MALMIN ASEMAKESKUKSEN TOIMIJAKARTOITUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MALMIN ASEMAKESKUKSEN TOIMIJAKARTOITUS"

Transkriptio

1 Vastaanottaja Tero Santaoja Lähiöprojekti Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsingin kaupunki Asiakirjatyyppi Loppuraportti Päivämäärä LOPPURAPORTTI MALMIN ASEMAKESKUKSEN TOIMIJAKARTOITUS

2 2 SISÄLTÖ 1. Lähtökohdat ja tavoitteet Tausta ja tavoitteet Aluerajaus 4 2. Nykytila-analyysi Saavutettavuus ja vaikutusalue Liikenneyhteydet Asukkaat Työpaikat ja yritykset Palvelut Kauppa Kiinteistönomistus ja kiinteistöjen käyttö Pysäköintitarpeet ja käyttö Kaupunkikuvallinen nykytila-analyysi Tulevaisuuskuva SWOT Ostovoima ja liiketilan tarve Alueen kehittämissuunnitelmat Yhteenveto ja vaihtoehtoiset kehityskuvat Osallisten tahtotilan kartoittaminen Alueen toimijoiden työpaja Kiinteistönomistajien työpaja Näkemys yhteistyöstä Kiinteistöomistajahaastattelut Kaupallinen ja toiminnallinen visio Malmin brändi Malmin visio Ehdotukset alueen kehittämisen jatkotoimenpiteiksi Keskeiset kehittämistoimenpiteet Benchmark kohteita Hallintomalli kehittämisen organisoimiseksi Jatkoselvitystarpeet Liitteet 48

3 3 1. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 1.1 Tausta ja tavoitteet Helsingin kaupungin lähiöprojekti kehittää esikaupunkeja kantakaupungin kanssa tasaveroisina kaupunginosina sekä tekee tunnetuksi alueiden omia vetovoimatekijöitä. Lähiöprojekti on kaupungin virastojen yhteistyöprojekti, jossa korostetaan kumppanuutta ja asukasosallisuutta. Projekti toimii kaupunginhallituksen alaisuudessa ja sen toiminta-alueena on Helsingin koko esikaupunkivyöhyke. Elinkeinojen kehittäminen esikaupunkialueilla on tärkeää. Lähiöprojekti edistää esikaupunkien elinkeinotoiminnan kehittämistä elinkeinostrategian mukaisesti. Elinkeinostrategian sisältämässä elinkeinopolitiikan kehittämisvalinnoissa (toimenpide 9.) todetaan, että: "Tulevat raideliikenteen solmukohdat luokitellaan liikenne- ja asiakasvirtojen näkökulmasta. Merkittäviä solmukohtia kehitetään monipuolisen yritystoiminnan alueina ja muita asemanseutuja paikallisten lähipalveluiden keskittyminä yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden kanssa". Tämän työn tavoitteena oli selvittää Malmin asemakeskusalueen toimijarakenne ja kaupallinen rakenne sekä analysoida lähtökohdat alueen elinkeinojen kehittämiselle jatkossa. Tavoitteena oli myös haastatella eri toimijoita alueen tahtotilan selvittämiseksi. Keskeisinä kysymyksinä oli muun muassa arvioida alueen tulevaisuuden näkymiä yritysten toimimisen ja sijoittumisen kannalta, alueen yritystoiminnan yhteistyön mahdollisuuksia sekä selvittää kaupungin näkökulma Malmin alueen kehittämiselle. Koillis-Helsingissä sijaitseva Malmi on noin asukkaan aluekeskus, joka sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Tulevaisuudessa alue kytkeytyy entistä vahvemmin niin lentokentän kuin Helsingin keskustankin suuntaan. Alueella on myös hyvä palvelustruktuuri, kun suurin osa kaupallisista palveluista on sijoittunut juna-aseman läheisyyteen. Malmin kehittämispotentiaali on hyvin merkittävä. Aluetta tulee suunnitelmallisesti kehittää aluekeskuksena ja sen vetovoimaisuutta tulee lisätä niin asumisen, työpaikkojen kuin kaupankin osalta. Tärkeää on myös vahvistaa suunnittelu- ja toteutusmalleja, joiden avulla parannetaan yritysten toimintakentän ja julkisen ympäristön laatua sekä luodaan tahtotilaa yhteiselle paikalliselle toiminnalle. Vahvistamalla toimintamalleja, joiden avulla alueen asukkaat, yrityselämä ja kaupunki sitoutuvat yhteisiin kaikkia hyödyttäviin päämääriin luodaan vahva pohja Malmin tulevaisuudelle. Työ jakautuu viiteen eri osakokonaisuuteen: nykytila-analyysiin, tulevaisuuskuvaan, osallisten tahtotilan kartoittamiseen, kaupalliseen ja toiminnalliseen visioon sekä ehdotuksiin alueen kehittämisen jatkotoimenpiteiksi. Työstä on vastannut projektipäällikkö Tiina Kuokkanen :stä ja työhön osallistuivat Kyösti Pätynen, Mari Pitkäaho, Katharina Mead, Jouko Kunnas, Eero Salminen, Hannes Häkkinen ja Maarit Vuorela (Ramboll Management Consulting). Helsingin kaupungilla tilaajan edustajana on toiminut projektipäällikkö Tero Santaoja Lähiöprojektista. Työtä varten perustettiin erillinen ohjausryhmä, joka ohjasi ja kommentoi työtä tarpeen mukaan. Ohjausryhmän jäseninä toimivat johtava yleiskaavasuunnittelija Anne Karlsson, liikennesuunnittelija Taneli Nissinen, arkkitehti Elias Rainio, yleiskaavasuunnittelija Salla Ahokas sekä arkkitehti Tuula Helasvuo kaupunkisuunnitteluvirastosta, elinkeinoasiamies Kimmo Heinonen ja projekti-insinööri Max Takala talous - ja suunnittelukeskuksesta, tonttiasiamies Henna Vennonen kiinteistövirastosta, aluesuunnittelija Virpi Vertainen rakennusvirastosta sekä turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö vs. Matti Koskinen hallintokeskuksesta. Työ on tukenut myös Malmin kehittämistyöryhmän toimintaa. Työryhmä toimii hallintokuntien välisenä keskustelu- ja kehittämisfoorumina Malmin alueen toimenpiteiden organisoimiseksi ja kohdentamiseksi. Malmi tarvitsee aluelähtöistä ja koordinoitua elinkeinojen kehittämistä. Keskeisenä tekijänä toimivan asemakeskusalueen kehittämisessä on alueen toimijoiden organisoitunut ja innokas osallistuminen yhteiseen kehittämisprosessiin. Tämä selvitys antaa hyvän pohjan toiminnan rakentamiselle ja jatkamiselle.

4 4 1.2 Aluerajaus Selvityksen ydinalue on varsinainen asemakeskuksen alue. Tämän lisäksi huomioidaan riittävällä tarkkuudella myös muut keskuksen kaupalliset korttelit, tärkeimmät liikekadut sekä toimistotalot radan varrella. Tarkastelualueen rajaus on esitetty seuraavalla kartalla. Tarkastelun kohteena ovat erityisesti torit ja aukiot, radan eri puolilla sijaitsevat kauppakeskukset, niitä yhdistävä jalankulkusilta sekä linja-autoaseman ympäristö. Kuva 1 Tarkastelualue Pohjakartat Logica/Maanmittauslaitos

5 5 2. NYKYTILA-ANALYYSI 2.1 Saavutettavuus ja vaikutusalue Malmin vaikutusalue on melko paikallinen ja sitä rajaavat pääosin kilpailevat, suuremmat kaupan ja palveluiden keskittymät. Malmin joukkoliikennesaavutettavuus on hyvä radan suuntaisesti, mutta autosaavuttavuuden osalta Malmi on syrjässä sitä ympäröiviltä pääliikenneväyliltä (Kehä I, Lahdenväylä, Tuusulanväylä, Kehä III). Jos Malmia verrataan esimerkiksi Helsingin toiseen aluekeskukseen, Itäkeskukseen, joka sijaitsee Kehä I:n ja metron varrella, on Malmi saavutettavuudeltaan selvästi heikommassa asemassa. Tämä vaikuttaa osaltaan Malmin kehittämismahdollisuuksiin. Todennäköisesti Malmi tulee jatkossakin olemaan Itäkeskukseen verrattuna vaikutusalueeltaan pienempi. Seuraavassa kuvassa (Kuva 2) on esitetty Malmin vaikutusalue asiointitodennäköisyyden mukaan (ns. Huffin malli). Asiointitodennäköisyysmallissa on huomioita Malmin ja kilpailevien keskittymien liiketilan pinta-ala vetovoimatekijänä, asukkaiden sijainti sekä etäisyys todellista tieverkkoa pitkin. Joukkoliikennesaavutettavuutta ei ole huomioitu. Kartasta nähdään, että Malmilla asioidaan lähialueilta suurella todennäköisyydellä: kartassa kuvatuilta punaisilta alueilta asioidaan Malmilla vähintään 50 prosentin todennäköisyydellä. Malmilaiset ovatkin perinteisesti asioineet uskollisesti oman alueensa keskuksessa. Malmin kaupallinen keskus on houkutteleva pääasiassa Malmin, Tapanilan, Pukinmäen ja Puistolan väestölle. Kuvasta myös nähdään, kuinka Malmin vetovoima laskee nopeasti lähivaikutusalueen ulkopuolella ja pääliikenneväylien läheisyydestä todennäköisyys asioida Malmilla on hyvin pieni. Kuva 2 Malmin vaikutusalue asiointitodennäköisyysmallin mukaan kuvattuna Pohjakartat Logica/Maanmittauslaitos Seuraavassa kuvassa (Kuva 3) on lisäksi esitetty Malmin vaikutusalueen rajaus Helsingin tilastoalueiden rajoja noudatellen. Vaikutusalue on rajattu näin, jotta voidaan hyödyntää tilastoalueiden väestöennusteita. Vaikutusalue on jaettu lähivaikutusalueeseen (1. vaikutusalue) ja toissijaiseen vaikutusalueeseen (2. vaikutusalue). Todennäköisyys asioida Malmilla on tällä hetkellä pieni toissijaiselta vaikutusalueelta. Kyseisen alueen asukkaat ovat kuitenkin potentiaalisia asiakkaita Malmin kannalta, jos Malmin palvelutarjonta olisi nykyistä houkuttelevampi.

6 6 Malmin ensisijaiseen vaikutusalueeseen kuuluvat Helsingin piirijakojärjestelmän mukaiset alueet Pihlajamäki, Pukinmäki, Ylä-Malmi, Ala-Malmi, Malmin lentokenttä, Tapaninvainio ja Tapanila. Toissijaista vaikutusaluetta ovat Patola, Veräjämäki, Veräjälaakso, Itä-Pakila, Tuomarinkartano, Latokartano, Viikin tiedepuisto, Viikinmäki, Pihlajisto, Tattariharju, Siltamäki, Töyrynummi, Tapulikaupunki, Puistola, Heikinlaakso, Tattarisuo, Jakomäki ja Kivikko. Kuva 3 Malmin vaikutusalueet Helsingin tilastoalueiden mukaan rajattuna Pohjakartat Logica/Maanmittauslaitos. 2.2 Liikenneyhteydet Malmilla pysähtyvät I, K, N ja T - junat joiden vuorotiheys on arkisin 7-12 minuuttia ja matkaaika keskustaan n minuuttia. Liityntäpysäköintiin tarkoitettuja autopaikkoja on 114 kpl ja pyöräpaikkoja noin 520 kpl. Liityntäpysäköintiä varten tarvitaan aikuisen matkakortti ja pysäköintiaika on 12 tuntia. Lisäksi kauppakeskusten yhteydessä on parkkihalleja ja pysäköintitilaa (ks. kappale 2.8.). Kuvassa 4 on esitetty Malmin joukkoliikenneyhteydet. Kuva 4 Malmin joukkoliikenneyhteydet (Lähde: Malmia rikastamassa raportti, Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto)

7 7 Seuraavassa kartassa (Kuva 5) on esitetty joukkoliikenne-, kävely- ja pyöräilysaavutettavuus 15 minuutin matka-ajalla (klo 17 arkipäivänä). Radansuuntainen joukkoliikennesaavutettavuus (15 min) ulottuu etelässä Pasilaan ja pohjoisessa Vantaan Rekolaan saakka, mutta asiointi näin kaukaa on epätodennäköistä, sillä lähempää löytyvät vastaavat palvelut kuin Malmilta. Kuva 5 Joukkoliikenne-, pyöräily- ja jalankulkusaavutettavuus 15 min matka-ajalla (Lähde: HSL matka-aikakartta, mak.hsl.fi, haettu ) Seuraavassa kartassa (Kuva 6) on esitetty joukkoliikennesaavutettavuus Koillis-Helsingissä. Kartan pohjaväri ilmoittaa matka-ajan minuutteina. Värejä vastaavat minuuttilukemat ja enintään kyseisen matka-ajan päässä kohteesta asuvien ihmisten ja työpaikkojen määrä on esitetty taulukossa. Joukkoliikennesaavutettavuus pohjois-etelä-suunnassa radan suuntaisesti on erinomainen. Joukkoliikennesaavutettavuus poikittaissuunnassa on heikompi, mutta tilanne paranee, kun Jokeri2 alkaa kulkea Kuva 6 Joukkoliikenteen matka-ajat, väkimäärät ja työpaikat (Lähde: HSL matka-aikakartta, mak.hsl.fi, haettu )

8 8 Ajoneuvomäärien perusteella Malmin vilkkaimmat tiet ovat Malminkaari, Kirkonkyläntie ja Latokartanontie. Keskimääräinen vuorokausiliikennemäärä Malmin eri tieosuuksilla on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 7). Kuva 7 Liikennemäärät Malmilla (ajoneuvoa/vuorokausi) (Lähde: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto) 2.3 Asukkaat Asemakeskusalueen läheisyydessä 500 metrin säteellä eli ns. kassinkantomatkan päässä asuu noin 4400 asukasta (2011). Tarkastelualueella (punaisten viivojen sisään jäävä alue, ks. kuva 8) väestömäärä on 1800 ja työpaikkamäärä Tarkastelualueen asunnoista valtaosa on kaupungin vuokra-asuntoja.

9 9 Kuva 8 Väestö (Lähde: Tilastokeskus Ruututietokanta Pohjakartat Logica/Maanmittauslaitos.) Ensi- ja toissijaisten vaikutusalueiden väestöennusteet pohjautuvat Helsingin väestöennusteeseen (Aluesarjat, Helsingin kaupungin tietokeskus). 1. vaikutusalueen (lähivaikutusalue) väestöennuste on laskeva, kun taas 2. vaikutusalueella (toissijainen vaikutusalue) väestönkasvu vuosien välillä on 4 % luokkaa. Koko vaikutusalueen väestönkasvu jää alle yhden prosenttiyksikön, eli hyvin vähäiseksi. Lukumääräisesti väestö kasvaa noin tuhannella asukkaalla. Väestöennuste vaikutusalueella on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 1). Taulukko 1 Väestö vaikutusalueella (Lähde: Aluesarjat, Helsingin kaupungin tietokeskus) Muutos % 1. Vaikutusalue ,4 % 2. Vaikutusalue ,1 % YHTEENSÄ ,9 % Helsinki ,5 % Ensi- ja toissijaisten vaikutusalueiden ikärakenne verrattuna koko Helsingin ikärakenteeseen vuonna 2012 on esitetty seuraavassa kaaviossa (Kaavio 1) vuotiaiden osuus lähivaikutusalueella on suurempi kuin koko Helsingissä vuotiaat taas ovat aliedustettuja sekä ensi- että toissijaisella vaikutusalueella verrattuna koko Helsinkiin. Alle 17-vuotiaita lapsia alueella taas on suhteellisesti enemmän kuin koko Helsingissä. Todennäköisesti perhekoot ovat Malmin vaikutusalueella hiukan keskimääräistä suurempia ottaen huomioon, että lasten osuus on keskimääräistä suurempi aikuisväestön keskimääräistä pienemmästä osuudesta huolimatta.

10 10 Ikärakenne 2012 Yli 65-vuotiaat 15% 13% 15% vuotiaat 19% 19% 22% vuotiaat 27% 29% 30% vuotiaat 18% 17% 20% 7-17-vuotiaat 0-6-vuotiaat 11% 13% 9% 8% 9% 7% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 1. Vaikutusalue 2. Vaikutusalue Helsinki yhteensä Kaavio 1 Ikärakenne vaikutusalueella (Lähde: Aluesarjat, Helsingin kaupungin tietokeskus) Ensisijaisen vaikutusalueen väestöennuste on laskeva, vaikka alueella on käynnissä joitakin asuinaluehankkeita (Ormuspelto). Suurin pudotus tapahtuu vuotiaiden (-26,3 %) ja vuotiaiden (-17,9 %) ryhmissä. Merkittävin väestölisäys tapahtuu yli 75-vuotiaiden ryhmässä, 40,4 % vuoteen 2022 mennessä. Helsingissä keskimäärin vuotiaiden määrän vastaavalla ajanjaksolla ennustetaan tippuvan 6,6 %, vuotiaiden määrä kasvaa 5,6 % ja yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 35,8 %. Ensisijaisen vaikutusalueen ikärakenne-ennuste on esitetty seuraavassa kaaviossa (Kaavio 2) vuotiaat 7-17 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaavio 2 Ensisijaisen vaikutusalueen ikärakenne-ennuste (Lähde: Aluesarjat, Helsingin kaupungin tietokeskus) Toissijaisella vaikutusalueella vuotiaiden ryhmä pienenee hieman, 5,2 %. Merkittävä väestönkasvu, 55 % vuoteen 2022 mennessä, tapahtuu yli 75-vuotiaiden ryhmässä. Muut ikäluokat pysyvät samalla tasolla. Toissijaisen vaikutusalueen ikärakenne-ennuste on esitetty seuraavassa kaaviossa (Kaavio 3).

11 vuotiaat 7-17 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaavio 3 Toissijaisen vaikutusalueen ikärakenne-ennuste (Lähde: Aluesarjat, Helsingin kaupungin tietokeskus) Yhteenvetona voidaan sanoa, että Malmin lähivaikutusalueen väestö kokonaisuudessaan pienenee, ja vain ikäihmisten määrän ennustetaan kasvavan. Enemmistöt määrittävät kaupunginosien imagoa ja palvelutarjontaa. On vakavasti määritettävä minkälaiseen suuntaan Malmin halutaan kehittyvän, ikäihmisten kaupunginosaksi vai eriikäisten ihmisten alueena. Malmin keskitulot tulonsaajaa kohden on alle vuodessa, kuten oheisesta keskitulokartasta nähdään (kuva 9). Kuva 9 Helsingin keskitulot/tulonsaaja 2010 (Lähde: SeutuCD. Pohjakartat Logica/Maanmittauslaitos.)

12 Työpaikat ja yritykset Malmin asemakeskusalueella on noin 3200 työpaikkaa. Yksityisiä yrityksiä tarkastelualueella toimii noin 260 (pl. kiinteistöosakeyhtiöt) ja julkisia toimijoita noin 27 (Lähde: SeutuCD). Yleisin alueella toimiva yritystyyppi on ravintola, joita on 11 kappaletta. Näistä valtaosa, 52 % on pieniä, 1-5 henkilöä työllistäviä yrityksiä (ks. Kaavio 4). Malmin työpaikoista suurin osa, 12 %, on sosiaali- ja terveysalalla. Muita suuria työllistäviä toimialoja alueella ovat tukku- ja vähittäiskauppa, sekä terveyspalvelut. Suurimpia yksittäisiä työllistäjiä ovat mm. Helsingin kaupunki, poliisilaitos, Insinööritoimisto Olof Granlund ja HOK- Elanto.Malmilla toimii Koillis-Helsingin ainut yrityspankki, joka vetää asiointeja laajasti Pohjois- ja Itä-Helsingistä. Malmilla on 2000-luvulla tapahtunut muutoksia toimijarakenteessa. Poliisi on vähentänyt toimintojaan Malmin kuusikerroksisesta radan länsipuoleisesta toimistotalostaan. Nämä muutokset näkyvät Malmin työpaikkakehityksessä. Työpaikkojen määrä ei ole enää 2000-luvulla kasvanut. 54 Yritysten henkilöstömäärät Malmin asemakeskusalueella hlö 1-hlö 2-5 hlö 6-10 hlö hlö hlö Kaavio 4 Yritysten lukumäärä eri henkilömääräluokissa Malmin asemakeskusalueella (Lähde: SeutuCD) Malmin työpaikka-alue on vahvasti keskittynyt asemakeskusalueelle (Kuva 13). Kuva 10 Työpaikat (Lähde: Tilastokeskus Ruututietokanta Pohjakartat Logica/Maanmittauslaitos.)

13 13 Malmin seudulla toimii kaksi yrittäjäyhdistystä, Malmin seudun yritysyhdistys (MSY ry) ja Koillis- Helsingin yrittäjät ry (KOHY ry). MSY:ssä jäsenyrityksiä on noin 200, joista suuri osa edustaa Tattarisuon pienteollisuusyrityksiä. Haastattelujen perusteella Malmin asemakeskusalueen yrittäjiä ja liikkeenharjoittajia on ollut vaikea houkutella yhdistyksen jäseniksi. Yhdistykseen kuuluu vain noin 30 Malmin asemakeskusalueella toimivaa yritystä. KOHY ry:ssä jäsenyrityksiä vuoden 2013 alussa oli lähes 800, mutta KOHY ry:n toimintakenttänä on Malmin lisäksi Jakomäen alue. Yhteenvetoina voidaan todeta, että Malmilla on paljon pieniä muutaman henkilön työllistäviä yrityksiä. Myöhemmin työpajojen yhteydessä käy ilmi, että yritysten pieni koko vaikuttaa osaltaan niiden mahdollisuuksiin osallistua alueen kehittämiseen. 2.5 Palvelut Malmilla on monipuoliset julkiset peruspalvelut. Suomenkielisiä ala-asteita Malmilla on 7, ruotsinkielisiä yksi ja suomenkielisiä yläasteita kolme. Malmin lukio yhdistyi vuonna 2005 Pohjois- Helsingin ja Suutarilan lukioiden kanssa Koillis-Helsingin lukioksi ja toimii nykyään yhtenä Helsingin medialukiona. Malmin alueella on yli 20 suomen- tai ruotsinkielistä päiväkotia, joista noin puolet sijaitsee asemanseudulla. Perusopetuksen lisäksi Malmilla toimii Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos, Helmi Liiketalousopisto ja Haaga-Helian ammattikorkeakoulu. Malmin kauppatiellä toimii Suomen ympäristöopisto SYKLI, joka tarjoaa ympäristöalan aikuiskoulutusta. Posteja Malmilla on kaksi, joista yksi sijaitsee juna-aseman lähellä ja toinen Tapanilassa radan lähellä. Lisäksi K-Citymarketin kyljessä toimii postin pakettiautomaatti. Palveluiden sijainti on esitetty seuraavassa kartassa (Kuva 14). Kuva 11 Malmin seudun julkiset palvelut (Lähde: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto) Nuorisotaloja Malmin alueella on kaksi. Asemakeskusalueella Malmintorin vieressä sijaitsevan Malmin nuorisotalon toiminta onkin erittäin aktiivista. Myös vanhusten palvelupisteitä on Malmilla kaksi, joista toinen sijaitsee Ala-Malmilla noin 500 m asemalta ja toinen Tapaninvainiossa. Kulttuuri- ja vapaa-ajan toimijoita Malmilla ovat mm. Fallkullan eläintila ja asemakeskuksen välittö-

14 14 mässä läheisyydessä sijaitsevat Malmitalo sekä kirjasto, joka on kävijämäärältään Helsingin kolmanneksi suosituin. Malmilta löytyy monipuolisia liikuntapalveluja. Urheiluhalli sijaitsee lähellä asemaa, Ala-Malmin puolella ja samalla puolella noin 600m asemalta sijaitsee Ala-Malmin liikuntapuisto tenniskenttineen. Hieman kauempana asemalta löytyy jäähalli. Ala-Malmin ja Malmin lentokentän rajalla sijaitsee Malmin lentokentän kuntorata ja Tapaninvainiossa puolestaan sijaitsee urheilukenttä. Lisäksi Malmilla on monipuolinen kuntosaliklusteri, yksityisiä kuntosalipalveluita tarjoavat ainakin FinnBody, EastBody, Malmin Piukat Paikat, Ladymove, Malmi Gym, Tapanilan erä ry:n kuntosali ja uusi 2013 alussa avattu Fitness24Seven. Malmille on sijoittunut runsaasti julkisia sosiaali- ja terveyspalveluita. Malmin sairaalan laajennus ja peruskorjaus valmistuu Sairaalassa tulee olemaan päivystyspoliklinikka, vuodeosasto ja laboratoriopalvelut. Sairaalan yhteydessä toimii myös terveysasema. Malmin muita palveluita ovat mm. TE-toimisto, Sosiaali- ja terveysviraston toimintakeskus, vanhusten palvelukeskus ja Kela. 2.6 Kauppa Malmin kauppa on keskittynyt kahteen kauppakeskukseen asemakeskuksen tuntumaan, Malmin Novaan ja Malmintorille. Malmintori sijaitsee radan luoteispuolella ja Malmin Nova radan kaakkoispuolella. Molemmat on rakennettu Kauppakeskuksissa toimii ketjuliikkeitä ja yksityisiä yrittäjiä. Kivijalkaliikkeitä ja yksityisiä liikkeitä sijaitsee myös Latokartanontiellä ja Kirkonkyläntiellä, joka on perinteisesti ollut Malmin keskeinen kauppapaikka. Kauppakeskusten myötä kaupallinen painopiste on siirtynyt pois bussiterminaalin läheisyydestä kohti kauppakeskuksia ja juna-asemaa. Ketjumyymälät on esitetty kuvassa 12. Kartalla ei näy yksityisiä liikkeitä. Kuva 12 Malmin ketjutoimijat toimialoittain (Lähde: ketjutietokanta Pohjakartat Logica/Maanmittauslaitos.) Malmintori Malmintorin pääomistaja on HOK-Elanto (48 %). Muut Malmintorin omistajat vaihtelevat suurista kiinteistösijoittajista pieniin omat toimitilansa omistaviin yrittäjiin. Autopaikkoja on 445. Kauppa-

15 15 keskuksen ankkuriyritykset ovat Prisma, Lidl, Osuuspankki, Musti&Mirri ja Hesburger. Liikkeitä on 24 kpl. Vuokrattava kokonaispinta-ala on m2. (2011) Malmin Nova Malmin Novan omistaa Bron-Cap Property Holding ja Ruokakesko. Kauppakeskusta on laajennettu 2000 ja Autopaikkoja on Kävijämäärä vuonna 2011 oli 6,5 miljoonaa asiakasta ja myynti oli 74 M. Ankkurit ovat K-Citymarket, Tarjoustalo, KappAhl, Yliopiston apteekki ja Alko. Vuokrattava kokonaispinta-ala on m2. Kauppakeskuksen kolmatta kerrosta saneerataan parhaillaan toimistokäytöstä liiketilaksi, mikä lisää kauppakeskuksen liikepinta-alaa arviolta noin 2000 m2. Myymäläpinta-ala Malmilla on esitetty seuraavassa kuvassa 13. Valtaosa myymäläpinta-alasta on keskittynyt kauppakeskuksiin. Tarkastelualueen myymäläpinta-ala on yhteensä on noin m2. Tämä vastaa esimerkiksi noin puolta niin ikään radan varressa sijaitseva Sellokauppakeskuksen pinta-alasta. Kuva 13 Myymäläpinta-alat Malmilla (Lähde: SeutuCD. Pohjakartat Logica/Maanmittauslaitos.) Yhteenvetona Malmia voidaan luonnehtia paikalliskeskukseksi, jonka palvelutarjonta on hyvä ns. päivittäispalveluiden osalta huomioiden sekä julkiset että yksityiset palvelut. Jos Malmia verrataan kilpaileviin kaupallisiin keskittymiin, kuten Jumboon tai Itäkeskukseen, jää Malmi palvelutarjonnaltaan selvästi vaatimattomaksi. Malmin vaikutusalue kilpaileviin keskittymiin verrattuna onkin huomattavasti paikallisempi, mikä johtuu toisaalta palvelutarjonnan rajallisuudesta ja toisaalta Malmin saavutettavuudesta. Malmi on irrallaan pääliikenneväylistä (Kehä I ja III, Lahden väylä ja Tuusulan väylä), mikä heikentää Malmin autosaavutettavuutta. 2.7 Kiinteistönomistus ja kiinteistöjen käyttö Malmin aseman ympäristössä on kirjava joukko kiinteistönomistajia. Suurimmat kiinteistönomistajat ovat Helsingin kaupunki, Senaatti kiinteistöt ja yksityiset kiinteistösijoittajat, IVG Polar, Bron-Cap Property Holding (jota Suomessa edustaa Newsec), Pohjola Kiinteistösijoitus Oy, Valad Oy, Merimieseläkekassa ja Sponda. Lisäksi jotkut kiinteistöosakeyhtiöt ovat pääosin yksityishen-

16 16 kilöiden tai yhdistysten omistamia. Rajausalueella on myös asuintaloja ja kiinteistöosakeyhtiöiksi merkittyjä rakennuksia, jotka pääasiallisesti ovat kuitenkin asuinkäytössä. Rajausalueella on kolme parkkitaloa, joista kahdessa Helsingin kaupunki on osaomistajana (Malmin kauppatiellä ja Malminkaarella, jossa myös IVG Polarilla omistusosuus). Prisman viereinen parkkitalo on SOK:n omistuksessa. Malmin asemakeskuksen omistussuhteet ovat pirstaleiset. Asema-alue on VR:n omistuksessa, raidealue on Liikenneviraston omistuksessa (myös osa ylikulusta ja esimerkiksi ristikkoportaat) ja liityntäpysäköinti on Liikenneviraston omistuksessa. Malmintorin, Malmin Novan ja aseman yhdistävä ylikulkuputki on myös usean tahon omistuksessa. Putken omistus jakautuu erillisen sopimuksen mukaan VR:n ja kaupungin kesken. Omistusrajat mukailevat alla kulkevan rautatiealueen rajausta. VR omistaa asemarakennuksen liiketiloineen, asemarakennuksesta välitasoille johtavat sillat ensimmäisiin pilareihin asti (pilarit mukaan luettuna), vanhan aseman (Kirkonkyläntien ja Latokartanontien sillan kohdalla) ja sieltä laitureille johtavat portaat, laiturikatokset sekä muut rataan liittyvät laitteet (esim. aidat). Kiinteistöjen pääomistajat ja omistajalajit tarkastelualueella on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 17). Kuva 14 Kiinteistönomistajat ja omistajalajit (Lähde: Omistalajit, SeutuCD) Tarkastelualueen vuokraustilanne on hyvä eikä tyhjiä tiloja juurikaan ole. Kirkonkyläntiellä oli tämän selvityksen alkaessa yksi isompi tyhjä liiketila, joka on nyt kuitenkin saatu vuokrattua. Muita tyhjiä liiketiloja ei ole. Toimistotilojen osalta joitakin yksittäisiä tiloja on tyhjillään ja esimerkiksi Malmin Novan kolmatta kerrosta ollaan parhaillaan saneeraamassa liiketilakäyttöön toimistotiloista. Toimistotiloille ei ollut kysyntää ja valtaosa tiloista oli ollut tyhjillään jo jonkin aikaa. Rajausalueella on yksi rakentamaton tontti, Latokartanontien ja Malminkaaren kulmassa. Tontti on Helsingin kaupungin omistuksessa. Malminkaaren ja Latokartanontien kulmassa sijaitse tontti on asemakaavassa merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K-merkintä). Seuraavalla kartalla on vielä esitetty tarkastelualueen rakennukset käyttötarkoituksen mukaan luokiteltuna (Kuva 18).

17 17 Kuva 15 Rakennusten pääkäyttötarkoitukset (Lähde: SeutuCD) 2.8 Pysäköintitarpeet ja käyttö Malmin asemakeskusalueen pysäköintialueet sijaitsevat hajallaan. Kauppakeskuksilla on omat pysäköintitilansa. Malmintorilla on 445 autopaikkaa ja Malmin Novalla 1100 autopaikkaa. Tämän lisäksi alueella on 3 parkkitaloa, kaksi Ylä-Malmin puolella (ovat Malmintorin asiakkaiden käytettävissä) ja yksi Ala-Malmilla. Lisäksi alueella on joitakin ulkopaikoitusalueita, joista suurin on uimahallin paikoitusalue. Pysäköintialueiden sijainti on esitetty edellä kuvassa 1. Helsingin kaupunki on laatimassa Malmin pysäköintitarpeista tarkempaa selvitystä. 2.9 Kaupunkikuvallinen nykytila-analyysi Kaupunkikuvallisessa nykytila-analyysissä tarkastelun keskiössä ovat Malmin keskuksen kaupunkikuvalliset arvot, kevyen liikenteen reitistöt sekä kaupunkirakenteelliset kehittämistarpeet. Jotta osataan arvioida nykytilaa, tulee ensin luoda katsaus Malmin historiaan. Analyysissä Malmin keskusta käsitellään osa-alueina (ks. kuva 18). Lopuksi arvioidaan analyysin tuloksia ja esitetään mahdollisia kehittämistarpeita.

18 18 Kuva 16 Kaaviossa on esitetty tarkastelualueen osa-alueet Malmin historia Tarkastelualueena oleva Malmin keskus on kaavoitettu 1980-luvulla ja sen rakennuskanta on suurimmaksi osaksi ja 90-luvuilta. Malmin alueen historia yltää kuitenkin pidemmälle: paikkakunnan nimi esiintyy asiakirjoissa 1500-luvulla muodoissa Malm ja Malm(s)by. Suomenkieliset vastineet Malmi ja Malminkylä tulivat käyttöön 1800-luvun lopulla (Helsingin kadunnimet, Helsinki 1981). Kuva 17 Malmin vanha asema sekä pyöräilijöitä Kirkonkyläntiellä, kuvat 1930-luvulta

19 19 "Malmi oli Helsingin pitäjän suurimpia kyliä ja seudun pellot olivat viljavia ja laajoja. Asutus oli maaseutumaista siihen saakka, kunnes Helsingin ja Hämeenlinnan välille vuosina rakennetun rautatien varteen avattiin Malmin rautatiepysäkki vuonna Kylä kasvoi pikku hiljaa merkittäväksi kauppakeskukseksi erilaisine palveluineen ja maanviljely väistyi monien muiden elinkeinojen tieltä. Vuosisadan vaihteessa Malmista oli tullut Helsingin maalaiskunnan keskus. Vuonna 1946 Malmi liitettiin Helsingin kaupunkiin, ja kaupunkirakenne alkoi tiivistyä lisärakentamisen myötä. Lähiöajatus muutti Malmia 1960-luvulta lähtien. Jo 1970-luvulla alue tunnettiin työläiskaupunginosana, jolle oli tyypillistä pienet kauppaliikkeet, verstaat ja pienteollisuuslaitokset. Viime vuosikymmeninä Malmille on rakennettu jatkuvasti lisää pienkerrostaloja, liiketiloja sekä rautatieaseman ympärille suuri liike- ja kauppakeskus. Malmin sydä- Kuva 18 Malmin alue vuoden 1934 peruskartassa messä sijaitseva Malmitalo valmistui vuonna Malmin alue jatkaa kehittymistään, kun uusi asuinalue nousee entisten teollisuustonttien tilalle Ala-Malmin Ormuspeltoon." (Ala-Malmin aluesuunnitelma, Helsingin kaupunki, rakennusvirasto, 2009:6, s.21) Alueen kaavoituksen suunnitteluperiaatteina ovat olleet pienipiirteinen mittakaava, monipuolisen historian säilyminen ja näkyminen kaupunkirakenteessa, tärkeiden rakennusten ja kaupunkitilojen säilyttäminen, Latokartanontien säilyttäminen sellaisenaan sekä monipuolinen työpaikkarakenne. Tarkastelualueen korttelirakenne on vaikeasti havaittavissa suurten kauppakeskusten ja radan hallitessa alueen maisemaa. Alueella on selkeästi rajattuja aukioita ja kevyen liikenteen reittejä. Tarkastelualuetta ympäröivät viheralueet liittyvät luontevasti kaupunkirakenteeseen, erityisesti Ala-Malmin puolella Asema, rautatie ja bussiseisake Tarkastelualueen merkittävin kaupunkikuvallinen tekijä on alueen halki lounais-koillis-suunnassa kulkeva rautatie. Toisaalta rata tekee Malmista liikenteellisen solmukohdan, mutta myös jakaa sen kahteen eri alueeseen: Ylä- ja Ala-Malmiin. Aluejako on selkeä ja kaupunkirakenne ei jatku radan yli. Radan aiheuttamaa kuilua laajentaa entisestään 1+1 -kaistaiset kokoojakadut Malmin kauppatie ja Malminkaari sekä rautatien luoteispuolella oleva pysäköintialue. Tarkastelualueella radan ylityspaikkoja on kolme: Kirkonkyläntien silta ja sen bussiseisake, Teerisuontie sekä rautatieasema yhdyssiltoineen. Malmin nykyinen asemarakennus on vuodelta 1986 ja yksi Helsingin seudun lähiliikenteen vilkkaimpia asemia. Laitureita on neljä, joista laiturit 3 ja 4 palvelevat Malmilla pysähtyvää lähiliikennettä, laiturit 1 ja 2 ovat kaukoliikenteen sekä Malmilla pysähtymättömien lähijunien käytössä. Asemalla ei ole lipunmyyntiä vaan ylempi kerros on varattu kaupalliseen käyttöön. Asemarakennus sekä yhteyssillat ovat laadultaan heikkoja, erityisesti julkisivut ja sisätilat antavat epäsiistin kuvan. Asema koetaan turvattomana paikkana. Viimeaikoina keskustelua on herättänyt yhdyssilloilla tuotteitaan valmistavat ja myyvät "kutojamummot". Asema toimii alueen toiminnallisena solmukohtana, jonka läpi kulkee suuria ihmismääriä päivittäin. Aseman asemaa toiminnallisena solmukohtana voisi kuitenkin vahvistaa parantamalla sen laatua ja lisäämällä toimintoja. Asemalaiturilta pääsee portaita pitkin Kirkonkyläntien bussiseisakkeelle. Puolikaarenmuotoinen seisake levittäytyy radan ylittävästä sillasta ja on vilkkaasti liikennöity niin ajoneuvojen kuin jalankulkijoidenkin toimesta. Jalankulkijoille rakennettu siro katos keventää asfalttikentän yleisilmettä. Seisaketta vasta päätä sijaitsee vuonna 1934 rakennettu vanha asemarakennus, joka toimii visuaalisena solmukohtana siltaa ylittävälle ajoneuvoliikenteelle. Rakennus on ollut lasialan yrityksen käytössä ja on RKY-luokiteltu. Ottaen huomioon sen historia ja asema kaupunkikuvassa, rakennuksen käyttötarkoitus voisi olla kaupunkikulttuuria elävöittävämpi. Vanhan asemarakennuksen alakerrassa, raidetasolla on VR:n ratalaitteita, joten lyhyellä tähtäimellä ainakaan ala-

20 20 kerran käyttötarkoituksen muutos ei ole todennäköinen. Bussiseisake muodostaa tarkastelualueelle toiminnallisen solmukohdan. Rautatien ja Malmintorin ostoskeskukseen jäävä Malmin kauppatien katualue on liikenteen käytössä. Ostoskeskuksen arkadissa kulkeva kaksikaistainen kevyen liikenteen väylä on suunniteltu nopeaan liikkumiseen ja pysähtymiseen: katutasolta on sisäänkäynti ostoskeskukseen, mutta ostoskeskuksen tilat eivät juuri aukea katutilaan. Ostoskeskuksen pysäköintien liittymät katkovat kevyen liikenteen väylää. Malmin kauppatien radan puolella on melkein koko tarkastelualueen laajuinen aidattu maksullinen pysäköintikenttä. Radan toisella puolella, Malminkaaren ja radan välissä kulkee aseman kohdalla jalkakäytävä ja muualla istutuskaista. Malminkaari on nelikaistainen leveä tie, jonka keskellä on istutuksia. Ostoskeskus Malmin Novan puolen kevyen liikenteen väylä on samankaltainen kuin radan toisella puolella: jalankulkijat ja pyöräilijät ohjataan arkadin alle, josta pääsee sisään ostoskeskukseen. Malmin Novan puolella tilaa on enemmän ja osa liiketiloista aukeaa katutilaan. Myös tällä puolella ajoneuvojen pysäköinnin liittymät katkovat kevyen liikenteen väylää. Yleisilmeeltään ostoskeskusten välinen alue on keskeneräinen ja ajoneuvoliikennettä suosiva. Kuva 19 Kaaviossa on esitetty tarkastelualueen maankäyttö ja keskeinen nimistö Ylä-Malmi Ylä-Malmin alueella Ylä-Malmin tori, kauppakeskus Malmintori sekä Kaupparaitti muodostavat keskeisimmän jalankulkureitistön. Alueella on sekoittuneena kaupallisia ja julkisia palveluja sekä asumista. Ylä-Malmin tori on selkeästi rajattu mielenkiintoisen muotoinen katutila, joka toimii myös torikauppiaiden käytössä. Tori muodostaa alueelle toiminnallisen solmukohdan. Torin lounaispuolella on selkeämpi kortteli, jonka rakennukset ovat kuitenkin varsin epäyhtenäisiä Kirkonkyläntien puolella. Torin koillispuolella korttelirakenne pikkuhiljaa hämärtyy ja Malminraitin varsi edustaa jo ympäröivää kerros- ja pientalovaltaista aluerakennetta. Alun perin liike- ja asuinrakennukseksi 1920-luvulla torin kulmalle valmistunut nuorisotalo toimii alueen maamerkkinä visuaalisena solmukohtana. Malmintorin ostoskeskus on suurimittakaavainen kauppakeskus ja se liittyy kävelysilloilla molemmilla puolilla sijaitseviin parkkitaloihin sekä radan yli asemarakennukseen. Kauppakeskuksen pääsisäänkäynti toimii maamerkkinä alueen jalankulkijoille. Parkkitalot ovat peruskorjauksen tarpeessa ja passivoivat kaupunkirakennetta.

21 21 Kaupparaitti avautuu torin koillispuolella miellyttäväksi kolmiomaiseksi puistotoriksi, joka voisi olla aktiivisemmassakin käytössä. Puistotori muodostaa kävelyverkoston varteen visuaalisen solmukohdan. Näissä Ylä-Malmin toimistotaloissa sijaitsee mm. poliisin toimipiste sekä Kehitysvammaliiton tilat. Toimistotalot ovat suurimittakaavaisia; poliisitalo muodostaa oman umpinaisen korttelinsa. Kaupparaitti tuo vehreyttä ja ryhtiä alueelle ja sen varressa on ravintola. Tarkastelualueelle osuu myös Kirkonkyläntien itäpuolen asuin-, liike, ja toimistorakennukset. Rakennukset ovat eri aikakausilta, vanhimpana rivissä seisoo keltaiseksi maalattu vanha Elannon sekatavarakauppa 1900-luvun alusta ja sen vieressä punatiilinen kaareva laajennusosa luvun alusta. Ympäröivästä rakennuskannasta poikkeavat vanhemmat rakennukset toimivat visuaalisena solmukohtana ohikulkevalle liikenteelle. Laajennusosalta alkava Kaupparaitti kulkee Kirkonkyläntien ali ja jatkaa kevyen liikenteen väylänä halki Ylä-Malmin. Vastapäinen punatiilinen toimistotalo on Malmin keskuksen uusimpia. Katujulkisivu on siis kirjava, mutta kertoo Malmin historiasta ennen 80-luvun uudistamista ja on siksi arvokas Ala-Malmi Ala-Malmin tori on hieman pienempi ja luonteeltaan erilainen kuin Ylä-Malmin tori. Aukio muodostuu kahden Ala-Malmin maamerkin, Malmin Novan ja kulttuurikeskus Malmitalon, väliin ja se on osa laajempaa kevyen liikenteen reitistöä. Aukion kautta kulkee koko Ala-Malmin lävistävä Pekanraitti ja aukiolta lähtee Ala-Malmin raitti, jota pitkin pääsee Ala-Malmin laajoille puistoalueille. Aukio on ollut jo jonkin aikaa huonossa kunnossa ja monet sen ympäristön rakennuksista kaipaisivat julkisivukorjausta. Malmitalon ympäristö muodostaa postmodernin kokonaisuuden. Seurakuntatalon edessä Pekanraitti muodostaa miellyttävän vehreän aukion, jonka pohjoispuoli on kuitenkin jäsentymätöntä pysäköinti- ja huoltoliikennetilaa. Aukio voisi paremmin jäsenneltynä toimia visuaalisen solmukohtana kevyelle liikenteelle. Citymarketin pysäköintiliittymät ja huoltoliikenne heikentävät jalankulkijoiden asemaa. Ala-Malmin torin lounaispuolella sijaitsee suurehko peruskorjauksen vaativa pysäköintitalo, bussipysäkkejä sekä liike- ja asuinrakennuksia. Jalankulkuliikenne suuntautuu pitkin Pekanraittia ja Malminkaaren poikkikadut eivät muodosta merkittäviä katutiloja. Latokartanontien varressa oleva puistikko pitää sisällään pysäköintialueen, mutta voisi olla myös muussa käyttötarkoituksessa. Malmin Novan koillispuolella tarkastusalueelle sijoittuu kolme suurempaa toimistotaloa. Toimistojen julkisivut antavat sulkeutuneen vaikutelman ja rakennukset eivät avaudu katutilaan. Rakennusten takana sijaitsee Ormusmäki -niminen kallionlaki, joka pitää sisällään ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoituksen. Ormusmäki on luokiteltu maisemalliselta arvoltaan luokkaan kohtalaisen arvokas: Mäen liepeillä on mm. metsäruusua ja metsälehmusta. Kohteelle lisäarvoa tuo näyttävyys kukkivana kalliona sekä historia maalinnoituslaitteineen. (Ala-Malmin aluesuunnitelma, Helsingin kaupunki, rakennusvirasto 2009:6, s.25) Tarkastelualueelle kuuluu myös Latokartanontien varsi radan ylittävältä sillalta etelään päin sekä tien lounaispuolelle jäävä toimistotalokortteli. Latokartanontien varressa on 1-2 kerroksisia liikerakennuksia, joissa on mm. ravintola, yökerho, halpakauppa sekä pienyrittäjien liiketiloja. Kävelyhoukuttelevuuskaavion mukaan alue on varsin potentiaalinen houkuttelemaan jalankulkijoita alueelle. Lisäksi rakennusten puolella tietä kulkee laadukas kevyen liikenteen väylä. Myös Pekanraitti kulkee läpi korttelin alittaen Latokartanontien ja jatkaen lounaaseen. Itse rakennukset korttelissa eivät tuo alueelle lisäarvoa ja korttelin sisälle ei muodostu viihtyisiä ulkotiloja. Malminkaarteen ja Malmin asematien kulmassa on tyhjän näköinen tontin osa, joka toimii pysäköintikenttänä Kevyen liikenteen reitistö Seuraavassa kartassa (Kuva 20) on esitetty analyysi alueen kävelyhoukuttelevuudesta. Kulkuväylät on luokiteltu paikkatietoanalyysin avulla sen mukaan, miten paljon niiden varrella sijaitsee kävelyä generoivia tekijöitä. Analyysi ei kerro kävely-ympäristön laadusta vaan näyttää ne paikat, joissa kävelyä synnyttäviä tekijöitä on paljon, ja missä kävely-ympäristön laatuun tulisi näin ollen kiinnittää erityistä huomiota. Analyysissä on huomioitu seuraavat tekijät: - Julkiset palvelut: koulut ja päiväkodit, kirjastot, kulttuuritilat ja liikuntapaiakt - Yksityiset palvelut: päivittäistavarakaupat, erikoistavarakaupat ja palvelut - Alueen kysyntätekijät: väestön ja työpaikkojen määrä - Liikkumistekijät: kevyen liikenteen väylä, julkisen liikenteen pysäkit ja taksitolpat

22 22 Kävely-ympäristön laadullinen analyysi on esitetty jäljempänä. Kevyen liikenteen reitistöä sekä aukioita on arvioitu Suomen Ympäristökeskuksen julkaisemassa raportissa Elävät kaupunkikeskukset esitettyä laatu- ja monipuolisuuskriteeristöä soveltaen. Kuva 20 Kävelyhoukuttelevuusanalyysi (Lähde:. Pohjakartat Logica/Maanmittauslaitos.) Tarkastelualueen kevyen liikenteen reitistö on rikas ja erikokoisia aukioita löytyy kaupunkirakenteesta runsaasti. Reittejä on suunnattu nopeaan sekä hitaaseen liikkumiseen, vrt. rautatien suuntaiset reitit ja torien ympäristö. Edellä mainitut radansuuntaiset reitit, Pekanraitti sekä Kaupparaitti muodostavat merkittävimmät lounais-koillissuunnassa kulkevat reitit. Radan ylittävä Kirkonkyläntie ja sillan jälkeen Latokartanontie on merkittävin ja pohjois-eteläsuuntainen reitti. Sen molemmilla puolilla kulkee leveät pyöräily ja jalankulkukaistat. Aukioista Ylä- ja Ala-Malmin torit ovat merkittävimmät aukiot, mutta niiden lisäksi molempien raittien varresta löytyy pienempiä aukioita. Kevyen liikenteen reittien päällysteistä ja aukioiden laadusta voidaan yleisesti todeta, että ne kaipaisivat kipeästi kunnostusta. Kiveykset, istutukset, kadunkalusteet sekä valaisimet ovat huonossa kunnossa ja antavat epäsiistin kuvan. Kuvassa 22 on esitetty kevyen liikenteen reitistön tärkeys ja laatu kaupunkirakenteessa.

23 23 Kuva 21 Kaaviossa on esitetty maamerkit ja visuaaliset sekä toiminnalliset solmukohdat Kuva 22 Kaaviossa on esitetty tarkastelualueen keskeisimmät jalankulkureitit ja aukiot sekä niiden asema kaupunkirakenteessa

24 24 3. TULEVAISUUSKUVA Malmin tulevaisuuskuvalla tarkoitetaan realistista arviota Malmin kehittymismahdollisuuksista. Arvioon sisältyy SWOT-analyysi, jossa tunnistetaan Malmin vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Tämän ohella on arvioitu liiketilan lisätarve ostovoiman perusteella. Tulevaisuuskuvassa käydään myös läpi tiedossa olevat aluehankkeet ja kehitysprojektit. 3.1 SWOT Nykytila-analyysin ja ohjausryhmän avustuksella tunnistettiin Malmin nykytilanteen vahvuuksia ja heikkouksia. Malmin vahvuudet kumpuavat sen historiasta ja kauppa- ja kohtaamispaikan perinteestä: Malmilla toimii lukuisia paikallisia yrittäjiä, oppilaitoksia ja koulutuskeskuksia ja siellä on monipuoliset julkiset palvelut. Se on myös joukkoliikenteen solmukohta. Kuitenkin Malmilla on joitakin heikkouksia, joihin on syytä puuttua: rakennuskanta on osin rapistunutta. Kulkuväylät ja kaupunkitila ovat osin epäsiistiä ja turvattoman tuntuisia. Rata luo merkittävän fyysisen esteen Ylä- ja Ala-Malmin välille. Nykytila-analyysin perusteella tunnistettiin keskeiset Malmin tulevaisuuden kehittämismahdollisuudet ja uhat. Malmi on alueena omaleimainen alue ja positiivisen identiteetin luominen on yksi keskeinen kehittämismahdollisuus kaupunkirakenteellisten toimenpiteiden lisäksi. Malmia on mahdollista elävöittää täydennysrakentamisella, luomalla parempia toimintaedellytyksiä yksityisille liikkeenharjoittajille sekä yhdistämällä Ylä- ja Ala-Malmi yhdeksi Malmiksi. Mikäli Malmin kehittämispotentiaalia ei hyödynnetä, vaarana on että alue taantuu, toimitilakysyntä heikkenee ja alueen houkuttelevuus asuin- ja asiointialueena pienenee. Malmin asemakeskusalueen omistajarakenne on haasteellinen, mikä voi vaikuttaa Malmin kehittämismahdollisuuksiin.

