ICT Älykkään Suomen ensi askeleet

Transkriptio

1 ICT Älykkään Suomen ensi askeleet ICT tuotannon ja palvelujen uudistajana Jukka Viitasaari, Teknologiateollisuus ry

2 Tietotekniikasta tulee kansalaistaito A 4 HELSINGIN SANOMAT SUNNUNTAINA 10. MAALISKUUTA 2013 Juhani Mykkänen juhani.mykkanen@hs.fi Twitter:mykkanen Kirjoittaja on HS:n Nyt-liitteen ja Radio Helsingin esimies. Hei hei, työpaikka L eikitään, että sinut palkataan kääntämään maata pellolla. Vieressäsi on Esa, Suomen paras kuokkamies. Hän kääntää minuutissa kymmenen metriä multaa. Sinulta vie aloittelijana viisi minuuttia päästä samaan kuin Esa minuutissa. Seuraavaksi sinut heitetään ohjelmistotaloon.tehtäväsi on luoda "Scala-ohjelmointikielellä skripti" verkkosivustolle. Maiju, Suomen paras ohjelmoija, koodaa toimivan version tunnissa. Samassa ajassa toteat, että sinulta menisi yöhön hahmottaa edes se, miten Maijun koodin ensimmäiset rivit toimivat. MAAILMA on tähän saakka toiminut niin, että fyysisesti terve ihminen voi hyvinkin löytää töitä. Hänellä on lihakset, ja lihaksilla voi tehdä monia asioita. Esa on viisi kertaa niin hyvä maankääntäjä kuin sinä, mutta ero ei ole jättimäinen. Sinullekin voi maksaa jotain. Maiju taas on jopa tuhat kertaa niin hyvä koodaaja kuin sinä. Miksi? Siksi, että kaikilla ei ole lihaksiin verrattavaa, syntymälahjana saatua työkalua, jolla ohjelmoida. Tietotyöhön hyppääminen voi olla "lihastyöläiselle" jopa mahdotonta. Tällä erolla on väliä, jos maailman fyysiset työt vähenevät. Niin käy, jos erilaiset tietokoneet ja robotit alkavat tehdä mekaaniset suoritukset. Esa on jo vaihtunut traktoriin, jota Esa ohjaa. Kun traktori alkaa ohjata itseään, Esan on kuvaannollisesti "opittava ohjelmoimaan". Muuten hän on turha kuin auraa vetävä hevonen. Maailma on tähän saakka toiminut niin, että terve ihminen voi löytää töitä. TOKI tietokoneet osaavat myös kääntää kieliä ja muotoilla lakidokumentteja. Osa valkokaulustöistäkin on vaarassa. Tutkijat ovat teoretisoineet tällaisella työn murroksella vuosikymmeniä. Moni kansantaloustieteilijä on kuitenkin alkanut puhua asiasta tosissaan vasta nyt. Esimerkiksi nobelisti Paul Krugman visioi robottien tulemista joulukuussa puolessa tusinassa kolumneja. Yksi syy Krugmanin heräämiseen on, että työntekijöiden palkkojen osuus kansantulosta pienenee kehittyneissä maissa jatkuvasti. Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkkojen osuus kansantulosta on pienentynyt vuodesta 1980 noin viisi prosenttiyksikköä. Lasku on kiihtynyt tällä vuosituhannella. Muutos voi kuulostaa vähältä, mutta jos se jatkuu, tulos on hurja. Al ETTÄ sama suomeksi? Sanotaan näin: Kinaamme päivittäin siitä, miksi yhdet työntekijät saavat niin paljon toisia työntekijöitä suurempaa palkkaa. ]os kansantulon muutos johtuu koneista ja jatkuu nykyisellään, voimme lopettaa kinastelun. Rahat menevät robottien omistajalle. 2

3 Vuoden 2008 jälkeen Suomen tilanne on muuttunut pitkäaikaisesti Vuonna 2011 Nokia (sis. NSN) oli maailmassa 9. suurin yritys t&kpanostuksella mitattuna (lähes 5,6 mrd. euroa). Nokian t&k-panostukset Suomessa samana vuonna olivat noin 2,1 mrd. euroa - noin 43% Suomen yksityisen sektorin t&k-panostuksesta. Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit ovat kääntyneet laskuun. Erityisesti elektroniikkateollisuus painaa niitä myös tulevina vuosina. Matkapuhelimien vienti Suomesta romahti 2011 ja heinäkuussa 2012 loppui kokonaan. Tavaraviennin lisäksi myös palveluvienti lähti putoamaan. Elektroniikkateollisuus uinee syvällä myös tulevina vuosina. Vaihtotaseen merkittävä ylijäämä alkoi heikentyä nopeasti ja painui alijäämäiseksi vuonna Julkisen talouden ja erityisesti valtion velkamäärä alkoi kasvaa nopeasti, ja kasvu jatkuu nopeana myös

4 Globaali kuluttajatuote skaalautuu moninkertaisesti Alihankinta ulkomaisille yritykselle -1x Alihankinta kotimaisille yritykselle -3x Projektiliiketoiminta -5x B2B (esim.kone) - 30x B2C (esim. Nokia) -100x Nokia-klusterin osuus Suomen BKT:stä oli usean vuoden ajan 5-6% aina vuoteen 2007 saakka. Vuonna 2012 Nokian vaikutus jalostusarvoon voi olla jopa negatiivinen. Nokia jättää suuren ja vaikeasti paikattavan aukon Suomen kansantalouteen.

