Juha Tuominen ENERGIANSÄÄSTÖ LÄMPÖTILANSÄÄDÖN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juha Tuominen ENERGIANSÄÄSTÖ LÄMPÖTILANSÄÄDÖN AVULLA"

Transkriptio

1 Juha Tuominen ENERGIANSÄÄSTÖ LÄMPÖTILANSÄÄDÖN AVULLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Joulukuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika Tekijä/tekijät Juha Tuominen Koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Työn nimi Energiansäästö lämpötilansäädön avulla Työn ohjaaja FM Joni Jämsä Sivumäärä 39 Työn valvoja FM Joni Jämsä Rakennusten lämmityksestä johtuvat energiakustannukset ovat nousseet huomattavasti yleisestä energian hinnannoususta johtuen. Sähkölämmitteisen omakotitalon lämmitysenergian osuus on noin puolet koko rakennuksen energian kulutuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin energiansäästömahdollisuuksia säätämällä rakennuksen sisäilman lämpötilaa siten, että lämpötila pudotettiin tiettyinä vuorokaudenaikoina. Tutkimuksessa käytettiin eri säätövaihtoehtoja; rakennuksen lämpötilan alennuksesta huonekohtaiseen lämpötilansäätöön. Tutkimuksesta selvisi, että jo pienillä lämpötilanpudotuksilla saavutetaan merkittäviä energiansäästöjä vuositasolla. Asiasanat energiansäästö, sähkölämmitys, lämpötilanpudotus, lämmönläpäisykerroin, lämpökonduktanssi

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Unit Date December 19 th, 2008 Author Juha Tuominen Degree programme Information Technology Name of thesis Active Energy Saving by Temperature Control Instructor M.Sc. Joni Jämsä Pages 39 Supervisor M.Sc. Joni Jämsä Heating energy expenses have increased in households living in single family homes, due to global rise of energy price level. Half of the energy consumption in an electric heated house consists of heating energy. This study gives a couple of recommendations how to reduce energy expenses by adjusting indoor temperature, using temperature control units e.g. timers and timer thermostats to switch between comfort and economy (drop) temperatures. This study also contains a few constellations of possibilities to conduct energy saving programs and payback calculations of investments. Results showed that significant annual energy savings can be achieved by moderate use of economy temperature. Key words energy preservation, electric heating, single family home, temperature control, thermal conductivity

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LASKENTAMENETELMÄT TUTKIMUSKOHDE Lämmityksen mitoitus U-arvojen määritykset Makuuhuone1 U-arvojen ja lämpökonduktanssin laskenta ULKOLÄMPÖTILAT TUTKIMUSMENETELMÄT Lämpötilan lasku Lämpötilan pudotukset koko rakennuksessa Lämpötilan muutokset Energiankulutus Huonekohtainen lämpötilansäätö Huonekohtainen lämpötilansäätö lämpötilan pudotuksilla SOVELLUKSET Säätimen asettaminen ja tarkkuus Pudotusohjelmat Ohjaus ohjelmoitavilla digitaalisilla kellokytkimillä Ohjaus digitaalisilla ajastintermostaateilla Ohjaus langattomilla järjestelmillä TULOKSET Lämpötilan laskun säästöt Säätimien tarkkuudesta aiheutuvat kustannukset Kellokytkimillä toteutetun järjestelmän kustannukset ja säästöt Digitaalisten ajastintermostaattien kustannukset ja takaisinmaksu Langattoman järjestelmän kustannukset ja takaisinmaksu YHTEENVETO LÄHTEET... 39

5 1 1 JOHDANTO Suomessa on hieman yli miljoona vakinaisesti asuttua pientaloa, joista yli kuusisataatuhatta käyttää sähkölämmitystä. Suomessa sähkön keskihinta kotitalouksille on vieläkin yli kolmanneksen pienempi kuin Saksassa, ja tanskalaisen kotitalouden maksama hinta on yli kaksinkertainen verrattuna suomalaiseen. Täten voidaankin olettaa, että ero muiden Euroopan valtioiden sähköenergian hintaan tullee lähivuosina kaventumaan siten, että sähkön hinta noussee Suomessa muita maita voimakkaammin. Nousevat energian hinnat ajavat kuluttajia miettimään ratkaisuja sähköenergiakustannusten kurissa pitämiseksi. Valtioneuvoston päätös nostaa sähköveroa alkaen edesauttaa sähkön käyttäjiä etsimään mahdollisuuksiaan vähentää sähkön kulutusta. Sähkölämmitys on suosituin lämmitysratkaisu uusissa pientaloissa maassamme sen vaivattomuuden vuoksi, ja lämmitysjärjestelmän investointikustannukset ovat muita vaihtoehtoja edullisemmat. Sähkölämmitteisen omakotitalon lämmitysenergian osuus koko sähköenergian kulutuksesta on noin puolet. Sähkölämmitteisten talojen suurin buumi koettiin ja 1990-lukujen vaihteessa, jolloin niiden määrä kasvoi vuodessa jopa kappaleella. Lisäyksestä noin kolmannes johtui vanhojen rakennusten lämmitystavan vaihdoista. Suurin osa olemassa olevista sähkölämmitystaloista onkin rakennettu 1980-luvulla. Niiden on oletettu tulevan peruskorjattavaksi noin 30 vuoden ikäisinä. Peruskorjauksen yhteydessä lämpöeristyksen lisäämisellä ja lämmitysjärjestelmien modernisoinnilla on lämmityssähkön kulutusta oletettu voivan pienentää 15 prosentilla. Tämän päivän trendinä on asennuttaa taloihin ilmalämpöpumppuja keräämään lämpöenergiaa ulkoilmasta. Onko olemassa muita keinoja vähentää lämmitysenergiakustannuksia pientalosektorilla? Yleensä rakennusten normaali lämmitystila on sellainen, että koko rakennuksessa pidetään lämpötila vakiona, olivatpa ihmiset kotona tai eivät. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sähkölämmitteisen omakotitalon energiansäästömahdollisuuksia automaattisella lämpötilan säädöllä ja lämpötilan pudotuksilla sekä koko kiinteistössä että huonekohtaisesti. Tutkimuksessa keskityttiin suoraan sähkölämmitykseen, koska varaavissa ja osittain varaavissa järjestelmissä tulisi ottaa huomioon varaavan materiaalin lämpökapasiteetti, joka vaihtelee

