ABIPAKETTI 2005 AIKAKIRJAT. Sisältö

Transkriptio

1 AIKAKIRJAT ABIPAKETTI 2005 Sisältö 1. Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeita reaalikokeeseen osallistuvalle 2. Miten toimin reaalikokeessa? 3. Miten valmistaudun reaalikokeeseen? 4. Kertaustehtäviä kursseittain

2 1 Ylioppilastutkintolautakunnan ohjeita reaalikokeeseen osallistuvalle Muokattu ylioppilastutkintolautakunnan ohjeista ( ja ) historian kysymyksiin vastaavalle Suoritusten lukumäärä REAALIKOKEESSA VASTATAAN KAHDEKSAAN TEHTÄVÄÄN. Reaalikokeen tarkoitus Tarkoituksena on selvittää, ovatko opiskelijat omaksuneet lukion opetussuunnitelman mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttaneet lukion tavoitteiden mukaisen kypsyyden reaaliaineiden hallinnassa. Tehtävät ovat pakollisten ja syventävien kurssien aiheista. Reaalikokeen toteutus Kaikkiin koepapereihin on merkittävä koulun nimen ja numeron lisäksi kokelaan nimikirjoitus, täydellinen nimi ja numero. Vastauksen otsikoksi merkitään aineryhmän ja tehtävän numero, esimerkiksi VI:10. Reaalikokeessa voi käyttää koko- ja puoliarkkeja. Puoliarkeille kirjoitetaan yksi vastaus/paperi. Kokoarkeille kirjoitettaessa eri aineryhmien vastaukset kirjoitetaan eri arkeille. Vastauksen luonnosteluun käytetyt paperit yliviivataan. Samoin opiskelija yliviivaa ne suoritukset, joita ei halua arvosteltavaksi. Kirjoitusvälineenä käytetään riittävän pehmeää lyijykynää (HB tai numero 2), jotta jälki on vaivattomasti luettavaa. Kirjoita selkeällä käsialalla. Värikyniä saa käyttää piirroksissa. Punainen väri on varattu opettajan käyttöön. Reaalikokeen arvostelu Asianomaisen aineen opettaja tarkastaa suoritukset ja arvostelee ne alustavasti. Arvostelussa kiinnitetään huomiota seuraaviin kypsyyttä osoittaviin näkökohtiin: Suoritus on jäsennelty. Suoritus on johdonmukainen kokonaisuus. 2

3 Tehtävän kannalta olennaiset tiedot esitetään kattavasti. Syitä ja seurauksia tarkastellaan asianmukaisesti eri näkökulmista. Esitetyt väitteet perustellaan selkeästi. Esittelytapa ilmentää tietojen ja taitojen itsenäistä hallintaa ja kykyä niiden soveltamiseen. Tehtäviin liittyviä aineistoja käytetään tarkoituksenmukaisesti. Lisäansiona pidetään seuraavia näkökohtia: Tiedot kyetään asettamaan laajempiin asiayhteyksiin. Pohdiskelua vaativissa tehtävissä erotetaan faktat, perustellut kannanotot ja mielipiteet. Lisäansioiden merkitys korostuu erityisesti jokeritehtävissä. Vastauksen arvoa laskevat selvät asiavirheet epäselvästi tai epätarkasti ilmaistut ajatukset tehtävän käsittäminen väärin selvästi epäolennaisten tietojen esittäminen vastauksen rakentaminen mielipiteiden varaan. Pisteitä vähentää se, että kokelas vastaa useampaan kuin kahdeksaan tehtävään se, että kokelas vastaa vaihtoehtotehtävissä eri tehtäviin, jolloin huonoin vastaus otetaan huomioon arvostelutyötä vaikeuttava epäselvyys, sekavuus, suorituspaperin epäsiisteys. Kokeen uusiminen Hyväksytyn reaalikokeen voi uusia kaksi kertaa. Todistukset Kokelas saa todistuksen kaikista hyväksytyistä suorituksistaan. Todistukseen merkitään arvosanan lisäksi kolmen eniten pisteitä tuottaneen oppiaineen nimilyhenne, aineen vastauksista saatu pistesumma ja vastausten lukumäärä kyseisessä aineessa. Jos kokelas hajauttaa tutkinnon suorittamisen ajallisesti ja uusii reaalikokeen ennen ylioppilastutkintotodistuksen saamista, todistukseen merkitään paras suoritus. 3

