SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALINEN PÄÄOMA - käsitteiden määrittely CDS-hankkeessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALINEN PÄÄOMA - käsitteiden määrittely CDS-hankkeessa"

Transkriptio

1 SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALINEN PÄÄOMA - käsitteiden määrittely CDS-hankkeessa Päivi Vuokila-Oikkonen, tutkijayliopettaja ja Jaana Mantela, seutukoordinaattori, Diakonia-ammattikorkeakoulu 2010

2 2 1 Johdanto Syrjäytyminen käsite Syrjäytymisen prosessi Syrjäytyminen yksilöllisenä prosessina Syrjäytyminen ryhmien tasolla Syrjäytyminen yhteiskunnallisena prosessina Syrjäytymisen ulottuvuudet Lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä riskitekijöitä Toimeentuloon ja elinoloihin liittyviä riskitekijöitä Työttömyys Terveyteen liittyviä riskitekijöitä Rakenteellinen välinpitämättömyys Sosiaalinen pääoma syrjäytymisen vastaisessa työssä Sosiaalisen pääoman juuret Sosiaalinen pääoma- käsitteen ala Sosiaalinen pääoma- käsitteen ulottuvuudet Sosiaalinen pääoma ja opiskelukyky Sosiaalinen pääoma ja mielenterveyden edistäminen Sosiaalinen pääoma ammattikorkeakoulukontekstissa Lopuksi...23 Kirjallisuutta:...23

3 3 1 Johdanto Diakonia-ammattikorkeakoulu hallinnoi syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakoulussa hanketta. Hanketta rahoittaa ESR ja siinä on mukana 14 ammattikorkeakoulua Suomesta. Hankkeen keskeinen käsite on syrjäytyminen ja hankkeessa tavoitteena on syrjäytymisen ehkäiseminen ja syrjäytymisprosessin tunnistaminen. Syrjäytymistä lähestytään sosiaalisen pääoman avulla. Ylläpitämällä ja lisäämällä sosiaalista pääomaa vaikutetaan syrjäytymistä ehkäisevästi. Tässä paperissa avataan syrjäytymisen ja sosiaalisen pääoman käsitteet määrittelemällä niiden alat ja ulottuvuudet. Käsitteet ovat laajoja, eivät yksiselitteisiä, ja ne pyrkivät selittämään paljon. Käsitteet määritellään tämän hankkeen kontekstissa ja hankkeen käyttöön. Käsitteiden määritteleminen ja määritelmän jakaminen auttaa hankkeessa toimivia puhumaan samasta asiasta. Paperin lopussa on määrittelyissä käytettyä ja muuta aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. 2 Syrjäytyminen käsite Suomalaiseen yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun syrjäytymisen käsite otettiin luvun lopulla korvaamaan vieraantumisen käsitettä, mutta laajemmin syrjäytymisestä alettiin keskustella vasta 1980-luvulta alkaen (Lämsä 2009, 26, Juhila 2006, 50). Käsitteenä syrjäytyminen on koettu vaikeaksi eikä sille ole löydetty yhtä ja yleisesti hyväksyttyä määritelmää julkisissa, poliittisissa tai akateemisissa keskusteluissa. Yleisesti käsite määritellään yksilöiden, perheiden tai kokonaisten yhteisöjen ajautumisena yhteiskunnassa tavanomaisena ja yleisesti hyväksyttynä pidetyn elämäntavan, resurssien hallinnan ja elintason ulkopuolelle.(simpura ym. 2008, 251). Syrjäytyminen on nähty keskeisenä ja vakavana sosiaalisena ongelmana. Sosiaalisten ongelmien perinteinen tarkastelunäkökulma on ollut yksilötaso, mikä on näyttäytynyt myös syrjäytymiskäsitteen määrittelyissä. Poikkeavuutta on tulkittu sisäsyntyisenä ja luvulla jopa geneettisenä ilmiönä. Poikkeavia yksilöitä on pidetty pahatapaisina, häiritsevinä tai vaarallisina.on ajateltu, että rankaisevin, holhoavin ja kasvattavin tai

4 4 terapeuttisin menetelmin heitä voidaan parantaa. Yksilöä syyllistävä, rankaiseva, tuomitseva ja kontrolloiva ajattelu alkoi väistyä vasta 1940-luvulla, jolloin vahvistui terapeuttinen ja sopeuttava ajattelu ja yksilöiden tilannetta alettiin nähdä ja ymmärtää myös heidän omalta kannaltaan. Toisen maailmansodan jälkeen vähitellen vahvistui myös sosiologinen selitysmalli, jossa sosiaalisina ongelmina tai niiden lähteenä on nähty institutionaalisia ja toiminnallisia käytäntöjä. Sosiaaliset ongelmat on käsitteellistetty yksilön ja ympäristön välisenä suhteena, jolloin yksilön ongelmia selitetään yhteiskunnallisilla tekijöillä. (Rauhala1998, 52-53).Poikkeavuus- ja rakennenäkökulmaa yhdistävän ja niitä molempia haastavan tavan sosiaalisten ongelmien tarkasteluun tarjoaa sosiaalinen konstruktionismi. Se korostaa sosiaalisia ongelmia tulkintana eli että mitkään olosuhteet tai mikään käyttäytyminen ei lähtökohtaisesti ole sosiaalinen ongelma vaan vasta haitallisuuden näkökulma tai erityisten toimenpiteiden vaatimukset tekevät tilasta ongelman. Tällöin kukin aika tuottaa omat sosiaaliset ongelmansa ja eri aikoina samojenkin ongelmien vaikeusasteet tai niiden käsittelemiseen ehdotetut toimenpiteet voivat vaihdella. Viime vuosikymmeninä sosiaalipoliittisissa keskusteluissa rakennepainotteisen ja yksilöllisen lähtökohdan suhde on ollut jännitteinen. Rakenteellisessa näkökulmassa on painotettu mahdollisuuksien luomista yksilöille ja suosittu ehkäisevien toimintojen vahvistumista kun taas yksilönäkökulmassa on korostunut korjaava toiminta.(emt., ) Syrjäytymiskäsite on siis saanut paljon kritiikkiä osakseen laaja-alaisuutensa vuoksi. On todettu, että siitä on vaikea saada otetta ja käsitettä voidaan tulkita monin eri tavoin. Suomessa syrjäytyminen on ymmärretty sosiaaliseksi huono-osaisuudeksi, joka on spatiaalinen käsite (Helne 2002, 156). Syrjäytymiskäsitteellä on lähtökohtaisesti haluttu korostaa ilmiön moniulotteisuutta, prosessimaisuutta ja usein myös kasautuvuutta vaikka käytännössä käsite usein ilmaisee vain prosessin lopputulosta, pysähtynyttä hetkeä, jolloin on jouduttu reunalle joko sysättynä tai omin askelin. (Emt., 7.) Toisaalta jo se rajanveto, puhutaanko syrjäytymisestä (eli marginalisaatiosta) vai pikemminkin ulossulkemisesta (eli ekskluusiosta) ei aina ole käsitteen käyttäjillekään selvä (Emt., 170). Monet tutkijat ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että syrjäytyminen on prosessi ja siihen liittyy kasautuva huonoosaisuus. Erityisesti köyhyys ja pienituloisuus sysäävät liikkeelle prosessin, jonka myötä ihmiset ajautuvat huono-osaisuuden kierteeseen. (Juhila 2006, )

