Juha Tuominen ENERGIANSÄÄSTÖ LÄMPÖTILANSÄÄDÖN AVULLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juha Tuominen ENERGIANSÄÄSTÖ LÄMPÖTILANSÄÄDÖN AVULLA"

Transkriptio

1 Juha Tuominen ENERGIANSÄÄSTÖ LÄMPÖTILANSÄÄDÖN AVULLA Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Joulukuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Ylivieskan yksikkö Aika Tekijä/tekijät Juha Tuominen Koulutusohjelma Tietotekniikan koulutusohjelma Työn nimi Energiansäästö lämpötilansäädön avulla Työn ohjaaja FM Joni Jämsä Sivumäärä 39 Työn valvoja FM Joni Jämsä Rakennusten lämmityksestä johtuvat energiakustannukset ovat nousseet huomattavasti yleisestä energian hinnannoususta johtuen. Sähkölämmitteisen omakotitalon lämmitysenergian osuus on noin puolet koko rakennuksen energian kulutuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin energiansäästömahdollisuuksia säätämällä rakennuksen sisäilman lämpötilaa siten, että lämpötila pudotettiin tiettyinä vuorokaudenaikoina. Tutkimuksessa käytettiin eri säätövaihtoehtoja; rakennuksen lämpötilan alennuksesta huonekohtaiseen lämpötilansäätöön. Tutkimuksesta selvisi, että jo pienillä lämpötilanpudotuksilla saavutetaan merkittäviä energiansäästöjä vuositasolla. Asiasanat energiansäästö, sähkölämmitys, lämpötilanpudotus, lämmönläpäisykerroin, lämpökonduktanssi

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Ylivieska Unit Date December 19 th, 2008 Author Juha Tuominen Degree programme Information Technology Name of thesis Active Energy Saving by Temperature Control Instructor M.Sc. Joni Jämsä Pages 39 Supervisor M.Sc. Joni Jämsä Heating energy expenses have increased in households living in single family homes, due to global rise of energy price level. Half of the energy consumption in an electric heated house consists of heating energy. This study gives a couple of recommendations how to reduce energy expenses by adjusting indoor temperature, using temperature control units e.g. timers and timer thermostats to switch between comfort and economy (drop) temperatures. This study also contains a few constellations of possibilities to conduct energy saving programs and payback calculations of investments. Results showed that significant annual energy savings can be achieved by moderate use of economy temperature. Key words energy preservation, electric heating, single family home, temperature control, thermal conductivity

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO LASKENTAMENETELMÄT TUTKIMUSKOHDE Lämmityksen mitoitus U-arvojen määritykset Makuuhuone1 U-arvojen ja lämpökonduktanssin laskenta ULKOLÄMPÖTILAT TUTKIMUSMENETELMÄT Lämpötilan lasku Lämpötilan pudotukset koko rakennuksessa Lämpötilan muutokset Energiankulutus Huonekohtainen lämpötilansäätö Huonekohtainen lämpötilansäätö lämpötilan pudotuksilla SOVELLUKSET Säätimen asettaminen ja tarkkuus Pudotusohjelmat Ohjaus ohjelmoitavilla digitaalisilla kellokytkimillä Ohjaus digitaalisilla ajastintermostaateilla Ohjaus langattomilla järjestelmillä TULOKSET Lämpötilan laskun säästöt Säätimien tarkkuudesta aiheutuvat kustannukset Kellokytkimillä toteutetun järjestelmän kustannukset ja säästöt Digitaalisten ajastintermostaattien kustannukset ja takaisinmaksu Langattoman järjestelmän kustannukset ja takaisinmaksu YHTEENVETO LÄHTEET... 39

5 1 1 JOHDANTO Suomessa on hieman yli miljoona vakinaisesti asuttua pientaloa, joista yli kuusisataatuhatta käyttää sähkölämmitystä. Suomessa sähkön keskihinta kotitalouksille on vieläkin yli kolmanneksen pienempi kuin Saksassa, ja tanskalaisen kotitalouden maksama hinta on yli kaksinkertainen verrattuna suomalaiseen. Täten voidaankin olettaa, että ero muiden Euroopan valtioiden sähköenergian hintaan tullee lähivuosina kaventumaan siten, että sähkön hinta noussee Suomessa muita maita voimakkaammin. Nousevat energian hinnat ajavat kuluttajia miettimään ratkaisuja sähköenergiakustannusten kurissa pitämiseksi. Valtioneuvoston päätös nostaa sähköveroa alkaen edesauttaa sähkön käyttäjiä etsimään mahdollisuuksiaan vähentää sähkön kulutusta. Sähkölämmitys on suosituin lämmitysratkaisu uusissa pientaloissa maassamme sen vaivattomuuden vuoksi, ja lämmitysjärjestelmän investointikustannukset ovat muita vaihtoehtoja edullisemmat. Sähkölämmitteisen omakotitalon lämmitysenergian osuus koko sähköenergian kulutuksesta on noin puolet. Sähkölämmitteisten talojen suurin buumi koettiin ja 1990-lukujen vaihteessa, jolloin niiden määrä kasvoi vuodessa jopa kappaleella. Lisäyksestä noin kolmannes johtui vanhojen rakennusten lämmitystavan vaihdoista. Suurin osa olemassa olevista sähkölämmitystaloista onkin rakennettu 1980-luvulla. Niiden on oletettu tulevan peruskorjattavaksi noin 30 vuoden ikäisinä. Peruskorjauksen yhteydessä lämpöeristyksen lisäämisellä ja lämmitysjärjestelmien modernisoinnilla on lämmityssähkön kulutusta oletettu voivan pienentää 15 prosentilla. Tämän päivän trendinä on asennuttaa taloihin ilmalämpöpumppuja keräämään lämpöenergiaa ulkoilmasta. Onko olemassa muita keinoja vähentää lämmitysenergiakustannuksia pientalosektorilla? Yleensä rakennusten normaali lämmitystila on sellainen, että koko rakennuksessa pidetään lämpötila vakiona, olivatpa ihmiset kotona tai eivät. Tässä tutkimuksessa selvitettiin sähkölämmitteisen omakotitalon energiansäästömahdollisuuksia automaattisella lämpötilan säädöllä ja lämpötilan pudotuksilla sekä koko kiinteistössä että huonekohtaisesti. Tutkimuksessa keskityttiin suoraan sähkölämmitykseen, koska varaavissa ja osittain varaavissa järjestelmissä tulisi ottaa huomioon varaavan materiaalin lämpökapasiteetti, joka vaihtelee

