Harkkotalo kuluttaa vähemmän

Transkriptio

1 Dipl.ins Petri Mattila P.T. Mattila Ky Espoo Harkkotalo kuluttaa vähemmän VTT vertasi pientalojen energiatehokkuutta VTT teki vuonna 25 vertailututkimuksen (VTT tutkimusraportti nro RTE627/5) eri tekniikoilla ja eri materiaaleista tehtyjen pientalojen energiankulutuksesta. Energiankulutukset laskettiin EN 832 standardin menetelmällä ja laskenta kohdistui 5 vuoden tarkastelujaksoon. Tutkimuksessa otettiin parhaaseen saatavilla olevaan tietoon perustuen huomioon ulkovaipan (alapohja, seinät, yläpohja, ikkunat ja ovet) lämmöneristyskyvyn, ilmatiiviyden ja rakenteiden lämmönvarauskyvyn vaikutus koko talon energiankulutukseen. Tutkimuksen teettäjä oli Suomen Betonitieto Oy. Vertailututkimukseen otettiin mukaan yhdeksän erilaista pientaloa, jotka kaikki perustuivat samaan pohjaratkaisuun, ja kaikkien talojen energiankulutuslaskennan ympäristöolosuhteet (esimerkiksi sisälämpötila, vedenkulutus, sekä ihmisistä, valaistuksesta ja muista sähkölaitteista sisälle vapautuva lämpö) olivat samat. Ikkunoiden auringon säteilyn läpäisyominaisuudet poikkesivat eri ikkunatyypeillä hieman toisistaan ja vaikuttivat siten ulkoa tuleviin lämpökuormiin. Koska uusimmat lämmöneristysvaatimukset astuivat voimaan , valittiin kaikkien talotyyppien eristävyys täyttämään nämä määräykset. Niinpä osassa talotyyppejä ("vanha" harkkotalo, siporex-talo ja hirsitalo) on pitänyt kompensoida ulkoseinän liian heikkoa lämmöneristystä esimerkiksi parannetulla ylä- ja alapohjan eristyksellä. Verrattuja ratkaisuja olivat. ja matalaenergiaharkkotalo 2. Normitaloratkaisut o Harkkotalo (normit täyttävä eristeharkko ja vanha harkko) o (kevytbetoniharkko 375 mm) o (massiivihirsiseinä 24 mm) o ja elementistä Paras matalaenergiatalo Tutkimuksessa verrattiin vain energiankulutusta, joten taloratkaisujen rakennuskustannusten erot jätettiin huomiotta. Aikaisempien tutkimusten perusteella ero on pieni, vain muutama prosentti. Mikä on matalaenergiaharkkotalo? Perinteisiä paremmin eristävistä kevytsoraharkoista muurattujen matalaenergiaharkkotalojen ulkoseinien, ylä- ja alapohjan sekä ovien ja ikkunoiden lämmöneristävyys on selvästi nykyvaatimuksia parempi. Lisäksi niissä on nykyisiä tavanomaisia ilmanvaihtokoneita tehokkaampi poistoilman lämmön talteenotto. Valmistajilla on valikoimassaan kahta eristävyydeltään hieman toisistaan poikkeavaa matalaenergiaharkkoa. Toisen eristepaksuus on noin 2 mm (U-arvo,15 W/m 2 K, matalaenergiatalo 1) ja toisen 17 mm (U-arvo,19 W/m 2 K, matalaenergiatalo 2). Vertailun vuoksi tutkimuksessa on laskettu myös "parhaan" matalaenergiatalon energiankulutus. Tässä talossa on

2 käytetty matalaenergiaharkkoseinän lisäksi "parhaita" markkinoilla olevia kustannustehokkaita teknisiä ratkaisuja. Miksi harkkotalo säästää energiaa? Tehtyjen laskelmien mukaan tavanomainen harkkotalo kuluttaa lämmitysenergiaa selvästi (n %) puurakenteisia taloja vähemmän, vaikka niiden koko vaipan lämmöneristävyys on samaa tasoa. Ero johtuu siitä, että laskelmissa harkkotalon ilmanpitävyys on parempi, minkä seurauksena ilmavuotoja on vähemmän. Ero korostuu verrattaessa hirsitaloon (säästö n. 25 %), jossa ilmavuotojen osuus lämpöenergiantarpeesta on lähes kolmannes. Muurattuun kivitaloon verrattuna puurunkotalon ilmavuodot ovat kertaisia ja hirsitalon kymmenkertaisia. Matalaenergiaharkkotalon energiankulutus on noin 6% pienempi kuin tavanomaisen harkkotalon. Ero normipuutaloratkaisuihin on siis selvästi tätäkin suurempi. On huomattava, että myös kivitalon massa (lämpökapasiteetti) pienentää energiankulutusta verrattuna keveään puutaloon. Niinpä jos kevytrakenteisen talon lämmöneristävyys ja tiiviys olisivat samat kuin matalaenergiaharkkotalossa, kuluisi tilojen lämmittämiseen laskelmien mukaan kuitenkin 19 % harkkotaloa enemmän energiaa pienemmän massan johdosta. Kuinka paljon harkkotalo säästää rahaa? Tutkimuksessa on käytetty energian hintana Espoon (EON Finland) normaalia kaksiaikasähkötariffia Norminmukaisen harkkotalon tilojen lämmittäminen maksaa noin 1 vuodessa, puutalon noin 12 ja hirsitalon lähes 15. Matalaenergiatalon lämmittäminen maksaa alle 4 vuodessa (noin 3 kuukaudessa), mikä on noin kolmannes norminmukaisen puutalon lämmityslaskusta. Syksyn 24 hintatasolla vuotuinen rahansäästö on siten noin 8-11 verrattuna puutaloihin. "Parhaan" matalaenergiaharkkotalon lämmittäminen maksaa ainoastaan 25 vuodessa (2 kuukaudessa). Energian hinnan noustessa myös säästöpotentiaali kasvaa. Matalaenergiaharkkotalo säästää 5 vuoden aikana energialaskussa vertailun kohteena olevasta normitaloratkaisusta riippuen, jos energian hinta nousee 3 % joka vuosi. Matalaenergiatalon vaatima keskimääräinen lämmitysteho on talvikuukausinakin alle 2 W. Pieni lämmitystehon tarve mahdollistaa yksinkertaisen ja siten edullisen lämmitysjärjestelmän rakentamisen. Hyvin eristävät vedottomat rakenteet käytännössä poistavat tarpeen asentaa lämmityspatterit ikkunoiden alapuolelle. Patterien tilalla voidaan käyttää esimerkiksi ilmanvaihtolämmitystä ja varaavaa tulisijaa. Märkätilojen mukavuuslattialämmityskin riittäisi kattamaan suurimman osan matalaenergiatalon lämpöenergiantarpeesta.

3 Harkkotalon edut Kevytsoraharkoista rakentaminen on helppoa ja nopeaa, eikä muuraajankaan välttämättä tarvitse olla erikoisammattilainen. Keskikokoisen omakotitalon perustusten ja rungon harkkomuuraus sujuu normaalisti alle kahdessa viikossa. Pinnoitusta vaille valmis ulkoseinä valmistuu kertamuurauksella. Kevytsoraharkkotalot kasvattavat nopeasti markkinaosuuttaan, sillä Kevytsoraharkkotalo kestää, se on luja eikä se lahoa. Kevytsoraharkkotalo on vedoton ja lämmin, se säästää energiaa. Kevytsoraharkosta ei aiheudu päästöjä vaan talossa on hyvä sisäilma. Kevytsoraharkko ei pala. Kevytsoraharkko on kookas, mutta kevyt muuraustyö sujuu ripeästi. Kevytsoraharkko antaa minulle ja arkkitehdille vapauden suunnitella. Kevytsoraharkkorunko ei rajoita talon julkisivuvaihtoehtoja. Kevytsoraharkkoseinä eristää liikennemelua tehokkaasti. Kevytsoraharkkoja valmistavia yrityksiä ja tehtaita on useita eri puolilla Suomea. Yritykset valmistavat standardin mukaisia perusharkkoja, mutta lisäksi tehtailla on omia tuotteita, joille yleensä on haettu tyyppihyväksyntä. Kevytsoraharkot tunnetaan yleisessä kielenkäytössä Lecaharkkoina. Todellisuudessa jokaisella valmistajalla on tuotteilleen omat tuotenimensä Lähdekirjallisuus /1/ Juhani Laine & Mikko Saari. Matalaenergiaharkkotalo, pientalojen energiankulutuksen vertailulaskelmia, tutkimusraportti nro RTE627/5, VTT rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, VTT 25. Alkuperäinen raportti on ladattavissa pdf -muodossa osoitteesta:

4 Vuotuinen tilojen lämmitysenergiankulutus (ostoenergiaa) Tilojen lämmitysenergiankulutus, kwh vuodessa Tilojen lämmitysenergiankulutus, kwh/m² vuodessa Kuva 1. Tilojen laskettu lämmitysenergiankulutus vuodessa. (Lähde: VTT tutkimusraportti nro RTE627/5) Lämmitysenergia jaettuna eri rakennusosien häviöihin Lämmitysenergiankulutus, kwh/m² vuodessa 16 Ilmavuodot 14 Ilmanvaihto 12 Ulko-ovet Ikkunat 1 Katto Lattia 8 Ulkoseinät Kuva 2. Ostetun lämmitysenergian kulutus jaettuna eri rakennusosien ja ilmanvaihdon häviöiden suhteessa. (Lähde: VTT tutkimusraportti nro RTE627/5)

5 Energiankulutus, kwh vuodessa Tilojen lämmitys Taloussähkö Lämmin käyttövesi Sähkölämmitystalon energiankulutus yhteensä 2 Kuva 3. Laskettu kokonaisenergiankulutus vuodessa. (Lähde: VTT tutkimusraportti nro RTE627/5) Tilojen lämmitysenergiakustannukset jaettuna eri rakennusosille Lämmitysenergiankustannus, vuodessa Ilmavuodot Ilmanvaihto Ulko-ovet Ikkunat Katto Lattia Ulkoseinät 2 Kuva 4. Sähkölämmitteisen talon tilojen lämmitysenergiakustannus vuodessa. Energian hintana on käytetty Espoon (EON Finland) normaalia kaksiaikasähkötariffia (Lähde: VTT tutkimusraportti nro RTE627/5)