Sisällys. Toiminta-ajatus

Transkriptio

1

2

3 Toiminta-ajatus Sisällys OK-opintokeskus on valtakunnallinen aikuisoppilaitos, joka toteuttaa, tutkii, kehittää, ohjaa ja tukee järjestöllistä koulutusta. 1 Katsaus vuoteen 2014 OK-opintokeskuksen toimintaa ohjaava arvo on aktiivisen kansalaistoiminnan edistäminen monimuotoisen järjestötoiminnan kautta. OK-opintokeskus järjestää koulutusta ja vertaisopintoryhmiä, joiden sisällöissä painottuvat erityisesti aktiivinen kansalaisuus sekä järjestötoiminnan ja vapaaehtoistoiminnan edistäminen. Vuoden 2014 avainluvut 68 jäsenjärjestöä 2,2 miljoonaa euroa suoraa taloudellista tukea jäsenjärjestöille opintojaksojen opetustuntia vertaisopintoryhmien opetustuntia järjestöllisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyötuntia 554 hankekoulutusten osallistujaa opintojaksojen, vertaisopintoryhmien, järjestöllisen ammatillisen lisäkoulutuksen ja hankekoulutusten osallistujaa 7 2 Koulutustoiminta OK-opintokeskuksen toteuttamat opintojaksot Jäsenjärjestöjen toteuttamat opintojaksot Vertaisopintoryhmät Järjestöllinen ammatillinen lisäkoulutus 15 3 Toiminnan laatu ja kehittäminen Laatu- ja kehittämishankkeet Järjestöt lähidemokratian tukena Yhteistyöstä voimaa järjestötoimintaan 20 ja lähidemokratiaan Open Badge Factory Hyvinvoiva järjestöosaaja Kansalaistoiminnan verkosto Kansainväliset hankkeet 21 4 Sivistystyö ja kulttuuritoiminta 23 5 Hallinto ja muut tukitoiminnot 5.1 Jäsenyhteisöt 5.2 Yleishallinto 5.3 Henkilöstö 5.4 Tietohallinto ja toimistopalvelut 5.5 Viestintä ja markkinointi Talous 31 7 Tulevaisuuden näkymiä 33 Tuloslaskelma Tase Tuloslaskelma toiminnottain

4 1 Katsaus vuoteen 2014 Toimintavuoden aikana on valmisteltu tulevia uudistuksia monipuolisesti. Vapaan sivistystyön uutta lakia valmisteltiin useissa opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmissä. Laki hyväksyttiin eduskunnassa Merkittävimpänä yksittäisenä projektina jatkettiin uuden koulutuksen ohjausjärjestelmän toteuttamista. Vuoden 2014 aikana käytiin julkisen hankintalain mukainen tarjousprosessi avoimena menettelynä, kilpailutettiin toimittajat ja aloitettiin työ valitun toimittajan kanssa projektin tarkentamisella. Tärkeimpiä järjestelmän uusia ominaisuuksia tulevat olemaan tuki koulutuksen laadun kehittämiselle, sähköisten palveluiden tehostaminen ja monipuolistaminen sekä hyvän palvelukokemuksen tarjoaminen OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöille. Järjestöjen OK-opintokeskuksen ohjauksessa ja tuella toteuttamia opetustunteja toteutui toimintasuunnitelmassa asetetun tavoitteen mukaisesti. Opetustunteja totetui yli , vertaisopintoryhmissä opiskeltiin yli tuntia ja ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatuntimäärä oli yli Toimintavuoden aikana järjestöjen toimintaa ja järjestöllistä koulutusta kehitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen erillisavustuksilla ja hankerahoituksilla, Lapin ELY-keskuksen myöntämällä ESR-rahoituksella, Uudenmaan liiton myöntämällä EAKR-rahoituksella, Hämeen ELY-keskuksen myöntämällä ESR-rahoituksella, Tekesin myöntämällä yritysten tutkimus- ja kehittämisrahoituksella sekä EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman hankerahoituksella ja Pohjoismaisen ministeriöneuvoston rahoituksilla. Vuoden 2014 tuokio-klubikiertueen lauluja yhdistävänä teemana oli vaikuttaminen ja lähidemokratia. Jäsenjärjestöistä Luonto-Liitto, Suomen 4H-liitto ja Raittiuden Ystävät antoivat oman kirjallisen näkemyksensä vuoden teemasta. Näitä tekstejä hyödynnettiin paitsi uusien laulujen innoittajana, myös esitysten käsiohjelmissa ja nettisivuilla. Taito Pohjois-Karjala panosti Joensuussa paikallisena järjestäjänä kustantamalla pihalleen esityslavan ja -tekniikan. Uuden musiikin kiertuetta varten sävelsivät, sanoittivat ja esittivät Ville Leinonen & Mopo. Konsertit toteutettiin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Joensuussa, Seinäjoella ja Oulussa. Toimitilaratkaisut Hakaniemen toimitilojen osalta ovat edenneet siten, että Kiinteistö oy Siltasaarenkatu 8 10 osakkeenomistajat ovat tehneet yhteisen myyntisopimuksen. Jokainen omistaja päättää kuitenkin myynnin toteutumisesta ja mahdollisista kaupoista itse. Hallitus esittää, että vuoden 2014 tilinpäätöksen osoittama ylijäämä ,90 euroa siirretään käyttörahastoon. Kristiina Kumpula hallituksen puheenjohtaja Anitta Pehkonen toiminnanjohtaja, rehtori

5 2 Koulutustoiminta OK-opintokeskus järjesti koulutustoimintaa valtionosuus- ja valtionavustusrahoitteisesti. Koulutukset OK-opintokeskus toteutti itse ja yhteistyössä jäsenjärjestöjensä kanssa. Koulutusten järjestämistä linjasivat OK-opintokeskuksen strategia ja viestintästrategia. Toimintavuoden aikana laadittiin koulutuksen laadun kehittämissuunnitelma. Keskeiseksi laatutekijäksi määriteltiin koulutusten kokonaissuunnittelu ja laadunohjaus. Tulevalla koulutusten ohjausjärjestelmällä on keskeinen rooli koulutuksen laadun varmistamisessa. OK-opintokeskuksen itse toteuttaman koulutuksen kehittämissuunnitelma päivitettiin. Oman koulutuksen kehittämisessä päädyttiin osaamispolkuajatteluun. Keväällä 2014 toimineiden suunnitteluryhmien työn tuloksena päädyttiin kolmeen osaamispolkuun: koulutus-, järjestö- ja sosiaalisen median osaamiseen. Oman koulutustoiminnan tavoitteeksi asetettiin koulutuksen laadun, vapaaehtoistyön, aktiivisen kansalaisuuden ja sosiaalisen median käytön edistäminen. Vuoden aikana valmistettiin esiintymis- ja kouluttajataidoista uusi verkkomateriaali, joka julkaistaan vuoden 2015 alussa. OK-opintokeskuksen aluetoimistojen koulutussuunnittelijat olivat aktiivisesti mukana oppilaitosten yhteistyöryhmissä ja vapaan sivistystyön koulutustarjontaa koordinoivissa alueverkostoissa. Keväällä 2014 järjestettiin Turussa yhteisseminaari, jossa esiteltiin vapaan sivistystyön toimintamuotoja ja pohdittiin kansalaisten oppimisen tulevaisuusskenaarioita. Hyödyllisiksi koettiin myös alueelliset ohjaus- ja järjestötapaamiset, joissa käsiteltiin ajankohtaisia järjestöjen koulutuksiin liittyviä teemoja. Lisäksi koulutusyhteistyötä tehtiin muiden opintokeskusten kanssa. Yhteistyö SOSTEn (Suomen sosiaali ja terveys ry) kanssa käynnistyi yhteisinä alueellisina koulutuksina. SOSTEn laivaristeilyllä lokakuussa OK-opintokeskus toteutti asiantuntijatyöpajoja ja -luentoja. OK-opintokeskus juurrutti osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen malleja (keskeisten sisältöjen analyysi, mitoitus ja kuvaus) jäsenjärjestöissä ja osallistui pohjoismaiseen yhteistyöhön aiheen tiimoilta. Kehittämistyö sai tunnustusta Cedefopin julkaisussa epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista, /87057_FI.pdf. Osaamistasojen kuvauksessa hyödynnettiin eurooppalaisen (EQF) ja kansallisen (NQF) viitekehyksen malleja. Koulutuksen laatua arvioitiin OK-opintokeskuksen lakisääteisen tehtävän mukaisesti. Osana arviointia opintokeskus keräsi koulutuksiin osallistuneilta palautteet. Vuoden 2014 aikana palautekyselyyn valittuihin tilaisuuksiin osallistui henkilöä, joista osalla ei ollut sähköpostiosoitetta. Sähköpostikysely lähetettiin henkilölle. Palautelomakkeen täytti yhteensä eli 54 % kyselyyn valittujen tilaisuuksien osallistujista. 2.1 OK-opintokeskuksen toteuttamat opintojaksot OK-opintokeskus toteutti itse sellaisia koulutuksia, jotka tukivat jäsenjärjestöjen koulutustoiminnan kehittymistä. Osallistujat saivat välineitä järjestötoiminnan osaamisen parantamiseen, verkostoitumiseen, kouluttamiseen ja vertaisoppimiseen. Vuonna 2014 aihekokonaisuudet olivat 1) kouluttaja- ja ohjaajakoulutus, 2) järjestö- ja kansalaistoiminta sekä 3) tieto- ja viestintätekniikka. Koulutusten rahoitus perustui pääosin valtionosuuteen, pieni osa oli hankerahoitteisia koulutuksia. Kaikille jäsenjärjestöjen edustajille tarjottuina avoimina koulutuksina OK-opintokeskus toteutti yli 30 opintojaksoa. Eniten koulutustarjontaa oli järjestö- ja kansalaistoiminnan aihepiiristä. Myös sosiaalinen media, erityisesti uutena mobiilioppiminen, kiinnosti järjestötoimijoita. Monet koulutuksista toteutettiin videovälitteisinä. Keväällä 2014 OK-opintokeskuksen itse toteuttamista koulutuksista suunniteltiin osaamispolut. Ne rakentuvat perustason osaamista tarjoavista ydinopintojaksoista ja osaamista täydentävistä opintojaksoista. Ydinopintojaksoja toteutetaan säännöllisin väliajoin. Suuri osa koulutuksista on opintopisteytettyjä. Lisäksi täydentäviin opintojaksoihin sisältyy lyhytkestoisempia koulutuksia ajankohtaisista teemoista.

6 Koulutustoiminta Koulutustoiminta Koulutusosaamisen koulutuksista vuonna 2014 toteutettiin ensimmäistä kertaa mm. Potkua koulutussuunnitteluun, Startti kouluttajuuteen ja Kehity kouluttajana -kouluttajaharjoittelu. OK-opintokeskus kehitti, loi ja myönsi virtuaalisia osaamismerkkejä omista, vähintään yhden opintopisteen laajuisista koulutuksistaan. Osaamismerkeistä kirjoitettiin Virtuaaliset osaamismerkit -verkkomateriaali, Myös järjestöjä tuettiin ja ohjattiin osaamismerkkien luomisessa, myöntämisessä ja hallinnoinnissa. Kohti osaamisen tunnistamista -luentosarja antoi jäsenjärjestöille ajankohtaista tietoa osaamisen validoinnin nykytilasta ja tukea osaamisen tunnustamisen mallien käyttöön ottoon. Sairaanhoidon vapaaehtoistoimintaan luotua koulutusohjelmaa toteutettiin ja kehitettiin keväällä 2014 järjestetyssä valtakunnallisessa seminaarissa. Seminaari suunniteltiin ja järjestettiin yhteistyössä Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY % % Opintojaksot: Sähköisen asioinnin kehitys % 7 % 9 % 13 % 17 % 25 % 42 % 46 % 44 % % Sähköinen selvitys ja tilitys Paperitilitys / laskut 54 % 56 % 58 % 75 % 83 % 87 % 93 % 91 % 96 % 96 % 95 % ry:n kanssa, joka toteuttaa sairaanhoidon vapaaehtoistyötä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. OK-opintokeskuksessa koulutusohjelman kehittäminen jatkuu kouluttajakoulutuskokeiluna vuonna OK-opintokeskuksen asiantuntijakouluttajat toteuttivat jäsenjärjestöissä yhteensä 22 tilauskoulutusta, joissa he pitivät yhteensä 68 opetustuntia. Osallistujia näissä koulutuksissa oli 526, joista miehiä 200. Koulutusten sisällöt käsittelivät yhdistystoiminnan kehittämistä, johtamista, vaikuttamista, vuorovaikutusta, kouluttajakoulutusta, oppimista, internetin käyttöä ja sosiaalista mediaa. Lisäksi jäsenjärjestöt tilasivat OK-opintokeskuksen asiantuntijoilta järjestökohtaisia koulutuksen suunnittelupalveluja ja konsultointeja. Tällaisia tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 15. Osallistujia niissä oli 336, joista miehiä 159. Jäsenjärjestöjen tilaamat koulutukset ja konsultoinnit lisääntyivät jonkin verran edellisestä vuodesta. Opintojaksojen (opetusta väh. 6 tuntia) osallistujien ikäjakauma vuotiaita 7 % 69-vuotiaita tai vanhempia 7 % vuotiaita 7 % vuotiaita 8 % vuotiaita 8 % vuotiaita 8 % vuotiaita 8 % 29-vuotiaita tai nuorempia 28 % vuotiaita 9 % vuotiaita 10 % Opintojaksojen opetustuntien määrän kehitys Vertaisopintoryhmät järjestöittäin 2014 Järjestö lkm Tunteja Miehiä Naisia Osall. yht. Aivoliitto Allergia- ja Astmaliitto Epilepsialiitto Erilaisten oppijoiden liitto Hengitysliitto Kalevalaisten Naisten Liitto Karjalainen Nuorisoliitto Karjalan Liitto Kehitysvammaisten Tukiliitto Kuuloliitto Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto Marttaliitto Mielenterveyden keskusliitto Neuroliitto Näkövammaisten Keskusliitto Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry ProAgria Keskusten Liitto Raittiuden Ystävät Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Suomen 4H-Liitto Suomen CP-Liitto Suomen Diabetesliitto Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Punainen Risti Suomen Reumaliitto Suomen Selkäliitto Suomen Sydänliitto Suomen Syöpäyhdistys Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry Suomen luonnonsuojeluliitto Työkyvyttömyys- ja varhaisel. liitto TYVEL Tähtitieteellinen Yhdistys Ursa Vanhustyön keskusliitto Yhteensä Opintojaksot järjestöittäin 2014 Järjestö lkm Tunteja Miehiä Naisia Osall. yht. Aivoliitto Allergia- ja Astmaliitto Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Epilepsialiitto Erilaisten oppijoiden liitto Hengitysliitto Ihmissuhdetyö ry Iholiitto Kalevalaisten Naisten Liitto Karjalainen Nuorisoliitto Karjalan Liitto Kehitysvammaisten Tukiliitto Keliakialiitto Kriittinen korkeakoulu Kuuloliitto Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Lihastautiliitto Luonto-Liitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Marttaliitto Mielenterveyden keskusliitto Munuais- ja maksaliitto Neuroliitto Näkövammaisten Keskusliitto Näkövammaisten Kulttuuripalvelu Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Ortodoksisten Nuorten Liitto Perhehoitoliitto ProAgria Keskusten Liitto Psoriasisliitto - Psoriasisförbundet Reserviläisliitto - Reservin Aliupseerien Liitto Sotilaskotiliitto Suomalaisen Kansantanssin Ystävät Suomen 4H-Liitto Suomen CP-Liitto Suomen Diabetesliitto Suomen Filatelistiliitto Suomen Kiinteistöliitto Suomen Latu Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Suomen Meripelastusseura Suomen Mielenterveysseura Suomen NMKY:n Liitto Suomen Nuorkauppakamarit Suomen Omakotiliitto Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Partiolaiset - Finlands Scouter Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Punainen Risti Suomen Reumaliitto Suomen Selkäliitto Suomen Sydänliitto Suomen Syöpäyhdistys Suomen Uusperheellisten Liitto Suomen Vanhempainliitto Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry Suomen luonnonsuojeluliitto Syömishäiriöliitto-SYLI Työkyvyttömyys- ja varhaisel. liitto TYVEL Tähtitieteellinen Yhdistys Ursa Vanhustyön keskusliitto Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhteensä

7 Koulutustoiminta Koulutustoiminta Vertaisopintoryhmien tuntien määrän kehitys opiskelutunteja OK-opintokeskuksen toteuttamat opintojaksot 2014 Kouluttaja- ja ohjaajakoulutus Lkm Tunteja Miehiä Naisia Osal.yht. Rahoitus Kehity kouluttajana OKM Kohti osaamisen tunnistamista OKM Miten koulutan vapaaehtoisia erikoissairaanhoidossa OKM Ohjaan, mutta mihin? OKM Potkua koulutussuunnitteluun OKM Startti kouluttajuuteen OKM Yhteensä Järjestö- ja yhdistystoiminta Lkm Tunteja Miehiä Naisia Osal.yht. Rahoitus Ajankohtaista järjestötoiminnassa OKM Arvokas vapaaehtoisuus OKM Elinvoimaa pienille järjestöille OKM Järjestöelämän englantia OKM Järjestöjen ja yritysten yhteistyön kehittämisseminaari OKM Kirstunvartija OKM Opi tekemään tiedote OKM Ryhdistä yhdistystä OKM Uudistuva yhdistys OKM Vaikuttamisen ja yhteistyön tilaisuus OKM Viestijätapaaminen OKM Yhdistys OKM Yhdistysjäsenyys ja muut muutostrendit OKM Yhdistystiedottaja OKM Yhteensä Sosiaalinen media Lkm Tunteja Miehiä Naisia Osal.yht. Rahoitus Koulutussovelluksia someen OKM Tablettien hyödyntäminen järjestötyössä OKM Yhteensä Hankekoulutukset Lkm Tunteja Mihiä Naisia Osal.yht Rahoitus Vahvaa vaikuttamista verkossa EAKR Vaikuttamiskokemukset kiertoon EAKR Yhdistys vaikuttajana pääkaupukiseudulla -seminaari EAKR Rakenna järjestöstäsi tulevaisuuden voittaja -seminaari OKM Valmenna ja vaikuta yhdistyksessä -seminaari OPH Ajassa kiinni! -seminaari OPH Verkko-ohjaajakoulutus OPH Järjestöosaaminen esiin osaamismerkein -seminaari Tekes Osaamismerkit järjestökentällä Tekes Yhdistykset, järjestöt ja lähidemokratia ESR Vertaisopintoryhmien sähköisen asioinnin kehitys (täysin sähköinen asiointi alkoi ) 17,50 % 17 % 25 % 30 % % Sähköinen asiointi Postitse tulleita hakemuksia 45 % 55 % 70 % 82,50 % 75 % 83 % OK-opintokeskus asetti omille koulutuksilleen korkeat laatukriteerit. Koulutukset perustuivat asiakkaiden tarpeisiin, olivat sisällöiltään ja toteutukseltaan ajanmukaisia ja muodostivat selkeitä, palveluprosesseiltaan läpinäkyviä kokonaisuuksia. Koulutuksissa hyödynnettiin uusia teknologian välineitä ottaen huomioon saavutettavuus ja esteettömyys. Koulutukset olivat jatkuvan laadun tarkkailun kohteena, ja niitä kehitettiin saadun palautteen perusteella. Kaikista OK-opintokeskuksen itse toteuttamista koulutuksista kerättiin opiskelijapalautteet. Pääsääntöisesti opiskelijat arvioivat koulutukset hyviksi tai erittäin hyviksi. Noin 95 % vastaajista kertoi voivansa suositella koulutusta muille. Koulutuksiin osallistuneiden suhtautuminen opiskeluun ja oppimiseen oli palautteiden perusteella tietoisen kriittistä, ja he olivat asettaneet selkeitä odotuksia omalle oppimiselleen. Kouluttajilta odotettiin innostavuutta ja asiantuntijaosaamista. Lisäksi osallistujat edellyttivät laadukkaita opetusmateriaaleja, toimivia koulutustiloja ja hyvää ilmapiiriä. Samalle opintojaksolle osallistuneiden osaamisen ja odotusten vaihtelu luo opetukseen haasteita ja opetuksen eriyttämistarpeita tulevaisuudessa. 2.2 Jäsenjärjestöjen toteuttamat opintojaksot OK-opintokeskus järjesti jäsenjärjestöjensä kanssa yhteistyökoulutuksia, jotka perustuivat järjestöjen tekemiin ja opintokeskuksen hyväksymiin koulutusehdotuksiin. Myönnetyissä opetustuntirajoissa järjestöjen koulutusvastaavat laativat Okryverkkoon opintojaksoista suunnitelmat, jotka opintokeskuksen koulutussuunnittelijat arvioivat ja hyväksyivät. OK-opintokeskuksen koulutussuunnittelijat ohjasivat järjestöjen koulutusvastaavia luomaan laatukriteereitä toteuttamiinsa koulutuksiin. Järjestöjä kannustettiin tekemään vähintään yhden opintopisteen (27 tuntia/opiskelija) laajuisista opinnoista opintokeskuksen kehittämän kuvaus- ja mitoitusmallin mukaiset määrittelyt. Tavoitteena oli opintojen tunnistaminen ja tunnustaminen. Lisäksi järjestöjä kannustettiin useamman järjestön yhteisiin koulutuksiin tarjoamalla tällaisille koulutuksille korkeampi 26 euron opetustuntituki (perustuki oli euroa). Yhteistyökoulutuksena toteutettiin yhteensä opintojaksoa, joissa oli yhteensä opetustuntia. OK-opintokeskuksen vuositavoite 2014 oli opetustuntia. Lyhytkestoisia alle kuuden opetustunnin opintojaksoja oli 2 152, ja niissä opetustunteja yhteensä eli noin 10 % kaikista opetustunneista. Kaikista Okryverkkoon ilmoitetuista opintojaksoista peruuntui noin 20 %. Opintojaksojen menot olivat yhteensä euroa, ja OK-opintokeskuksen opintojaksoille maksama taloudellinen tuki oli yhteensä euroa. Valtionosuuskoulutukseen liittyvää opintosetelityyppistä lisätukea maksettiin OKopintokeskuksen asettaman tavoitteen ja Opetushallituksen myöntämän valtionavustuksen mukaisesti 34 opintojaksolle yhteensä euroa. 12 Vuosikertomus