5 5 Syrjäytymisestä puhuttaessa ei voida jättää huomioimatta käsitteen vastinparia, sosiaalista koheesiota tai integraatiota. Sosiaalista koheesiota tuottavat yhteiskunnalliset instituutiot jaetaan usein kolmeen ryhmään: perhe ja lähiyhteisö, markkinat sekä kansalaisyhteiskunta ja julkinen valta. Syrjäytymisen riski kasvaa sitä suuremmaksi mitä useampi näistä ryhmistä epäonnistuu tehtävässään tuottaa koheesiota. Merkittävimmin syrjäytymiselle altistavat läheissuhteiden puute ja työmarkkinoilta syrjäytyminen, mutta vakavin tilanne on kiinnittymisen ollessa kaikkiin näihin instituutioihin heikko. (Simpura ym. 2008, 252.) 3 Syrjäytymisen prosessi Syrjäytymisprosessia voidaan tarkastella joko yksilöiden, ryhmien tai yhteiskunnallisen tason prosesseina. Syrjäytymisen tai syrjäytymisriskien tarkastelu eri tasoilla tuottaa paitsi erilaisia selitysmalleja myös erilaisia ratkaisuja tai eettisiä ja moraalisiakin kysymyksiä. Toisaalta selkeä rajanveto syrjäytymisen eri tasojen välillä ei aina ole helppoa tai edes tarkoituksenmukaista. Eri osa-alueet ja tasot tuottavat tai vahvistavat monesti yhdessä syrjäytymisprosessia. Nyky-yhteiskunnassa palkkatyö ja perhe sekä enenevässä määrin myös opiskelu ja erilaiset kulutuksen muodot muodostavat ihmisten välisen yhteisyyden tärkeimmät instituutiot. Niitä pidetään tärkeimpinä siteinä yksilön ja yhteiskunnan välillä, jolloin suurimmassa syrjäytymisvaarassa ovat ne, joilla ei ole työtä, koulutusta, perhettä eikä rahaa kulutukseen. (Järvinen & Jahnukainen 2001, 129.) 3.1 Syrjäytyminen yksilöllisenä prosessina Kun syrjäytymisen keskiössä on yksilötaso, tarkastellaan syrjäytymistä yksittäisen ihmisen tai alueen kohdalla ilmenevien sosiaalisten ongelmien tai niiden kasautumisen kautta. Samassa yhteydessä puhutaan myös moniongelmaisuudesta tai huono-osaisuudesta. Syrjäytyminen mielletään prosessiksi ja kasautuvaksi huono-osaisuudeksi, joka liitetään tiettyjen yksilöiden tai alueiden ominaisuudeksi. Nämä yksilöt muodostavat syrjäytymisen uhan alaisia ryhmiä: pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömiä, vammaisia ja vajaakuntoisia, päihdeongelmaisia, väkivaltaa kokeneita, prostituoituja, ylivelkaantuneita, asunnottomia tai rikoksentekijöitä. Alueellisia syrjäytymisen uhkia liitetään taantuviin maaseutupaikkakuntiin tai kasaantuneiden sosiaalisten ongelmien kaupunginosiin. Tärkeää on myös huomioida, että syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien ryhmien luettelointi on koko ajan

6 6 täydentyvä ja tarkentuva prosessi. Syrjäytyminen ei näin ollen ole ketä tahansa koskettava prosessi, vaan syrjäytymisriskit liitetään määrättyihin ryhmiin, joihin yhteiskunnallinen huoli ja toimenpiteet kohdistetaan. (Juhila 2006, ) Erityisiä eettisiä tai moraalisia kysymyksiä nousee tarkasteltaessa syrjäytymistä yksilöllisenä prosessina. Syrjäytymisestä puhuttaessa painotetaan usein ihmisten yksilöllisiä ominaisuuksia, esimerkiksi puhutaan syrjäytyneen kykenemättömyydestä hallita omaa elämäänsä, hänen passiivisuudestaan, poikkeavuudestaan, epäonnistumisestaan ja avuttomuudestaan. Syrjäytymisen tarkastelu yksilön ominaisuutena tai tilana on leimaavaa. Erityisen ongelmallista tämä on jo sen vuoksi, etteivät kaikki samassa tilanteessa olevat ole syrjäytyjiä eivätkä tietyt sosiaaliset ongelmat aiheuta syrjäytymistä. (Lämsä 2009, ) Samalla tehdään määrittelyitä ja vedetään rajoja, jotka nykyisessä yhteiskunnassa ovat ongelmallisia yhä useampien positioiden ollessa epävarmoja. Vaarana on myös, että syrjäytymisen torjuminen johtaa vähemmistön oikeuksien tai totunnaisten tapojen polkemiseen. Toisaalta tutkimuksessa näitä rajanvetoja on perusteltu jonkin väestön osan näkyväksi tekemisellä. (Helne 2002, ix-x.) 3.2 Syrjäytyminen ryhmien tasolla Syrjäytymistä tarkasteltaessa ryhmien tasolla sitä tavallisesti lähestytään vaikeuksissa elävien ihmisryhmien, kuten pitkäaikaistyöttömien tai alkoholistien, kautta. Syrjäytyneet määritellään tällöin hallinnollisin kriteerein kuten sosiaalihuollon asiakkuuden kautta. Syrjäytymistä voidaan tarkastella myös sosiaalisesti sopeutumattomien ryhmänä. Yhteiskunnan tasoa ei tuoda niinkään esille vaan syrjäytymiseen liittyviä tekijöitä etsitään lähinnä ihmisten omasta toiminnasta tai heidän kulttuuri- ja elinympäristöistään. (Järvinen & Jahnukainen 2001, 128). Yhteiskuntapolitiikan tehtäväksi määritelläänkin näiden ihmisten elämäntilanteisiin liittyvien riskien ehkäiseminen. Niinpä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset saavat erityisroolin, kun jo syrjäytyneiden parissa tehtävän liittämistyön lisäksi heidän tulisi tunnistaa riskit ennakolta ja puuttua syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten elämään. (Juhila 2006, ) Ehkäisevän työn merkitystä on korostettu erityisesti lasten ja nuorten kohdalla.

7 7 3.3 Syrjäytyminen yhteiskunnallisena prosessina Syrjäytyneitä syyllistävää puhetta on kritisoitu yleisesti ja näkökulmaa on haluttu laajentaa koskemaan koko yhteiskuntaa, joka tuottaa sekä syrjäytymistä että puhetta siitä. Syrjäytyminen nähdään tällöin sosiaalisen ongelmana, jossa syrjäytyminen katsotaan syntyvän suhteessa toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan ja sen instituutioihin. (Helne 2002). Anna-Liisa Lämsä (2009, 32) on jaotellut syrjäytymisen eri ulottuvuuksia ja pelkistänyt ne viiteen ulottuvuuteen, jotka ovat koulutuksellinen, työmarkkinallinen, sosiaalinen, vallankäytöllinen ja normatiivinen. Näistä koulutuksellinen ulottuvuus käsittää koulutusinstituutioiden alueen, työmarkkinallinen alue työmarkkinat ja työelämän, sosiaalinen perheen ja lähiyhteisöt, vallankäytöllinen yhteiskunnan vaikutuskanavat ja normatiivinen alue julkisuuden ja kansalaismielipiteet. Yhteiskunnan ilmapiirin koveneminen on näkynyt erityisesti normatiivisella ulottuvuudella tuottaen leimautumista poikkeavaksi ja norminrikkojaksi. Tämä puolestaan johtaa pahimmillaan itseleimaamiseen ja identiteettiongelmiin. Ne, jotka eivät usko, että ihmiset syrjäytyvät itsekseen, etsivät sellaisia yhteiskunnallisia tekijöitä ja rakenteita, jotka syrjäyttävät ihmisiä (Palander & Pouke 1996, 1). Syrjäytyminen on nähty ennen muuta yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin liittyväksi käsitteeksi, mitä näkemystä on vahvistanut syrjäytymiskeskustelun vahvistuminen 1990-luvun taloudellisen laman jälkeen (Lämsä 2009, 28). Samalla syrjäytymiskeskustelu on nähty myös vaarana, mikäli huomio kiinnittyy vain niihin ongelmiin, joita syrjäytyminen tuottaa yhteiskunnalle sen sijaan, että huomioitaisiin ilmiön aiheutuvan yhteiskunnan ytimessä olevista ristiriidoista (Helne 2002, 88). Syrjäytymiseen liittyvää keskustelua on käyty sosiaalityössä, jossa yhtenä lähtökohtana on syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten integroiminen yhteiskuntaan eli heidän palauttamisensa yhteiskunnan normaaleiksi kansalaisiksi (Raunio 2000, 14). Integroivassa toiminnassa on tavoitteena ollut vetää marginaaleihin tai syrjäytymisuhan alle ajettuja tai ajautuneita ihmisiä sieltä pois (Juhila 2002, 13). Postmodernissa yhteiskunnassa syrjäytyminen on kuitenkin hyvin monivivahteinen, muuttuva ja tulkintaongelmia tuottava ilmiö. Esimerkiksi ihmisen ollessa syrjäytynyt palkkatyöstä ja kulutuskyvystä hän voi olla hyvin integroitunut järjestötyöhön ja perheeseensä. Voidaan kysyä onko ihminen tällöin syrjäytynyt? (Raitakari 2002, )