6 2 rakennuskohtaisesti. Tutkimuksessa otettiin huomioon vallitseva ulkolämpötila ja rakennuksen lämpöeristysarvot. Tutkimuksessa ei otettu huomioon ilmanvaihdon, vuotoilman ja ilmaisenergioiden vaikutusta tehdyssä sähkön hintavertailussa, jossa sähköliittymän sulakekoko oli 3X25 ampeeria, vuotuinen energiankulutus oli kwh, saatiin alla olevan taulukon mukaiset sähköenergian keskihinnat. Sopimuslaatu oli toistaiseksi voimassaoleva ja siirtoyhtiönä JE- Siirto Oy. Vertailun keskiarvoksi laskettiin 6,79 senttiä kilowattitunnilta. (Energiamarkkinavirasto 2008.) TAULUKKO 1. Sähkön keskihinta (Energiamarkkinavirasto 2008) Keskihinta Sähköyhtiö snt/kwh Suur-Savon Sähkö Oy 6,10 Korpelan Voima 6,24 Helsingin Energia 6,40 Vaasan Sähkö Oy 6,41 Vattenfall Sähkönmyynti Oy 6,46 Kokkolan Energia 6,53 Fortum Markets Oy 6,56 Lappeenrannan Energia Oy 6,57 Jyväskylän Energia Oy 6,66 Kuopion Energia Oy 6,72 Oulun sähkönmyynti Oy 6,74 Kymenlaakson Sähkö Oy 6,99 Tampereen Sähkölaitos 7,03 Ekosähkö Oy 7,07 Savon Voima Myynti Oy 7,08 St1 Oy 7,25 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 7,33 Lahti Energia Oy 7,63 KSS Energia Oy 7,80 ka. 6,79

7 3 snt/kwh 7 6,5 6 5,5 5 4,5 4 3,5 3 2,5 2 Sähkön hinnan kehitys Kuvio 1. Sähköenergian hinnankehitys suomalaiselle pientalolle, jossa huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3x25A, sähkön käyttö kwh/vuosi (energiamarkkinavirasto 2008). 12,00 Arvio sähkön hintakehityksestä 11,00 Hinta [snt/kwh] 10,00 9,00 8,00 7,00 3 % 4 % 5 % 6, Vuosi KUVIO 2. Arvio sähköhinnan kehityksestä

8 4 2 LASKENTAMENETELMÄT Euroopan parlamentin ja neuvoston antama direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta edellyttää, että jokaisella EU:n jäsenvaltiolla tulee olla laskentamenetelmä, jolla voidaan määrittää rakennusten energiatehokkuus. Rakennusten energiatehokkuus käsittää kaksi osaa, joista toinen on tilojen lämmöntarpeen laskenta, josta on laadittu eurooppalainen standardi EN ISO 13790:2004, Thermal Performance of Buildings Calculations of Energy Use for Space Heating. Menetelmällä voidaan laskea lämpö, jonka lämmitysjärjestelmän on luovutettava lämmitettyyn tilaan halutun sisälämpötilan asetusarvon ylläpitämiseksi. Rakennuksen vuotuinen lämmöntarve (nettoenergiantarve) Q h määritetään käyttäen laskentakautena kalenterikuukautta. Vuotuinen lämmöntarve on kuukausittaisten lämmöntarpeiden summa. (Kalema, Taivalantti, Keränen, Teikari, Luhanka, Ripatti & Saarela 2003, 10.) Missä Q l on rakennuksen lämpöhäviö, Q i sisäisten lämpölähteiden energia ja Q s ikkunoista tuleva auringon säteilyenergia. Vuonna 2003 voimaantullut Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C3 Rakennuksen lämmöneritys määrittää normiarvot rakennusosakohtaisille lämmönläpäisykertoimille ja ikkunapinta-alalle. Tutkimuksessa lämmönläpäisykertoimet ja ikkunapinta-alat asetettiin tasoille, jotka täyttävät nämä määräykset.

9 5 3 TUTKIMUSKOHDE Tutkimuksessa käytettiin kuvitteellista 138 neliömetrin kokoista, Jyväskylässä sijaitsevaa, yksi kerroksista omakotitaloa sisältäen 4 huonetta, keittiön, kodinhoitohuoneen sekä saunan. Kuvio 3. Tutkimuksessa käytetyn kuvitteellisen omakotitalon pohjakuva ja huoneiden pinta-alat Huonekorkeuden ollessa 2,7 m ulkoseinien kokonaispinta-ala on 132,5 m 2, mistä ikkunoiden pinta-ala on 16,75 m 2 ja ulko-ovien pinta-ala on 5,4 m 2. Sisäkaton ja lattian pinta-alat ovat 138 m 2.

10 6 Kuvio 4. Tutkimuskohteen ikkunoiden ja ulko-ovien koot 3.1 Lämmityksen mitoitus Normaalieristeisessä esimerkkikohteessa tarvitaan lämmitystehoa n W/m 2 (sähkölämmitysfoorumi 2008). Lämmitystarpeen määrittämisessä tulee huomioida mitoituslämpötilat (sisä- ja ulkolämpötilat), rakennuksen johtumishäviöt rakenteiden läpi, jossa otetaan huomioon rakenteiden pinta-alat ja niiden lämmönläpäisykertoimet (U-arvot). Tutkimuskohteen tarvitsemaksi lämmitystehoksi valittiin keskiarvo eli 55 W/m 2. Tutkimuksessa ei valittu erillisiä radiaattoreita, vaan laskutoimitukset toimitettiin lämmitystarpeen mukaan.

11 7 TAULUKKO 2. Normin mukaiset lämmitystarpeet huoneittain HUONE PINTA-ALA [m²] LÄMMITYSTARVE [W] MH MH MH Olohuone Pesuhuone KHH keittiö TK WC Eteinen Sauna U-arvojen määritykset Lämmönläpäisykerroin (U-arvo) ilmoittaa lämpövirran tiheyden, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen (C3 Rakennuksen lämmöneritys 2003, 3). Lämmönläpäisykerroin kuvaa, miten paljon tehoa tarvitaan pinta-alaa kohti, jotta saavutettaisiin tietty lämpötilaero eristerakenteen yli. Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C3 Rakennuksen lämmöneritys (2003) määritellään rakennusosien maksimi lämmönläpäisyarvot. Uudemmassa vuoden 2007 rakentamismääräyskokoelmassa ovat U-arvojen maksimi arvot kiristyneet. Vuoden 2003 arvoja käytettiin tutkimuskohteen lämmönläpäisyarvoina. TAULUKKO 3. Rakennusosien U-arvot (C3 Rakennuksen lämmöneritys 2003) U-ARVOT RAKENNUSOSAT [W/m²K] U-ARVOT (2007) Ulkoseinä 0,25 0,24 Yläpohja 0,16 0,15 Alapohja 0,25 0,19 Ikkunat 1,4 1,4 Ulko-ovet 1,4 1,4

12 Makuuhuone1 U-arvojen ja lämpökonduktanssin laskenta Kuviossa 4 on määritelty ulkovaipan pinta-alat U-arvoineen sekä merkitty laskutoimituksesta saatu huoneen kokonaislämpökonduktanssi, (H mh1 ) 14,1 W/K. Kuvio 5. Makuuhuone1 U-arvot ja ominaislämpöhäviö. Makuuhuone 1 ulkoseinien pinta-ala on 17,4 m 2. Kun ulkoseinien U-arvo on 0,25 W/m 2 K, saadaan ulkoseinien ominaislämpöhäviö, H (lämpökonduktanssi) kertomalla pinta-ala U- arvolla. ä ä ä missä A on vaipan osan pinta-ala [m 2 ] ja U on vaipan osan lämmönläpäisykerroin [W/m 2 K]. (Rakennusten lämmöntarpeen laskentaohje 2003)

13 9 TAULUKKO 4. Makuuhuoneen 1 eri rakennusosien lämpökonduktanssit (Rakennusten lämmöntarpeen laskentaohje 2003; Suomen rakentamismääräyskokoelma C3 Rakennuksen lämmöneritys 2003) MH1 PINTA-ALA [m²] U-ARVOT [W/m²K] H [W/K ] Ulkoseinät 17,40 0,25 4,35 Yläpohja 14,00 0,16 2,24 Alapohja 14,00 0,25 3,50 Ikkunat 2,88 1,4 4,03 Ulko-ovet 0,00 1,4 0,00 Koko huoneen lämpökonduktanssi saadaan summaamalla ulkovaipan eri osien ominaislämpöhäviöt. Näin saadaan makuuhuone 1:n lämpökonduktanssiksi 14,1W/K. ä ä Makuuhuone 1 tarvitsee lämmitystehoa 14,1 W jokaista ulko- ja sisälämpötilan eron astetta kohden säilyttääkseen halutun sisälämpötilan. Toisin sanoen, jos sisälämpötila on 22 astetta Celsiusta ja ulkolämpötila on -10 astetta Celsiusta, on lämpötilaero 32 astetta Celsiusta, jolloin lämmitystehoa tarvitaan 32 kertaa 14,1 Wattia ylläpitääkseen sisälämpötilan vakiona.

