1.KURSSIKERTA: TUTUSTUMINEN JA IHMISSUHTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.KURSSIKERTA: TUTUSTUMINEN JA IHMISSUHTEET"

Transkriptio

1 SUHDESOPPA

2 JOHDANTO Suhdesoppa-kurssi on kehitetty nuorten kanssa käytettäväksi. Bovallius-ammattiopiston pilottikursseille osallistuneet nuoret ovat vuotiaita ja tarvitsevat opinnoissaan erityistä tukea. Kurssit on toteutettu sukupuolen mukaan jaetuissa ryhmissä. Kurssimateriaalissa on huomioitu tuen tarpeet esimerkiksi korostamalla kuvien käyttöä ohjauksen tukena sekä asioiden selkeää jakoa aihepiirien mukaan. Kunkin tapaamisen lopussa tehtävä yhteenveto helpottaa kokonaisuuden hahmottamista. Kurssi on suunniteltu viiden tapaamisen mittaiseksi, mutta sen pituutta voi varioida ohjattavan ryhmän ja käytettävissä olevan ajan mukaan. Kurssin aloittaminen on vapaaehtoista, mutta osallistuja sitoutuu käymään ryhmässä aloitettuaan kurssin. Ryhmän kokosuositus on 4-8 henkilöä. Suhdesoppa-kurssin oheen on hyvä tarjota mahdollisuutta yksilökeskusteluihin, koska käsitellyt aiheet ovat tunnepitoisia ja saattavat herättää nuorissa muistoja tai kysymyksiä, joita ei ryhmässä sellaisenaan voi tuoda esiin. Koulutuksen järjestäjä voi linjata mahdollisuutta toteuttaa kurssi osana vapaasti valittavia opintoja. Bovallius-ammattiopistossa kurssi on toteutunut asuntolan vapaa-ajan toimintana. Käytäntö on osoittanut, että Suhdesoppa-kurssia ohjaamassa tulee olla kaksi henkilöä, joista toinen voi olla ns. apuohjaaja. Tämä materiaali on tuotettu Opetushallituksen rahoituksella Valmis 2-hankkeessa ja sen ovat tehneet Hanna Halminen ja Piia Virtanen Bovallius-ammattiopistosta. Kuvituksen on tehnyt Bovallius-ammattiopiston opiskelija Adriana Hanhikoski VALO-ryhmästä.

3

4 1.KURSSIKERTA: TUTUSTUMINEN JA IHMISSUHTEET Ensimmäisessä tapaamisessa on tavoitteina: a) tutustua toisiin ryhmäläisiin ja ryhmän ohjaajaan b) pohtia erilaisia ihmissuhteita ja omia tämän hetkisiä ihmissuhteita c) pohtia omia toimintatapoja ihmissuhteissa Ryhmäytyminen aloitetaan esittäytymiskierroksella. Alkuun otetaan mahdollisimman helppo harjoitus, jotta kynnys osallistua pysyy matalana. Ohjaaja on levittänyt lattialle kortteja, joissa on numeroita ja kirjaimia (yksi numero tai kirjain /kortti). Tärkeää on, että samaa kirjainta ja numeroa löytyy ainakin kaksi kappaletta. Ohjaaja voi auttaa ryhmäläisiä korttien valinnassa, jos tuntuu että heidän on vaikea keksiä, mitä itsestään kertoisivat. Voi esimerkiksi pyytää kertomaan harrastuksen ja ottaa sen alkukirjaimen. Ohjaaja ohjeistaa: Valitse itsellesi 1-3 korttia. Ota sellaiset kortit, joiden avulla pystyt kertomaan jotain itsestäsi muille. Voit esimerkiksi miettiä omaa nimeäsi, osoitettasi tai ikääsi (tai jotain ihan muuta). Saat itse valita, mitä kerrot. Jos haluamasi numero tai kirjain on jo jollain toisella, voit lainata sitä häneltä. Esittäytymiskierros käydään rauhalliseen tahtiin läpi. Ideana on, että osallistujat voivat tässä vaiheessa aivan itse säädellä sitä, mitä he haluavat itsestään kertoa. Ryhmän pelisäännöt: Ohjaaja kertoo ryhmän kaksi sääntöä: Kyseessä on suljettu ryhmä, johon osallistutaan kaikille neljälle tapaamiskerralle. Osallistumisvelvollisuudesta on kerrottu jo ilmoittautumisen yhteydessä. Ryhmässä käsiteltyjä asioita ei kerrota kellekään ryhmän ulkopuoliselle. Lain rikkomiseen liittyvissä asioissa (esim. esiin tulee seksuaalinen hyväksikäyttö) ohjaajan on kuitenkin toimittava lain edellyttämällä tavalla. Ryhmä voi sopia lisäksi keskenään muita sääntöjä esimerkiksi taukojen pidon suhteen. Ihmissuhteet Aletaan pohtia yhdessä, millaisia ihmissuhteita on olemassa. Ohjaaja kirjoittaa ja/ tai piirtää tikku-ukkokuvat fläppitaululle sitä mukaa, kun osallistujat kertovat erilaisia ihmissuhteita. Listataan siis useita erilaisia ihmissuhteita, esim.: ystävyys seurustelu avioliitto vanhempi lapsi työkaverit opiskelukaverit naapurit, tutut Seuraavaksi käsitellään sitä, mitä eroa on erilaisilla ihmissuhteilla. Ensin käydään keskustellen läpi niitä ihmissuhteiden muotoja, joita ryhmä on listaan tuottanut. Ryhmän ohjaaja voi ehdottaa lisättäväksi jotain, jos ryhmä on tuottanut hyvin vähän vaihtoehtoja. Seuraavan harjoituksen tarkoitus on hauskalla ja aika itsestään selvälläkin tavalla korostaa sitä, että erilaisissa ihmissuhteissa pätevät erilaiset säännöt ja tavat. Harjoitus: Pohditaan vielä tarkemmin, mikä erottaa läheisen ja etäisemmän ihmissuhteen toisistaan. Tämä tehdään siten, että on kaksi valokuvaa heijastettuna dokumenttikameralla seinään tai esim. sohvapöydällä, mikäli ryhmä on hyvin pieni. Toinen kuva on työkaveruudesta, esim. työntekijä hakee ruokaa palvelutiskistä. Toinen kuva on läheisestä ihmissuhteesta, esim. kaksi ihmistä halaavat toisiaan. Kuvat on hyvä otsikoida, jotta asia pysyy kurssilaisten mielessä. Ohjaaja on tehnyt väittämäkortteja. Korteissa lukee esim. Voivat pussata toisiaan, Asiakas maksaa ostoksensa. Ryhmäläiset saavat sijoittaa väittämät sen ihmissuhteen yhteyteen, johon ne paremmin sopivat. Mikäli väittämä sopii heidän mielestään molempiin, sen voi jättää kuvien väliin. Ohjaaja pyytää perustelemaan ratkaisuja ja käydään yhteistä keskustelua.