8 8 Yhteiskunnan rakenteissa ja instituutioissa tapahtuneiden muutosten myötä on alettu puhua yhteiskunnallisesta polarisaatiosta eli jaosta hyvä- ja huono-osaisiin. Kaikki eivät kuitenkaan ole samalla tavalla ja samassa määrin syrjäytyneitä, vaan yksilölliset elämäntilanteet muotoutuvat yksilön ja häntä ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin vuorovaikutuksessa. Voidaan puhua ei-syrjäytyneistä, karsiutujista, syrjäytymisvaarassa olevista ja syrjäytyneistä, jolloin erotetaan eri ulottuvuuksia syrjäytyneisyyden asteessa ja laadussa ja jopa eroista saman yksilön tilanteessa eri ajankohtina. Syrjäytyminen voidaan nähdä Lämsän (2009, 36-37) mukaan muutosprosessina, joka on liikettä elämänhallinnan ja syrjäytymisen välisellä ulottuvuudella. 4. Syrjäytymisen ulottuvuudet Syrjäytymisen riskitekijät ovat hyvin yksilöllisiä ja myös moninaisia. Monilla tekijöillä, kuten esimerkiksi erilaisilla oppimisen esteillä, elämässä tapahtuneilla menetyksillä tai ihmissuhteisiin liittyvillä ongelmilla voi olla yhteys opintojen keskeytymiseen ammattikorkeakoulussa ja samalla mahdolliseen syrjäytymiseen. 4.1 Lapsuuteen ja nuoruuteen liittyviä riskitekijöitä Vasta 1990-luvulta lähtien on syrjäytymistä alettu tarkastella myös lasten ja nuorten ongelmana. Keskustelua on käyty erityisesti lasten ja nuorten syrjäytymisvaarasta tai sosiaalisten ongelmien mahdollisesta ylisukupolvittaisesta periytymisestä. Syrjäytymisprosessin on katsottu alkavan usein jo varhaislapsuudessa, jolloin lapset omaksuvat ne asenteet, arvot ja toimintamallit, joiden ohjaamina he aikuistuvat ja sijoittuvat yhteiskuntaan (Järvinen & Jahnukainen 2001, 133). Viime vuosina erityisesti hyvinvoinnin tekijät ja uhat lapsuudessa ja nuoruudessa ovat olleet mielenkiinnon kohteina. Lasten hyvinvointia on tarkasteltu kahdesta perspektiivistä: ensinnäkin siitä, miten perheet, joissa lapset elävät, voivat yhteiskunnassa ja toiseksi siitä, miten lapset itse voivat näissä perheissä. Lasten syrjäytymisprosesseja tutkittaessa ovat riskitekijöiden ohella merkittäviksi tekijöiksi nousseet suojaavat tekijät riskitilanteissa. Tulisikin kiinnittää erityistä huomiota juuri näihin suojaaviin tekijöihin, sillä monet lapset välttyvät syrjäytymisprosessilta vaikeista lähtökohdistaan huolimatta. Toisaalta tiedetään, että mitä useammalle riskitekijälle lapsi altistuu, sitä todennäköisempiä ovat kehitykseen

9 9 liittyvät ongelmat. Monenlaisten ongelmien kasautuminen ja niiden jatkuvuus merkitsevät syrjäytymisriskiä sekä jo lapsuudessa että myöhemmin aikuisena.(forssén & Laine & Tähtinen 2002, ) Yhteiskunnassa tapahtuneet muutokset ovat näkyneet monenlaisina muutoksina myös lapsiperheissä. Esimerkiksi perherakenteiden muutokset tai yhteisöllisten rakenteiden mureneminen ovat johtaneet kysymään näiden vaikutuksista lasten ja nuorten elämään. (Lämsä 2009, 40.) Vuosituhannen vaihduttua erityisesti pienituloisuus on lisääntynyt lapsiperheiden joukossa kiihtyvällä tahdilla samalla kun stressi ja työstä johtuva ajanpuute kuormittavat monia vanhempia. Jos vielä parisuhteessa on ongelmia tai vanhempi on yksinhuoltaja, lähiverkoston tuki on vähäistä tai puuttuu kokonaan ja perheiden palvelujärjestelmässäkin on aukkoja, voivat perheen ongelmat uhata lasten hyvinvointia ja kehitystä. Päihdeperheissä varttuneet lapset kokevat usein jatkuvaa stressiä ja pelkoa perheensä puolesta, kokevat ehkä väkivaltaa tai joutuvat sitä todistamaan, kuulevat riitelyä ja kokevat joskus aineellista puutetta, jopa nälkää. Näiden lasten ja nuorten elämää leimaa vastuunotto aikuisten tehtävistä, kodin levottomuuksien vuoksi heikentyneet mahdollisuudet menestyä koulussa, sosiaalinen eristyminen ja taloudelliset ongelmat. Näillä tekijöillä voi olla vaikutusta elämään myös aikuisena. Erityisesti naisilla lapsuuden kodin päihdeongelmat näyttäytyvät riittämättömyyden tunteena aikuisuudessa ja epävarmuutena ja huolena omista kyvyistä ja jaksamisesta vanhempana. Toisaalta omat negatiiviset kokemukset vanhempien päihteidenkäytöstä saattavat lisätä kriittisyyttä nuorten päihteidenkäyttöä kohtaan ja tiukentaa kasvatusasenteita. Parhaimmillaan tämän päihdevastaisen viestin perusteleminen tukee vanhemman ja lapsen välistä lämmintä ja avointa suhdetta. (Holmila & Raitasalo 2008, ) Lasten hyvinvointia uhkaavat sekä aivan uudet, yhteiskunnan kehitykseen liittyvät ilmiöt että perinteisemmätkin hyvinvoinnin uhat. Uuteen tietoyhteiskuntaan liitettyyn huoleen kuuluvat niin videopelien sisällöt, medioiden parissa vietetty aika kuin internetin sensuroimattomuuskin (Korhonen & Valkonen 2006, 62-63). Sosiaalisten verkostojen ongelmat liitetään erityisesti nuorten syrjäytymisriskeihin. Vaikka nuorten syrjäytymiskehityksen taustalla saattavat olla verkoston yksittäisten osa-alueiden ongelmat, eivät yhden osa-alueen ongelmat yleensä ole nuoren kannalta kohtalokkaita. Esimerkiksi kaveripiirin kielteisiltä, syrjäytymistä tuottavilta vaikutuksilta nuori voi suojautua

10 10 perheen tai sukulaisten tai viranomaisten tuella. Kaveriporukka voi myös itsekin korjata kielteisiä vaikutuksia. Nuoren syrjäytymisriskiä kuitenkin lisää se, jos verkostossa on useampi kuin yksi syrjäytymiskierrettä vahvistava osa-alue tai kun sosiaalinen verkosto rajoittuu vain jollakin elämänalueella muodostuviin sosiaalisiin kontakteihin. Erityinen riski on, jos kiinnikkeet yhteiskunnan valtavirtaan puuttuvat kokonaan. Toisaalta marginaalissakin voi olla sellaisia sosiaalisia verkostoja, jotka tukevat nuorta jokapäiväisessä elämässä ja luovat edellytyksiä elämän mielekkyydelle. (Suutari 2002, ) 4.2 Toimeentuloon ja elinoloihin liittyviä riskitekijöitä Tavallisesti syrjäytymiskeskustelun ytimessä on köyhyys ja siihen johtavat tekijät. Köyhyyttä tarkastellaan suhteellisena ilmiönä, joka on seurausta yhteiskunnassa vallitsevasta taloudellisesta eriarvoisuudesta. Syrjäytyminen ymmärretään tällöin rahan puutteesta johtuvaksi kyvyttömyydeksi osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan yhteiskunnassa vallitsevien kulttuuristen ja normatiivisten odotusten mukaisesti. (Järvinen & Jahnukainen 2001, 127.) Viime vuosina suhteellinen köyhyys on kasvanut heijastaen tuloerojen kasvua pieni- ja keskituloisten välillä. Yksi keskeinen syy tähän on ollut vähimmäisturvan etuuksien tason ja keskimääräisen ansiotason välisen eron syveneminen vähimmäisturvan tasokorotusten puuttuessa tai sen tason jäädessä jälkeen yleisestä ansiokehityksestä. Tulonsiirtojärjestelmämme suhteellista köyhyyttä 1990-luvun puoliväliin asti vähentänyt vaikutus onkin heikentynyt.(moisio 2008, 269.) Suomessa pienituloisin ryhmä käytettävissä olevien tulojen suhteen ovat nuoret aikuiset. Toimeentulo-ongelmilta tässä ryhmässä suojaavat erityisesti vanhempien luona asuminen, työssäkäynti ja korkeakoulutus. Vaatimattoman tulokehityksen taustalla on muun muassa heikko työllisyyden kehitys ja talouden ja työmarkkinoiden yleinen epävakaus. Kun työ nähdään pääasiallisena hyvinvointia tuottavana tekijänä, heijastuvat työmarkkinoiden ongelmat hyvinvoinnin puutteina. Työttömien tai epävakaiden työsuhteiden lisäksi opiskelijat ovat toinen merkittävä taloudellista niukkuutta kokeva nuorten aikuisten ryhmä. Toimeentulo-ongelmaisilla on myös muita enemmän puutteita psykososiaalisessa ja terveydellisessä hyvinvoinnissa. (Kauppinen & Karvonen 2008, ) Toimeentulo-

11 11 ongelmien ja psyykkisen oireilun välisestä yhteydestä nuorilla aikuisilla on saatu näyttöä muun muassa Laaksosen (2005) yliopisto-opiskelijoita koskeneessa tutkimuksessa. Toimeentulo-ongelmien taustalla voi riittämättömien tulojen ohella olla holtiton kulutus. Aikuistuvien nuorten kulutustottumusten ja elämäntyylin on arveltu johtavan kalliisiin kulutusluottoihin ja pikavippeihin sekä pahimmillaan ylivelkaantumiseen. Kulutuskeskeisen elämäntyylin onkin väitetty muodostavan tärkeän osan aikuistuvien nuorten identiteetin muodostuksesta. Toisaalta, vaikka erityisesti julkisuudessa nuoria aikuisia on leimattu huikentelevaisiksi kuluttajiksi, on keski-ikäisillä enemmän maksuhäiriöitä kuin nuorilla. (Kauppinen & Karvonen 2008, ) 4.3 Työttömyys Niemelä (2009, 227) korostaa, että hyvinvointiin liittyy keskeisenä ihmisen mahdollisuus toteuttaa itseään, kokemus merkityksellisyydestä sekä kokemus johonkin yhteisöön kuulumisesta. Riippuu muun muassa iästä, mistä tekemisestä tai yhteisöstä on kysymys, mutta esimerkiksi nuorelle koulunkäynti ja opiskelu ovat hänen työtään ja oppilaitos merkityksellinen yhteisö. Aikuisille tekemisen ja työn puute työttömyys on suuri sosiaalinen ongelma paitsi aiheuttaessaan tulottomuutta myös yhteiskunnasta syrjäytymistä. Suomalaisessa syrjäytymiskeskustelussa ymmärretään sosiaalinen osallisuus ennen muuta aktiivisuudeksi työmarkkinoilla. Yhteiskuntaan kiinnittyminen ja sitä kautta saavutettava kansalaisuus käsitetään ensisijaisesti työmarkkinakansalaisuudeksi. On jopa väitetty, että syrjäytymisen käsite saa sisältönsä työtä tekevän, keskiluokkaisen ja keskiikäisen aikuisväestön näkökulmasta. Nuorten näkökulmasta ongelmana saattaa olla, että yleisesti hyväksytyiksi valinnoiksi jäsentyvät lähinnä suoraviivaisesti etenevät, palkkatyökeskeiseen elämään johtavat polut. Koulutukseen kiinnittyminen, ammatin hankkiminen ja työntekijäksi kasvaminen ovat edelleen nuoren päätehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa. Nuorten työmarkkinoille kiinnittymisen välttämättömyyttä perustellaan esimerkiksi tulevaisuuden uhkakuvilla työvoimapulasta suurten ikäluokkien eläköityessä. Työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämistä ei tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa katsota suopeasti vaan todetaan, ettei Suomella ole siihen varaa. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevat halutaankin kiinnittää mahdollisimman nopeasti takaisin työmarkkinoille, vaikka nuorella itsellään sinne ei olisikaan kiirettä. (Suutari 2002, )

12 12 Poikkeamat palkkatyöläisyyteen johtavilta poluilta, esimerkiksi koulutusten keskeyttämiset, tulkitaan usein vähintäänkin tilapäiseksi karsiutumiseksi yhteiskunnan valtavirrasta. Toisaalta joidenkin tutkimusten valossa näyttää, että koulutuksen keskeyttäminen ei välttämättä johda laajempaan yhteiskunnasta syrjäytymiseen, vaan on pikemminkin osa nuoren oman paikan etsiskelyprosessia. Nuorelle koulutuksen keskeyttäminen ja vaihtoehtoinen, työmarkkinoiden ulkopuolella polveileva elämänpolku ei välttämättä ole kohtalonkysymys. Tähän oman paikan ja identiteetin etsiskelyyn syrjäytymiskeskustelu ei juuri jätä tilaa. (Emt., ) Valinnan mahdollisuuksien lisääntyminen esimerkiksi juuri koulutuksen suhteen on merkinnyt sitä, että yhä useamaat vaihtoehdot ovat ainakin periaatteessa mahdollisia entistä useammalle nuorelle. Monet nuoret ovatkin koulutusvalintoja tehdessään yhä useammin eksyksissä. Kaiken näyttäytyessä vain omasta valinnasta kiinni olevana mahdollisuutena tuottaa oikein valitseminen vaikeuksia. Katkokset ja poikkeamat nuorten koulutus- ja työurilla ovatkin nykyisin tavallisia, kun eri vaihtoehtoja kokeillaan ja omaa paikkaa etsitään ehkä jopa vuosia. Omat katkoksensa työuraan aiheuttavat yhteiskunnassa tyypilliset määräaikaiset työsuhteet ja niiden väliin jäävät työttömyysjaksot, jotka ovat erityisen tyypillisiä työuraansa aloittelevilla. (Emt., ) 4.4 Terveyteen liittyviä riskitekijöitä Aikuisväestön ja nuorten terveyttä uhkaavista riskitekijöistä keskiöön ovat 2000-luvulla nousseet mielenterveysongelmat joka neljännellä suomalaisella on jossain elämänsä vaiheessa mielenterveysongelmia. Vuonna 2009 julkaistun tutkimuksen mukaan (Kunttu & Huttunen 2009) jopa kolmasosa korkeakouluopiskelijoista kärsii mielenterveyden ongelmista, joista erityisesti masennus korostuu. Myös runsas stressi on tavallinen ongelma. Mielenterveyskuntoutujat (Rautavaara ym. 2007) ovat eriarvoisessa asemassa erityispalveluiden saamisessa. Usein puutteellinen avohoito ja sattumanvaraisesti tulkittu laki aiheuttavat mielenterveyskuntoutujille syrjäytymistä tarpeenmukaisista palveluista. He eivät välttämättä edes osaa hakea itselleen kuuluvia palveluita. Ammattikorkeakouluissa haasteita liittyy sekä mielenterveyden ongelmien tunnistamisessa että toisaalta hoitoon ohjaamisessa. Yhteiskunnassa korostetaan työssä kuntoutumisen