14 Ulkolämpötilat Tutkimuksessa käytettiin Jyväskylässä vuosien aikana mitattuja kuukausittaisia keskilämpötiloja. TAULUKKO 5. Jyväskylän keskilämpötilat (Internet-sivu plaza.fi; Ilmatieteen laitos.) Jyväskylän keskilämpötilat 20,00 15,00 10,00 8,28 16,86 14,09 14,86 9,34 5,00 0,00-5,00-10,00-7,30-9,00-4,20 2,44 3,95-2,11-5,39-15,00 Joulukuu Marraskuu Lokakuu Syyskuu Elokuu Heinäkuu Kesäkuu Toukokuu Huhtikuu Maaliskuu Helmikuu Tammikuu

15 11 4 TUTKIMUSMENETELMÄT Tutkimus suoritettiin viidessä eri osassa. Ensimmäisessä osassa laskettiin kuinka paljon energiaa säästyy, kun rakennuksen lämpötilaa laskettiin. Toisessa osassa tutkittiin lämpötilan pudotuksesta syntyvää energian säästöä. Kolmannessa osassa laskettiin rakennuksen energian kulutus, kun käytetään huonekohtaista lämpötilan ohjausta. Neljännessä osassa tutkittiin energian kulutusta, kun kolmanteen osioon lisättiin huonekohtaiset lämpötilan pudotusohjelmat. Viimeisessä osassa selvitettiin, minkälaisilla laitteistoilla edellisten kohtien tulokset saavutetaan ja kuinka suuret ovat järjestelmän kustannukset ja takaisinmaksuajat. 4.1 Lämpötilan lasku Ensimmäisessä osassa tutkittiin, miten paljon tutkimuskohteen omakotitalossa voidaan säästää energiaa laskemalla koko rakennuksen lämpötilaa 2 C. Lähtölämpötilaksi asetettiin 23 C ja uudeksi lämpötilaksi valittiin 21 C. Jotta energian kulutukset eri lämpötiloissa saataisiin laskettua, tuli koko rakennuksen lämpökonduktanssi laskea. Lämpökonduktanssin selville saamiseksi tuli laskea eri ulkovaippojen pinta-alat. Lattian ja katon pinta-alat saatiin suoraan huoneen pohjapinta-alasta. Seinien pinta-alat laskettiin seinän pituus kerrottuna huonekorkeudella (2,7 m) vähennettynä ikkunoiden ja ulko-ovien pinta-alalla. Alla olevassa taulukossa (TAULUKKO 6.) on esitelty tutkimuskohteen huoneiden ulkovaipan pinta-alat.

16 12 TAULUKKO 6. Ulkovaipan pinta-alat huonekohtaisesti Pinta-ala[m²] Huone ikkunat ulkoseinät ulkoovet katto lattia Makuuhuone 1 2,88 17, Makuuhuone 2 2,88 19, Makuuhuone 3 2,88 18, Olohuone 4,5 14,5 1, Pesuhuone 0,36 7,5 7 7 Kodinhoitohuone 1,44 15,7 1, Keittiö 1,44 10, Tuulikaappi 0 3,6 1,8 3 3 WC 0,36 3,2 2 2 Eteinen Sauna Saatujen pinta-ala tietojen jälkeen laskettiin huonekohtaiset lämpökonduktanssit lämmönläpäisykertoimella (U-arvo). TAULUKKO 7. Eri huoneiden ulkovaipan osien lämpökonduktanssit Lämpökonduktanssi [W/K] ulkoovet Huone ikkunat ulkoseinät Katto Lattia Summa Makuuhuone 1 4,00 4,35 2,24 3,50 14,09 Makuuhuone 2 4,00 4,95 2,72 4,25 15,92 Makuuhuone 3 4,00 4,63 2,40 3,75 14,78 Olohuone 6,30 3,63 2,52 4,96 7,75 25,16 Pesuhuone 0,50 1,88 1,12 1,75 5,25 Kodinhoitohuone 2,00 3,93 2,52 1,76 2,75 12,96 Keittiö 2,00 2,55 2,72 4,25 11,52 Tuulikaappi 0,90 2,52 0,48 0,75 4,65 WC 0,50 0,80 0,32 0,50 2,12 Eteinen 2,40 3,75 6,15 Sauna 0,96 1,50 2,46 23,30 27,60 7,56 22,08 34,50 115,04

17 13 Koko rakennuksen lämpökonduktanssi saadaan summaamalla eri huoneiden lämpökonduktanssit. Tieto koko rakennuksen lämpökonduktanssista yhdistettynä ulkolämpötila (T o ) tietoon saadaan jatkuvat lämmitysteho tiedot. Esimerkiksi tammikuussa ulkolämpötilan ollessa -7,3 C ja sisälämpötilan (T i ) ollessa +23 C, on sisä- ja ulkolämpötilan ero (ΔT io ) 30,3 C saadaan jatkuvaksi lämmitystehoksi 3486 W. Alla olevassa taulukossa on esitetty lämpötilaerot kuukausittain tarkasteltuna, kun sisälämpötila on 23 C ja 21 C. Taulukossa on myös esitetty jatkuvat lämmitystehot kuukausittain edellämainituilla sisälämpötiloilla. TAULUKKO 8. Jatkuvat lämmitystehot eri kuukausina ja eri sisälämpötiloilla Kuukausi ΔT Ulkolämpötila io, kun = T o T i =23 C ΔT io, kun T i =21 C Jatkuva lämmitysteho [W] T i =23 C Jatkuva lämmitysteho [W] T i =21 C Tammikuu -7,30 30,30 28, Helmikuu -9,00 32,00 30, Maaliskuu -4,20 27,20 25, Huhtikuu 2,44 20,56 18, Toukokuu 8,28 14,72 12, Kesäkuu 14,09 8,91 6, Heinäkuu 16,86 6,14 4, Elokuu 14,86 8,14 6, Syyskuu 9,34 13,66 11, Lokakuu 3,95 19,05 17, Marraskuu -2,11 25,11 23, Joulukuu -5,39 28,39 26, Lämmitysenergian määrä (kwh) saadaan laskettua, kun kerrotaan jatkuva lämmitysteho(w) vuorokaudessa olevien tuntien määrällä (24) ja jaettuna tuhannella (1k).

