Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa

Transkriptio

1 4/ Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Päälöydökset Yli potilasta odotti hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin huhtikuun 2015 lopussa. Pitkään odottaneiden määrä sairaanhoitopiireissä on alhaisimmillaan sitten joulukuun Nopeimmin hoitoon pääsi Kymenlaakson ja Varsinais- Suomen sairaanhoitopiireissä. Hoidon tarpeen arviointia tulkitaan sairaanhoitopiireissä eri tavoilla. Sairaaloissa vain vähän yli puoli vuotta odottaneita Huhtikuun 2015 lopussa hieman yli potilasta odotti hoitoonpääsyä sairaanhoitopiirien sairaaloihin resurssisyistä. Lukumäärä kuvastaa kiireettömän hoidon kysyntää alueilla. Heistä noin 800 (0,7 %) oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Pitkään odottaneiden määrä on laskenut yli sadalla joulukuun lopun tilanteeseen verrattuna. Näin hyvä tilanne oli viimeksi vuoden 2011 lopussa. Yli puoli vuotta odottaneiden määrä väheni eniten Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa ei ollut yhtään yli puoli vuotta odottanutta huhtikuun 2015 lopussa. Nopeimmin hoitoon pääsi Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä (mediaani 23 vrk) ja Varsinais-Suomessa (mediaani 28 vrk). Keskimäärin pisimpään odotettiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä (mediaani 52 vrk) ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä (mediaani 50 vrk). Hoidon tarpeen arviointia odottavien tulkinnassa eroja Hoidon tarpeen arvioinnin toteutumista tulkitaan eri tavalla sairaanhoitopiireissä. Hoidon tarpeen arviointi tehdään HUS:ssa pääosin lähetteen perusteella eikä erillistä hoidon tarpeen arvioinnin ajanvarauskäyntiä erikoislääkärin vastaanotolle tarvita. Huhtikuun lopussa 2015 HUS:ssa oli yhteensä vain 44 hoidon tarpeen arviointia odottavaa henkilöä. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä oli eniten hoidon tarpeen arviointia odottavia henkilöitä, reilut Heistä vain 2 % oli odottanut yli kolme kuukautta. Pirjo Häkkinen etunimi.sukunimi@thl.fi Tarja Räty etunimi.sukunimi@thl.fi ISSN Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä tutkimuksia on nämä terveydenhuoltolain mukaan toteutettava kolmen kuukauden kuluessa lähetteen saapumisesta sairaalaan. Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköissä yli puoli vuotta odottaneiden määrä noussut Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköissä odotti kiireetöntä yli henkilöä huhtikuun lopussa Heistä 358 (2,8 %) oli odottanut hoitoonpääsyä yli puoli vuotta. Pitkään odottaneiden määrä on noussut yli sadalla joulukuun lopun tilanteeseen verrattuna. Yli puoli vuotta odottaneiden määrä nousi eniten Nokian perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksikössä. Nokian erikoislääkärijohtoinen vuodeosasto on siirretty vuoden 2015 alussa terveyskeskussairaalan osastoksi. Erikoislääkäripoliklinikan toiminta jatkuu edelleen.

2 Taulukko 1. odottavien määrä ja odotusajat sairaanhoitopiireissä Sairaanhoitopiiri yhteensä 1-90 vrk vrk % Jäsenkunnat yli 180 vrk / as Odotusajan mediaani, vrk yli 180 vrk odottaneiden muutos,, 04/15 12/14 Keski-Suomen shp ,8 0, Länsi-Pohjan shp ,7 0, Pohjois-Savon shp ,9 2, Vaasan shp ,2 0, Pohjois-Karjalan shp ,7 0, Keski-Pohjanmaan shp ,7 3, Päijät-Hämeen shp ,9 1, Etelä-Savon shp ,0 0, Lapin shp ,3 0, Pohjois-Pohjanmaan shp ,0 0, Etelä-Pohjanmaan shp ,3 0, Itä-Savon shp ,1 0, Kainuun shp ,3 4, Kanta-Hämeen shp ,7 1, Etelä-Karjalan shp ,0 0, Helsingin ja Uudenmaan shp ,6 1, Pirkanmaan shp ,1 1, Satakunnan shp ,1 3, Varsinais-Suomen shp ,2 2, Kymenlaakson shp ,4 0, Yhteensä ,7 1, Taulukko 2. Hoidon tarpeen arviointia odottavien määrä ja odotusajat sairaanhoitopiireissä Sairaanhoitopiiri Yhteensä 1-90 vrk vrk Yli 90 vrk Yli 90 vrk % Odotusajan mediaani vrk Pohjois-Savon shp ,0 23 Keski-Suomen shp ,8 36 Pohjois-Pohjanmaan shp ,0 28 Pirkanmaan shp ,4 29 Pohjois-Karjalan shp ,1 27 Varsinais-Suomen shp ,9 30 Keski-Pohjanmaan shp ,4 33 Vaasan shp ,2 23 Etelä-Savon shp ,1 18 Etelä-Pohjanmaan shp ,9 24 Satakunnan shp ,0 30 Lapin shp ,7 14 Kainuun shp ,9 35 Kanta-Hämeen shp ,1 37 Länsi-Pohjan shp ,7 56 Itä-Savon shp ,7 31 Kymenlaakson shp ,4 15 Etelä-Karjalan shp ,0 48 Päijät-Hämeen shp ,0 64 Helsingin ja Uudenmaan shp ,2 17 Yhteensä ,2-2