13 13 tärkeyttä opiskelijoiden kohdalla tulisi kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen liittyä voimaantuminen sekä opiskeluun että työhön. Pitkät jonot mielenterveyden hoitopaikkoihin lisäävät omalta osaltaan opiskelijoiden riskiä keskeyttää opinnot ja syrjäytyä. Toisaalta mielenterveyden ongelmat vaikuttavat ihmisiin varsin eri tavoin, jolloin on tärkeää keskustella opiskelijoiden kanssa heidän tarpeistaan sekä siitä, miten ne voitaisiin ottaa huomioon. Pitkäaikainenkaan sairaus ei välttämättä vaikuta opiskeluun. Suurimpia esteitä opiskelulle ovatkin yleensä tiedonpuute ja ennakkoluulot. (www.esok.fi) 4.5 Rakenteellinen välinpitämättömyys Viime vuosina hyvinvointi- ja tuloerot ovat yhteiskunnassamme kasvaneet, jolloin voisi olettaa hyvinvointivaltiomme erityisesti panostaneen kaikkein huono-osaisimpien palveluihin. Näin ei kuitenkaan ole, vaan huolenpidon verkot ovat 1990-luvun puolivälistä lähtien heikentyneet. (Juhila 2008, 68.) Onkin väitetty, että taloudellisina lama-aikoina erityisesti suvaitsemattomuus lisääntyy ja epävakaassa tilanteessa turvallisuutta haetaan sellaisista arvoista, jotka määrittävät meitä ja sulkevat pois muita (Kolkka ym. 2009, 9). Sakari Hänninen (2007) analysoi syrjäytymistä ja päätyy erittelemään poiskäännyttämisen politiikkaa, jonka hän liittää rakenteelliseen välinpitämättömyyteen. Poiskäännyttämisellä hän tarkoittaa sitä, kun kaikkein heikoimmassa asemassa olevia, apua ja palveluja tarvitsevia, ohjataan muualle tai jopa torjutaan. Vaikka poiskäännyttämistä voidaan osin perustella ongelmien havaitsemattomuudella tai työntekijöiden kohtuuttomilla työpaineilla, on kyseessä aktiivinen sosiaalisen syrjäytymisen muoto. Vallalla olevat uusliberalistiset aatteet sekä kilpailukykyä korostava yhteiskunta nojaavat aktiivisen ja vastuunsa kantavan kansalaisen ihanteeseen. Erilaisia sosiaalisia ongelmia, kuten köyhyyttä, työttömyyttä, rikollisuutta tai päihdeongelmia tarkastellaan yksilölähtöisesti ja ongelmiin tartutaan yksilöllisin menetelmin kannustamalla, aktivoimalla, yksilöllisiä suunnitelmia tekemällä ja niiden toteuttamiseen velvoittamalla. Aikuisten parissa tehtävän sosiaalityönkin areenoilla korostetaan sosiaalityön aktivoivaa luonnetta. Erityisesti aktivointi korostuu työskenneltäessä työelämästä syrjäytymisvaarassa olevien alle 25-vuotiaiden työttömien ja yli 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien kanssa. Tätä aktivoitumisstrategiaa on nimitetty myös yksilöllistetyn vastuun strategiaksi (Suutari 2002, 13).

14 14 Jos aktivointi ja ongelmiin tarttumisen menetelmät eivät toimi, päädytään helposti syyllistämään yksittäistä kansalaista. Vika on yksilössä itsessään, joka ei kannustamisen ja aktivoinnin avullakaan pääse eroon ongelmistaan. Ongelmia ei nähdä tällöin sosiaalisina tai rakenteellisina, vaan ongelmat yksilöllistyvät. Tämä taas aiheuttaa yksilöissä häpeää ja syyllisyyttä. Asiakastyössä saatetaan myös puhua niistä kaikkein vaikeimmista tapauksista. Tämä puhe tuottaa moraalisia seurauksia herättäessään helposti henkiin jaon apua ansaitseviin ja ansaitsemattomiin kansalaisiin. Apua ansaitsevat ne yksilöt, jotka asettuvat annettuun asiakasrooliin ja sen asettamiin vaatimuksiin esimerkiksi aktivointitoimiin osallistumalla. On myös esitetty epäilyjä siitä, että sosiaalityössä itsessään on alettu enenevässä määrin syrjiä kaikkein huono-osaisimpia ja köyhimpiä kansalaisia. Rakenteellisia ja poliittisia ongelmia pyritään siis ratkaisemaan mikrotasolla, jolloin ajatellaan, että tuloksia saavutetaan kun työntekijät ovat tarpeeksi taitavia ja asiakkaat riittävän sitoutuneita. (Juhila 2008, ) 5 Sosiaalinen pääoma syrjäytymisen vastaisessa työssä Tämän hankkeen kohteena on syrjäytymisen tunnistaminen ammattikorkeakouluopiskelijoilla. Sosiaalinen pääoma voi Ruuskasen (2000) mukaan tarjota välineen syrjäytymisen ehkäisemiseen. Tällöin puhutaan näkökulman vaihtamisesta. Tällä tarkoitetaan sitä, että lisäämällä positiivista, kuten sosiaalinen pääoma on, voidaan vaikuttaa syrjäytymistä ehkäisevästi. Tämän hankkeen tutkimusosuudessa syrjäytymistä lähestytään sosiaalisen pääoman kautta. Hankkeessa sosiaalinen pääoma on kattokäsite, jonka tiedetään pitävän sisällään monia ulottuvuuksia (Alanen & Pelkonen 2000). 5.1 Sosiaalisen pääoman juuret Sosiaalinen pääoma käsite esiintyi ensimmäisen kerran 1800-luvulla. Nykykeskusteluun se ajallisesti tuli luvuilla sosiologien James Coleman ja Pierre Bourdieu toimesta. Laajempi kiinnostus sosiaalista pääomaa kohtaan syntyi kuitenkin vasta luvun puolessa välissä, jolloin Robert Putman ryhmänsä kanssa julkaisi Italian hallintouudistuksesta kirjan Putman, Leonardi & Nanetti (1993) Making Democracy Work.

15 15 Kirjassa keskiössä oli Italian hallintouudistus ja sen selitykset. Putmanin mukaan Italian hallintouudistuksen onnistuminen Pohjois-Italiassa ja epäonnistuminen Etelä-Italiassa olivat yhteydessä alueiden sosiaalisiin ympäristöihin. Putmanin mukaan alueiden sivilisoituneisuuden taso siis kansalaisyhteiskunnan aktiivisuus ja asukkaiden kiinnostus yhteisiin asioihin selitti alueellisten instituutioiden toimintakyvyn eroja. Sivilisoituneille alueille oli tyypillistä, että ihmiset kuuluivat kansalaisjärjestöihin. He lukevat päivälehtiä ja suuntautuvat politiikassa asiakysymyksiin henkilökysymysten sijaan. Tyypillistä oli myös ihmisten luottamus toisiinsa ja siihen, että lakia yleensä noudatetaan. Sosiaalisen pääoman käsite juontaa juurensa myös taloustieteisiin ja siten voidaan myös kysyä mitä uutta se tuo esim. yhteisöllisyys käsitteeseen tai sosiaalitieteisiin (Väärälä 1998). 5.2 Sosiaalinen pääoma- käsitteen ala Sosiaalinen pääoma on merkityksenä positiivinen ja käsite on aineetonta pääomaa, joka vertaantuu käsitteisiin inhimillinen, kulttuurinen ja intellektuaalinen. Kuitenkin pääomakäsite on ongelmallinen, sen merkitys liittyy taloudellinen pääoma- käsitteeseen ja sen määritteleminen on haastavaa käsitteen moninaisuudesta johtuen. Ilmonen (2000) ehdottaakin, että käsitteen sosiaalinen pääoma merkitystä tarkasteltaisiin sosiaaliset resurssit käsitteen näkökulmasta. Hyypän (2005) mukaan sosiaalinen pääoma tarkoittaa yhteiskunnan sosiaalisiin rakenteisiin juurtuneita normeja ja sosiaalisia suhteita, jotka antavat ihmisille mahdollisuuden koordinoida toimintaansa haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Bourdieu liittää sosiaalisen pääoman yksilön voimavaraksi kun taas Putman yhteisön voimavaraksi (Voipio 2000). Colemanin (1988) mukaan sosiaalinen pääoman tarkoittaa sosiaalisten suhteiden tiiviyttä ja kykyä ylläpitää luottamusta ja tiedonkulkua. Yhteisöllisyys on yhteydessä sosiaaliseen pääomaan, jolloin sosiaalinen pääoma Putmanin (2000) ja Oksasen ym. (2008) mukaan lisää yhteisön jäsenten terveyttä ja hyvinvointia. Sosiaalisen pääoman mekanismit ovat luottamus muihin ihmisiin ja instituutioihin (Putman 1993). Luottamus on oppimisen kannalta avaintekijä. Kommunikaatio, johon kuuluu informaation kulku ja ymmärtäminen sekä jaetut kognitiiviset kyvyt. Korhosen (2005) mukaan oppimisessa ja tiedon välityksessä tiedon autenttisuus on myös sosiaalisen pääoman tunnusmerkki. Ne helpottavat henkilöiden välistä kanssakäymistä, tehostavat yhteisön ja yksilöiden tavoitteiden toteutumista ja

16 16 taloudellista toimintaa. Poikelan (2005) mukaan luovuus on sosiaalisen pääoman syntymisen edellytys. Kontrolli ja kilpailu sitovat luovuuden. (Poikela 2005). Sosiaalinen pääoma on merkki modernista, tasavertaisesta ja ihmisten omaäänisyyteen perustuvasta yhteisöllisestä elämisestä. (Hyyppä 2005.) 5.3 Sosiaalinen pääoma- käsitteen ulottuvuudet Sosiaalisen pääoman käsitteessä ja siihen liittyvässä tutkimuksessa on keskisetä, että sillä ajatellaan olevan jokin tuotos (Iisakka & Alkanen 2006). Tässä hankkeessa tuotos voisi olla syrjäytymisen ehkäiseminen ammattikorkeakouluopinnossa ja opiskelukyvyn edistäminen. Käsitteellä tarkoitetaan sosiaalisen rakenteen aineettomia ominaisuuksia. Toisaalta sosiaalista pääomaa voidaan tarkastella ensimmäiseksi rakenteellisena ominaisuutena. Sosiaalinen pääoma on rakenteellinen, mutta se voi tarjota ratkaisuja kollektiivisiin ongelmiin mikäli rakenteet jostain syystä romahtavat (Ilmonen 2000, Putman 2000). Rakenteellinen ulottuvuus koostuu erilaisista verkostoista, yhteyksistä ja rakenteista, jotka luovat puitteet ihmisten väliselle vuorovaikutukselle (Ruuskanen 2002). Ellosen ja Korkiamäen (2006) mukaan nuorten kohdalla yksi sosiaalisen pääoman rakenteellinen tekijä on vanhempien koulutus. Toiseksi kognitiivinen ulottuvuus tarkoittaa organisaation sisäisen, yhteisen kielen, yhteiset koodit ja tulkinnat sekä yhteisen organisaatiokulttuurin. Kolmanneksi ovat henkilösuhdeulottuvuudet, joka pitää sisällään luottamuksen, yhteisön normit, velvoitteet, sopimukset, siis kaiken identifioitumisen kyseiseen yhteisöön. (Hahapiet & Ghosan 1998, Tsai & Ghosan 1998, Kajanoja & Simpura 2000, Ilmonen 2000). Luottamusta voidaan pitää sosiaalisen pääoman lähteenä tai tuotoksena. Ellonen ja Korkiamäki (2006) käyttävät käsitettä asenteellinen piirre, jolla he tarkoittavat samoja teemoja kuin henkilösuhdeulottuvuudet. Asenteellinen piirre on myös turvallisuuden tunnetta, sosiaalista tukea, kodin ja koulun ilmapiiriä, arvoja, asenteita ja arvostuksia. Hjerppen (1998) mukaan sosiaalinen pääoma muodostuu ihmisten välisissä institutionaalisissa suhteissa. Se on näin yhteiskunnan institutionaaliseen rakenteeseen ja sen toimivuuteen liittyvä käsite. Sana pääoma viittaa Ruuskasen (2000) mukaan toimintaan, jossa sosiaalisilla resursseilla, taidoilla ja asemalla on merkitystä. Sosiaalisen pääoman tarkastelutasot ovat mikrotaso, mesotaso, makrotaso ja metataso. Mikrotasolla tarkoitetaan yksilöiden,

17 17 yritysten, organisaatioiden muodostamaa ja käytettävissä olevaa suhdeverkostoa sen rakennetta, kykyä luottaa ja herättää luottamusta ja kykyä saavuttaa hyötyä sosiaalisissa tilanteissa. Mesotaso ovat lähiyhteisöt ja identiteettiryhmät, verkostot ja vastavuoroisuuden normit, paikkalainen luottamus ja rajoittunut solidaarisuus. Makrotasolla tarkoitetaan yhteiskuntaa, formaaleja ja informaaleja instituutioita, yhteiskunnan segmentoitumista ja luottamuksen yleistyneisyyttä. Makrotasolla kohteena on politiikka ja poliittiset ohjelmat kuten maatalouspolitiikka, koulutuspolitiikka ja talouspolitiikka. (Väärälä 2000). Putmanin (1993) mukaan hyvä taloudellinen tilanne korreloi myös sosiaalisen pääoman kanssa. Metatasolla tasolla tarkoitetaan kulttuurista uppoutumista, rakenteistumista kulttuureihin. Tässä hankkeessa tarkastelutasot ovat mikro- ja mesotaso. Sosiaalisen pääoman lähteitä ovat Ruuskasen (2001) mukaan yksilön valistunut rationaalisuus, yhteisön vastavuoroisuuteen perustuvat normit, horisontaaliset ja vertikaaliset verkostot sekä yhteiskunnan laki ja oikeus, konfliktien säätely ja avoin tiedonvälitys. Oppilaitoksessa sellaiset normit, jotka edellyttävät luopumista lyhyen tähtäimen omasta edusta kollektiivisen edun nimissä, estävät toisten vapaamatkustamista ja edistävät sosiaalisen pääoman muodostumista. Normien rikkomisesta tulee seurata kuitenkin aina sanktio. Normien ylläpito edellyttää kuitenkin yhteisön sisäisiä tiiviitä verkostoja. Kun yhteisön jäsenet tuntevat toisensa ja pitävät toisiinsa yhteyttä, voi yhteisö kollektiivisesti rankaista yhteisössä muodostuneita normeja vastaa rikkonutta jäsentään.(coleman 1990). Hahapiet & Ghosan (1998) mukaan sosiaalista pääomaa muodostuu yhdistelyn ja vaihdannan kautta. Jotka edellyttävät mahdollisuutta yhteydenpitoon ja näkemystä siitä, mikä uusi osaamispääoma on nimenomaan tässä yhteisössä erityisen arvokasta saavuttaa ja tavoiteltavaa. Sosiaalisen pääoman muodostamiseksi tarvitaan vielä motivaatiota osaamispääoman vaihtoon ja yhdistämiseen. Tarvitaan vielä osaamista, jota saamisen vaihdanta ja yhdistäminen edellyttävät. Tutkimusten (Hahapiet & Ghosan 1998, Putman 2000, Rajakaltio 2005, Ellonen & Korkiamäki 2006) mukaan sosiaalinen pääoma syntyy vastavuoroisessa vuorovaikutuksessa. Sosiaalinen pääoma syntyy kuitenkin toimintaympäristössä kuten perheessä tai asuinalueella (Ellonen & Korkiamäki). Avoimen dialogin lähestymistavalla ja menetelmällä yhteisöön kertyy sosiaalista pääomaa, joka

18 18 helpottaa yksilön ja yhteisön välistä vuorovaikutusta ja lisää yhteisön jäsenten välistä luottamusta ja yhteisön tiiviyttä. Luovuutta syntyy luottamuksen ilmapiirissä. Luottamuksen syntyminen edellyttää jaettua kulttuurista ymmärrystä ja konkreettista vuorovaikutusta ihmisten kanssa. (Ilmonen 2000): Bolino ym. (2002) mukaan sosiaalisen pääoman muodostumisen kannalta merkitystä on lojaalisuus organisaatiota, sen tehtävää ja toimijoita kohtaan, yhteisten sopimusten noudattaminen, yhteisöön kiinnittyminen, aktiivinen osallistuminen yhteisön toimintaan ja julkinen sitoutuminen organisaatioon. Suotuisa organisaatiokäyttäytyminen edistää sosiaalisen pääoman muodostumista organisaatioon ja kertyvä pääoma edistää suotuissa organisaatiokäyttäytymistä. Toisaalta taas sosiaalinen pääoma voi jäädä tietyn yhteisön ominaisuudeksi ja ei leviä tasaisesti koko yhteiskuntaan. Sosiaalinen pääoma saa Putmanin (2000) mukaan ihmiset ymmärtämään, että he ovat pohjimmiltaan riippuvaisia toisistaan. Osallistuvat ihmiset ottavat tekemisissään huomioon myös toiset. He ovat vähemmän kyynisiä ja empaattisempia toisten murheille. Kouluorganisaatiot ovat paikkoja, joissa luodaan perustaa sosiaalisen pääoman rakentamiselle. Oppiminen ja tässä hankkeessa ammattikorkeakoulussa oppiminen tuottaa sinällään sosiaalista pääomaa. (Poikela 2005.) 5.4 Sosiaalinen pääoma ja opiskelukyky Sosiaalinen pääoma liittyy siis henkiseen hyvinvointiin, joka on suhteessa opiskelukykyyn. Opiskelukyvyllä tarkoitetaan laajaa mallia, jossa osatekijöinä ovat opetus- ja ohjaustoiminta, opiskeluympäristö, opiskelutaidot ja opiskelijan terveys ja voimavarat (Kunttu & Huttuinen 2009). Jussi Rauvola ja Matti Uusitupa sanovat opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä, opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille (2009) kirjassa, että ilo ja hauskuus voivat hyvin vain luottamuksen vallitessa, kun jokainen tietää velvollisuutensa ja oikeutensa. Lisäämällä sosiaalista pääomaa voidaan vaikuttaa syrjäytymistä ehkäisevästi, jolloin vaikutetaan opiskelun keskeyttämiseen, nuorisotyöttömyyteen ja mielialaongelmiin (Ellonen& Korkiamäki 2006). Sosiaalisen pääoman yhteydessä puhutaan suojaavista tekijöistä, kun syrjäytymisen yhteydessä riskitekijöistä. Suojaavat tekijät voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Jos suojaavia tekijöitä on paljon ja ne toimivat hyvin ja myös selviytymismahdollisuudet ovat paremmat. Sisäisiä suojaavia tekijöitä ovat fyysinen terveys ja perimä, myönteiset varhaiset ihmissuhteet, itsetunto, hyväksytyksi tulemisen tunne, ongelmanratkaisutaito, ristiriitojen käsittelytaito, vuorovaikutustaidot, mahdollisuus toteuttaa itseään sekä kyky luoda ja ylläpitää ihmissuhteita. Ulkoisia

19 19 suojaavia tekijöitä ovat sosiaalinen tuki, koulutusmahdollisuudet, työ tai toimeentulo, turvallinen elinympäristö, kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet. Ulkoinen suojaava tekijä on siis yhteisö, ja siihen osallistuminen. Osallistumisella yhteisön toimintaan jäsen saa jossain määrin kosketuksiin yhteisössä syntyvään osaamiseen ja käytäntöihin kytkeytyvää hiljaista tietoa. Yhteisö voi olla myös riskitekijä, mutta kun puhutaan yhteisön sosiaalisesta pääomasta, puhutaan suojaavasta tekijästä. Verkostoteorian mukaan sosiaalinen pääoma kasautuu sosiaalisen suhdeverkon optimoinnin ja verkostokeskeisen aseman hankkimisen tuloksena. Tärkeää olisikin analysoida sosiaalisia verkostoja ja niiden normeja (Ilmonen 2000). Tällöin organisaatiossa osaaminen jaetaan kaikkien käyttöön. Se on tiedon, mutta myös kokemuksen jakamista yhdessä. Sosiaalisen pääoman tuotokset Ruuskasen (2001) mukaan ovat kulutushyödyt, joilla tarkoitetaan luottamuksen ja kommunikaation tuottamaa välitöntä mielihyvää. Pääomahyödyt, jotka liittyvät yhteistoiminnan helpottumiseen, toimintojen koordinointiin, liiketoimintakustannusten alenemiseen tai sosiaaliseen tukeen. Pääomahyödyt ovat niitä, joita ammattikorkeakoulussa tuotetaan, mutta niiden ilmenemismuotoja ovat osin syvällinen ja laaja-alainen ammattiosaaminen, oman tietoperustan kehittäminen, potilaan/asiakkaan ja hänen perheensä tarpeen mukainen kohtaaminen, yhteistyöosaaminen lisääntyminen ja kustannustehokas ajattelu. Kuitenkaan Korhosen (2005) mukaan ei ole selkeästi määriteltävissä missä määrin ja millä tavalla verkostoissa on sosiaalista pääomaa. 5.5 Sosiaalinen pääoma ja mielenterveyden edistäminen Terveyden edistämisessä otetaan usein huomioon vain ihmisen fyysinen pääoma sekä osaamispääoma. Mielenterveyden edistäminen on terveyden edistämistä ja mielenterveyden edistämisen näkökulmasta sosiaalinen pääoma on tärkeä. Mielenterveyden määritelmässä on alettu yhä enemmän korostaa positiivista mielenterveyttä, jolloin mielenterveys nähdään resurssina. Positiivinen mielenterveys on elämän kivijalka, joka mahdollistaa elämänilon ja toivon. Tunnetasolla mielenterveys on hyvinvoinnin kokemista. Positiivinen mielenterveys tarkoittaa hyvinvoinnin kokemista ja tunnetta voimavaroista. Voimavaroihin kuuluvat hyvä itsetunto, sosiaaliset taidot, optimismi, itsenä hallinta ja sen tunne. Se on kykyä muodostaa, ylläpitää ja kehittää

20 20 vastavuoroisia ihmissuhteita ja kykyä selviytyä vastoinkäymisistä (Heiskanen 2002 Sosiaali- ja terveysministeriö 2009). Hosmanin (1997) mukaan positiivinen mielenterveys on osa funktionaalista mielenterveyden mallia jolloin mielenterveys kuvataan henkilön käytössä olevien resurssien, mielenterveyttä edistävien tekijöiden ja mielenterveyden seurausten avulla. Mielenterveyden edistämistyössä painoarvoa saa ennen kaikkea sosiaalinen pääoma (McKenzie 2005). Sosiaalisen pääoman yhteydessä puhutaan suojaavista tekijöistä, kun syrjäytymisen yhteydessä riskitekijöistä. Suojaavat tekijät voivat olla sisäisiä tai ulkoisia. Jos suojaavia tekijöitä on paljon ja ne toimivat hyvin ja myös selviytymismahdollisuudet ovat paremmat. Sisäisiä suojaavia tekijöitä ovat fyysinen terveys ja perimä, myönteiset varhaiset ihmissuhteet, itsetunto, hyväksytyksi tulemisen tunne, ongelmanratkaisutaito, ristiriitojen käsittelytaito, vuorovaikutustaidot, mahdollisuus toteuttaa itseään sekä kyky luoda ja ylläpitää ihmissuhteita. Ulkoisia suojaavia tekijöitä ovat sosiaalinen tuki, koulutusmahdollisuudet, työ tai toimeentulo, turvallinen elinympäristö, kuulluksi tuleminen ja vaikuttamismahdollisuudet. Ulkoinen suojaava tekijä on yhteisö, ja siihen osallistuminen. Osallistumisella yhteisön toimintaan, sen jäsen saa jossain määrin kosketuksen yhteisössä syntyvään osaamiseen ja käytäntöihin kytkeytyvää hiljaista tietoa. Yhteisö voi olla myös riskitekijä, mutta kun puhutaan yhteisön sosiaalisesta pääomasta, puhutaan suojaavasta tekijästä. Sosiaalinen pääoma muotoutuu lähiyhteiskunnassa, sosiaalisesta verkostosta, säännöistä sekä keskinäisestä luottamuksesta, jotka mahdollistavat yhteistoiminnan yhteisen hyvän puolesta. Tutkimus on osoittanut, että sosiaalinen pääoma on yhteydessä taloudelliseen kasvuun, vähentyneeseen rikollisuuteen, sosiaaliseen koheesioon sekä parempaan mielenterveyteen. 5.6 Sosiaalinen pääoma ammattikorkeakoulukontekstissa Sosiaalista pääomaa opiskeluyhteisössä mitataan yhteisöllisyytenä, opiskelijoiden osallistumisena, tasa-arvona ja yhdenvertaisuutena sekä fyysisenä ympäristönä. Opiskelijoiden arvostaminen, sosiaalinen tuki, kannustaminen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ja kuulluksi tuleminen ovat osa sosiaalista pääomaa. Ryhmässä on mahdollista syntyä luottamusta sen jäsenten välillä (Korhonen 2005, Rajakaltio2005). Opetuksessa tärkeää ovat vuorovaikutteiset ja osallistavat opetus-, opiskelu- ja arviointimenetelmät

Sosiaalisen pääoman mittaria kehittämässä ammattikorkeakouluihin

Sosiaalisen pääoman mittaria kehittämässä ammattikorkeakouluihin 1 Sosiaalisen pääoman mittaria kehittämässä ammattikorkeakouluihin Tutkijayliopettaja Päivi Vuokila-Oikkonen, paivi.vuokila-oikkonen@diak.fi & Tutkimusjohtaja Sakari Kainulainen, sakari.kainulainen@diak.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen pääoma ammattikorkeakoulussa

Sosiaalinen pääoma ammattikorkeakoulussa Sosiaalinen pääoma ammattikorkeakoulussa Päivi Vuokila-Oikkonen, terveydenhuollon opettaja, terveystieteiden tohtori tutkijayliopettaja sposti: etunimi.sukunimi@diak.fi Syrjäytyminen-sosiaalinen pääoma

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat

Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat Syrjäytymisvaarassa olevat korkeakouluopiskelijat Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Campus Conexus -projekti Campus Conexus -projekti 2009-2012 toimiva ESR-rahoitteinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen

MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen MYÖNTEINEN TUNNISTAMINEN näkökulma lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen Välittämisen koodi RoadShow 10.3.2015 Seinäjoki Elina Stenvall, tutkija Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmä (SPARG)

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.

Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana. Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9. Yhdessä rakennettu leikki Leikki lasten toimintana Mari Vuorisalo Kirkon lastenohjaajien valtakunnalliset neuvottelupäivät 16.9.2011, Lahti Sisältö Sosiologinen näkökulma leikin ja lapsuuden tutkimukseen

Lisätiedot

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Suomi palkkatyön yhteiskuntana Harri Melin Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto Nopea muutos Tekninen muutos Globalisaatio Työmarkkinoiden joustot Globalisaatio ja demografinen muutos Jälkiteollisesta

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014

Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Miten työyhteisökokemus synnyttää asiakaskokemuksen? Merja Fischer Merja@posemotions.com Seinäjoki 8.5.2014 Ihmiset haluavat olla synny0ämässä jotain itseään suurempaa. Työelämän arvot vastuu on jokaisella

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori

Sosiaalisesti kestävä kehitys. Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalisesti kestävä kehitys Sakari Karvonen Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja talouden osasto Osastojohtaja, tutkimusprofessori Sosiaalinen kestävyys Yhteiskunnan sosiaalinen kestävyys tärkeä strateginen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa

Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Tolkkua maailman ymmärtämiseen Maailmankansalaisen eväät koulussa ja opetuksessa Kun kulttuurit kohtaavat - opettajana monikulttuurisessa oppimisympäristössä - seminaari, SOOL, Helsinki 11.3.2011 Jari

Lisätiedot

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää?

Osallisuus, osallistuminen ja yhteisöllisyys: hankkeita, projekteja vai arkista elämää? Lasten marginalisoitumisen ehkäisy paikkalähtöisen osallistumisen keinoin (SA134949) Lasten ja nuorten marginalisaatioriskin hallinta varhaisen tunnistamisen avulla (SA264436) OSATUTKIMUS II: Lasten ja

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet

PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet PÄIHDEKUNTOUTUJA KANSANOPISTO-OPISKELIJANA - haasteet ja mahdollisuudet Yhteiskunnallinen ja yksilöllinen tarve työn lähtökohtana Viittakivi toimintaympäristönä Uusien rahoituskanavien ja hallintomallien

Lisätiedot

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät

Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala. Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät Korkeakouluopintoihin kiinnittyminen yksilön ja yhteisön asia Campus Conexus Marita Mäkinen & Johanna Annala Tampere 28.1. 2011 Opintoasiainpäälliköiden talvipäivät University connecting people? Campus

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus

HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus HYVINVOIVAT KAINUULAISET Hyvinvoinnin asiantuntijatyöskentely 17.3.2014 Klo 08.30-12 Scandic Hotel Kajanus Aikataulu 08.30 Aamukahvit 09.00 Tervetuloa ja esittäytymiskierros 09.05 Hyvinvoinnin määritelmä,

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa IV - Kuka tarvitsee syrjintää, erotteluja? Syrjäyttämistä, syrjäytymistä? Mitä

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15

2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 Sisällys Esipuhe... 10 1. Johdanto... 11 2. Sosiologian ja kasvatussosiologian peruskäsitteitä... 15 2.1 Sosiaaliset rakenteet... 15 2.2 Yhteisö... 17 2.3 Yhteiskunta... 22 2.4 Ryhmä... 24 2.5 Organisaatio...

Lisätiedot

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1

OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA. Heini Pietilä 11.4.2012 1 OPISKELUHYVINVOINTITYÖ JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUSSA Heini Pietilä 11.4.2012 1 HYVINVOINTITYÖN TAVOITE Tavoitteena on edistää opiskelijan terveyttä ja opiskelukykyä sekä opiskeluyhteisöjen hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Sosiaalinen pääoman ammattikorkeakoulussa

Sosiaalinen pääoman ammattikorkeakoulussa Sosiaalinen pääoman ammattikorkeakoulussa Päivi Vuokila-Oikkonen, tutkijayliopettaja, terveydenhuollon opettaja, terveystieteiden tohtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu, hyvinvointipalveluttutkimusohjelma,

Lisätiedot

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö

Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina. Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Ehkäisevä työ kustannuksia säästävänä investointina Jukka Mäkelä lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö Taloudellinen ja sosiaalinen vauraus Taloudellinen vauraus:

Lisätiedot

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013. Aulikki Kananoja SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS 10.9.2013 Aulikki Kananoja SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KÄSITTEESTÄ (1) Kaksi lähestymistapaa: Toiminnallinen: se osa

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet?

Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Oppimisen ongelmien seuraukset tiedetään tunnistetaanko oppimisen vaikeudet? Johanna Korkeamäki Tutkija-kehittäjä, VTM 5.3.2015 1 Tervetuloa oppimisen ihmeelliseen maailmaan Oppiminen itsessään on yksi

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt

Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti. Ikäjohtaminen nyt Johtamisen kehittämisverkosto 12.9.2012 Pauli Juuti Ikäjohtaminen nyt Ikäjohtaminen Ikä kuvaa elämää Kun emme saa elämän monisärmäisestä virtaavuudesta kiinni puhumme iästä ja tämän objektivoinnin kautta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla

Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla Sosioekonomiset syrjäytymisriskit ja niiden kasautuminen nuorilla aikuisilla (ilari.ilmakunnas@thl.fi) Tohtorikoulutettava, Turun yliopisto & Vieraileva tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Nuorten

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen Kuntoutussymposium 2009 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus 5.11.2009 Tiina Airaksinen, YTM, projektipäällikkö, ry / CP-ikä/kunto-projekti

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo 28.10.2014 Helsinki OMA OPPIMINEN JA KSL - palveluksessa 1981 1984 - koulutussuunnittelija, lyhytkursseista

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ

KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ KANSAINVÄLISTYMISMAHDOLLISUUK- SIEN TASA-ARVO KOULUTUKSEN KENTÄLLÄ Ammattikoulutuksen kansainvälisyyspäivät Tallinna 7.11.2012 Projektitutkija Taru Siekkinen Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen

Kommentti Yksilön ääni -kirjaan. Timo Hämäläinen Kommentti Yksilön ääni -kirjaan Timo Hämäläinen Maailmantalouden murros ja hyvinvointivaltion haasteet dominoivat yhteiskunnallista keskustelua - arkielämän hyvinvoinnin murros jäänyt huomiotta Talous

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Syrjäytymisen syyt ja seuraukset Suomessa

Syrjäytymisen syyt ja seuraukset Suomessa Syrjäytymisen syyt ja seuraukset Suomessa Ullamaija Seppälä Sosiaalipolitiikan professori Valtiotieteellinen tiedekunta Esityksen juoni Miten syrjäytyminen on ymmärretty miten se ilmenee Mitä syitä syrjäytymiseen

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko

Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Osallisuutta edistämällä nuorten arkeen pitävä turvaverkko Reija Paananen, FT, tutkija Sokra/Pohjois-Suomi Diakonia-ammattikorkeakoulu 11.11.2015 Jos jonkun säikäyttää liian monta kertaa, hän muuttuu näkymättömäksi.

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Parempi työelämä uudelle sukupolvelle strategia 2013 2016 1 Kannen kuva: Samuli Siirala ISBN 978-952-5628-61-6 2 Visio: Parempi työelämä uudelle sukupolvelle Akavan opiskelijat ovat olemassa jotta uusi

Lisätiedot

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos

Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos Raija Väisänen Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ KOULUTUS TUTKIMUS "Yhteiskuntatieteiden laitoksen toiminta-ajatus kiinnittyy tiedeyliopistoperinteeseen, jossa

Lisätiedot

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot