtävä harkiten ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot erityisesti huomioiden. MERKKIEN SELITYKSET maiseman kannalta hyvin rakentamiseen soveltuvat alueet maiseman kannalta kohtalaisesti rakentamiseen soveltuvat alueet maiseman kannalta heikosti rakentamiseen soveltuvat alueet maiseman kannalta erittäin huonosti rakentamiseen soveltuvat alueet rakennetut alueet valtatien melualue joen rantavyöhyke osayleiskaavaluonnoksessa esitetty ulkoilureitti nykyiset, tiiviit kyläkeskustan osat MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET

21 (Pohjakartta Maanmittauslaitos, peruskartta rasteri 04/2012) m 3. MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET 21

22

23 LÄHTEET JA KIRJALLISUUS Kirjalliset lähteet Heikkinen, Titta Ulvilan esihistorialliset ja historiallisen ajan muinaisjäännökset. Satakunnan museo, inventointiraportti. Innanmaa, Kerttu Suur-Ulvilan historia II. Köykkä, Sirkka; Siirala, Maisa Vanhat vesirakenteet - esimerkkinä Kullaanjoki. Historia, nykytila ja kehittämissuunnitelma. Vesi ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A:217. Pukkila, Jouko Satakunnan museo. Ulvila Kaasmarkku, Osayleiskaava-alueen argeologinen inventointi. Rajala, Terhi Kaasmarkunjoen luontoselvitys Kirkkosillan ja Tehtaansillan väliltä. Salminen, Tuomas Sarkajaosta uusjakoon. Maanjaot ja kyläkuvan muuttuminen Ulvilan Kaasmarkussa 1700-luvulta vuoteen Ulvilan kotiseutuyhdistyksen julkaisuja N:o 2. Suomen Luontotieto Oy Kaasmarkun osayleiskaava-alueen luontoarvojen perusselvitys. Suuri maatilakirja II Turun ja Porin lääni. Ulvilan kaupunki, Ramboll Maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys. Kaasmarkun osayleiskaava. Virkkala, K., Kopisto A. ja Lehtinen E Suur-Ulvilan historia I. Ympäristöministeriö. Maisemamaakunnat. Internetlähteet Museovirasto Muinaisjäännösrekisteri. Kohdetiedot: Pikatienvarsi. Museovirasto Muinaisjäännösrekisteri. Kohdetiedot: Tehtaankoski. Museovirasto 2010a. Munaisjäännösreksteri. Kohdetiedot: Fredriksbergin - Sollankosken vasarapaja. Museovirasto 2010b. Muinaisjäännösrekisteri. Kohdetiedot: Honkala. Muinaisjäännösrekisteri. Museovirasto 2010c. Muinaisjäännösrekisteri. Kohdetiedot: Leineperin ruukki. Muinaisjäännösrekisteri. Pakki ympäristötietokanta. https://www.kulttuuriymparisto.fi/ Karttalähteet CLC2000 maankäyttö/maanpeite (25m): SYKE (osittain MMM, MML, VRK) CLC2000 aineiston tuotannossa on käytetty seuraavien tiedon tuottajien aineistoja: SYKE, MML, MMM (peltotiedot 1999), VRK (rakennetut alueet 2001) ja satelliittikuvien tulkinnassa hyödynnetty Metsähallituksen ja UPM Kymmene Oy:n aineistoja. Maanmittauslaitos 04/2012. Maastotietokanta, peruskartta rasteri. Maanmittauslaitos 09/2012. Korkeusmalli 10 m. Maaperä- ja kallioperäkartat. GTK. Ympäristöhallinnon OIVA- ympäristö- ja paikkatietopalvelu 06/2012. Tiedot valuma-alueista Vanhat kartat Sotilaskartta (1700-luku), Kokemäenjoki. Jyväskylän yliopiston julkaisuarkisto. Tekijä tuntematon. Kalmbergin kartta 1850-luku Pitäjänkartta 1928 Vanhat peruskartat vuosilta 1962 ja 1989 Venäläinen topografikartta 1904

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI

VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI VEDET, METSÄT JA MÄET HUIKONMÄKI - HANKASALMI KIVIJÄRVI - KEURUU PIENET YKSINÄISTALOT - REKOLA - LUHANKA RINTAMAMIESTALOT - SEPÄNKATU HANKASALMEN ASEMANKYLÄ ASEMARAKENNUKSET - HAAPAMÄKI KIRKKORAKENNUKSET