4 2 Miten toimin reaalikokeessa? a) Tutustu tarkoin edellisessä luvussa esitettyihin ylioppilastutkintolautakunnan arvosteluohjeisiin. Niissä on sanottu yksiselitteisesti, miten tehtävät arvioidaan. b) Reaalikoe on vaativa suoritus, joten kokeeseen tulisi saapua hyvin nukkuneena ja pirteänä. Hyvä aamupala kuuluu myös asiaan. Ennen koululle tuloa aivot voi aktivoida selailemalla kurssikirjoja, joita on lukenut ennen tutkintoa. Saatuasi tehtäväpaperin sinun kannattaa lukea läpi kaikkien niiden oppiaineiden tehtävät, joihin olet ennalta valmistautunut. Samalla voit merkitä ne tehtävät, jotka tuntuvat sopivilta vastattaviksi. Varsinainen vastaaminen on parasta aloittaa helpolta tuntuvasta tehtävästä, se lisää itsevarmuutta. c) Ennen kuin kirjoitat vastauksen, on hyvä menetellä seuraavasti: Analysoi tehtävä niin hyvin, että tiedät varmasti, mitä kysytään. Ole tarkka sanamuotojen suhteen. Esimerkiksi verbit vertaa, pohdi, tarkastele, selvitä, väitetään ja sanotaan ohjaavat vastausta tiettyyn suuntaan. Tehtävässä voi olla myös taustamateriaalina dokumentteja ja tilastoja, joihin tulee perehtyä huolellisesti. Jos tehtävässä on valmis ajan määritys, mieti hyvin sen sisältö. Muista aina ajoittaa vastauksesi. d) Kun olet selvittänyt kysymysmuodon ja analysoinut kysymyksen niin hyvin, että olet varma, mitä kysytään, kokoa luetteloksi ne asiat, joita aiot vastauksessasi käsitellä. Hahmota luettelon avulla mielessäsi vastauskokonaisuus. Kirjoita vasta sitten varsinainen vastaus. Kun olet jäsennellyt asian ensin mielessäsi ja paperilla, kiinnitä erityistä huomiota hyvään ja selkeään kielenkäyttöön ja suorituksen siistiin ulkoasuun. e) Koska reaalikokeessa on paljon kysymyksiä ja pelkkään tehtävien sisälukuun voi kulua paljon aikaa, tarkkaile välillä kelloa, jotta ehdit vastata kaikkiin kahdeksaan tehtävään. f) Seuraavaan on koottu esimerkinomaisesti joukko tehtäviä, joihin voi sisältyä joitakin ansoja. Ne voi ohittaa näiden ohjeiden avulla. Osa tehtävistä on vanhoja ylioppilastutkintokysymyksiä. 4

5 Tehtävä: Suomen ja Saksan suhteet toisen maailmansodan aikana Tehtävässä on ajan määritys toisen maailmansodan aikana, siis vuoden 1939 syyskuusta vuoden 1945 toukokuuhun. Tehtävässä täytyy käsitellä Suomen ja Saksan suhteita koko tuona aikana, ei pelkästään jatkosodan aikaa vuodesta 1941 lähtien. Tehtävä: Saksa ja Neuvostoliitto Nyt tehtävässä ovat rajauksena vuodet. Vastauksesta voi helposti unohtua pois alkuvuoden 1939 viileät välit ja elokuussa solmittu Ribbentrop-sopimus. Ajanjakson lopusta täytyy muistaa, että Neuvostoliitto oli Saksassa miehitysvyöhykkeen haltija vuoden 1945 lopussa. Tehtävä: Nationalismi Euroopassa 1800-luvulta ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyihin saakka Vastauksessa pitää selvittää nationalismin aatteellinen sisältö ja sen erilaisia ilmenemismuotoja. Helpoimmin se on tehtävissä konkreettisten esimerkkien avulla: Saksan yhdistyminen 1871, Itävalta-Unkarin keisarikunnan hajoaminen 1918, Suomen, Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan itsenäistyminen Neuvosto- Venäjästä. Huomaa, että vastauksen täytyy yltää 1900-luvulle saakka. Tehtävä: Millä eri tavoilla alla olevat lainaukset heijastelevat puheenpitohetkellä maassa vallinnutta tilannetta? Adolf Hitler valtiopäivillä : En pyydä keneltäkään Saksan mieheltä enempää kuin mitä olin itse neljän vuoden ajan valmis tekemään. Olen tästedes vain Saksan valtakunnan ensimmäinen sotilas. Vielä kerran olen pukenut ylleni asetakin, joka on minulle pyhä ja rakas. Sitä en riisu ennen kuin voitto on varma, taikka en selviä loppuratkaisuista hengissä. Winston Churchill alahuoneessa : Me emme väsy emmekä murru. Me jatkamme loppuun asti. Taistelemme Ranskassa, taistelemme kotivesillä ja valtamerillä, taistelemme yhä luottavaisemmin ja voimakkaammin ilmassa, puolustamme saartamme, maksoipa se mitä tahansa, taistelemme rannoilla ja maihinnousukentillä, taistelemme pelloilla ja kaduilla, taistelemme kukkuloilla; me emme ikinä antaudu. Vastauksessasi sinun on viitattava pohjatekstiin, josta saamasi tiedot liität muuhun historialliseen tietämykseesi. Hitlerin puhe on pidetty sinä päivänä, jolloin Saksa hyökkäsi Puolaan ja toinen maailmansota alkoi. Winston Churchillin puhe liittyy ajankohtaan, jolloin hänestä oli tullut Englannin pääministe- 5

