Kunnat ja Kuntaliitto kehittäjinä Valtioneuvoston perehdyttämisohjelma Vierailu Kuntaliitossa

Transkriptio

1 Kunnat ja Kuntaliitto kehittäjinä Valtioneuvoston perehdyttämisohjelma Vierailu Kuntaliitossa Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom

2 Esityksen sisällöstä Edunvalvonta kehittäminen palvelutoiminta Kuntakentän erilaisuus T&K-resurssit julkisella sektorilla, kunnissa ja Kuntaliitossa T&K-toiminta Kuntaliitossa Esimerkkejä 2 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

3 Kunnat ovat erilaisia monessa suhteessa. Kunnan koko: asukasmäärä, pinta-ala, asukastiheys Maantieteellinen sijainti Väestön ikä- ja koulutusrakenne Elinkeinorakenne Taloudellinen tilanne Kielisuhteet ruotsi, saame sekä muut vieraskieliset Poliittiset voimasuhteet Palvelujen tuottamis- ja järjestämistavat Toimintakulttuuri jne

4 Esimerkkejä kuntien erilaisuudesta PIENIN MEDIAANI SUURIN KOKO MAA VÄKILUKU ( ) Keskiarvo Sottunga (Ahvenanmaa) Helsinki MAAPINTA-ALA ( ), km Keskiarvo Kauniainen 5,9 540 Inari ASUKASTIHEYS ( ), as/maa-km2 Savukoski 0,2 10,8 Helsinki ,9 IKÄRAKENNE ( ), % 0-6 v. Sottunga (Ahvenanmaa) 0 7 Liminka 17 7, v. Sottunga (Ahvenanmaa) 0 8,5 Liminka 18 8, v. Luhanka 49,1 59,9 Helsinki 70,1 60, v. Liminka 4,8 12,7 Hailuoto 20,6 12, v. Liminka 2,6 7,8 Luhanka 14,8 7,9 85- v. Kempele 0,8 3,1 Sottunga (Ahvenanmaa) 11 3,2 VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2013 (alle 15 v. + yli 64 v./15-64 v.) Helsinki 42,6 67 Luhanka 103,5 55,8 VIERASKIELISET ( ), % Reisjärvi 0,2 1,7 Vantaa 13,2 5,3 ELINKEINORAKENNE 2011, % Maa- ja metsätalous Helsinki 0,2 9,5 Lestijärvi 37,1 3,5 Jalostus (teoll. + rakentaminen) Kökar (Ahvenanmaa) 3 25,1 Pyhäntä 43,8 22,1 Palvelut Pyhäntä 41,7 63,3 Helsinki 92 74,4 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS 2011, % Lemland (Ahvenanmaa) 30,8 86,55 Maarianhamina (Ahvenanmaa) 177,8 100 TALOUDELLINEN HUOLTOSUHDE 2012, % Jomala (Ahvenanmaa) Kivijärvi TUTKINNON SUORITTANEITA 2012, % 15 v täyttäneistä Luhanka 49,1 62,7 Kauniainen 80,2 68,5 Korkea-asteen suorittaneita 2012, % 15 v täyttäneistä Kivijärvi 10,1 19,8 Kauniainen 56,8 28,7 Lähde: Tilastokeskus ja Maanmittauslaitos

5 asukkaita Kunnat 2014 kokoluokittain (N=320) Alle % Alle asukkaan kuntia yht. 217 eli 68% % % % % Mediaani 5829 as. Keskiarvo as % % kuntien lkm Lähde: Tilastokeskus

6 Ruotsin- ja kaksikieliset kunnat Yhteensä 1,5 miljoonaa suomalaista asuu kaksikielisessä kunnassa. (18 kuntaa) (12 kuntaa) (19 kuntaa) 6 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

7 Esimerkkejä kuntien erilaisuudesta Asukasmäärän mukaan: Sottunga 100 as. (Åland) / Luhanka 763 as. (Manner-Suomi) Helsinki as. -> Helsinki on asukasmäärältään 800 kertaa suurempi kuin Manner-Suomen pienin kunta Luhanka ja yli 6000 kertaa suurempi kuin Sottungan kunta Ahvenanmaalla! Maapinta-alan mukaan: Kauniainen 5,9 km2 (9030 asukasta) Inari km2 (6700 asukasta) -> Inari on pinta-alaltaan 2500 kertaa Kauniaisten kokoinen. Kunnat kuuluvat kuitenkin samaan asukaskokoluokkaan eli asukkaan kuntiin!