5 Mitä digitaalisuus mahdollistaa? Lähde: Teknologiateollisuus,

6 Suomen tulevaisuuden menestystekijät Digitaalinen Suomi 2020 Älykäs tie menestykseen Lähde: Teknologiateollisuus

7 Missä syntyy tuotteiden arvonlisä? Lähde: Etla, 2013

8 Kehittyvät maat pyrkivät korkeampaan arvonlisään Suomen mahdollisuudet suupielissä Jalostusarvo/ työtunti T&k&i Muotoilu Proto, pilotti Korkean kustannustason maat Brändäys Huolto, ylläpito Markkinointi Myynti Tuotannon aloittaminen Massatuotanto Jakelu Matalan kustannustason maat Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa

9 Koneteollisuudessa valmistuspaikalla on väliä Suomen osuus arvonlisästä, kun sama tuote valmistetaan Suomessa ja Kiinassa Lähde: Etla

10 Sama kone, sama yritys, kolme valmistuspaikkaa: Maantieteestä riippuen Suomeen jää % Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa

11 Nousevat kustannukset yritysten päähuoli N=315, vastaajina amerikkalaisyritykset Kiinassa Lähde: China Business Report

12 Ulkomaisten yritysten vienti Kiinasta laskee Lähde: Thomson Reuters Datastream 12

13 Toimintaympäristö muuttuu, koska päähankkijoiden käyttäytyminen muuttuu Pekka Lundmark: Konecranesilla on pari vuotta sitten toimittajaa Nyt toimittajia on Pärjäisimme maailmanlaajuisesti yrityksen verkostolla Toimittajien tärkeimmät ominaisuudet: innovaatiot hinta laatu logistiikka tietojärjestelmät Toimitusjohtaja Pekka Lundmark Konecranes Oyj

14 Millainen valmistus sopii Suomeen? Niche kytkeytyminen esimerkiksi globaaliin mainstreamiin Perustuu poikkeuksellisen korkeaan osaamiseen Tarvitsee innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä Edustaa täysin uusien tuotteiden ramp up -tuotantoa Omaa korkean automaatioasteen Omaa korkean räätälöintiasteen (yleensä lyhyet sarjat) Useampia teknologioita yhdistetty loppuasiakastarjoomaan Ketterä toiminta: uusimman tutkimuksen nopea hyödyntäminen, asiakastarpeen muutosten ennakointi 14

15 Osaamisvaateet kasvavat kaikissa tehtävissä Kokonaisuuksien hallinta Palveluosaaminen, asiakasnäkökulma Myyntiosaaminen Projektijohtamisen taidot Taloudellisuus Oppimishalu ja kyky Mahdollisuuksien näkeminen Yrittäjähenkisyys Itsensä johtamisen taidot Verkostot Teknologia-alan ammattilainen Teknologiaosaaminen ICT:n soveltaminen ja käyttö Energia- ja ympäristöosaaminen Mat. luonnont. osaaminen Kädentaidot Kieli- ja kulttuuritaidot Tiimityötaidot Sosiaaliset taidot Lähde: Teknologiateollisuuden Koulutus- ja työvoimatyöryhmä, 2010

16 Valmistavan teollisuuden ICT-investoinnit Suomalaisyritykset automatisoivat, eivät hyödynnä ICT:tä monipuolisesti Jakautuma teollisuustoimialalla keskimäärin Kansainvälisesti Suomessa RUN 70 % 79 % GROW 18 % 13 % TRANSFORM 12 % 8 % Lähde: TransICT-tutkimus, Teknologiateollisuus ry

17 Palvelut ja ohjelmistot tärkeä osa koneiden tarjontaa %-osuus yrityksistä, joilla palveluvientiä & jotka pitävät ohjelmistoja keskeisenä osana tuotteitaan Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa

18 Yli puolet koneyrityksistä lisää ohjelmistokehitystä Kone- ja laitevalmistus Elektroniikka Aikoo lisätä omaa ohjelmistokehitystä (% kaikista alan yrityksistä) TeVaNa Kulkuneuvot Puu/paperi Kemia Metalli Elintarvike/ juoma Muu valmistus Omaa ohjelmistokehitystä (% kaikista alan yrityksistä) Lähde: Pajarinen, Rouvinen & Ylä-Anttila, Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kilpailussa