3 Taulukko 3. odottavien määrä ja odotusajat perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköissä Terveyskeskusyksiköt yhteensä 1-90 vrk vrk % Odotusajan mediaani vrk yli 180 vrk odottaneiden muutos,, 04/15 12/14 Forssan seudun tk , Haminan tk Heinolan tk ,0-0 0 Helsingin tk , Hyvinkään tk ,0-0 0 Imatran tk Jämsän tk , Kotkan tk Kouvolan tk Kuopion tk , Kuusamon tk ,0-0 0 Lahden kaupunginsairaala , Nokian tk , Oulun tk ,0-0 0 Pieksämäen tk , Pietarsaaren SOTE , Porin SOTE ,0-0 0 Raahen seudun tk , Salon tk ,0-0 0 Sisä-Savon thky ,0-0 0 Tampereen tk ,5-0 2 Turun tk , Varkauden tk ,0-0 0 Ylä-Savon SOTE , Yhteensä , Laatuseloste Hoitoonpääsy erikoissairaanhoidossa Tilastojen relevanssi Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn raportointi sisältää tiedot sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon erikoissairaan tarjoavien yksiköiden hoitoonpääsyn toteutumisesta. Tietojen raportoinnin perusta on terveydenhuoltolain (1326/2010) Hoitoonpääsyn toteutumista valvovina viranomaisina toimivat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ja aluehallintovirastot (AVI). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tuottaa valvontaa varten tarvittavat tiedot Valviralle ja aluehallintovirastoille. Tiedonkeruu toteutetaan kolme kertaa vuodessa (30.4, ja ajankohdista). Tiedot kerätään sairaanhoitopiireistä ja perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköistä. Hoitoonpääsytiedot raportoidaan sähköisinä perusraportteina tiivistetyssä muodossa sekä laajemmin kolmessa eri kuutiossa: peruskuutio, jonoryhmäkuutio ja lasten ja nuorten mielenterveyspalvelukuutio. Tiedot esitetään absoluuttisina lukuina, prosentteina, keskimääräisinä odotusaikoina (mediaani) ja väestöön suhteutettuna. Tiedot on tarkoitettu ensisijaisesti hoitoonpääsyä valvoville viranomaisille, terveyspalveluiden tuottajille ja päätöksentekijöille sekä tiedotusvälineille. 3

4 Menetelmäkuvaus Hoitoonpääsytiedot kerätään 20 sairaanhoitopiiristä (Ahvenanmaa ei ole mukana) ja 23 perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköstä. Tiedonkeruussa mukana olevat organisaatiot poimivat tiedot potilastietojärjestelmistään ja ilmoittavat ne summatasolla THL:lle. ja hoidon tarpeen arviointia odottaneiden tiedot kerätään 30.4, ja ja hoidon tarpeen arviointia odottavista. Jonoryhmäkohtaista tietoa kerätään myös toteutuneista hoidoista kumulatiivisesti vuoden alun ja poikkileikkauspäivän välisestä ajankohdasta. Kumulatiiviset tiedot kerätään myös lähetteen käsittelyajoista. Kaikista sairaanhoitopiireistä ja perusterveydenhuollon erikoissairaan tarjoavista yksiköistä kerätään samat tiedot käyttäen terveydenhuollon hoitoilmoitus (Hilmo) pohjaista erikoisalajaottelua sekä odottavien kohdalla myös jonoryhmäkohtaista jaottelua. Tiedot toimitetaan THL:lle joko Excel- tai CSVmuodossa. Tiedonkeruun pohjana olevat Excel-taulukot ovat standardoituja. Tietojen kattavuudessa pyritään sataan prosenttiin. Tietojen toimittamisessa THL:ään noudatetaan erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seurannan ohjeistusta Tietojen kattavuus varmistetaan myös yhteistyössä valvontaviranomaisten kanssa. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedot poimitaan sairaanhoitopiirien ja perusterveydenhuollon potilastietojärjestelmistä. Tiedot ovat oikein, mikäli tiedonantajat ovat antaneet ne oikein. Hoitoonpääsytietojen oikeellisuutta ja laatua tarkastellaan erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn asiantuntijaryhmässä, jossa on edustajia sairaanhoitopiireistä ja perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköistä sekä tietojärjestelmätoimittajien edustus. Lisäksi tietoja tarkastellaan erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seurannan yhteistyöryhmässä, joka koostuu valvontaviranomaisten ja THL:n edustajista. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedot julkaistaan THL:n verkkosivuilla kolme kertaa vuodessa, helmikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa. Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytiedot julkaistaan THL:n verkkosivulla: Tilastojen vertailukelpoisuus Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsytietoja on kerätty vuodesta 2005 lähtien, jolloin kiireettömään hoitoon pääsyn säännökset astuivat voimaan. Nykymuotoinen tiedonkeruu aloitettiin sairaanhoitopiireissä marraskuussa 2007, jolloin kysyttiin lokakuun lopun tilanteesta. Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt ovat tulleet vähitellen mukaan vuodesta 2008 lähtien. Tiedonkeruun perussisältö pysyi lähes muuttumattomana vuoden 2012 loppuun saakka. Ohjeisiin tehtiin tuona aikana lukuisia tarkennuksia, esimerkiksi lähetteiden käsittelystä, ostopalvelujen sekä palvelusetelien käytön vaikutuksesta hoitojonoihin. Joulukuusta 2008 alkaen tiedonkeruuseen sisällytettiin mukaan myös kiireellistä odottavat potilaat, mutta ei päivystyspotilaita. Tiedon laatu ennen vuoden 2013 tiedon sisällön muutosta parantui vuosien myötä, kun kirjaamiskäytäntöjä yhdenmukaistettiin sairaaloissa. Myös tietojen poiminta potilashallinnon tietojärjestelmistä parantui ja yhdenmukaistui. Tiedonkeruun vastausprosentti on sata sairaanhoitopiirien kohdalla ja lähes sata perusterveydenhuollon erikoissairaan tarjoavien yksiköiden kohdalla. Järjestelmämuutokset ja versiovaihdokset sekä tietosisällön muutokset ovat aiheuttaneet tiedon laadun väliaikaista heikkenemistä aika ajoin ja tiedon puuttumista jostakin ajankohdasta. Perusterveydenhuollon erikoissairaanhoidon yksiköiden kohdalla tilanne vaihtelee, koska yksiköitä poistuu tiedonkeruusta ja uusia tulee tilalle. Koko maan tasolla tietojen vertailu on sen vuoksi ongelmallista eri ajankohtina. Perusterveydenhuollossa toteutettavan erikoissairaanhoidon määrittely ei ole täysin yksiselitteinen. Selkeitä valtakunnallisia kriteereitä määrittelyyn ei ole olemassa

5 Tietosisällön muutokset 2013 Tietosisältö muuttui vuoden 2013 alusta vastamaan paremmin terveydenhuoltolain erikoissairaanhoidon kiireettömään hoitoon pääsyn muutoksia. Tietosisällön muutoksista johtuen aikasarjat eivät ole vertailukelpoisia lähetetietoja lukuun ottamatta aikaisempiin vuosiin. odottaviin lisättiin polikliinista odottavat. Aikaisemmin mukana oli erikoissairaanhoidon avohoitotoiminnoista päiväkirurgia, invasiiviset kardiologiset tutkimukset ja hoidot, kuulon kuntoutus kuulokojeella ja psykiatriset tutkimukset ja psykoterapia. Polikliinisten hoitojen mukaan ottaminen odottaviin lisää odottajien kokonaismäärää. Sillä ei pitäisi kuitenkaan olla vaikutusta yli puoli vuotta odottaneiden lukumäärään. Jonottamisen syyluokitusten määrittelyä tarkennettiin mm. tapauksissa, joissa potilas ei lääketieteellisistä tai muista perustelluista syistä ole voinut ottaa tarjottua ikaa vastaan. Määrittelymuutoksilla voi olla vaikutusta kerättäviin tietoihin. Hoidon tarpeen arviointia seurataan erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn seurannan ohjeistuksen 2013 mukaisesti. Aikaisemmin hoidon tarpeen arviointia seurattiin ensimmäiselle käynnille odottavista. Tämä seuranta loppui vuoden 2012 joulukuuhun. Hoidon tarpeen arvioinnin seuranta toteutui ensimmäisen kerran tiedonkeruun yhteydessä. Hoidon tarpeen arviointia koskevat tiedot ovat osittain puutteelliset, koska kaikki tietojärjestelmät ja poimintaohjelmat eivät sisällä jonottamisen syykoodia: hoidon tarpeen arviointi. Kirjaamisessa on myös ongelmia, koska hoidon tarpeen arviointia odottavien kirjaaminen on uusi asia sairaaloissa. Käsitteenä se ei myöskään ole yksiselitteinen. Edellä mainituista syistä tiedot hoidon tarpeen arvioinnin osalta ovat vielä suuntaa-antavia. Uutena ulottuvuutena (dimensiona) otettiin 2013 käyttöön yleisimmät hoitojonoryhmät. Aikasarja käynnistyi tilanteesta. odottavien tiedot kerätään sekä odottavista että kumulatiivisesti toteutuneista hoidoista jonoryhmittäin. Kaikki palvelujen tuottajat eivät ole vielä pystyneet tuottamaan näitä tietoja. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kohdalla kerätään tiedot alle 23-vuotiailta. odottavien sekä hoidon tarpeen arviointia odottavien odotusaikatiedoissa käytetään terveydenhuoltolain edellyttämiä aikarajoja. Kumulatiivisten hoitoonpääsyn toteutumatietojen keruu lopetettiin vuoden 2012 lopussa lähete- ja jonoryhmätietoja lukuun ottamatta. Aineistosta julkaistaan myös erikoissairaanhoidon hoitoonpääsyn kehitystä koskeva tilastoraportti. Siihen liittyvä laatuseloste poikkeaa tästä laatuselosteesta, koska tilastoraportin aineisto perustuu aikaisemman tietosisällön mukaiseen aineistoon tilannetta koskevat erityiskysymykset Etelä-Savon ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirit eivät pystyneet toimittamaan edelleenkään hoidon tarpeen arviointia odottavien tietoja, koska heidän käyttämänsä tietojärjestelmät eivät mahdollista hoidon tarpeen arviointia odottavien tiedon keräämistä. Näiden sairaanhoitopiirien hoidon tarpeen arviointitiedot koskevat edelleen aikaisemman tiedonkeruun mukaisesti ensimmäiselle käynnille odottavia. Myös odottavien tiedot ovat aikaisemman määrittelyn mukaisia. odottavien kokonaismäärissä (jonottamisen syy sairaalan resurssit) ei ole tapahtunut kaikkien kohdalla lisäystä, vaikka poliklinikalle odottavat on otettu mukaan seurantaan. Näyttää siltä, että tietojärjestelmät eivät vielä tue kaikilta osin tätä tietosisällön määrittelyn muutosta. 5

6 HUS:n tulkinta hoidon tarpeen arvioinnista on, että HUS:ssa hoidon tarpeen arviointi tehdään pääosin lähetteen perusteella eikä hoidon tarpeen arviointiin liittyviä käyntejä juuri tarvita. Heidän ilmoituksensa mukaan hoidon tarpeen arviointia odottavia on yhteensä 44. Samantyyppistä tulkintaa näyttäisi olevan myös joissakin muissa sairaanhoitopiireissä, koska hoidon tarpeen arviointia odottavien kokonaislukumäärät vaikuttavat melko pieniltä. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tiedoista puuttuvat odottavat jonoryhmittäin. Sen sijaan toteutuneista jonoryhmistä on tiedot. Perusterveydenhuollon yksiköt Sairaala Lapponiassa (Kemijärvi) on lopetettu erikoissairaanhoidon toiminta vuonna Nokian erikoislääkärijohtoinen vuodeosasto on siirretty terveyskeskussairaalan osastoksi. Anestesiaa edellyttävä leikkaustoiminta päättyi Erikoislääkäripoliklinikan toiminta jatkuu edelleen. Haminan perusterveydenhuollon sisätautien toiminta on loppunut vuoden 2015 alusta. Lääkäripulan vuoksi varsinaista sisätautien polikliinista toimintaa ei ole ollut kahteen vuoteen. Haminassa jatkaa edelleen aikuisten psykiatrian poliklinikkatoiminta. Lähetetyn tiedon mukaan kukaan ei odota psykiatrian eikä hoidon tarpeen arviointia. Imatran erikoissairaanhoidon yksiköstä on ilmoitettu, että kukaan ei odota eikä hoidon tarpeen arviointia. Sisä-Savon perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksikkö ilmoitti hoidon tarpeen arviointia odottavien kohdalla aikaisemman tiedon keruun mukaisesti ensimmäiselle käynnille odottavien tietoja. Helsingin, Jämsän, Kuusamon, Pietarsaaren SOTE:n, Salon ja Varkauden perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksiköt eivät ilmoittaneet lainkaan hoidon tarpeen arviointia koskevia tietoja. Pieksämäen perusterveydenhuollon erikoissairaanhoitoyksikkö siirtyi Alue-Pegasokseen. Potilastietojärjestelmä ei pysty seuraamaan hoidon tarpeen arviointia. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Hoitoonpääsytietojen raportointi sisältää tietoja vaihdellen kaikista kyselyyn vastanneista organisaatioista. 6