8 Kuntien erilaisuudesta Kuntien välisten erojen lisäksi myös sisäiset erot voivat olla monessa suhteessa merkittäviä.» Erityisesti kuntaliitoskunnissa. Yleiset tilastot eivät yleensä raportoi kunnan osa-alueittaisia tietoja. -> jäävät helposti huomaamatta. Esimerkki: asukkaan Oulun kaupungin alueesta 81 % on maaseutua. Pinta-alaltaan suurimmat kaupungit: Rovaniemi, Pudasjärvi ja Kuusamo Pinta-alaltaan pienimmät kaupungit: Kauniainen, Kaskinen, Maarianhamina 8 [pvm]

9 Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa 2012 kuntakoon mukaan tarkasteltuna Kuntakoko (asukasluku ) Äänestys-% Min ja max (%) Alle as. 68,6 54,6 (Ristijärvi) 84,9 (Kinnula) as. 64,7 54,2 (Kaavi) 79,9 (Luoto) as. 62,6 54,5 (Suomussalmi) 76,0 (Kauniainen) as. 61,4 53,2 (Ylivieska) 75,3 (Pedersöre) as. 57,6 51,5 (Hyvinkää) 62,2 (Sastamala) as. 56,7 51,3 (Joensuu) 58,8 (Seinäjoki) Yli as. 55,6 51,0 (Vantaa) 59,3 (Espoo) Manner-Suomen kunnat yht Marianne Pekola-Sjöblom 58,3 51,0 (Vantaa) 84,9 (Kinnula) Lähde: Oikeusministeriön tulospalvelu

10 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Kuntaliitossa Päämääränämme on edistää kuntien ja koko kunta-alan kestävää ja tuloksellista uudistumista. Päämääränämme on olla paras kuntaalan kehittäjäorganisaatio ja jäsenkuntiemme kehittäjäkumppani

11 Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lähtökohdat Kuntaliitossa Jäsenkuntien tarpeet uuden tiedon tuottamista uusien toimintamallien ja -käytäntöjen kehittämistä yhdessä oppimista Projektimaisuus Liiton strategialähtöisyys

12 Kuntaliitto - aktiivinen kehittäjä ja kehittäjäkumppani Käynnissä n. 50 projektia. Kumppaneina noin 170 kuntaa ja 60 kuntayhtymää tai muuta kunta-alan toimijaa Projekteista noin 2/3 poikkihallinnollisia ja noin viidennes sektori-/ toimialakohtaisia. Kuntaliiton projektissa mukana olevat kunnat aktiivisuuden mukaan (projektien lukumäärä kunnassa) Aluerajat MML, 2013 Karttakuva Kuntaliitto /JAH

13 Kuntaliiton T&K-projektit: Kumppanuuskuntien top 20 Oulu Vantaa Turku Tampere Helsinki Kuopio Espoo Rovaniemi Joensuu Lahti Kouvola Mikkeli Pori Lappeenranta Vaasa Salo Kotka 19 kpl 19 kpl 18 kpl 17 kpl 17 kpl 14 kpl 13 kpl 11 kpl 9 kpl 9 kpl 8 kpl 8 kpl 8 kpl 7 kpl 6 kpl 5 kpl 5 kpl 13 [pvm]

14 Ministeriöt Kuntaliiton T&K-projektien sidosryhminä ja rahoittajina 2014 (suuntaa-antava tieto ) STM: rahoittaja 8 projektissa, n e (mm. Innokylän päättäjäpalvelut) VM: 6 projektissa, n e (mm. Kuntaliitosverkosto, Vaikuttavat lähipalvelut, Kuntalaiset keskiöön) YM: 5 projektissa, n e (mm. Infra menestyksen perustana projekti) TEM: 4 projektissa, n e OM: 1 projektissa LVM: 1 projektissa 14 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