6 2 rakennuskohtaisesti. Tutkimuksessa otettiin huomioon vallitseva ulkolämpötila ja rakennuksen lämpöeristysarvot. Tutkimuksessa ei otettu huomioon ilmanvaihdon, vuotoilman ja ilmaisenergioiden vaikutusta tehdyssä sähkön hintavertailussa, jossa sähköliittymän sulakekoko oli 3X25 ampeeria, vuotuinen energiankulutus oli kwh, saatiin alla olevan taulukon mukaiset sähköenergian keskihinnat. Sopimuslaatu oli toistaiseksi voimassaoleva ja siirtoyhtiönä JE- Siirto Oy. Vertailun keskiarvoksi laskettiin 6,79 senttiä kilowattitunnilta. (Energiamarkkinavirasto 2008.) TAULUKKO 1. Sähkön keskihinta (Energiamarkkinavirasto 2008) Keskihinta Sähköyhtiö snt/kwh Suur-Savon Sähkö Oy 6,10 Korpelan Voima 6,24 Helsingin Energia 6,40 Vaasan Sähkö Oy 6,41 Vattenfall Sähkönmyynti Oy 6,46 Kokkolan Energia 6,53 Fortum Markets Oy 6,56 Lappeenrannan Energia Oy 6,57 Jyväskylän Energia Oy 6,66 Kuopion Energia Oy 6,72 Oulun sähkönmyynti Oy 6,74 Kymenlaakson Sähkö Oy 6,99 Tampereen Sähkölaitos 7,03 Ekosähkö Oy 7,07 Savon Voima Myynti Oy 7,08 St1 Oy 7,25 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 7,33 Lahti Energia Oy 7,63 KSS Energia Oy 7,80 ka. 6,79

7 3 snt/kwh 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 Sähkön hinnan kehitys Kuvio 1. Sähköenergian hinnankehitys suomalaiselle pientalolle, jossa huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3x25A, sähkön käyttö kwh/vuosi (energiamarkkinavirasto 2008). 12,00 Arvio sähkön hintakehityksestä 11,00 Hinta [snt/kwh] 10,00 9,00 8,00 7,00 3 % 4 % 5 % 6, Vuosi KUVIO 2. Arvio sähköhinnan kehityksestä

8 4 2 LASKENTAMENETELMÄT Euroopan parlamentin ja neuvoston antama direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta edellyttää, että jokaisella EU:n jäsenvaltiolla tulee olla laskentamenetelmä, jolla voidaan määrittää rakennusten energiatehokkuus. Rakennusten energiatehokkuus käsittää kaksi osaa, joista toinen on tilojen lämmöntarpeen laskenta, josta on laadittu eurooppalainen standardi EN ISO 13790:2004, Thermal Performance of Buildings Calculations of Energy Use for Space Heating. Menetelmällä voidaan laskea lämpö, jonka lämmitysjärjestelmän on luovutettava lämmitettyyn tilaan halutun sisälämpötilan asetusarvon ylläpitämiseksi. Rakennuksen vuotuinen lämmöntarve (nettoenergiantarve) Q h määritetään käyttäen laskentakautena kalenterikuukautta. Vuotuinen lämmöntarve on kuukausittaisten lämmöntarpeiden summa. (Kalema, Taivalantti, Keränen, Teikari, Luhanka, Ripatti & Saarela 2003, 10.) Missä Q l on rakennuksen lämpöhäviö, Q i sisäisten lämpölähteiden energia ja Q s ikkunoista tuleva auringon säteilyenergia. Vuonna 2003 voimaantullut Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C3 Rakennuksen lämmöneritys määrittää normiarvot rakennusosakohtaisille lämmönläpäisykertoimille ja ikkunapinta-alalle. Tutkimuksessa lämmönläpäisykertoimet ja ikkunapinta-alat asetettiin tasoille, jotka täyttävät nämä määräykset.

9 5 3 TUTKIMUSKOHDE Tutkimuksessa käytettiin kuvitteellista 138 neliömetrin kokoista, Jyväskylässä sijaitsevaa, yksi kerroksista omakotitaloa sisältäen 4 huonetta, keittiön, kodinhoitohuoneen sekä saunan. Kuvio 3. Tutkimuksessa käytetyn kuvitteellisen omakotitalon pohjakuva ja huoneiden pinta-alat Huonekorkeuden ollessa 2,7 m ulkoseinien kokonaispinta-ala on 132,5 m 2, mistä ikkunoiden pinta-ala on 16,75 m 2 ja ulko-ovien pinta-ala on 5,4 m 2. Sisäkaton ja lattian pinta-alat ovat 138 m 2.

10 6 Kuvio 4. Tutkimuskohteen ikkunoiden ja ulko-ovien koot 3.1 Lämmityksen mitoitus Normaalieristeisessä esimerkkikohteessa tarvitaan lämmitystehoa n W/m 2 (sähkölämmitysfoorumi 2008). Lämmitystarpeen määrittämisessä tulee huomioida mitoituslämpötilat (sisä- ja ulkolämpötilat), rakennuksen johtumishäviöt rakenteiden läpi, jossa otetaan huomioon rakenteiden pinta-alat ja niiden lämmönläpäisykertoimet (U-arvot). Tutkimuskohteen tarvitsemaksi lämmitystehoksi valittiin keskiarvo eli 55 W/m 2. Tutkimuksessa ei valittu erillisiä radiaattoreita, vaan laskutoimitukset toimitettiin lämmitystarpeen mukaan.

11 7 TAULUKKO 2. Normin mukaiset lämmitystarpeet huoneittain HUONE PINTA-ALA [m²] LÄMMITYSTARVE [W] MH MH MH Olohuone Pesuhuone KHH keittiö TK WC Eteinen Sauna U-arvojen määritykset Lämmönläpäisykerroin (U-arvo) ilmoittaa lämpövirran tiheyden, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen (C3 Rakennuksen lämmöneritys 2003, 3). Lämmönläpäisykerroin kuvaa, miten paljon tehoa tarvitaan pinta-alaa kohti, jotta saavutettaisiin tietty lämpötilaero eristerakenteen yli. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C3 Rakennuksen lämmöneritys (2003) määritellään rakennusosien maksimi lämmönläpäisyarvot. Uudemmassa vuoden 2007 rakentamismääräyskokoelmassa ovat U-arvojen maksimi arvot kiristyneet. Vuoden 2003 arvoja käytettiin tutkimuskohteen lämmönläpäisyarvoina. TAULUKKO 3. Rakennusosien U-arvot (C3 Rakennuksen lämmöneritys 2003) U-ARVOT RAKENNUSOSAT [W/m²K] U-ARVOT (2007) Ulkoseinä 0,25 0,24 Yläpohja 0,16 0,15 Alapohja 0,25 0,19 Ikkunat 1,4 1,4 Ulko-ovet 1,4 1,4

12 Makuuhuone1 U-arvojen ja lämpökonduktanssin laskenta Kuviossa 4 on määritelty ulkovaipan pinta-alat U-arvoineen sekä merkitty laskutoimituksesta saatu huoneen kokonaislämpökonduktanssi, (H mh1 ) 14,1 W/K. Kuvio 5. Makuuhuone1 U-arvot ja ominaislämpöhäviö. Makuuhuone 1 ulkoseinien pinta-ala on 17,4 m 2. Kun ulkoseinien U-arvo on 0,25 W/m 2 K, saadaan ulkoseinien ominaislämpöhäviö, H (lämpökonduktanssi) kertomalla pinta-ala U- arvolla. ä ä ä missä A on vaipan osan pinta-ala [m 2 ] ja U on vaipan osan lämmönläpäisykerroin [W/m 2 K]. (Rakennusten lämmöntarpeen laskentaohje 2003)