19 Suomi on kasvukuilussa Talouden evoluutio > Suomen uudistumisvauhti ICT 2015

20 Suomen kasvutavoite Talouden evoluutio uudistumisvauhti > _ Suomen ICT 2015

21 ICT on kasvun moottori Teknologian soveltaminen tuo kasvusta 2/3 (Robert Solow) ICT on teknologioista yleiskäyttöisin 75% internetin hyödyistä perinteisille aloille (McKinsey: Internet Matters 2012) ICT 2015

22 Kitkaton Suomi Tietotekniikan osaamisen kärkimaa, jossa yritysten on mielekästä kehittää uutta ja kasvaa, ja missä julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. ICT 2015

23 Neljä kriittistä polkua Yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin nopea luonti ICT 2023 tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma syvän osaamisen nostamiseksi Merkittävän rahasto-ohjelman perustaminen turvaamaan kasvuyritysten rahoituspohjaa Pitkäjänteisen kehittämisen varmistaminen (VNK:n ICTasiantuntijaryhmä) ICT 2015

24 Infrastruktuuri saarekkeista verkostoiksi Kansallinen palveluarkkitehtuuri. Voidaan luoda palveluita yli organisaatiorajojen. Yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri. Automatisoidaan yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja. Vahvistetaan ICT-infrastruktuuria. Toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, testitaajuuksia korkeakouluille ja yrityksille Luodaan avoimen datan ekosysteemi. Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto, varmistetaan lainsäädännön toimivuus ICT 2015

25 Takaisin osaamisen kärkeen ICT TKI-ohjelma. Yhdistetään tutkimusvoimat ICT-alan 10 vuoden ohjelmaksi Tekesin ja Suomen Akatemian johdolla. Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisiin tutkimusohjelmiin. Digitaaliset palvelut ja sisällöt. Kuntien palveluiden digitalisointi. Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. Pelit ja pelillisyys. Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla. ICT 2015

26 Takaisin osaamisen kärkeen Tietoturva. Lisätään koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan vientitapahtumia ja perustetaan Kyberturvallisuuskeskus (osana Kyberturvallisuusstrategiaa). Mobiiliosaaminen. Käynnistetään usean vuoden pituinen t&k-hanke ja lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. Big Data. Lisätään Big Data alueen koulutusta ja käynnistetään yhteishanke Big Data-osaamisen kehittämiseksi. Tutkimuksesta kaupallistamiseen ketju kuntoon. Luodaan uusia yhteistyöohjelmia sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen. Ennakoidaan työvoima- ja osaamistarpeet. ICT huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman uudistuksessa. Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen. Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin. ICT 2015

27 Anoreksiasta terveeseen rahoitukseen Rahoitusohjelma aloittaville ja kasvaville yrityksille. Perustetaan siemenvaiheen ja aikaisen vaiheen rahastoja sekä rahasto myöhäisemmän kasvuvaiheen tukemiseen. Lisätään investointien ja riskinoton mielekkyyttä. Pk-yritysten jvk-lainat, innovaatioille verokannustin eli innovaatioboksi. ICT 2015

28 Tavoitteena yhteensoittava jazz-bändi Julkiset palvelut edelläkävijöiksi. Luodaan esikaupallisten pilottien malli. Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja hankinnoissa. Törmäytys ja verkostohankkeet. Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan osaamiskeskittymiä. Rakennemuutostilanteiden törmäytykset. Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi pilottien avulla. Yksinkertaistetaan palveluviidakkoa ja lainsäädäntöä. Kasvun Tehoketju-hanke karsii viidakkoa. Nopeat toimintatavat ja pilotit. Digitalisoidaan ministeriöiden palvelut (Kide). Pitkäjänteinen kehittäminen. VNK ICT-asiantuntijaryhmä ja kaupunkiseutujen omat tukiryhmät. ICT 2015

29 Kasvuun on investoitava Ohjelman rahoitus: Yhteensä miljoonaa euroa 2013 julkista rahaa + verovaikutukset Kasvukuilu: Työtä ja vientiä katoaa murroksessa nopeammin kuin uutta syntyy ICT on välttämätön kasvulle: mikään ei paikkaa, jos se laiminlyödään ICT auttaa erottautumaan: kaikki voivat nostaa kilpailukykyään sen avulla ICT 2015

30 10 vuoden uudistumistyö Miksi? Muutos vaatii pitkäjänteisyyttä Mahdollistaa jatkuvan ideoinnin ja korjausliikkeet Pitää yllä verkostopohjaista toimintatapaa Elää ajassa, reagoi ympäristöön Miten toteutetaan? Omaa poliittisen tuen Vastuutahot on nimetty Valtiosihteerin vetämä ICTasiantuntijaryhmä seuraa ja vauhdittaa verkostoa Avoin dialogi kotisivujen kautta ICT 2015

31 Kokonaisuuden on toimittava Lähde: ICT2015-loppuraportti