6 ri ja Saksa oli aloittanut suurhyökkäyksensä lännessä. Tekstianalyysin avulla voi päätellä Hitlerin puheen minä-muodon viittaavan diktatuuriin. Churchillin käyttämä me-muoto puolestaan viittaa koko kansan yhteiseen taisteluun eli demokraattiseen järjestelmään. Tehtävä: Miten eurooppalaiset toteuttivat uuden ajan alussa Diazin esittämiä eri tavoitteita löytöretkien kohdealueilla? Espanjalainen löytöretkeilijä Bernal Diaz perusteli 1500-luvulla Intian matkaansa seuraavasti: Olemme lähteneet Intiaan palvellaksemme Jumalaa ja Hänen Majesteettiaan, antamaan uskon valoa niille, jotka elävät pimeydessä, ja rikastumaan, kuten jokainen ihminen toivoo tekevänsä. Ensin tulee huomata ajoitus: uuden ajan alkupuolella, siis 1500-luvulla ja luvun alussa. Tekstilainauksessa kerrotaan kolme tavoitetta: Jumalan ja majesteetin palvelu (uusien alueiden liittäminen hallitsijan valtakuntaan), uskon valon antaminen (kristinuskon levittäminen ja pakanoitten käännyttäminen) ja henkilökohtainen rikastuminen. Hyvässä vastauksessa on käsiteltävä näiden tavoitteiden toteutumista vähintään kahdella löytöretkien kohdealueella. Amerikan mantereen valloitus Väli- ja Etelä-Amerikasta vähitellen Pohjois- Amerikkaan tarjoaa runsaasti esimerkkejä, samoin Intian liittäminen ensin portugalilaisten ja sittemmin brittien valtapiiriin. Tehtävä: Maanpuolustus ja sen merkitys turvallisuuspolitiikan osana Tehtävä on kaksiosainen, varsinaisesti siinä kysytään maanpuolustuksesta, jonka osa-alueet (sotilaallinen, taloudellinen, henkinen, väestönsuojelu) on käsiteltävä tarkasti. Sen lisäksi on osattava selvittää maanpuolustuksen merkitys nimenomaan osana turvallisuuspolitiikkaa. 6

7 3 Miten valmistaudun reaalikokeeseen? Reaalikokeessa vastataan kahdeksaan tehtävään. Historian ja yhteiskuntaopin viidestä pakollisesta ja kolmesta syventävästä kurssista on kustakin kaksi tehtävää. Tehokas apu opiskeluun ovat sivulta 8 alkavat kertaustehtävät. Näin opiskelen kurssin 1. Kaikissa Aikakirjat-sarjan kirjoissa on teksti Lukijalle. Lue se ensimmäiseksi. Siitä saat selville kurssin sisällön ja tietoja kirjan tekotavasta. 2. Lue kirjan sisällysluettelo. Yritä aktiivisesti muistella, mitä tiedät tai muistat asiasta otsikoiden perusteella. 3. Ota esille oppikirjan ensimmäinen aloitusaukeama. Lue johdantoteksti ja tutustu aloitusaukeaman kuviin. Selaile kirjaa seuraavaan aloitusaukeamaan asti katsellen kuvia, tilastoja, karttoja ja mahdollisia omia, kurssin aikana tekemiäsi muistiinpanoja. Näin käyt koko kirjan lävitse. Aktivoi ajatteluasi asettamalla itsellesi kysymyksiä. 4. Opiskele kirja kunnolla pääluku kerrallaan. Parhaiten opit, kun haet koko ajan vastauksia joihinkin kysymyksiin. Jos et itse osaa asettaa kysymyksiä, saat vinkkejä aloitusaukeaman Lukiessasi huomaa -kohdasta. Luettuasi pääluvun katso, että sait vastauksen asettamaasi kysymykseen ja varmista osaamisesi muistelemalla pääluvun sisältöä. 5. Kun olet opiskellut koko kirjan, hahmota vielä kerran kokonaisuus selailemalla se läpi ja muistelemalla, mitä juuri olet oppinut. 6. Voit testata koko kurssin oppimäärän osaamistasi miettimällä vastauksia seuraaviin tehtäviin. Ne on jaettu kursseittain. Kysymykset on laadittu kattamaan kurssien keskeiset teemat ja sisällöt. 7

8 4 Kertaustehtäviä kursseittain Ihmisen ja ympäristön Aikakirja Ihminen, ympäristö ja kulttuuri 1. Miten käsitys ihmisen alkuhistoriasta muuttui 1800-luvulla? Entä miten käsitys on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? 2. Mihin tekijöihin Ateenan kaupungin vauraus ja taloudellinen hyvinvointi perustuivat vuotta sitten? 3. Mihin seikkoihin Genovan kaupungin vauraus pohjautui oheisen piirroksen perusteella? Tarkastele lisäksi Pohjois-Italian taloudellista merkitystä luvun Euroopan historiassa. Genova 1400-luvulla 8

9 4. Mitä oheisesta syntyneiden ja kuolleiden tilastosta voidaan päätellä? Millä seikoilla 145 vuoden aikana tapahtunut muutos voidaan selittää? Syntyneet ( ) 1830/ / / / / /75 Suomi 35,9 37,1 33,6 26,6 23,8 13,7 Englanti 32,1 34,5 30,8 24,0 15,7 12,6 Ranska 30,1 26,6 22,2 21,1 19,4 14,7 Venäjä-Nl 49,7 50,5 31,8 26,9 18,1 Yhdysvallat 44,3 31,5 28,0 23,1 14,9 Kuolleet ( ) 1830/ / / / / /75 Suomi 31,6 24,3 20,4 16,0 10,1 9,4 Englanti 22,3 21,4 19,9 12,3 12,1 11,5 Ranska 26,1 22,3 22,9 17,5 13,0 10,6 Venäjä-Nl 34,7 36,3 20,4 9,7 9,0 Yhdysvallat 17,2 12,3 9,7 9,1 Lähde: Jutikkala. Kuolemalla on aina syynsä, s Euroopan väkiluku nousi 1800-luvulla sadassa vuodessa 186 miljoonasta 401 miljoonaan. Mitkä tekijät selittävät tätä voimakasta väestönkasvua? Miten kasvavalle väestölle saatiin ravintoa? 6. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen ohjelmassa vuodelta 1961 esitetään muun muassa seuraavia tavoitteita: Seuraavalla kymmenvuotiskaudella Neuvostoliitto rakentaa kommunismin aineellisen ja teknisen perustan ja ohittaa tuotannoltaan kapitalistisen maailman voimakkaimman ja rikkaimman maan, USA:n. Seuraavan kymmenvuotiskauden aikana Neuvostoliitto ohittaa USA:n tärkeimpien maataloustuotteiden tuotannossa asukasta kohden. Seuraavan kymmenvuotiskauden aikana maan asuntopula katoaa. Miksi puolueohjelmassa verrataan Neuvostoliittoa nimenomaan USA:han? Selvitä lisäksi, miten esitetyt tavoitteet toteutuivat käytännössä. 7. Intialainen tutkija, taloustieteen nobelisti Amartya Sen on teoksessaan Poverty and Famines (1981) sanonut, että nälkäkriisi tai nälänhätä ei ole Jumalan tuomio tai luonnonkatastrofin seuraus, vaan kyse on ennen kaikkea sosiaalisesta, taloudellisesta ja varsinkin poliittisesta ongelmasta. Tarkastele tätä Senin kannanottoa kahden historiallisen tai nykyhetken esimerkin avulla. 8. Vuonna 2004 Japanissa oli alle 15-vuotiaita 14 prosenttia ja Afrikan väkirikkaimmassa maassa Nigeriassa lähes 50 prosenttia väestöstä. Yli 65-vuotiaita Japanissa oli 19 prosenttia ja Nigeriassa kolme prosenttia väestöstä. Selvitä, mistä esitetyt erot johtuvat. Miten tietojen tulisi vaikuttaa maassa harjoitettavaan yhteiskuntapolitiikkaan? 9

10 9. Kanadalaiset tutkijat ovat kehittäneet uuden mittarin ihmisen kulutuksen arvioimiseksi ja nimenneet sen ekologiseksi jalanjäljeksi. Se kertoo hehtaareina laidun-, pelto- ja metsäalan, joka kuluu ruuan ja muiden hyödykkeiden tuottamiseen. Mukana on lisäksi maa-ala, joka tarvitaan jätteiden käsittelyyn ja hiilidioksidin sitomiseen takaisin luonnon kiertokulkuun. Pienimmän jalanjäljen vuonna 1996 jättivät bangladeshiläiset (0,5 hehtaaria) ja suurimman USA:n asukkaat (9,7 hehtaaria). Koko maailman keskiarvo oli 2,3 hehtaaria. Tilastointivuonna suomalaisen jättämän jalanjäljen suuruus oli 8,4 hehtaaria. Miten jalanjälkien suuruuserot voidaan selittää? 10. Maailman teollisuustuotanto jakautui vuosina alla olevan kuvan osoittamalla tavalla. a) Selvitä tapahtuneiden muutosten pääpiirteet ja niiden taustatekijöitä. b) Miten Eurooppa on yrittänyt vahvistaa omaa tuotantoaan viimeisten vuosikymmenten aikana? Maailman teollisuustuotannon jakautuminen vuosina Itä-Aasia = Kiina, Japani, Intia Pohjois-Amerikka = Yhdysvallat, Kanada Eurooppa = Saksa, Britannia, Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi, Belgia, Sveitsi Lähde: Helsingin Sanomat

11 Jäsennysesimerkki tehtävään 5 Esseevastaus jaetaan aloituskappaleeseen ja useampaan käsittelykappaleeseen. 1. Lähtökohta, joka sopii aloituskappaleen rungoksi: Väestö kasvoi, koska syntyvyys pysyi edelleen korkeana koko 1800-luvun ajan, mutta kuolleisuus alkoi vähitellen laskea. 2. Käsittelykappaleissa nostetaan esiin ainakin seuraavat seikat: Kuolleisuuden laskun taustalla olleet ravinnon määrä ja laatu sekä hygienia paranivat. Tämän seurauksena tarttuvat taudit vähenivät. Esimerkiksi koleraa, tuberkuloosia ja ripulia esiintyi entistä vähemmän, ja isorokko taltutettiin rokotuksin. Syntyvyys pysyi edelleen korkeana, mutta syntyvyyden säännöstelyyn ei ollut tarvetta. Suurin osa eurooppalaisista sai vielä elantonsa maataloudesta, ja jokainen syntyvä lapsi merkitsi tarpeellista uutta työvoimaa. Pikkulapsien kuolleisuus oli ollut suuri, ja oli totuttu suuren osan syntyvistä lapsista kuolevan varhain. Oli siis varmempaa hankkia paljon lapsia, jotta edes osa heistä eläisi aikuisikään saakka. Lisäksi 1800-luvulla ehkäisyvälineitä ei vielä ollut laajalti saatavilla. Avioitumisikä alkoi nousta vasta vuosisadan vaihteessa. Toisaalta myös naimattomuus alkoi yleistyä. Kasvava väestö saatiin ravittua, koska uutta viljelymaata raivattiin paitsi Euroopassa myös Siperiassa, Amerikan mantereilla ja Australiassa, joista tuotiin viljaa Eurooppaan. Kehitettiin uusia viljelymenetelmiä, jotka lisäsivät huomattavasti sadon määrää. Maataloutta alettiin tehokkaasti koneellistaa 1800-luvun toisella puoliskolla, mikä nosti tuottavuutta. 11

12 Eurooppalaisen ihmisen Aikakirja Eurooppalainen ihminen 1. Antiikin ajoista meidän päiviimme asti eri ajattelijat ja heidän kannattajansa ovat esittäneet erilaisia elämänasenteita ja tapoja selviytyä elämästä. Tällaisia ovat esimerkiksi askeetti, epikurolainen, stoalainen, kristitty, skeptikko, yliihminen ja eksistentialisti. Seuraavassa on lyhyt kuvaus neljästä filosofiasta. a) Minä haluan saavuttaa elämässäni mielenrauhan nautinnollisesti ystäväpiirissä eläen. b) Minulla on korkea äly, jalo sielu ja voimakas vallanhalu. Voin asettua vallitsevan moraalin yläpuolelle. c) Mielestäni hyveellinen ja järkevä elämä antaa viisaalle ominaisen järkkymättömän mielenrauhan. d) Mielestäni ihminen on yksin maailmassa. Minun tulee olla vapaa valitsemaan, mitä elämästäni tulee. Mihin ajattelutapoihin esimerkit liittyvät? 2. Mikä merkitys antiikin Kreikan mytologialla oli omana aikanaan ja miten se on myöhemmin vaikuttanut koko länsimaiseen kulttuuriin? 3. Mitä aikakautta ja tyylisuuntaa alla olevat kuvat edustavat? Mistä aikakauden tunnistaa? Miten aikakauden tyyli on vaikuttanut myöhemmin eurooppalaiseen kulttuuriin? 4. Katolinen kirkko oli keskiajan Euroopan tärkein instituutio. Se vaikutti uskonnollisen elämän lisäksi politiikkaan, talouteen ja taiteisiin. Se oli läsnä niin arjessa kuin juhlassa. Millä eri tavoin katolinen kirkko vaikutti ihmisten jokapäiväiseen elämään keskiajan Euroopassa? 5. Mitä oli 1500-luvun humanismi ja miten se vaikutti omana aikanaan? 12

13 6. Selvitä, millainen valtio- ja yhteiskuntakäsitys on piispa Sorolaisen esittämän ajatuksen takana. Ericus Erici Sorolainen kirjoitti 1600-luvun postillassaan: Erotus on esivallan ja alamaisten välillä. Ja sen jälkeen kuin itsekukin täsä maailmassa on, sen jälkeen hän myös istuu täsä ylimäises eli alimaises siasa. Yhden kuninkaan ja Ruhtinaan tulee olla ylempänä kuin yksi Kreivi, se taas ylempänä yhtä Friiherraa, Friiherra ylempänä yhtä aatelis miestä, niin Borgmestari on ylempänä yhteistä Kauppamiestä, ja niin toinen toisensa jälkeen. Lähde: Suomen kulttuurihistoria 1, s Ohessa on kaksi 1400-luvun puupiirrosta, jotka kuvaavat kalojen ja hyönteisten syntymistä. Miten tieteen kehittyminen uudella ajalla ja 1800-luvulla muutti kuvissa esitettyjä käsityksiä? 8. Oheinen piirros on aikalaiskuvaus ranskalaisesta yhteiskunnasta vuonna a) Pohdi kuvan perusteella eri yhteiskuntaryhmien asemaa. b) Miten Ranskan suuren vallankumouksen aikana esitetyt ajatukset pyrkivät muuttaman kuvan esittämää yhteiskuntajärjestystä? 13

14 luvun tunnetuin islamilainen ajattelija Dzamal al-afghani kirjoitti vuonna 1882: Eurooppalaiset ovat nyt vallanneet koko maailman. Britit ovat Afganistanissa, ranskalaiset Tunisiassa. Mutta itse asiassa... valtaus ei ole ranskalaisten tai brittien työtä. Tiede on se, joka kaikkialla on osoittanut valtansa ja voimansa. Tietämättömyydelle ei ole muuta vaihtoehtoa kuin nöyrtyminen tieteen edessä ja alistuminen... Arvioi kannanottoa esittämällä perusteluja näkemyksen puolesta ja sitä vastaan. 10. Miten Euroopan rooli ja merkitys muuttuivat 1900-luvun kulttuurielämässä? 11. Selvitä oheisia kuvia hyödyntäen, miten postmoderni taide ja ajattelu eroavat modernista taiteesta ja ajattelusta. Martti Aiha: Neljä suuntaa Kirjoja, puu, paperi, pigmentti; 20 x 273 x 273 cm; Nykytaiteen museo, Helsinki. San Franciscon modernin taiteen museo, Kalifornia. Arkkitehti Mario Botta

15 Kansainvälisten suhteiden Aikakirja Kansainväliset suhteet 1. Sijoittakaa nappulanne hyvät herrat, kehottaa alla olevan piirroksen pelinjohtaja. Pöydän vasemmalla puolella istuvat Ranska, Iso-Britannia ja Venäjä ja oikealla Saksa, Itävalta-Unkari, Italia ja Japani. Saksalainen piirros on vuodelta a) Miten piirroksessa otetaan kantaa aikakauden suurvaltapolitiikkaan? b) Arvioi kannanottoa sitä seuranneen kymmenvuotiskauden tapahtumien valossa. Lähde: Suuri maailmanhistoria 12. s Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Eurooppaan syntyi uusia valtioita, joissa otettiin käyttöön kansanvaltainen hallitustapa. Myös aiemmin yksinvaltaisesti hallitut maat muuttuivat demokratioiksi. Miksi useimmissa tapauksissa kansanvaltainen järjestelmä ei kuitenkaan kestänyt maailmansotien välisenä aikana? 15

16 3. Oheisessa kuvassa etualalla marssii Englannin uusi pääministeri Winston Churchill. Hän astui virkaansa toukokuussa 1940, jolloin piirros ilmestyi Evening Standardissa. All behind you, Winston Low, David. Evening Standard Churchill piti parlamentissa puheen, joka sisälsi muun muassa seuraavan usein lainatun kohdan: Vaikka suuri osa Eurooppaa ja monet vanhat ja kunniakkaat valtiot ovat joutuneet tai joutuvat Gestapon ja koko natsihallinnon iljettävän koneiston kynsiin, me emme kuitenkaan anna periksi emmekä luovuta. Me taistelemme Rankassa, me taistelemme merillä ja valtamerillä, me taistelemme yhä enemmän itseemme uskoen ja vahvistuvin voimin ilmassa, me puolustamme saartamme mihin hintaan tahansa. Me taistelemme rannoilla, me taistelemme kiitoradoilla, me taistelemme pelloilla ja kaduilla, me taistelemme vuorilla: me emme antaudu koskaan. Ja jos kävisikin niin, mitä en hetkeäkään usko, että tämä saari tai suurin osa sitä kukistettaisiin, silloin meidän imperiumimme merien tuolla puolen jatkaisi varustautuneena ja brittilaivaston suojaamana taistelua edelleen siihen päivään asti, jolloin uusi maailma kaikessa voimassaan ja mahdissaan nousee pelastamaan ja vapauttamaan vanhan. Lähde: Suuri maailmanhistoria 13, s a) Vertaa toisiinsa piirroksen ja puheen viestiä mielialoista ja tunnelmista tuon ajan Englannissa. b) Selvitä Englannin rooli ja merkitys toisen maailmansodan syttymisessä, sotatapahtumissa ja rauhanteoissa. 4. Nobel-palkittu fyysikko, Yhdysvaltoihin muuttanut saksalainen Albert Einstein varoitti elokuussa 1939 kirjeitse presidentti Franklin D. Rooseveltiä mahdollisuudesta rakentaa uudenlainen ja erittäin tuhovoimainen pommi. Hänellä oli selvä viesti presidentille: pommia suunnitellaan Saksassa ja Yhdysvalloilla olisi aihetta ehtiä ensin. Ydinaseen kehittäminen sai USA:ssa vauhtia vasta joulukuun 1941 jälkeen. Lähde: Klemola, Matti. Valta, uhkaaminen ja pelko ovat ydinaseen rakennusaineet. Helsingin Sanomat a) Miksi pommin rakentaminen vauhdittui joulukuun 1941 jälkeen? b) Selvitä ydinaseen rooli ja merkitys 1940-luvun kansainvälisessä politiikassa. 16

17 5. Pystyykö hän estämään sen? kysytään oheisessa piirroksessa. a) Selvitä kuvan historialliset yhteydet (kuka, mitä, missä, milloin). b) Miten estämisyritys onnistui? 6. Euroopan isäksi sanottu Robert Schuman totesi vuonna 1953: Meidän on rakennettava Eurooppaa vapaiden kansakuntien etujen mukaisesti, mutta ottaen huomioon myös sen, että Itä-Euroopan maat voidaan ottaa mukaan heti, kun ne vapauduttuaan pyytävät päästä yhteisön jäseniksi. Lähde: Euroopan Aika. Euroopan parlamentin tiedotuslehti 1/2003. Selvitä, mitä Schuman tarkoitti tällä toteamuksellaan. Miten Schumanin visio on toteutunut tähän päivään tultaessa? 7. Oheisessa Masi-sarjakuvassa yhdysvaltalaiset sotilaat ovat palaamassa sodista eri puolilta maailmaa. Valitse kaksi kuvassa mainituista sodista ja selvitä ja vertaile Yhdysvaltain roolia niissä. 17

18 8. USA:n syyskuussa 2002 julkaistussa turvallisuusstrategiassa todetaan muun muassa: Emme voi puolustaa itseämme ja liittolaisiamme vain toivomalla, että asiat sujuisivat lopulta parhain päin. Perinteitämme ja periaatteitamme kunnioittaen emme hyödynnä voimaamme oman edun tavoitteluun, vaan pyrimme edistämään sellaisen valtatasapainon syntymistä, joka edistää vapauden asiaa kaikkialla maailmassa. EU:n Thessalonikin huippukokouksessa kesäkuussa 2003 hyväksytyssä strategiassa puolestaan sanotaan: Hyvin hallituista demokraattisista valtioista koostuva maailma on paras turvallisuustae omalle yhteiskunnallemme. Turvallisuusstrategiaan on kuuluttava vaikuttaminen hyvän hallintotavan omaksumiseen avustusohjelmilla, ehdollisuudella ja kohdennetuilla kaupan toimenpiteillä. Lähde: Helsingin Sanomat Kiinan vuoden 2002 puolustuspoliittisessa linjapaperissa todetaan: Rauha ja kehitys ovat entistä epävarmemmalla pohjalla. Maailma on kaikkea muuta kuin rauhallinen. Vanha kansainvälinen poliittinen ja taloudellinen järjestys, joka on epäoikeudenmukainen ja järjenvastainen, täytyy muuttaa vielä perusteellisesti. Lähde: Mykkänen, Pekka. Kiina rynnistää huipulle, s Miten kannanotot eroavat toisistaan? Miten kannanottojen mukaiset linjaukset ovat näkyneet käytännön politiikassa meidän aikanamme? 9. Vuonna 2004 USA:n poliittiseen kielenkäyttöön tulivat termit Vanha Eurooppa ja Uusi Eurooppa. Mitkä seikat tekevät osasta Eurooppaa vanhan ja mitkä uuden? 18

19 Suomen historian Aikakirja Suomen historian käännekohtia 1. Mitä oheisesta tilastosta voidaan päätellä? Mitkä seikat selittävät tilaston kuvaamaa kehitystä? Sanoma- ja aikakauslehtien määrän kasvu Suomessa Lähde: Tommila-Salokangas 2000, s Yhteiskunnalliset vastakohdat syvenivät Suomen maaseudulla 1800-luvun lopulla. Miten tämä ilmeni ja mitkä seikat selittävät tätä kehitystä? 3. Forssan työväentalolle kokoontui elokuussa 1903 joukko työmiehiä, suutareita, räätäleitä ja toimittajia, jotka hyväksyivät uuden ohjelman sosialidemokraattiselle puolueelle Suomessa. Ohjelma sisälsi tukun vaatimuksia, joiden piti ja jotka ovatkin monella tavoin mullistaneet koko suomalaista yhteiskuntaa. Ohessa on poimintoja ohjelmasta. Selvitä, miten nämä vaatimukset ovat kuluneen sadan vuoden aikana ilmenneet ja toteutuneet. 19

20 Yleinen, yhtäläinen ja välitön vaali- ja äänioikeus kaikille 21 vuoden ikäisille Suomen kansalaisille sukupuoleen katsomatta kaikissa vaaleissa. Täydellinen yhdistymis-, kokoontumis-, lausunto- ja painovapaus. Maksuton oikeudenkäyttö ja oikeusapu. Maksuton opetus kaikissa oppilaitoksissa. Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta. Uskonnonopetus on poistettava kouluista. Yleinen kieltolaki väkijuomain valmistuksen ja kaupan suhteen. 4. a) Miten tilanne Suomessa muuttui oheisen aikalaispiirroksen mukaan maaliskuussa 1917? b) Mitä muita muutoksia Suomessa tapahtui vuoden 1917 loppuun mennessä? Lähde: Huttunen, Veikko Kansakunnan historia Täysivaltainen kansakunta. WSOY, Helsinki, s Suomessa tuli vuonna 1919 voimaan kieltolaki. a) Miksi se säädettiin? b) Miten kieltolakia noudatettiin Suomessa? c) Milloin ja miten kieltolaki kumottiin? d) Miten alkoholin valmistus ja myynti järjestettiin kieltolain kumoamisen jälkeen? 20

21 6. Analysoi ja tulkitse alla olevaa kuvaa historiallisen tietämyksesi pohjalta. (Pienen miehen vyössä lukee Finland.) Leslie Illingworthin piirros Vuosi 1944 käännekohtana Suomen historiassa. 8. Sanotaan, että Suomi aloitti toisen maailmansodan jälkeen uuden ulkopolitiikan. Mikä oli tämän politiikan pääsisältö? Miten uusi ulkopolitiikka käytännössä ilmeni? 9. Miksi Neuvostoliitto on sallinut Suomen säilyttää itsenäisyytensä? USA:n presidentti John F. Kennedy esitti tämän kysymyksen suomalaiselle diplomaatille Max Jakobsonille vuonna 1961 ennen presidentti Kekkosen USA:n vierailua. Lähde: Jakobson, Max. Kivikasvot. Helsingin Sanomien Kuukausiliite, elokuu/2004. Vastaa kysymykseen omien tietojesi pohjalta. 10. Miksi 1990-lukua voidaan pitää Suomen lähihistorian suurena käännekohtana? Ota vastauksessasi huomioon talouselämän vaihtelut kansainvälisen tilanteen muutokset: Euroopan mullistus ja maailmanlaajuinen kehitys osallistuminen eurooppalaiseen integraatioon muu kansainvälinen yhteistyö. 21

22 11. Brittiläinen historiantutkija Eric Hobsbawn on sanonut, että 1900-luvun suurimpia muutoksia oli naisen aseman muuttuminen. Miten tämä näkyi Suomessa? 12. a) Mitä oheisesta kuvaajasta voidaan päätellä? b) Mitkä seikat selittävät kuvattua kehitystä? Venäjän ja Neuvostoliiton osuus Suomen viennistä Lähde: ETLA Kansantalous 2028, s

23 Jäsennysesimerkki tehtävään 2 Vastauksen voi jakaa neljään osaan. 1. Aloitus Mitä, missä, milloin? Esimerkiksi: Yhteiskunnalliset vastakohdat syvenivät Suomen maaseudulla 1800-luvun loppupuolella. 2. Taustoja, syitä tai asioiden yhteyksiä Selvitetään, että 1800-luvun alkupuolella Suomen maaseudulla elettiin enimmäkseen omavaraistaloudessa. Talonpojat muodostivat maata omistavan säädyn, mutta maaseudun tilattomien määrä oli kasvamassa. Kriisin merkit olivat näkyvissä, koska ruuan lisätuotanto ei vastannut kasvavaa väkimäärää. 3. Selvitetään kysyttyä asiaa Miten yhteiskunnallisten vastakohtien syveneminen ilmeni, ja mitkä seikat selittivät kuvattua kehitystä? Maata omistavat talonpojat muodostivat maaseudun asukkaiden vähemmistön. Maanomistajat saivat tuloja metsän myynnistä, ja heillä oli resurssit hyödyntää kaupallista maataloutta. Maanomistuksesta oli tullut vaurauden lähde. Varallisuutensa he käyttivät maatalouden koneistamiseen ja elintasonsa kohottamiseen. Siten he erottuivat selvästi maaseudun tilattomasta väestöstä. Väestönkasvu aiheutti alenevan säätykierron ja sen, että tilattoman väestön suhteellinen osuus kasvoi. Tilattoman väestön työpaikat olivat usein kausiluontoisia. Teollisuuden synty sai aikaan metsän arvonnousua. Kasvavat kaupungit ja vienti erityisesti Venäjälle lisäsivät karjataloustuotteiden kysyntää. 4. Lopetus Seuraukset. 23

24 Yhteiskunnan Aikakirja Valta, valtio ja yhteiskunta 1. Suomessa on kesäkuusta 2003 lähtien istunut Matti Vanhasen punamultahallitus. Mitä tällaisella hallitusnimikkeellä tarkoitetaan? Mitkä ovat opposition toimintamahdollisuudet tämäntyyppisen hallituskoalition aikana? 2. Suomessa on käytössä parlamentaarinen hallitustapa. Mitä sillä tarkoitetaan ja miten se käytännössä toteutuu? 3. Arvioi, miten hyvin oheiset kansanvaltaisuuden ja oikeusvaltion periaatteet käytännössä toteutuvat. Suomen perustuslain 2 : Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanvaltaan sisältyy oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskuntaan ja elinympäristön kehittämiseen. Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. 4. Selvitä oheista kuvaa käyttäen, millä perusteilla kansanäänestystä on a) kannatettu b) vastustettu. Lähde: Uutislehti Mistä eri syistä kuntien mahdollisuudet hyvinvointipalvelujen tuottamiseen eroavat toisistaan? 6. Suuren kaupungin kunnallisvaaleissa ehdokas X sai 725 ääntä ja ehdokas Y 578 ääntä. Pienemmästä äänimäärästään huolimatta ehdokas Y tuli valituksi. Miten kuntavaalien vaali- ja ääntenlaskentatavat selittävät kuvatun tilanteen? 24