18 14 TAULUKKO 9. Energiankulutukset päivässä ja kuukaudessa Kuukausi kwh/pv, T i =23 C kwh/pv, T i =21 C kwh/kk, T i =23 C kwh/kk, T i =21 C Tammikuu 83,66 78, , ,19 Helmikuu 88,35 82, , ,86 Maaliskuu 75,10 69, , ,86 Huhtikuu 56,77 51, , ,82 Toukokuu 40,64 35, , ,70 Kesäkuu 24,60 19,08 738,00 572,35 Heinäkuu 16,95 11,43 525,52 354,34 Elokuu 22,47 16,95 696,70 525,52 Syyskuu 37,71 32, ,44 965,78 Lokakuu 52,60 47, , ,31 Marraskuu 69,33 63, , ,17 Joulukuu 78,38 72, , ,71 = 19653, , Lämpötilan pudotukset koko rakennuksessa Tutkimuksen toisessa osassa tutkittiin energiansäästöä ottamalla lämpötilanpudotukset käyttöön. Mukavuuslämpötila on vallitseva ilmanlämpötila huoneessa, joka on tarkoitettu ylläpidettäväksi, kun huoneessa oleskellaan. Pudotuslämpötila on se huoneen lämpötila, joka on tarkoitettu pidettäväksi silloin, kun huoneessa ei oleskella. Koska oleskeluajat eri huoneissa ovat erilaiset riippuen siitä, onko arki- vai viikonloppu, käytettiin tutkimuksessa kahta erilaista pudotusohjelmaa. Mukavuuslämpötilaksi valittiin +21 C ja pudotuslämpötilaksi valittiin +17 C.

19 15 Lämpötila [ C] LÄMPÖTILAN PUDOTUSOHJELMAT 0:00 2:00 4:00 6:00 8:00 10:00 12:00 14:00 16:00 18:00 20:00 22:00 lämpötila-asetus arkena lämpötila-asetus viikonloppuna KUVIO 6. Pudotusohjelmat Lämpötilan muutokset Lämpötila-asetuksen muuttuessa vaikuttaa lämpötilan muutosnopeuteen lämmitysteho ja sisäilmaan varastoitunut lämpöenergia. Sisäilman lämpöenergian selville saamiseksi tuli tehtävässä selvittää sisäilman massa ilmatilavuuden ja ilmantiheyden avulla. Ilmamassa Rakennuksen pinta-alan ja huonekorkeuden tiedoilla saatiin rakennuksen kokonaistilavuudeksi (V) 372,6 m³ ja siten ilmamassa (m) on 481,77 kg, kun käytettään ilmantiheytenä (ρ) arvoa 1,293 kg/m 3. ρ

20 16 Alla olevassa taulukossa on esitelty tutkimuskohteen huoneiden pinta-alat, tilavuudet ja ilmamassat. TAULUKKO 10. Huoneiden ilmamassat Huone pinta-ala [m²] tilavuus [m³] Ilmamassa [kg] Makuuhuone ,8 48,88 Makuuhuone ,9 59,35 Makuuhuone ,5 52,37 Olohuone 31 83,7 108,22 Pesuhuone 7 18,9 24,44 Kodinhoitohuone 11 29,7 38,4 keittiö 17 45,9 59,35 Tuulikaappi 3 8,1 10,47 WC 2 5,4 6,98 Eteinen 15 40,5 52,37 Sauna 6 16,2 20,95 481,78 Lämpökapasiteetti ja -energia Ilmamassan selville saamisen jälkeen, pystyttiin laskemaan ilmamassan lämpökapasiteetti (C), kun sisäilman ominaislämpökapasiteettina (c) käytettiin arvoa 1012 J/(K*kg) *. Rakennuksen ilmamassan lämpökapasiteetiksi saatiin seuraavalla kaavalla 487,55 kj/k. Lämpötilassa +21 C samaisessa ilmamassassa on lämpöenergiaa kj.

21 17 Lämpötilan laskuajat Kun siirrytään mukavuuslämpötilasta pudotuslämpötilaan, kuluu tietty aika, jolloin rakennus saavuttaa alemman lämpötilan. Tänä aikana lämmitysjärjestelmän teho on nolla (0). Tämän ajan määrittäminen on tärkeää määritellessä energiansäästöä lämpötilan pudotuksilla. Miten nämä ajat määriteltiin tässä tutkimuksessa, selvitetään seuraavaksi. Laskettiin ilmaan sitoutuneen energian määrä, kun sisäilman lämpötila on 294,15 K. Lämpötilan ollessa edellä mainittu on ilman energia määrä kj. Esimerkiksi, kun ulkolämpötila tammikuussa on -7,3 C, on ΔT io 28,3 C. Täten joka sekunti johtuu lämpöenergiaa ulkovaipan lävitse 3256 J. Koska energiamäärän muutosnopeus muuttuu jatkuvasti lämpötilan pudotessa, käytettiin tutkimuksessa noin sataa (100) näytettä. Koska eri kuukausien ulko- ja sisälämpötilojen erot ovat erisuuruiset, jouduttiin sadan näytteen näytteenottoväliä muuttamaan. Esimerkiksi tammikuun laskennassa käytettiin 7 sekunnin näytteenottoväliä, kun taas heinäkuun laskennassa käytettiin 150 sekunnin näytteenottoväliä. Tammikuun ensimmäisen näytteen tulos saadaan, kun alkuperäisestä energia määrästä vähennetään 7 sekunnin aikana (näytteenottoväli) johtunut lämpöenergia, 22,789 kj, siten saadaan senhetkiseksi energia määräksi kj. Alla olevan kaavan avulla saadaan laskettua uudeksi lämpötilaksi 294,1 K.

22 18 Tätä jatkettiin, kunnes lämpötilan arvoksi saatiin pudotuslämpötila (290,15 K) tai sen alle. Näytteessä numero 93 lämpötilaksi saatiin 290,12 K ja näytteessä numero 92 lämpötilaksi saatiin 290,16 K. Koska näytenumeron 93 lämpötila meni alle halutun lämpötilan ja näytenumero 92 jäi hieman tavoitelämpötilasta, määriteltiin halutun lämpötilan ajankohta näytteiden 93 ja 92 väliltä. Lämpötilan pudotukseen kulunut aika saadaan kertomalla näytteen numero aikavälillä. 93 kertaa 7 sekuntia on 651 sekuntia ja 92 kertaa 7 sekuntia on 644 sekuntia. Lopullinen lämpötilan pudotusaika määriteltiin arvioimalla kahden näytteen väliltä, tässä tapauksessa 651 ja 644 sekunnin väliltä. Koska näyte numero 92 oli lähempänä tavoitelämpötilaa, valittiin ajaksi 645 sekuntia. TAULUKKO 11. Lämpötilan pudotusajat Aika [s] KUUKAUSI Pudotus, teho=0% Tammikuu 645 Helmikuu 608 Maaliskuu 730 Huhtikuu 1030 Toukokuu 1595 Kesäkuu 3648 Heinäkuu Elokuu 4450 Syyskuu 1780 Lokakuu 1130 Marraskuu 805 Joulukuu 704