15 Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenot sektorin mukaan vuosina 2011 ja 2012 T&k-menot 2011 T&k-menot 2012 Milj. % Milj. % 1) Julkinen sektori+yvt-sektori 684,4 100,0 662,2 100,0 Valtion hallinnonalat 596,9 87,2 580,7 87,7 Valtioneuvoston kanslia 0,2 0,0 0,1 0,0 Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö 2,2 0,3 2,0 0,3 Sisäasiainministeriö 1,0 0,1 1,3 0,2 Puolustusministeriö 25,4 3,7 32,5 4,9 Valtiovarainministeriö 5,8 0,8 6,4 1,0 Opetus- ja kulttuuriministeriö 6,6 1,0 6,0 0,9 Maa- ja metsätalousministeriö 128,0 18,7 124,7 18,8 Liikenne- ja viestintäministeriö 29,6 4,3 25,3 3,8 Työ- ja elinkeinoministeriö 274,8 40,1 294,7 44,5 Sosiaali- ja terveysministeriö 101,7 14,9 64,8 9,8 Ympäristöministeriö 21,8 3,2 23,0 3,5 Kunnat 14,3 2,1 14,3 2,2 2) Muut julkiset laitokset 22,5 3,3 20,9 3,2 YVT-sektori 50,7 7,4 46,4 7,0 1) YVT (yksityinen voittoa tavoittelematon toiminta), 2) Lähinnä sosiaaliturvarahastot ja laitokset. Lähde: Suomen virallinen tilasto (SVT): Tutkimus- ja kehittämistoiminta [verkkojulkaisu]. ISSN= , Liitetaulukko 9. Julkisen sektorin tutkimus- ja kehittämismenot sektorin mukaan vuosina 2011 ja Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: ]. Saantitapa:

16 Kuntaliitossa on käytössä Portti projektijohtamisen malli Ote projektisalkku näkymästä:

17 Projektinjohtamisen tasot Projektisalkun johtamisen tasolla varmistetaan, että tehdään oikeita asioita. Projektinjohtamisen tasolla suunnitellaan, ohjataan ja valvotaan, että asiat tehdään oikein ja ajallaan. Projektityön toteutuksen tasolla tehdään konkreettinen tuotos, tuote tai palvelu.

18 Kuntaliiton tutkimus- ja kehitysprojektit 18 [pvm] Lisätietoja: Kunnat.net > Palvelualueet > Projektit

19 19 [pvm]

20 T&K-projektien tuotoksia Toimintamalli tai hyvä käytäntö Esim. alueellisen osaamisen ennakointimalli Koulutus- tai valmennusohjelma Esim. Kuntapuheenjohtajien valmennusohjelma Julkaisu, tutkimusraportti, trendianalyysi tai barometri Esim. Kuntajohtaminen, kuntauudistus, kuntaliitokset Kuntaliittokonsernin palvelutoiminta Ohje tai suositus, arviointiväline Asiakirjamalli, sopimusmalli, tms Vertailutietokanta, tietopankki Esim. Hyvinvointialan hyvät käytännöt (Innokylä II) Verkosto (Kuntaliiton koordinoima/ ylläpitämä) Esim. teknisen sektorin tuottavuuden mittaaminen, maaseutupolitiikan edistäminen Sähköinen palvelu tai verkossa käytettävä tuotekokonaisuus Esim. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen, maaseudun kehittämisen työkalut

21 Hyödyntämisen kanavat, mm. Julkaisut, oppaat, esitteet (mm. Acta, Uutta kunnista) Sähköiset uutiskirjeet (yksiköiden ja projektien omat, mm. Visionääri - Visionären) Mediatiedotteet, kuntauutiset Kunnat.net Kommunerna.net Verkostot, seminaarit, Kuntamarkkinat 21 [pvm]

22 Joitakin esimerkkejä Järvenpää: asiakaslähtöisesti ja prosessimaisesti johdettu organisaatio Vantaa: InnoLa kilpailu kaupungin omalle henkilöstölle 2013 Kuntalain uudistus: sekä edunvalvontaa että vahvaa kehittämistä ja verkottumista Pohjoismaiset vertailut kehittämisen välineenä 22 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

23 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI asiakaslähtöisesti ja prosessimaisesti johdettu organisaatio

24 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekeminen määritetty ydinprosesseissa Prosessit vuodenvaihteessa

25 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Organisaatio ja ohjaus kytkeytyvät toisiinsa Organisaatio tammikuussa

26 26 [pvm] Etunimi Sukunimi titteli Tapahtuma

27 27 [pvm]

28 Pohjoismainen kuntasimulointi Nordisk kommunsimulering Mitäpä jos Kokkola olisi. Enköping / Asker / Ballerup / Kopavogur Entäpä jos Loviisa olisi Håbo / Oppegård / Glostrup / Hafnarfjördur Ruotsin ja Suomen kuntaliittojen yhteistyöprojekti Anna Lindström & Christine Feuk, SKL Marianne Pekola-Sjöblom & Kristina Wikberg, Kuntaliitto

29 Kiitos mielenkiinnosta - Hyvää kesää! 29 [pvm]