Lisätiedot

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9

Sisällys: Negatiiviluettelo 9 Dialuettelo 9 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta inventoitavasta alueesta 4 2. Kaava-alueen topografia ja tutkimukset 5 Kartta alueelle tehdyistä koekuopista 6 Valokuvat 7 Negatiiviluettelo

Lisätiedot

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN

LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAISEMALLINEN SELVITYS LINIKKALAN OSAYLEISKAAVA FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU LOIMIJOEN MAISEMA JA TEOLLISUUS HISTORIASTA TULEVAAN MAAKIRJAKARTAT 1660-70-LUKU Linikkalan osayleiskaava-alueen

Lisätiedot

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi

Turrin asemakaavan laajennus ja muutos nro 241 Maisema-analyysi 23.12.2015 Pirkkalan Maankäyttö Kuvien tekijänoikeudet Ilmakuvat: Google maps, Paitsi dia 10 Pirkkalan kunta Dia 3, viistoilmakuva: Lentokuva Vallas Oy Katunäkymät: Google streetview Dia 2, Turrin asuinalue

Lisätiedot

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA

1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Harjunpäänjoen kulttuurimaisema 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Harjunpäänjoen kulttuurimaisema 1.3. Kunta Ulvila 1.4. Pinta-ala 3 492 ha 1.5. Aikaisemmat

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO

TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO TYRNÄVÄN KUNTA Murron ja Ojakylän osayleiskaava Liite 7 MURTO-OJAKYLÄN MAISEMASELVITYS YHTEENVETO LuA 96 / Maisemasuunnittelun koulutusohjelma Maisemasuunnittelun metodit Oulun ammattikorkeakoulu Luonnonvara-alan

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot.

Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot. Laitila; Kakonkallio ja Kokonkalliot. Tuulipuistoinventointi 1.7.2013 Kari Uotila ja Ulla Moilanen Muuritutkimus ky Tiivistelmä Laitilan kunnan alueella tarkastettiin yhteensä neljä KukkoTuuli Oy:n suunnittelemaa

Lisätiedot

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Parkano Pentinrannan asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Tapani Rostedt Kustantaja: Suunnittelutalo Oy / Parkanon kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta...

Lisätiedot

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS

ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ESPOONJOKILAAKSON ESISELVITYS ANALYYSI JA KEHITTÄMISSUUNNITELMA 20.10.2011 Suunnittelualueen sijainti / maiseman historia Jokilaakso oli pitkään metsäselänteiden reunustamaa avointa maisemaa, peltoja ja

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS

IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA IMMERSBYN OSAYLEISKAAVAN MAISEMASELVITYS FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Maisemaselvitys 1 (15) Ger Riikka FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osmontie

Lisätiedot

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014

Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 1 Kyyjärvi Hallakangas tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Tuulipuisto Oy Kyyjärvi 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Inventointi... 5 Kuvia...

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta

KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi. Timo Jussila. * ~~I!Qf!!T!!.fll. Kustantaja: Kuortaneen kunta KUORTANE Mäyryn kaavamuutosalueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila * ~~I!Qf!!T!!.fll _L--..._ ARKEOLOGISET TUTKIMUKSET ~ TAIDOLLA VUODESTA 1988 Kustantaja: Kuortaneen kunta 2 Sisältö: Perustiedot....

Lisätiedot

Salon seudun maisemat

Salon seudun maisemat Salon seudun maisemat Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus, Marie Nyman, Alueiden käyttö 29.1.2014 TAUSTAA: ELY-keskuksen

Lisätiedot

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA

KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO KEMPELEEN KUNTA KEMPELE TAAJAMAN OSAYLEISKAA- VAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS MAISEMA- JA VIHERVERKKO Sepänkatu 9 A 7, 90100 Oulu Puh.010 2414 600 Fax 010 2414 601 etunimi.sukunimi@airix.fi KEMPELEEN KUNTA tyhjä sivu Sisällysluettelo

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu

Eteläinen rantamaa, Kaakkoinen viljelyseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Vaalimaan jokilaakso 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Vaalimaan jokilaakson kulttuurimaisema 1.3. Kunta Virolahti ja Miehikkälä 1.4. Pinta-ala 1 700 ha 1.5.

Lisätiedot

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen

ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v Timo Jussila Hannu Poutiainen 1 ENONKOSKI Käkötaipale-Valkeislahti Ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi v. 2011 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: UPM / Sulkavan Palvelut Oy 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot...

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö Kunnanhallitus 74 07.03.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi/lausuntopyyntö 622/11.05.00/2016 Khall 74 Ympäristöministeriö pyytää Euran kunnan lausuntoa 15.1.2016 valtakunnallisesti

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

Maiseman perustekijät Maisemarakenne

Maiseman perustekijät Maisemarakenne Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet.

LIITE 1 Porin kaupunki NOORMARKUN - TOUKARIN OSAYLEISKAAVA. Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE. Laaksot. Välivyöhykkeet. Selänteet. LIITE 1 Masiemaselvitys MAISEMAN PERUSRAKENNE Laaksot Välivyöhykkeet Selänteet Päävesiuoma Pohjavesialueen raja Rakennetut alueet 1:50 000 Riikka Ger LIITE 2A Pohjoisosa MAISEMAKUVA Tärkeä näkymä Maamerkki

Lisätiedot

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava

Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava 82127096 Pyhäjoen kunta ja Raahen kaupunki Maanahkiaisen merituulivoimapuiston osayleiskaava Kaavaehdotus 20.11.2012 Tuulivoimalamuodostelmien esteettiset ominaisuudet Tuulivoimaloiden keskittäminen usean

Lisätiedot

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Honkajoki Paholammin tuulivoimapuisto Osayleiskaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1.

Lisätiedot

NATURA VERKOSTO

NATURA VERKOSTO NATURA 2000 -VERKOSTO Natura 2000 -verkostoon kuuluvien luontodirektiivin ja lintudirektiivin perusteella suojeltavien alueiden keskittymät. Ydinestimoinnissa käytetyn ytimen koko on 1000 km² ja säde 17,8

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Ylöjärvi Kyrönlahti Ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kuvia... 4 Kartat...

Lisätiedot

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Joulukuu 2011 Juha Rajahalme, rakennusarkkitehti AMK RakennusArkki RA Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011 Inventoinnin tausta Juankosken keskustaajamassa

Lisätiedot

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden

ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden 1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto , , , 9.1. 1/7 LIITE A Maankäyttö- ja rakennuslain 63. :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaavoitusosasto 23.1.2013, 29.4.2014, 5.1.2015, 9.1.2016 TÖLBY, NORRSKOGENIN ASEMAKAAVA JA SIIHEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013

Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Merikarvia Korpi-Matti - Puukoski voimajohtolinjan arkeologinen inventointi 2013 Tiina Vasko 2013 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Arkisto- ja rekisteritiedot Tiivistelmä Sijaintikartta Linjakartta

Lisätiedot

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon.

Tämä tarkastuskertomus liittyy Pohjanmaan museon Teuvan kunnalle antamaan lausuntoon. TARKASTUSKERTOMUS PMA 1201 Paikka TEUVA ÄYSTÖ KUKUNKALLIO Tarkastuskäynti 23.5.2012 Pentti Risla Kukunkallio E:n sijainti PK lehti 124302 RIIPPI P: 6937296 I: 237804 P (YKJ): 6940205 I (YKJ): 3237869 Taustaa

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA

PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Porvoon kaupunki Asiakirjatyyppi Maisemaselvitys Päivämäärä Joulukuu 2013 Työnumero 82119884 PORVOON KAUPUNKI PELLINGIN RANTAOSAYLEISKAAVA pellingin SISÄSAARISTON MAISEMAselvitys Tarkastus

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti 6.-7.9. 2012 Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki POHJASLAHTI sijaitsee Pirkanmaalla Tarjanneveden rannalla

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIESJÄRVEN YLEISKAAVA: TAMMELAN KUNTA, TEKNINEN OSASTO Kohde ja suunnittelua lue Liesjärven yleiskaava Dnro: 138/2004 Liesjärven yleiskaava-alue käsittää Liesjärventien

Lisätiedot

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys

Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Lappeenranta Hyväristönmäki muinaisjäännösselvitys Keskustaajaman osayleiskaava 2030 inventoinnin v. 2014 täydennys Hyväristönmäen osa-alueelta Timo Jussila Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Sisältö Perustiedot...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila

Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila 1 Tammela Pääjärvi Haukilammi Mäkilän ranta-asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Tilaaja: Ympäristösuunnittelu Oy / UPM-Kymmene Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008

Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 1 Valkeakoski Holminrannan ja Kipparin-Yli-Nissin asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi 2008 Hannu Poutiainen Timo Jussila Kustantaja: Valkeakosken kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot...

Lisätiedot

GEOLOGIA. Evon luonto-opas

GEOLOGIA. Evon luonto-opas Evon luonto-oppaan tekemiseen on saatu EU:n Life Luonto -rahoitustukea GEOLOGIA Korkokuva Evon Natura 2000 -alueen pohjois-, itä- ja länsireunoilla maasto kohoaa aina 180 m meren pinnan yläpuolelle asti.

Lisätiedot

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010.

Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. 1 Muhos Päivärinteen osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2010. Hannu Poutiainen Kustantaja: Muhoksen kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartta... 4 Muinaisjäännökset...

Lisätiedot

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013

Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 1 Iisalmi Lampaanjärvi-Pörsänjärvi Osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2013 Timo Jussila Timo Sepänmaa Tilaaja: Iisalmen kaupunki 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10...

https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/kk/kk_alue_raportti.aspx?alue_id=10... Page 1 of 2 alueraportti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Purmojärven rantayleiskaavaan liittyvä inventointi KAUHAVA PURMOJÄRVI (KORTESJÄRVI) PURMOJÄRVEN KYLÄNRAITTI pohjakartta Maanmittauslaitos lupanro 001/HTA/08

Lisätiedot

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004

PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 1 PIELAVESI Sulkavajärven rantayleiskaavaalueen muinaisjäännösinventointi 2004 Timo Jussila Kustantaja: Pielaveden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Täydennysinventointi lokakuussa 2004...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA:

LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: LUONTOSELVITYS KALAJÄRVI TILA: 743-416-5-146 SEINÄJOEN KAUPUNKI 2016 1. YLEISTÄ Tämän luontoselvityksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö Seinäjoen kaupungin alueella olevalla tilalla 743-416-5-146

Lisätiedot

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009

Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Kangasala Keskustan osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2009 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Kangasalan kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 2 Inventointi... 3 Kylätontit...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012

Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 1 Porvoo Tolkkinen - Nyby Maakaasuputkilinjausten ja terminaalialueen muinaisjäännösinventointi 2012 Timo Jussila Kustantaja: Pöyry Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Yleiskartat...

Lisätiedot

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011

Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Tampere Härmälä Entisen lentokonetehtaan alueen muinaisjäännösinventointi 2011 Tapani Rostedt Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Vanha

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla Elina Kuusisto 25.5.2010 Uudenmaan maakuntakaavan uudistaminen 2 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava eli maakuntakaavan uudistaminen on tekeillä Kaavatyö on selvitysvaiheessa:

Lisätiedot

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila

Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi Timo Jussila 1 Saarijärvi Rajalan teollisuusalueen ja Rajalantien eteläpuolisen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2007-2008 Timo Jussila Kustantaja: Saarijärven kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA Tiituspohja Ympäristöselvitykset KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu, 000 Jyväskylä www.keskisuomi.fi Liikennevarausten ympäristöselvitykset..006 TIITUSPOHJA Sisältö PERUSTEET Selvitystyön

Lisätiedot

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan

VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan 1 VESILAHTI LAUKKO muinaisjäännösinventointi rantaasemakaavan muutosalueella 2015 Timo Sepänmaa Ville Laakso Tilaaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi...

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007

Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 1 Tampere Lahdesjärvi-Lakalaiva osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila Kustantaja: Tampereen kaupunki 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta... 4

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014

Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Rauma Maanpää Asemakaava-alueen arkeologinen inventointi 2014 Tiina Vasko 2014 Satakunnan Museo 2 SISÄLLYSLUETTELO Yleiskartat 2 kpl Arkisto ja rekisteritiedot Tiivistelmä 1. Johdanto 7 2. Alueen historia

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi

KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi KOUVOLA VERLA Osayleiskaavan laajennusalueen inventointi Kreetta Lesell 2009 DG860:1 M U S E O V I R A S T O 1 Sisällys: Sisällysluettelo 1 Arkistotiedot 2 1. Johdanto 3 Kartta kaava-alueesta 4 2. Alueen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014

Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 1 Espoo Kurttila Kurtbacka Arkeologinen valvonta historiallisen ajan kylätontilla 2014 Timo Jussila Johanna Stenberg Tilaaja: Neste Oil Oyj 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartat... 3 Valvonta... 6 Vanhoja

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006

JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 JALASJÄRVI Jokipiin alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Jalasjärven kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 2 Paikannuskartat... 3 Maastokarttaote... 4 Maakirjakarttaote...

Lisätiedot

PADASJOKI KASINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN. Alavirta

PADASJOKI KASINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN. Alavirta PADASJOKI Alavirta Osa tiloista Metsä-Ansio 576-405-1-264 Pelto-Ansio 576-405-1-311 Karhunsalmi 576-405-1-360 Rimminmutka 576-405-1-277 KASINIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys

ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA. Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys ALAKÖNKÄÄN KOSKIMAISEMA Maisema-alueen aikaisempi nimi ja arvoluokka: Ehdotettu arvoluokka: Valtakunnallisesti arvokas maisemanähtävyys Kunta: Utsjoki Pinta-ala: 780,1 ha Maisemaseutu: Pohjois-Lapin tunturiseutu

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA

ASIKKALAN KUNTA 29.5.2009. Kunnanhallitus VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA VESIVEHMAAN OSAYLEISKAAVAN SUUNNITTELUN TAVOITTEITA 1. Yleiset tavoitteet: Vesivehmaan kylään kohdistuvia yleisiä suunnittelun lähtökohtia ovat kulttuurimaiseman, rakennetun ympäristön sekä luonnonympäristön

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) TUULIVOIMALAT JA MAISEMA Lieto 8.12.2011 Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin) 1 Tuulivoimarakentamisen maisemavaikutukset ovat sidoksissa: 1) Voimaloiden ja niihin liittyvien rakenteiden: ulkonäköön,

Lisätiedot

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006

LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 1 LAPPEENRANTA Ruoholampi 3 (Muntero) asemakaava-alueen muinaisjäännösinventointi 2006 Timo Jussila Kustantaja: Lappeenrannan kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Maastokartta, tutkimusalue,

Lisätiedot

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016

SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 1 SIIKAJOKI Kangastuulen tuulivoimapuiston muinaisjäännösten täydennysinventointi 2016 Hannu Poutiainen Timo Sepänmaa Tilaaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Tutkimus...

Lisätiedot

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella

Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella .\ \ 1 \ 1 1 Valtatie 4:n uuden Iin ohikulkutien aluevaraussuunnitelmaan liittyvä arkeologinen inventointi Iijoen pohjoispuolella 22.-24.10.2010 Kulttuurintutkijain Osuuskunta Aura Sami Viljanmaa 2010

Lisätiedot

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014

Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 1 Karkkila Nuijajoen ranta-asemakaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2014 Timo Jussila Tilaaja: UPM-Kymmene Oyj / Karttaako Oy 2 Sisältö Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Muinaisjäännökset... 4 1 KARKKILA

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi INVENTOINTIRAPORTTI Raasepori Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi 24.4.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa Laulumaa

Lisätiedot

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008

LIITE 5. Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n. voimajohtohankkeen alueella. Vesa Laulumaa 2008 1 Arkeologinen inventointi Hikiä Forssa 400 + 110 kv:n voimajohtohankkeen alueella Vesa Laulumaa 2008 Sisällys Johdanto 2 Inventointialue 2 Työnkulku ja tulokset 3 Kommenteja voimalinjan alueella sijaitsevista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 132-AK1302a NAKKILAN KUNTA KESKUSTAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 4 JA 8 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 11.6.2013 Nosto Consulting Oy Suunnittelualue Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (8)

Lisätiedot

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011

Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011 1 Hämeenkyrö Vt. 3:n parannusalueen Hämeenkyrön liittymän tienoon muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Ramboll Finland Oy 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 4 Vanhat

Lisätiedot

Viranomaisneuvottelun muistio

Viranomaisneuvottelun muistio 1 (5) Pasi Ronkainen UPM-Kymmene Oyj Jänisjoen ranta-asemakaava, Tohmajärvi UPM-Kymmene Oyj, Kyyrönlammen ja Mäntylammen ympäristöjen ranta-asemakaava, Joensuu Tornator Oyj, Palojärven, Tekojärven ja Ala-Koitajoen

Lisätiedot