KALAJOEN MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Transkriptio

1 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen kaupunki Kalajoen matkailun ympäristö- ja laatuohjelma-hanke (ESR) KALAJOEN MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Loppuraportti

2 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset I SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Aineisto ja menetelmät Kalajoki matkailualueena Majoitus- ja ravitsemusalan kehitys Kalajoella Loma-asuminen Kalajoella Loma-asukaskyselyn tulokset Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset Tulo- ja työllisyysvaikutukset Välittömät tulovaikutukset Välittömät työllisyysvaikutukset Välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset Palkka- ja verotulovaikutukset Vertailu vuoden 2001 ja vuoden 2010 tutkimusten välillä Tiivistelmä...10 Liite 1. Loma-asukaskyselyn tulokset Liite 2. Loma-asukaskyselyn lomake Liite 3. Yrityskyselyn tulokset Liite 4. Yrityskyselyn lomake

3 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 1 (25) KALAJOEN KAUPUNKI KALAJOEN MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 1 JOHDANTO Matkailu on ollut viime vuosikymmenten aikana eräs maailman nopeimmin kasvavista elinkeinoista. Matkailun taloudellinen merkitys on lisääntynyt selvästi viime vuosikymmenten aikana myös Suomessa. Matkailua voidaan pitää myös alueellisesti merkittävänä elinkeinona. Matkailukysyntä koostuu sekä ulkomaisten että kotimaisten matkailijoiden kulutuksesta kohdealueella. Matkailu aiheuttaa sekä suoria, välillisiä että johdettuja vaikutuksia. Välilliset ja johdetut vaikutukset ovat matkailun kerrannaisvaikutuksia. Näin matkailulla voi olla suuri taloudellinen merkitys kansantaloudelle ja sen alueille. Matkailutulo ja -työllisyys ovat keskittyneet perinteisesti ydinalueille sekä suurimpiin kaupunkeihin ja matkailukeskuksiin. Suhteellisesti tarkasteltuna matkailu voi olla kuitenkin erityisen tärkeä elinkeino perifeerisissä maakunnissa. Ulkomaisten matkailijoiden kulutus on keskittynyt selkeästi ensinnäkin laivaja lentoliikenteen solmukohtiin (Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Ahvenanmaa) sekä muihin vahvoihin matkailumaakuntiin (Pohjois-Pohjanmaa ja Pirkanmaa). Erot kotimaisten matkailijoiden kulutuksessa eri maakuntien välillä ovat huomattavasti pienempiä kuin ulkomaisten matkailijoiden kulutuksessa. Maakunnittain tarkasteltaessa samat maakunnat menestyvät niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin matkailijoiden kulutuksen kohdentamisessa. Merkittäviä työmatkailusta tuloja saavia maakuntia olivat Uusimaa, Pohjois- Pohjanmaa, Pirkanmaa ja Keski-Suomi. Omien mökkien kulutusta on puolestaan eniten Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Etelä-Savossa. Mökkikulutus kohdentuu siis voimakkaasti suurimpien sisävesistöjen ja rannikkoalueiden läheisyyteen. Kansantaloudellisesti kannattavinta olisi ulkomaisen matkailun lisääminen, mikä ei poista kotimaista matkailukysyntää, vaan on suora tulonlisäys kansantalouteen. Kotimaisen matkailukysynnän kasvu taas on pääosin kulutuksen kohteen vaihtamista kansantalouden sisällä. Ulkomailta Suomeen suuntautuvan matkailun kehittämiseen tulisikin panostaa entistä merkittävämmin. Kalajoella panostetaan matkailun kehittämiseen vahvasti. Edellisiä matkailun kehittämishankkeita ovat Kalajoenseudun matkailun kasvun turvaaminen ja sähköiset yhteistyökonseptit sekä Himangan ja Sautinkarin master plan hankkeet, joiden yhteydessä toteutettiin Kalajoen matkailun ideasuunnitelmat 2011 hanke. Matkailustrategian välitarkastelu ja päivitys on tehty Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset -selvityksen tehtävänä oli selvittää matkailun aikaansaamat tulo- ja työllisyysvaikutukset Kalajoella. Selvitys on osa Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) ja Elinkeino-, Liikenne- ja Ympäristökeskuksen rahoittamaa Kalajoen matkailun ympäristö- ja laatuohjelma-hanketta. Aluetaloudellisten vaikutusten arviointi toteutettiin FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä elokuun 2011 ja huhtikuun 2012 välisenä aikana. FCG Finnish Consulting Group Oy:stä työhön osallistuivat projektipäällikkö Minna Kurttila, johtava konsultti Taina Ollikainen, konsultti Hanna Baas ja projektiassistentti Mari Kovasin.

4 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 2 (25) 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Tehtävänä oli selvittää matkailun aikaansaamat tulo- ja työllisyysvaikutukset Kalajoella. Selvityksessä vaikutuksia tarkasteltiin sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta eli käytettiin sekä tulo- että menomenetelmää luotettavan tiedon saamiseksi. Lähdemateriaalina työssä käytettiin aiempia tutkimuksia ja tilastoja, joita täydentämään kerättiin tietoa kyselyiden avulla. Tulomenetelmän osalta tilastotietoja täydentämään toteutettiin yrityskysely syksyllä Linkki kyselyyn lähetettiin sähköpostitse Kalajoella toimiville yrittäjille, joita pyrittiin tavoittamaan myös puhelimitse vastausmäärän kasvattamiseksi. Kyselyyn saatiin yhteensä noin sata vastausta. Menomenetelmän osalta hyödynnettiin aikaisempaa tutkimusta, valtakunnallista vertailuaineistoa sekä matkailutilastoja. Tilastotietoja täydentämään toteutettiin loma-asukaskysely, johon saatiin 229 vastausta.

5 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 3 (25) 3 KALAJOKI MATKAILUALUEENA Kalajoki on Pohjois-Pohjanmaan maakunnan eteläisin kunta ja yksi alueen tärkeimmistä matkailukeskittymistä. Asukkaita vuonna 2010 oli n Kalajoki sijaitsee valtatie 8:n varrella. Etäisyydet suurimpiin lähikaupunkeihin ovat Ylivieskaan 40 km, Raaheen 58 km, Kokkolaan 68 km ja Ouluun 132 km. Kalajoelta on hyvät bussiyhteydet pohjoiseen, etelään sekä sisämaahan. Päivittäin on noin yksitoista bussivuoroa Kokkolaan, kuusi Ouluun ja kahdeksan Ylivieskaan. Rautatieasemat löytyvät Kokkolasta ja Ylivieskasta. Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä sijaitsee noin 120 km:n päässä Oulunsalossa ja Kokkolan kenttä noin 90 km:n päässä. Kalajoen Hiekkasärkkien matkailukeskus on valtakunnallisesti tunnettu kohde noin 6 km Kalajoen kaupunkikeskuksen eteläpuolella. Hiekkasärkkien matkailulla on pitkät perinteet suomalaisten vapaa-ajanviettokohteena. Hiekkasärkkien alueella on runsaasti vapaa-ajanasuntoja sekä yksityisomistuksessa että vuokrattavana. Alueella on myös matkailuneuvonta, hotelleja, leirintäalue, viihdekeskus, ravintoloita, ulkoilureitistö ympärivuotiseen käyttöön, golfkenttä, kylpylä, meriluontokeskus, ohjelmapalveluyrityksiä sekä useita matkailua tukevia palveluita. Kalajoen keskustan matkailukohteita ovat mm. Plassin vanhan kaupungin kulttuurihistoriallinen alue. Matkailun kehittämiseen on vahvasti panostettu viimeisten vuosien aikana. Suurin tapahtuma on Kalajoen Juhannus festivaali, kävijää. Kalajoen matkailun keskeisimmät kohteet ovat Hiekkasärkät, JukuPark vesipuisto, Kylpylä SaniFani ja Kalajoki Golf. Kalajoella on lisäksi runsaasti muita matkailukohteita, joita on lueteltu alla: Merelliset kohteet: - Kallankarit (maa- ja ulkokalla saaret) - Rahjan saaristo Historialliset ja kulttuurikohteet: - Plassi, Kalajoen vanha kaupunki - Havulan Kartano - Fiian mökki - Kalajoen kotiseutumuseo - Raution kotiseutumuseo ja kirkko - Himangan kotiseutumuseo ja kirkko - Maakallan kalastusmuseo - Tiekirkko, Kalajoen kirkko - Kesäteatteri Willi Lakeus Muut kohteet: - Kalajoen merkiluontokeskus - Särkkäin Formula-Center - Sautinkarin matkailukeskus (Himanka) - Design Lasi Ulvi - Birgitin paja (kynttiläpaja) - Tyngän Mylly - Keramiikkapaja Iso-Pahkala - Särkkäin Korukivi - Peura Puukko - Kalajoen karkkipaja - Lasitaide Auli Ojala - Clayway (keramiikkaa) Majoitusmahdollisuuksia Kalajoella tarjoavat hotellit, leirintäalueet, lomamökit, ja bed&breakfast -tyyppiset majoituskohteet. Kalajoella majoituspalveluita tarjoavat mm. seuraavat tahot: Aamiaismajoitus Juusolanmäki Camping Hiekkasärkät Oy FemEmare (Ulkokallan saari) Gasthaus Himanka Hiekkasärkkien Majoituspalvelut Oy Hiekkaportti Oy Hostel Retkeilijä SRM Hotelli Lokkilinna Hotelli Rantakalla Huhtalan Talot (maaseutumatkailu) Kalajoen Kylpylähotelli Sani Oy Kalajoki Matkailu ja Keskusvaraamo Lomakeidas Lomakeskus Aurinkohiekat & Camping Peltolan lomatila Puskaranta Ay Rannikon Lomitus Oy Rautalohi Oy (majoituspalvelu) Safaritalo, Hiekkasärkkien Ohjelmapalvelut Oy Salmun maatilamatkailu Sautinkari Matkailukeskus Särkkäin Mökkipalvelu Oy Tapion Tupa Typpön majoitus

6 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 5 (19) 3.1 Majoitus- ja ravitsemusalan kehitys Kalajoella Matkailun kehityksen tarkastelussa keskitytään Kalajoen majoitusliikkeitä koskevaan tilastolliseen tietoon vuodesta 2001 lähtien. Tarkastelussa on huomioitava, että Kalajoen kaupunkiin kuuluu lähtien Himangan kunta, mutta kuntaliitos ei olennaisesti vaikuta majoitustilastoihin. Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin mukaisesti Kalajoen majoitusyritysten lukumäärä on vaihdellut yrityksen välillä luvulla. Vuonna 2010 Kalajoella oli 11 majoitusyritystä, joista viisi hotellia. Majoitusmyynnin kokonaisarvo vuonna 2010 oli euroa, josta viiden hotellin osuus euroa eli noin 84 %. Majoitusyrityksissä työskenteli 61 henkilöä, joista 52 hotelleissa (85 %) Taulukko 1. Majoitusyritysten toimipaikkojen määrän kehitys Kalajoella (Tilastokeskus) Koko majoitus- ja ravitsemusalan liikevaihto on kasvanut Kalajoella noin 51 % ( euroa) 2000 luvulla. Vuonna 2010 toimialan liikevaihdon arvo oli euroa. Majoitus- ja ravitsemusalalla työskentelevien henkilöiden määrä on noussut 33 henkilöllä luvulla. Toimipaikkojen lukumäärä vuonna 2010 oli 40 ja on pysynyt noin 40:ssa koko 2000-luvun ajan Toimipaikkojen lkm Henkilöstön määrä Liikevaihto euroa Kuvio 1. Majoitus- ja ravitsemusalan kehitys Kalajoella (Tilastokeskus)

7 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 6 (19) Kalajoella rekisteröityjen yöpymisten määrä on kasvanut vuosien välillä 75 %. Vuonna 2011 Kalajoella yöpyi matkailijaa. Matkailijoista 96 % oli suomalaisia ja 4 % ulkomaisia. Kalajoki on kasvanut erityisesti kotimaan matkailukohteena, vuosituhannen alusta kotimaisten matkailijoiden määrä on kasvanut yli henkeä, mutta ulkomaisten matkailijoiden osuus on laskenut. Vuonna 2001 ulkomaalaisia oli 8,2 % kaikista matkailijoista. Kalajoen rekisteröity majoituskapasiteetti vuonna 2011 oli vuodepaikkaa, kokoluokassa ei ole tapahtunut juurikaan muutoksia viime vuosina 1. Kalajoen kokonaiskapasiteetti vuoteiden lukumäärällä mitattuna on kuitenkin lähes vuodepaikkaa kun huomioidaan myös rekisteröitymätön kapasiteetti 2. Kalajoen majoituskapasiteetti v Rekisteröity kapasiteetti (hotellit, retkeilymajat, lomakylät, leirintäalueet yms.), joissa on vähintään 10 huonetta tai mökkiä. Rekisteröimätön kapasiteetti, arvio (1.900 mökkiä x keskimäärin 5 vp /mökki) Yhteensä vuodepaikkaa vuodepaikkaa n vuodepaikkaa Kuvio 2. Suomalaisten ja ulkomaalaisten rekisteröidyt yöpymiset Kalajoella vuosina kaikissa majoitusliikkeissä (Tilastokeskus) 1 Tilastokeskus, majoitustilasto 2