13 9 TAULUKKO 4. Makuuhuoneen 1 eri rakennusosien lämpökonduktanssit (Rakennusten lämmöntarpeen laskentaohje 2003; Suomen rakentamismääräyskokoelma C3 Rakennuksen lämmöneritys 2003) MH1 PINTA-ALA [m²] U-ARVOT [W/m²K] H [W/K ] Ulkoseinät 17,40 0,25 4,35 Yläpohja 14,00 0,16 2,24 Alapohja 14,00 0,25 3,50 Ikkunat 2,88 1,4 4,03 Ulko-ovet 0,00 1,4 0,00 Koko huoneen lämpökonduktanssi saadaan summaamalla ulkovaipan eri osien ominaislämpöhäviöt. Näin saadaan makuuhuone 1:n lämpökonduktanssiksi 14,1W/K. ä ä Makuuhuone 1 tarvitsee lämmitystehoa 14,1 W jokaista ulko- ja sisälämpötilan eron astetta kohden säilyttääkseen halutun sisälämpötilan. Toisin sanoen, jos sisälämpötila on 22 astetta Celsiusta ja ulkolämpötila on -10 astetta Celsiusta, on lämpötilaero 32 astetta Celsiusta, jolloin lämmitystehoa tarvitaan 32 kertaa 14,1 Wattia ylläpitääkseen sisälämpötilan vakiona.

14 Ulkolämpötilat Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylässä vuosien aikana mitattuja kuukausittaisia keskilämpötiloja. TAULUKKO 5. Jyväskylän keskilämpötilat (Internet-sivu plaza.fi; Ilmatieteen laitos.) Jyväskylän keskilämpötilat 20,00 15,00 10,00 8,28 16,86 14,09 14,86 9,34 5,00 0,00-5,00-10,00-7,30-9,00-4,20 2,44 3,95-2,11-5,39-15,00 Joulukuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu

15 11 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimus suoritettiin viidessä eri osassa. Ensimmäisessä osassa laskettiin kuinka paljon energiaa säästyy, kun rakennuksen lämpötilaa laskettiin. Toisessa osassa tutkittiin lämpötilan pudotuksesta syntyvää energian säästöä. Kolmannessa osassa laskettiin rakennuksen energian kulutus, kun käytetään huonekohtaista lämpötilan ohjausta. Neljännessä osassa tutkittiin energian kulutusta, kun kolmanteen osioon lisättiin huonekohtaiset lämpötilan pudotusohjelmat. Viimeisessä osassa selvitettiin, minkälaisilla laitteistoilla edellisten kohtien tulokset saavutetaan ja kuinka suuret ovat järjestelmän kustannukset ja takaisinmaksuajat. 4.1 Lämpötilan lasku Ensimmäisessä osassa tutkittiin, miten paljon tutkimuskohteen omakotitalossa voidaan säästää energiaa laskemalla koko rakennuksen lämpötilaa 2 C. Lähtölämpötilaksi asetettiin 23 C ja uudeksi lämpötilaksi valittiin 21 C. Jotta energian kulutukset eri lämpötiloissa saataisiin laskettua, tuli koko rakennuksen lämpökonduktanssi laskea. Lämpökonduktanssin selville saamiseksi tuli laskea eri ulkovaippojen pinta-alat. Lattian ja katon pinta-alat saatiin suoraan huoneen pohjapinta-alasta. Seinien pinta-alat laskettiin seinän pituus kerrottuna huonekorkeudella (2,7 m) vähennettynä ikkunoiden ja ulko-ovien pinta-alalla. Alla olevassa taulukossa (TAULUKKO 6.) on esitelty tutkimuskohteen huoneiden ulkovaipan pinta-alat.

16 12 TAULUKKO 6. Ulkovaipan pinta-alat huonekohtaisesti Pinta-ala[m²] Huone ikkunat ulkoseinät ulkoovet katto lattia Makuuhuone 1 2,88 17, Makuuhuone 2 2,88 19, Makuuhuone 3 2,88 18, Olohuone 4,5 14,5 1, Pesuhuone 0,36 7,5 7 7 Kodinhoitohuone 1,44 15,7 1, Keittiö 1,44 10, Tuulikaappi 0 3,6 1,8 3 3 WC 0,36 3,2 2 2 Eteinen Sauna Saatujen pinta-ala tietojen jälkeen laskettiin huonekohtaiset lämpökonduktanssit lämmönläpäisykertoimella (U-arvo). TAULUKKO 7. Eri huoneiden ulkovaipan osien lämpökonduktanssit Lämpökonduktanssi [W/K] ulkoovet Huone ikkunat ulkoseinät Katto Lattia Summa Makuuhuone 1 4,00 4,35 2,24 3,50 14,09 Makuuhuone 2 4,00 4,95 2,72 4,25 15,92 Makuuhuone 3 4,00 4,63 2,40 3,75 14,78 Olohuone 6,30 3,63 2,52 4,96 7,75 25,16 Pesuhuone 0,50 1,88 1,12 1,75 5,25 Kodinhoitohuone 2,00 3,93 2,52 1,76 2,75 12,96 Keittiö 2,00 2,55 2,72 4,25 11,52 Tuulikaappi 0,90 2,52 0,48 0,75 4,65 WC 0,50 0,80 0,32 0,50 2,12 Eteinen 2,40 3,75 6,15 Sauna 0,96 1,50 2,46 23,30 27,60 7,56 22,08 34,50 115,04

17 13 Koko rakennuksen lämpökonduktanssi saadaan summaamalla eri huoneiden lämpökonduktanssit. Tieto koko rakennuksen lämpökonduktanssista yhdistettynä ulkolämpötila (T o ) tietoon saadaan jatkuvat lämmitysteho tiedot. Esimerkiksi tammikuussa ulkolämpötilan ollessa -7,3 C ja sisälämpötilan (T i ) ollessa +23 C, on sisä- ja ulkolämpötilan ero (ΔT io ) 30,3 C saadaan jatkuvaksi lämmitystehoksi 3486 W. Alla olevassa taulukossa on esitetty lämpötilaerot kuukausittain tarkasteltuna, kun sisälämpötila on 23 C ja 21 C. Taulukossa on myös esitetty jatkuvat lämmitystehot kuukausittain edellämainituilla sisälämpötiloilla. TAULUKKO 8. Jatkuvat lämmitystehot eri kuukausina ja eri sisälämpötiloilla Kuukausi ΔT Ulkolämpötila io, kun = T o T i =23 C ΔT io, kun T i =21 C Jatkuva lämmitysteho [W] T i =23 C Jatkuva lämmitysteho [W] T i =21 C Tammikuu -7,30 30,30 28, Helmikuu -9,00 32,00 30, Maaliskuu -4,20 27,20 25, Huhtikuu 2,44 20,56 18, Toukokuu 8,28 14,72 12, Kesäkuu 14,09 8,91 6, Heinäkuu 16,86 6,14 4, Elokuu 14,86 8,14 6, Syyskuu 9,34 13,66 11, Lokakuu 3,95 19,05 17, Marraskuu -2,11 25,11 23, Joulukuu -5,39 28,39 26, Lämmitysenergian määrä (kwh) saadaan laskettua, kun kerrotaan jatkuva lämmitysteho(w) vuorokaudessa olevien tuntien määrällä (24) ja jaettuna tuhannella (1k).

18 14 TAULUKKO 9. Energiankulutukset päivässä ja kuukaudessa Kuukausi kwh/pv, T i =23 C kwh/pv, T i =21 C kwh/kk, T i =23 C kwh/kk, T i =21 C Tammikuu 83,66 78, , ,19 Helmikuu 88,35 82, , ,86 Maaliskuu 75,10 69, , ,86 Huhtikuu 56,77 51, , ,82 Toukokuu 40,64 35, , ,70 Kesäkuu 24,60 19,08 738,00 572,35 Heinäkuu 16,95 11,43 525,52 354,34 Elokuu 22,47 16,95 696,70 525,52 Syyskuu 37,71 32, ,44 965,78 Lokakuu 52,60 47, , ,31 Marraskuu 69,33 63, , ,17 Joulukuu 78,38 72, , ,71 = 19653, , Lämpötilan pudotukset koko rakennuksessa Tutkimuksen toisessa osassa tutkittiin energiansäästöä ottamalla lämpötilanpudotukset käyttöön. Mukavuuslämpötila on vallitseva ilmanlämpötila huoneessa, joka on tarkoitettu ylläpidettäväksi, kun huoneessa oleskellaan. Pudotuslämpötila on se huoneen lämpötila, joka on tarkoitettu pidettäväksi silloin, kun huoneessa ei oleskella. Koska oleskeluajat eri huoneissa ovat erilaiset riippuen siitä, onko arki- vai viikonloppu, käytettiin tutkimuksessa kahta erilaista pudotusohjelmaa. Mukavuuslämpötilaksi valittiin +21 C ja pudotuslämpötilaksi valittiin +17 C.

19 15 Lämpötila [ C] LÄMPÖTILAN PUDOTUSOHJELMAT 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 lämpötila-asetus arkena lämpötila-asetus viikonloppuna KUVIO 6. Pudotusohjelmat Lämpötilan muutokset Lämpötila-asetuksen muuttuessa vaikuttaa lämpötilan muutosnopeuteen lämmitysteho ja sisäilmaan varastoitunut lämpöenergia. Sisäilman lämpöenergian selville saamiseksi tuli tehtävässä selvittää sisäilman massa ilmatilavuuden ja ilmantiheyden avulla. Ilmamassa Rakennuksen pinta-alan ja huonekorkeuden tiedoilla saatiin rakennuksen kokonaistilavuudeksi (V) 372,6 m³ ja siten ilmamassa (m) on 481,77 kg, kun käytettään ilmantiheytenä (ρ) arvoa 1,293 kg/m 3. ρ

20 16 Alla olevassa taulukossa on esitelty tutkimuskohteen huoneiden pinta-alat, tilavuudet ja ilmamassat. TAULUKKO 10. Huoneiden ilmamassat Huone pinta-ala [m²] tilavuus [m³] Ilmamassa [kg] Makuuhuone ,8 48,88 Makuuhuone ,9 59,35 Makuuhuone ,5 52,37 Olohuone 31 83,7 108,22 Pesuhuone 7 18,9 24,44 Kodinhoitohuone 11 29,7 38,4 keittiö 17 45,9 59,35 Tuulikaappi 3 8,1 10,47 WC 2 5,4 6,98 Eteinen 15 40,5 52,37 Sauna 6 16,2 20,95 481,78 Lämpökapasiteetti ja -energia Ilmamassan selville saamisen jälkeen, pystyttiin laskemaan ilmamassan lämpökapasiteetti (C), kun sisäilman ominaislämpökapasiteettina (c) käytettiin arvoa 1012 J/(K*kg) *. Rakennuksen ilmamassan lämpökapasiteetiksi saatiin seuraavalla kaavalla 487,55 kj/k. Lämpötilassa +21 C samaisessa ilmamassassa on lämpöenergiaa kj.

21 17 Lämpötilan laskuajat Kun siirrytään mukavuuslämpötilasta pudotuslämpötilaan, kuluu tietty aika, jolloin rakennus saavuttaa alemman lämpötilan. Tänä aikana lämmitysjärjestelmän teho on nolla (0). Tämän ajan määrittäminen on tärkeää määritellessä energiansäästöä lämpötilan pudotuksilla. Miten nämä ajat määriteltiin tässä tutkimuksessa, selvitetään seuraavaksi. Laskettiin ilmaan sitoutuneen energian määrä, kun sisäilman lämpötila on 294,15 K. Lämpötilan ollessa edellä mainittu on ilman energia määrä kj. Esimerkiksi, kun ulkolämpötila tammikuussa on -7,3 C, on ΔT io 28,3 C. Täten joka sekunti johtuu lämpöenergiaa ulkovaipan lävitse 3256 J. Koska energiamäärän muutosnopeus muuttuu jatkuvasti lämpötilan pudotessa, käytettiin tutkimuksessa noin sataa (100) näytettä. Koska eri kuukausien ulko- ja sisälämpötilojen erot ovat erisuuruiset, jouduttiin sadan näytteen näytteenottoväliä muuttamaan. Esimerkiksi tammikuun laskennassa käytettiin 7 sekunnin näytteenottoväliä, kun taas heinäkuun laskennassa käytettiin 150 sekunnin näytteenottoväliä. Tammikuun ensimmäisen näytteen tulos saadaan, kun alkuperäisestä energia määrästä vähennetään 7 sekunnin aikana (näytteenottoväli) johtunut lämpöenergia, 22,789 kj, siten saadaan senhetkiseksi energia määräksi kj. Alla olevan kaavan avulla saadaan laskettua uudeksi lämpötilaksi 294,1 K.

22 18 Tätä jatkettiin, kunnes lämpötilan arvoksi saatiin pudotuslämpötila (290,15 K) tai sen alle. Näytteessä numero 93 lämpötilaksi saatiin 290,12 K ja näytteessä numero 92 lämpötilaksi saatiin 290,16 K. Koska näytenumeron 93 lämpötila meni alle halutun lämpötilan ja näytenumero 92 jäi hieman tavoitelämpötilasta, määriteltiin halutun lämpötilan ajankohta näytteiden 93 ja 92 väliltä. Lämpötilan pudotukseen kulunut aika saadaan kertomalla näytteen numero aikavälillä. 93 kertaa 7 sekuntia on 651 sekuntia ja 92 kertaa 7 sekuntia on 644 sekuntia. Lopullinen lämpötilan pudotusaika määriteltiin arvioimalla kahden näytteen väliltä, tässä tapauksessa 651 ja 644 sekunnin väliltä. Koska näyte numero 92 oli lähempänä tavoitelämpötilaa, valittiin ajaksi 645 sekuntia. TAULUKKO 11. Lämpötilan pudotusajat Aika [s] KUUKAUSI Pudotus, teho=0% Tammikuu 645 Helmikuu 608 Maaliskuu 730 Huhtikuu 1030 Toukokuu 1595 Kesäkuu 3648 Heinäkuu Elokuu 4450 Syyskuu 1780 Lokakuu 1130 Marraskuu 805 Joulukuu 704

23 19 Lämpötilan nostoajat Siirryttäessä pudotuslämpötilasta mukavuuslämpötilaan kuluu tietty aika, milloin mukavuuslämpötila saavutetaan. Kun aletaan kohottaa rakennuksen sisälämpötilaa, kasvaa myös ulkovaipan läpi johtuvan lämpöenergian määrä lämpötilaerojen kasvaessa. Tämän vuoksi tutkimuksessa käytettiin lämpötilan laskuaikojen tapaista näytteenottotapaa. Koska lämpötilan nostoon kuluu vähemmän aikaa kuin lämpötilan laskuun, käytettiin tutkimuksessa vähemmän näytteitä n. 60 kpl. Siirtymävaiheen alussa olevan sisäilman energiamäärä riippuu sisäilman lämpötilasta, joka tässä esimerkkitapauksessa on pudotuslämpötila 290,15 K, jossa on energiaan ,5 kj. Lämpötilan nosto tapahtuu täydellä lämmitysteholla, joka on mitoituksen mukainen 55 W/m 2. Siten koko rakennuksen huippulämmitysteho on 7590 W eli 7590 J/s. Lämpötilassa 290,15 K ulkovaipan läpi johtuu lämpöenergiaa 2795 joulea sekunnissa. Ensimmäisen näytteen aikana lämpöenergia lisääntyi lämmityksen vaikutuksesta ja väheni johtumisesta ulkovaipan läpi. Näiden energioiden summasta saadaan uusi lämpötila. ä ä Alla olevassa taulukossa on lasketut ajat, jotka kuluvat siihen, missä ajassa rakennus saavuttaa lämpötilapudotuksen raja-arvon (+17 C) (teho = 0%), sekä ne ajat, jotka kuluvat mukavuuslämpötilan saavuttamiseen (+21 C) (teho = 100 %).

24 20 TAULUKKO 12. Lämpötilan nostoajat Aika [s] KUUKAUSI Nosto, teho=100% Tammikuu 427 Helmikuu 445 Maaliskuu 396 Huhtikuu 343 Toukokuu 308 Kesäkuu 278 Heinäkuu 265 Elokuu 275 Syyskuu 300 Lokakuu 333 Marraskuu 380 Joulukuu Energiankulutus Vuorokautinen energiankulutus saatiin summaamalla jokaisen tunnin lämmitystarve. Tunnit, joihin pudotus- tai nostoajat eivät vaikuttaneet, laskettiin lämmitystarve lämpötilaeron ja lämpökonduktanssin avulla. Tunnit, joihin pudotusaika vaikutti, laskettiin lämmitystarve siltä tunnin osalta joka jäi yli pudotusajan. Jos pudotusaika oli pidempi kuin yhden tunnin, jatkettiin nollateho aikaa seuraavalle tunnille. Tunnit, joihin nostoaika vaikutti, laskettiin lämmitystarve nostoajan osalta täydellä lämmitysteholla. Muu aika tunnista laskettiin normaalisti.

25 21 Keskimääräinen lämmitysteho [W] 4000,0 3800,0 3600,0 3400,0 3200,0 3000,0 2800,0 2600,0 2400,0 2200,0 2000,0 Tammikuun lämmitystehot Aika [h] Arki [W] Viikonloppu [W] KUVIO 7. Lämmitystehot tammikuussa 1400,0 Kesäkuun lämmitystehot Keskimääräinen lämmitysteho [W] 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 Arki [W] Viikonloppu [W] 0, Aika [h] KUVIO 8. Lämmitystehot kesäkuussa

26 22 Summaamalla yhden vuorokauden tuntien keskimääräiset lämmitystehot saadaan laskettua päivittäinen energiankulutus. Alla olevassa taulukossa on esitetty koko rakennuksen keskimääräiset lämmitystehot tammikuussa arki- ja viikonloppuohjelmalla. TAULUKKO 13. Tammikuun keskimääräiset lämmitystehot vuorokaudessa tunneittain Tunnit Arki [W] Viikonloppu [W] ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,7 3769, ,6 3255, ,6 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,7 3255, ,6 3255, ,6 3255, ,6 3255, ,6 3255, ,6 3255, ,6 2294, ,5 2795,5 Wh/pv 70799, ,0

27 23 Näin saatiin laskettua tammikuun arki- ja viikonloppupäiville energiankulutukset. Tämä laskutoimitus suoritettiin jokaisen kuukauden osalta. Alla on esitetty eri kuukausien energiankulutukset eri ohjelmilla. TAULUKKO 14. Energiamäärät eri ohjelmilla Kuukausi kwh/pv, kun T i = +21 C kwh/pv arkiohjelmalla kwh/pv viikonloppuohjelmalla Tammikuu 78,14 70,8 74,01 Helmikuu 82,83 75,78 78,69 Maaliskuu 69,58 62,26 65,46 Huhtikuu 51,24 43,96 47,14 Toukokuu 35,12 27,92 31,06 Kesäkuu 19,08 12,08 15,12 Heinäkuu 11,43 4,81 7,66 Elokuu 16,95 9,92 12,97 Syyskuu 32, ,14 Lokakuu 47,07 39,81 42,98 Marraskuu 63,81 56,5 59,69 Joulukuu 72,86 65,53 68,74 Viikossa on 2 päivää, lauantai ja sunnuntai, jotka lasketaan viikonloppuohjelmaan. Loput päivät ovat arkipäiviä. Täten tutkimuksen laskutoimituksissa käytettiin 5 arkipäivää ja 2 viikonloppupäivää viikossa.

28 24 TAULUKKO 15. Arki- ja viikonloppupäivät kuukausittain Kuukausi Päiviä Arkipäiviä Viikonloppupäiviä Tammikuu 31 22,1 8,9 Helmikuu 30 21,4 8,6 Maaliskuu 31 22,1 8,9 Huhtikuu 28 20,0 8,0 Toukokuu 31 22,1 8,9 Kesäkuu 30 21,4 8,6 Heinäkuu 31 22,1 8,9 Elokuu 31 22,1 8,9 Syyskuu 30 21,4 8,6 Lokakuu 31 22,1 8,9 Marraskuu 30 21,4 8,6 Joulukuu 31 22,1 8,9 Energiankulutukset kuukaudessa eri ohjelmilla laskettiin päivien määrät kerrottuna ohjelmien päivittäisillä energiamäärillä. TAULUKKO 16. Energiankulutukset kuukausittain arki- ja viikonloppupäivät eriteltynä Ohjelma Arkipäivä Viikonloppu Kuukausi kwh kwh Tammikuu 1567,71 655,52 Helmikuu 1623,86 674,49 Maaliskuu 1378,61 579,79 Huhtikuu 879,20 377,12 Toukokuu 618,23 275,10 Kesäkuu 258,86 129,60 Heinäkuu 106,51 67,85 Elokuu 219,66 114,88 Syyskuu 535,71 241,20 Lokakuu 881,51 380,68 Marraskuu 1210,71 511,63 Joulukuu 1451,02 608,84

29 25 TAULUKKO 17. Energiamäärät ja säästö Kuukausi Pudotus ohjelmalla Normaali Erotus Erotus% Tammikuu 2223, ,34 199,11 8,96 Helmikuu 2298, ,90 186,56 8,12 Maaliskuu 1958, ,98 198,58 10,14 Huhtikuu 1256, ,72 178,40 14,20 Toukokuu 893, ,72 195,39 21,87 Kesäkuu 388,46 572,40 183,94 47,35 Heinäkuu 174,35 354,33 179,98 103,23 Elokuu 334,53 525,45 190,92 57,07 Syyskuu 776,91 965,70 188,79 24,30 Lokakuu 1262, ,17 196,98 15,61 Marraskuu 1722, ,30 191,96 11,15 Joulukuu 2059, ,66 198,80 9, Huonekohtainen lämpötilansäätö Tutkimuksen kolmannessa osiossa tutkittiin energiansäästömahdollisuuksia huonekohtaisella lämpötilan säädöllä. Alla olevassa kuvassa on merkitty mukavuuslämpötilat sekä pudotuslämpötilat huonekohtaisesti. Kuvassa on myös piirretty lämmitysvyöhykkeet. Makuuhuoneet muodostavat ensimmäisen lämmitysvyöhykkeen. Toisen lämmitysvyöhykkeen muodostaa olohuoneen, eteisen ja keittiön muodostama alue. Muiden huoneiden lämpötiloja ei tutkimuksessa pudotettu (pesuhuone, sauna, kodinhoitohuone, tuulikaappi ja WC).

30 26 KUVIO 9. Huonekohtaiset lämpötilat ja lämmitysvyöhykkeet TAULUKKO 18. Huonekohtaiset mukavuus- ja pudotuslämpötilat Lämmitysryhmä Mukavuus- Huone lämpötila [ C] 1 Makuuhuone Makuuhuone Makuuhuone Olohuone Pesuhuone Kodinhoitohuone 20-2 keittiö Tuulikaappi WC 22-2 Eteinen Sauna 22 - Pudotuslämpötila [ C] Tässä tutkimuksen osassa huoneiden lämpötiloja ei pudotettu, vaan pidettiin mukavuuslämpötilassa ympäri vuorokauden. Vuorokautinen energiankulutus laskettiin jokaisen huoneen kohdalta erikseen seuraavasti. Kun tiedettiin jokaisen huoneen lämpökonduktanssi ja

31 27 ulkolämpötila, laskettiin lämmitystehon tarve. Alla olevissa taulukoissa on esitetty huonekohtaiset lämmitystehot kuukausittain tarkasteltuna ja päivittäiset energiankulutukset. TAULUKKO 19. Lämmitystehot [W] ja lämmitysenergiat [kwh] kuukaudet 1-6 Kuukausi Huone Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Makuuhuone 1 370,57 394,52 326,89 233,33 151,04 69,18 Makuuhuone 2 418,70 445,76 369,34 263,64 170,66 78,17 Makuuhuone 3 388,58 413,70 342,78 244,67 158,39 72,55 Olohuone 711,89 754,65 633,91 466,88 319,97 173,82 Pesuhuone 153,68 162,60 137,42 102,59 71,96 41,49 Kodinhoitohuone 353,67 375,70 313,51 227,49 151,83 76,56 Keittiö 326,02 345,60 290,30 213,81 146,53 79,60 Tuulikaappi 117,65 125,55 103,23 72,35 45,20 18,18 WC 62,12 65,72 55,54 41,47 29,09 16,77 Eteinen 174,05 184,50 154,98 114,14 78,23 42,50 Sauna 72,08 76,26 64,45 48,12 33,75 19,46 kwh/pv 75,58 80,27 67,02 48,68 32,56 16,52 TAULUKKO 20. Lämmitystehot [W] ja lämmitysenergiat [kwh] kuukaudet 7-12 Kuukausi Huone Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Makuuhuone 1 30,15 58,33 136,11 212,05 297,44 343,66 Makuuhuone 2 34,07 65,91 153,79 239,60 336,07 388,29 Makuuhuone 3 31,62 61,17 142,73 222,36 311,90 360,36 Olohuone 104,14 154,45 293,31 428,89 581,33 663,84 Pesuhuone 26,96 37,45 66,40 94,67 126,46 143,66 Kodinhoitohuone 40,68 66,59 138,10 207,93 286,44 328,93 Keittiö 47,69 70,73 134,32 196,42 266,23 304,01 Tuulikaappi 5,30 14,60 40,27 65,33 93,51 108,76 WC 10,90 15,14 26,84 38,27 51,11 58,07 Eteinen 25,46 37,76 71,71 104,86 142,13 162,30 Sauna 12,64 17,56 31,14 44,40 59,31 67,38 kwh/pv 8,87 14,39 29,63 44,51 61,25 70,30

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010

Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Energiatehokas koti - seminaari 25.3.2010 Kokemuksia ja kulutustietoja matalaenergia- ja passiivitaloista Pekka Haikonen 1 EU:n energiatehokkuusstrategia 2 Rakentamisen määräykset 3 4 Kokemuksia matalaenergiarakentamisesta

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Harkkotalo kuluttaa vähemmän Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky petri.mattila@saunalahti.fi Espoo 3.8.25 Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU 1. Tilan lämpöhäviöt lasketaan huone- tai tilakohtaisesti. Lämmittimen valinta voidaan tehdä huonelämmityksen tehontarpeen mukaan, koska lämmittimien hyötysuhde on n.

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala:

ENERGIASELVITYS. Rakennustunnus: 50670 Otava. Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala: 171,1 m² Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT Rakennus: Osoite: ENERGIASELVITYS Haapanen Kalle ja Sanna Valmistumisvuosi: 2012 Pillistöntie 31 Rakennustunnus: 50670 Otava Paikkakunta: Mikkeli Bruttopinta-ala: Huoneistoala:

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö

Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Ilmanvaihdon kehittäminen ikkunaremontin yhteydessä, saneeraus- ja muutostöillä saavutettava vuotuinen energiansäästö Timo Nissinen www.pihla.fi Vanhat ikkunat ovat kiinteistön ulkovaipan heikoin lenkki

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari. Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari Marraskuu 2012 Päivi Suur-Uski, Motiva Sisältö Elvarista yleensä Toiminta 2012 Tuloksia Elvari -ohjelman tavoitteet Tuottaa ja todentaa tehostamistoimia, joilla

Lisätiedot

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON

LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Mittauspäivä ja aika LASKE VIRTAAMA, JOS TIEDÄT TEHON JA LÄMPÖTILAERON LÄMPÖPUMPUN ANTOTEHO JA COP Täytä tiedot vihreisiin ruutuihin Täytä tiedot Mittauspäivä ja aika Lähdön lämpötila Paluun lämpötila 32,6 C 27,3 C Meno paluu erotus Virtaama (Litraa/sek) 0,32 l/s - Litraa

Lisätiedot

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille

VENLA. Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille VENLA Nurmijärven Sähkö Oy:n Sähköenergian raportointi pienkuluttajille 1 VENLA Nurmijärven Sähkön pienkuluttajapalvelu VENLA PALVELUSTA SAAT Kulutustiedot nykyisistä käyttöpaikoistasi Sähkö (Energia)

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus

Pitkäjärven koulun lämmön kulutus n lämmön kulutus 700 680 660 640 MWh 620 600 580 560 540 2002 2003 vuosi energia Lämpöenergian kulutus lla v. 2003 100 90 80 70 60 MWh 50 40 30 20 10 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007

Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Teksti julkaistu Suomela-lehdessä 25.5.2007 Kokemuksia ilmalämpöpumpusta lämmityskaudella 2006-2007 Suomelan lukija lähetti oman kokemuksensa ilmalämpöpumpusta lämmityskustannusten alentajana. Teksti Hannu

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10.

Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 ASTA 2010 30.9.2010. Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto 1.10. Vuoden 2012 uudet energiamääräykset LUONNOKSET 28.9.2010 1 ASTA 2010 30.9.2010 Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Huomautukset 2 Esityksen valmisteluun on ollut lyhyt aika Joissain kohdissa voi

Lisätiedot

BERGHEAT MITOITUSOHJELMA (46.680) Ohjelma mitoittaa lämpöpumpun teholuokan ja maakeruupiirin sekä porakaivon. Lataa BERGHEAT46 laskenohjelma täältä

BERGHEAT MITOITUSOHJELMA (46.680) Ohjelma mitoittaa lämpöpumpun teholuokan ja maakeruupiirin sekä porakaivon. Lataa BERGHEAT46 laskenohjelma täältä BERGHEAT MITOITUSOHJELMA (46.680) Ohjelma mitoittaa lämpöpumpun teholuokan ja maakeruupiirin sekä porakaivon. Lataa BERGHEAT46 laskenohjelma täältä Ohjelma on tarkoitettu auttamaan maalämmitystä hankkivaa

Lisätiedot

Paritalon energiatodistuksen laskelma

Paritalon energiatodistuksen laskelma Paritalon energiatodistuksen laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku Rakennusinsinööri (AMK) TKENERGIATODISTUS JA RAKENNUSPALVELU KY ( www.tkrakennuspalvelu.com

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi

Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula. ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Mikä ihmeen E-luku? Energianeuvoja Heikki Rantula ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Kymenlaakson energianeuvonta 2012- Energianeuvoja Heikki Rantula 020 615 7449 heikki.rantula@kouvola.fi

Lisätiedot

Oppimistehtävä 1: Asuinkerrostalon energiakorjaus

Oppimistehtävä 1: Asuinkerrostalon energiakorjaus ENE-C3001 Energiasysteemit Oppimistehtävä 1: Asuinkerrostalon energiakorjaus Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Asuinrakennuksen energiankulutus... 1 3 Energiansäästötoimenpiteiden kannattavuus... 4 4

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1

Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Lämmitysjärjestelmät vanhassa rakennuksessa 1 Erilaiset lämmitysjärjestelmät pientaloille ja vastaaville: Puulämmitys- sovellus/puukeskuslämmitys takkasydän Savumax - Aurinkolämmitys - pellettilämmitys

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001

TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 2001 Tiedustelut Anne Laakkonen, puh. 00 9 9..00 TYÖTTÖMIEN YLEINEN PERUSTURVA TAMMIKUUSSA 00 Tammi- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. tammikuusta 000 Etuudet, milj. mk 5, 9,5 0, 5 708, Peruspäivärahat 6,

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla RAPORTTI VTT-S-00411-10 Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla Kirjoittajat: Tilaaja Teemu Vesanen, Mikko Saari Ensto Electric Oy 1 (8) Raportin nimi Pientalon energiatehokkuusluku eri lämmitystavoilla

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS

valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Parmair Eximus JrS Air Wise Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Parmair Eximus JrS Sertifikaatti Nro C333/05 1 (2) Parmair Eximus JrS on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT

Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu. Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Vuores Koukkujärvi Energiavaihtoehtojen tarkastelu Jyri Nieminen Ismo Heimonen VTT Sisältö Tausta ja lähtötiedot Tavoiteltavat tasot; matalaenergiatalojen ja passiivitalojen määrittelyt Mahdolliset järjestelmävariaatiot

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

24/7 Haluamasi lämpötilat. Täydellisiä hetkiä.

24/7 Haluamasi lämpötilat. Täydellisiä hetkiä. living by Danfoss -lämmityksen ohjaus Laatuaikaa Kodin miellyttävässä lämmössä living by Danfoss -lämmityksen ohjauksen avulla voit ohjata helposti ja tehokkaasti elektronisia termostaatteja sekä langatonta

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA

SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA HELSINGIN KAUPUNKI SELVITYS 1 ( ) SELVITYS ASUINRAKENNUKSEN ILMAVIRTOJEN MITOITUKSESTA Tällä selvityksellä ja liitteenä olevilla mitoitustaulukoilla iv-suunnittelija ilmoittaa asuinrakennuksen ilmanvaihtojärjestelmän

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT

ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT ENERGIATEHOKKAAN TALON TUNNUSMERKIT Mikko Saari, VTT Energiatehokas koti - tiivis ja terveellinen? Suomen Asuntomessut ja Suomen Asuntotietokeskus Helsingin messukeskus, Ballroom 28.3.2009 Energiatehokkaan

Lisätiedot

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012

UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN. Urpo Hassinen 30.3.2012 UUDEN LÄMMITYSKOHTEEN LIITTÄMINEN Urpo Hassinen 30.3.2012 1 LÄHTÖTIETOJEN KARTOITUS hankkeen suunnittelu ammattiavulla kartoitetaan potentiaaliset rakennukset ja kohteiden lähtötiedot: - tarvittavan lämpöverkon

Lisätiedot

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT

Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Ilmalämpöpumppujen lämmönluovutus ja vuosilämpökertoimet erilaisissa käyttötilanteissa Lämpöpumppupäivä 1.12.2015 Ari Laitinen VTT Esityksen sisältö Tausta & tavoitteet Rakennukset Ilmalämpöpumput Laskentatyökalu

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

24/7 Haluamasi lämpötilat. Täydellisiä hetkiä.

24/7 Haluamasi lämpötilat. Täydellisiä hetkiä. living by Danfoss -lämmityksen ohjaus Laatuaikaa Kodin miellyttävässä lämmössä living by Danfoss -lämmityksen ohjauksen avulla voit ohjata helposti ja tehokkaasti elektronisia termostaatteja sekä langatonta

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1

ENERGIATEHOKKUUS 25.03.2009 ATT 1 ENERGIATEHOKKUUS Rakennusten energiatehokkuuden parantamisen taustalla on Kioton ilmastosopimus sekä Suomen energia ja ilmastostrategia, jonka tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. EU:n

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä:

ENERGIATODISTUS. Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN. Asuntojen lukumäärä: ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Erillinen pientalo Valmistumisvuosi: 1961-1965 Osoite: Rakennustunnus: EPÄVIRALLINEN Lohja Asuntojen lukumäärä: Energiatodistus perustuu laskennalliseen kulutukseen

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa.

Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. MAKING MODERN LIVING POSSIBLE Nauti lämmöstä ja säästä kustannuksissa. UUDET living by Danfoss -termostaatit. Harppaus kohti laadukkaampaa asumista. Asenna ja unohda Uudet living by Danfoss termostaatit

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku)

RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (E-luku) RAKENNUKSEN KOKONAISENERGIANKULUTUS (Eluku) Eluku Osoite Rakennuksen käyttötarkoitus Rakennusvuosi Lämmitetty nettoala E luku E luvun erittely Käytettävät energialähteet Sähkö Kaukolämpö Uusiutuva polttoaine

Lisätiedot

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua

Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua Aurinkoenergia osana Vuores-talon energiaratkaisua VUORES-TALO VUORES-TALO VAIHE 2 VAIHE 1 2013 RAKENNUTTAJAN TAVOITTEET LIITTYEN ENERGIATEHOKKUUTEEN 1. Rakentaa energialuokan A 2007 rakennus. 2. Täyttää

Lisätiedot

Korjausrakentamiselle määräykset

Korjausrakentamiselle määräykset KORJAUSRAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSET TALOYHTIÖN MITÄ, MITEN JA MILLOIN Korjausrakentamiselle määräykset Energiatehokas korjaaminen on osa kiinteistön normaalia korjausrakentamista ja kiinteistön kunnossapitoa

Lisätiedot

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS

Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS Kattava valikoima sähkölämmitystuotteita 10 HYVÄÄ SYYTÄ VALITA LVI SÄHKÖLÄMMITYS 1 1. TURVALLINEN 2. HUOLETON LVI lämmittimet ovat suljetun rakenteensa ansiosta lapsija paloturvallisia. Lämmittimien ja

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5)

ENERGIASELVITYS KOHDETIEDOT 1(5) ENERGISELVITYS 1(5) KOHDETIEDOT Kohteen nimi Honkanen Janne Osoite Pahnatie 7 Rakennustunnus Hailuoto 153 Valmistumisvuosi 2010 Selvityksen laatija Mikko Laitala RI Pvm. 25.10.2010 Säävyöhyke 1 HelsinkiVantaa

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa:

ENERGIASELVITYS. Rakennuksen täyttää lämpöhöviöiden osalta määräykset: Rakennus vastaa matalaenergiarakennuksen lämpöhäviötasoa: RAKENNUKSEN PERUSTIEDOT ENERGIASELVITYS Rakennustyyppi: Osoite: Bruttopinta-ala: Huoneistoala: Rakennustilavuus: Ikkunapinta-ala: Lämmitystapa: Ilmastointi: Pientalo Valmistumisvuosi: 2008 Pientalonkuja

Lisätiedot

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24

Perustiedot Lämpöhäviöiden tasaus Ominaislämpöhäviö, W/K [H joht. Suunnitteluarvo. Vertailu- arvo 0,24 Laajennettu versio 2.0.2 (D3-2007) Rakennuskohde: Eeva ja Tuomo Rossinen Rakennuslupatunnus: Rakennustyyppi: 2-kerroksinen pientalo Pääsuunnittelija: Tasauslaskelman tekijä: rkm Urpo Manninen, FarmiMalli

Lisätiedot

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Asunnon lämpötilojen tarkka ja tarpeenmukainen hallinta on yksi keskeisimmistä energiankäytön tehostamistavoista. Pientaloissa

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari

Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvari 2008 2015 Elvari syntyi tarpeeseen Sähkölämmitteisiä koteja on Suomessa noin 600 000 eli noin puolet kaikista pientaloista. Niissä kuluu noin kymmenes Suomen koko sähkön kulutuksesta, lähes 10 terawattituntia

Lisätiedot

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011

Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 15.11.2011 Tekijä: Lämpökuvausmittausraportti Sivu 1/14 Kuvauksen suorittaja: Puhelin: Osoite: Postitoimipaikka: Tilaaja: Uudenmaanliitto Osoite: Esterinportti 2 B Postitoimipaikka: 00240 Helsinki Kohde: Omakotitalo

Lisätiedot

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset

Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Pientalon energiatehokkuus ja määräykset Elvari päätöstilaisuus 5.10.2015, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Uuden pientalon sallittu E-luvun yläraja riippuu asunnon koosta 300 250 Ei täytä E-lukuvaatimusta

Lisätiedot

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7

Huonetilat ja lisätilat 1 / 7 Huonetilat ja lisätilat 1 / 7 Kohteen tiedot Nimi 16. A Talo Iso Kivi 1 Katuosoite Rubiinikehä 31 Postiosoite 00170, Vantaa Sähköpostiosoite Puhelinnumero Rakennuskunta/maakunta Vantaa/Uusimaa Laskijan

Lisätiedot

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1

24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 1 UUSIA OHJEITA, OPPAITA JA STANDARDEJA KAASULÄMMITYS JA UUSIUTUVA ENERGIA JOKO KAASULÄMPÖPUMPPU TULEE? 24.5.2012 Gasum Petri Nikkanen 2 Ajankohtaista: Ympäristöministeriö:

Lisätiedot

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen

Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Sähkön käytön ja tuotannon yhteensovittaminen Matti Lehtonen, 8.10.2015 Rakennusten energiaseminaari Uusiutuvan energian haaste: vaihteleva ja vaikeasti ennustettava tuotantoteho Tuulivoimatuotanto Saksassa

Lisätiedot

Huonetilat ja lisätilat 1 / 9

Huonetilat ja lisätilat 1 / 9 Huonetilat ja lisätilat 1 / 9 Kohteen tiedot Nimi 23. Ainoa Feeniks Katuosoite Rubiinikehä 16 Postiosoite 00170, Vantaa Sähköpostiosoite Puhelinnumero Rakennuskunta/maakunta Vantaa/Uusimaa Laskijan tiedot

Lisätiedot

Huonetilat ja lisätilat 1 / 6

Huonetilat ja lisätilat 1 / 6 Huonetilat ja lisätilat 1 / 6 Kohteen tiedot Nimi 27. Valhalla Katuosoite Rubiinikehä 13 Postiosoite 00170, Vantaa Sähköpostiosoite Puhelinnumero Rakennuskunta/maakunta Vantaa/Uusimaa Laskijan tiedot Nimi

Lisätiedot

Compress 5000 9 LWM 8738204329 A ++ A + A B C D E F G A B C D E F G. kw kw 2015 811/2013

Compress 5000 9 LWM 8738204329 A ++ A + A B C D E F G A B C D E F G. kw kw 2015 811/2013 Ι 49 d 9 9 8 kw kw kw d 2015 811/2013 Ι 2015 811/2013 Tuoteseloste energiankulutuksesta Seuraavat tuotetiedot täyttävät U-asetusten 811/2013, 812/2013, 813/2013 ja 814/2013 vaatimukset direktiivin 2010/30/U

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka -

Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen. - Älykäs, hallittu talotekniikka - Merkittävä energiansäästö & Mukavan huoleton ja turvallinen asuminen - Älykäs, hallittu talotekniikka - Agenda Mistä on kyse? Hyödyt Älykäs talotekniikan ohjaus käytännössä Miksi HomeSoft? Tekninen ratkaisu

Lisätiedot