23 19 Lämpötilan nostoajat Siirryttäessä pudotuslämpötilasta mukavuuslämpötilaan kuluu tietty aika, milloin mukavuuslämpötila saavutetaan. Kun aletaan kohottaa rakennuksen sisälämpötilaa, kasvaa myös ulkovaipan läpi johtuvan lämpöenergian määrä lämpötilaerojen kasvaessa. Tämän vuoksi tutkimuksessa käytettiin lämpötilan laskuaikojen tapaista näytteenottotapaa. Koska lämpötilan nostoon kuluu vähemmän aikaa kuin lämpötilan laskuun, käytettiin tutkimuksessa vähemmän näytteitä n. 60 kpl. Siirtymävaiheen alussa olevan sisäilman energiamäärä riippuu sisäilman lämpötilasta, joka tässä esimerkkitapauksessa on pudotuslämpötila 290,15 K, jossa on energiaan ,5 kj. Lämpötilan nosto tapahtuu täydellä lämmitysteholla, joka on mitoituksen mukainen 55 W/m 2. Siten koko rakennuksen huippulämmitysteho on 7590 W eli 7590 J/s. Lämpötilassa 290,15 K ulkovaipan läpi johtuu lämpöenergiaa 2795 joulea sekunnissa. Ensimmäisen näytteen aikana lämpöenergia lisääntyi lämmityksen vaikutuksesta ja väheni johtumisesta ulkovaipan läpi. Näiden energioiden summasta saadaan uusi lämpötila. ä ä Alla olevassa taulukossa on lasketut ajat, jotka kuluvat siihen, missä ajassa rakennus saavuttaa lämpötilapudotuksen raja-arvon (+17 C) (teho = 0%), sekä ne ajat, jotka kuluvat mukavuuslämpötilan saavuttamiseen (+21 C) (teho = 100 %).

24 20 TAULUKKO 12. Lämpötilan nostoajat Aika [s] KUUKAUSI Nosto, teho=100% Tammikuu 427 Helmikuu 445 Maaliskuu 396 Huhtikuu 343 Toukokuu 308 Kesäkuu 278 Heinäkuu 265 Elokuu 275 Syyskuu 300 Lokakuu 333 Marraskuu 380 Joulukuu Energiankulutus Vuorokautinen energiankulutus saatiin summaamalla jokaisen tunnin lämmitystarve. Tunnit, joihin pudotus- tai nostoajat eivät vaikuttaneet, laskettiin lämmitystarve lämpötilaeron ja lämpökonduktanssin avulla. Tunnit, joihin pudotusaika vaikutti, laskettiin lämmitystarve siltä tunnin osalta joka jäi yli pudotusajan. Jos pudotusaika oli pidempi kuin yhden tunnin, jatkettiin nollateho aikaa seuraavalle tunnille. Tunnit, joihin nostoaika vaikutti, laskettiin lämmitystarve nostoajan osalta täydellä lämmitysteholla. Muu aika tunnista laskettiin normaalisti.

25 21 Keskimääräinen lämmitysteho [W] 4000,0 3800,0 3600,0 3400,0 3200,0 3000,0 2800,0 2600,0 2400,0 2200,0 2000,0 Tammikuun lämmitystehot Aika [h] Arki [W] Viikonloppu [W] KUVIO 7. Lämmitystehot tammikuussa 1400,0 Kesäkuun lämmitystehot Keskimääräinen lämmitysteho [W] 1200,0 1000,0 800,0 600,0 400,0 200,0 Arki [W] Viikonloppu [W] 0, Aika [h] KUVIO 8. Lämmitystehot kesäkuussa

26 22 Summaamalla yhden vuorokauden tuntien keskimääräiset lämmitystehot saadaan laskettua päivittäinen energiankulutus. Alla olevassa taulukossa on esitetty koko rakennuksen keskimääräiset lämmitystehot tammikuussa arki- ja viikonloppuohjelmalla. TAULUKKO 13. Tammikuun keskimääräiset lämmitystehot vuorokaudessa tunneittain Tunnit Arki [W] Viikonloppu [W] ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,5 2795, ,7 3769, ,6 3255, ,6 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,5 3255, ,7 3255, ,6 3255, ,6 3255, ,6 3255, ,6 3255, ,6 3255, ,6 2294, ,5 2795,5 Wh/pv 70799, ,0

27 23 Näin saatiin laskettua tammikuun arki- ja viikonloppupäiville energiankulutukset. Tämä laskutoimitus suoritettiin jokaisen kuukauden osalta. Alla on esitetty eri kuukausien energiankulutukset eri ohjelmilla. TAULUKKO 14. Energiamäärät eri ohjelmilla Kuukausi kwh/pv, kun T i = +21 C kwh/pv arkiohjelmalla kwh/pv viikonloppuohjelmalla Tammikuu 78,14 70,8 74,01 Helmikuu 82,83 75,78 78,69 Maaliskuu 69,58 62,26 65,46 Huhtikuu 51,24 43,96 47,14 Toukokuu 35,12 27,92 31,06 Kesäkuu 19,08 12,08 15,12 Heinäkuu 11,43 4,81 7,66 Elokuu 16,95 9,92 12,97 Syyskuu 32, ,14 Lokakuu 47,07 39,81 42,98 Marraskuu 63,81 56,5 59,69 Joulukuu 72,86 65,53 68,74 Viikossa on 2 päivää, lauantai ja sunnuntai, jotka lasketaan viikonloppuohjelmaan. Loput päivät ovat arkipäiviä. Täten tutkimuksen laskutoimituksissa käytettiin 5 arkipäivää ja 2 viikonloppupäivää viikossa.

28 24 TAULUKKO 15. Arki- ja viikonloppupäivät kuukausittain Kuukausi Päiviä Arkipäiviä Viikonloppupäiviä Tammikuu 31 22,1 8,9 Helmikuu 30 21,4 8,6 Maaliskuu 31 22,1 8,9 Huhtikuu 28 20,0 8,0 Toukokuu 31 22,1 8,9 Kesäkuu 30 21,4 8,6 Heinäkuu 31 22,1 8,9 Elokuu 31 22,1 8,9 Syyskuu 30 21,4 8,6 Lokakuu 31 22,1 8,9 Marraskuu 30 21,4 8,6 Joulukuu 31 22,1 8,9 Energiankulutukset kuukaudessa eri ohjelmilla laskettiin päivien määrät kerrottuna ohjelmien päivittäisillä energiamäärillä. TAULUKKO 16. Energiankulutukset kuukausittain arki- ja viikonloppupäivät eriteltynä Ohjelma Arkipäivä Viikonloppu Kuukausi kwh kwh Tammikuu 1567,71 655,52 Helmikuu 1623,86 674,49 Maaliskuu 1378,61 579,79 Huhtikuu 879,20 377,12 Toukokuu 618,23 275,10 Kesäkuu 258,86 129,60 Heinäkuu 106,51 67,85 Elokuu 219,66 114,88 Syyskuu 535,71 241,20 Lokakuu 881,51 380,68 Marraskuu 1210,71 511,63 Joulukuu 1451,02 608,84

29 25 TAULUKKO 17. Energiamäärät ja säästö Kuukausi Pudotus ohjelmalla Normaali Erotus Erotus% Tammikuu 2223, ,34 199,11 8,96 Helmikuu 2298, ,90 186,56 8,12 Maaliskuu 1958, ,98 198,58 10,14 Huhtikuu 1256, ,72 178,40 14,20 Toukokuu 893, ,72 195,39 21,87 Kesäkuu 388,46 572,40 183,94 47,35 Heinäkuu 174,35 354,33 179,98 103,23 Elokuu 334,53 525,45 190,92 57,07 Syyskuu 776,91 965,70 188,79 24,30 Lokakuu 1262, ,17 196,98 15,61 Marraskuu 1722, ,30 191,96 11,15 Joulukuu 2059, ,66 198,80 9, Huonekohtainen lämpötilansäätö Tutkimuksen kolmannessa osiossa tutkittiin energiansäästömahdollisuuksia huonekohtaisella lämpötilan säädöllä. Alla olevassa kuvassa on merkitty mukavuuslämpötilat sekä pudotuslämpötilat huonekohtaisesti. Kuvassa on myös piirretty lämmitysvyöhykkeet. Makuuhuoneet muodostavat ensimmäisen lämmitysvyöhykkeen. Toisen lämmitysvyöhykkeen muodostaa olohuoneen, eteisen ja keittiön muodostama alue. Muiden huoneiden lämpötiloja ei tutkimuksessa pudotettu (pesuhuone, sauna, kodinhoitohuone, tuulikaappi ja WC).

