9. Pohjoismainen JUOMAVESIkonferenssi Helsinki, Finlandia-talo OHJELMA

Transkriptio

1 9. Pohjoismainen JUOMAVESIkonferenssi Helsinki, Finlandia-talo OHJELMA

2 Tervetuloa Finlandia-talolle! Pohjoismainen juomavesikonferenssi on järjestetty Pohjoismaissa joka toinen vuosi alkaen vuodesta Kesäkuussa 2014 konferenssi järjestetään Finlandia-talossa, Helsingin keskustassa. Vesilaitosyhdistys järjestää 9. Pohjoismaisen juomavesikonferenssin yhteistyössä muiden pohjoismaisten vesilaitosyhdistysten, DANVAn, Norsk Vannin, Samorkan ja Svenskt Vattenin, sekä NORDIWAn kanssa. Konferenssi tarjoaa foorumin juomavesialan ammattilaisten kokemusten, tietojen ja taitojen välitykselle ja vuorovaikutukselle. Konferenssin ohjelma on kattava läpileikkaus tämän hetkisestä tutkimus- ja kehitystoiminnasta Pohjoismaissa. Toivomme, että kahdeksaan teemaan kootut esitykset ja posterinäyttely antavat osallistujille uutta tietoa ja ideoita sekä uusia tuttavuuksia. Finlandia-talolla järjestetään Vesihuolto 2014 päivät, suurin valtakunnallinen vesihuoltotapahtuma Suomessa. Pohjoismaisen juomavesikonferenssin osallistujat ovat tervetulleita tutustumaan Vesihuolto päivien näyttelyyn sekä suomenkielisille luennoille. NDWC 2014 ohjelmatoimikunnan puolesta Riina Liikanen

3 Ohjelmatoimikunta Sigurjón Norberg Kjærnested, Samorka, Icelandic Energy & Utilities, Islanti Kjetil Furuberg, Norsk Vann, Norja Vidar Lund, Folkhälsoinstitutet, Norja Gullvy Hedenberg, Svenskt Vatten, Ruotsi Thomas Pettersson, Chalmers tekniska högskola, Ruotsi Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys (VVY), Suomi Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Suomi Annika Lindholm, Nordvand, Tanska Dorte Skræm, DANVA, Tanska

4 Konferenssin ohjelma Maanantai 2. kesäkuuta Helsinki-sali Ilmoittautuminen ja postereiden asennus Lounas posterialueella Avaus Puheenjohtaja Riina Liikanen, Vesilaitosyhdistys, Suomi Osmo Seppälä, Vesilaitosyhdistys, Suomi Vedenhankinta Pohjoismaissa - lähtökohtien ja toiminnan vertailua Riku Vahala, Aalto-yliopisto, Suomi Pohjoismaiden ja Baltian yhteiset juomavesihaasteet ja tulevaisuuden yhteistyö Heidi Pekar, Livsmedelsverket, Ruotsi Management Puheenjohtaja Dorte Skræm, DANVA, Tanska Asiakkaiden luottamus juomaveteen Ruotsissa Mia Bondelind, Chalmers tekniska högskola, Ruotsi Pohjavedenoton investointien kustannus-hyötyanalyysi Ole Silkjær, TREFOR Vand, Tanska Kehittämisprojekti "Tulevaisuuden vesi" Henrik Juul, VCS Denmark, Tanska Ekosysteemipalvelut ja pohjaveden taloudellinen arvottaminen Andreas Lindhe, Chalmers tekniska högskola, Ruotsi Kahvi posterialueella Mikrobiologinen laatu Puheenjohtaja Vidar Lund, Norwegian Institute of Public Health, Norja Virusten kulkeutuminen rantaimeytymisessä Hanne Kvitsand, Asplan Viak AS / NTNU, Norja Vesivälitteisten taudinaiheuttajamikrobien lähteet ja terveysriskit Kokemäenjoessa Tarja Pitkänen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomi

5 Jokiveden (Göta) somaattisten kolifagien analysointi juomaveden mirkrobiologisen laadun turvaamiseksi Lena Blom, Göteborg Stad, Ruotsi Raakavesilähteiden mikrobiologisen vedenlaadun hydrodynaaminen mallinnus Ekaterina Sokolova, Chalmers tekniska högskola, Ruotsi Raakaveden laadun hygieenisyyden on-line seuranta Osetin vesilaitoksella Oslossa Ingun Tryland, Norsk institutt for vannforskning (NIVA), Norja Mikrobiologisten riskien arviointi Puheenjohtaja Thomas Pettersson, Chalmers University of Technology, Ruotsi Päivitetty GDP ohje (GDP = hyvä desinfiointikäytäntö) Hallvard Ødegaard, Scandinavian Environmental Technology (SET) AS, Norja QMRA Ruotsissa Britt-Marie Pott, Sydvatten AB, Ruotsi Keskustelu GDP:stä ja QMRA:sta Verkkotyökalu kvantitatiiviseen juomaveden mikrobiologisten riskien arviointiin Suomessa Päivi Meriläinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomi Juomaveden tuotantoon ja jakeluun liittyvät mikrobiologiset riskit Ruotsissa Jonas Toljander, Livsmedelsverket, Ruotsi Konferenssi-illallinen ravintola Royal Crowne Plazassa (Mannerheimintie 50) Tiistai 3. kesäkuuta Finlandia-sali Ekskursio Lounas posteri- ja näyttelyalueella NOM ja kalvotekniikat Puheenjohtaja Veli-Pekka Vuorilehto, Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut -kuntayhtymä, Suomi Päijänteen raakaveden NOM-muutokset ja niiden vaikutus talousveden käsittelyyn Helsingissä Heikki Poutanen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, Suomi

6 NOM-fraktiointi ja BDOC työkaluina vedenkäsittelyn tehokkuuden arvioinnissa ja optimoinnissa Björnar Eikebrokk, SINTEF, Norja Esiselvitys matalapainekalvosuodatuksen jälkiasentamisesta Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselle Panu Laurell, Aalto-yliopisto, Suomi Uuden kalvosuodatuskonseptin arviointi juomaveden valmistuksessa Kristina Dahlberg, Kommunalförbundet Norrvatten, Ruotsi Kokemuksia orgaanisen aineen poistosta UF ja NF kalvotekniikoilla Angelica Lidén, Lunds Universitet/Sydvatten AB, Ruotsi Kahvi posteri- ja näyttelyalueella Water Safety Plans Puheenjohtaja Sigurjón Norberg Kjærnested, Samorka, Icelandic Energy & Utilities, Islanti Riskinarvioinnin vaikutus Oslon vedenhankinnan tulevaisuuden suunnitteluun Lars Hem, Oslo vann- og avløpsetat, Norja Webpohjainen työkalu Water Safety Planin laadintaan ja käyttöönottoon Heli Härkki, Solinatech, Suomi Työkalu Water Safety Planin itsearviointiin ja priorisointiin Josefin Pehrsson ja Anna Valdusson, Sweco Environment, Ruotsi Vesijohtoverkoston Water Safety Planning Claus Jørgensen, DHI, Tanska Vedenhankinnan turvallisuus Puheenjohtaja Gullvy Hedenberg, Svenskt Vatten, Ruotsi Vesiepidemiat ja ilmastonmuutos Pohjoismaissa Bernardo Guzman-Herrador, Nasjonalt folkehelseinstitutt, Norja Porin varavesilaitos Ismo Lindfors, Porin Vesi, Suomi Vesihuoltonuorten Pohjoismainen tapaaminen Helsinki-salin aulassa klo 17-18

7 Kriisiveden toimitus suurille kaupungeille on haaste - Ruotsissa lähestymistapana kansallinen strategia Christina Nordensten ja Eva-Marie Abrahamsson, Livsmedelsverket ja Akrab Akr Syd AB, Ruotsi Kansalliseen terveyspalvelupuhelimeen perustuvan epidemioiden valvonta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen Deleer Barazanji, Stockholms läns landsting, Ruotsi John Snow Society Puheenjohtaja Riku Vahala, Aalto-yliopisto, Suomi Keskiviikko 4. kesäkuuta Helsingin kaupungin vastaanotto kaupungintalolla (Pohjoisesplanadi 11-13) Helsinki-sali Vedenkäsittely Puheenjohtaja Kjetil Furuberg, Norwegian Water (Norsk Vann), Norja Biologinen raudan ja mangaanin poisto yhdistettynä uraanin poistoon Philip McCleaf, Uppsala Vatten och Avfall AB, Ruotsi Kokemuksia monikerrossuodattimien pesusta Paula Pellikainen, Bergen Vann KF/Aalto-yliopisto, Norja/Suomi Kokemuksia UV-desinfioinnista Norjasta 40-vuoden ajalta Vidar Lund, Nasjonalt folkehelseinstitutt, Norja Torjunta-aineiden hajoaminen pikahiekkasuodatuksessa Mathilde Hedegaard, DTU Miljø, Tanska Bakteeriyhteisöt täyden mittakaavan aktiivihiilisuodattimissa Outi Kaarela, Tampereen teknillinen yliopisto, Suomi Vetyperoksidilla tehostettu rautasaostus juomaveden valmistuksessa Maria Luhtala, Kemira Oyj, Espoon T&K keskus, Suomi Kallioporakaivon optimaalisen sijainnin valinta Mette Ryom Nielsen, Ramboll Denmark, Tanska Posterinäyttely ja kahvi

8 Vedenjakelu Puheenjohtaja Dorte Skræm, DANVA, Tanska Kokemuksia vesijohtoverkoston operoinnista yhdistyneessä vesilaitoksessa Lars Isager Hedegaard, HOFOR, Tanska Riikan vesijohtoverkoston ongelmia ja ratkaisuja Tālis Juhna, Riga Technical University, Latvia Putkirikon jälkeiset terveysriskit Göteborgissa Annika Malm, Chalmers tekniska högskola och Göteborgs Stad, Ruotsi Näkökulmia vesijohtoverkoston aluemittauksen suunnitteluun Miia Hyttinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, HSY, Suomi Jatkuvatoiminen laatuseuranta vesijohtoverkostossa Kirsi Hiillos, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, HSY, Suomi Veden laadun muuttuminen kiinteistössä - toimistorakennuksen ensimmäisen käyttövuoden tuloksia Jenni Inkinen, Satakunnan ammattikorkeakoulu SAMK / Vesi-Instituutti WANDER, Suomi Parhaan esityksen palkinto, konferenssin päättäminen ja tervetuloa Islantiin Lounas Konferenssin kielet ja tulkkaus Konferenssin esityskielet ovat suomi, norja, ruotsi, tanska ja englanti. Simultaanitulkkaus on suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. PowerPoint-esitykset ja posterit ovat englanniksi.

9 Posterinäyttely Posterinäyttely on esillä koko konferenssin ajan Finlandia-talon Helsinki-salin sisääntuloaulassa. Postereiden laatijat esittelevät postereitaan keskiviikkona 4.6. klo kahvitauolla. Joihinkin postereihin liittyy lyhyt 10 minuutin esitys konferenssin ohjelmassa. Näiden esitysten jälkeen ei ole aikaa yhteiselle keskustelulle, vaan keskustelu tapahtuu postereiden luona. 1. Vesisäiliöiden tarkastus ja kunnossapito Mattias Mattsson, Amphi-tech Service AB, Ruotsi 2. Kansalaisten ja kunnallisten päättäjien tietämys ja asenteet koskien vesihuollon verkostojen saneerausvelkaa Jorma Puttonen ja Juhani Kuokkanen, Global Research & Data Services, Suomi 3. Kooste Norjan vedenjakelujärjestelmän tiedoista vuodelta 2011 Karel Janák, Folkehelseinstituttet, et al., Norja 4. Näkökulmia vesijohtoverkoston aluemittauksen suunnitteluun Miia Hyttinen, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, HSY, Suomi 5. Jatkuvatoiminen laatuseuranta vesijohtoverkostossa Kirsi Hiillos, Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä, HSY, et al., Suomi 6. Veden laadun muuttuminen kiinteistössä toimistorakennuksen ensimmäisen käyttövuoden tuloksia Jenni Inkinen, Vesi-Instituutti WANDER, Suomi 7. Maanalainen vesieliöstö ympäristön seurannassa ja pohjaveden arvioinnin kriteerinä Skandinaviassa Barbara Thulin, Jordbruksverket, et al., Ruotsi 8. Mikrokystiinien profilointimentelmien käyttö sinileväkukinnoista juomaveden tuotannossa Ruotsissa Heidi Pekar, Livsmedelsverket, et al., Ruotsi 9. Nopeat menetelmät mikrokystiinien analysointiin raaka- ja juomavedestä sinileväkukintojen aikana Heidi Pekar, Livsmedelsverket, et al., Suomi

10 10. Vedenlaadun pikatestit myrkyllisten syanobakteerien ja fenoliyhdisteiden detektoimiseen Liisa Hakola, VTT, et al., Suomi 11. Torjunta-aineet Vomb-järvessä Britt-Marie Pott ja Kenneth M Persson, Sydvatten AB, Ruotsi 12. Kemiallisten ja toksikologisten menetelmien yhdistelmä vaarallisten aineiden havaitsemiseksi juomavedestä Lutz Ahrens, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU), et al., Ruotsi 13. Biologisesti saatavilla olevan orgaanisen hiilen arviointi luonnonvesistä ja jalostetusta vedestä isotermisellä mikrokalorimetrillä Magnus Jansson, Symcel Sverige AB, et al., Ruotsi 14. Passiiviset näytteenottimet juomaveden orgaanisten mikropollutanttien tarkkailussa Lutz Ahrens, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU), Ruotsi 15. Talousveden laadun on-line monitorointi Biosentry-laitteella Jenni Ikonen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, et al., Suomi 16. Bakteeribiofilmit ja juomaveden laatu Katharina Lührig, Lunds Universitet, et al., Ruotsi 17. Edistyneiden vedenkäsittelyprosessien tehokkuuden arviointi perfluorattujen alkuyyliyhdisteiden (PFAS) poistossa Lutz Ahrens, Sveriges lantbruksuniversitet (SLU), et al., Ruotsi 18. Puhdasvesisäiliön vedenlaatu tarkastuksen ja pesun jälkeen Sarah C.B. Christensen, Danmarks Tekniske Universitet ja Anne Esbjørn, VandCenter Syd Danmark, Tanska 19. Think H2O! -viestintäprojekti lukio-oppilaille Marie Nordkvist Persson ja Anna-Karin Wickström, Sydvatten AB, Ruotsi