8 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 7 (19) Kalajoen matkailu on selvästi aktiivisinta kesäkuukausien aikana. Kaikista yöpymisistä lähes 80 % keskittyy kesä-elokuun aikaan (kuvio 3). Suurimmat ulkomaiset matkailijaryhmät ovat Kalajoella perinteisesti olleet norjalaiset, ruotsalaiset ja saksalaiset. Norjalaiset olivat vuonna 2010 edelleen selvästi suurin ryhmä, lähes 55 % kaikista ulkomaisista matkailijoista. Vuonna 2010 lisäksi puolalaisten ja venäläisten matkailijoiden määrä nousi huomattavasti keskimääräisestä. Kalajoella rekisteröityneiden majoitusliikkeiden huonekäyttöaste vuonna 2010 oli 39,4 % 3. Käyttöaste on noussut noin 3 prosenttiyksikköä vuoden 2005 jälkeen. Yöpymisen keskihinta oli 33,75 euroa, joka on kasvanut reilusti vuodesta 2005 ollen tuolloin 17 euroa. 4 Kalajoki on myös suosittu päiväkävijöiden kohde lähiseudulta sekä valtatie 8:n matkailijavirtojen pysähtymispaikkana. Päiväkävijät huomioituna Kalajoen vuosittainen matkailijamäärä nousee noin miljoonaan tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Kuvio 3. Rekisteröidyt yöpymiset Kalajoella kuukausittain vuonna 2010 (Matkailun edistämiskeskus) 3 Tilastokeskus, majoitustilasto Tilastokeskus, majoitustilasto ( )

9 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 8 (19) Norja Ruotsi Puola Saksa Venäjä Kuvio 4. Ulkomaisten matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset vuonna 2010 (Tilastokeskus)

10 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 9 (19) 3.2 Loma-asuminen Kalajoella Kalajoella loma-asuntojen määrä on kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana luvun aikana määrä on kasvanut viidenneksen. Vuonna 2010 Kalajoella oli yhteensä 1890 loma-asuntoa Kuvio 5. Loma-asuntojen määrä Kalajoella vuosina (Tilastokeskus) Suurin osa loma-asunnoista on rekisteröidyn kapasiteetin ulkopuolella. Arviolta 160 loma-asuntoa 1890:stä on rekisteröinnin piirissä. Seuraavalla laskelmalla on pyritty arvioimaan Kalajoen rekisteröimättömien yöpymisten määrä loma-asunnoissa. Voidaan arvioida, että ainakin 1730 loma-asuntoa on säännöllisessä käytössä 83 vrk 7 Loma-asuntojen keskimääräinen käyttöaste kesäaikana on 50 % loma-asuntoa * 5 vuodepaikka/asunto = vuodepaikkaa vp * 83 vrk * 50 % käyttöaste = yöpymisvuorokautta Nämä loma-asuntojen yöpymisvuorokaudet huomioituna Kalajoen majoitusvuorokaudet ovat yhteensä noin Tilastokeskus, rakennukset ja kesämökit Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa. TEM 21/2011

11 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 10 (19) Loma-asumisen talousvaikutuksia on tutkittu Työ- ja elinkeinoministeriön teettämässä Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksessa. Pohjois-Pohjanmaalle mökkiläisten tuoma euromäärä on Suomen maakunnista seitsemänneksi suurin, 454 milj. euroa. Matkailun tuoma työllisyysvaikutus Pohjois-Pohjanmaalle on henkilötyövuotta, joka on Suomen maakunnista myös seitsemänneksi suurin. 8 Suurin mökkeilystä syntyvä rahavirta tulee vapaa-ajan asukkaiden päivittäistavarahankinnoista. Elintarvikkeiden, juomien ja taloustavaroiden hankintaan käytettävä rahamäärä on euroa vuodessa, ja keskimäärin 28,30 euroa päivässä mökkiä kohti, oletuksena mökin vuosittainen 83 päivän käyttöaste. Yhteensä päivittäistavarahankintoihin (elintarvikkeet, juomat ja taloustavarat, ylläpidon tarvikkeet sekä polttoaineet loma-asunnolla) käytettiin keskimäärin euroa vuodessa mökkiä kohti. Elintarvikkeita, juomia ja taloustavaroita hankki 99 %, ylläpidon tarvikkeita 54 % ja polttoaineita 73 % vastanneista mökkitalouksista. 7 Kestokulutustavaroihin (työkonehankinnat, muut työvälineet, kulkuneuvot, pienkodinkoneet, huonekalut ja sisutustarvikkeet, harrastus- ja leikkivälineet) käytettiin rahaa keskimäärin euroa vuodessa mökkiä kohti. Eniten rahaa käytettiin kulkuneuvojen hankintaan euroa vuodessa/mökki. Sen jälkeen suurimmat kulutuserät olivat työkoneiden hankinta (655 euroa/mökki/vuosi), sisähuonekalujen ym. hankinta (565 euroa/mökki/vuosi) sekä kodinpienkoneiden hankinta (454 euroa/mökki/vuosi). Kestokulutustavaroita hankkivien osuus vastanneista vaihteli kulkuneuvoja hankkineiden 8 %:sta harrastus- ja leikkivälineitä hankkineiden 32 %:iin. 7 Palveluja ostettiin keskimäärin eurolla vuodessa mökkiä kohti. Palveluista eniten rahaa käytettiin koneiden ja kulkuneuvojen huoltopalveluihin (225 euroa/mökki/vuosi), terveyden ja kauneuden hoidon palveluihin (222 euroa/mökki/vuosi) sekä ravintola- ym. palveluihin (215 euroa/mökki/vuosi). Palveluita hankkineiden mökkitalouksien osuus kaikista vastanneista vaihteli harrastuspaikkamaksuja maksaneiden ja terveys- ja kauneuspalveluita hankkineiden 16 %sta kiinteistön huoltopalveluita hankkineiden 41 %:iin. 7 Nämä loma-asumisen synnyttämät talousvaikutukset sisältyvät kappaleessa 5 esitettyihin matkailun aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 3.3 Loma-asukaskyselyn tulokset Loma-asumista Kalajoella selvitettiin loma-asunnon omistajille suunnatun kyselyn avulla. Kyselyyn voi vastata sähköisesti heinä - lokakuun 2011 välisenä aikana, lisäksi paperilomakkeita kerättiin loma-asukastapahtumassa Kalajoella heinäkuussa Kyselyyn vastasi yhteensä 229 henkilöä, joista suurin osa asui Pohjanmaalla ja muutamat eteläisessä Suomessa. Vastaajilta kerättiin tietoa loma-asunnon käytöstä sekä Kalajoella tehdyistä palvelu- ja tavaraostoista. Lisäksi kysyttiin näkemyksiä Kalajoen tapahtumista ja aktiviteeteistä sekä kehittämisen kohteista. Kyselyn tulokset esitetään tarkemmin liitteessä 1. 8 Työ- ja elinkeinoministeriö (2011) Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa.

12 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 11 (19) Yleisin vuodepaikkojen lukumäärä loma-asunnossa oli 5 kpl ja yhteensä kyselyyn vastanneilla oli 1200 vuodepaikkaa loma-asunnoissaan. Yhdeksällä kymmenestä vastanneesta loma-asunto oli vuonna 2010 kokonaan omassa käytössä eikä sitä vuokrattu ulkopuolisille. Kyselyssä selvitettiin kuinka monta yöpymistä vastaajien loma-asunnoilla toteutui kuukausitasolla vuonna Tarkastelussa huomioitiin sekä omistajan oman perheen että vieraiden yöpymiset. Vilkkain kuukausi loma-asuntojen käytössä oli heinäkuu ja hiljaisin vastaavasti helmikuu. Yhteensä vuonna 2010 vastaajien loma-asunnoilla toteutui yöpymistä. Omistajat yöpyivät loma-asunnoillaan kesän lisäksi myös ympärivuotisesti, mutta vieraiden yöpymiset keskittyvät hyvin voimakkaasti kesäkuukausille. Kuviossa 6 esitetään kyselyyn vastanneiden loma-asunnoilla toteutuneiden yöpymiset jakautuminen kuukausittain. Kuvio 6. Kyselyyn vastanneiden loma-asunnoilla tapahtuneiden yöpymisten jakautuminen kuukausittain Kyselyyn vastanneet loma-asukkaat käyttivät Kalajoella eniten rahaa päivittäistavarakauppaan, kysymykseen vastanneet perheineen käyttivät päivittäistavarakauppaan keskimäärin vuodessa. Rauta- ja sisustustarvikeostoja tehneet käyttivät kyseessä oleviin ostoihin keskimäärin Kuviossa 7 esitetään kyselyyn vastanneiden loma-asukkaiden rahankäytön jakautuminen Kalajoella vuonna 2010.

13 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 12 (19) 2010 /vastaaja Yhteissumma Prosenttisuus Päivittäistavarakauppa % Rauta- ja sisustustarvikekaupat % Huoltamotoiminta % Muu erikoistavarakauppa % Ravintolapalvelut % Muut palvelut % Hyvinvointipalvelut % Tapahtumat % Matkailun ohjelmapalvelut % Kuvio 7. Kyselyyn vastanneiden loma-asukkaiden rahankäyttö Kalajoella vuonna Kalajoen loma-asukaskyselyn ja Työ- ja elinkeinoministeriön loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset -tutkimuksen 9 tulosten vertailua vaikeuttaa erilainen kysymyksenasettelu, mikä on syytä ottaa huomioon vertailun tulkinnassa. Suurin ero tutkimustulosten välillä on päivittäistavaroihin käytetyn rahan määrässä, joka on TEM:n tutkimuksessa noin euroa/vuosi suurempi kuin Kalajoen loma-asukaskyselyn mukaan. Eroa voi osaltaan selittää se, miten päivittäistavarakauppa terminä ymmärretään. Kalajoen kyselyssä on kysytty rahankäyttöä päivittäistavarakauppaan yleisesti. TEM:n kyselyssä on kysytty erikseen rahankäyttöä elintarvikkeisiin, juomiin ja taloustavaroihin sekä kiinteistön ylläpidon tarvikkeisiin. Myös kestokulutushyödykkeiden ja palvelujen hankintaan käytettyä rahamäärää on tutkimuksissa kysytty eri termeillä. Kalajoen kysely TEM tutkimus 2010 /vastaaja /rahaa käyttänyt Päivittäistavarakauppa Kestokulutustavarat Huoltamotoiminta Palvelut Työ- ja elinkeinoministeriö (2011) Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset Suomessa.

14 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 13 (19) 4 MATKAILUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia tutkitaan usein MTT-mallilla, jossa vaikutuksia lähestytään sekä kysynnän että tarjonnan näkökulmasta. Tässä selvityksessä on käytetty tulomenetelmää, joka selvittää matkailulle tyypillisiä toimialoja edustavien yritysten matkailijoiden rahankäytöstä saaman liikevaihdon kasvun. Tulomenetelmän tulosten perusteella arvioidaan sekä matkailutulo että matkailutyöpaikkojen määrä. Matkailijaryhmäkohtaisia rahankäyttötietoja voidaan esittää aiemmin tehtyjen tutkimusten, kyselyjen ja tilastojen avulla. Matkailun aluetaloudellisia vaikutuksia arvioitiin Kalajoen yrityksille suunnatun kyselyn tulosten ja Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin tietojen pohjalta. Koska kyselyyn vastanneiden määrä jäi huomattavan pieneksi, Kalajoen kaupunki täydensi tietoja yrityksiä haastattelemalla. Kyselyyn vastanneiden yritysten liikevaihdon osuus toimialojen kokonaisliikevaihdosta oli 58 % ja haastatteluiden jälkeen 74 %. Seuraavassa taulukossa on esitetty kyselyyn vastanneiden ja haastatteluihin osallistuneiden yritysten matkailumyynnin osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta. Taulukossa on myös vertailun vuoksi Pohjois-Pohjanmaan keskimääräinen matkailun osuus liikevaihdosta, mikä poikkeaa osalla toimialoista merkittävästi yrityskyselyn tuloksista. Toimiala Kyselyyn vastanneiden yritysten matkailumyynnin osuus oman toimialan kokonaisliikevaihdosta Matkailun osuus liikevaihdosta (Pohjois- Pohjanmaan keskiarvo)* Majoituspalvelut 93 % 65 % Ravitsemuspalvelut 60 % 16 % Vähittäiskauppa 13 % 4,5 % Liikenne ja huoltamot 21 % 26 % Virkistys- ja muut palvelut 75 % 39 % Matkailutoimialat yhteensä 28 % 14 % *) Laakkonen Sami (2002); Matkailun aluetaloudelliset vaikutukset

15 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 14 (19) 4.1 Tulo- ja työllisyysvaikutukset Välittömät tulovaikutukset Matkailun välittömät tulovaikutukset saatiin laskemalla matkailutulon osuus yritysten kokonaisliikevaihdosta yrityskyselyyn vastanneiden ja haastateltujen yritysten ilmoittamien osuuksien perusteella. Välitön matkailutulo laskettiin arvonlisäverottomana, koska vain arvonlisäveroton summa jää aluetalouteen. Vuonna 2010 Kalajoella toimivat yritykset saivat välitöntä arvonlisäverotonta matkailutuloa yhteensä noin 29 milj.. Matkailutulon jakautuminen toimialoittain on esitetty alla olevassa kuviossa. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan yritykset saivat lähes puolet (46 %) Kalajoen matkailutulosta. Toiseksi eniten matkailusta hyötyivät vähittäiskaupan yritykset, joiden osuus välittömästä matkailutulosta oli 29 %. Virkistys- ja muiden palvelualan yritysten osuus matkailutulosta oli 19 % ja liikenne- ja huoltamotoiminnan yritysten 6 %. Matkailutulo, yhteensä n. 29 milj. Virkistys- ja muut palvelut 19 % Liikenne ja huoltamot 6 % Majoitus- ja ravitsemispalvelut 46 % Vähittäiskauppa 29 % Seuraavassa taulukossa on esitetty Kalajoen matkailutulon arvo euroina ja jakautuminen suomalaisten ja ulkomaisten matkailijoiden kesken. Toimiala Matkailutulo, (alv. 0 %) Suomalaiset matkailijat Ulkomaiset matkailijat Majoitus- ja ravitsemuspalvelut % 6 % Vähittäiskauppa % 12 % Liikenne ja huoltamot % 21 % Virkistys- ja muut palvelut % 10 % Yhteensä % 9 % Suurin osa välittömästä matkailutulosta tuli kotimaisilta matkailijoilta. Kalajoen yritykset saivat matkailutuloa kotimaisilta matkailijoilta noin 26,2 milj. (91 %) ja ulkomaalaisilta matkailijoilta noin 2,6 milj. (9 %).

16 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 15 (19) Välittömät työllisyysvaikutukset Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset arvioitiin käyttämällä toimialoittaisia työpanoskertoimia. Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset Kalajoella vuonna 2010 olivat noin 400 työpaikkaa. Työpaikkojen jakautuminen toimialoittain on esitetty alla olevassa kuviossa. Matkailun aikaansaamasta välittömästä työllisyysvaikutuksesta kohdistui lähes puolet (45 %) majoitus- ja ravitsemistoimintaan. Vähittäiskaupassa matkailun vaikutus työllisyyden osalta on suurempi kuin tulojen osalta, koska kaupan alalla työvoimatarve on keskimäärin muita aloja suurempi. Matkailutyöpaikat, yhteensä n. 406 työpaikkaa Virkistys- ja muut palvelut 15 % Liikenne ja huoltamot 5 % Majoitus- ja ravitsemispalvelut 45 % Vähittäiskauppa 35 % Seuraavassa taulukossa on esitetty Kalajoen matkailun työllisyysvaikutusten jakautuminen toimialoittain: Toimiala Matkailun työllisyysvaikutus Majoitus- ja ravitsemuspalvelut 183 Vähittäiskauppa 142 Liikenne ja huoltamot 20 Virkistys- ja muut palvelut 61 Yhteensä 406 Yrityskyselyn mukaan matkailun työllisyysvaikutuksista kohdistuu Kalajoelle noin 83 % eli 336 henkilötyövuotta.

17 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 16 (19) Välilliset tulo- ja työllisyysvaikutukset Kalajoella toimivat yritykset saivat vuonna 2010 välillistä matkailutuloa noin 3 miljoonaa euroa. Välilliset tulovaikutukset saatiin laskemalla kyselyyn vastanneiden yritysten tekemät ostot Kalajoelta ja kertomalla ne matkailijoiden osuudella liikevaihdosta. Seuraavassa kuviossa on esitetty eri toimialojen matkailuyritysten aikaansaama välillinen matkailutulo muilla toimialoilla. Eniten välillistä matkailutuloa aikaansaavat majoitus- ja ravitsemistoimialoilla toimivat yritykset. Toimiala Välillinen matkailutulo, (alv. 0 %) Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Vähittäiskauppa Liikenne ja huoltamot Virkistys- ja muut palvelut Yhteensä Välilliset työllisyysvaikutukset arvioitiin työpanoskertoimien avulla. Matkailun välilliset työllisyysvaikutukset olivat Kalajoella vuonna 2010 noin 42 henkilötyövuotta. 4.2 Palkka- ja verotulovaikutukset Palkkatulovaikutukset saatiin laskemalla yritysten maksamat palkat Kalajoen kaupungissa henkikirjoitetuille työntekijöille. Yrityskyselyn mukaan matkailun työllisyysvaikutuksista kohdistuu Kalajoelle noin 83 %. Lisäksi laskettiin johdetut palkkatulovaikutukset kertomalla välittömät ja välilliset palkkatulot palkkatulon kulutuskertoimella 0,10. Välittömät, välilliset ja johdetut palkkatulovaikutukset olivat vuonna 2010 noin 11,3 miljoonaa euroa. Verotulovaikutukset laskettiin käyttämällä Kalajoen tuloveroprosenttia, joka oli 19 % vuonna Välittömät ja välilliset verotulovaikutukset laskettiin kertomalla Kalajoella henkikirjoitettujen työntekijöiden matkailun vuoksi saamat palkkatulovaikutukset kaupungin veroprosentilla. Lisäksi laskettiin johdetut verotulovaikutukset kertomalla välittömät ja välilliset verotulovaikutukset palkkatulon kulutuskertoimella 0,10. Välittömät, välilliset ja johdetut verotulovaikutukset olivat vuonna 2010 noin 2,1 miljoonaa euroa.

18 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 17 (19) 4.3 Vertailu vuoden 2001 ja vuoden 2010 tutkimusten välillä Seuraavassa taulukossa esitetään vertailu vuoden 2010 ja vuoden 2001 tutkimusten tuloksista. Vertailu osoittaa, että matkailun kokonaishyöty Kalajoella olisi reilusti yli kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tutkimuksissa on pieniä eroja otoksissa ja laskentatavoissa, joten tulokset eivät ole suoraan verrannollisia keskenään. Vuoden 2001 laskelmat perustuvat 26 yritysvastaukseen (vastausprosentti 16) ja raportissa todetaan, että tämän vuoksi laajoja yleistyksiä ei voida tehdä. Vuoden 2010 kyselyyn ja haastatteluihin vastanneiden yritysten liikevaihdon osuus toimialojen kokonaisliikevaihdosta oli 74 %. Vaikka tutkimukset eivät olekaan täysin vertailukelpoisia, tulokset osoittavat kuitenkin, että matkailutoimialan merkitys Kalajoen aluetaloudessa on huomattavasti kasvanut vuodesta 2001 vuoteen Toimiala V Matkailutulo Majoitus- ja ravitsemistoiminta V Vähittäiskauppa Virkistys- ja muut palvelut Korjaamo- ja huoltamotoiminta Liikenne Välitön matkailutulo yhteensä Välillinen matkailutulo Matkailutulo yhteensä Palkkatulovaikutukset Verotulovaikutukset Matkailun kokonaishyöty Toimiala V Henkilötyövuodet Majoitus- ja ravitsemistoiminta 139 Vähittäiskauppa 9 Virkistys- ja muut palvelut 33 Korjaamo- ja huoltamotoiminta 8 Liikenne V

19 FCG Finnish Consulting Group Oy Kalajoen matkailun aluetaloudelliset vaikutukset 18 (19) 5 TIIVISTELMÄ Kalajoen välittömän matkailutulon arvo on yhteensä noin 29 miljoonaa euroa. Majoitus- ja ravitsemistoiminta muodostaa lähes puolet (45 %) Kalajoen matkailutulosta ja vähittäiskaupan osuus on 29 %. Matkailun välittömistä työllisyysvaikutuksista kohdistuu majoitus- ja ravitsemistoimintaan noin 45 % ja vähittäiskauppaan noin 35 %. Matkailun välittömät työllisyysvaikutukset ovat yhteensä noin 406 henkilötyövuotta. Matkailun Kalajoelle tuoma kokonaishyöty oli vuonna 2010 merkittävä eli yhteensä noin 45 miljoonaa euroa. Kalajoella rekisteröityjen yöpymisten määrä on kasvanut merkittävästi 2000 luvulla, 68 %. Vuonna 2010 majoitusliikkeissä yöpyi reilut henkilöä. Kalajoki on kasvattanut suosiotaan erityisesti kotimaisten matkailijoiden kohteena, joita vuonna 2010 oli 97 % matkailijoista. Vuosituhannen alusta ulkomaisten matkailijoiden osuus on puolestaan laskenut. Vuonna 2001 ulkomaisia matkailijoita oli 8 % kaikista matkailijoista ja henkilöä enemmän kuin vuonna Kalajoen suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä ovat olleet läpi vuosien norjalaiset (n. 55 % vuonna 2010), joiden jälkeen tulevat ruotsalaiset ja saksalaiset. Vuosituhannen loppua kohden venäläisten ja puolalaisten matkailijoiden määrät kasvoivat merkittävästi keskimääräisestä. Kalajoen matkailu on selvästi vilkkainta kesäkuukausien aikana, kesä-elokuussa. Kalajoella oli vuonna 2010 yksitoista majoitusyritystä, joista viisi hotellia. Lähes 80 prosenttia majoitusmyynnin arvosta tulee hotelleista, kuten myös suurin osa majoitusyritysten työvoimasta työskentelee hotelleissa (84 %). Majoitusmyynnin kokonaisarvo vuonna 2009 oli euroa. Kalajoella koko majoitus- ja ravitsemusalan yritysten lukumäärä on säilynyt 2000 luvun ajan lähes samana, vain hieman vaihdellen vuosittain. Alan liikevaihto ja työvoiman määrä ovat kuitenkin kasvaneet huomattavasti, erityisesti liikevaihto (44 %). Kalajoella on lisäksi runsaasti vapaa-ajanasuntoja sekä yksityisessä omistuksessa että vuokrattavana. Loma-asuntojen määrä on noussut 310 kpl vuosituhannen alusta ollen yhteensä 1890 vuonna Loma-asunnot lisäävät alueen yöpymisvuorokausia arviolta reilut vrk vuodessa, jonka mukaisesti Kalajoen yhteenlasketut yöpymisvuorokaudet ovat arviolta noin Kalajoen matkailun kokonaisvaikutukset on esitetty alla. Matkailun tuoma kokonaishyöty on merkittävä eli yhteensä noin 45,2 miljoonaa euroa. Toimiala Välitön matkailutulo Välillinen matkailutulo Matkailutulo yhteensä Palkkatulovaikutukset Verotulovaikutukset Matkailun kokonaishyöty V