30 26 KUVIO 9. Huonekohtaiset lämpötilat ja lämmitysvyöhykkeet TAULUKKO 18. Huonekohtaiset mukavuus- ja pudotuslämpötilat Lämmitysryhmä Mukavuus- Huone lämpötila [ C] 1 Makuuhuone Makuuhuone Makuuhuone Olohuone Pesuhuone Kodinhoitohuone 20-2 keittiö Tuulikaappi WC 22-2 Eteinen Sauna 22 - Pudotuslämpötila [ C] Tässä tutkimuksen osassa huoneiden lämpötiloja ei pudotettu, vaan pidettiin mukavuuslämpötilassa ympäri vuorokauden. Vuorokautinen energiankulutus laskettiin jokaisen huoneen kohdalta erikseen seuraavasti. Kun tiedettiin jokaisen huoneen lämpökonduktanssi ja

31 27 ulkolämpötila, laskettiin lämmitystehon tarve. Alla olevissa taulukoissa on esitetty huonekohtaiset lämmitystehot kuukausittain tarkasteltuna ja päivittäiset energiankulutukset. TAULUKKO 19. Lämmitystehot [W] ja lämmitysenergiat [kwh] kuukaudet 1-6 Kuukausi Huone Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Makuuhuone 1 370,57 394,52 326,89 233,33 151,04 69,18 Makuuhuone 2 418,70 445,76 369,34 263,64 170,66 78,17 Makuuhuone 3 388,58 413,70 342,78 244,67 158,39 72,55 Olohuone 711,89 754,65 633,91 466,88 319,97 173,82 Pesuhuone 153,68 162,60 137,42 102,59 71,96 41,49 Kodinhoitohuone 353,67 375,70 313,51 227,49 151,83 76,56 Keittiö 326,02 345,60 290,30 213,81 146,53 79,60 Tuulikaappi 117,65 125,55 103,23 72,35 45,20 18,18 WC 62,12 65,72 55,54 41,47 29,09 16,77 Eteinen 174,05 184,50 154,98 114,14 78,23 42,50 Sauna 72,08 76,26 64,45 48,12 33,75 19,46 kwh/pv 75,58 80,27 67,02 48,68 32,56 16,52 TAULUKKO 20. Lämmitystehot [W] ja lämmitysenergiat [kwh] kuukaudet 7-12 Kuukausi Huone Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Makuuhuone 1 30,15 58,33 136,11 212,05 297,44 343,66 Makuuhuone 2 34,07 65,91 153,79 239,60 336,07 388,29 Makuuhuone 3 31,62 61,17 142,73 222,36 311,90 360,36 Olohuone 104,14 154,45 293,31 428,89 581,33 663,84 Pesuhuone 26,96 37,45 66,40 94,67 126,46 143,66 Kodinhoitohuone 40,68 66,59 138,10 207,93 286,44 328,93 Keittiö 47,69 70,73 134,32 196,42 266,23 304,01 Tuulikaappi 5,30 14,60 40,27 65,33 93,51 108,76 WC 10,90 15,14 26,84 38,27 51,11 58,07 Eteinen 25,46 37,76 71,71 104,86 142,13 162,30 Sauna 12,64 17,56 31,14 44,40 59,31 67,38 kwh/pv 8,87 14,39 29,63 44,51 61,25 70,30

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudispientalon energiatodistusesimerkki 13.3.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudispientalon energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö:

ENERGIASELVITYS. As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja Turku. Rakennuksen puolilämpimien tilojen ominaislämpöhäviö: TUNNISTE/PERUSTIEDOT Rakennuskohde: Rakennustyyppi: Osoite: Rakennustunnus: Rakennuslupatunnus: Energiaselvityksen tekijä: Pääsuunnittelija: As Oy Munkkionpuisto Suuret asuinrakennukset Munkkionkuja 7

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa

ENERGIATODISTUS. Rakennustunnus: Pyörätie Vantaa ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Erillinen pientalo (yli 6 asuntoa) Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: Pyörätie 50 0280 Vantaa 2000 Useita, katso "lisämerkinnät" Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti

Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti Kristiina Kero, Toni Teittinen TIETOMALLIPOHJAINEN ENERGIA-ANALYYSI JA TAKAISINMAKSUAJAN MÄÄRITYS Tutkimusraportti II SISÄLLYS 1. Johdanto... 1 2. Tietomallipohjainen määrä- ja kustannuslaskenta... 2 3.

Lisätiedot

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2

Tuovi Rahkonen 27.2.2013. Lämpötilahäviöiden tasaus Pinta-alat, m 2 Rakennuksen lämpöhäviöiden tasauslaskelma D3-2007 Rakennuskohde Rakennustyyppi Rakennesuunnittelija Tasauslaskelman tekijä Päiväys Tulos : Suunnitteluratkaisu Rakennuksen yleistiedot Rakennustilavuus Maanpäälliset

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Paritalon E-luvun laskelma

Paritalon E-luvun laskelma Paritalon E-luvun laskelma Laskelman laatija: Laatimispäivämäärä: Pääsuunnittelija: Kohde: Esko Muikku, Rakennusinsinööri (AMK) TK-ENERGIATODISTUS- JA RAKENNUSPALVELU KY www.tkrakennuspalvelu.com, tkrakennuspalvelu@gmail.com

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen

Rakennuksen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen energiatodistus ja energiatehokkuusluvun määrittäminen Uudistoimistorakennuksen energiatodistusesimerkki 1.4.2008 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Uudistoimiston energiatodistusesimerkki Tässä monisteessa esitetään

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015

Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Sähkön etämittaus ja energiansäästö - Taloyhtiöiden energiailta 7.10.2015 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Sähkön etämittaus Suomessa Energiayhtiöiden

Lisätiedot

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta

Esimerkki poistoilmaja. ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta Esimerkki poistoilmaja ilmavesilämpöpumpun D5:n mukaisesta laskennasta 4.11.2016 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Poistoilma- ja ilmavesilämpöpumpun D5 laskenta... 4 2.1 Yleistä...

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo

Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistuksen laadintaesimerkki 1970 rakennettu kerrostalo Energiatodistusoppaan 2013 liite 13.11.2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Esimerkkirakennus... 5 2.1 Rakennuksen

Lisätiedot

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi

Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointi Tässä esitetään yksinkertainen menetelmä maatilojen asuinrakennusten energiankulutuksen arviointiin. Vaikka asuinrakennuksia ei ole syytä ohittaa

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, toukokuu 2013 (29.4.-28.5.2013) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN

ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN ENERGIANSÄÄSTÖTOIMIEN VAIKUTUS SISÄILMAAN Artti Elonen, insinööri Tampereen Tilakeskus, huoltopäällikkö LAIT, ASETUKSET Rakennus on suunniteltava ja rakennettava siten, etteivät ilman liike, lämpösäteily

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU

FREDRIKA RUNEBERGIN KATU ATRI VALAN ATU JANNISBERGINTIE I II FREDRIA RUNEBERGIN ATU II +,0 II +7, +7, +, +, +7,0 +9, +0,0 +, +,0 +0, +7, +8,0 +8, +8, +7, VSS pihasauna PP ajo autotalliin +, 7 AP +,0 +, +,0 +,0 +, +7,0 +7, +, tomutus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Betonipäivät & näyttely Helsingissä

Betonipäivät & näyttely Helsingissä Betonipäivät & näyttely Helsingissä 23.11.2011 Hyvä energiatehokkuus ja riskittömät rakenteet joko-tai vai sekäettä Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto 1. Taustaa 2. Rakennusfysikaaliset

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely

Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtajan avauspuheenvuoro -AKL:n suhdannebarometri esittely Puheenjohtaja Pekka Helander Autoalan Keskusliitto ry 26.3.2010 Hilton Helsinki Kalastajatorppa AKL:n EETTINEN VASTUU Autoalan Keskusliitto

Lisätiedot

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala

3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista. Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala 3t-hanke Tunnista, tiedosta, tehosta energiatehokkuus osaksi asumista Energianeuvontailta Pornaisissa 21.9.2011 Jarkko Hintsala Esityksen sisältö 1. Energiansäästö, energiatehokkuus ja asuminen 2. Vinkkejä

Lisätiedot

Digital Lasso Solutions

Digital Lasso Solutions Digital Lasso Solutions Ohjelmistojen esittely: MX6 Energia 22.10.2015 Antti Myyryläinen antti.myyrylainen@digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Oy www.digitallasso.fi Digital Lasso Solutions Rakennusten

Lisätiedot

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa

Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Ajanmukainen tekniikka auttaa ratkaisevasti energiakustannusten hallinnassa Asunnon lämpötilojen tarkka ja tarpeenmukainen hallinta on yksi keskeisimmistä energiankäytön tehostamistavoista. Pientaloissa

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, huhtikuu 2016 (4.4.-3.5.2016) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on laatinut Taloustutkimus Oy YLE

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Esimerkkilaskelmia pientaloille

Esimerkkilaskelmia pientaloille Rakennusten energia 2012 Esimerkkilaskelmia pientaloille E-lukuvaatimusten täyttyminen Taru Suomalainen ja Timo Kalema TTY / Konstruktiotekniikka Syyskuu 2011 1 Sisältö Alkusanat... 3 1 E lukutarkastelu...

Lisätiedot

Lämmityskustannus vuodessa

Lämmityskustannus vuodessa Tutkimusvertailu maalämmön ja ilma/vesilämpöpumpun säästöistä Lämmityskustannukset keskiverto omakotitalossa Lämpöässä maalämpöpumppu säästää yli vuodessa verrattuna sähkö tai öljylämmitykseen keskiverto

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa)

ENERGIATODISTUS. Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Asuinkerrostalo (yli 6 asuntoa) Peltolankaari 3 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 998 564-08-002-0005-X-000 () Energiatodistus on annettu rakennuslupamenettelyn

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2006 www.tek.fi Tutkimus/ES Työllisyyden kasvu jatkuu suhdannenousun vauhdittamana Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT)

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2011, 1 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Kivihiilen kulutus väheni 3 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta

Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta Energiatehokkuusvaatimusten kiristämisen vaikutus rakennusterveyteen Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Eduskunta 19.10.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO

TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 30.11.2011 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteutti tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka

ENERGIATODISTUS. Rakennuksen ET-luku. ET-luokka ENERGIATODISTUS Rakennus Rakennustyyppi: Osoite: Rivi- ja ketjutalot (yli 6 asuntoa) Riekonmarkantie 20 Oulu Valmistumisvuosi: Rakennustunnus: 992 564-077-0230-0002-2-000 () Energiatodistus on annettu

Lisätiedot

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa

Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa Rakennuksen energiankulutus muuttuvassa ilmastossa 8.11.2012 Juha Jokisalo Erikoistutkija, TkT juha.jokisalo@aalto.fi Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos, LVI-tekniikka Taustaa Frame-hankkeen tutkimustulosten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu

Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa. Espoon pientaloilta Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden huomioonottaminen pientalohankkeessa Espoon pientaloilta 4.2.2016 Energia-asiantuntija Visa Koivu Energiatehokkuuden osoittaminen Rakennusluvan liitteenä toimitettava energiaselvitys

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001

ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Tiedustelut Pirjo Ylöstalo, puh. 020 434 1390 14.2.2002 s-posti pirjo.ylostalo@kela.memonet.fi ASUMISEN TUET KELASTA JOULUKUUSSA 2001 Joulu- Muutos Muutos Vuonna kuussa edell. joulukuusta 2001 2001 kuusta,%

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys,

Energiaeksperttikoulutus Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Mistä tietoa saa? Energiatodistus, -selvitys, Energialuokitus perustuu rakennuksen E-lukuun, joka koostuu rakennuksen laskennallisesta vuotuisesta energiankulutuksesta

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus, 3. vuosineljännes 2012 DIA-työttömyys jatkanut nousua kolmannella vuosineljänneksellä Vuoden 2012 kolmannen vuosineljänneksen aikana työttömien tekniikan

Lisätiedot

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka

BH60A1300 Rakennusten LVI-tekniikka TÄMÄ VASTAUSPAPERI PALAUTETAAN. Nimi: Osasto: Tehtävä 1. (5 pistettä) Valitse oikea vaihtoehto. Oikeasta vastauksesta +1 piste, väärästä 0,5 pistettä ja vastaamatta jättäminen 0 pistettä. 1.1 Kun kiinteistön

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013

KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 2013 JÄÄLINJAT PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS J-P.Veijola 12.2.214 1 (1) ROVANIEMEN ENERGIA OY KEMIJOEN JÄÄPEITTEEN SEURANTA PAAVALNIEMI - SORRONKANGAS VÄLILLÄ 213 Talven 213 aikana jatkettiin vuonna 29 aloitettua

Lisätiedot

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa

Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Tutkimus/tm 7.5.2003 Työttömyys sama kuin vuodenvaihteessa Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä maaliskuun 2003 lopussa oli 1217 henkilöä ja työttömyysaste 2,6 prosenttia. Vuoden aikana

Lisätiedot

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013

Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2013 www.tek.fi TEK Tekniikan alan korkeakoulutettujen työttömyys palasi lievään kasvuun vuoden 2013 toisen neljänneksen lopussa

Lisätiedot

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty

Olavi Ruohomaa (6) Päivitetty Olavi Ruohomaa 4.2.2011 1(6) Päivitetty 3.2.2016 CONCEPT OLAVILLA TOIMINTA-AJATUS Concept Olavilla on tapa hyödyntää aurinkoenergiaa rakennuksen lämmittämiseen ilman erillisiä teknisiä järjestelmiä. Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa

Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa 1 Kaikkien toimialojen (A-X) liikevaihdon ja henkilöstömäärän kehitys Kainuun kunnissa Hyrynsalmi Vuonna 2013 Hyrynsalmen kunnan alueella kaikkien toimialojen liikevaihto nousi 6,8 prosenttia edellisvuoteen

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 1. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 1. vuosineljännes 2010 www.tek.fi TEKNIIKAN AKATEEMISTEN LIITTO TYÖLLISYYSKATSAUS I/2010 TEK RY Diplomi insinöörien ja arkkitehtien työttömyys

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA

ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA ENERGIANSÄÄSTÖ TYÖPAIKALLA Energiansäästö työpaikalla Miksi energiaa kannattaa säästää? Mistä työpaikan energiankulutus muodostuu? Miten töissä voi säästää energiaa? Lämmitys Jäähdytys Sähkö Valaistus

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi

Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen. Tero Mononen Lamit.fi Ohjelmistoratkaisuja uudisrakennuksen suunnitteluun ja energiaselvityksen laatimiseen Tero Mononen Lamit.fi tero.mononen@lamit.fi MITEN LÄPÄISTÄ VAATIMUKSET? Tero Mononen, lamit.fi Esimerkkejä vaatimukset

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä

Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä Rakentamisen energianeuvonta Rakentajien info Jyväskylä 7.9.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa taloyhtiöille

Lisätiedot

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox

Vallox Oy. valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280. yli D E F G HUONO SÄHKÖTEHOKKUUS Vallox 280 Vallox Oy valmistaa ilmanvaihtokoneita Vallox 280 Sertifikaatti Nro VTT--1281-21-07 Myönnetty 23.1.2007 Päivitetty 17.2.2012 1 (2) Vallox 280 on tarkoitettu käytettäväksi asunnon ilmanvaihtokoneena

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 146 Timpurinkuja 1 Timpurinkuja 1 A 02650, Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 46 Timpurinkuja Timpurinkuja A 0650, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 986 Muut asuinkerrostalot Todistustunnus:

Lisätiedot

Energiaremontti-ilta

Energiaremontti-ilta Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti-ilta 19.4.2011 Valtuustosali Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Juhani Heljo Jaakko

Lisätiedot

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella

Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella RIL Rakennus- ja rakennetekniikkaryhmä, kustannustehokas rakentaminen Energia-ja kustannustehokkuus rakennuksen elinkaarella Juha-Pekka Smolander Teknisen myynnin päällikkö 1 Sisältö 1. Energiamääräykset

Lisätiedot

ERILLINEN ENERGIATODISTUS

ERILLINEN ENERGIATODISTUS ASUNTO OY PENKKA ERILLINEN ENERGIATODISTUS Optiplan Oy Y-tunnus 0775337-1 www.optiplan.fi Puh. 010 507 6000 Helsinki Mannerheimintie 105 PL 48, 00281 Helsinki Turku Helsinginkatu 15 PL 124, 20101 Turku

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 2. 26.11.2009. Kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, MARRAS 2009 (2. 26.11.2009) Toteutus Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi

MITTAAMINEN I. Käännä! matematiikkalehtisolmu.fi 1 MITTAAMINEN I Tehtävät sopivat peruskoulun alaluokille. Ne on koostettu Matematiikkalehti Solmun Matematiikkadiplomeista I IV. Sivunumerot viittaavat näiden diplomitehtävien sivuihin. Aihepiirejä: oma

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. Työllisyyskatsaus. 2. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien Työllisyyskatsaus 2. vuosineljännes 2009 www.tek.fi TEK/tutkimus/PirkkaJalasjoki 11.8.2009 Sivu1(2) Diplomi insinöörienjaarkkitehtientyömarkkinatilanneheikentynyt

Lisätiedot

ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ

ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Säästä kotisi lämmityskuluissa jopa 40 % ÄLYKÄS HUONEKOHTAINEN LÄMMITYKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Sisältö Kotivo Oy Kiinteistön nykytilanne Kotivo-laitteen toimintaperiaate Kotivon säästöt ja hyödyt Kotivon

Lisätiedot

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma Sekä A- että B-osiosta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osion pistemäärä on vähemmän kuin 10 pistettä,

Lisätiedot

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS

3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS 1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.

Lisätiedot

Roihuvuori seuran energia ilta

Roihuvuori seuran energia ilta Roihuvuori seuran energia ilta Asuinkerrostalon energiatehokkuuden parantaminen Johtava asiantuntija 13.10.2010 Alustuksen sisältö Motivan toimialueet Asuinkerrostalon energiankulutus ja säästömahdollisuudet

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 155 Majurinkulma 2 talo 1 Majurinkulma , Espoo. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 55 Majurinkulma talo Majurinkulma 0600, Espoo Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 00 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa.

YLE Uutiset. Haastattelut tehtiin 17.2. 12.3.2009. Marraskuun 2008 alusta lähtien kannatusarvio kuvaa tilannetta eduskuntavaalien puoluekannatuksessa. PUOLUEIDEN KANNATUSARVIOT, 17.2..12.3.2009 Toteutus YLE Uutiset Tämän haastattelututkimukseen perustuvan laskennallisen arvion puolueiden eduskuntavaalikannatuksesta on tehnyt Taloustutkimus Oy YLE Uutisten

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013 Merja Högnäsbacka MTT Ylistaro Alapääntie 104 61400 Ylistaro +358 29 531 7247 merja.hognasbacka@mtt.fi

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 11. toukokuuta 2016 (OR. en) 8823/16 ENER 146 ENV 279 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D044838/02 Asia:

Lisätiedot

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes

Tutkimus. Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien. työllisyyskatsaus. 4. vuosineljännes Tutkimus Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus 4. vuosineljännes 2005 www.tek.fi Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työllisyyskatsaus Eero Siljander Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa

Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Energiansäästö vanhemmissa rakennuksissa Kulttuuriympäristöseminaari 24.10.2013 Johanna Rinne - johanna.s.rinne@turku.fi ENEMMÄN ENERGIASTA I Kuluttajien energianeuvonta I eneuvonta.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style GRUNDFOS PUMPPUAKATEMIA Click to edit Master title style Pumppujen energiankäyttö. Suomen sähköstä 13 % eli reilut 10 000 GWh kulutetaan pumppaukseen Suurin kuluttaja on teollisuus noin 8 500 GWh:llaan,

Lisätiedot

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan?

Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Miten rahapolitiikan uutisia luetaan? Viestintä rahapolitiikan välineenä Studia Monetaria Rahamuseo 9.2.2010 Mika Pösö Viestintäpäällikkö Yllätyksellisyydestä ennustettavuuteen Keskuspankkien läpinäkyvyyden

Lisätiedot

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1

TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 1 MAANANTAI 2 TIISTAI 3 KESKIVIIKKO 4 TORSTAI 5 PERJANTAI 6 Loppiainen LAUANTAI 7 SUNNUNTAI 8 1 TAMMIKUU 2017 VIIKKO 2 MAANANTAI 9 TIISTAI 10 KESKIVIIKKO 11 TORSTAI 12 PERJANTAI 13

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.

Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9. Lähes nollaenergiarakentaminen - lainsäädäntöpaketin valmistelun tilanne Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö FinVac 20.9.2016 Valmisteilla olevat säädökset HE maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot