Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet

Transkriptio

1 Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet Eläinkokeiden ABC Koe-eläinkeskus / Anna Meller / Suuret koe-eläimet biologia, hoito ja toimenpiteet Suuret eläimet koe-eläiminä Suomessa Vuoden 2011 tilastot 2 1

2 Koira Sosiaalinen laumaeläin, jolla ryhmähierarkia Tavoitekasvatusvaatimus Beagle yleisimmin käytössä 3 Käyttö koe-eläimenä Fysiologia Sydän, verisuonitutkimukset Anatomia Farmakologia Farmakokinetiikka Eläinlääkkeet Lemmikkien rehut 4 2

3 Koiran biologiaa (beagle) Elinikä vuotta Aikuisen paino 8-14 kg Ruumiinlämpö C Sydämen syke /min Hengitysfrekvenssi 28-30/ min Sukukypsyys noin puolen vuoden iässä keskimäärin Keskimäärin kaksi kiimakiertoa vuodessa Kantoaika 63 ± 4 päivää 5 Koira tilavaatimukset 6 3

4 Koirien asuminen ja virikkeet Aina ryhmissä, kun se on mahdollista Vähintään oltava näköyhteys lajitovereihin Pääsy ulkoaitauksiin lisää virikkeitä (hajut, äänet) Virikkeinä voidaan käyttää leluja ja puruluita Sosiaalinen kanssakäyminen ihmisten kanssa toimii myös virikkeenä 7 Terveydenhoito Rokotusohjelma vaihtelee maakohtaisesti Muualla esim. rabies, leptospiroosi Rokotukset Kolmoisrokotus: penikkatauti - tarttuva maksatulehdus - parvovirusripuli 3kk, 1 vuosi, 2 vuoden välein Ei rabiesrokotusta Hanna-Marja Voipio Laboratory Animal Centre University of Oulu 4

5 Terveydenhoito Matohäädöt Säännöllisesti Suolinkainen (Toxocara canis) Tartunta istukan välityksellä 40. tiineysvuorokaudesta Tartunta maidon välityksellä Pennuilla esiintyvä toukkamuoto zoonoottinen Eri valmisteita matohäätöön 3- ja 5- viikon iässä, emo samanaikaisesti Rutiinihäätö 2 kertaa vuodessa Hanna-Marja Voipio Laboratory Animal Centre University of Oulu 5

6 Koirien käsittely Yleensä helposti käsiteltäviä ja erittäin oppivaisia Kaikkeen tarvittavaan käsittelyyn kannattaa opettaa etukäteen 11 Aineiden annostelu Lääkkeitä voidaan antaa suun kautta esim. tablettimuodossa Letkuttamalla suoraan mahalaukkuun Injektiot sc, im, iv 12 6

7 Verinäytteet Vena cephalica etujalan etupinnalla Vena jugularis Vena saphena

8

9 Kissa Käyttötilastossa harha geeninäytteiden takia oikeita koekissoja ei ole Suomessa tällä hetkellä Kissoja on käytetty fysiologisissa tutkimuksissa (varsinkin neurofysiologiaa)

10 Kissan biologiaa Lihansyöjä Ei varsinainen laumaeläin Elinikä vuotta Koko 3-7 kg 19 Kissojen olosuhdevaatimukset Kissat kiipeilevät mielellään ja niille on tarjottava raapimismahdollisuus Kissat pyritään pitämään sosiaalisissa ryhmissä

11 Kissojen käsittely Kissat ovat vaihtelevampia käsiteltävyydeltään kuin koirat, rauhallinen harjoittelu auttaa kuitenkin usein Verinäytteet ja injektiot kuten koiralla 21 Sika 22 11

12 Sika Yksimahainen kaikkiruokainen sorkkaeläin Koko ja anatomia muistuttavat ihmistä Erittäin älykäs, helposti stressaantuva ja äänekäs Käytetään sekä tuotantoeläinsikoja että minisikoja (Göttingen-minisika) Tuotantosiat kasvavat erittäin nopeasti, mikä rajoittaa niiden käyttöä 23 Sian biologiaa Kantoaika noin vuorokautta (3 kuukautta, 3 viikkoa ja 3 päivää Jatkuva noin kolmen viikon mittainen kiimakierto 24 12

13 25 Sikojen virikkeet Siat ovat älykkäitä eläimiä, joilla on erittäin suuri tonkimisen tarve Kuivikkeet, oljet Lelut (kyllästyvät erittäin nopeasti) ulkoilu 26 13

14 Sika koe-eläimenä Kirurgiset kokeet Laitteiden ja välineiden testaus ja harjoittelu Sydän ja verisuonisairaudet Kliiniset kokeet Ruokintakokeet 27 Sika 28 14

15 Sian käsittely Lammas Märehtivä kasvissyöjä Sorkkaeläin Laumaeläin, stressaantuu erittäin voimakkaasti ilman lauman tukea 30 15

16 Lampaan biologiaa Märehtijä, jolla on 4 mahaa: verkkomaha (reticulum), pötsi, (rumen) satakerta (omasum)ja juoksutusmaha abomasum) Pötsissä tapahtuvassa ruuansulatuksessa vapautuu runsaasti kaasuja, mikäli kaasujen vapautuminen (esim. nukutuksessa) lampaat puhaltuvat eli täyttyvät kaasulla Tarvitsevat ehdottomasti korsirehua Elinikä v 31 Lampaan biologiaa Sukukypsyys n 5-8 kk Kiimakausi syys-maaliskuu Kiima noin tuntia Kiimakierto n vrk Tiineys n vrk Karitsoita

17 Lampaan asumus 33 Lammas koe-eläimenä Maataloustutkimus Kirurgiset kokeet 34 17

18 Verinäytteiden otto ja annostelut Vena jugularis toimii sekä verinäytteenotossa, että iv-injektiossa. Sc injektio annetaan hartian tai kaulan alueelle lavan etupuolelle Im injektiot annetaan joko lavan alueelle tai suuriin reisilihaksiin