NAINEN. +eläke. 3 erää sinun rahoistasi. Eläke ei ole vain eläkeläisten asia s. 8. Nainen työuralla Pelastavatko koti-isät kaiken?

Transkriptio

1 Eläke ei ole vain eläkeläisten asia s. 8 NAINEN +eläke 3 erää sinun rahoistasi I Nainen yhteiskunnassa Oletko sinä hankala tyyppi? II Nainen työuralla Pelastavatko koti-isät kaiken? III Nainen eläkkeellä Pitäisikö Pirkon paeta Tanskaan?

2 Suomessa on hyvä olla nainen SUKUPUOLTEN VÄLINEN TASA-ARVOINDEKSI, 2013 ISLANTI Suomi 3. NORJA 4. RUOTSI 5. FILIPPIINIT LÄHDE: MAAILMAN TALOUSFOORUMIN GENDER GAP INDEX 2013 MIKÄ TASA-ARVO -KYSYMYS PITÄISI RATKAISTA KIIREISIMMIN SUOMALAI- SESSA YHTEISKUNNASSA? OLETKO MIETTINYT OMIEN VALINTOJESI VAIKUTUSTA TULEVAAN ELÄKKEESEESI? TUTKINNON SUORITTANEET 15 VUOTTA TÄYTTÄNEESTÄ VÄESTÖSTÄ, 2012 Tutkinnon suorittaneita Keskiaste Alin korkea-aste Alempi korkeakouluaste Ylempi korkeakouluaste Tutkijakoulutusaste TASA-ARVO ETENEE Jo vuonna 2002 naiset ohittivat miehet ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden määrässä. MARYAN ABDULKARIM antirasistinen feministinen verkosto ARX Tasa-arvo kysymyksille, joita yhteiskunnan tulisi ratkaista, ei ole olemassa hierarkiaa. Esimerkiksi naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tulisi puuttua välittömästi, samoin esteettömän kulkemisen pitäisi olla mahdollista kaikille. Myös etnistä vähemmistötaustaa omaavien oikeus taloudelliseen riippumattomuuteen tulisi korjata heti. Nämä eivät suinkaan ole ainoita. Meillä on resurssit ja osaaminen ratkaista ongelmat asettamatta niitä tärkeysjärjestykseen % NAISET MIEHET LÄHTEET: OPPILAITOSTILASTOT, TILASTOKESKUS En ole joutunut miettimään työpaikkoja enkä lastentekoa eläkkeen kannalta, sillä kuulun sen verran etuoikeutettuun sukupolveen, että esimerkiksi kotihoidon tuki on huo mioitu työeläkkeessä. Ainoa, mitä olen miettinyt, on se, että olen tehnyt töitä 14-vuotiaasta saakka ja maksanut koko ajan eläkemaksuja. Nuorena maksetut maksut eivät kuitenkaan koskaan tule hyödyttämään minua millään tavalla. Se tuntuu väärältä. Pellolta professoreiksi Aluksi oli suo, kuokka, Jussi ja vaimo kotona. Sitten tulivat palkkaerot. Se kuulostaa provosoinnilta, mutta pitää paikkansa, sanoo Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen Turun yliopistosta. Hän on tutkinut sukupuolihistoriaa ja naisten palkkatyötä. Naiset ovat tienanneet vähemmän niin kauan kuin ovat käyneet töissä. Maatalous-Suomessa ne, joilla ei ollut perhettä, työskentelivät piikoina. Heidän tulonsa olivat parhaimmillaan kolmannes renkien ansioista. Koulutetut saivat tietysti enemmän. Turun akatemiasta valmistui pappeja, lääkäreitä ja virkamiehiä, jotka kaikki tienasivat sen verran kuin kuuluikin. He kaikki olivat miehiä. Kun Suomi alkoi kaupungistua, oppineiden määrä kasvoi. Vuonna 1828 yliopistossa oli vain 330 opiskelijaa, sata vuotta myöhemmin jo sata kertaa enemmän. Pohjoismaiden ensimmäinen naisylioppilas Marie Tschetschulin hyväksyttiin erikoisluvalla Helsingin yliopistoon vuonna 1870, mutta naiset saivat samanlaisen opinto-oikeuden kuin miehillä vasta kolmekymmentä vuotta myöhemmin. He myös käyttivät sitä: 1910-luvulla yliopisto-opiskelijoista oli naisia jo 40 prosenttia. Koulutus merkitsi kehitystä, si vis tystä ja tasa-arvoa, joiden kärkimaa Suomi peruskoulusysteemeineen nykyään on. Enää koulutus ja tienestit eivät vain kulje kaikilta osin käsi kädessä. Jos hyvin koulutetut ansaitsisivat edelleen paremmin kuin vähemmän koulutetut, naiset saisivat enemmän rahaa kuin miehet. Korkeakoulutetuista 57 prosenttia on naisia, mutta naisten euro on silti 83 senttiä. Eurostatin NAISET OVAT TIENANNEET VÄHEMMÄN NIIN KAUAN KUIN OVAT KÄYNEET TÖISSÄ. mukaan palkkaerot ovat Euroopan unionin alueella vähän yli 16 prosenttia. Samasta työstä naisille maksetaan keskimäärin kuusi prosenttia vähemmän kuin miehille. Se näkyy korkeissakin sivistyslaitoksissa. Professoriliiton mukaan naisprofessoreille maksetaan 270 euroa vähemmän kuin miehille. Meillä on tehty palkkatutkimuksia, mutta ero on selittämätön. Tai siis siihen ei ole mitään asiallista syytä, Kirsi Vainio-Korhonen sanoo. Professorit, kuten monet muutkin, neuvottelevat itse palkkansa. Voi olla, että naiset ovat arempia vaatimaan lisää rahaa. Omasta kokemuksesta voin sanoa, että aika kovasti saa vaatia, Vainio-Korhonen sanoo. Sellaisesta kun saa helposti hankalan tyypin maineen. Hallitus kaavaileekin tasa-arvolakiin pykälää helpottamaan neuvotteluita: lakia ollaan uudistamassa siten, että työnantajan tulee kertoa, jos samasta työstä maksetaan eri palkka ja selvittää, mistä se johtuu. 16 prosentin palkkaerot eivät kuitenkaan johdu pelkästään sukupuolesta, vaan myös alanvalinnasta. Naiset hakeutuvat itse matalapalkkaisimmille aloille. Tutkijat puhuvat työmarkkinoiden segregaatiosta, siis sukupuolen perusteella eriytymisestä, mikä on Suomessa kovin jyrkkää. Vain 15 prosenttia työskentelee aloilla, joilla on suunnilleen yhtä paljon naisia ja miehiä. Alavalintoihin ei voi tietenkään puuttua millään, mutta kouluissa voitaisiin antaa vähän vähemmän kaavoihin kangistunutta ammatinvalintaohjausta, Vainio-Korhonen sanoo. Vaikka oikeasti kyllä kaikki työ pitäisi nähdä niin arvokkaana, että siitä maksettaisiin kunnolla. KATI OUTINEN näyttelijä Naisvaltaisten alojen liian pienet palkat. Niistä töistä maksetaan huonosti vain siksi, että ne ovat alun perin naisvaltaisia. Putkimies saa ihan älyttömän hyvää palkkaa siivoojaan verrattuna, vaikka molempien työ on huolehtia, että kiinteistö toimii. Ei työn sisältö tee siivoamisesta paskaduunia, vaan pieni palkka. Välillä mietin, miksi yleensä maksan eläkemaksuja, kun freelancerille ei kerry eläkettä alle kuukauden työrupeamista. Kun täytin neljäkymmentä, vapaaehtoista eläkesäästämistä markkinoitiin aggressiivisesti. Se sai ajattelemaan, että jos jäisin eläkkeelle, saisin alle tonnin kuussa. En halunnut mukaan niin moraalittomaan touhuun, joten säästän nyt omalla, epävirallisella tavalla. ANTTI ALÉN hallintopäällikkö, Miessakit ry Tasa-arvokeskustelun pitäisi perustua tutkittuihin faktoihin eikä ideologiseen huuteluun. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi, vaan sukupuolten välistä tasa-arvoasetelmaa ylläpidetään aktiivisesti eri toimijoiden taholta. Esimerkiksi siitä, että naisen euro on 80 senttiä, on miljoona eri versiota. Käsittääkseni miehet saavat sosiaalityöstä, jota itsekin teen, ihan yhtä vähän kuin naisetkin. Pitäisi miettiä, milloin pitää olla positiivista syrjintää ja milloin jokin on itse aiheutettua ja omaa valintaa. Aloitin eläkesäästämisen jo ennen kuin mahdollisista leikkauksista alettiin puhua. Olen itse valinnut sosiaalialan, jonka palkkaus on mitä on. Olen tasapainottanut tuloja sillä, että vaimo on kaupallisella alalla ja kerää bufferit vanhuusajalle. Koko eläkesysteemi voi olla jotain ihan muuta silloin, kun olen vanha. Ei voi varautua siihen, mistä ei tiedä. Piruako sitä huomista miettii, eihän sitä edes tiedä, elääkö. Nainen yhteiskunnassa 2 Lue lisää: 3

3 Nainen työuralla MIKÄ ON PARAS TAPA KANNUSTAA NUORIA NAISIA ETENEMÄÄN URALLAAN? OLETKO MIETTINYT OMIEN VALINTOJESI VAIKUTUSTA TULEVAAN ELÄKKEESEESI? ANNI VEPSÄLÄINEN toimitusjohtaja, Diacor Rohkaiseminen on tärkeintä. Kaikki naiset, myös nuoret, kaipaavat kannustusta jotta uskaltautuvat hakeutumaan aktiivisesti urallaan eteenpäin ja tarttua mahdollisuuksiin rohkeasti. Onnistumisen esimerkit ovat myös osoittautuneet toimivaksi tavaksi. Niitä tarvitaan oman työpaikan sisällä ja tietysti yhteiskunnassa laajemminkin. Kyllä olen. Kun lähdin TeliaSonera Finlandin toimitusjohtajan paikalta vuonna 2005, huolehdin, ettei sapattivapaani veny liian pit käksi, vaan hakeuduin töihin puolen vuoden jälkeen. Olen säästänyt rahastoihin jo pitkään, jotta varmistaisin itselleni lisäeläketurvaa tuleville eläkevuosille. Pidän kuitenkin huolta omasta hyvinvoinnistani niin, että jaksan olla mukana työelämässä 70-vuotiaaksi saakka. ANTERO LEVÄNEN henkilöstöjohtaja, HOK-Elanto Työpaikoilla kouluttaminen on paras tapa kannustaa, vaikka se ei aina heti näykään. Meillä HOK-Elannolla esimieskoulutuspaikoista kaksi kolmasosaa on viime vuosina mennyt naisille, mutta näyttää silti siltä, että ylemmän tason päällikkötehtäviin on silti päätynyt vähemmän naisia. Alepa-päälliköistä valtaosa on naisia, mutta johtoryhmässä on seitsemän miestä ja yksi nainen. Koti-isä ei aina pelasta Kotiäitiys on pitkästä aikaa muodissa, selvitti yhdysvaltalainen tutkimuskeskus Pew Reaserch Center vastikään. Huhtikuussa julkaistun raportin mukaan vielä 1960-luvulla lähes puolet yhdysvaltalaisista naisista jäi kotiin lasten synnyttyä. Luku pienentyi tasaisesti aina 1990-luvun loppuun saakka, kunnes kääntyi uuteen nousuun vuonna Viimeisen viidentoista vuoden aikana kotiäitien määrä on lisääntynyt kuudella prosentilla. Samaan aikaan lapsen pitkästä kotihoidosta on tullut ihanne. Tutkijat kutsuvat 2000-luvun alussa Suomessakin voimistunutta asennetta uusfamilismiksi. Se tarkoittaa perinteisten perhearvojen yhdistämistä omiin vapaisiin valintoihin. Lapsen ja uran välillä tasapainotteleminen on tavoiteltava tila, jota pohditaan naistenlehdissä vuodesta toiseen. Kotihoito on ideaali, jota vasten vanhemmat peilaavat ratkaisujaan, sanoo sukupuolittuneista työurista väitellyt Johanna Närvi. Hän työskentelee tutkijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. Kotiin jäämisessä ei ole mitään vikaa, paitsi että hoitovapaalle jäävät lähes poikkeuksetta naiset. Äidit käyttävät 98 prosenttia hoitovapaalla saatavasta kotihoidon tuesta, kerrotaan työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä Perhevapaat ja työelämän tasa-arvo -tutkimuksessa. Se on vuodelta 2009, mutta Närven mukaan luvut pitävät edelleen paikkansa. Kotien naisvaltaisuus luo helposti epätasa-arvoa työmarkkinoille. Työnantajat saattavat olla haluttomia palkkaamaan nuoria, perheellistymisiässä olevia naisia, koska ajattelevat, että naiset tulevat pian äideiksi ja jäävät työstä pois, Närvi sanoo. Tilanne olisi toinen, jos isät käyttäisivät vapaitaan useammin. Siksi hallitus päätti kevään kehysriihessä, että syksystä 2015 alkaen äiti voi olla hoitovapaalla vain vähän yli vuoden MITÄ EPÄVARMEMPI TYÖ, SITÄ PIDEMMÄKSI AIKAA JÄÄDÄÄN KOTIIN. aiemman reilun kahden sijaan. Jos lapsen kotihoitoa haluaa jatkaa, isän on jäätävä kotiin. Ikävä kyllä sekään ei ratkaise kaikkea. Amerikkalaistutkimuksessa todetaan, että toisin kuin yleensä ajatellaan, lapsen kotihoito ei ole pelkästään elintason tuoma mahdollisuus. Vain viisi prosenttia kotiin jääneiden äitien perheistä oli huomattavan hyvin toimeentulevia tai korkeakoulutettuja. Niistä äideistä, joilla on hyvä työmarkkina-asema, ei ole missään vaiheessa tarvinnut olla huolissaan, he palaavat töihin joka tapauksessa, Närvi sanoo. Pitäisi miettiä keinoja, joilla huonommassa asemassa olevia tuetaan. Työnantajan huolesta, että palkatun naisen tilalle tarvitaan kuitenkin sijainen, seuraa nimittäin, että naisia otetaan huomattavasti miehiä useammin pätkätöihin. Erityisesti kuntien naisvaltaisilla aloilla, kuten opetus- ja hoivatöissä, solmitaan paljon määräaikaisia sopimuksia. Kaiken kaikkiaan yli 25-vuotiaiden joukossa naisten määräaikaisuudet ovat vähintään kaksi kertaa yleisempiä kuin miesten. Se aiheuttaa itseään ruokkivan kierteen: mitä epävarmempi työ, sitä pidemmäksi aikaa jäädään kotiin. Naiset ovat hoitovapaalla keskimäärin puolestatoista vuodesta kahteen vuoteen, mutta kausi on pidempi, jos ei ole paikkaa, mihin palata. Se selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen huhtikuussa ilmestyneestä perhevapaatutkimuksesta. Kaksivuotiaiden lasten äideistä, joilla oli voimassa oleva työsopimus lapsen syntyessä, töihin oli palannut 70 prosenttia. Niistä, joilla ei, takaisin töissä oli vain 39 prosenttia. Jos nainen siirtyy kotihoidon tuelta työttömäksi, perheen elatus ajautuu helposti miehelle, Närvi sanoo. Silloin isällä ei ole paljon mahdollisuuksia jäädä kotiin. Parivuotiaiden lasten äideistä 70% HENKILÖÄ SIIRTYI TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLE. OLI PALANNUT TÖIHIN, JOS HEILLÄ OLI VOIMASSA OLEVA TYÖSUHDE. 36% HOITI LASTA EDELLEEN KOTONA, JOS TYÖSUHDE EI OLLUT VOIMASSA. Niistä joiden työsuhde ennen raskautta oli määräaikainen, vain reilu puolet eli 54%oli palannut töihin pari vuotta synnytyksen jälkeen. Viime vuonna parhaassa työiässä olevista naisista Muutos on merkittävä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Tutkijoiden mukaan kotiin jääminen lapsia hoitamaan ei selitä koko ilmiötä, vaan osa luopui aktiivisesta työnhausta muusta syystä. TYÖELÄMÄ KAIPAA NAISIA Naisten jääminen kotiin harmittaa kansantalouden vartijoita harmittaako se myös naisia eläkkeellä? Matkalla tapahtuu jotain, mikä liittyy ehkä perhesyihin ja ambitioihin. Olen siitä onnellisessa asemassa, ettei minun tarvitse huolehtia eläkkeen tasosta, johtajasopimuksessa on sovittu tietty eläketurva. Enemmänkin pelkään, että eläkkeelle siirtyminen tulee olemaan kova pala. Kun kaikki elämä pyörii työn ympärillä, miten siitä osaa irrottautua lisääntyvään vapaa-aikaan? Pitää ehkä alkaa harjoitella, hankkia vaikka jokin uusi harrastus. TARU PÄIVIKE toimitusjohtaja, Naisyrittäjyyskeskus Kokeneiden naisten roolimallit ja uratarinat ovat paras kannustuskeino. Niitä voisi tuoda esiin esimerkiksi oppilaitosten kautta. Yliopistojen alumnithan ovat käveleviä käyntikortteja työelämään. Toinen tärkeä keino on henkilökohtainen mentorointi. Oikeastaan jokaisen aikuisen naisen pitäisi ottaa valmistuvassa oleva nuori suojatiksi ja katsoa, miten voisi edistää tämän uraa. Muutamat ammattiyhdistykset, kuten Ekonomi liitto, tekevät hyvää työtä tämän suhteen. LÄHDE: JOHANNA ALATALO: TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA OLEVIEN MÄÄRÄ KASVANUT KEITÄ HE OVAT? TYÖPOLIITTINEN AIKAKAUSKIRJA 2/2013. Olen totta kai. Viimeiset viisi vuotta olen ollut palkkatöissä, mutta aiemmin toimin yrittäjänä, jolloin oli tärkeää huolehtia yrittäjän eläkevakuutus oikealle tasolle. Se ei saa olla alakanttiin, se on yrittäjän ainoa sosiaaliturva. Ikävä kyllä eläketurvasta säästetään helposti. Viime vuonna naisyrittäjien keskimääräinen eläke oli euroa kuukaudessa, mikä ei vain ole riittävä. Kuka muu yrittäjän asioista huolehtii kuin yrittäjä itse? 4 Lue lisää: 5

4 TERVEYTTÄ, MUTTA EI RAHAA 35-vuotiaalla alemmalla toimihenkilönaisella on edessään keskimäärin 49 elinvuotta. Samassa asemassa työskentelevällä miehellä ennuste on alle 44 vuotta. PITÄISIKÖ TYÖELÄKE JÄRJES- TEL MÄSSÄ OTTAA HUOMIOON SUKU PUOLTEN EROJA? OLETKO MIETTINYT OMIEN VALINTOJESI VAIKUTUSTA TULEVAAN ELÄKKEESEESI? MARKUS MANKIN työmarkkinalakimies, Kuntatyönantajat Työeläkejärjestelmän säännöillä ei voida korjata työelämän tasa-arvoongelmia. Ne pitää korjata kehittämällä työelämää ja muuttamalla asenteita. Jos palkkatasot olisivat yhteneväisemmät ja perhevapaat jakaantuisivat tasaisemmin, tilanne olisi parempi. Ongelma ei ole pelkästään sukupuolten välillä: myös nykyiseen työelämään liittyvät katkot, kuten toistuvat työttömyysjaksot ja vapaaehtoinen työuran huokoistaminen vähentävät eläkekarttumia. 100 Työntekijäasemassa olleilla naisilla 100 TYÖKUUKAUTTA kohden eläkettä maksetaan keskimäärin 75 KUUKAUTTA. Työntekijämiehillä sama luku on 50. LÄHDE: SOSIOEKONOMISET EROT TYÖURAT, ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN JA ELÄKEJÄRJESTELMÄ. ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA 1/ 2014 En ole eläkesäästäjä ja olen omalla kohdallani toteuttanut perhevastuiden hoitamisen tasapuolista ja oikeudenmukaista jakautumista. Sen sijaan koetan vaikuttaa työkykyni ylläpitoon omilla terveys- ja elämäntapavalinnoilla. Täytyy myös muistaa, että koulutus- ja työuravalinnoilla on keskeinen merkitys eläketurvan tasoa ajatellen. Ansiotaso määrittää eläkekarttumien ja muun ansiosidonnaisen sosiaaliturvan tason. Siinä mielessä työ on parasta sosiaaliturvaa. Tulevilla eläkeläisnaisilla ei välttämättä mene ihan niin huonosti kuin voisi ajatella. Näin kertoo Eläketurvakeskus ETK:n hiljattainen tutkimus. Naisen palkkaeuro on keskimäärin 83 senttiä, mutta kokonaiseläke-euro vielä vähemmän, 78 senttiä. Siitä naisen omaan työuraan perustuu 69 senttiä, loput tulevat pääosin perhe-eläkkeistä. Naisen eläke-euro on kuitenkin tavallaan palkkaeuroa tasa-arvoisempi. Pienestäkin eläkkeestä kertyy yhteensä suurin piirtein yhtä suuri summa kuin miehille, sillä naiset elävät ja saavat eläkettä pidempään. Kuvitellaan Pirkko. Hän on ammatiltaan ompelija, mutta kun ompelijoita jossain vaiheessa lakattiin tarvitsemasta, Pirkko jäi vaille työtä. Hän teki yövuoroja leipomossa, siivosi ja piippasi toisinaan tuotteita kassalla, kunnes pääsi eläkevirkaan Helsingin Maunulan yhteiskoulun keittiöemännäksi. Sosioekonomisissa tutkimuksissa Pirkko sijoittuu alempien ja ylempien toimi henkilöiden alle kategoriaan työntekijät. Pirkko on 53-vuotias ja tällä hetkellä paremmassa asemassa kuin saman ikäiset työntekijämiehet. Hän on töissä kuntasektorin palvelualalla, jossa talouden heilahtelut eivät näy samalla tavalla kuin esimerkiksi vientiteollisuuden aloilla. Vaikka Pirkko saisikin potkut, hänen olisi helpompaa löytää uusi työpaikka kuin finanssikriisin runtelemasta tehtaasta irtisanotun viisikymppisen miehen. Ompelijatar on tehnyt kaksi lasta alle kolmekymppisenä, mikä on pienentänyt hänen eläkettään. Se ei yksin selitä, miksi Pirkko saa vähemmän eläkettä kuin kategoriansa miehet, sillä äitiysloma ei aiheuttanut mitään valtavaa työuran lyhentymistä. Pitkät perhevapaat ovat vasta myöhempien aikojen keksintö. Julkiselta puolelta siirrytään sitä paitsi eläkepäiville vuotta myöhemmin kuin yksityiseltä. Jos Pirkko olisi Pitkät 78 senttiä NAISEN ELÄKE-EURO ON PALKKAEUROA TASA- ARVOISEMPI. TAVALLAAN. tilastojen keskiarvoa, hänen työuransa koko pituus jäisi vain noin kaksi vuotta lyhyemmäksi kuin miehillä. Sekin välimatka kapenee koko ajan, arvelee ETK:n erikoistutkija Noora Järnefelt. Seuraavan kymmenen vuoden aikana naiset menevät työuran pituudessa miesten ohi. Tähän asti kaikki olisi suhteellisen hyvin, elleivät naiset tienaisi vähemmän kuin miehet. Naisen palkkaeuro ei ole viime vuosina kasvanut, Järnefelt sanoo. Eläkejärjestelmä on vahvasti ansiosidonnainen, millä on kyllä puolensa: se kannustaa työntekoon ja koska se on lakisääteinen, siitä ei seuraa valtavaa tarvetta yksityiseen eläkesäästämiseen. Mutta jos palkka on pieni ja työura pätkittäinen, kuten Pirkolla, eläke jää pieneksi. Suurtalouskokin ammatti on myös fyysinen ja raskas. Pirkko joutuu jäämään polvivamman takia työkyvyttömyyseläkkeelle, kuten 30 prosenttia muistakin työntekijänaisista. Siinä missä naisten työura kestää keskimäärin 35 ja puoli vuotta, Pirkon on kymmenen vuotta lyhyempi. Silti Pirkko elää pitkään, kun verrataan parempipalkkaisiin naisiin: ylemmät toimihenkilöt elävät vain kolme vuotta kauemmin. Miehillä ero on kuusi vuotta. Pirkon