11 20. Ekosysteemipalvelut ja pohjaveden taloudellinen arvottaminen Andreas Lindhe, Chalmers tekniska högskola, et al., Ruotsi 21. Raakaveden laadun hygieenisyyden on-line seuranta Osetin vesilaitoksella Oslossa Ingun Tryland, Norsk institutt for vannforskning, et al., Norja 22. Verkkotyökalu kvantitatiiviseen juomaveden mikrobiologisten riskien arviointiin Suomessa Päivi Meriläinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, et al., Suomi 23. Juomaveden tuotantoon ja jakeluun liittyvät mikrobiologiset riskit ja niiden kansanterveydelliset vaikutukset Melle Säve-Soderbergh, Livsmedelsverket, et al., Ruotsi 24. Kokemuksia orgaanisen aineen poistosta UF ja NF kalvotekniikoilla Angelica Liden, Lunds Universitet, et al., Ruotsi 25. Tekopohjaveden muodostus ja virusten kulkeutuminen ruotsalaisessa harjussa: mallin epävarmuus ja uuden informaation arvo Jean-Marc Mayotte, Uppsala Universitet, et al., Ruotsi 26. Orgaaniset ja epäorgaaniset haitta-aineet maanteiden hulevesissä - uhka talousveden turvallisuudelle? Riitta Kettunen, Ramboll Finland Oy, et al., Suomi 27. Noro- ja adenovirusten esiintyminen Vantaanjoessa, joka on tärkeä Helsingin alueen virkistysalueena ja raakavesilähteenä Leena Maunula, Helsingin yliopisto, et al., Suomi 28. Automaattinen bakteerimonitori juomaveden laadun tarkkailuun, viiden kohteen esittely Norjasta Henrik Braathen ja Goran Kalaf, Colifast AS, Norja

12 29. Ruotsin HACCP ohjeistuksen uusi versio Maria Bennet, Sweco Environment AB, Ruotsi 30. Tulvista juomaveden toimitukselle aiheutuvien ristkien hallinta paikallisella tasolla Viveca Norén, Centrum för naturkatastroflära (CNDS) och Uppsala Universitet, Ruotsi 31. Kansalliseen terveyspalvelupuhelimeen perustuvan epidemioiden valvonta- ja arviointijärjestelmän kehittäminen Deleer Barazanji, Stockholms läns landsting ja Pär Bjelkmar, Public Health Agency of Sweden, Ruotsi 32. Kokemuksia UV-desinfioinnista Norjasta 40-vuoden ajalta Vidar Lund, Nasjonalt folkehelseinstitutt, Norja 33. Torjunta-aineiden hajoaminen pikahiekkasuodatuksessa Mathilde Hedegaard ja Hans-Jørgen Albrechtsen, DTU Miljø, Tanska 34. Bakteeriyhteisöt täyden mittakaavan aktiivihiilisuodattimissa Outi Kaarela, Tampereen teknillinen yliopisto, et al., Suomi 35. Vetyperoksidilla tehostettu rautasaostus juomaveden valmistuksessa Maria Luhtala ja Vesa Kettunen, Kemira Oyj, Suomi 36. Kallioporakaivon optimaalisen sijainnin valinta Mette Ryom Nielsen, Ramboll Denmark ja Mikael Takala, Ramboll Finland, Tanska 37. Vesijohtoverkoston Water Safety Planning Claus Jørgensen, DHI, et al., Tanska

13 Tekniset ekskursiot tiistai klo Teknisille ekskursioille on ilmoittauduttu konferenssiin ilmoittautumisen yhteydessä. Ekskursiobussit lähtevät Finlandia-talon K4-oven läheisyydestä Karamzininrannan puolelta klo 9. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä isännöi teknisen ekskursion Pitkäkosken vesilaitokselle. Pitkäkosken vesilaitos on yksi kolmesta pääkaupunkiseudun asukkaille vettä toimittavasta vesilaitoksesta. Raakavesi Pitkäkoskelle tulee maailman pisimmän kalliotunnelin (120 km) kautta Päijänteestä. Vedenkäsittely perustuu kemialliseen saostukseen ferrisulfaatilla ja laskeutukseen, jota seuraa hiekka- ja aktiivihiilisuodatus. Desinfiointiin käytetään otsonia, UV-desinfiointia ja klooriamiinia. Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella tekopohjavettä muodostetaan imeyttämällä altaiden ja imeytyskaivon kautta Päijänteen vettä maaperään. Tekopohjavesi käsitellään kalkkikivisuodatuksella ja UV-desinfioinnilla. Ekskursiota isännöi Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä. Iltaohjelma Konferenssi-illallinen tarjoillaan ravintola Royal Crowne Plazassa (Mannerheimintie 50) maanantaina klo 19 alkaen. Helsingin kaupunki on kutsunut konferenssin osallistujat vastaanotolle Helsingin kaupungintalolle (Pohjoisesplanadi 11-13) tiistaina klo Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymän isännöimällä ekskursiolla tutustutaan Länsi-Espoon runkovesijohdon rakennukseen, jolla varmistetaan Espoon vedenjakelua. Rakennettavan johtolinjan kokonaispituus on noin 14 km ja koko DN 800. Ekskursiolla tutustutaan myös HSY:n materiaalivarastoon ja esitellään vesijohtoverkostojen käyttöönottoon ja kunnossapitoon käytettävää kalustoa.

14 atu ink g lsin He u at nk gi r be ne Ru Finlandiatalo K3 1 2 Finlandiatalo M3 K4 Karamzininranta intie erheim Mann nkatu speria atu n Heesperiank e in Etelä inen H Etelä M4 nn Ma P erh tu ka inti eim en P n lö ah önl u kat den d lah l Töö e ö Tö Asem 4 3 a-au tu kio tu ka ka tie tieauta a t u R Ra en en läin n i e hjo Et Kaivokatu atu nk Po Kaupungin talo o im S Pohjoisesplanadi Eteläesplanadi 1 Crowne Plaza Helsinki Finlandia-talo Mannerheimintie 50, Helsinki Puhelin: +358 (0) Mannerheimintie 13 e, Helsinki Kaupungintalo 2 Hotelli Scandic Park Helsinki Pohjoisesplanadi 11-13, Helsinki Mannerheimintie 46, Helsinki Puhelin: +358 (0) Rautatieasema Asema-aukio, Helsinki 3 Sokos Hotel Vaakuna Asema-aukio 2, Helsinki Puhelin: +358 (0) P Q-Park Finlandia Karamzininranta 2, Helsinki 4 Sokos Hotel Presidentti Eteläinen Rautatiekatu 4, Helsinki Puhelin: +358 (0) Hesperian puiston linja-autopysäkki Mannerheimintie, Helsinki (Finnairin City bussi pysähtyy)

15 Konferenssipaikka Konferenssi pidetään Finlandia-talossa, joka sijaitsee Helsingin keskustassa. Kulkuyhteydet Finlandia-talolle Lentokenttä Helsingin keskusta/finlandia-talo Finnair City Bus liikennöi väliä Lentokenttä-Rautatieasema ja pysähtyy Finlandia-talon edessä Hesperian puiston pysäkillä. Bussi lähtee lentokentältä terminaaleista T1 ja T2. Matka-aika on noin 30 minuuttia. Helsinki-Vantaan lentokentältä on bussiyhteys, numero 615, Helsingin keskustaan Rautatieasemalle. Bussipysäkki sijaitsee suoraan lentokentän tuloaulan ulko-ovien edustalla. Matka-aika on noin 35 minuuttia. Taksimatka Helsinki-Vantaan lentokentältä Finlandia-talolle kestää vajaat puoli tuntia ja maksaa noin euroa. Lentokentän taksiasemat sijaitsevat molempien terminaalien uloskäyntien edustalla. Lisäksi lentoasemalla toimii kolme taksiyritystä, jotka tarjoavat kiinteähintaisia ryhmätakseja. Finlandia-talolle Helsingin keskustassa Helsingin päärautatieasemalta on noin 1 km Finlandia-talolle. Raitiovaunujen 4, 4T, 7 ja 10 pysäkki on Mannerheimintiellä, Finlandia-talon edessä (Kansallismuseon pysäkki). Pysäköinti Finlandia-talolla Finlandia-talon vieressä on pysäköintihalli, Q-Park Finlandia, josta on maanalainen kulkuyhteys Finlandia-taloon. Ajo pysäköintihalliin tapahtuu Karamzininrannan kautta. Pysäköinti on maksullista. Lisätietoja ja linkkejä liikkumisesta ja pysäköinnistä löytyy konferenssin verkkosivuilta

16 Vesilaitosyhdistys