5 Hauska lisä: Voidaan myös puhua siitä, mitä tapahtuisi, jos toimisi toisessa ihmissuhteessa eri sääntöjen mukaan. Mitä seurustelukumppani sanoisi, jos esimerkiksi kiittäisit häntä hyvästä palvelusta tai toivottaisit hyvää päivänjatkoa, kun kääntyisit poispäin. Miten asiakaspalvelija/ työkaveri reagoisi, jos kertoisit hänelle tunteistasi tai halaisit häntä? Tärkeää on kuitenkin päättää keskustelu siihen, että todetaan tämän olleen kuvittelua. Mitä erilaisia parisuhteita on olemassa: Avataan käsite parisuhde. Ryhmän kanssa keskustellaan, mitä erilaisia parisuhteita on olemassa (seurustelu, avoliitto, avioliitto ja rekisteröity parisuhde). Kuinka löydän kumppanin: Keskustellaan lyhyesti siitä, millä eri tavoin ja mistä paikoista voi löytää itselleen seuraa. Tämä toimii vain virikkeenä seuraavaan vaiheeseen. netistä, suomi24, twitter, facebook kaverin kautta koulusta kaupungilta, hengailu harrastuksessa matkustaessa Aiheen käsittelyssä käytetään tukena liitemateriaalia treffeihin liittyen. Jos ryhmäläiset ovat keskenään tuttuja jo aiemmin, voi tyhjien puhekuplien määrää lisätä. Tällöin ryhmäläiset saavat itse pohtia tarkemmin, mitä missäkin tilanteessa voi sanoa ja ajatella. On hyvä keskustella myös siitä, mitä asioita EI ole tapana sanoa ääneen. Seurustelusuhde: Ensin keskustellaan siitä, mitä on seurustelu. Miten se esimerkiksi eroaa ihastumisesta? Seurustelua edeltää yleensä treffeillä käyminen tai tutustuminen jonkin yhteisen toiminnan (opiskelu, harrastus jne.) kautta. Keskeistä on, että ryhmäläiset ymmärtävät seurustelun olevan sellainen ihmissuhteen muoto, jossa molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että seurustellaan. Suhteeseen liittyy luottamuksellisuus ja kunnioitus toista ihmistä kohtaan. Tässä käytetään apuna Iloa ja vastuuta seksistä materiaalia, s Jos suositeltua materiaalia ei ole saatavilla, ryhmän ohjaaja voi piirtää taululle, keskustelun tueksi, jatkumon seurustelun vaiheista: ihastus tunteista kertominen tutustuminen - mahdollinen seurustelusta sopiminen tunteiden ilmaiseminen opettelu fyysisiä tapoja ilmaista tunteita: suuteleminen, hyväily, rakasteleminen seurustelusuhteeseen kuuluva vastuu. Ryhmäläisille annetaan mahdollisuus kertoa omia havaintojaan seurustelusta. Miten he ovat huomanneet ihmisten käyttäytyvän seurustellessa? Mistä huomaa, että jotkut seurustelevat? Yhteenveto: Ohjaaja kirjoittaa näkyville päivän aiheet: ryhmään tutustuminen erilaiset ihmissuhteet kuinka löydän kumppanin seurustelusuhde Jokainen ryhmäläinen saa sanoa yhden mieleen jääneen asian. Ohjaaja voi kysyä perusteluita ja laajentaa keskustelua, mikäli se uhkaa jäädä hyvin niukaksi.

6 2. KURSSIKERTA: PARISUHDE Toisessa tapaamisessa on tavoitteena: 1) hahmottaa sitä, millainen nuoren mielestä on hyvä parisuhde 2) pohtia sitä, millä tavalla parisuhteessa osoitetaan välittämistä 3) oppia tunnistamaan omat rajansa parisuhteessa 4) pohtia, sitä mikä ei kuulu parisuhteeseen Hyvä ja toimiva parisuhde Ohjaaja alustaa aiheesta avaamalla seuraavia aiheita ryhmälle sopivalla tavalla. Parisuhde on parhaimmillaan voimaannuttava ja kumpaakin osapuolta kehittävä suhde. Parisuhteen alussa kumppanit haluavat viettää paljon aikaa keskenään. Muu elämä jää aivan toissijaiseksi. Suhteen edetessä on luonnollista, että kumpikin haluaa viettää aikaa keskenään. Kuitenkin myös muille elämän osa-alueille, kuten omille harrastuksille ja läheisille ihmisille on enemmän aikaa. Tasavertaisen ja tasapainoisen suhteen kehittymiseksi on tärkeää, että kummallakin on omia juttuja, joita voi puuhastella yksin tai muiden kuin kumppaninsa kanssa. Jokaiseen parisuhteeseen kuuluu meidän juttuja, jotka ovat vain parin yhteisiä omia tapoja viettää aikaa. Se taas lisää suhteen yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nuoret keskustelevat pareittain, mitä yhteisiä juttuja nuorella on kumppaninsa kanssa. Sen jälkeen keskustellaan asiasta ryhmässä, jolloin voi kertoa meidän juttuja muille ryhmän jäsenille, jos haluaa. Keskustelkaa ryhmässä, millainen on nuorten mielestä hyvä parisuhde? a) Jokainen ryhmän jäsen etsii lehdistä kuvan tai kuvia, jotka kertovat nuoren mielestä hyvästä parisuhteesta. Jokainen voi kertoa löytämästään kuvasta, miksi valitsi juuri kyseisen kuvan. b) Mikä tekee omasta parisuhteesta hyvän? Mikä ei kuulu parisuhteeseen? Parisuhteessa saattaa ilmetä myös sellaisia asioita, jotka eivät ole hyväksi parisuhteelle. Suhteessa toinen tai jopa molemmat saattavat käyttäytyä tavalla, joka voi aiheuttaa toiselle henkilölle pahaa oloa. pettäminen valehtelu seksiin ja mihinkään muuhun pakottaminen kumppanista juoruilu arvostelu, vähättely halveksunta uhkailu; erolla, väkivallalla, paljastaa jonkin henkilökohtaisen asian varastaminen kiusaaminen voimakas mustasukkaisuus väkivalta hyväksikäyttö: taloudellinen, seksuaalinen, verbaalinen nöyryyttäminen Seuraavaksi käsitellään muutamia teemoja tarkemmin. Ryhmän ohjaaja voi valita kolmesta teemasta (mustasukkaisuus, pettäminen, riiteleminen) käytettävissä olevan ajan ja ryhmän tarpeiden mukaan. Mustasukkaisuus Monesti ihmiset luokittelevat itsensä joko mustasukkaiseksi tai ei-mustasukkaiseksi ihmiseksi. Kaikki ovat kuitenkin tunteneet mustasukkaisuutta joskus. Mustasukkaisuuden tunne johtuu monesti siitä, että ihminen ei usko olevansa riittävän hyvä välittämälleen ihmiselle. Voimakas mustasukkaisuus voi synnyttää halun hallita ja valvoa kumppanin elämää. Kumppani saattaa soitella ja varmistella, mitä toinen on tekemässä, voi lukea toisen sähköposti- tai tekstiviestejä, ei anna toisen viettää kavereiden kanssa aikaa. Mustasukkaisuudesta on hyvä puhua parisuhteessa. Ei ole häpeä tuntea mustasukkaisuutta.