työura on siis lyhyt, eläke pieni ja toimeen on tultava miehiä kauemmin. Tämä ei ole kovin tasa-arvoista, ETK:n Järnefelt sanoo. Hänen mukaansa eläkejärjestelmän keskeisimmät tavoitteet ovat vanhusköyhyyden ehkäiseminen ja kohtuullisen kulutustason säilyttäminen. Tanskassa ja Hollannissa Pirkon kokemaa työelämän eriarvoisuutta tasoitetaan reilunkokoisella peruseläkkeellä, joka ei riipu niin suoraan palkkatuloista. Naisten vanhusköyhyys on molemmissa pieni. Pitäisikö niin olla Suomessakin? Sitä ei voi ratkaista tutkimuksella, se on arvovalinta. MARKUS KANERVA toimitusjohtaja, Ajatushautomo Tänk Ei. Eläketurvaa heikentäviin tilanteisiin pitäisi vaikuttaa sukupuolineutraalisti. Esimerkiksi aika kotihoidon tuella voi laskea merkittävästi hoitajan eläkkeitä, oli kyseessä nainen tai mies. Sitä voisi korjata ottamalla käyttöön niin sanotun hoitajan työeläkevakuutuksen. Sen oletustasona toimisivat työmarkkinoilta saadut verotettavat ansiotulot. Vähän niin kuin YELvakuutuksessa. Kun olin puoli vuotta kotona kotihoidon tuella, mielessäni vilahti ajatus, että mitenhän tämä vaikuttaa eläkkeeseeni. Nykyään maksan YEL-maksuja. Pyrin maksimoimaan tämän hetkisen taloudellisen tilanteeni, en tulevaa eläkettäni. Ehkä taustalla on ajatus, että työurani jatkuu pitkälle yli nykyisten eläkeikärajojen, jolloin siirtyisin nykyisenkaltaiselle eläkkeelle vasta terveyteni pettäessä. Mikä voi tietysti tapahtua koska tahansa. MINNA HELLE edunvalvontajohtaja, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Työeläkejärjestelmä voi osaltaan tasoittaa pahimpia työelämän tasa- arvo-ongelmia, mutta se ei ole sen ensisijainen tehtävä. On tärkeää huolehtia, että äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaista kertyy riittävästi työeläkettä. Työeläkejärjestelmän ei kuitenkaan tule kannustaa naisia olemaan pitkiä aikoja kotona. Olen miettinyt. Eläke kertyy tehdystä työstä, joten ei ole olemassa poppaskonsteja riittävän eläkkeen saavuttamiseen. Toivon voivani tehdä pitkän työuran ja panostan siihen, että työkykyni ja osaamiseni pysyisivät hyvässä kunnossa. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta esimerkiksi liikuntaharrastukset ylläpitävät työkykyä. Nainen eläkkeellä 6 Lue lisää: 7

5 Jälkikirjoitus Kerro, kerro kuvastin! Eläkejärjestelmä on kuin suuri peili. Kun seison sen edessä, näen, että naisen työstään saama eläke on merkittävästi miehen eläkettä pienempi. Se ei tunnu mukavalta. Mutta onko vika peilissä, jos kuva on epämieluisa? Mielestäni vika ei ole peilissä, vaan työelämän todellisuudessa. Eläkepeili vain heijastaa sitä varsin tarkasti. Ja työelämän todellisuudessa naisen palkka-euro on paljon miehen euroa pienempi. Pienuuden syynä on osin se, että pienten lasten äitien työllisyysaste on selvästi isiä alhaisempi ja myös naisten urakehitys usein vaatimattomampi. Naisten palkatkin ovat kovin alhaisia monilla aloilla. Siksi naisen omasta työstä kertyvä eläke-euro on vielä paljon naisen palkka-euroakin pienempi. Työeläke ei ole taikasauva, joka tasoittaisi kaikki ne rypyt ja mutkat, jotka ovat tulleet vastaan uran aikana. Eläkepeilin kuva muuttuu vain, kun naisten omat valinnat, työelämän rakenteet ja koko yhteiskunta muuttuvat. Kuva muuttuu silloinkin hitaasti. Peili heijastaa kaikkia aikuiselämämme vaiheita. Jos siis haluamme kasvattaa naisen työeläke-euroa, meidän pitää muuttaa myös naisten omia valintoja ja arjen tekoja. Työeläkejärjestelmämme on nimittäin rakennettu niin, että se kyllä tuottaa vanhuuden turvan, kunhan työtä vain on ja teemme sitä. Ja turvasta tulee sitä parempi, mitä enemmän työtä tekee. Naisen elämä on toki paljon muutakin kuin työntekoa. Olen itsekin äiti, isoäiti ja anoppi. Olen jutellut omien tyttärieni kanssa usein naisen elämänkaaresta. Olemme puhuneet, kuinka naisen elinvuosiin mahtuu paljon muutakin kuin se, että lapset ovat pieniä tai ylipäätään edes asuvat kotona. Olen muistuttanut tyttäriäni myös siitä, että naisen kannattaa alkaa ajatella kaukaisempaa tulevaisuuttaan viimeistään ensimmäisellä äitiyslomalla. Pieni lapsi on suuri lahja ja sitä paitsi aivan lumoavan ihana. Tiedän sen hyvin omasta kokemuksesta. Naisen kannattaa silti kuunnella työelämän kutsua ainakin hieman myös silloin, kun lapset ovat pieniä. Monet pienten lasten äitinä tehdyt valinnat vaikuttavat nimittäin siihen, millainen itse ansaittu vanhuuden turva on. Varhain tehtyjä valintoja on aivan liian myöhäistä katua työuran viimeisinä vuosina. Naiset arvostelevat helposti toistensa valintoja ja elämäntapoja. Se on täysin tarpeetonta. Voisimme sen sijaan keskustella työn merkityksestä naisen eri elämänvaiheissa samalla kepeydellä kuin kauneudenhoidosta. Voisimme myös kirjoittaa useammin työnteon tärkeydestä siellä naistenlehtien meikkiohjeiden vieressä. Työhön kiinnittyminen ei juurikaan poikkea ihonhoidosta: säännöllisyys palkitaan molemmissa. Työeläke palkitsee myös sitkeydestä; pienetkin pätkätyöt kartuttavat eläkettä. Siksi työelämässä kannattaa pysyä kiinni hennoillakin säikeillä kaikissa niissä elämänvaiheissa, joissa työkykyä vain on tallella. Eläke ei siis todellakaan ole vain eläkeläisten asia, vaikka nuorista työuransa alkupäässä olevista naisista saattaa helposti siltä tuntua. Jokaisen naisen olisi hyvä miettiä myös oman, työaikana kertyneen varallisuuden purkamisen mahdollisuuksia vanhuusiässä. Miettimisessä ei ole niinkään kyse kertyneen varallisuuden määrästä ja mahdollisesta luksuksesta tai sen puutteesta, vaan siitä, että etenkään pienituloisten naisten ei kannata jättää ja säästää omaa varallisuuttaan perinnöksi. Oma onnellisuus ja hyvinvointi lisääntyvät paljon enemmän, jos uskaltaa käyttää varallisuuttaan omaksi ilokseen ja hyväkseen eläkepäivinänsä. Niin miehetkin tekevät. Kun oman työnsä tuloksista opettelee nauttimaan, peilistä näkyvää kuvaa oman työelämän kaaresta on mukavampi katsella myös vanhana naisena. Sellainen meistä jokaisesta kuitenkin tulee jossain vaiheessa. SUVI-ANNE SIIMES Telan toimitusjohtaja Lastenkodinkuja HELSINKI puh sähköposti tela@tela.fi Työeläkevakuuttajat TELA ry on kaikkien Suomessa toimivien työeläkevakuuttajien edunvalvontajärjestö. Telan jäseninä ovat kaikki lakisääteistä työeläketurvaa hoitavat työeläkevakuuttajat. Tekstit Aurora Rämö Kuvitukset Jussi Jääskeläinen 8 Lue lisää: