1.KURSSIKERTA: TUTUSTUMINEN JA IHMISSUHTEET

Transkriptio

1 SUHDESOPPA

2 JOHDANTO Suhdesoppa-kurssi on kehitetty nuorten kanssa käytettäväksi. Bovallius-ammattiopiston pilottikursseille osallistuneet nuoret ovat vuotiaita ja tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukea. Kurssit on toteutettu sukupuolen mukaan jaetuissa ryhmissä. Kurssimateriaalissa on huomioitu tuen tarpeet esimerkiksi korostamalla kuvien käyttöä ohjauksen tukena sekä asioiden selkeää jakoa aihepiirien mukaan. Kunkin tapaamisen lopussa tehtävä yhteenveto helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Kurssi on suunniteltu viiden tapaamisen mittaiseksi, mutta sen pituutta voi varioida ohjattavan ryhmän ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Kurssin aloittaminen on vapaaehtoista, mutta osallistuja sitoutuu käymään ryhmässä aloitettuaan kurssin. Ryhmän kokosuositus on 4-8 henkilöä. Suhdesoppa-kurssin oheen on hyvä tarjota mahdollisuutta yksilökeskusteluihin, koska käsitellyt aiheet ovat tunnepitoisia ja saattavat herättää nuorissa muistoja tai kysymyksiä, joita ei ryhmässä sellaisenaan voi tuoda esiin. Koulutuksen järjestäjä voi linjata mahdollisuutta toteuttaa kurssi osana vapaasti valittavia opintoja. Bovallius-ammattiopistossa kurssi on toteutunut asuntolan vapaa-ajan toimintana. Käytäntö on osoittanut, että Suhdesoppa-kurssia ohjaamassa tulee olla kaksi henkilöä, joista toinen voi olla ns. apuohjaaja. Tämä materiaali on tuotettu Opetushallituksen rahoituksella Valmis 2-hankkeessa ja sen ovat tehneet Hanna Halminen ja Piia Virtanen Bovallius-ammattiopistosta. Kuvituksen on tehnyt Bovallius-ammattiopiston opiskelija Adriana Hanhikoski VALO-ryhmästä.

3

4 1.KURSSIKERTA: TUTUSTUMINEN JA IHMISSUHTEET Ensimmäisessä tapaamisessa on tavoitteina: a) tutustua toisiin ryhmäläisiin ja ryhmän ohjaajaan b) pohtia erilaisia ihmissuhteita ja omia tämän hetkisiä ihmissuhteita c) pohtia omia toimintatapoja ihmissuhteissa Ryhmäytyminen aloitetaan esittäytymiskierroksella. Alkuun otetaan mahdollisimman helppo harjoitus, jotta kynnys osallistua pysyy matalana. Ohjaaja on levittänyt lattialle kortteja, joissa on numeroita ja kirjaimia (yksi numero tai kirjain /kortti). Tärkeää on, että samaa kirjainta ja numeroa löytyy ainakin kaksi kappaletta. Ohjaaja voi auttaa ryhmäläisiä korttien valinnassa, jos tuntuu että heidän on vaikea keksiä, mitä itsestään kertoisivat. Voi esimerkiksi pyytää kertomaan harrastuksen ja ottaa sen alkukirjaimen. Ohjaaja ohjeistaa: Valitse itsellesi 1-3 korttia. Ota sellaiset kortit, joiden avulla pystyt kertomaan jotain itsestäsi muille. Voit esimerkiksi miettiä omaa nimeäsi, osoitettasi tai ikääsi (tai jotain ihan muuta). Saat itse valita, mitä kerrot. Jos haluamasi numero tai kirjain on jo jollain toisella, voit lainata sitä häneltä. Esittäytymiskierros käydään rauhalliseen tahtiin läpi. Ideana on, että osallistujat voivat tässä vaiheessa aivan itse säädellä sitä, mitä he haluavat itsestään kertoa. Ryhmän pelisäännöt: Ohjaaja kertoo ryhmän kaksi sääntöä: Kyseessä on suljettu ryhmä, johon osallistutaan kaikille neljälle tapaamiskerralle. Osallistumisvelvollisuudesta on kerrottu jo ilmoittautumisen yhteydessä. Ryhmässä käsiteltyjä asioita ei kerrota kellekään ryhmän ulkopuoliselle. Lain rikkomiseen liittyvissä asioissa (esim. esiin tulee seksuaalinen hyväksikäyttö) ohjaajan on kuitenkin toimittava lain edellyttämällä tavalla. Ryhmä voi sopia lisäksi keskenään muita sääntöjä esimerkiksi taukojen pidon suhteen. Ihmissuhteet Aletaan pohtia yhdessä, millaisia ihmissuhteita on olemassa. Ohjaaja kirjoittaa ja/ tai piirtää tikku-ukkokuvat fläppitaululle sitä mukaa, kun osallistujat kertovat erilaisia ihmissuhteita. Listataan siis useita erilaisia ihmissuhteita, esim.: ystävyys seurustelu avioliitto vanhempi lapsi työkaverit opiskelukaverit naapurit, tutut Seuraavaksi käsitellään sitä, mitä eroa on erilaisilla ihmissuhteilla. Ensin käydään keskustellen läpi niitä ihmissuhteiden muotoja, joita ryhmä on listaan tuottanut. Ryhmän ohjaaja voi ehdottaa lisättäväksi jotain, jos ryhmä on tuottanut hyvin vähän vaihtoehtoja. Seuraavan harjoituksen tarkoitus on hauskalla ja aika itsestään selvälläkin tavalla korostaa sitä, että erilaisissa ihmissuhteissa pätevät erilaiset säännöt ja tavat. Harjoitus: Pohditaan vielä tarkemmin, mikä erottaa läheisen ja etäisemmän ihmissuhteen toisistaan. Tämä tehdään siten, että on kaksi valokuvaa heijastettuna dokumenttikameralla seinään tai esim. sohvapöydällä, mikäli ryhmä on hyvin pieni. Toinen kuva on työkaveruudesta, esim. työntekijä hakee ruokaa palvelutiskistä. Toinen kuva on läheisestä ihmissuhteesta, esim. kaksi ihmistä halaavat toisiaan. Kuvat on hyvä otsikoida, jotta asia pysyy kurssilaisten mielessä. Ohjaaja on tehnyt väittämäkortteja. Korteissa lukee esim. Voivat pussata toisiaan, Asiakas maksaa ostoksensa. Ryhmäläiset saavat sijoittaa väittämät sen ihmissuhteen yhteyteen, johon ne paremmin sopivat. Mikäli väittämä sopii heidän mielestään molempiin, sen voi jättää kuvien väliin. Ohjaaja pyytää perustelemaan ratkaisuja ja käydään yhteistä keskustelua.

5 Hauska lisä: Voidaan myös puhua siitä, mitä tapahtuisi, jos toimisi toisessa ihmissuhteessa eri sääntöjen mukaan. Mitä seurustelukumppani sanoisi, jos esimerkiksi kiittäisit häntä hyvästä palvelusta tai toivottaisit hyvää päivänjatkoa, kun kääntyisit poispäin. Miten asiakaspalvelija/ työkaveri reagoisi, jos kertoisit hänelle tunteistasi tai halaisit häntä? Tärkeää on kuitenkin päättää keskustelu siihen, että todetaan tämän olleen kuvittelua. Mitä erilaisia parisuhteita on olemassa: Avataan käsite parisuhde. Ryhmän kanssa keskustellaan, mitä erilaisia parisuhteita on olemassa (seurustelu, avoliitto, avioliitto ja rekisteröity parisuhde). Kuinka löydän kumppanin: Keskustellaan lyhyesti siitä, millä eri tavoin ja mistä paikoista voi löytää itselleen seuraa. Tämä toimii vain virikkeenä seuraavaan vaiheeseen. netistä, suomi24, twitter, facebook kaverin kautta koulusta kaupungilta, hengailu harrastuksessa matkustaessa Aiheen käsittelyssä käytetään tukena liitemateriaalia treffeihin liittyen. Jos ryhmäläiset ovat keskenään tuttuja jo aiemmin, voi tyhjien puhekuplien määrää lisätä. Tällöin ryhmäläiset saavat itse pohtia tarkemmin, mitä missäkin tilanteessa voi sanoa ja ajatella. On hyvä keskustella myös siitä, mitä asioita EI ole tapana sanoa ääneen. Seurustelusuhde: Ensin keskustellaan siitä, mitä on seurustelu. Miten se esimerkiksi eroaa ihastumisesta? Seurustelua edeltää yleensä treffeillä käyminen tai tutustuminen jonkin yhteisen toiminnan (opiskelu, harrastus jne.) kautta. Keskeistä on, että ryhmäläiset ymmärtävät seurustelun olevan sellainen ihmissuhteen muoto, jossa molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että seurustellaan. Suhteeseen liittyy luottamuksellisuus ja kunnioitus toista ihmistä kohtaan. Tässä käytetään apuna Iloa ja vastuuta seksistä materiaalia, s Jos suositeltua materiaalia ei ole saatavilla, ryhmän ohjaaja voi piirtää taululle, keskustelun tueksi, jatkumon seurustelun vaiheista: ihastus tunteista kertominen tutustuminen - mahdollinen seurustelusta sopiminen tunteiden ilmaiseminen opettelu fyysisiä tapoja ilmaista tunteita: suuteleminen, hyväily, rakasteleminen seurustelusuhteeseen kuuluva vastuu. Ryhmäläisille annetaan mahdollisuus kertoa omia havaintojaan seurustelusta. Miten he ovat huomanneet ihmisten käyttäytyvän seurustellessa? Mistä huomaa, että jotkut seurustelevat? Yhteenveto: Ohjaaja kirjoittaa näkyville päivän aiheet: ryhmään tutustuminen erilaiset ihmissuhteet kuinka löydän kumppanin seurustelusuhde Jokainen ryhmäläinen saa sanoa yhden mieleen jääneen asian. Ohjaaja voi kysyä perusteluita ja laajentaa keskustelua, mikäli se uhkaa jäädä hyvin niukaksi.

6 2. KURSSIKERTA: PARISUHDE Toisessa tapaamisessa on tavoitteena: 1) hahmottaa sitä, millainen nuoren mielestä on hyvä parisuhde 2) pohtia sitä, millä tavalla parisuhteessa osoitetaan välittämistä 3) oppia tunnistamaan omat rajansa parisuhteessa 4) pohtia, sitä mikä ei kuulu parisuhteeseen Hyvä ja toimiva parisuhde Ohjaaja alustaa aiheesta avaamalla seuraavia aiheita ryhmälle sopivalla tavalla. Parisuhde on parhaimmillaan voimaannuttava ja kumpaakin osapuolta kehittävä suhde. Parisuhteen alussa kumppanit haluavat viettää paljon aikaa keskenään. Muu elämä jää aivan toissijaiseksi. Suhteen edetessä on luonnollista, että kumpikin haluaa viettää aikaa keskenään. Kuitenkin myös muille elämän osa-alueille, kuten omille harrastuksille ja läheisille ihmisille on enemmän aikaa. Tasavertaisen ja tasapainoisen suhteen kehittymiseksi on tärkeää, että kummallakin on omia juttuja, joita voi puuhastella yksin tai muiden kuin kumppaninsa kanssa. Jokaiseen parisuhteeseen kuuluu meidän juttuja, jotka ovat vain parin yhteisiä omia tapoja viettää aikaa. Se taas lisää suhteen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nuoret keskustelevat pareittain, mitä yhteisiä juttuja nuorella on kumppaninsa kanssa. Sen jälkeen keskustellaan asiasta ryhmässä, jolloin voi kertoa meidän juttuja muille ryhmän jäsenille, jos haluaa. Keskustelkaa ryhmässä, millainen on nuorten mielestä hyvä parisuhde? a) Jokainen ryhmän jäsen etsii lehdistä kuvan tai kuvia, jotka kertovat nuoren mielestä hyvästä parisuhteesta. Jokainen voi kertoa löytämästään kuvasta, miksi valitsi juuri kyseisen kuvan. b) Mikä tekee omasta parisuhteesta hyvän? Mikä ei kuulu parisuhteeseen? Parisuhteessa saattaa ilmetä myös sellaisia asioita, jotka eivät ole hyväksi parisuhteelle. Suhteessa toinen tai jopa molemmat saattavat käyttäytyä tavalla, joka voi aiheuttaa toiselle henkilölle pahaa oloa. pettäminen valehtelu seksiin ja mihinkään muuhun pakottaminen kumppanista juoruilu arvostelu, vähättely halveksunta uhkailu; erolla, väkivallalla, paljastaa jonkin henkilökohtaisen asian varastaminen kiusaaminen voimakas mustasukkaisuus väkivalta hyväksikäyttö: taloudellinen, seksuaalinen, verbaalinen nöyryyttäminen Seuraavaksi käsitellään muutamia teemoja tarkemmin. Ryhmän ohjaaja voi valita kolmesta teemasta (mustasukkaisuus, pettäminen, riiteleminen) käytettävissä olevan ajan ja ryhmän tarpeiden mukaan. Mustasukkaisuus Monesti ihmiset luokittelevat itsensä joko mustasukkaiseksi tai ei-mustasukkaiseksi ihmiseksi. Kaikki ovat kuitenkin tunteneet mustasukkaisuutta joskus. Mustasukkaisuuden tunne johtuu monesti siitä, että ihminen ei usko olevansa riittävän hyvä välittämälleen ihmiselle. Voimakas mustasukkaisuus voi synnyttää halun hallita ja valvoa kumppanin elämää. Kumppani saattaa soitella ja varmistella, mitä toinen on tekemässä, voi lukea toisen sähköposti- tai tekstiviestejä, ei anna toisen viettää kavereiden kanssa aikaa. Mustasukkaisuudesta on hyvä puhua parisuhteessa. Ei ole häpeä tuntea mustasukkaisuutta.

7 Pettäminen Mitä on pettäminen? Pettämisen voi ymmärtää eri tavoin. Sen vuoksi jokainen nuori voisi miettiä hetken ja vaikka kirjoittaa paperille, mikä on hänen mielestään pettämistä. Sen jälkeen keskustellaan ryhmässä pettämisestä. Jokaisessa parisuhteessa on tärkeää keskustella parisuhteensäännöistä ja siitä, mitä kumppanin mielestä on pettämistä. On tärkeää, että suhteessa puhutaan siitä, mitä kummallakin on lupa tehdä, kun seurustellaan. Se lisää luottamusta ja selkeyttää parisuhdetta. Nuorten kanssa keskustellaan siitä, minkälaisia tunteita pettäminen heissä herättää. Tunteiden nimeämisen sijaan voidaan käyttää kuvakortteja. Nuori valitsee korteista sen, joka kuvastaa hänestä parhaiten pettämiseen liittyvää tunnetilaa. Jokainen ryhmän jäsen voisi kertoa, miksi on valinnut juuri kyseisen kuvakortin. Riiteleminen, keskustelkaa ryhmässä: Miksi riidellään? Onko riitely hyvä vai huono asia? Parisuhteeseen liittyvä myytti: Riitelevätkö onnelliset parit? Riitelyn vaiheet: 1) Riitely 2) Rauhoittelu ja rauhoittuminen 3) Anteeksi pyytäminen ja antaminen 4) Kuulluksi tuleminen (kokemus siitä, että toinen todella kuuntelee sanoman) Riitelyä käsitellään opiskelijoiden kanssa draaman keinoin. Kaksi ryhmäläistä esittää riitatilanteen, jonka aihe tulee muilta opiskelijoilta. Ohjaajan tulee luonnollisesti huomioida nuorten vapaaehtoisuus osallistua draamatyöskentelyyn. Mikäli opiskelijat ovat hyvin arkoja, voivat ohjaajat esittää malliksi jonkin tilanteen. Esityksen päätteeksi keskustellaan riitatilanteesta heränneistä ajatuksista. Samalla ohjaaja ohjaa keskustelua siihen, miten ryhmäläiset itse kokevat toimivansa riitatilanteessa, onko jokin tietty toimintamalli, joka toistuu kerta kerran jälkeen esim. vanhempien, sisarusten kanssa riidellessä. Suhteen päättyminen Parisuhteen loppuminen on monesti vaikea asia kummallekin osapuolelle. Vaikka suhteen lopettaminen olisi helpompaa tekstiviestillä tai sähköpostilla, olisi tärkeää, että toiselle henkilölle kerrotaan suhteen päättymisestä kasvotusten keskustellen. Jättämistilanteessa on tärkeää, että molemmat henkilöt voivat ilmaista eroon liittyviä tuntemuksia. Suhteen päättyessä jätetyn ei kannata kerjätä toista jäämään suhteeseen, koska näin jätetty vahingoittaa vain enemmän itseään. Suhteen päättymiseen liittyvistä ajatuksista ja tunteista on hyvä keskustella ystävien tai nuorelle tärkeän henkilön kanssa. Liikunta, maalaaminen tai muu itselle tärkeä toiminta voi myös helpottaa oloa. Tässä tilanteessa henkilö, joka on jättänyt toisen, ei kuitenkaan ole oikea henkilö lohduttamaan, koska jättäjä ja jätetty eivät enää halua samaa asiaa. Suhteen päättyessä kummallakin henkilöllä on lupa olla surullinen, vihainen tai mitä tunteita ikinä ero aiheuttaakaan. Ryhmässä on hyvä tuoda esiin, että moni nuori kertoo suhteen päättymisen olevan yhteinen päätös. Näin kuitenkin on todellisuudessa harvoin. Usein toinen osapuoli on kertonut haluavansa eron ja parisuhteen toinen osapuoli myötäilee eropäätöksen tehnyttä säilyttääkseen ns. omat kasvonsa erossa. On toki luonnollista suojella itseään menetykseltä sanomalla itselleen ja muille, että tätähän minäkin halusin. Kuitenkin on tärkeää, että myöhemmin pystyy hyväksymään, kumpi suhteen todellisuudessa lopetti. Ajan myötä parisuhteen alkuhuuma häviää, mutta suhteessa on paljon muita asioita, jotka korvaavat tämän voimakkaan tunteen. Parisuhde tasoittuu ja rakastaminen on tunne, joka kantaa suhdetta. Suhde antaa paljon arjen keskellä. Kumppanin kanssa saa jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia. On tärkeää, että saa kokea olevansa hyväksytty. Aina ei edes tarvitse puhua tai tehdä mitään yhdessä, voi vain tuntea toisen henkilön läsnäolon. Bonus: Jos aikaa on tai voitte käyttää Parisuhde-teemaan kaksi tapaamista, katsokaa elokuva, jossa keskeisessä osassa on parisuhde. Keskustelkaa elokuvan jälkeen siitä, millaisia ajatuksia elokuva herätti.

8

9 3. KURSSIKERTA: SEKSI PARISUHTEESSA Ryhmän ohjaajille on muodostunut tähän tapaamiseen mennessä käsitys ryhmän kyvystä käsitellä arkaluonteisia asioita. Aihetta käsitellään juuri kyseiselle ryhmälle sopivin menetelmin ja sopivalla tasolla. Menetelmiä valitessaan ohjaajat pohtivat, missä määrin painottavat toiminnallisuutta, keskustelua ja kuvien tai muun havaintomateriaalin käyttöä. Kolmannessa tapaamisessa on tavoitteena: 1) saada tietoa seksistä 2) keskustella seksistä osana parisuhdetta 3) pohtia nuoren omia rajoja ja tarpeita suhteessa seksiin Monelle ihmiselle jopa aikuiselle saattavaa sanat seksi ja seksuaalisuus herättävät hämmennystä. Jokainen meistä ihmisistä on seksuaalinen. Se tarkoittaa kasvua ja kehitystä pojasta mieheksi ja tytöstä naiseksi. Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan. Seksi taas on luonnollinen tarve, kuten ravinto ja suoja. Siihen liittyy myös tunteita ja tuntemuksia. Seksi Keskustelkaa ryhmässä, mitä sana seksi tuo mieleen. Millaisia tunteita se herättää? Nuoret keskustelevat pareittain siitä, mitä tulee mieleen sanasta koskettelu itsetyydytys yhdyntä Lisäksi keskustellaan yhdessä siitä, mitä tarkoittavat sanat: aseksuaali, porno, selibaatti, masturbointi, bi-seksuaali Seksi parisuhteessa Ihastumisen huumassa myös seksiin liittyvät tunteet monesti heräävät. Ihminen saattaa tuntea voimakasta halua harrastaa seksiä toisen kanssa. Kumppaneilla saattaa kuitenkin olla erilainen käsitys siitä, milloin on valmis seksiin kumppanin kanssa. Vaikka aihe on vaikea, tulisi pariskunnan keskustella siitä, milloin olisi kummallakin oikea aika harrastaa seksiä. Kummankin kumppanin tulee haluta seksiä. Seksiä ei tule harrastaa, jos toinen ei sitä halua. Kumppaneiden seksuaalisten tarpeiden erilaisuus voi herättää ristiriitoja; toinen kumppani haluaisin harrastaa seksiä monta kertaa viikossa ja toiselle kumppanille riittäisi vain kerran viikossa. Tällöin on tärkeää sopia siitä, milloin harrastetaan seksiä niin, ettei kumpikaan osapuoli siitä loukkaantuisi. Luottamus kumppaneiden välillä on tärkeä ennen seksin harrastamista. Ihminen paljastaa itsestään arkoja asioita ja päästää toisen ihmisen lähemmäs kuin missään muussa ihmissuhteessa. Kummankin on hyvä saada kokemus siitä, että kumpikaan kumppaneista ei halua vahingoittaa toista, vaan voi luottavaisesti kumppanin kanssa harrastaa seksiä. Seksin lisäksi on tärkeää keskustella myös ehkäisystä. Kummallakin henkilöllä on vastuu huolehtia ehkäisystä eikä sitä voi vain siirtää toiselle osapuolelle. Seksiä ei tule missään nimessä harrastaa ilman ehkäisyä. Jos kumppani on melko vieras eikä ole varmuutta siitä, onko kummallakaan sukupuolitautia, tulee yhdynnässä ehdottomasti käyttää kondomia muuten ehkäisyvälineen lisäksi. Miettikää nuorten kanssa, mistä voi hankkia ehkäisyvälineitä ja mitä erilaisia ehkäisyvälineitä on käytettävissä. Ryhmän ohjaaja voi näyttää nuorille erilaisia ehkäisyvälineitä.

10 Porno Nuorelle saattaa syntyä seksistä tietty mielikuva jo ennen kuin hän on harrastanut seksiä kumppanin kanssa. Erilaiset aikuisviihdevideot ja lehdet ovat voineet vaikuttaa nuoren mielikuviin. Nuoren on tärkeä ymmärtää, ettei seksi kumppanin kanssa ole samanlaista kuin se näyttäytyy pornografiassa. Porno on mielikuvitukseen perustuvaa eikä vastaa todellisuutta. Seksuaalinen hyväksikäyttö/kaltoinkohtelu Seksi on erittäin herkkä asia, koska se on jokaiselle ihmiselle erittäin henkilökohtainen. Sen vuoksi on se satuttaa kovasti, jos nuoreen kohdistuu seksuaalista kaltoinkohtelua. Monesti kuulee ihmisten puhuvan niin sanotuista puskaraiskauksista, jotka tapahtuvat uhrille täysin vieraan ihmisen tai ihmisjoukon toimesta. Kuitenkin suurin osa seksuaalisesta kaltoinkohtelusta tapahtuu uhrille ennestään tutun ihmisen toimesta. Suurin osa raiskauksista tapahtuu parisuhteessa. Monesti uhri syyttää tapahtuneesta itseään, vaikka teko on täysin tekijän vastuulla. Seksuaalista väkivaltaa kohdanneen tulisi heti ottaa yhteyttä lääkäriin. Henkilö ei saisi peseytyä eikä vaihtaa vaatteita ennen lääkärissä käyntiä. Uhrin tulee pian teon jälkeen ottaa yhteyttä poliisiin ja tehdä rikosilmoitus teosta. Jos alaikäiseen on kohdistunut seksuaalista kaltoinkohtelua ja henkilö kertoo asiasta sosiaali-, terveys-, tai kasvatusalan ammattilaiselle, tulee asiasta kuulleen henkilön tehdä siitä lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus. Tärkeää on, että kaltoinkohteluksi tullut nuori ohjataan käsittelemään tapahtunutta ammattiauttajan, kuten koulukuraattorin, koulupsykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Raiskauskriisikeskus Tukinainen tarjoaa maksutonta neuvontaa puh , ma-pe klo 9-15, la-su klo 15-21, pyhinä ja niiden aattoina klo Iloa seksistä Parisuhteessa seksi on syvempää tutustumista toiseen ihmiseen. Seksin ei tarvitse olla vakavaa, vaan se voi olla leikittelyä tutun kumppanin kanssa. Positiivinen kokemus seksistä ja fyysinen läheisyys voivat lähentää kumppaneita entisestään. Seksuaalisen nautinnon tuottaminen kumppanille on yhteinen iloa tuova asia. Tehtävä tapaamisten välille: Lopuksi ohjaaja kertoo, että jokaisen on hyvä miettiä omaan toimintaansa toisten ihmisten kohtaamisessa. On hyvä, jos asiaa voi höystää omakohtaisella tarinalla, esim. Minä olen huomannut, että käyttäydyn tosi töykeästi, jos jännitän jotain tilannetta. Huomasin sen, kun hyvä ystäväni sanoi siitä minulle monta kertaa. Ohjaaja pyytää jokaista miettimään seuraavaksi kerraksi jonkin oman toimintatavan ihmissuhteissa. Se saa olla hyvä tapa tai tapa, jota haluaisi muuttaa. Tehtävää ei tarvitse kirjoittaa, vaan pohtiminen riittää. Jos ryhmäläisillä on vaikeutta muistaa annettuja ohjeita, on tehtävä hyvä antaa mukaan pienellä post-it lapulla.

11 4. KURSSIKERTA: TUNNETAIDOT JA VUOROVAIKUTUS Neljännessä tapaamisessa on tavoitteena a) tunteiden tunnistaminen b) ajatukset, tunteet, käyttäytyminen c) pohtia keinoja toisen henkilön tunteiden huomioimiseen d) käyttää vaihtelevia työtapoja kuten rentoutuminen, sisäisen puheen käyttö Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä reagoida tarkoituksenmukaisesti eri tilanteisiin ja kykyä huomioida muiden ihmisten tunteet. Tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja hallintaa voidaan opetella. Nämä oppimistilanteet ja niissä tapahtuva ohjaajan ja nuorten kohtaaminen ovat yhtä kuin se, millainen harjoitus tehdään. Tunnetaitojen harjoittelun yksi tavoite on opettaa nuorille, että kaikki tunteet ovat sallittuja; negatiivinenkin tunne voi kääntyä voimavaraksi. Nuoret vasta opettelevat huomioimaan toisten ihmisten tunteita, tämä on hyvä tuoda ryhmäläisillekin esiin. On OK, että joskus töppää. Viime kerralla annettua välitehtävää hyödynnetään tunnetaidoista keskusteltaessa. Ohjaaja lukee seuraavan tilanteen: Olet kaupassa ja seisot kassajonossa. Yhtäkkiä joku tuuppii sinua selästä. Ihmettelet, mitä tapahtuu. Huomaat, että nuori mies tönii jonossa olijoita ja lopuksi ohittaa vanhan mummon tönäisten tuota mummoakin. Mitä tunteita tämä sinussa herättää? (oletettavia vastauksia ovat esim. ärtymys, kiukku ja pelko) Jos ryhmässä on avoin ilmapiiri, ohjaaja voi tehdä vielä provosoivamman esimerkin. Tavoitteena on, että osallistujat tässä keskustelussa tunnistaisivat kertomuksen herättämiä tunteita. Ohjaaja voi auttaa tunteiden nimeämisessä. Keskusteltaessa tunteista ryhmässä, voi huomata että muilla voi olla erilainen tunnekokemus samasta tilanteesta. Ohjaaja kertoo ryhmäläisille, mitä sisäisellä puheella tarkoitetaan. Sen voi konkretisoida esimerkiksi näin: Sisäinen puhe on ajatuksia, joilla voit vaikuttaa tunteisiisi ja siihen miten toimit. Voit esimerkiksi rauhoittaa itseäsi sen avulla. Mietitään uudestaan ohjaajan kertomaa esimerkkiä. Ohjaaja kysyy, millainen sisäinen puhe voisi auttaa tuossa tilanteessa, jossa tunnet ärtymystä/kiukkua/pelkoa. Millaisen lauseen voisit sanoa itsellesi?

12 Seuraavaksi katsotaan tunnekortteja, joissa on kasvokuvia erilaisista tunteista. Ryhmäläiset saavat kertoa esimerkkejä tilanteista, jossa ovat tunteneet ko. tunnetta. Ohjaaja tekee kysymyksiä, joilla ryhmäläiset tulevat tietoisemmiksi tunteistaan. Ohjaaja voi käyttää myös asteikkokysymyksiä, joissa asteikko on konkreettisesti näkyvillä. Huom! On tärkeää puhua myös ilon tunteista ja hyvistä kokemuksista, ei vain negatiivisista tilanteista. Ohjaaja poimii jonkun tai joitain esimerkkejä osallistujien tuomista tilanteista ja pyrkii kysymyksin osoittamaan osallistujille, että se, mitä tunnemme ja ajattelemme, vaikuttaa siihen miten toimimme. tilanne (mitä tapahtui) ajatukset (mitä ajattelet?) tunteet (mitä tunteita se herätti?) käyttäytyminen (mitä teit? miten toimit?) Lopuksi tehdään kehotietoisuuden harjoitus. Ensin keskustellaan siitä, miltä tunteet tuntuvat kehossa. Ohjaaja jakaa osallistujille A4:t, joissa on kehon ääriviivat. Osallistujat saavat värittää tai kirjoittaa kehoon tuntemuksiaan haluamillaan väreillä ja symboleilla. Ilmaisutapa on vapaa. Omaa kuvaansa ei tarvitse näyttää muille, jos ei halua. Suhdesoppa-kurssin lopussa pidetään pienet juhlat.