7 Pettäminen Mitä on pettäminen? Pettämisen voi ymmärtää eri tavoin. Sen vuoksi jokainen nuori voisi miettiä hetken ja vaikka kirjoittaa paperille, mikä on hänen mielestään pettämistä. Sen jälkeen keskustellaan ryhmässä pettämisestä. Jokaisessa parisuhteessa on tärkeää keskustella parisuhteensäännöistä ja siitä, mitä kumppanin mielestä on pettämistä. On tärkeää, että suhteessa puhutaan siitä, mitä kummallakin on lupa tehdä, kun seurustellaan. Se lisää luottamusta ja selkeyttää parisuhdetta. Nuorten kanssa keskustellaan siitä, minkälaisia tunteita pettäminen heissä herättää. Tunteiden nimeämisen sijaan voidaan käyttää kuvakortteja. Nuori valitsee korteista sen, joka kuvastaa hänestä parhaiten pettämiseen liittyvää tunnetilaa. Jokainen ryhmän jäsen voisi kertoa, miksi on valinnut juuri kyseisen kuvakortin. Riiteleminen, keskustelkaa ryhmässä: Miksi riidellään? Onko riitely hyvä vai huono asia? Parisuhteeseen liittyvä myytti: Riitelevätkö onnelliset parit? Riitelyn vaiheet: 1) Riitely 2) Rauhoittelu ja rauhoittuminen 3) Anteeksi pyytäminen ja antaminen 4) Kuulluksi tuleminen (kokemus siitä, että toinen todella kuuntelee sanoman) Riitelyä käsitellään opiskelijoiden kanssa draaman keinoin. Kaksi ryhmäläistä esittää riitatilanteen, jonka aihe tulee muilta opiskelijoilta. Ohjaajan tulee luonnollisesti huomioida nuorten vapaaehtoisuus osallistua draamatyöskentelyyn. Mikäli opiskelijat ovat hyvin arkoja, voivat ohjaajat esittää malliksi jonkin tilanteen. Esityksen päätteeksi keskustellaan riitatilanteesta heränneistä ajatuksista. Samalla ohjaaja ohjaa keskustelua siihen, miten ryhmäläiset itse kokevat toimivansa riitatilanteessa, onko jokin tietty toimintamalli, joka toistuu kerta kerran jälkeen esim. vanhempien, sisarusten kanssa riidellessä. Suhteen päättyminen Parisuhteen loppuminen on monesti vaikea asia kummallekin osapuolelle. Vaikka suhteen lopettaminen olisi helpompaa tekstiviestillä tai sähköpostilla, olisi tärkeää, että toiselle henkilölle kerrotaan suhteen päättymisestä kasvotusten keskustellen. Jättämistilanteessa on tärkeää, että molemmat henkilöt voivat ilmaista eroon liittyviä tuntemuksia. Suhteen päättyessä jätetyn ei kannata kerjätä toista jäämään suhteeseen, koska näin jätetty vahingoittaa vain enemmän itseään. Suhteen päättymiseen liittyvistä ajatuksista ja tunteista on hyvä keskustella ystävien tai nuorelle tärkeän henkilön kanssa. Liikunta, maalaaminen tai muu itselle tärkeä toiminta voi myös helpottaa oloa. Tässä tilanteessa henkilö, joka on jättänyt toisen, ei kuitenkaan ole oikea henkilö lohduttamaan, koska jättäjä ja jätetty eivät enää halua samaa asiaa. Suhteen päättyessä kummallakin henkilöllä on lupa olla surullinen, vihainen tai mitä tunteita ikinä ero aiheuttaakaan. Ryhmässä on hyvä tuoda esiin, että moni nuori kertoo suhteen päättymisen olevan yhteinen päätös. Näin kuitenkin on todellisuudessa harvoin. Usein toinen osapuoli on kertonut haluavansa eron ja parisuhteen toinen osapuoli myötäilee eropäätöksen tehnyttä säilyttääkseen ns. omat kasvonsa erossa. On toki luonnollista suojella itseään menetykseltä sanomalla itselleen ja muille, että tätähän minäkin halusin. Kuitenkin on tärkeää, että myöhemmin pystyy hyväksymään, kumpi suhteen todellisuudessa lopetti. Ajan myötä parisuhteen alkuhuuma häviää, mutta suhteessa on paljon muita asioita, jotka korvaavat tämän voimakkaan tunteen. Parisuhde tasoittuu ja rakastaminen on tunne, joka kantaa suhdetta. Suhde antaa paljon arjen keskellä. Kumppanin kanssa saa jakaa omia kokemuksia ja ajatuksia. On tärkeää, että saa kokea olevansa hyväksytty. Aina ei edes tarvitse puhua tai tehdä mitään yhdessä, voi vain tuntea toisen henkilön läsnäolon. Bonus: Jos aikaa on tai voitte käyttää Parisuhde-teemaan kaksi tapaamista, katsokaa elokuva, jossa keskeisessä osassa on parisuhde. Keskustelkaa elokuvan jälkeen siitä, millaisia ajatuksia elokuva herätti.

8

9 3. KURSSIKERTA: SEKSI PARISUHTEESSA Ryhmän ohjaajille on muodostunut tähän tapaamiseen mennessä käsitys ryhmän kyvystä käsitellä arkaluonteisia asioita. Aihetta käsitellään juuri kyseiselle ryhmälle sopivin menetelmin ja sopivalla tasolla. Menetelmiä valitessaan ohjaajat pohtivat, missä määrin painottavat toiminnallisuutta, keskustelua ja kuvien tai muun havaintomateriaalin käyttöä. Kolmannessa tapaamisessa on tavoitteena: 1) saada tietoa seksistä 2) keskustella seksistä osana parisuhdetta 3) pohtia nuoren omia rajoja ja tarpeita suhteessa seksiin Monelle ihmiselle jopa aikuiselle saattavaa sanat seksi ja seksuaalisuus herättävät hämmennystä. Jokainen meistä ihmisistä on seksuaalinen. Se tarkoittaa kasvua ja kehitystä pojasta mieheksi ja tytöstä naiseksi. Seksuaalisuus kehittyy koko elämän ajan. Seksi taas on luonnollinen tarve, kuten ravinto ja suoja. Siihen liittyy myös tunteita ja tuntemuksia. Seksi Keskustelkaa ryhmässä, mitä sana seksi tuo mieleen. Millaisia tunteita se herättää? Nuoret keskustelevat pareittain siitä, mitä tulee mieleen sanasta koskettelu itsetyydytys yhdyntä Lisäksi keskustellaan yhdessä siitä, mitä tarkoittavat sanat: aseksuaali, porno, selibaatti, masturbointi, bi-seksuaali Seksi parisuhteessa Ihastumisen huumassa myös seksiin liittyvät tunteet monesti heräävät. Ihminen saattaa tuntea voimakasta halua harrastaa seksiä toisen kanssa. Kumppaneilla saattaa kuitenkin olla erilainen käsitys siitä, milloin on valmis seksiin kumppanin kanssa. Vaikka aihe on vaikea, tulisi pariskunnan keskustella siitä, milloin olisi kummallakin oikea aika harrastaa seksiä. Kummankin kumppanin tulee haluta seksiä. Seksiä ei tule harrastaa, jos toinen ei sitä halua. Kumppaneiden seksuaalisten tarpeiden erilaisuus voi herättää ristiriitoja; toinen kumppani haluaisin harrastaa seksiä monta kertaa viikossa ja toiselle kumppanille riittäisi vain kerran viikossa. Tällöin on tärkeää sopia siitä, milloin harrastetaan seksiä niin, ettei kumpikaan osapuoli siitä loukkaantuisi. Luottamus kumppaneiden välillä on tärkeä ennen seksin harrastamista. Ihminen paljastaa itsestään arkoja asioita ja päästää toisen ihmisen lähemmäs kuin missään muussa ihmissuhteessa. Kummankin on hyvä saada kokemus siitä, että kumpikaan kumppaneista ei halua vahingoittaa toista, vaan voi luottavaisesti kumppanin kanssa harrastaa seksiä. Seksin lisäksi on tärkeää keskustella myös ehkäisystä. Kummallakin henkilöllä on vastuu huolehtia ehkäisystä eikä sitä voi vain siirtää toiselle osapuolelle. Seksiä ei tule missään nimessä harrastaa ilman ehkäisyä. Jos kumppani on melko vieras eikä ole varmuutta siitä, onko kummallakaan sukupuolitautia, tulee yhdynnässä ehdottomasti käyttää kondomia muuten ehkäisyvälineen lisäksi. Miettikää nuorten kanssa, mistä voi hankkia ehkäisyvälineitä ja mitä erilaisia ehkäisyvälineitä on käytettävissä. Ryhmän ohjaaja voi näyttää nuorille erilaisia ehkäisyvälineitä.

10 Porno Nuorelle saattaa syntyä seksistä tietty mielikuva jo ennen kuin hän on harrastanut seksiä kumppanin kanssa. Erilaiset aikuisviihdevideot ja lehdet ovat voineet vaikuttaa nuoren mielikuviin. Nuoren on tärkeä ymmärtää, ettei seksi kumppanin kanssa ole samanlaista kuin se näyttäytyy pornografiassa. Porno on mielikuvitukseen perustuvaa eikä vastaa todellisuutta. Seksuaalinen hyväksikäyttö/kaltoinkohtelu Seksi on erittäin herkkä asia, koska se on jokaiselle ihmiselle erittäin henkilökohtainen. Sen vuoksi on se satuttaa kovasti, jos nuoreen kohdistuu seksuaalista kaltoinkohtelua. Monesti kuulee ihmisten puhuvan niin sanotuista puskaraiskauksista, jotka tapahtuvat uhrille täysin vieraan ihmisen tai ihmisjoukon toimesta. Kuitenkin suurin osa seksuaalisesta kaltoinkohtelusta tapahtuu uhrille ennestään tutun ihmisen toimesta. Suurin osa raiskauksista tapahtuu parisuhteessa. Monesti uhri syyttää tapahtuneesta itseään, vaikka teko on täysin tekijän vastuulla. Seksuaalista väkivaltaa kohdanneen tulisi heti ottaa yhteyttä lääkäriin. Henkilö ei saisi peseytyä eikä vaihtaa vaatteita ennen lääkärissä käyntiä. Uhrin tulee pian teon jälkeen ottaa yhteyttä poliisiin ja tehdä rikosilmoitus teosta. Jos alaikäiseen on kohdistunut seksuaalista kaltoinkohtelua ja henkilö kertoo asiasta sosiaali-, terveys-, tai kasvatusalan ammattilaiselle, tulee asiasta kuulleen henkilön tehdä siitä lastensuojeluilmoitus ja rikosilmoitus. Tärkeää on, että kaltoinkohteluksi tullut nuori ohjataan käsittelemään tapahtunutta ammattiauttajan, kuten koulukuraattorin, koulupsykologin, psykiatrisen sairaanhoitajan kanssa. Raiskauskriisikeskus Tukinainen tarjoaa maksutonta neuvontaa puh , ma-pe klo 9-15, la-su klo 15-21, pyhinä ja niiden aattoina klo Iloa seksistä Parisuhteessa seksi on syvempää tutustumista toiseen ihmiseen. Seksin ei tarvitse olla vakavaa, vaan se voi olla leikittelyä tutun kumppanin kanssa. Positiivinen kokemus seksistä ja fyysinen läheisyys voivat lähentää kumppaneita entisestään. Seksuaalisen nautinnon tuottaminen kumppanille on yhteinen iloa tuova asia. Tehtävä tapaamisten välille: Lopuksi ohjaaja kertoo, että jokaisen on hyvä miettiä omaan toimintaansa toisten ihmisten kohtaamisessa. On hyvä, jos asiaa voi höystää omakohtaisella tarinalla, esim. Minä olen huomannut, että käyttäydyn tosi töykeästi, jos jännitän jotain tilannetta. Huomasin sen, kun hyvä ystäväni sanoi siitä minulle monta kertaa. Ohjaaja pyytää jokaista miettimään seuraavaksi kerraksi jonkin oman toimintatavan ihmissuhteissa. Se saa olla hyvä tapa tai tapa, jota haluaisi muuttaa. Tehtävää ei tarvitse kirjoittaa, vaan pohtiminen riittää. Jos ryhmäläisillä on vaikeutta muistaa annettuja ohjeita, on tehtävä hyvä antaa mukaan pienellä post-it lapulla.

11 4. KURSSIKERTA: TUNNETAIDOT JA VUOROVAIKUTUS Neljännessä tapaamisessa on tavoitteena a) tunteiden tunnistaminen b) ajatukset, tunteet, käyttäytyminen c) pohtia keinoja toisen henkilön tunteiden huomioimiseen d) käyttää vaihtelevia työtapoja kuten rentoutuminen, sisäisen puheen käyttö Tunnetaidoilla tarkoitetaan kykyä reagoida tarkoituksenmukaisesti eri tilanteisiin ja kykyä huomioida muiden ihmisten tunteet. Tunteiden tunnistamista, ilmaisua ja hallintaa voidaan opetella. Nämä oppimistilanteet ja niissä tapahtuva ohjaajan ja nuorten kohtaaminen ovat yhtä kuin se, millainen harjoitus tehdään. Tunnetaitojen harjoittelun yksi tavoite on opettaa nuorille, että kaikki tunteet ovat sallittuja; negatiivinenkin tunne voi kääntyä voimavaraksi. Nuoret vasta opettelevat huomioimaan toisten ihmisten tunteita, tämä on hyvä tuoda ryhmäläisillekin esiin. On OK, että joskus töppää. Viime kerralla annettua välitehtävää hyödynnetään tunnetaidoista keskusteltaessa. Ohjaaja lukee seuraavan tilanteen: Olet kaupassa ja seisot kassajonossa. Yhtäkkiä joku tuuppii sinua selästä. Ihmettelet, mitä tapahtuu. Huomaat, että nuori mies tönii jonossa olijoita ja lopuksi ohittaa vanhan mummon tönäisten tuota mummoakin. Mitä tunteita tämä sinussa herättää? (oletettavia vastauksia ovat esim. ärtymys, kiukku ja pelko) Jos ryhmässä on avoin ilmapiiri, ohjaaja voi tehdä vielä provosoivamman esimerkin. Tavoitteena on, että osallistujat tässä keskustelussa tunnistaisivat kertomuksen herättämiä tunteita. Ohjaaja voi auttaa tunteiden nimeämisessä. Keskusteltaessa tunteista ryhmässä, voi huomata että muilla voi olla erilainen tunnekokemus samasta tilanteesta. Ohjaaja kertoo ryhmäläisille, mitä sisäisellä puheella tarkoitetaan. Sen voi konkretisoida esimerkiksi näin: Sisäinen puhe on ajatuksia, joilla voit vaikuttaa tunteisiisi ja siihen miten toimit. Voit esimerkiksi rauhoittaa itseäsi sen avulla. Mietitään uudestaan ohjaajan kertomaa esimerkkiä. Ohjaaja kysyy, millainen sisäinen puhe voisi auttaa tuossa tilanteessa, jossa tunnet ärtymystä/kiukkua/pelkoa. Millaisen lauseen voisit sanoa itsellesi?

12 Seuraavaksi katsotaan tunnekortteja, joissa on kasvokuvia erilaisista tunteista. Ryhmäläiset saavat kertoa esimerkkejä tilanteista, jossa ovat tunteneet ko. tunnetta. Ohjaaja tekee kysymyksiä, joilla ryhmäläiset tulevat tietoisemmiksi tunteistaan. Ohjaaja voi käyttää myös asteikkokysymyksiä, joissa asteikko on konkreettisesti näkyvillä. Huom! On tärkeää puhua myös ilon tunteista ja hyvistä kokemuksista, ei vain negatiivisista tilanteista. Ohjaaja poimii jonkun tai joitain esimerkkejä osallistujien tuomista tilanteista ja pyrkii kysymyksin osoittamaan osallistujille, että se, mitä tunnemme ja ajattelemme, vaikuttaa siihen miten toimimme. tilanne (mitä tapahtui) ajatukset (mitä ajattelet?) tunteet (mitä tunteita se herätti?) käyttäytyminen (mitä teit? miten toimit?) Lopuksi tehdään kehotietoisuuden harjoitus. Ensin keskustellaan siitä, miltä tunteet tuntuvat kehossa. Ohjaaja jakaa osallistujille A4:t, joissa on kehon ääriviivat. Osallistujat saavat värittää tai kirjoittaa kehoon tuntemuksiaan haluamillaan väreillä ja symboleilla. Ilmaisutapa on vapaa. Omaa kuvaansa ei tarvitse näyttää muille, jos ei halua. Suhdesoppa-kurssin lopussa pidetään pienet juhlat.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Kysymys: Kuka voi olla sellainen henkilö, joka täyttää seksuaalinen kaltoinkohtelijan määritelmän? Kysymys: Kenen vastuulla seksuaalinen kaltoinkohtelu on? Kuka vaan. Naapuri, sukulainen, tuttu, tuntematon,

Lisätiedot

Seksi ja Seurustelu Sanasto

Seksi ja Seurustelu Sanasto Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri

Lisätiedot

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa

Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Tunteita seurustelua ja muuta suhdetoimintaa Seksuaalisuus: On ominaisuus, joka on jokaisella ihmisellä syntymästä lähtien muuttuu koko elämän ajan kasvun, kehityksen sekä ikääntymisen mukana koska seksuaalisuus

Lisätiedot

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto

Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010. Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN 21.1.2010 Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri 1.1. 31.12.2009 välisenä aikana Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystykseen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala

IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS. Terveystieto Anne Partala IHMISSUHTEET JA SEKSUAALISUUS Terveystieto Anne Partala Ihmissuhteet Elämään kuuluvat erilaiset ihmissuhteet perhe, sukulaiset ystävät, tuttavat seurustelu, avo-/avioliitto työ-, opiskelu- ja harrastuskaverit

Lisätiedot

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava?

Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava? Seksuaalisen väkivallan puheeksi ottaminen ja mitä sitten tapahtuu -koulutus 4.12.2013 Satu Hintikka Kaksi näkökulmaa päivän teemaan Video 1 Video 2 Mitä on seksuaalinen

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia

Sanomalehtiviikko. Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Sanomalehtiviikko Sanomalehtiviikon 2014 tehtäväehdotuksia Esiopetukseen, 3. 7.2.2014 ala- ja yläkouluun sekä lukioon ja ammatilliseen oppilaitokseen Sanomalehtiviikko: esiopetus Vastatkaa vuoronperään

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille

Kartoituskyselyn tuloksia. VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kartoituskyselyn tuloksia VÄLITÄ! hankkeen kartoituskysely seksuaalisesta väkivallasta lokakuussa 2012 Tampereen alueen keskeisille toimijoille Kyselyn toteutus Sähköinen lomake rasti ruutuun kysymyksiä

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op)

Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään täydennyskoulutus (5 op) Toivotamme Sinut lämpimästi tervetulleeksi opiskelemaan Turvataitokasvatuksella turvaa lapsen elämään -täydennyskoulutukseen. Koulutuksen

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla

Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Alueelliset nuorisotyöpäivät 6.8.2014 Peräpohjolan Opistolla Seksuaalisuus työpaja Nina Mömmö-Koskiniemi KM, kasvatuspsykologi, Auktorisoitu seksuaaliterapeutti ja ET Psykoterapeutti www.sileatkivet.fi

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma

4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 4.2 Tunnetaitojen opetussuunnitelma 1 vko aihe toteutustapa tammikuu 1 oman kehon minun kehoni hahmottaminen peilin edessä oman kehon koskettaminen, oman selän katsominen pikkupeilin avulla (siellä se

Lisätiedot

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA Opas vanhemmille ja huoltajille SISÄLLYS Mitä on seksuaalinen väkivalta? s. 3 Miksi seksuaalista väkivaltakokemusta pitää käsitellä? s. 4 Miten nuori oireilee? s.

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

Poikaryhmä. Ohjelmarunko

Poikaryhmä. Ohjelmarunko Poikaryhmä Ohjelmarunko 1. Tutustumiskerta 2. Kuka minä olen? 3. Kaverit 4. Tunteet 5. Pojasta mieheksi 6. Onnistumiset ja epäonnistumiset 7. Päättäjäiset Ryhmän kokoontuminen noudattaa aina tiettyä kaavaa.

Lisätiedot

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.)

1. Asiakkaan status. nmlkj asiakas on väkivallan uhri. väkivaltaa tai elänyt väkivaltaisessa ilmapiirissä.) Stakestieto Lintulahdenkuja 4, PL 220, 00531 HELSINKI VÄKIVALTATAPAUKSESTA TALLENNETTAVAT TIEDOT Lomakkeen täyttöohjeet löytyvät täältä (pdf, 73 kt). Avaa tyhjä lomake tästä (pdf, 46 kt). 1. Asiakkaan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN

SEKSUAALIOPETUS YLÄKOULUSSA; MITÄ, MILLOIN JA MITEN Lämpimät kiitokseni *Kaikille tutkimukseen osallistuneille opiskelijoille. *Seppo Degermanille tutkimusluvasta. *Satu Lahdelle, Sari Niinimäelle ja Mika Vuorelle siitä, että sain toteuttaa tutkimukseni

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt

OPPITUNTIMATERIAALIT MEDIAKASVATUS Netiketti Säännöt OPPITUNNIN KUVAUS OPPITUNNIN NIMI Sisältö Luokka-aste Suositeltu ohjelmiston kokemustaso Tavoitteet Kesto Tarvikkeet Tehtävän sanastoa Petra s Planet for Schools -ohjelmiston pelisäännöt Käydään läpi netikettiä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

TURVATAITOJA NUORILLE

TURVATAITOJA NUORILLE TURVATAITOJA NUORILLE Opas sukupuolisen häirinnän ja seksuaalisen väkivallan ehkäisyyn Jussi Aaltonen Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät, Kalastajatorppa, 30.11.2012 Lähtökohdat

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus?

Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen parisuhde kotoutuuko seksuaalisuus? Monikulttuurinen osaamiskeskus 2.11.2015 1 Monikulttuurisesta parisuhteesta lyhyesti Jokaisella parilla omat yksilölliset perusteet - rakkaus - sopimus

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Rakastatko minua tänäänkin?

Rakastatko minua tänäänkin? Rakastatko minua tänäänkin? Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Aivoverenkiertohäiriöt ja seksuaalisuus Lukijalle 3 Aivoverenkiertohäiriöt 4 Seksuaalisuuden monet ulottuvuudet 5 Aivoverenkiertohäiriön

Lisätiedot

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA PIA.OKSANEN@NAISTENLINJA.FI Oulun kaupunki on myöntänyt Naisten Linjalle järjestöjen toiminta-avustusta vuosina 2012 ja 2013, molempina vuosina tuhat euroa. Helsingin

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen. 28.9., 5.10 ja 12.10.2010. Historiaa Otetta opintoihin -ryhmämalli Jaana O. Liimatainen 28.9., 5.10 ja 12.10.2010 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun

Lisätiedot

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen

TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013. Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen TURVATAITOJA LAPSILLE OPPIMATERIAALI JA SEN PÄIVITYSTYÖ 07.10.2013 Mirja Ylenius-Lehtonen Minna Andell Kaija Lajunen Lasten turvataitokasvatus suomalainen lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyohjelma

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto?

Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? Väliinputoamisia vai välittävä verkosto? VÄLITÄ! hankkeen aloitusseminaari 28.11.2012 Satu Hintikka Seksuaalinen väkivalta? Toisen pakottamista tai houkuttelemista vastoin tämän tahtoa tai parempaa ymmärrystä

Lisätiedot

Mies ilman parisuhdetta

Mies ilman parisuhdetta Mies ilman parisuhdetta Suomalaisten yksinäisyys hanke Yksinäisyys elämänkulussa -työpaja Seinäjoella 18.2.2016 Anu Kinnunen Yksin eläminen vaikuttaa terveyteen Eliniän odotteen laskeminen Parisuhteettomat

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko

Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua. Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko Neljä pöydänjalkaa elämän tasapainoilua Anja Saloheimo, pari- ja seksuaaliterapeutti, FK Perheverkko 21.8.2013 Neljän pöydänjalan malli o Minä itse o Parisuhde o Kodin ulkopuolinen elämä o Vanhemmuus Mutta

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009

RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 RAISKAUSKRIISIKESKUKSEN TILASTOBAROMETRI 1.1.-31.5.2009 1 RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Tilastotietoa kriisi- ja juristipäivystyksen yhteydenotoista 1.1. 31.5.2009 välisenä aikana 1.1. 31.5.2009 välisenä

Lisätiedot

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi?

Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Osallistu kilpailuun Kesän 2017 parhaalle tapahtumalle nimi? Kesäkuussa 2017 Lappeenrannassa nähdään ja koetaan sirkusta, kansantanssia ja teatteria lasten ja nuorten esittämänä, kun Nurtsi-nuorisosirkusfestivaali,

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät 29.9.2015 Nina Vaaranen-Valkonen Asiantuntija, Lapset ja digitaalinen media Pelastakaa Lapset ry nina.vaaranen-valkonen@pelastakaalapset.fi

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Sukupuolisensitiivinen erityisnuorisotyön hanke 2012-1015

Sukupuolisensitiivinen erityisnuorisotyön hanke 2012-1015 Sukupuolisensitiivinen erityisnuorisotyön hanke 2012-1015 Sukupuolisensitiivistä, sosiaalista erityisnuorisotyötä 12-29 vuotiaille tytöille ja pojille, nuorille naisille ja miehille. Tukea nuorten henkilökohtaiseen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014

Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

Puhe-Judon peruskurssi

Puhe-Judon peruskurssi Puhe-Judon peruskurssi Mielenrauha koulutuspalvelut Oy 1 Asiantuntija- ja konsultointipalvelut Riskin todennäköisyys Vanhempien tietopaketti huumeista Kouluturva 2 Häirintärikosten EET Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan! Miten tarkastelemme oppimisvaikeutta? 1. Medikaalinen tarkastelukulma Esim. luki vaikeuden lääketieteelliset piirteet: hahmotus, muisti, silmänliikkeet, aivopuoliskojen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Väkivalta parisuhteessa

Väkivalta parisuhteessa Väkivalta parisuhteessa Heli Vaaranen Parisuhdekeskuksen johtaja Psykoterapeutti 16.1.2014 Heli Vaaranen Parisuhdeväkivallasta yleisesti Parisuhdeväkivallalla tarkoitetaan kumppanin tekemää henkistä, fyysistä

Lisätiedot