25 Ostovoima ja liiketilan tarve Malmin kaupalliseen kehittämispotentiaaliin vaikuttaa keskeisesti Malmin vaikutusalueen väestöpohja ja ostovoima. Malmin vaikutusalue on kuvattu edellä kuvassa 3 ja ostovoimaennusteen pohjana käytetty väestöennuste on esitetty luvussa 2.3. Ostovoimaennuste on laskettu Malmin ensi- ja toissijaiselle vaikutusalueelle (Taulukko 2). Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioidaan yleisesti ns. henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa summaa. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saadaan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta eli markkinoiden koosta. Kulutuslukujen lähteenä on käytetty Uudenmaan kaupan palveluverkkoselvitystä. Kulutuksen kasvuarvio tässä on maltillinen: päivittäistavarakaupassa 1 % vuodessa ja erikoiskaupassa 2 % vuodessa. Päivittäistavaroiden ryhmään kuuluvat elintarvikkeet, tupakkatuotteet, usein kotitaloudessa tarvittavat ns. non-food-tuotteet, kuten pesu- ja puhdistusaineet, kodintarvikkeet, kodinpaperit, lehdet ja päivittäiskosmetiikka. Tilaa vaativaan kauppaan kuuluvat toimialat ovat huonekalukauppa, rautakauppa, rakenteellinen sisustuskauppa, kodintekniikkakauppa, puutarha- ja maatalouskauppa, venekauppa ja moottoriajoneuvojen sekä niiden tarvikkeiden kauppa. Muu erikoiskauppa tarkoittaa ns. keskustahakuista erikoistavarakauppaa, joka ei ole tilaa vaativaa kauppaa. Tärkeimpiä tuoteryhmiä ovat mm. muoti-, urheilu-, kirja- ja optisen alan ja vapaa-ajan kauppa. Taulukko 2 Vaikutusalueen ostovoima OSTOVOIMA (MILJ. EUROA) Kasvu% Päivittäistavarakauppa ja Alko 1. Vaikutusalue ,6 % 2. Vaikutusalue ,0 % YHTEENSÄ ,4 % Tilaa vaativa kauppa 1. Vaikutusalue ,5 % 2. Vaikutusalue ,8 % YHTEENSÄ ,9 % Muu erikoiskauppa 1. Vaikutusalue ,6 % 2. Vaikutusalue ,9 % YHTEENSÄ ,0 % Koko vähittäiskauppa 1. Vaikutusalue ,2 % 2. Vaikutusalue ,1 % YHTEENSÄ ,4 % Ostovoiman päivittäistavaran osalta arvioidaan kasvavan hyvin maltillisesti ensisijaisella vaikutusalueella vuoteen 2022 mennessä, 5,6 %. Ostovoima toissijaisella vaikutusalueella kasvaa 15 %. Ostovoiman kasvuennusteet noudattelevat alueiden väestönkasvuennusteita, ensisijaisella vaikutusalueella väestönkasvu on niukkaa. Ostovoimasta voidaan johtaa laskennallinen kaupan pinta-alan tarve. Nykyistä myymäläpintaalaa Malmin lähivaikutusalueella on n m2 ja toissijaisella vaikutusalueella n m2. Ostovoimaennusteesta johdettu liiketilan lisätarve kerrosneliömetreinä on esitetty seuraavassa taulukossa (Taulukko 3).

26 26 Taulukko 3 Vaikutusalueen laskennallinen lisäliiketilan tarve Liiketilan tarve k-m2 Kasvu, k-m2 v v v Päivittäistavarakauppa ja Alko 1. Vaikutusalue Vaikutusalue YHTEENSÄ Tilaa vaativa kauppa 1. Vaikutusalue Vaikutusalue YHTEENSÄ Muu erikoiskauppa 1. Vaikutusalue Vaikutusalue YHTEENSÄ Koko vähittäiskauppa 1. Vaikutusalue Vaikutusalue YHTEENSÄ Lähivaikutusalueen nykyinen vähittäiskaupan pinta-ala vastaa hyvin alueen laskennallista pintaalan tarvetta. Jos vuoden 2012 liiketilan laskennallinen tarve k-m2 muutetaan kerrosneliömetreistä myyntineliöiksi, ollaan hyvin lähellä nykyistä m2:n myymäläpinta-alaa. Toissijaisen vaikutusalueen nykyinen vähittäiskaupan pinta-ala jää vuoden 2012 laskennallisesta pinta-alan tarpeesta noin m2 vajaaksi myyntineliöillä mitattuna. Tämä näkyy alueella myös asiointisuuntautumisessa: toissijaiselta vaikutusalueelta asioidaan paljon ympäröivissä kilpailevissa kaupan keskittymissä. Lisäliiketilan tarve lähivaikutusalueella ei ole suuri väestöennusteisiin ja kulutuksen kasvuun pohjautuen. Toissijaisella vaikutusalueella lisäliiketilan tarve on suurempi: alueella tarvitaan uutta kaupan pinta-alaa vuoteen 2022 mennessä arviolta noin kerrosneliömetriä (laskennallinen lisätarve k-m2 + nykytilanteen vaje m2 kerrosneliömetreiksi muunnettuna, k-m2). Em. pinta-alan lisätarve realisoituu jossain: jos Malmi ei ota siitä osaansa, niin valtaosa liiketilan lisätarpeesta realisoituu kilpailevissa kaupan keskittymissä (kuten Tikkurilassa, jota kehitetään parhaillaan voimakkaasti), joihin suuri osa toissijaisen vaikutusalueen ostovoimasta nykyisinkin suuntautuu. Asiakkaat menevät sinne, missä heidän tarpeensa täyttyvät paremmin. Malmilla olisi syytä huomioida liiketilan lisätarve kaavoituksessa sekä kaupan hankkeissa, jotta Malmi olisi tulevaisuudessakin elinvoimainen kauppapaikka. Jotta Malmi houkuttelisi uusia kaupan toimijoita ja jotta kaupan laatutasoa saataisiin nostettua, tarvitaan uusia, korkeatasoisia liiketiloja. Monet nykyiset liiketilat ovat vanhanaikaisia, kunnostuksen tarpeessa tai yrittäjien tarpeita vastaamattomia sijainniltaan ja toiminnallisuuksiltaan. Koska toissijaisen vaikutusalueen väestökehitys on ennustettu vilkkaammaksi kuin ensisijaisen, riippuu paljon Malmin asemakeskuksen houkuttelevuudesta ja palvelutasosta, minne nämä kakkosalueen asukkaat menevät ostoksille, eli minne heidän ostovoimansa suuntautuu. 3.3 Alueen kehittämissuunnitelmat Malmin alueella rakennetaan. Ormuspellon aluetta rakennetaan asuinalueeksi, jonne muuttaa n asukasta. Lisäksi yksittäisiä täydennysrakennushankkeita ja kaavamuutoksia on tulossa. Latokartanontien eteläpäähän tutkitaan asuinrakentamista. Tullivuorentien eteläpuolelle ollaan kaavoittamassa n k-m2 asumista, joka tarkoittaisi n asukkaan lisäystä. Kellaritien pientaloalueen asemakaava päivitetään huomioiden rakennussuojelunäkökulmat ja rakentamaton koulutontti muutettaneen asumiseen. Latokartanontien pohjoisosassa (Latokartanontie 5) myös n. Tillikan korttelille, eli tutkitaan uutta asuinrakentamista. Tontilla sijaitseva ravintola- ja liikerakennus, Malmin liiketalo Oy, on kaavamuutoshakemuksessa ehdotettu purettavaksi. Samalla tutkitaan täydennysrakennusmahdollisuuksia Latokartanontien ja Paavolantien väliin. Vanhan poliisitalon tulevaisuus on avoin.

27 27 Helsingin kaupungin lähiöprojekti on tehnyt yleissuunnitelmat Pekanraitin kunnostamisesta. Lisäksi Malmin aseman kehittämisestä on vuonna 2012 ollut kansainvälinen ideakilpailu yksityisen Cembrit Oy:n ja Helsingin kaupungin toimesta. Uusi poikittainen bussiliikenteen runkolinja Jokeri II tulee aikanaan kulkemaan Malmin läpi. Sen liikennöinti alkaa syksyllä Linjan reitti kulkee Vuosaaresta Myyrmäkeen Malmin aseman ja Paloheinän kautta. Jokerilinjan toteutus vaatii Malmin aseman bussiterminaalin ja katuverkon perusparannustoimia. Kevyeen liikenteen kannalta ajankohtaiseksi tulee Kirkonkyläntien- ja Latokartanontien pyöräkaistojen pinnoitteiden uusiminen sekä pyöräilyn laatukäytävän tutkiminen. Malmilla liikutaan paljon pyöräillen, joten sen edistäminen ja tukeminen on aiheellista. Malmin lentokenttä on yksittäisenä kehitysalueena kaikkein merkittävin Malmin kehittymisen suhteen. Lentokentän vuokrasopimus raukeaa vuonna 2034 eikä sen jatkokäytöstä ole päätöstä. Lentokentän kehittämisellä olisi merkittävä vaikutus Malmin asemakeskusalueeseen, sillä jos se muutettaisiin asuinalueeksi, voisi sinne sijoittua yli asukasta, joille Malmin keskus olisi luonteva asioimispaikka ja liikenteen solmukohta. Kuva 23 Kehitysehdotuksia Esikaupunkien asemanseudut kaupunkirakenteellinen tarkastelu raportista (Luonnos , Lähde: Helsingin kaupunki, kaupunkisuunnitteluvirasto, yleissuunnitteluosasto) 3.4 Yhteenveto ja vaihtoehtoiset kehityskuvat Malmi on perinteinen ja keskeinen kauppapaikka, joka sijaitsee erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien solmukohdassa. Malmilla on hyvä palvelu- ja kauppatarjonta ja asukaspohjaltaan kattava, selkeästi rajattavissa oleva vaikutusalue. Alueella on useita yksityisiä, jopa vuosikymmeniä Malmilla toimineita liikeyrittäjiä. Malmi on kuitenkin murroksessa: rakennettu ympäristö on osin kulunut, kulkuväylät osin epäsiistejä ja perinteiset kivijalkayrittäjät ovat jäämässä sijaintinsa suhteen syrjään. Malmin keskusta ei vastaa nykypäivän vaatimuksia palveluiden, ilmeen tai liikkumisen osalta. Suurena Malmin kehityksen esteenä on rata, joka pilkkoo alueen kahdeksi ja estää Malmin kokonaiskehittämisen. Malmin ensisijaisen vaikutusalueen väestönkasvu vuoteen 2022 mennessä on laskeva (-4,4 %), toissijaisella vaikutusalueella taas maltillisesti kasvava (+4,1 %). Väestönkasvuennusteissa ei ole huomioitu mahdollisesti toteutuvia asuntorakentamishankkeita. Jotta Malmin palvelut olisivat jatkossakin elinvoimaisia ja houkuttelevia, olisi lähiseudun väestökehitys käännettävä kasvuun. Se on edellytys Malmin keskustan kehittämiselle. Malmin asemakeskuksen läheisyydessä tulisi mah-

28 28 dollistaa monipuolinen asuminen eri-ikäisille, sillä nykyinen väestörakenne on nopeasti ikääntyvä. Tuleva Jokeri2-linja puhuu myös Malmin asemakeskusalueen asumisen tiivistämisen puolesta. Vaikka väki vähenee Malmin asemakeskuksen läheisyydessä, niin ostovoima kasvaa, kun kulutuksen ennustetaan kasvavan maltillisesti, 1-2 % vuosivauhdilla. Ostovoiman kasvu merkitsee tarvetta uudelle liikepinta-alalle, mikä Malmin tapauksessa voisi tuoda alueelle toivottua kasvojenkohotusta ja vaikuttaa keskuksen houkuttelevuuteen. Väestö kasvaa Malmin toissijaisella vaikutusalueella ja Malmin elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää saada houkuteltua nämä ihmiset asioimaan Malmilla muiden pääkaupunkiseudun keskusten ohella. Viime vuosina Malmi ei ole enää ollut houkutteleva uusien yritysten sijoittumispaikkana, eikä se myöskään ole ollut kiinteistösijoittajien kiinnostuksen kohteena. Suuria toimijoita on muuttanut pois Malmilta ja työpaikkakehitys asemakeskusalueella on 2000-luvulla ollut laskeva. Kauppa kauppakeskuksissa ja niiden välittömässä läheisyydessä on edelleen vireää ja elinvoimaista. Malmilla on liian vähän nykypäivän vaatimuksia vastaavia liiketiloja, joten kaikille kiinnostuneille liikkeille ole löytynyt liiketiloja. Malmilla on potentiaalia, sillä aivan aseman lähettyvillä on jo rakenteilla ja suunnitteilla asuntorakentamista. Joukkoliikenneyhteydet ovat edelleen parantumassa niin poikittaisliikenteen kuin lentokenttäyhteyden osalta. Täydennysrakentaminen sopisi hyvin Malmin aseman läheisyyteen, jossa väestökehitys muuten on laskeva. Malmin keskustan liikkeet elävät lähiseudun asukkaista ja kysynnän lisääminen on yrityksille ensiarvoisen tärkeää. Malmi on nimenomaan paikalliskeskus, eikä se kilpaile Itäkeskuksen tai muiden suurten kauppakeskusten kanssa. Malmilla kannattaa pyrkiä tarjoamaan monipuolisia palveluita lähiseudun asukkaille. Nykytila ja tiedossa olevat Malmin kehitykseen vaikuttavat seikat huomioituna Malmin tulevaisuudelle voidaan hahmottaa vaihtoehtoisia kehityskulkuja: Kehityskulku 1, vähäisiä tai ei lainkaan kehitystoimenpiteitä: Malmin väestö ikääntyy vauhdilla ja Malmi profiloituu seniorikaupunginosana, eikä se ole houkutteleva nuorille aikuisille tai keski-ikäisille. Väestönkasvuennusteen mukaisesti nuorten ja keski-ikäisten määrät Malmin ensisijaisella vaikutusalueella laskevat radikaalisti, kun taas yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa 40 prosentilla. Koska ostovoima kasvaa vain vähän, ei kaupallinen tarjonta kehity. Kun kauppa ei kehity, se ei ole houkutteleva enää toisen vaikutusalueen asukkaille, koska heillä on paremmat palvelut saatavissa muualta. Hiipuva kysyntä heikentää kaupan ja palvelujen tarjontaa ja sitä kautta kiinteistöjen vuokrakassavirtaa. Kiinteistöjen heikentynyt tuotto ei mahdollista edes välttämättömiä ylläpitoinvestointeja puhumattakaan kehittämishankkeita. Malmin asemakeskus ja sen palvelut näivettyvät. Kehityskulku 2, lyhyen tähtäimen toimenpiteet: Lyhyen tähtäimen toimenpiteillä voidaan kohottaa Malmin ilmettä ja vaikuttaa sen maineeseen. Malmi kaipaa kipeästi ylläpitovastuiden selventämistä sekä pysyvää siisteyttä ja kunnossapitoa. Nämä ovat välttämättömiä toimenpiteitä Malmin ilmeen kohottamiseksi, koska niiden heikko taso määrittää koko ympäristön koettavuutta. Ympäristön siisteyden kautta voidaan vaikuttaa ihmisten viihtyvyyteen ja turvallisuuden tunteeseen. Myös opastukseen tulee panostaa. Siisteyden lisäksi Malmin mielikuva ja maine vaatii kohentamista. Lyhyen tähtäimen toimenpiteenä voitaisiin alkaa rakentaa Malmille brändiä, jolla viestitetään monipuolisesta lähipalvelutarjonnasta myös muille kuin malmilaisille. Lisäksi Malmin liikeyrittäjien kannattaa yhdistää voimansa markkinoinnin ja yritysyhteistyön suhteen. Kehityskulku 3, pitkän tähtäimen Malmi-visio: Jotta Malmin keskusta olisi monipuolinen ja houkutteleva paikalliskeskus ja 2030-luvuilla, vaatii asemanseutu merkittäviä toimenpiteitä. Lähialueen laskeva väestökehitys tulee kääntää nousuun. Alueelle tulee rakentaa asumista mm. nuorille aikuisille ja lapsiperheille. Myös korkeatasoinen omistusasuminen sopisi aseman ympäristöön, sillä on mahdollista, että esimerkiksi lähiseutujen omakotitaloalueiden väestö haluaa ikääntyessään muuttaa parempien palveluiden äärelle. Elinkeinot elävät ihmisistä. Ostovoiman kasvu viittaa kasvavaan liiketilan tarpeeseen. Malmin asemakeskuksen läheisyyteen olisi mahdollista sijoittaa uutta liikepinta-alaa. Lentokentän mahdollinen kehittäminen vaikuttaa myös oleellisesti Malmin keskustan asemaan. Elinvoimaisella ja houkuttelevalla Malmilla on ratkaistu radan erottava vaikutus, joko kattamalla rata tai osittain päälle rakentamalla tai ylikulkuputkea elävöittämällä/leventämällä. Mittava kehityskaari edellyttää toteutuakseen hyvää yhteistyötä viranomaisten, asukkaiden ja omistajien välillä. Strategiseen visiointiin ja konkreettisiin hankkeisiin pureutuva kehittämisorganisaatio on välttämättömyys.

29 29 4. OSALLISTEN TAHTOTILAN KARTOITTAMINEN Malmin asemakeskusalueen kehittämiseen ei ole olemassa valmiita ratkaisuja ja tämän työn keskeisenä tavoitteena oli kartoittaa alueen yrittäjien, yhdistysten ja muiden toimijoiden sekä kiinteistönomistajien kehittämistarpeita ja halukkuutta osallistua kehittämisprosessiin. Tämän selvityksen puitteissa osallisten tahtotilaa Malmin asemakeskusalueen kehittämisen osalta selvitettiin kahden työpajan sekä haastatteluiden avulla. Osallisilla tässä tarkoitetaan Malmin alueen yrittäjiä ja muita yritystoimijoita, alueen järjestöjä, muita keskeisiä toimijoita, kuten Malmitaloa ja alueen oppilaitoksia sekä alueen kiinteistönomistajia. Asukkaiden tahtotilan laajempi kartoittaminen rajattiin tämän selvityksen ulkopuolelle lukuun ottamatta Malmi-seuraa, koska selvityksen tarkoituksena on arvioida Malmin kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia nimenomaan alueen yritysten ja elinkeinojen, kiinteistönomistajien ja muiden keskeisten alueen kehittymiseen vaikuttavien toimijoiden näkökulmasta. Osallisten tahtotilan kartoittamisella oli seuraavia tavoitteita: 1) selvittää alueen toimijoiden näkemys Malmin asemakeskuksen kehittämisen keinoista, 2) selvittää alueen kiinteistön omistajien halukkuus osallistua alueen kehittämisen sekä 3) sitouttaa alueen kiinteistönomistajat ja muut toimijat yhteiseen kehittämisprosessiin ja sen tavoitteisiin. Osallisten tahtotilan kartoittamisessa keskeistä oli sovittaa yhteen eri tahojen intressejä ja näkökulmia sekä löytää eri tahoja sitouttavia yhteisiä tavoitteita. Osallisten tahtotilan kartoittaminen tehtiin pääosin työpajatyöskentelyssä. Työpajoja järjestettiin kaksi kahdelle eri kohderyhmälle: 1) alueen yrittäjät ja yritykset, muut alueen toimijat ja muut asiantuntijat ja 2) alueen kiinteistönomistajat. 4.1 Alueen toimijoiden työpaja Alueen toimijoille järjestettiin työpaja Malmitalossa Työpajaan oli kutsuttu alueen yrittäjiä ja muita toimijoita sekä kaupungin kehittämiseen vaikuttavia virkamiehiä. Kutsu lähti kaikkiaan yli 60 toimijalle. Kutsutuista työpajaan osallistui lähes kolmannes. Edustettuna olleet yritykset on esitetty liitteessä 1. Työpaja koostui kahdesta ryhmätyöstä. Ensin hahmotettiin Malmin nykytilaa ja kartoitettiin lähtökohtia asemanseudun kehittämiselle missä ollaan nyt, mitkä ovat nykytilanteen vahvuudet ja heikkoudet? Entä mikä on tavoitetila, johon pyritään? Toisessa ryhmätyössä keskityttiin kehittämisen keinoihin ja niihin toimenpiteisiin, jotka vaaditaan tavoitetilan saavuttamiseksi Malmin nykytilan keskeiset vahvuudet Ihmiset Malmin ikärakenne koettiin palveluiden kannalta hyväksi Väestö- ja työpaikkavaltainen alue elämää eri vuorokauden aikoina Malmin henki ja fiilis Palvelut Monipuoliset lähipalvelut (kaupat, yksityiset ja julkiset palvelut, pienteollisuus) Oppilaitosten läheisyys Kulttuuri ja harrastukset: Helsingin 3. vilkkain kirjasto, työväenopisto, tapahtumat Liikenne ja ympäristö Liikenteen solmukohta Omaleimaiset paikat (esim. Malmin lentokenttä) Suojellut vanhat talot Yrittäjän Malmi Perinteinen kauppapaikka Tilaa ympärillä, tilaa kehittää Kohtuullinen toimitilavuokrataso Asiakasuskollisuus

30 Malmin nykytilan keskeiset heikkoudet Liikenne ja ympäristö Liityntäpysäköinnin toimimattomuus Pyöräparkit toimimattomia Heikko poikittaisliikenne Ympäristö Ylä- ja Ala-Malmin kuilu ja etäisyys Ympäristön levottomuus, turvattomuus, sotkuisuus Rakennuskannan ikä ja ilme Alueen huollon ja ylläpidon vastuut epäselviä Ylä-Malmin tori heikosti hyödynnetty Yrittämisen epäkohdat Ketjuyrittäjien vähäisyys Paljon pieniä yrityksiä, vähän resursseja kehittämiseen Vähäinen yhteistyö yrittäjien välillä Malmin aseman läheisyydessä Asiakasvirtojen haastava ohjattavuus ja saavuttaminen Tarvetta vastaamattomat liiketilat (huono näkyvyys, sokkeloisuus) Maine Imago huono brändi puuttuu Malmin tietynlainen sisäänpäin lämpiävyys Tulevaisuuden Malmi Työpajassa ideoitiin Malmi-visiota, eli minkälainen Malmi haluttaisiin nähdä 10 vuoden kuluttua. Vision tavoitevuosi pidettiin tietoisesti kohtuullisen lyhyenä. Tulevaisuuskuvassa esille nousi seuraavia asioita: Elinkeinot elävät ihmisistä lisää asumista ja monipuolisempaa väestörakennetta Malmille (omistusasumista aseman läheisyyteen, opiskelija-asuntoja, korkeita rakennuksia) Monipuoliset palvelut helposti asioitavissa Malmille on helppo tulla ja siellä on helppo liikkua Malmi Helsingin kävelykeskustan porttina ja liityntäpysäköinnin hubina Paremmat liikenneyhteydet (poikittaisliikenne, liityntäpysäköinti, pyöräparkit) Esteetön, helppo, selkeä kulkeminen radan molemmin puolin ja radan yli, asiakasvirtojen parempi ohjaaminen Yksi yhtenäinen Malmi: radan estevaikutuksen poistaminen Siisti, turvallinen ja houkutteleva Malmi eri-ikäisille Joukkoliikenneterminaali 2000-luvulle Yrittäjäyhteistyö Hyvä yhteistyö asemanseudun liikkeiden ja yrittäjien kesken, yhteinen markkinointi Elävä keskus houkutteleva kauppapaikka Liikkeiden ja palveluiden fyysinen siirtäminen lähemmäksi ydintä, korjaisi nykyistä toimintojen hajanaisuutta Malmintorin kattaminen ja torin monipuolisempi hyödyntäminen Yksi houkutteleva Malmi eroon Ylä- ja Ala-Malmista

31 31 Kuva 24 Lähiöprojektin vetäjä Tero Santaoja Kaupunkisuunnitteluvirastosta avasi työpajan (Kuvalähde: Lähiöprojekti / Salla Mustonen, Helsingin kaupunki) Toimenpiteet vision toteuttamiseksi Ryhmätöissä käsiteltiin myös toimenpiteitä ja ehdotuksia, joilla tavoitteisiin voitaisiin päästä. Lisäksi käsiteltiin konkreettisia ideoita, joiden avulla Malmin positiivinen kehitys voitaisiin käynnistää. Seuraavia tarpeita ja toimenpideajatuksia nousi esille: Lisää tapahtumia Malmille Siivous- ja talkoopäivä/tapahtumat yrittäjille ja asukkaille Megatapahtuma jommallekummalle torille tai Malmin lentokentälle Kaupunkifestivaali Malmin ravintoloihin, liikkeet samalla auki myöhään Malmille tapahtumia Helsingin juhlaviikkojen aikaan Alueen toimijoiden parempi yhteistyö ja koordinointi Ydinalueen yrittäjien markkinointiyhteistyö. Tavoitteellista toimintaa, joka tähtää liikevaihdon kasvattamiseen. Kiinteistönomistajien/kaupungin tulee selventää ylläpitovastuunsa julkisessa tilassa Malmin alueelle kokonaisuutta katsova talonmies, joka tuntisi toimijat ja koordinoisi yhteistyötä Eri väestöryhmät mukaan kehittämiseen Malmi-brändin rakentaminen Malmin brändi vaatii rakentamista Mielikuva Malmista on nykyään negatiivinen, eikä alueen omaleimaisuus ja palvelutarjonta avaudu kuin paikallisille Monipuolisemmat palvelut Lisää (ketju-) toimijoita kauppakeskukseen ja välittömään läheisyyteen Ruokaravintoloita keskeiselle paikalle Malmille tarvitaan vetonaula ja syy tulla asioimaan. Iso kehityshanke alueen kehittymisen veturiksi Fyysisen ympäristön toimenpiteet Kauppakeskusten avaaminen ulospäin ja torien hyödyntäminen, myös talvella Asiakasvirtojen ohjaaminen ja opastuksen parantaminen Kivijalkaliikkeiden aktivoiminen Liikkumisen ohjaus (autoilijat, joukkoliikenteen käyttäjät) Uusi ylikulkuputki radan yli (leveämpi ja eläväisempi) Työpajassa Malmin kehittämiseen suhtauduttiin myönteisesti. Yhteistyötä yrittäjien, kaupungin ja kiinteistönomistajien välillä peräänkuulutettiin ja Malmin kehittämistä kokonaisuutena kannatettiin. Malmin brändin rakentaminen nähtiin keskeisenä toi-

32 32 menpiteenä: nykyinen Malmi nähtiin monipuolisena palveluiden keskittymänä, jolla on epäedullinen imago. Malmi tulisi tehdä houkuttelevaksi myös muille kuin malmilaisille ja vanhoille uskollisille asiakkaille. Malmia tulee kehittää kokonaisuutena ja radan estevaikutus tulee ratkaista. Malmin nähtiin tulevaisuudessakin vahvana lähipalvelukeskuksena, jonkalaisena sitä tulee kehittää. Malmin ei nähty kilpailevan esim. Itäkeskuksen tai Jumbon kanssa, mikä on merkittävä linjaus aluetta kehitettäessä.. Työpajassa esiinnousseet asiat olivat hyvin samansuuntaisia nykytila-analyysin kanssa. Uusina kehitystarpeina ja -ideoina, joita nykytila-analyysin pohjalta ei oltu tunnistettu, esille nousivat mm. Malmin toimiminen liityntäpysäköinnin hubina, opiskelija-asuntojen lisääminen, ruokaravintoloiden lisääminen ja Malmin torin kattaminen. 4.2 Kiinteistönomistajien työpaja Keskeinen tavoite on alueen toimijoiden ja kiinteistönomistajien integroiminen osaksi Malmin alueen kehittämistä pidettiin Malmitalolla työpaja, jonne oli kutsuttu tarkastelualueen kiinteistönomistajat tai kiinteistönomistajia edustavat tahot. Osallistujat on esitetty liitteessä 2. Työpajassa hahmotettiin Malmi 2025 visiota ja ideoitiin toimenpiteitä visioon pääsemiseksi. Kehittämisen ja toteutuksen pullonkauloja myös tunnistettiin. Johdantona ryhmätöihin työpajassa esiteltiin edellisen toimijatyöpajan tulokset. Työpajan tavoitteena oli myös muodostaa käsitys siitä, voisiko Malmia kehittää kiinteistönomistajien yhteistyönä Malmi 2025? Visio kiinteistönomistajien näkökulmasta Rakennettu ympäristö ja liikenne: Malmien yhdistäminen radan yli (vrt. Tikkurilan asemakeskus) Lisää monipuolista asumista aseman liepeille, esim. opiskelija-asuntoja, senioriasumista Hyvät, nykyistä vielä paremmat liikenneyhteydet Malmi-Helsinki-Vantaa-lentoasemayhteyden parantaminen ja korostaminen Bussiterminaalin ympäristö painottuu uudella tavalla Jokeri 2:n myötä Kauppa, palvelut ja elinkeinot: Kaupallisesti toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus, joka kilpailee keskuksena muiden pääkaupunkiseudun kaupunkikeskusten kanssa, ei sisäisesti (kuten nyt radan eri puolilla sijaitsevat kauppakeskukset kilpailevat keskenään) Toimiva kokonaisuus, jossa on suuria toimijoita, ketjuliikkeitä ja yksityisiä liikkeenpitäjiä Pop-up-yrittäjyys, matalan kynnyksen yrittäminen Malmilla (vrt. Boxpark pop-upkauppakeskus Lontoossa) Kylämäinen Malmi: pienet liikkeet ja yrittäjät ovat Malmin elinehto Monipuolisemmat ravintolat Brändi: Malmin perinteen ja historian vaaliminen: omaleimainen paikalliskeskus, joka eroaa muista, keskenään samankaltaisista suomalaisista kaupunkikeskuksista Malmin eläväinen kyläyhteisö, joka palvelee monipuolisesti seudun ihmisiä ja houkuttelee asioimaan kauempaakin Malmin rikkautena erilaiset ihmiset: väestöryhmät eri kulttuureista ja ikäluokista Toimenpiteet vision toteuttamiseksi ja keskeiset esteet Seuraavia tarpeita ja toimenpideajatuksia nousi esille: Aluemarkkinointi, alueen tarina, uusi brändi Ylläpidon ja siivouksen vastuut selkeiksi kiinteistönomistajien ja kaupungin välillä Pienetkin toimenpiteet tekevät paljon: valaistus, opasteet, siisteys, ilkivalta kuriin, vartiointi Tulee selvittää, mitä menneissä Malmin kehittämisprojekteissa on jäänyt toteuttamatta Malmin palvelut ja liikkeet kartalle Seuraavia Malmin kehitystä estäviä pullonkauloja tunnistettiin: Liian pieniä toimitiloja kiinteistösijoittajan näkökulmasta, ei toimitilakysyntää Kivijalkaliikkeiden aktivoinnin vaikeus Levottomuus, siivottomuus Hankala pysäköinti Raha

33 33 Toimijoiden suuri määrä on haaste Yhteisen tahtotilan ja vision puuttuminen Työpajassa tunnistettiin tarve ennakoivalle kaupunkikehittämiselle. Malmi on nyt toimiva ja monipuolinen lähipalvelukeskus, mutta sen kehitys on taantunut 2000-luvulla. Jotta Malmi kehittyisi houkuttelevana kauppapaikkana ja elinvoimaisena kaupunkikeskuksena, on kehittämisyhteistyö käynnistettävä pian. 4.3 Näkemys yhteistyöstä Yhteistyön tarve tunnistettiin selvästi molemmissa työpajoissa. Toimijatyöpajassa tunnistettiin etenkin mahdollisuus yrittäjien yhteiselle markkinoinnille. Halukkuus osallistua Malmin kehittämiseen pienten resurssien puitteissa oli kuitenkin varautunutta. Kiinteistönomistajien työpajassa oltiin lähtökohtaisesti valmiita kevyeen yhteistyömalliin, kunhan suuret kiinteistönomistajat sitoutuisivat ja kunhan yhteinen visio saataisiin luotua. Kiinteistönomistajien ja kaupungin välinen yhteistyö Malmin kehittämiseksi herätti kiinnostusta. Jos yhteistyöhön lähdetään, pitää sen olla uskottavaa, tuloksellista ja siitä pitää viestiä ulospäin. Yhteistyötä pitäisi tehdä myös asukkaiden ja asemanseudun yrittäjien kanssa. Olisi hyvä, jos asemanseudun liikkeenharjoittajat ja yrittäjät järjestäytyisivät niin, että kiinteistönomistajaverkosto/- yhdistys voisi tehdä heidän kanssaan saumatonta yhteistyötä. Joitakin edellytyksiä kiinteistönomistajien yhteistyölle tunnistettiin: Vaatii aktiivisen vetäjän, joka käynnistää ja johtaa yhteistyötä sekä hoitaa viestintää osapuolten välillä Tulee löytää yhteinen tahtotila ja muodostaa yhteinen visio Avoimuus eri tahojen intressien suhteen Osallistumisen tulee olla osapuolille hyödyllistä Suurimpien kiinteistönomistajien tulee olla yhteistyöhön sitoutuneita Osapuolten pitkän tähtäimen sitoutuminen yhteistyöhön Kevyt yhteistyömalli (neuvottelukunta tai rekisteröity yhdistys)

34 34 Molemmissa työpajoissa oltiin yksimielisiä siitä, että Malmin kehitys tulee polkaista käyntiin pienillä toimenpiteillä, joilla voi olla suuri vaikutus: paikat siisteiksi, opastus kuntoon, niin mielikuva Malmista voi alkaa kohentua. Molemmissa työpajoissa nousi myös ajatuksia esille Malmin brändäämisestä, tai mielikuvamarkkinoinnista. Taulukko 4 Näkemys yhteistyöstä työpajojen perusteella Kuva 25 Kuvalähde: Lähiöprojekti / Salla Mustonen, Helsingin kaupunki

35 Kiinteistöomistajahaastattelut Haastatteluissa tuli esille samankaltaisia ajatuksia kuin työpajoissa. Haastatellut on lueteltu liitteessä 3. Konkreettiset haastatteluissa esiin nousseet kehittämistarpeet olivat pääosin samoja, joita korostettiin jo työpajoissa. Alueen siisteyteen, turvallisuuteen ja ylläpitoon on kiinnitettävä huomioita ja löydettävä toimivia ratkaisuja mm. ylläpidon laatutason parantamiseksi. Parkkipaikkakysymykset nousivat myös keskusteluun poikkeuksetta jokaisessa keskustelussa ja pääosin parkkipaikkoja ei koettu olevan alueella tarpeeksi. Ylä- ja Ala-Malmin yhteen kuromista ja etäisyyden kaventamista pidettiin välttämättömänä, mutta radan kattamista pidettiin yleisesti ottaen epärealistisena. Teknisesti kattaminen tai radan päälle rakentaminen on mahdollista, mutta Malmi ei nykytilanteessa ole niin houkutteleva investointikohde, että siihen olisi halukkuutta ryhtyä. Kaupan nähtiin kehittyvän pääasiassa kauppakeskuksissa ja niiden ympäristössä, perinteisten kivijalkaliikkeiden nauhan Latokartanontiellä ja Kirkonkyläntiellä nähtiin entisestään heikentyvän. Kivijalkaliikkeiden aktivointia pidettiin erittäin haasteellisena, varsinkin kun ne sijaitsevat aavistuksen syrjässä suurten ihmismassojen virroista. Malmin täydennysrakentaminen nousi toistuvasti esille. Malmin laskeva väestökehitys on käännettävä kasvuun, jotta keskusalue kehittyisi eläväiseksi paikalliskeskukseksi. Malmille kaivattiin myös monipuolisempaa asuntorakentamista, eli lisää omistusasumista. Välittömiksi toimenpiteiksi nostettiin esille kunnossapito- ja siisteystoimenpiteet. Myös Malmin asemaseudun turvallisuuteen tulee panostaa; kiinteistömurrot ovat viime vuosina lisääntyneet eikä asemalla kulkeminen tunnu turvalliselta. Valaistuksella, opasteilla ja pimeiden katvealueiden vähentämisellä voitaisiin jo vaikuttaa turvallisuuteen. Myös asutuksen lisäämisellä aseman läheisyydessä voitaisiin luoda sosiaalista kontrollia. Malmi ei ole haluttu sijainti yrityksille eikä kiinnostava kohde toimitilasijoittajille. Toimistotilojen kysynnän ei nähty lisääntyvän, sillä pääkaupunkiseudun yritysalueet sijaitsevat muualla, parempien ajo- ja julkisen liikenteen yhteyksien varrella. Nykyisten toimitilojen nähtiin kuitenkin säilyvän, jos alue muutoin kehittyy. Malmin toimitilat ovat sijoittajien näkökulmasta turhan pieniä, mutta niillekin on riittänyt kysyntää kohtuullisten tilavuokrien, /m2, vuoksi. Tulevaisuuden Malmi nähtiin pääosin asumisen, kaupan ja palveluiden keskuksena. Toimistotilojen kysyntä nykytilanteessa ja tulevaisuudessa nähtiin rajallisena. Malmin toimistotiloista on enemmän kiinnostuneita pienet yritykset kuin esim. pääkonttorit. Toimistotilojen kysynnän arveltiin muutenkin kutistuvan: yritykset siirtyvät entistä pienempiin tiloihin johtuen mm. työnteon kulttuurin muutoksesta, jossa etätyö lisääntyy. Erityisesti yksityiset kiinteistönomistajat näkivät Malmin pääosin asumisen, kaupan ja palveluiden keskittymänä, mutta kaupungin edustajien haastatteluissa esille nousi vahvemmin tahtotila säilyttää Malmi myös työpaikkavaltaisena alueena ja rakentaa alueelle myös uusia toimistotiloja. Kiinteistönomistajien intressit alueella vaihtelevat jonkin verran. Alueella toimivat kiinteistönomistajat katsoivat toimintaansa pidemmällä tähtäimellä kuin sijoitusyhtiöt ja vaikuttivat jonkin verran sitoutuneemmilta alueeseen. Osa kiinteistösijoittajista harkitsi omaisuutensa realisoimista muutaman vuoden tähtäimellä. Konkreettisia kehitysajatuksia tai käyttötarkoitusten muutoksia oli jo joidenkin kiinteistönomistajien toimesta pohdittu. Haastatteluissa nousi esille joitakin konkreettisia kehittämistarpeita/ideoita, jotka on esitetty seuraavalla kartalla (Kuva 26):

36 36 Kuva 26 Malmin kehitysajatuksia

37 37 5. KAUPALLINEN JA TOIMINNALLINEN VISIO 5.1 Malmin brändi Kaupunginosat kilpailevat toisiaan vastaan ja alueen brändi voidaan määritellä niiksi tekijöiksi, joilla alue erottuu muista kilpailevista alueista. Nykytila-analyysissä ja työpajoissa Malmin imago ja brändi nousivat esille tärkeinä kehittämiskohteina. Kaupungin osien tai asuinalueiden brändääminen on vielä suhteellisen uusi ilmiö, mutta matkailun piirissä tätä on tehty paikkojen suhteen jo vuosia. Alueet, joilla on vahva brändi tarvitsevat periaatteessa vähemmän rahaa alueen markkinointiin ja uusien toimijoiden ja asukkaiden houkutteleminen alueelle on helpompaa. (Lähde: Sari Klinga) Malmin alueen tarinalle, brändille, saadaan hyvä perusta alueen ainutkertaisesta historiasta. Malmin tarina ei voi kuitenkaan perustua pelkästään historiaan: pelkästään ainutkertainen historia ei riitä Malmilla erilaistamis- ja vetovoimatekijäksi. Näin ollen alueen tarinassa täytyy huomioida muitakin tekijöitä. Alueen tarinan on kuitenkin oltava aito. Brändillä vahvistetaan mielikuvia ja brändilupauksille täytyy löytyä katetta. Työpajoissa ja haastatteluissa nousikin esille, että esimerkiksi Malmin alueen siisteys- ja viihtyisyysasiat tulisi korjata ensin. Malmin alueen tarinan tulisi heijastella samoja asioita, joita alueen kehittämisvisioon sisältyy (ks. seuraava luku). Malmi voi erottua muista Helsingin ja ympäröivien kuntien lähipalvelukeskittymistä aidolla kaupunkikeskustamaisella rakenteellaan. Malmi on monikulttuurinen, elävä ja aktiivinen kaupunginosa, jossa on paljon mielenkiintoisia kivijalkaliikkeitä ja perinteinen kaupunkikylämainen ympäristö. Kaikille em. lupauksille löytyy vastinetta jo nyky-malmistakin, mutta monia asioita tulisi vahvistaa erilaisten kehittämistoimenpiteiden avulla. Näitä on käsitelty tarkemmin jäljempänä. Konkreettisten kehittämistoimenpiteiden lisäksi Malmin alueen brändi tarvitsee selkeää ohjaamista. Alueelle tarvitaan brändikäsikirja, jossa yhdessä sovittuja asioita kaikki alueen toimijat (yrittäjät, kaupunki, tilamarkkinoijat, kulttuurielämän edustajat jne) noudattavat omassa viestinnässään. Bränditarina tulisi luoda alueelle yhteistyössä kaikkien keskeisten toimijoiden kanssa. Visio alueen kehittämisestä tulevaisuudessa 5.2 Malmin visio Visiolla tarkoitetaan tässä Malmin kaupallista ja toiminnallista tahtotilaa. Nykytila-analyysin, työpajojen ja haastattelujen perusteella pystyttiin tunnistamaan Malmin kehittämisvision kulmakivet. Visio ei kuitenkaan vielä ole valmis vaan visiota tulisi tarkentaa ja kehittää eteenpäin. Malmin vision neljä keskeistä elementtiä on kiteytetty seuraaviksi kulmakiviksi: Monipuolinen kaupunkikeskusta Malmi on tulevaisuudessa entistä monipuolisempi kaupunkikeskusta, joka palvelee oman vaikutusalueensa asukkaita. Malmille tullaan asioimaan kuitenkin myös kauempaa mm. alueen ainutlaatuisten kulttuuripalveluiden takia. Malmin asemaa monipuolisena kaupunkikeskustana vahvistetaan täydennysrakentamalla aluetta. Malmilla on tilaa vielä uudelle, nykyistä korkeammalle rakentamiselle. Keskustaan lisätään erityisesti liiketilan, ravintoloiden ja laadukkaiden omistusasuntojen määrää unohtamatta erityisesti pienille yrityksille suunnattuja monipuolisia ja muunneltavissa olevia, joustavia toimistotiloja. Malmin kaupunkikeskustamaista kaupunkirakennetta kehitetään ja ytimeen ei rakenneta ainoastaan uutta isoa kauppakeskusta, jonne kaikki toiminta keskittyy. Uuden ajan aluekeskus, joka perustuu raideverkostoon Malmin asema liikenteen solmukohtana vahvistuu tulevaisuudessa Jokeri2:n (ja erityisesti raidejokerin) myötä. Mielikuvaa Malmista liikenteen solmukohtana ja helposti saavutettavana keskuksena vahvistetaan mm. uudella joukkoliikenneterminaalilla. Vaihtoyhteydet liikennevälineestä toiseen suunnitellaan mahdollisimman lyhyiksi ja esteettömiksi. Nykyisestä kahdesta eri bussiliikenneterminaalista luovutaan ja bussiliikenneterminaali keskitetään Latokartanontien uuteen terminaaliin. Kitkaton yhteys Malmilta maailmalle: vaihdoton raideyhteys Helsinki-Vantaa lentokentälle.

38 38 Malmi One Ylä-ja Ala-Malmin sisäisestä kilpailusta luovutaan ja Malmista muodostetaan yksi vahva kokonaisuus, jossa liikkuminen eri alueiden välillä on sujuvaa. Alueella on yksi omaleimainen brändi, johon kaikki alueen toimijat ovat sitoutuneet ja hyödyntävät omassa markkinoinnissaan. Perinteinen, kaupunkikylämäinen keskusta Highstreet-perinne olemassa, joukkoliikenneterminaali tukee Kirkonkyläntien ja Latokartanontien kivijalkaliikkeitä Vanhojen suojeltujen rakennusten vaaliminen Monenlaiset palvelut lähellä Ketjuliikkeet, suuret toimijat ja yksityiset liikeyrittäjät muodostavat monipuolisen kaupallisen kokonaisuuden, ja eri toimijat toimivat yhteistyössä Malmin elävöittämiseksi

39 39 6. EHDOTUKSET ALUEEN KEHITTÄMISEN JATKOTOIMEN- PITEIKSI 6.1 Keskeiset kehittämistoimenpiteet Seuraavassa on esitetty keskeiset em. vision toteutumiseen vaadittavat toimenpiteet. Asukkaat ja asunnot Täydennysrakentaminen ja uudet asuintalot Omistusasumisen osuuden lisääminen asemakeskusalueella Vanhojen rakennusten saneeraus (käyttötarkoituksen muutokset) Nykyisten vuokratalojen julkisivuremontit Asuntoja monipuolisesti eri väestö- ja ikäryhmille Kauppa ja palvelut Lisää liiketilaa ostovoiman kasvuun vastaamiseksi Kysyntää vastaavia liiketiloja Joustavia vuokrasopimuksia mahdollisesti hiipuville alueen osille Joukkoliikenneterminaalista piristysruiske Latokartanontien kivijalkaliikkeille Kiinteistönomistajien ja yrittäjien yhteistyön käynnistäminen Uusimalla / laajentamalla asemarakennuksen ylikulkua saadaan uutta liiketilaa Asemanseudun aktivoituessa tarvitaan myös jonkin verran uutta toimistotilaa (joustavat ja muunneltavat tilat) Liikkuminen Putken uusimisella positiiviset vaikutuksen liikkumiseen ja elinkeinoihin Radan kattaminen, uusia yhteyksiä radan yli Joukkoliikenneterminaali 2000-luvulle Opastus kuntoon eri liikkumismuotojen käyttäjille Pikaparkkipaikkoja nopeisiin asiointeihin Pysäköinnin kokonaissuunnitelma Malminkaaren kaventaminen Kaupunkikuva Nykyisten vuokratalojen julkisivuremontit Valaistus erityisesti kansien alla, turvallisuuden tunteen lisääminen Siivous ja vartiointi Vanhojen suojeltujen rakennusten vaaliminen Torien osittainen kattaminen ja toiminnan kehittäminen (kauppahalli, ravintola tms) Yhtenäinen visuaalinen ilme (opasteet, mainokset) yhtenäinen Malmi Seuraavassa kuvassa (Kuva 27) on esitetty vaihtoehtoja radan kattamiselle, parannettavat katutilat sekä keskeiset uudis-/korjausrakentamiskohteet. Tarkastelualueen koillisosaan ei ole tässä esitetty kehittämistoimenpiteitä. Asemakeskusalueen kehittämisen tulisi lähteä liikkeelle ydinalueelta, bussiseisakkeen ja asemakeskuksen alueelta lähikatuineen. Työpajoissa ja haastatteluissa ei noussut esille merkittäviä kehittämistoiveita alueen koillisosan suhteen vaan varsinainen asemakeskusalueen kehittäminen nähtiin prioriteettina.

40 40 Kuva 27 Kaaviossa on esitetty erilaisia vaihtoehtoja radan kattamiselle, uudisrakentamisen paikoille sekä katutilojen kehittämiselle. Radan kattamisesta Malmin aseman kohdalla on keskusteltu pitkään ja erilaisia vaihtoehtoja on esitetty aikaisemmin laadituissa raporteissa. Tärkeintä on, että Ylä- ja Ala-Malmin välille saadaan rakennettua luonnollinen ja laadukas yhteys - oli kyseessä sitten laajempi liikerakentamiseen perustuva kattaminen tai suppeampi kevyen liikenteen yhteyksiin ja aseman uudistamiseen liittyvä kattaminen. Kattamisen tulisi liittyä välittömästi Latokartanontien ja Kirkonkyläntien varteen. Kaupallisesta näkökulmasta myös nykyisen putken laajentaminen ja liiketilojen lisääminen putkessa on varteenotettava kehitysvaihtoehto. Kansirakenteen alle jäävien katu- ja pysäköintialueiden valaistukseen ja pintamateriaaleihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jottei kannen alle muodostu kolkkoa pimeää tilaa. Luonnonvaloa tulisi johtaa kannen aukotuksista. Esteettömät yhteydet kansirakenteen ja sen alle jäävän katutason välillä tulee olla helpot ja selkeästi opastetut. Kuvassa 28 on esitetty myös paikkoja uudisrakentamiselle (tai uudelleen rakentamiselle). Alue kaipaa erityisesti asuntoja. Pekanraitin nykyisen bussipysäkin voisi korvata asuinrakennuksella ja Kaupparaitin varrella olevasta pysäköintitaloa voisi laajentaa asuinkerroksilla. Alueen kahden muun pysäköintitalon käyttötarkoitusta tulisi pohtia uudelleen ne voisivat liittyä ympäröiviin liiketiloihin sekä mahdolliseen kansirakenteeseen ja niissä voisi olla liike- / toimisto- / asuintilaa tarpeen mukaan. Radan varressa Latokartanontien molemmin puolin sijaitseville tyhjille tonteille voisi sijoittaa toimisto- ja asuintiloja. Kuvassa 28 on myös esitetty paikkoja, joissa katutilaa tulisi parantaa. Tällä tarkoitetaan toiminnallisesti tärkeiden paikkojen saamista paremmin ympärivuotiseen käyttöön. Ylä-Malmin torilla tämä voisi tarkoittaa torialueen osittaista kattamista. Katoksessa voisi olla tiloja torimyyjien, ympäristön asukkaiden sekä ohikulkijoiden käyttöön. Käytännössä tämä edellyttäisi, että tori olisi osa Malmin kaupallista keskusta ja esimerkiksi yrittäjäyhdistyksen hallinnassa (ks. luku ). Vanhan asemarakennuksen edusta tulisi olla paremmin kytketty ympäröivään kevyen liikenteen verkostoon ja palveluihin, nykyisessä käyttötarkoituksessaan se ei aktivoi katutilaa. Vanhaan asemarakennukseen onkin vireillä hanke, jossa Malmilla sijaitseva pyöräliike huoltotiloineen siirtyisi sinne.

41 41 Kuva 28 Havainnekuvassa on esitetty vaihtoehto radan laajemmasta kattamisesta sekä kansirakenteen päälle tulevien rakennusten massoittelusta. Tässä vaihtoehdossa Ylä- ja Ala-Malmi rakentuisivat yhteen liiketilojen sekä kevyen liikenteen yhteyksien kautta. Kansirakenne jatkuisi yhtenäisenä Kirkonkyläntieltä ja liittyisi olemassa oleviin kauppakeskuksiin. Kuva 29 Havainnekuvassa on esitetty vaihtoehto radan suppeammasta kattamisesta sekä kansirakenteen päälle tulevien rakennusten massoittelusta. Tässä vaihtoehdossa Ylä- ja Ala-Malmi yhdistettäisiin kevyen liikenteen väylällä ja uudelleen rakennetulla asemarakennuksella, johon tulisi myös liiketiloja.

42 42 Eteneminen kohti Malmin visiota edellyttää välittömiä toimenpiteitä ja pitkän tähtäimen kehityssuuntia. Aikajanalle on koottu toimenpiteitä ja linjauksia eri aikajänteillä, jotka voisivat elävöittää Malmia ja töytäistä Malmin positiivisen kehityskierteen liikkeelle: Siivous, kunnostus, vartiointi Ilme ja viihtyvyys kuntoon Opastus ja liikkumisen ohjaus Pysäköintiselvitys Asemaseudun yrittäjäyhteistyö Kiinteistönomistajien yhteistyön malli Malmin brändityö käyntiin Malmille kokonaissuunnitelma ja visio Heti: Lisää asumista aseman kylkeen Lisää liiketilaa Joukkoliikenneterminaali 2000-luvulle Radan kattaminen Malmin lentokentän potentiaali käyttöön Pitkä tähtäin: Benchmark kohteita Seuraavassa esitellään radan varressa sijaitsevia aluekehityshankkeita Suomesta ja muualta. Osassa kehityskohteita, kuten Malmissa, on jouduttu ottamaan huomioon radan luoma estevaikutus Tapiola Espoon Tapiolan historia ammentaa tarinansa 1950-luvun luonnonläheisen kaupunkissuunnittelun perinteestä. Alkuvuosikymmenet Tapiola kehittyi ja kasvoi. Heikintori oli Suomen ensimmäinen kauppiastavaratalo luvun lopussa toteutetut Sokoksen ja Stckamannin tavaratalot lujittivat ratkaisevasti Tapiolan kaupallista vetovoimaa luvun loppupuolelle tultaessa Tapiola oli Espoon ainoa kaupunkikeskus. Seuraava ylempiasteinen keskus oli Helsingin ydinkeskusta. Espoon kaupunkirakenne vahvistui viiden kaupunkikeskustan malliksi. Maankäyttö ja kaavoitus tähtäsi vahvojen kaupunkikeskustojen toteutukseen. Tapiolan keskuksen kiinteistönomistajat havahtuivat muuttuvaan tilanteeseen vuonna Selkeän uhkakuvan muodosti tuleva kauppakeskus Matinkylään. Niin ikään arvioitiin, että Leppävaara tulee nousemaan vetovoimaltaan merkittäväksi palvelukeskittymäksi eikä vähiten raideliikenteen ansiosta. Tapiolan kehittämisstrategia valmistui v Elinkeinosektorin strategiatyössä määriteltyjen suuntalinjojen mukaisesti omistajat ryhtyivät tarvittavaiin toimenpisteisin. Strategiassa määriteltiin mm hallintomalli, alueen markkinointi sekä rahoitus. Johtavat omistajatahot perustivat v kehitysyhtiön (Tapiolan Alueen Kehitys Oy) koordinoimaan ja johtamaan Tapiolan keskustan kehitystyötä. Kohta tämän jälkeen perustettiin alueen yrittäjäyhdistys Tapiola Toimii ry, Yhdistyksen jäseniksi tulivat yrittäjät ja muut palvelujen tarjoajat sekä kaupungin toimijat. Yhdistyksen rahoitus järjestettiin kolmesta lähteestä: kiinteistöjen omistajarahoitus (30 % budjetista), jäsenmaksut (ns. markkinointimaksut) sekä Espoon kaupungin yhdistyksen hoito- ja vuokrausvastuulle luovuttamien tori- ja muiden julkisten tilojen vuokratuotot. Kiinteistöjen osallistuminen yrittäjäyhdistyksen markkinointiin perustuu erikseen laadittuun ns. omistajasopimukseen, jossa rahoitustakuun lisäksi on määritelty muut yhteistyön osatekijät. Yhdistyksen vuosibudjetti on noin euroa. Uuden yhdistyksen perustamisen yhteydessä purettiin aikaisemmin toiminut, toiminnaltaan suppeaksi ja voimavaroiltaan vaatimattomaksi osoittautunut yhdistys.

43 43 Espoon kaupunki perusti Suur-Tapiolan alueelle projektin, johon osoitettiin omat kehittämisresurssit. Kaupungin ja kiinteistöjen yhteiset voimavarat ovat muodostanet pohjan Tapiolan nyt jo 12 vuotta kestäneelle yhtäjaksoiselle uudistusohjelmalle. Kehittämisen moottorina on sekä julkisen että yksityisen sektorin yhteinen tahtotila ja yhteinen kehittämisen suunta. Infrastruktuuri ja kiinteistökehittäminen saavat tuikea toisistaan: Länsimetro antaa ydinalueen rakentamiselle aikataulun, kiinteistöjen rakenneuudistus luo pohjan korkeatasoiselle liikenneterminaalille ja lisääntyvä liikenne antaa pohjaa liike- ja asuntorakentamisen taloudelliselle kannattavuudelle. Kuva 30 Tapiolan kehittämissuunnitelma (Lähde: Espoon kaupunki. Kuva: Arkkitehtitoimisto HKP Oy) Leppävaara, Espoo Leppävaara on yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Leppävaaran väkiluku on yli kaksinkertaistunut välillä Tällä hetkellä Leppävaarassa on asukkaita noin , vuoteen 2030 mennessä väestön ennustetaan kasvavan :een. Leppävaaran kehittäminen käynnistettiin Projektissa tavoitteina oli mm. aluekeskuksen ja siihen liittyvän asuinalueen nopea ja tasapainoinen toteuttaminen, tiivis kaupunkimaisuus, eri asumismuodot ja koerakentaminen (Säteri) sekä työpaikkojen ja asumisen sekoittaminen. Vaikka Leppävaara on jo valtaosin rakentunut, kehittäminen edelleen jatkuu. Leppävaarassa on samankaltainen kulkuväylien jakava vaikutus kuin Malmillakin. Vuonna 2003 liikennöinnin aloittanut Jokeri-linja paransi merkittävästi Leppävaaran poikittaissaavutettavuutta. Myös Malmille sopisi voimakas väestön kasvattaminen ja koerakentaminen. Ryhmärakennuttamista on jo toteutettu Malmin Ormuspellossa.

44 Tikkurilan asemakeskus Tikkurilan Asemakeskuksen rakentaminen on alkanut 2013 alussa. Asemasilta valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Tikkurilan uusi tori, puisto ja kävelykatu kaupungintalon kupeessa tulevat luomaan oivalliset puitteet virkeälle ja turvalliselle kaupunkielämälle. Tikkurilaan rakentuu lähivuosina satoja uusia asuntoja ja lisää kaivattua pysäköintitilaa. Tikkurilan uusi toimisto- ja liikekeskus tulee palvelemaan monipuolisesti alueella asioivia. Radan ylle rakennettava asemasilta yhdistää Tikkurilan keskustan ja Jokiniemen. Kehittämisessä mukana ovat mm. Vantaan kaupunki, YIT, Lemminkäinen, VR-Yhtymä ja Liikennevirasto. Kuva 31 Tikkurilan asemakeskus (Kuvalähde: Vantaan kaupunki) Liljeholmen, Tukholma Liljeholmen on Tukholman ensimmäinen esikaupunkialue. Metroaseman ympäristöä on hiljattain uudistettu ja tiivistetty. Uuden aukion vierellä kohoavat asuinrakennukset, toimitiloja ja kauppakeskus sekä pienempiä kivijalkaliikkeitä. Uusi Liljeholmstorget avattiin Liljeholmen on nykyään vireä kaupan ja julkisten palveluiden keskittymä, joka on tiiviisti kiinni kaupunkirakenteessa. Liljeholmen tukeutuu voimakkaasti metroon ja kevytraitiotiehen. Kuva 32 Liljeholmen (Kuvalähde: HÅLLBARSTAD.SE)

45 Shoreditch High Street, Lontoo Lontoon Shoreditch Boxpark on maailman ensimmäinen pop-up-ostoskeskus. Lontoossa 2011 valmistuneen Shoreditch High Streetin juna-aseman yhteyteen on rakentunut menestyksekäs konttirakennelma, johon on sijoittunut niin pysyviä kuin vaihtuviakin myymälöitä. Boxparkissa on rinnan muotia, gallerioita ja ravintoloita. Boxparkin tunnetuimmat brändit ovat Marimekko, Nike, Dockers ja Vans. Uusi alue on profiloitunut katumuodin, lifestyle-liikkeiden ja uusien, nousevien indie-merkkien keskittymänä. Boxpark on pystytetty neljäksi vuodeksi. Kesällä 2013 Boxpark laajentaa Amsterdamin NDSM-telakka-alueelle samalla konseptilla kuin Lontoossa. 6.3 Hallintomalli kehittämisen organisoimiseksi Tarve yhteistyölle Malmin asemakeskusalueen kehittämiseksi on selkeästi tunnistettu. Erityisesti asemakeskuksen ydinalueen mahdolliset kehittämishankkeet vaativat yhteistyötä toisaalta useiden kiinteistönomistajien välillä ja toisaalta myös yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Kiinteistönomistajien lisäksi työpajoissa tunnistettiin tarve myös yrittäjien väliselle yhteistyölle. Seuraavissa alaluvuissa on käsitelty em. yhteistyön hallintomalleja Yrittäjäyhteistyö Malmin asemakeskusalueella ei ole omaa yrittäjäyhdistystä vaan osa yrittäjistä kuuluu Malmilla vaikuttaviin muihin yrittäjäyhdistyksiin, Malmin seudun yritysyhdistykseen ja/tai Koillis-Helsingin yrittäjiin. Työpajoissa tunnistettiin tarve myös asemakeskusalueen yrittäjäyhteistyölle: nykyisten yrittäjäyhdistysten toiminta hajautuu maantieteellisesti liian laajalle alueelle. Malmin asemakeskusalue tarvitsee oman alueensa markkinointiin keskittyvän yhdistyksen. Alueen vetovoiman kasvattamiseksi aluetta tulisi markkinoida kokonaisuutena. Keskeinen toimintaedellytys on, että alueen suurimmat yritykset lähtevät toimintaan mukaan. Yrittäjäyhdistyksen keskeisenä tehtävänä on aluemarkkinointi ja keskuksen elävyyden turvaaminen. Yhdistyksen toiminnan rahoitus tulee arvioida jo esiselvitysvaiheessa. Tässä ehdotetaan kolmea rahoituslähdettä: 1) jäsenrahoitus (ns. markkinointimaksut), 2) omistajarahoitus (kiinteistönomistajat sitoutuvat osallistumaan budjetin rahoitukseen esimerkiksi 30 % osuudella) ja 3) vuokratuotot. Tässä kaupunki luovuttaa erikseen tehtävällä pitkäaikaisella sopimuksella julkiset torialueet yhdistyksen hoitovastuulle. Yhdistys markkinoi, hyväksyy toimijat, tekee sopimukset, valvoo toimintaa, valvoo ylläpitoa sekä kokoaa tila- ja mainospaikkavuokrat. Edellä kuvattu yhteistyömalli on vakiintunut Suomen kaupunkikeskustojen manageerauksessa. Uuden perustettavan yrittäjäyhdistyksen sijaan toiminta voitaisiin vaihtoehtoisesti organisoida osaksi nykyistä Malminseudun yrittäjäyhdistystä (MSY ry). Tämä kuitenkin edellyttää, että yhdistyksen puitteissa perustetaan erikseen jokin järjestäytynyt toimintamuoto, esimerkiksi asemakeskusalueen markkinointijaosto, ja että useampi asemakeskusalueen yrittäjistä liittyy Malminseudun yrittäjäyhdistykseen. Asemamarkkinointijaoston perustaminen nousi esille keskusteluissa MSY:n hallitusten jäsenten kanssa. MSY:n toimintakenttä on kuitenkin sekä tehtävällisesti että maantieteellisesti erilainen kuin puhtaasti asemakeskusalueen markkinointiin keskittyvän yhdistyksen, joten yksinkertaisempi ja selkeämpi hallintomalli saavutetaan todennäköisesti uuden yhdistyksen perustamiselle. Lontoossa on kaupungin aloitteesta käynnistetty kiinnostava toimintamalli alueiden elinkeinoelämän piristämiseksi. Toimintamuoto on nimeltään BID (Business Improvement District) ja se on tietyllä alueella (kaupunginosassa) toimiva viranomaisten/kaupungin ja paikallisten yrittäjien välinen kumppanuus, joka pyrkii edistämään yrittämisen edellytyksiä ja elävöittämään liike-elämää. BIDeissä on luotu monenlaisia kannustimia yrityksille osallistua paikalliseen toimintaan, kuten verohelpotuksia niille, jotka sitoutuvat kehittämiseen. BIDit ovat yritysvetoisia organisaatioita, joissa kehittäjäyhteisön jäsenet saavat äänestää alueen mahdollisista parannustoimenpiteistä, joita he sitten rahoittavat. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi kunnossapitoon, turvallisuuteen tai ympäristöön. Yhteistyötä kaupungin kaavoitus-, liikenne- ja elinkeinoviranomaisten kanssa pidetään yllä aktiivisesti. Lontoossa toimii 25 BIDiä ja niissä on onnistuttu vähentämään ilkivaltaa ja rikollisuutta sekä brändäämään alueita uudelleen. Lisää BIDeistä:

46 46 Myös Australiassa on aktivoiduttu hiipuvien kaupunkiympäristöjen elävöittämisessä. Newcastlen kaupungissa kiinteistönomistajat ja paikalliset yrittäjät lyöttäytyivät yhteen vuonna 2008, ja alkoivat tuottaa uutta luovaa kaupallista ja luovaa toimintaa vajaakäyttöisiin tai tyhjiin tiloihin. Tilavuokria alennettiin tilapäisesti ja solmittiin lyhyitä vuokrasopimuksia, jolloin uutta liiketoimintaa alkoi syntyä alueella. Kaksi vuotta myöhemmin yli 70 uutta liikettä ja yritystä oli aloittanut alueella ja 2011 matkaopas Lonely Planet mainitsi Newcastlen uudenlaisena, jännittävänä matkailukohteena. Newcastlesta toimintamalli Renew Australia on levinnyt myös muihin australialaisiin kaupunkeihin, kuten Townsvilleen ja Adelaideen. Lisää Renew Australiasta: Kiinteistönomistajien yhteistyö Työpajojen ja haastatteluiden perusteella voidaan todeta, että tässä vaiheessa ei ole edellytyksiä perustaa esimerkiksi osakeyhtiömuotoista kiinteistönomistajien yhteistä kehittämisyhtiötä alueelle. Kehittämisyhtiön perustamisen edellytyksenä ovat yhtenäinen selkeä visio, konkreettinen eteenpäin vietävä kehittämishanke, selkeästi rajattava maantieteellinen alue ja tunnistetut taloudelliset hyödyt. Tarve jonkinasteiselle yhteistyölle kuitenkin tunnistettiin selvästi, mutta raskaaksi koetun kehittämisyhtiön sijaan tulisi etsiä vaihtoehtoinen hallintomalli. Suosittelemme, että Malmin alueelle jatketaan yhteistyön edellytysten luomista ja selvitetään tarkemmin kiinteistönomistajien yhteistyön tiivistämiseksi erillisen kehittämisyhdistyksen perustamista. Vastikään perustettu Herttoniemen yritysalueen kehittämisyhdistys (HYRY ry) voisi olla tässä hyvänä toimintamallina. Edellytykset kehittämisyhdistyksen perustamiselle löytyvät myös Malmilta ja yhdistyksen tavoitteena tulisikin olla pitkän aikavälin kehittämistyö. Yhdistys voi kuitenkin toimia myös alueen lyhyen tähtäimen kehittämistoimenpiteiden moottorina. Mahdollisen kehittämisyhdistyksen tavoitteita tulisikin vielä tarkentaa ao. toimijoiden kesken. Asemakeskuksen ydinalueen toimijat tulisi koota vielä yhteen tavoitteiden ja mahdollisen yhteistyömallin tarkentamiseksi. Kehittämisyhdistys rajataan vain yksityisille kiinteistönomistajille ja alkuvaiheessa yhdistyksen toiminta-alueena tulisi olla tässä selvityksessä tarkasteltua aluetta pienempi alue. Kehittämisyhdistyksen toiminta rajataan ensi vaiheessa asemakeskuksen ydinalueelle, jotta intressit pysyvät mahdollisimman yhtenäisinä. Jos kehittämisyhdistyksen perustamiseen päädytään, tulee yhdistyksen ennen yhdistyksen perustamista selvittää mm. seuraavat asiat: perustajaosakkaat jäsenmääräpotentiaali/kysely yhdistyksen sääntöluonnokset yhteistyömalli kaupungin kanssa talouden laajuus, vuosibudjetti kustannusten määräytyminen jäsenille management ostopalveluna yhteistyö ja työnjako mahdollisesti perustettavan uuden yrittäjäyhdistyksen kanssa valmius visiotyöhön valmius kehittämistyöhön Nyt käsillä oleva raportti on luonteeltaan enemmän suuntaa-antava idealuonnos. Malmin asemakeskusalueen kehittäminen edellyttää jatkosuunnittelua ja erilaisia teknisiä ja toiminnallisia selvityksiä sekä ennen kaikkea taloudellisia kannattavuusselvityksiä. Ensimmäinen askel ennen jatkosuunnitteluun etenemistä tulisi olla kiinteistönomistajien sitouttaminen kehittämiseen ja yhteisen vision kirkastaminen. Yhdistyksen perustamisedellytysten kartoitus olisi tässä suhteessa hyvä testipenkki

47 Kaupungin toimenpiteet yhteistyön edistämiseksi Tuki uuden yrittäjäyhdistyksen perustamiselle, sitoutuminen ja valmius yhteistyöhön mukaan lukien torialueiden käyttö, ylläpito ja vuokraustoiminta Tuki omistajien yhteistyömallin kehittämiselle Seuraavassa kuvassa (Kuva 3) on esitetty mahdollisen Malmin keskustan hallintomallin keskeiset elementit. Kuva 33 Malmin keskustan hallintomalli 6.4 Jatkoselvitystarpeet Yrittäjien uuden yhdistyksen (Malmin keskustan yrittäjäyhdistys MAKE) perustamisedellytysten kartoitus. Rahoitusmallin testaus. Omistajien yhteistyömallin selvitys (mahdollisuudet neuvottelukunnan tai yhdistyksen perustamiselle) Pysäköintikartoitus, mikä on Malmin todellinen pysäköinnin tila? Pysäköintipaikat, käyttöasteet, saavutettavuus Malmin brändityö Opastukset kuntoon ja liikkumisen ohjaus Asumisen lisääminen Malmille: maankäytölliset ja kaavalliset mahdollisuudet Bussiterminaalien yhdistämisprojekti. toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus

Pikku Huopalahti. Kaupallinen mitoitus Pikku Huopalahti Kaupallinen mitoitus 24.9.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Pikku Huopalahden kaupallinen rakenne 2014... 3 2. Pikku Huopalahden kehittäminen... 7 3. Pikku Huopalahden markkinoiden

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009).

Päivittäistavaramyymälät Oulunkylässä ja lähialueilla vuoden 2010 alussa (AC Nielsen 2009). KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Yleissuunnitteluosasto Anne Karlsson 28.3.2011 Patolan päivittäistavarakaupan selvitys Päivittäistavarakaupan myymäläverkko alueella Patola kuuluu Oulunkylän peruspiiriin. Oulunkylän

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...

Lisätiedot

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta

Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta Asemakaavan muutos Rajamäki, Kylänpää Lausunto Rajamäen kaupan mitoituksesta 29.9.2015 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 1. Johdanto... 3 2. Kaupan nykytilanne Rajamäellä... 4 3. Kaupan liiketilatarve

Lisätiedot

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI

MELLUNKYLÄN RENESSANSSI MELLUNKYLÄN RENESSANSSI Keskustelutilaisuus 9.3. klo 17 Mitä Kontulaan kuuluu? Nykytilanteesta lähtötietojen valossa, Satu Tarula, yleiskaavasuunnittelija PehmoGIS asukaskyselyn tuloksia Mellunkylän kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5

Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 Espoon kaupunki Päätös 1 / 5 179/10.03.01/2011 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja 8 7.2.2011 8 Alueiden varaaminen Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresselle ja Citycon Oyj:lle Espoon keskuksesta kauppakeskus

Lisätiedot

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MYLLY LÄNSIKESKUS VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari 11.3.2016 Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy MATKAKESKUS HANSA SKANSSI Lukuisia asemanseutujen kehittämisprojekteja

Lisätiedot

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy

KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT. Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy KUVA: CEDERQVIST & JÄNTTI ARKKITEHDIT Pohjois-Pasilan tilaa vaativan kaupan keskus 25.3.2014 Paju Asikainen/Realprojekti Oy Suunnitelma lyhyesti Hartela suunnittelee Pohjois-Pasilaan, Ilmalan juna-aseman

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18

Espoon kaupunki Pöytäkirja 18 03.02.2014 Sivu 1 / 1 179/10.03.01/2011 55 3.6.2013 18 Alueiden varauksien jatkaminen Espoon keskuksesta Citycon Finland Oy:lle, Kiinteistöosakeyhtiö Espoon Entresselle ja Helsingin Osuuskauppa Elannolle

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark ) LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark. 7.12.2016) Lähtökohdat Pieksämäen merkittävin tilaa vaativan kaupan alue on kehittynyt Pieksämäen kantakaupungin ja Naarajärven taajamakeskusten

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1

Etusivu Sijainti Toimitilat Ota Yhteyttä VALIMO 1 Pitäjänmäen paraatipaikalla sijaitseva Valimotie 1 tarjoaa muuntojoustavaa ja tehokasta toimistotilaa. Tilat kunnostetaan käyttäjien toiveiden mukaan viihtyisiksi ja tehokkaiksi. Seitsemänkerroksisen rakennuksen

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti

Rakokiven liikekeskus. Nastolan kaavailta Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskus Nastolan kaavailta 13.10.2016 Marja Mustakallio, kaavoitusarkkitehti Rakokiven liikekeskuksen kehittäminen Kauppakaari Kirkonkylä Rakokivi VILLÄHTEEN ASEMA n. 15 000 asukasta Villähde,

Lisätiedot

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä 15.9.2015 Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys Tiivistelmä 15.9.2015 Liikenneselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Kaavaehdotusvaiheen liikenneselvityksen tavoitteena on tarkentaa alueen liikkumista ja liikennettä

Lisätiedot

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa

Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa Malmin lentokenttäalueen kaavarunko Malmin lentokentän kaavarunkoalueen kaupallinen selvitys ja tarkastelu ympäröivien lähialueiden kanssa TYÖOHJELMA 22.3.2016 Työn tausta Malmin lentokentän alueelle laaditaan

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Linjakortit LUONNOS 21.12.2014 KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO KOILLIS-HELSINGIN YÖLINJASTO KALASATAMAN LINJASTO KORSON JA KOIVUKYLÄN SUUNNAN YÖLINJAT HSL Helsingin seudun

Lisätiedot

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS

KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS KARAKALLION KESKUSTA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavan vaiheet tähän mennessä Asemakaavan muutoshakemus 23.10.2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kaavan lähtökohdat ja tavoitteet 10.6.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ

TIIVISTELMÄ RYHMÄTÖISTÄ SALON KAUPUNKI KESKUSTASEMINAARI 2.12.2010 Salon lukio RYHMÄT 1. Keskusta nuorison ja lasten toimintaympäristönä 2. Terveellisyys, turvallisuus ja esteettömyys sekä keskusta seniorin toimintaympäristönä

Lisätiedot

Oulun kaupungin tekninen keskus

Oulun kaupungin tekninen keskus Oulun kaupungin tekninen keskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ruskonselän kaupunginosan korttelia 15 ja korttelin 16 tontteja nro 3 ja 4 sekä katualuetta koskeva asemakaavan ja tonttijaon muutos

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin. Ohjeet on tehty viimeisten tietojen mukaan,

Lisätiedot

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 12.3.2010 MUISTIO Hannu Sainio 1(7) KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU 1. Lähtökohtia Keinusaaren alue rajautuu Viipurintien, Keinusaarentien, Vanajantien, Kutalanjoen ja rautatien väliin. Keinusaari

Lisätiedot

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KORTTELI 14, tontit 11 ja 12, ASEMAKAAVAN MUUTOS Sysmä, Suurikylä SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUALUE 2. SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 3.0 Kaavoituspäätös 3.1 Maanomistus 3.2 Kaavatilanne 3.3 Rakennusjärjestys 3.4 Luonnon ja kulttuurihistorian

Lisätiedot

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016

Kehittämisaluemenettelystä. Matti Holopainen 5_2016 Kehittämisaluemenettelystä Matti Holopainen 5_2016 Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen?? 2 9.3.2016 Timo Kietäväinen Suomen Kuntaliitto Ajankohtaisia Yhdyskuntien kehittämisen linjaukset: http://www.kunnat.net/fi/tietopankit/uutisia/2016

Lisätiedot

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015

Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa. M Saari 27.10.2015 Tulevat hankkeet ja maankäytön muutospaineet Olarissa M Saari 2 Matinkylä Maankäyttö metroaseman ympäristössä tehostuu. Matinkylä ja Olari kasvavat yhteen ja Matinkylästä kasvaa vahva kaupunkikeskus, jossa

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi

ILMANLAATUSELVITYS. Starkin alue, Lahti. Turku Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki. Raportin vakuudeksi Ilmanlaatu Raportti PR3055 P01 Sivu 1 (5) Rakennusosakeyhtiö Hartela Olli Teerijoki Turku 8.6.2016 ILMANLAATUSELTYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI iikinportti 4 B 18 00790

Lisätiedot

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta

Kasvunäkymät väestönkasvua seutukuntansa keskus, palvelee noin asukasta Kasvunäkymät Hämeenlinnan seudulle ja kantakaupunkiin on arvioitu tulevaisuudessa suuntautuvan väestönkasvua Hämeenlinna on seutukuntansa keskus, palvelee noin 95 000 asukasta tulisi turvata palveluiden

Lisätiedot

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa

Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä. Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014 Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden

Lisätiedot

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa

RATAPIHAKORTTELIT. Keski-Pasila Ratapihakorttelit. OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa Keski-Pasila Ratapihakorttelit RATAPIHAKORTTELIT OAS- vaihe toukokuu 2012 Asukastilaisuus Pasilan kirjastossa 30.5.2012 Asukastilaisuus Laiturilla 3.9.2013 Suunnitteluperiaatteet Kslk lokakuu 2013 Keski-Pasilan

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012

Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos. Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Saukkola Eteläinen alue Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaupallinen selvitys 19.4.2012 Nummi-Pusulan kunta Kaupallinen selvitys 1 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 2 2 KAUPAN NYKYTILAN ANALYYSI 3 2.1 Vähittäiskaupan

Lisätiedot

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN

2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN 2.9.2015 ESPOON KIVENLAHDEN METROKESKUKSEN KEHITTÄMINEN SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY KIVENLAHDEN METROKESKUS SUUNNITTELUVARAUKSEN HAKUMENETTELY SISÄLTÖ 1. Taustaa 2. Suunnittelutehtävä 3. Kaupungin

Lisätiedot

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2

Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 LUONNOS ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxxxx PÄIVÄTTY xx.xx.2015 Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 250 tonttia 2 Kaavan

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue

Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue 1 (6) Asianumero 3941/10.02.03/2014 Aluenumero 220827 Keilaniemi Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa, Otaniemi Virkistysalue Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.

Lisätiedot

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä

Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohjeistus julkiseen liikenteeseen ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä Ohessa ovat yksinkertaiset ohjeet julkisten kulkuvälineiden käyttöön ja pysäköintiin Arena Centerin hallien läheisyydessä.

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, JUVANKATU 14, ASUIN- JA LIIKERAKENTAMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8590

KAUKAJÄRVI, JUVANKATU 14, ASUIN- JA LIIKERAKENTAMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8590 TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.3.2015 tark. 15.6.2015 KAUKAJÄRVI, JUVANKATU 14, ASUIN- JA LIIKERAKENTAMINEN, ASEMAKAAVA NRO 8590 Kaava-alue lähivaikutusalueineen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ uusi valtuustostrategia on hyväksytty.

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ uusi valtuustostrategia on hyväksytty. Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 7 Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella (a-asia) HEL 2016-012616 T 10 03 03 Ksv 4464_1, karttaruutu

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 1 a KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi selvityksen HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Ykp/2 1 a 2 YRITYSTOIMINNAN EDELLYTYSTEN PARANTAMINEN HELSINGIN ESIKAUPUNKIALUEIDEN ASEMANSEUDUILLA Kslk EHDOTUS Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee merkitä tiedoksi

Lisätiedot

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall

Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa Maija Stenvall Joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyn hyödyntäminen maakuntakaavoituksessa 25.1.2017 Maija Stenvall Palvelutasotavoitteet perustuvat joukkoliikennekysyntään Myös maankäytön kehittämisessä on tavoitteena

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku)

Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) ALUSTAVA SELOSTUS A-2641 / D/3409/10.02.03.00.04/2015 1(8) SELOSTUSTIIVISTELMÄ RATKAISUN PÄÄPERIAATTEISTA Asemakaavan muutos nro A 2641, Mukkula, Mukkulankatu 19, 21, 23 (Isku) TAVOITTEET Asemakaavamuutos

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Akp/ kaupunginosan (Haaga) korttelin tontti 3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/2012 1 (7) 354 Poikkeamishakemus (Haaga, Puutarhurinkuja 2) (b-asia) HEL 2012-011277 T 10 04 01 Rakvv 29-2575-12-12-S 14.8.2012 Päätös Rakennuspaikka Hakemus Säännökset,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 2: Kaupunkikehitysohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki KAUPUNKIKEHITYSOHJELMA 1 Kaupunkikehitysohjelman lähtökohdat Strateginen

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 8.4.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, k 2061 t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. Asemakaavan muutoksella muodostuvat

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI HELSINGIN YLEISKAAVALUONNOKSEN KAUPALLISTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖOHJELMA Työn tausta Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä Helsingin uuden yleiskaavan laatiminen. Työn suunnittelua ohjaava

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT

TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT TARKENNETUT RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT 26.9.2011 Rakennemallivaihtoehtojen muodostamisen lähtökohdat Maankäytön kehittämiskohteet ja yhteystarpeet tulee tunnistaa Keskustojen tiivistäminen Korkeatasoisten

Lisätiedot

Meri-Rastilan kaavaluonnos Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3

Meri-Rastilan kaavaluonnos Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3 Meri-Rastilan kaavaluonnos 29.11. Meri-Rastilan ala-asteen liikuntasali, Jaluspolku 3 Klo 17.30 Tervetuloa ja illan kulku, pj vuorovaikutussuunnittelija Tiina Antila-Lehtonen, ksv Klo 17.35 Asemakaavaluonnoksen

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.05.2015 Sivu 1 / 1 3224/10.02.03/2013 83 Otaniemen keskuksen jatkosuunnitelman tavoitteet Valmistelijat / lisätiedot: Ossi Keränen, puh. 050 347 5632 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/

Helsingin kaupunki Esityslista 38/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Vp/ Helsingin kaupunki Esityslista 38/2016 1 (5) 3 Jalankulkijan kantakaupunki (a-asia) Pöydälle 22.11.2016 HEL 2016-011208 T 08 00 04 Ksv 4465_1 Päätösehdotus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen, 22.11.2016

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti Kaavatunnus 2-236 Asianumero 144/10.02.03/2014 ASRA.ltk: 12.05.2015 06.10.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylä, kortteli 2061 tontti t 1 Asemakaavan muutos koskee korttelin 2061 tonttia 1. makaavan

Lisätiedot

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011

RakennuskeskusCentra Hämeenlinna. Kaupallinen selvitys 11.9.2011 RakennuskeskusCentra Hämeenlinna Kaupallinen selvitys 11.9.2011 Sijainti ja saavutettavuus Hämeenlinna on Etelä-Suomen läänin pääkaupunki, joka sijaitsee Kanta-Hämeessä, valtatie 3 :n (Helsinki - Tampere

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0579_8 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0579_8 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1253-00/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0579_8 HEL 2015-007362 19.5.2016 VUOSAAREN KESKUSTA, AROMIKUJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) Kiinteistölautakunta Vp/4 31.03.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 7/2015 1 (6) 4 Kiinteistölautakunnan esitys kaupunginhallitukselle kiinteistönkaupan esisopimuksen tekemiseksi ja tonttien myymiseksi (Kaartinkaupunki, Kasarmitori, tontit

Lisätiedot

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010

TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 TAMPERE Dnro TRE: 1031/10.02.01/2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 26.8.2010 LAKALAIVA-6037-9, -10, -11 JA -12, TEOLLISUUSTONTTIEN MUUTTAMINEN LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN.

Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Lohjan kauppakeskus Melba TULE TEKEMÄÄN VAIKUTUS KAUPUNKIKUVAAN. Kauppakeskus Melba LISÄTIETOJA 02071 56199 Tuomas Sundell Kiinteistökehityspäällikkö tuomas.sundell@lemminkainen.com elävöittää Lohjan kaupunkikuvaa

Lisätiedot

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA

HANGONSILLAN ALUE. Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, POHJOISESTA KATSOTTUNA HAVAINNEKUVA KOKO ALUEESTA, OHJOISESTA KATSOTTUNA 1 ALUESUUNNITELMAN ÄÄIIRTEET Hangonsillan alueen suunnitelma tuo kaupungin tärkeään sisääntulokohtaan urbaania katutilaa ja tunnistettavaa keskustarakennetta.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI III-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 188B Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5

K o y E l i m ä e n k a t u 1 5 KOy Helsingin Elimäenkatu 15 Kiinteistö Rakennus on valmistunut vuonna 1974 ja peruskorjattu 1990-luvun lopulla. Kiinteistön tilat soveltuvat sekä toimisto- että pienteolliseen käyttöön. Tilat ovat viimeksi

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön

VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön VT 12 Hollola-Lahti valtatiestä kaduksi vaikutukset maankäyttöön Liikenne ja maankäyttö 7.10.2015 Juha Mäkinen Sito Oy Sito Parhaan ympäristön tekijät Esityksen sisältö Kohdealue ja nykytilan kuvaus Suunniteltu

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1: PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 MÄNTSÄLÄ ORAVATIE ASEMAKAAVAN MUUTOS 1:1000 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavamuutoksen selostus, joka koskee 25. päivänä marraskuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa. Alueen määrittely:

Lisätiedot

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin

0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Piirustukset 0.1 Nykytilanne ja ongelma-analyysi 0.2 Maisema-analyysi 0.3 Hankkeen vaikutuksia: rakentamisen aikana, liikennemääriin ja Naistenlahden voimalaitoksen polttoainehuollon ajoreitteihin Y1.

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2012

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2012 TAMPERE Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.11.2012 XIII-192-2 ja 3 (RATINA), Sorinkatu 12 ja 16, SORIN NUORISOTALON TONTIN LIITTÄ- MINEN POLIISITALON TONTTIIN JA KERROSALAN

Lisätiedot

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ

SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ SENAATTI MYY: MAAKAARENKUJA 2, HELSINKI RAKENNUSPAIKKA HELSINGIN VIIKISSÄ Sisällysluettelo Senaatti-kiinteistöt, Maakaarenkuja 2 SISÄLLYSLUETTELO LENTOKENTTÄ VANTAA 1. Johdanto 2. Kohteen yleistiedot 3.

Lisätiedot