8 Koulutustoiminta Koulutustoiminta OK-opintokeskus laati opintojaksojen toteuttajille opasvideot Okryverkon käytöstä, fi/okryverkon_opasvideot. Niiden tavoitteena on tehdä sähköisestä asioinnista entistä sujuvampaa. Videot voi katsoa Okryverkosta. Ne on jaettu neljään sisältöosaan: esittelyyn, suunnitteluun, raportointiin ja muihin toimintoihin. Videoihin on lisätty tekstitykset, jotta ne olisivat esteettömiä ja hyvin saavutettavia myös erityisryhmille. Opintojaksoista pyydettiin opiskelijapalautteet otantaperiaatteella. Otokseen poimittiin joka 30. opintojakso, kuitenkin niin, että palautekyselyt eivät keskittyneet liikaa samoille järjestöille ja että mukaan tuli mahdollisimman erityyppisiä ja -mittaisia opintojaksoja. Yksi jäsenjärjestö pyysi OK-opintokeskusta keräämään palautteen kaikista sen toteuttamista opintojaksoista. Palautekyselyt käynnistettiin heti, kun osallistujien sähköpostiosoitteet olivat opintokeskuksessa. Vastausaikaa annettiin kaksi viikkoa. Koulutusten vastuuhenkilöt saivat yhteenvetopalautteet reilun kuukauden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Palautekysely tehtiin 214 opintojaksosta, mikä oli 3,6 % kaikista hyväksytyistä opintojaksoista. Alle kuuden tunnin mittaisia opintojaksoja oli palautekyselyssä 10. Palautekyselyyn valittuihin opintojaksoihin osallistui lähes henkilöä, joista sähköpostiosoitteen ilmoitti eli 87 % osallistuneista. Vastauksia saatiin 2 147, joten vastausprosentiksi muodostui 54, joka oli kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin edellisenä vuonna. Palautekyselyn perusteella valtaosa koulutuksiin osallistuneista kuuluu melko tasaisesti ikäkausiin vuotta, mikä on odotettua OK-opintokeskuksen aikuisopiskeluluonteen perusteella. Palautteiden mukaan merkittävin oppimista edistävä vaikutus oli kouluttajien asiaosaamisella ja innostavuudella. Myös muilla osallistujilla ja koulutuksen ilmapiirillä oli suuri oppimista edistävä merkitys. Kriittisemmin opiskelijat suhtautuivat opetuksessa käytettyihin opetusmenetelmiin, opetusmateriaaliin ja koulutustilaan. Palautekyselyyn vastanneista 97 % suosittelisi koulutusta muille vastaavassa tehtävässä tai tilanteessa oleville. 2.3 Vertaisopintoryhmät Vuonna 2014 vertaisopintoryhmiä toteutettiin OK-opintokeskuksen ohjauksella ja tuella yhteensä 1 434, ja niissä oli oppituntia. Edelliseen vuoteen verrattuna opintoryhmien ja tuntien määrä on pysynyt lähes ennallaan. Taloudellista tukea maksettiin vain sellaisille opintoryhmille, joiden kulut oli merkitty sen taustalla olleen yhdistyksen kirjanpitoon. Tukea maksettiin opintoryhmille yhteensä euroa, mikä oli 744 euroa edellistä vuotta vähemmän. Maakunnittain tarkasteltuna eniten opintoryhmiä on Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa. Järjestöistä eniten opintoryhmiä oli Suomen Reumaliitossa (355), seuraavaksi eniten Suomen Laulajain ja Soittajain Liitossa (307), Mannerheimin Lastensuojeluliitossa (124) ja Marttaliitossa (117). Selvästi eniten oppitunteja oli kuitenkin Suomen Laulajain ja Soittajain Liiton opintoryhmissä (13 069). Opintoryhmiä toimi kaikkiaan 37 jäsenjärjestössä. Vertaisopintoryhmien ohjauksessa hyödynnettiin verkkopalveluja. Sähköisesti tukihakemuksen teki 75 % opin- toryhmistä. Ne vastuuhenkilöt, jotka saivat OK-opintokeskuksesta lisäohjausta, kokivat Okryverkon käytön vaivattomaksi. Kuitenkin monet lähettivät tukihakemuksen vielä paperiversiona. Myös opintoryhmien toteuttajille laadittiin Okryverkon opasvideot, fi/okryverkon_opasvideot, joiden tavoitteena on helpottaa vertaisopintoryhmien sähköistä asiointia. Videoilla kerrotaan kunkin lomakkeen tarkoitus ja sen jälkeen opastetaan kenttäkohtaisesti sen täyttäminen. Videoihin on lisätty tekstitykset. Helli Suomisen stipendit vertaisopintoryhmien toimintaan jaettiin neljälle henkilölle ja kahdelle ryhmälle. Stipendihakemuksia saapui yhteensä 69 kappaletta. Stipendin tarkoituksena on tukea ja palkita ryhmien toimintaa ja tehdä vertaisoppimisen toimintamuotoa tunnetuksi. Vuoden aikana palaute pyydettiin ja saatiin 97 ryhmältä. Webropol-kysely voitiin tehdä 82 ryhmälle, 15 ryhmälle kysely lähetettiin postitse. Kysely kattoi 7 prosenttia vuonna 2014 hyväksyttyjen opintoryhmien määrästä. Osallistujia näissä ryhmissä oli henkeä. Vastauspyyntöjä lähetettiin ja vastauksia saatiin 934, joten vastausprosentti oli 46. Vastaajien määrä kyselyyn valittujen opintoryhmien kaikista osallistujista oli 40 %. Ryhmien ohjaajille lähetettiin tiivistelmä palautekyselyn tuloksista. Vastaajista 55 % oli yli 60-vuotiaita. Ikääntyneiden osuus oli hieman kasvanut edelliseen vuoteen verrattuna. Palautteiden mukaan jäsenet saivat tiedon opintoryhmästä pääasiassa yhdistykseltä. Palautevastausten mukaan ohjaajalla on opintoryhmissä (erityisesti kuoro- ja terveysliikuntaryhmissä) keskeinen rooli tavoitteiden ja sisällön suunnittelussa. Myös ohjaajan asiantuntijarooli korostui näissä ryhmissä. Ohjaajan antama ohjaus ja käytännön harjoitteet, mutta myös ryhmän jäsenten oma aktiivisuus ja yhteistyö nähtiin parhaiten oppimista edistävinä asioina. Lähes 100 % ryhmien jäsenistä suositteli vertaisopintoryhmää muille. 2.4 Järjestöllinen ammatillinen lisäkoulutus Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus tarkoittaa peruskoulutuksen jälkeistä jatko- ja täydennyskoulutusta, jonka tavoitteena on kohentaa ammatillista osaamista. OK-opintokeskus toteutti ammatillista lisäkoulutusta itse ja yhteistyössä jäsenjärjestöjen kanssa. Koulutus toteutettiin omaehtoisena, jolloin opiskelija itse päätti osallistumisesta ja josta hän maksoi osallistumismaksun, tai henkilökoulutuksena, jolloin työnantaja vastasi kustannuksista ja järjestelyistä. Toimintasuunnitelmassa koulutuksen määrälliseksi tavoitteeksi vuodelle 2014 oli asetettu opiskelijatyötuntia eli 44 opiskelijatyövuotta. Koulutusta toteutettiin opiskelijatyötuntia eli 47 opiskelijatyövuotta. Omaehtoista ammatillista lisäkoulutusta oli 97 (68 %) opintojaksoa, henkilöstökoulutusta 45 opintojaksoa; suhde oli sama kuin edellisenä vuonna. Opintojaksojen menot olivat yhteensä euroa, josta OK-opintokeskuksen maksama taloudellinen tuki oli yhteensä euroa. Ammatillisen lisäkoulutuksen määrällisen tavoitteen ylitys johtui siitä, että vuonna 2013 tuntimäärä oli kasvanut voimakkaasti, mikä loi suuren tuntitarpeen vuodelle Jäsenjärjestöistä eniten ammatillista lisäkoulutusta toteuttivat Mannerheimin Las- Aikuisten ammatillinen lisäkoulutus opiskelijatyövuosina , , , , , , , , , , , Ammatillinen lisäkoulutus järjestöittäin 2014 Järjestö lkm Opiskelijatyö- Miehiä Naisia Osallis. tunteja yht. yht. yht. yht. Aivoliitto Allergia- ja Astmaliitto Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Erilaisten oppijoiden liitto Kehitysvammaisten Tukiliitto Kuuloliitto Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Lihastautiliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto Marttaliitto Näkövammaisten Keskusliitto ProAgria Keskusten Liitto Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Punainen Risti Suomen Sydänliitto Suomen Uusperheellisten Liitto Vanhustyön keskusliitto Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhteensä

9 Koulutustoiminta Koulutustoiminta tensuojeluliitto, Suomen Uusperheellisten Liitto, Suomen Punainen Risti, Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ja Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Eniten ammatillista lisäkoulutusta toteutettiin Uudellamaalla, muuten koulutukset jakaantuivat tasaisesti eri maakuntiin. Tavoitteena oli kerätä kaikista vuonna 2014 toteutetuista ammatillisista lisäkoulutuksista opiskelijapalautteet noin kuukauden viiveellä opintojakson päättymisestä. Tarkoitus oli kartoittaa koulutusjärjestelyjen onnistumisen lisäksi myös koulutuksen vaikuttavuutta, kun osallistujat olivat jonkin aikaa voineet soveltaa opittua omaan työhönsä. Palaute kerättiin 132 tilaisuudesta, joissa oli osallistujaa. Sähköpostiosoitteensa ilmoitti henkilöä (99,6 % osallistujamäärästä). Vastauksia saatiin 1 254, joten vastausprosentiksi tuli 50, joka laski edellisestä vuodesta viisi prosenttiyksikköä. Kysely käynnistettiin, kun osallistujatiedot oli tallennettu Okryverkkoon. Keskimääräinen viive opintojakson päättymisestä kyselyn lähettämiseen oli 29 päivää. Jos opintojakson toteuttaja täytti osallistujaluettelon ennen tilitystä ja ilmoitti tästä opintokeskukselle, kysely voitiin tehdä välittömästi koulutuksen päätyttyä. Vastausaikaa annettiin kaksi viikkoa kyselyn lähettämispäivästä. Keskimääräinen viive kyselyn aloittamisesta arviointiraportin tallentamiseen Okryverkkoon oli 25 päivää. Okryverkko lähetti tilaisuuden vastuuhenkilölle raportista automaattiviestin. Koulutuksen vastuuhenkilö sai palauteyhteenvedon käyttöönsä keskimäärin 54 päivän kuluttua. Aikataulu oli parantunut, koska tilitysten tekeminen OK-opintokeskukseen oli nopeutunut edellisestä vuodesta keskimäärin kolmella päivällä. Vastaajista 93 % kuului ikäryhmiin vuotta. Opiskelijapalautteiden perusteella koulutuksen tavoitteiden asettelu, koulutuksen vastaavuus opiskelijoiden oppimistarpeisiin ja kouluttajien osaaminen olivat hyvää tai erittäin hyvää. Käytännön harjoitukset, opetusvälineet ja käytetty oppimateriaali saivat opiskelijoilta jonkin verran kriittisiä arvioita. Tärkeiksi oppimisen edistäjiksi koettiin koulutustila, muut opiskelijat ja koulutuksessa vallinnut hyvä ilmapiiri. Suurin osa oli sitä mieltä, että koulutukset lisäsivät hyvin valmiuksia toimia ammattitehtävissä ja että koulutuksilla oli vahva kytkentä työelämään. Vastaajista 96 % suosittelisi koulutusta muille. Noin 75 % oli tietoinen koulutuksen kytkennästä OK-opintokeskukseen, mikä oli 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opintojaksot ja -ryhmät maakunnittain 2014 Osallistujien lkm yhteensä Tunteja yht Opintojaksot Vertaisopintoryhmät tunteja / osallistujia Lappi / / 384 Pohjois-Pohjanmaa / / Kainuu / / 585 Pohjanmaa / / 235 Etelä-Pohjanmaa / / 556 Keski-Pohjanmaa / / 356 Keski-Suomi / / Pohjois-Savo / / Pohjois-Karjala / / Muu 601 / / 0 Ahvenanmaa 71 / 98 0 / 0 Satakunta / / 745 Varsinais-Suomi / / Pirkanmaa / / Kanta-Häme / / Uusimaa / / Päijät-Häme / / Kymenlaakso / / 306 Etelä-Savo / / 633 Etelä-Karjala / / Vuosikertomus Vuosikertomus

10 3 Toiminnan laatu ja kehittäminen Toimintavuoden aikana järjestöjen toimintaa ja järjestöllistä koulutusta kehitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen erillisavustuksilla ja hankerahoituksilla, Lapin ELY-keskuksen myöntämällä ESR-rahoituksella, Uudenmaan liiton myöntämällä EAKR-rahoituksella, Hämeen ELY-keskuksen myöntämällä ESR-rahoituksella, Tekesin myöntämällä yritysten tutkimus- ja kehittämisrahoituksella sekä EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman hankerahoituksella ja Pohjoismaisen ministeriöneuvoston rahoituksilla. Opetushallituksen laatu- ja kehittämisrahoituksella kehitettiin OK-opintokeskuksen koulutuksen ohjausjärjestelmää sekä toteutettiin yhteistyöhankkeita jäsenjärjestöjen kanssa. Vuoden aikana saatiin Hämeen ELY-keskuksen rahoitus Työvoiman osaamisen kehittämisen tukeminen -hankkeelle, EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman rahoitus Destination evalidation (DesTeVa) -hankkeelle ja Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoitus Open Badges for Adult Educatorshankkeelle. OK-opintokeskuksen hanketoimintaa kehitti ja koordinoi INTO-työryhmä. 3.1 Laatu- ja kehittämishankkeet OK-opintokeskuksen vuoden 2014 laatu- ja kehittämishankkeen (OPH) tavoitteena on aktiivisen kansalaisuuden lisääminen kehittämällä opintokeskuksen ja sen jäsenjärjestöjen henkilöstön ja vapaaehtoisten kouluttajien pedagogisia taitoja, varmistamalla järjestöllisen koulutuksen laatua sekä edistämällä järjestöllisen koulutuksen tunnistamista ja tunnustamista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Näitä tavoitteita OK-opintokeskus edisti valmistelemalla koulutuksen ohjausjärjestelmää. Työn tuloksena syntyi koulutuksen ohjausjärjestelmän vaatimusmäärittely. Sen mukaan koulutuksen ohjausjärjestelmän tavoitteena on opintokeskuksen ja jäsenjärjestöjen toteuttaman koulutuksen hallinnointi, koulutusprosessien ohjaaminen ja kehittäminen sekä järjestöissä tapahtuvan koulutuksen esilletuominen. OK-opintokeskuksen uuden koulutuksen ohjausjärjestelmän suunnittelun yhteydessä nousi esiin tarve edistää pitkäkestoista strategista koulutussuunnittelua järjestöissä. Tätä varten käynnistettiin järjestöjen koulutusstrategiaselvityksen tekeminen. Selvitys valmistuu vuoden 2015 aikana. Opintokeskuksen koulutuksen laatujärjestelmää valmisteltiin vuoden 2014 aikana työryhmässä. Ryhmä sai vuoden aikana tuotettua luonnosversion laatujärjestelmästä, jossa on määritelty OK-opintokeskuksen koulutuksen laatukriteerit. Kriteeristöön sisältyy myös viestinnän ja markkinoinnin osuus. Järjestöjen kanssa kehitettiin uusia koulutusmalleja seitsemässä hankkeessa: Mannerheimin Lastensuojeluliitto: MLL verkkokoulu Kehitysvammaisten Tukiliitto: Aika haastaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry: Ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Karjalainen Nuorisoliitto: Jäsenseuran tukipaketti Suomen 4H-liitto: Lisää virtaa luottamushenkilökoulutuksiin Suomen Latu: Suomen Ladun koulutusjärjestelmän uudistus Suomen Uusperheiden Liitto: Valikko Suplin vertaisryhmäkoulutuksen ja materiaalin kehittämishanke Jäsenjärjestöjen toteuttamat Lake-koulutukset 2014 Hankkeen nimi ja järjestö Kpl Opetustunteja Miehiä Naisia Osallistujia yht. Lisää virtaa luottamushenkilökoulutuksiin, Suomen 4H-liitto Jäsenseuran tukipaketti, Karjalainen Nuorisoliitto Aika haastaa -koulutushanke, Kehitysvammaisten Tukiliitto Valikko Suplin vertaisryhmäohjaajakoulutuksen ja -materiaalin kehittämishanke, Suomen Uusperheiden Liitto Ehkäisevän päihdetyön vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry MLL verkkokoulu, Mannerheimin Lastensuojeluliitto 2 24, Suomen Ladun koulutusjärjestelmän uudistus, Suomen Latu Yhteensä ,

11 Kehittämishankkeet Kehittämishankkeet 3.2 Järjestöt lähidemokratian tukena Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus rahoitti ESRohjelmasta OK-opintokeskuksen hallinnoimaa Järjestöt lähidemokratian tukena -hanketta, joka toteutettiin vuosina kaikkien yhdentoista opintokeskuksen yhteistyönä. Toimintavuonna saatiin päätökseen Osallistu.fi-sivuston viimeistely ja testaus. Lisäksi opintokeskukset järjestivät yhdessä Vaikuttamisen uudet muodot -webinaarisarjan sekä paljon näkyvyyttä saaneen Vaikuttamisen väylät tulevaisuuden Suomessa -loppuseminaarin eduskunnan Pikkuparlamentin tiloissa. Hankkeen koulutuksiin osallistui koko hankkeen aikana yhtensä 539 henkilöä, lisäksi tiedotustilaisuuksiin osallistui henkilöä. Sisällöllisten ja määrällisten tulosten lisäksi hanke kehitti opintokeskusten yhteistyötä. 3.3 Yhteistyöstä voimaa järjestötoimintaan ja lähidemokratiaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ESR-ohjelmasta rahoittaman Yhteistyöstä voimaa järjestötoimintaan ja lähidemokratiaan -hanke päättyi keväällä Vuonna 2014 hankkeessa järjestettiin Vahvaa vaikuttamista verkostoissa -viikonloppukoulutus Helsingissä sekä vaikuttamiskokemukset kiertoon -illat Espoossa ja Vantaalla. Hankkeen tärkein tulos oli Verkostoitumalla yhteisöllisyyteen -raportti ( joka julkaistiin painettuna versiona ja verkossa. Raportti julkistettiin hankkeen loppuseminaarissa , ja saadun palautteen perusteella se on levinnyt laajasti. Tuloksia on esitelty mm. Suomen sosiaalifoorumissa, Itämeren kansalaisjärjestöfoorumissa ja valtionvarainministeriön metropoliselvitys-työryhmässä. 3.4 Open Badge Factory OK-opintokeskus oli mukana Tekesin rahoittamassa arvoverkkohankkeessa vuosina Hankkeessa kehitettiin Open Badge Factory eli pilvipalvelu, jolla eri organisaatiot voivat luoda, myöntää ja hallita virtuaalisia osaamismerkkejä. Hanke liittyy tiiviisti epävirallisen ja arkioppimisen tunnistamisen ja tunnustamisen kehittämistyöhön. OK-opintokeskuksen tavoitteena oli suunnitella ja luoda virtuaalisia osaamismerkkejä omista koulutuksistaan (opintojaksoista) sekä pohtia osaamismerkkien mahdollisuuksia vapaaehtoistyön ja luottamustoimien tuottaman osaamisen tunnustamisessa. Järjestöt otettiin mukaan kehittämistyöhön alusta pitäen, ja järjestöjen edustajille järjestettiin hankkeen aikana kolmentyyppisiä kehittämistyöpajoja: 1) Orientaatiotyöpaja, jossa osallistujat perehtyivät osaamismerkkiajatteluun ja saivat tietoa osaamismerkkien suunnittelusta. 2) Suunnittelutyöpaja, jossa osallistujat perehtyivät osaamismerkkien luomiseen ja saivat tietoa siitä, kuinka osaamismerkkien myöntäminen ja hallinnoiminen omassa järjestössä kannattaa järjestää. 3) Virtuaalisen osaamismerkin toteutus Open Badge Factoryssa -työpaja, jossa osallistuja tutustui virtuaalisten osaamismerkkien tekniseen hallinnointiin ja luomiseen Open Badge Factoryssa. Lisäksi hankkeessa järjestettiin kaksi seminaaria: Osaamismerkit järjestökentällä (syksy 2013) ja Merkittävää Järjestöosaaminen esiin osaamismerkein (syksy 2014). OK-opintokeskus loi hankkeen aikana seitsemän osaamismerkkiä omista koulutuksistaan ja myönsi ne koulutukset suorittaneille. Myös useampi järjestö loi ja myönsi omia osaamismerkkejä. Lisäksi opintokeskus tuotti verkkomateriaalin virtuaalisista osaamismerkeistä: Hyvinvoiva järjestöosaaja Kesäkuussa käynnistyi Hämeen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen rahoittama ESR-hanke Työvoiman osaamisen kehittämisen tukeminen ja työhyvinvoinnin edistäminen järjestösektorilla. Hanke eteni vuoden 2014 aikana kyselystä analyysivaiheeseen. Hankkeen keskeisin tavoite on tuottaa selvitys järjestöjen palkansaajien osaamisesta, osaamisen kehittämisen käytännöistä sekä työhyvinvoinnista. Syyskuussa lähetettyyn sähköiseen kyselyyn vastasi yhteensä 844 henkilöä. Kyselyn tuotti sekä määrällistä että laadullista aineistoa, ja sen avulla on pystytty mm. kartoittamaan osaamisen kehittämisen haasteita järjestöissä. Selvityksen ohella hankkeessa järjestettiin järjestöosaajien vertaisryhmä, joka oli avoin kaikille OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöjen työntekijöille. Ryhmään osallistui 10 henkilöä. Ryhmä kokoontui kolme kertaa ja sen aikana käsiteltiin mm. omia vahvuuksia, ammatillisia kehittämissuunnitelmia ja järjestöjen tulevaisuuden näkymiä. Ryhmän tavoitteena oli jakaa hyviä käytäntöjä työntekijöiden ja eri työpaikkojen välillä sekä tuoda selvitykseen lisätietoa kyselyn aihepiiristä. Hankkeessa toteutettava selvitys valmistuu helmikuussa Kansalaistoiminnan verkosto OK-opintokeskus hallinnoi toimintavuonna Kansalaistoiminnan verkosto -hanketta. Verkoston toiminta on osa valtioneuvoston asettaman maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) työtä. Rahoitus hankkeelle tulee työ- ja elinkeinoministeriön kautta. Verkoston tehtävänä on toimia kansalaisten ja maaseudun asukkaiden osallisuuden ja lähidemokratian edistämiseksi. Suomalaisen yhteiskunnan nopeat ja suuret rakenteelliset muutokset heijastuvat suoraan maaseudun asukkaiden arkeen, kansalais- ja järjestötoimintaan, paikallisen kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja toimintaedellytyksiin sekä kumppanuuksiin paikallisen julkisen vallan kanssa. Julkisten rakenteiden kasvaessa ja etääntyessä on olemassa riski, että maaseutualueet ja maaseudun asukkaat syrjäytyvät yhteiskunnallisesta toiminnasta ja kehittämisestä. Osallisuudesta puhuttaessa ja osallistumisen ja vaikuttamisen käytännön keinoja kehitettäessä näkökulmana tulee olla yhtä aikaa sekä julkisen sektorin organisaatioiden toiminta että kansalaisten mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa. Kansalaistoiminnan verkoston tehtävänä on nostaa näitä muutoksia ja niiden mahdollisia seurauksia julkiseen ja poliittiseen keskusteluun. Tehtävänä on myös tuottaa ja välittää tietoa, herättää keskustelua ja kouluttaa niin paikallisella, maakunnallisella kuin valtakunnallisellakin tasolla siitä, miksi työtä kansalaisten, kansalais- ja järjestötoiminnan sekä kansalaisyhteiskunnan aktivoimiseksi tarvitaan ja millaista tämä työ ja keinot voivat olla. Kansalaistoiminnan verkostolla on kaksi osa-aikaista työntekijää, erityisasiantuntija ja maaseutukehittäjä. 3.7 Kansainväliset hankkeet Volunteering Validation Highway EU:n Elinikäisen oppimisen Grundtvig-alaohjelmasta rahoitettu Volunteering Validation Highway -oppimiskumppanuus käynnistyi syksyllä OK-opintokeskuksen koordinoiman hankkeen tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja opiskella yhdessä sosiaalisen median ja muiden verkkotyökalujen käyttämistä vapaaehtoistoiminnassa syntyvän osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Vuoden 2014 aikana hankkeella oli kolme kokousta. Niiden välisenä aikana toteutettiin pienimuotoinen tutkimus vapaaehtoisten osaamisesta ja opitun tunnustamisen tarpeista. Kumppanit: Espanja: Fundación de la Comunidad Valenciana del Pacto para el Empleo en la ciudad de Valencia Iso-Britannia: Eco Computer Systems Italia: Cooperazione Paesi Emergenti Portugali: Kerigma, Instituto de Inovação e Desenvolvimento Social de Barcelos Romania: Societatea de Geografie din România Filiala Suceava Saksa: AKAD Bildungsgesellschaft mbh Turkki: Aile ve Sosyal Politikalar Ankara İl Müdürlüğü Destination evalidation (DesTeVa) Volunteering Validation Highway-hankkeen jatkohanke, Euroopan Komission Erasmus plus -ohjelmasta rahoitettu Destination evalidation käynnistyi syksyllä Hankkeen tavoitteena on hyödyntää aiemmassa hankkeessa tuotettua osaamista ja kehittää uudenlainen verkkotyökalu vapaaehtoistoiminnassa kertyvän osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Hankkeen käynnistyskokous pidettiin lokakuussa Paderbornissa Saksassa. Hanketta koordinoi saksalainen Paderbornin yliopisto. Kumppanit: Bulgaria: Alpha Vision Espanja: Fundación de la Comunidad Valenciana del Pacto para el Empleo en la ciudad de Valencia Iso-Britannia: Eco Computer Systems Italia: Cooperazione Paesi Emergenti Portugali: Kerigma, Instituto de Inovação e Desenvolvimento Social de Barcelos Romania: Societatea de Geografie din România Filiala Suceava Saksa: Universität Paderborn Turkki: Aile ve Sosyal Politikalar Ankara İl Müdürlüğü Open Badges for Adult Educators Pohjoismaisen ministerineuvoston Nordplus Adult -ohjelmasta rahoitettu Open badges for adult educators käynnistyi syksyllä Sen tavoitteen on kehittää virtuaalinen osaamismerkki, jonka avulla pohjoismaisia aikuiskouluttajia voidaan kannustaa edistämään aikuiskoulutusta verkossa ja kehittämään omaa osaamistaan. Syksyn 2014 OK-opintokeskuksen tehtävänä oli laatia tarvekartoitus ja luoda sen perusteella osaamismerkki, jota testataan vuonna Kumppanit: Folkuniversitetet Göteborg, Ruotsi Bildningsalliansen, Suomi Education and Training Service Centre, Islanti Volunteer trainers agents for better volunteering OK-opintokeskus on vuonna 2014 osallistunut arviointikumppanina Punaisen Ristin pohjoismaisten osastojen hankkeeseen, jossa kehitetään yhteinen koulutusmalli aineistoineen vapaaehtoisten kouluttajien koulutukseen, ohjaukseen ja johtamiseen. Vuoden aikana opintokeskuksen toiminta oli pienimuotoista keskittyen hankkeen arviointityökalujen kehittämiseen, tuotteiden kommentointiin ja kokouksiin osallistumiseen. Hanketta on koordinoinut Punaisen Ristin Norjan osasto, ja mukana ovat myös Suomen ja Tanskan osastot. Hanke on Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama

12 4 Sivistystyö ja kulttuuritoiminta Järjestöille toteutettiin tilaisuuksia ja seminaareja, joiden aiheena oli järjestöjen koulutuksen kokonaissuunnittelu ja uuden koulutuksen ohjausjärjestelmän tuottamat mahdollisuudet. Uuden järjestelmän suunnittelua on toteutettu myös hallinnollisen toiminnan osalta. Vapaaehtoistyön selvitykseen liittyvien tulosten analysointia on jatkettu ja niitä on julkistettu mm. Marttaliiton johdon seminaarissa, SOSTEn järjestöristeilyllä ja Helsingin vapaaehtoistyön neuvottelukunnan seminaarissa. Toiminnanjohtaja on osallistunut Tampereen yliopiston tutkijatapaamisiin sekä kutsuttuna Suomen vapaan sivistystyön edustajana aikuiskoulutuksen konferenssiin, joka pidettiin Edinburghissa. OK-opintokeskus on valmistellut erikoissairaanhoidon vapaaehtoistyön koulutusta ja koordinointia HUSin ja Espoon järjestöjen yhteisjärjestön EJYn kanssa. Keskinäistä auditointisuunnitelmaa on valmisteltu TSLopintokeskuksen kanssa. Vuoden 2014 tuokio-klubikiertue toteutettiin suunnitelmien mukaan Kanneltalossa Helsingissä, Tullikamarin Klubilla Tampereella, Dynamossa Turussa, Taitokorttelin pihalla Joensuussa, Nuorisokeskuksen salissa Seinäjoella ja Valvesalissa Oulussa. Uuden musiikin kiertuetta varten sävelsivät, sanoittivat ja esittivät Ville Leinonen & Mopo (Linda Fredriksson, Eeti Nieminen ja Eero Tikkanen). Lauluja yhdistävänä teemana oli vaikuttaminen ja lähidemokratia. Jäsenjärjestöistä Luonto-Liitto, Suomen 4H-liitto ja Raittiuden Ystävät antoivat oman kirjallisen näkemyksensä vuoden teemasta. Näitä tekstejä hyödynnettiin paitsi uusien laulujen innoittajana, myös esitysten käsiohjelmissa ja nettisivuilla. Taito Pohjois-Karjala panosti Joensuussa paikallisena järjestäjänä kustantamalla pihalleen esityslavan ja -tekniikan. Kohderyhmäksi oli paikalle tulevan yleisön lisäksi määritelty tiedotusvälineiden kautta aiheesta tietoa saavat ihmiset. Kiertueen saama medianäkyvyys oli määrällisesti kohtalaista ja sisällöllisesti erinomaista. Kun menovinkkityyppiset maininnat jätetään pois laskuista, kiertueen uutisoivat isommin ainakin Aamulehti Aamulehden Menomini Karjalainen Karjalan heili Soundi netissä Jazzrytmit netissä Kaleva Ilkka Yle Tampereen radio. Uutisoinnin sisällössä mainittiin lähes poikkeuksetta opintokeskuksen kannalta olennaiset asiat tekijöiden ja OKopintokeskuksen nimistä kiertueen teemasisältöön

13 5 Hallinto ja muut tukitoiminnot 5.1 Jäsenyhteisöt Opintotoiminnan Keskusliitto ry:n jäsenyhteisöt käyttävät korkeinta päätösvaltaa kevät- ja syyskokouksissa ja tarvittaessa ylimääräisessä kokouksessa. Kevätkokous pidettiin ja syyskokous Uudeksi jäsenyhteisöksi hyväksyttiin Suomen YK-liitto ry. Aivoliitto ry Allergia- ja Astmaliitto ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Epilepsialiitto ry Erilaisten oppijoiden liitto ry Hengitysliitto ry Ihmissuhdetyö ry Iholiitto ry Kalevalaisten Naisten Liitto ry Kansanvalistusseura Karjalainen Nuorisoliitto ry Karjalan Liitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Keliakialiitto ry Kriittinen korkeakoulu ry Kuntoutuksen edistämisyhdistys ry Kuuloliitto ry Kuurojen Liitto ry Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry Lihastautiliitto ry Luonto-Liitto ry Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Marttaliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja maksaliitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Ortodoksinen Opiskelijaliitto ry Ortodoksisten Nuorten Liitto ry Perhehoitoliitto ry ProAgria Keskusten Liitto ry Psoriasisliitto ry Raittiuden Ystävät ry Reserviläisliitto Reservin Aliupseerien Liitto ry Sotilaskotiliitto ry Sulasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto ry Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry Suomen 4H-liitto ry Suomen CP-Liitto ry Suomen Diabetesliitto ry Suomen Filatelistiliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Latu ry Suomen luonnonsuojeluliitto ry Suomen Luonnonvalokuvaajat SLV ry Suomen Meripelastusseura ry Suomen Mielenterveysseura ry Suomen MS-liitto ry Suomen NMKY:n Liitto ry Suomen Nuorkauppakamarit ry Suomen Omakotiliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Partiolaiset Finlands Scouter ry Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry Suomen Punainen Risti Suomen Reumaliitto ry Suomen Selkäliitto ry Suomen Sydänliitto ry Suomen Syöpäyhdistys ry Suomen Uusperheiden Liitto ry Suomen Vanhempainliitto ry Syömishäiriöliitto-SYLI ry Työkyvyttömyys- ja varhaiseläkeläisten Liitto TYVEL ry Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry Vanhustyön keskusliitto ry Yhden Vanhemman Perheiden Liitto r.y. Suomen Venäjänkielisten Yhdistysten Liitto ry FARO/ SVYL 24 25

14 Hallinto ja muut tukitoiminnot Hallinto ja muut tukitoiminnot 5.2 Yleishallinto Opintotoiminnan Keskusliitto ry:n hallitus, joka toimii myös OK-opintokeskuksen johtokuntana, valvoo toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta sekä vision ja strategian toteutumista. Hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Kokouksiin osallistui vaihtuva henkilöstön edustaja puheoikeudella. Lisäksi hallituksen ja henkilöstön yhteinen seminaari järjestettiin Seminaarin aiheena oli kulttuuri. Johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä kokoontuivat yhteensä 19 Hallituksen puheenjohtajana toimi pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punaisesta Rististä ja hallituksen sihteerinä OK-opintokeskuksen toiminnanjohtaja Anitta Pehkonen. Varsinaiset jäsenet: Toiminnanjohtaja Virpi Häyrinen, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto HR-johtaja Leena Ilvesluoto, ProAgria Keskusten Liitto Palokuntajohtaja Petri Jaatinen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Toiminnanjohtaja Marko, Kailasmaa, Raittiuden Ystävät Pääsihteeri Sakari Karjalainen, Suomen Syöpäyhdistys Järjestöpäällikkö Arja-Liisa Mauno, Mannerheimin Lastensuojeluliitto Projektipäällikkö Marika Railila, Aivoliitto Järjestöjohtaja Timo Ruoko, Suomen Sydänliitto Varajäsenet: Päällikkö Tuula Sundman, Ehkäisevä päihdetyö EHYT Järjestöpäällikkö Sami Säynevirta, Luonto-Liitto Järjestöpäällikkö Paula Hellemaa, Allergia- ja Astmaliitto Toiminnanjohtaja Tuija Sivonen, Suomen Partiolaiset Koulutus- ja kehittämispäällikkö Merja Kaivolainen, Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto Koulutuspäällikkö Johanna Pölkki, Suomen 4H-liitto Talouspäällikkö Ilkka Sivula, Kuuloliitto Järjestösuunnittelija Mira Airola, Iholiitto kertaa, ja lisäksi järjestettiin kaksi johtoryhmän suunnittelupäivää. Erovuoroisten hallitusten jäsenten tilalle tai jatkamaan valittiin vuoden 2015 alusta järjestöpäällikkö Minna Teiska Suomen CP-liitosta, järjestöjohtaja Timo Ruoko Suomen Sydänliitosta, järjestöpäällikkö Arja-Liisa Mauno Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja toiminnanjohtaja Marko Kailasmaa Raittiuden Ystävistä. Yhteydenpitoa pohjoismaisten opintokeskusten välillä jatkettiin vuosittaisella verkostotapaamisella Tanskassa. Tapaamiseen osallistuivat Natur og miljø (Norja), Studiefrämjandet (Ruotsi), Dansk Oplysningsforbund (Tanska) ja OKopintokeskus (Suomi). 5.3 Henkilöstö Opintotoiminnan Keskusliitto ry:n toiminnanjohtajana ja OK-opintokeskuksen rehtorina toimii KM Anitta Pehkonen. Työsuhteessa oli vuoden aikana 36 henkilöä, ja henkilötyövuosia muodostui 29,7. Alaniska Hanna, KM, koulutussuunnittelija Blomqvist Seija, FM, viestintäsuunnittelija Erola Christina, VM, koulutussuunnittelija Fields Marion, VTT, suunnittelija Herlevi Tiia, yo, toimistosihteeri Ilvonen Anne, FM, innovointipäällikkö Isopahkala Marja-Liisa, yo-merkonomi, taloussihteeri Jeronen Eeva, FM, suunnittelija Jussila Marja, KTM, hallintopäällikkö Korhonen Seija, projektityöntekijä Korvenkoivu Leila, tradenomi (ylempi AMK), tietohallintopäällikkö Leskinen Liisa, FK, koulutussuunnittelija Lihavainen Lea, HuK, koulutussuunnittelija Malk Tanja, merkonomi, toimistosihteeri Moilanen Anne, KTM, hallintopäällikkö Mänttäri Oskari, HM, kulttuurisuunnittelija Nieminen Heli, koulutussihteeri Pakanen Lotta, KM, koulutussuunnittelija Pesonen Minna, KM, koulutussuunnittelija Pihlaja Ritva, projektipäällikkö Piipponen Anni, tradenomi, HSO, toiminnanjohtajan assistentti Pitkäranta Elina, tradenomi, toimistosihteeri Plathan Susanna, VTM, koulutussuunnittelija Pohjatalo Antero, tekn., kasvat. yo, koulutussuunnittelija Rautavirta Matti, LuK, koulutussuunnittelija Ristolainen Heidi, VTM, koulutussuunnittelija Salo Heidi, kulttuurituottaja, toimisto- ja viestintäsihteeri Sihvola Kari, DI, IT-suunnittelija Siira Jarmo, insinööri (AMK), multimediasuunnittelija Tervasmäki Riitta, FM, koulutussuunnittelija Törrö Anu, insinööri (AMK), multimediasuunnittelija Valanne Mia, KM, koulutussuunnittelija Valke Ahti, FK, koulutuspäällikkö Virtanen Kati, tradenomi, taloussuunnittelija Visapää Hanna, projektiassistentti Henkilöstön yhteisiä kehittämispäiviä järjestettiin kaksi. Helmikuun koulutuspäivänä kuultiin tietoturvaa käsittelevä luento ja esittely EAKR-hankkeessa tehtävän selvityksen tuloksista ja perehdyttiin tulevan koulutuksen ohjausjärjestelmän laatuajatteluun. Toisen yhteisen kehittämispäivän aiheina olivat työn ja ajankäytön hallinta sekä koulutuksen laatu ja koulutuksen ohjausjärjestelmän näkökulma. Osa henkilökunnasta osallistui lisäksi henkilökohtaisiin täydennyskoulutuksiin työtehtävissä tarvittava osaamisen syventämiseksi. Henkilöstökoulutukseen käytettiin yhteensä 181 (181) henkilötyöpäivää. Vuoden aikana jatkettiin eri ajankohtaisia aiheita käsitteleviä vapaaehtoisia lyhytkoulutuksia, joita toteuttaa oma henkilöstö. Jokaisen työntekijän kanssa toteutettiin vähintään yksi kehityskeskustelu. Lisäksi viisi henkilöä osallistui työnohjaukseen. Hallitus asettaa vuosittain sijoitustoimikunnan. Sijoitustoimikunnan jäseniksi vuonna 2014 nimettiin seuraavat: Anitta Pehkonen, toiminnanjohtaja, puheenjohtaja Marja Jussila, hallintopäällikkö saakka Anne Moilanen, hallintopäällikkö, alkaen Ilkka Sivula, talouspäällikkö, Kuuloliitto ry Jaakko Kivinen, hallintojohtaja, ProAgria Keskusten Liitto ry Reijo Petrell, hallintojohtaja, Marttaliitto ry Toiminnanjohtajan tehtävänä on hallituksen päättämien asioiden valmistelu ja toimeenpano. Keskeisiin tehtäviin kuuluvat lisäksi viranomaistiedotteisiin reagoiminen ja edunvalvontatyö viranomaisten ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän suuntaan. Aktiivinen osallistuminen vapaan sivistystyön asioiden valmisteluun kannanottojen, lausuntojen ja neuvotteluiden avulla opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön yhteistyöryhmän jäsenenä ja VST:n hallituksen jäsenenä mahdollistivat näkemysten esiin tuomisen. Edunvalvontaa hoidetaan pääsääntöisesti Opintokeskukset ry:n kautta. Toiminnanjohtaja on ollut jäsenenä opetus- ja kulttuuriministeriön vapaan sivistystyön lakiuudistusta valmistelevissa työryhmissä sekä lähtien II asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön lakiuudistuksen ohjausryhmässä. OK-opintokeskus on ESREAn (European Society for Research on the Education of Adults) jäsen ja Suomen eoppimiskeskuksen kannatusjäsen. Lisäksi OK-opintokeskus on jäsenenä kansalaistoiminnan verkostossa, joka toimii työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannolla ja rahoituksella. Verkoston tavoitteena on kansalaisjärjestöjen toiminnan ja lähidemokratian edistäminen

15 Hallinto ja muut tukitoiminnot Hallinto ja muut tukitoiminnot Työyhteisömatka tehtiin kesäkuussa Tampereelle. Diabetesliitto, Keliakialiitto ja Työkyvyttömyys- ja varhaiseläkeläisten liitto esittäytyivät järviristeilyllä. Matkaohjelmaan kuului myös Amurin työläismuseokortteliin tutustuminen. OK-opintokeskus on Sivistystyönantajat ry:n jäsen. Työsuhteen ehdot määräytyvät alan työehtosopimuksen mukaan. Yhteistoimintaa toteutetaan suunnitellusti henkilöstön viikoittaisessa, vapaaehtoisessa ja -muotoisessa aamupalaverissa sekä yhteisissä henkilöstökokouksissa, joita pidettiin viisi kertaa vuoden 2014 aikana. Yhteistoiminta- ja työsuojelutoimikuntaan kuului kuusi työntekijöiden ja kaksi työnantajan edustajaa. Toimikunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin työehtosopimukseen, työsuojeluun, työyhteisötoimintaan ja työterveyshuoltoon liittyviä asioita. Vuoden aikana toteutettiin Vaarojen kartoitus -kysely ja Party-kysely. Henkilökunta osallistui Vapaaehtoisten päivään OK-opintokeskus tukee henkilöstönsä päivittäistä lounasruokailua lounassetelein sekä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Henkilökuntaetuna on myös työsuhdematkalippu. Lokakuun TYHY-päivä järjestettiin gr8-viihdekeskuksessa Salmisaaressa. 5.4 Tietohallinto ja toimistopalvelut Tietohallinnon tehtävänä oli tietojärjestelmien, tietoliikenteen, videoneuvottelujärjestelmän, työasemien ja muiden IT-laitteiden ylläpitäminen ja kehittäminen. Tietohallinnossa noudatettiin tietohallinnon kehittämissuunnitelmaa Tietohallinnon merkittävimpänä yksittäisenä projektina jatkui uuden koulutuksen ohjausjärjestelmän toteuttaminen. Vuoden 2014 aikana käytiin julkisen hankintalain mukainen tarjousprosessi avoimena menettelynä, kilpailutettiin toimittajat ja aloitettiin työ valitun toimittajan kanssa projektin tarkentamisella. Tärkeimpiä uuden järjestelmän uusia ominaisuuksia tulevat olemaan tuki koulutuksen laadun kehittämiselle, sähköisten palveluiden tehostaminen ja monipuolistaminen, sekä hyvän palvelukokemuksen tarjoaminen OK-opintokeskuksen jäsenjärjestöille. Dokumenttien hallinnassa ja arkistoinnissa käytössä on M-files. Järjestelmää päivitetään ja kehitetään jatkuvasti. Vuoden lopussa otettiin käyttöön arkistovarasto, jonka tehtävänä on toimia sähköisenä arkistona. M-files-järjestelmä päivitettiin uuteen versioon. Myös dokumenttien luokitusta kehitettiin. Toimisto- ja taloushallinnon järjestelmiä päivitettiin. Sähköinen matkalaskuohjelma oli jatkuvassa käytössä. MPLSverkko, sähköpostipalvelin ja videoneuvottelujärjestelmä kilpailutettiin ja uudistettiin. Lankapuhelimista luovuttiin, lukuun ottamatta puhelinkeskusta. Puhelinjärjestelmän tueksi hankittiin ElisaRing-vaihdepalvelu, joka toimii internetselaimessa. Verkkoviestintä uudistui hankintojen myötä. Uutena palveluna hankittiin Adobe Connect Pro, joka mahdollistaa webinaarien ja verkkokoulutusten toteuttamisen. Tietohallintoryhmän ylläpitotehtäviä helpottamaan on hankittu TeamViewer-ohjelma, jonka avulla työntekijöiden tietokoneiden päivitys ja hallinta onnistuu etäyhteydellä. Videoneuvottelujärjestelmä oli päivittäisessä käytössä. Käytössä oli myös työasemasovelluksia, joiden avulla voi osallistua videoneuvotteluihin myös omalta tietokoneeltaan. VPN-yhteyksiä hankittiin lisää, mikä helpotti etätyöskentelyä. Myös suorien verkkolähetysten kehitys jatkui uusilla hankinnoilla ja toimintaa selkeyttämällä. TSL-opintokeskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä useiden lähetysten merkeissä. Verkkosivujen ja -materiaalien julkaisujärjestelmänä käytettiin Drupal-julkaisujärjestelmää, jota ylläpidettiin ja kehitettiin. Uusia verkkomateriaaleja luotiin ja vanhoja uusittiin. Osa suunnitelluista uudistuksista siirtyi vuodelle Käytössä oli lisäksi kaksi verkko-oppimisalustaa, Moodle ja Optima. Tietoturvallisuutta varmistettiin tiedottamalla, virustorjuntaohjelmilla, varmuuskopioinneilla, omalla MPLSverkolla sekä käyttämällä VPN-yhteyksiä. Myös kameravalvontaa ja hälyttimiä oli käytössä toimistojen suojauksessa. Toimistopalvelut ovat kiinteä osa koulutuksen ja muun toiminnan prosessien toteutumista. Sähköisen asioinnin ja asiakaspalvelun kehittyminen ovat jatkuvasti toimistopalvelujen ja taloushallinnon painopisteitä. Koulutuksen ohjausjärjestelmän suunnittelussa ja alkaneessa toteutusta valmistelevassa projektiryhmässä tuotiin oma asiantuntemus liittyen asiakkuuksien ja rekisterien osakokonaisuuksiin. Hallintopäällikön siirryttyä uusiin tehtäviin on toiminnanjohtaja toiminut hänen sijaisenaan. Taloussuunnittelija on hoitanut osittain talouspäällikön tehtäviä. Raportointiin liittyvää kehittämistyötä on jouduttu tästä syystä siirtämään. Toiseen toimistosihteerin toimeen sisällytettiin edelleen viestintätehtäviä. 5.5 Viestintä ja markkinointi OK-opintokeskuksen viestintää ohjaa viestintästrategia ( ), ja sen toteutumista koordinoi Viesti-ryhmä. Viestinnän käytännön työtä toteuttaa viestinnän operatiivinen ryhmä. Osa viestinnän kehittämistehtävistä toteutettiin yhteistyössä Markkinointiviestintä 42:n kanssa. Mainostoimisto mm. tuotti uusien koulutuksen osaamispolkujen visuaalisen ilmeen. Viesti-ryhmä alkoi suunnitella koulutuksen ohjausjärjestelmän käyttöönottoa tukevaa viestintäkampanjaa Innolink Oy:n konsulttipalvelun avulla. Kampanja käynnistetään vuonna Jäsenjärjestöjä on ohjattu käyttämään OK-opintokeskuksen logoa viestintä- ja oppimateriaaleissa, jotka liittyvät järjestöjen ja opintokeskuksen yhteistyössä toteuttamiin koulutuksiin. Logon käyttöä koskeva ohje toimitettiin järjestöihin opetustuntipäätöksen yhteydessä. Opintokeskus viestii toiminnastaan erityisesti verkkosivujen ja sähköpostin avulla. Vuoden aikana OK-opintokeskuksen verkkosivuilla oli noin käyntiä. Vuoden 2014 aikana lähetettiin noin sata sähköpostiviestiä, joiden avulla viestittiin opintokeskuksen koulutuksista ja muista tilaisuuksista sekä jäsenjärjestöyhteistyöstä. Sosiaalisen median kanavista opintokeskus käyttää aktiivisesti Facebookia ja Twitteriä. Facebook-sivujen seuraajamäärä kasvoi noin 770:een ja Twitter-seuraajamäärä yli viiteensataan. OK-kanava ilmestyi neljä kertaa vuoden aikana. OK-kanavan teemoina olivat koulutuksen merkitys järjestötyön kehittämisessä, lähidemokratia, järjestökoulutuksen laatu ja laadun kehittäminen sekä vapaaehtoistyö. OK-kanavan numerot ovat luettavissa osoitteesta Verkkolehden lukijamäärät olivat noin 650 kävijää numeroa kohden. Yksittäisen numeron lukijamäärä kasvoi viimevuotisesta noin 150:llä. Hankkeita käsittelevässä luvussa mainitaan OK-opintokeskuksen tuottamia julkaisuja. Niiden lisäksi tuotettiin järjestömaailman keskeisiä termejä sisältävä englanti suomi englanti-sanasto,

16 6 Talous Opintotoiminnan Keskusliiton ja sen ylläpitämän OK-opintokeskuksen toiminta rahoitetaan lakisääteisillä valtionosuuksilla, hankekohtaisilla avustuksilla, eri julkisten rahoittajatahojen hakemuksesta myöntämillä erityisavustuksilla sekä varainhankinnan, palvelutoiminnan ja sijoitustoiminnan tuotoilla. Jäsenjärjestöt osallistuvat omarahoitusosuudellaan toteuttamansa koulutuksen kustannuksiin. Toimintavuonna maksuvalmius oli hyvä. Quick ratiotunnusluku oli 1,71 (1,40). Omavaraisuusaste oli 80 (75) prosenttia. Taseen loppusumma on ,00 ( ,57) euroa. Tuloslaskelma osoittaa ,90 ( ,83) euron ylijäämää. Varsinaisen toiminnan alijäämäksi muodostui ,58 (92 280,97) euroa. OK-opintokeskus sai valtionosuutta vapaan sivistystyön opetustunteihin ,79 ( ) euroa, edelliseen vuoteen verrattuna 0,25 % vähemmän. Opetustunteja toteutettiin (86 449), mikä oli 2,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Järjestöille maksetun taloudellisen tuen keskiarvo oli 22,66 (22,64) euroa opetustunnilta. Yhteensä järjestöille maksettiin tukea ( ) euroa, mikä oli noin 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Opintosetelityyppistä rahoitusta käytettiin erityisryhmien koulutuksen tukemiseen ,33 (25 882,33) euroa. Valtionosuutta opintokeskuksen vertaisopintoryhmätoimintaan saatiin ( ) euroa. Suoraa taloudellista tukea vertaisopintoryhmille maksettiin ,04 ( ,42) euroa, mikä oli 0,6 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vertaisopintoryhmätoimintaan käytettävissä oleva valtionosuus oli 6,3 % pienempi kuin edellisenä vuonna. OK-opintokeskus järjesti ammatillista lisäkoulutusta yhteensä tuntia, mikä on 47,5 (63,2) opiskelijatyövuotta. Valtionosuutta aikuisten ammatilliseen lisäkoulutukseen saatiin ( ) euroa. Toiminta jäi alijäämäiseksi noin ,97 euroa Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Opintotoiminnan Keskusliitolle yleisavustuksena ( ) euroa käytettäväksi järjestön sivistystyöhön ja kulttuuritoimintaan. Kulttuuritoiminnan kulut olivat ,69 ( ) euroa, ja muuta sivistysjärjestötyötä toteutettiin ,68 (88 744) eurolla Quick ratio 0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2 1,4 1,6 1,8 Quick ratio kuvaa yhdistyksen kykyä maksaa lyhytaikaiset velat rahoitusomaisuudella. Yritystutkimusneuvottelukunta esittää seuraavat ohjeelliset arviointikriteerit: TUNNUSLUKU ARVIOINTI Yli 1 Hyvä 0,5 1 Tyydyttävä Alle 0,5 Heikko Omavaraisuusaste, % Omavaraisuusaste kuvaa oman pääoman suhdetta yhdistyksen taseen loppusummaan. Jos suhdeluku putoaa alle 30 %:iin, yhdistyksellä on riski joutua taloudellisiin vaikeuksiin. Omavaraisuusaste-% = Oma pääoma x 100 Tase Quick ratio Lyhytaikaiset saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset Lyhytaikainen vieras pääoma - saadut ennakkomaksut 0,92 1, , , ,

17 Talous Toimintojen tuotot % varsinaisen toiminnan tuotoista 2014 Erityisavustuksena vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämistavoitteita toteuttavaan toimintaan saatiin ( ) euroa, josta toimintavuonna käytettiin ,15 euroa ja edellisen vuoden avustusta ,36 euroa. Henkilöstökuluja toteutui 99,77 % talousarviossa arvioidusta. Maksettujen palkkioiden määrä toteutui budjetoitua korkeampana. Koulutuksen toteuttamiseen liittyviä palkkioita maksettiin ostettuina opetuspalveluina noin 2,75 (2,75) miljoonaa euroa. Opintokeskuksen ylläpitotoiminnan kulut ja muut suoraan kohdistamattomat kulut toteutuivat 91- prosenttisesti budjetissa varatuista. Budjettiin oli varattu toimitalon remonttia varten varoja, jotka eivät toteutuneet kiinteistöyhtiön siirrettyä suunnittelua. Tietohallinnon eräät sopimukset saatiin uudistettua aiempaa edullisempina. Helsingissä sijaitseva toimistohuoneisto osoitteessa Hietalahdenkatu 8 A liiton kulttuuritoiminnan käytössä ollut toimistohuoneisto myytiin. Keskustoimisto osoitteessa Paasivuorenkatu 2 A 2 oli edelleen omassa käytössä. Omistuksessa oleva toimistotila Oulussa, os. Mäkelininkatu 20 22, oli kokonaisuudessaan aluetoimiston käytössä. Joensuun aluetoimisto, os. Kauppakatu 27, toimii omistustiloissa. Turun, Tampereen ja Seinäjoen aluetoimistot toimivat vuokratiloissa. Helsingin keskustoimiston kiinteistössä on suunniteltu ja valmisteltu laajempaa remonttia, mutta hanke ei ole edennyt laajuutensa ja monitahoisuutensa vuoksi toteutukseen. Helli Suomisen stipendirahaston pääoma oli vuoden lopussa ,52 (90 727,32) euroa. Kertomusvuonna jaettiin stipendejä. Rahaston sijoitukset realisoitiin ja myyntivoitot on kirjattu stipendirahaston pääomaan. Varat on sijoitettu uudelleen. Liiton muun varainhankinnan nettotuotot olivat ,51 (68 688,67) euroa, mikä koostui pääasiassa jäsenmaksuista. Liiton sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulot olivat ,89 ( ,22) euroa. Taseessa on käyvän arvon rahasto, johon on kirjattu sijoitusten arvonmuutos per Opintotoiminnan Keskusliitto ry:llä on täydenvaltakirjan varainhoitosopimus Aktia Varainhoidon kanssa. Kaikki sijoitukset ovat Aktian rahastoissa tai Aktian valitsemissa muissa rahastoissa. Hallitus esittää, että vuoden 2014 tilinpäätöksen osoittama ylijäämä ,90 euroa siirretään käyttörahastoon. Toimintojen kulut % varsinaisen toiminnan kuluista Tulevaisuuden näkymiä OK-opintokeskuksen ja jäsenjärjestöjen toteuttaman koulutuksen laajuus on viime vuosina pysynyt vakiintuneena. Vuoden 2015 vapaan sivistystyön valtionosuuksien ja avustusten leikkaukset kohdistuivat myös opintokeskuksiin. Laatu- ja kehittämisavustuksista, joilla on rahoitettu hanketoimintaa, leikattiin merkittävä osa. Korvaavia hankerahoituksia on löydetty, ja niitä haetaan aktiivisesti myös tulevina vuosina. Vapaan sivistystyön koulutuksen rahoitukseen on ennakoitu vähenemistä myös vuodelle Tähän varaudutaan mm. henkilöstörakenteen muutoksella työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle. Myös uuden koulutuksen ohjausjärjestelmän käyttöönotto tuo uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat tarvittaessa talouden sopeuttamista. Eduskunta hyväksyi uuden vapaan sivistystyön lain Opintokeskusten rahoitus uudistuu siten, että vertaisopintoryhmien ja laatu- ja kehittämisrahoitus rahoitus yhdistetään opetustuntien rahoitukseen vuoden 2016 alusta lähtien. Lisäksi rahoitus on entistä ennakoitavampaa siten, että opintokeskuskohtaiset valtionosuuden suoritteet kiintiöidään vuoden 2016 alusta alkaen. Tämä kiintiö toimii minimivaatimuksena toteutettavan koulutuksen opetustuntien määrälle. Myös taloudellisen tuen porrastaminen tulee järjestöjen sisällä mahdolliseksi, kun uusi koulutuksen ohjausjärjestelmä valmistuu. Ammatillisen lisäkoulutuksen tutkintoon johtamattoman koulutuksen toimiluvat ovat voimassa vuoden 2016 loppuun, jonka jälkeen useat sadat koulutuksen järjestäjät jäävät ilman järjestämislupaa. Tällä menettelyllä on laskettu valtiontaloudelle koituvan säästöjä 260 miljoonaa euroa. Kaikki vapaan sivistystyön oppilaitokset valmistelevat ja hakevat uuden ylläpitoluvan syyskuussa Ylläpitoluvan saamisen ehtona ovat taloudelliset edellytyksen toteuttaa koulutusta muuttuvassa valtion taloudessa ja opetushallinnon vaatimukset täyttävä henkilökunta. Uuden koulutuksen ohjausjärjestelmän rakentaminen etenee siten, että sen on määrä olla valmis vuoden 2016 keväällä ja täysimääräisessä käytössä vuonna 2017 toteutettavissa koulutuksissa. Rajapinnat rakennetaan siten, että järjestöjen on mahdollista tuoda ja hakea omia opintorekisteritietojaan, mikäli niistä on osallistujien kanssa sovittu tai ne on asetettu koulutuksen toteuttamisen ehdoksi. Rajapinta rakennetaan myös opetushallinnon rekisteriin. Järjestöjä ohjataan koulutuksen kokonaissuunnitteluun ja painopisteiden valintaan vuosisuunnitelmissaan. Näin järjestöt voivat halutessaan täysimääräisesti hyödyntää järjestelmän mahdollistaman ohjaavan roolinsa ja tuoda esiin koulutuksen merkityksen strategiansa ja tavoitteidensa toteuttamisessa valtakunnallisesti. Vuosien 2015 ja 2016 aikana OK-opintokeskuksen henkilökunnasta on todennäköisesti siirtymässä eläkkeelle noin neljäsosa. Tähän valmistaudutaan henkilöstösuunnittelulla ja siirtymävaiheissa tapahtuvalla uusien henkilöiden perehdytyksellä ennen nykyisen työntekijän eläkkeelle siirtymistä mahdollisuuksien mukaan. Laatu- ja kehittäminen 2 % Kulttuuri ja muu sivistystyö 2 % Laatu- ja kehittämistyö 2 % Kulttuuri ja muu sivistystyö 2 % Hankkeet 1 % Hankkeet 2 % Ammatillinen lisäkoulutus 5 % Ammatillinen lisäkoulutus 6 % Vertaisopintotyhmät 2 % Vertaisopintotyhmät 2 % Opintotojaksot 88 % Opintotojaksot 85 % 32 33

18 Tuloslaskelma Opintotoiminnan Keskusliitto ry Tase Opintotoiminnan Keskusliitto ry Varsinainen toiminta Tuotot Valtionrahoitus , ,91 Muut tuotot , , , ,73 Kulut Henkilöstökulut , ,44 Poistot , ,16 Muut kulut , , , ,70 Tuotto-/Kulujäämä , ,97 Varainhankinta Tuotot , ,18 Kulut -660,34-236, , ,67 Tuotto-/Kulujäämä , ,30 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Myyntivoitto , ,54 Tuotot 225, ,68 Kulut , , , ,13 Tuotto-/Kulujäämä , ,83 Omakatteiset rahastot Tuotot 2 304, ,47 Jaetut stipendit ,00 0,00 Kulut -8,53 241,07 Rahastosiirto 1 704, ,40 0,00 0,00 Tilikauden tulos , ,83 Tilikauden yli/alijäämä , ,83 Tilinpäätöstä koskevat asiat on esitetty suppeasti. Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut pitkävaikutteiset menot , ,43 Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet , ,96 Pysyvät vastaavat yhteensä , ,39 Omakatteisten rahastojen varat Helli Suomisen stipendirahasto Sijoitukset , ,23 Rahat ja pankkisaamiset 9 380, , , ,52 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Julkaisuvarasto 4 407, ,57 Saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset , ,14 Muut saamiset 640,98 70,03 Siirtosaamiset , , , ,84 Rahoitusarvopaperit Muut osakkeet ja osuudet , ,9 Rahat ja pankkisaamiset , ,34 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , ,66 Vastaavaa yhteensä , ,57 Vastattavaa Oma pääoma Käyvän arvon rahasto , ,25 Sidotut rahastot Omakatteiset rahastot Helli Suomisen stipendirahasto , ,17 Käyttörahasto , ,2 Tilikauden yli/alijäämä , ,83 Oma pääoma yhteensä , ,46 Vieras pääoma Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,04 Ostovelat , ,09 Muut velat , ,63 Siirtovelat , , , , Vieras pääoma yhteensä , ,11 Vastattavaa yhteensä , ,

19 Tuloslaskelma toiminnottain Opintotoiminnan Keskusliitto ry Opintojaksot Tuotot Valtionosuudet , ,33 Muut tuotot , , , ,90 Kulut Henkilöstökulut , ,80 Muut kulut , ,94 Osuus yhteiskuluista , , , ,49 Vertaisopintoryhmät Tuotot Valtionosuudet , ,00 Omarahoitusosuus , , , , Kulut Muut kulut -832,88 0,00 Annetut avustukset , ,63 Osuus yhteiskuluista , , , , Koulutushankkeet ESR, EAKR, VVH, Open Badges Tuotot Valtionavustukset ,00 196,00 Muut tuotot , , Omarahoitusosuus , , , ,69 Kulut Henkilöstökulut , ,85 Muut kulut , ,84 Osuus yhteiskuluista , , , ,69 LAKE Laatu ja Kehittäminen Tuotot Valtionavustukset , ,58 Muut tuotot , , , ,82 Kulut Henkilöstökulut , ,36 Muut kulut , ,75 Osuus yhteiskuluista , , , ,82 Ammatillinen lisäkoulutus Tuotot Valtionosuudet , ,00 Muut tuotot , , , ,69 Kulut Henkilöstökulut , ,12 Muut kulut , ,90 Osuus yhteiskuluista , , , ,56 Tilinpäätöstä koskevat asiat on esitetty suppeassa muodossa. Kulttuuri ja muu sivistystyö Kulttuuri Tuotot Valtionavustukset 3 108, ,27 Muut tuotot 0,00 500,00 Omarahoitusosuus 0,00 0, , ,27 Kulut Henkilöstökulut , ,65 Muut kulut , ,37 Osuus yhteiskuluista , , , ,27 Muu sivistystyö Tuotot Valtionavustukset , ,73 Muut tuotot 2 122, ,00 Omarahoitusosuus , , , ,84 Kulut Henkilöstökulut , ,13 Muut kulut , ,80 Osuus yhteiskuluista , , , ,84 Tukitoiminnot Tuotot Muut tuotot 569, ,2 Kulut Henkilöstökulut , ,53 Poistot , ,16 Muut kulut , , , ,49 siirretty toiminnanaloille , ,64 jakamattomat kulut , ,64 Varsinaisen toiminnan Kulu-/tuottojäämä , ,10 Varainhankinta Tuotot Jäsenmaksutuotot , ,00 Muut varainhankinnan tuotot 749,85 025, , ,18 Kulut -660,34-154,58 Varainhankinnan Kulu-/tuottojäämä , ,60 Siirretty toiminnanaloille , ,69 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Sijoitus- ja rahoitustuotot yhteensä , ,22 Sijoitus- ja rahoituskulut yhteensä , ,09 Sijoitus- ja rah.toim. Kulu-/tuottojäämä , ,13 Siirretty toiminnanaloille , , Tilikauden tulos , ,83 Kokonaistuotot , ,25 Kokonaiskulut , ,

20 38 Ulkoasu ja taitto: Heli Penttinen