SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SANOMAT

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2011 2/2004 1/2005 Pehmytkudossyöpä on kutsumaton vieras, jonka kanssa Iina Kallion on seurusteltava joka päivä. Tässä lehdessä kerrotaan, mikä auttaa Iinaa ja muita syöpäpotilaita kohtaamaan elämän hallitsemattomuuden.

2 N:o 1 Kari Ojala Toimitusjohtaja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Kari Ojala Verkställande direktör Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Syöpäyhdistys katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen Vuonna 1951 perustettu Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto, vuodesta 1968 Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., oli Suomen ensimmäinen maakunnallinen syöpäyhdistys. Yhdistys asetti päämääräkseen syöpäsairauksien valistus- ja ehkäisytyön harjoittamisen, syöpätautien hoitoon tarvittavien laitosten ja välineiden hankkimisen ja ylläpitämisen sekä varattomien ja vähävaraisten syöpäpotilaiden avustamisen. Syöpäsairaaloiden perustaminen lääninsairaalakaupunkeihin oli syöpäjärjestöjen merkittäviä saavutuksia. Sädehoito-osastot ja niiden laitteet rahoitettiin keräysvaroin. Turun lääninsairaalaankin saatiin Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön vuoden 1949 keräyksellä ajanmukaiset välineet sädehoidon antamista varten. Turkuun kuitenkin kaivattiin kipeästi omaa sädehoitolaitosta. Lounaissuomalaisen syöväntorjunnan merkkipaalu oli Radiumkodin perustaminen niin ikään keräysvaroilla vuonna Aluksi vain 160 m2 huoneisto toimi ensin puhtaasti potilasasuntolana. Neljä vuotta perustamisen jälkeen alkoi poliklinikkatoiminta syövän varhaiseksi toteamiseksi. Käytännössä valmiuksia oli pääasiassa kohtu- ja rintasyövän toteamiseen. Systemaattiset kohdunkaulan syövän seulonnat alkoivat Turussa seuraavalla vuosikymmenellä, ja niiden myötä saatiin syöpätyyppi lähes kokonaan kuriin luvun puolivälissä Radiumkotiin saatiin kaupungin ensimmäinen ja Suomen kolmas kobolttikanuuna ja sen käyttöön perehtynyt henkilöstö odottamaan Tyksin sädehoitoklinikan valmistumista. Samana vuonna Radiumkotiin tuli sytologian laboratorio irtosolunäytteiden tutkimusta varten. Keräystuotoilla on saatu aikaan paljon. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen monitoimitalo Karina, Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus sekä Salo-Karinan palvelutalo Salossa nousivat ihmisten auttamishalun ansiosta palvelemaan syöpää sairastavien ja heidän läheistensä tarpeita. Yhdistyksen piirissä ei ole koskaan kerätty varoja ilman ennalta sovittua keräyskohdetta. Tulevien vuosien keskeinen keräyskohde on olemassa olevien rakennusten saneerauksen ohella Meri-Karinan syöpäkampuksen rakennustöiden loppuun saattaminen. Syöpäkampus tuo yhteen huomattavan määrän syöväntutkimuksen ja torjunnan asiantuntijoita julkiselta ja yksityiseltä sektorilta sekä vapaaehtoistoimijoiden piiristä. Syöpätyön peruspilareita, sopeutumisvalmennusta, kuntoutusta, virkistystä, palveluasumista ja saattohoitoa kehitetään yhteistyössä entistä paremmiksi. 60-vuotias Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Cancerföreningen ser framtiden an med tillförsikt Finlands Cancerförenings avdelning i Åbo, som grundades år 1951 och som 1968 bytte namn till Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f., var Finlands första cancerförening i landskapen. Föreningen ställde som mål att upplysa om och förebygga cancersjukdomar, att skaffa och upprätthålla inrättningar och utrustning för vården av cancersjukdomar samt att stöda medellösa och mindre bemedlade cancerpatienter. Inrättandet av cancersjukhus i länssjukhusstäderna hör till cancerföreningarnas mest betydande satsningar. Strålbehandlingsavdelningarna och utrustningen finansierades med insamlade medel. Genom en insamling som Finlands Cancerförening och Cancerstiftelsen genomförde år 1949 kunde man även skaffa modern strålbehandlingsutrustning till Åbo länssjukhus. Det fanns emellertid ett stort behov av att inrätta en egen strålbehandlingsinrättning i Åbo. En viktig milstolpe i det cancerförebyggande arbetet i sydvästra Finland var inrättandet av Radiumhemmet, vilket skedde med insamlade medel år Till en början fungerade lokalen på endast 160 m² enbart som patienthem. Fyra år efter grundandet av hemmet inleddes poliklinikverksamhet för konstaterande av cancer i ett tidigt skede. I praktiken fanns det beredskap främst för konstaterande av livmoder- och bröstcancer. Systematisk screening för att förebygga cancer i livmoderhalsen inleddes i Åbo under det följande årtiondet, och genom dessa fick man nästan helt kontroll över cancertypen i fråga. I mitten av 1960-talet fick Radiumhemmet stadens första och Finlands tredje koboltkanon samt även personal insatt i användningen av den i väntan på att strålbehandlingskliniken vid ÅUCS skulle bli färdig. Samma år inrättades ett laboratorium för cytologi för undersökning av cellprover vid Radiumhemmet. Man har åstadkommit mycket med insamlade medel. Sydvästra-Finlands Cancerförenings allaktivitetshus Karina, verksamhets- och servicecentralen Meri-Karina samt Salo-Karina servicehem i Salo har alla uppförts som ett resultat av viljan att hjälpa för att betjäna behoven hos cancersjuka och deras familjer. Föreningen har aldrig samlat in medel utan ett på förhand bestämt insamlingsobjekt. Det viktigaste insamlingsobjektet under kommande år är utöver saneringen av befintliga byggnader även slutförandet av byggarbetet vid Meri-Karina cancercampus. Cancercampuset kommer att samla ett betydande antal experter inom cancerforskningen och det förebyggandet cancerarbetet från den offentliga och privata sektorn samt frivilliga aktörer. Grundpelarna inom cancerarbetet, dvs. anpassningsträning, rehabilitering, rekreation, serviceboende och vård i livets slutskede, utvecklas i samarbete för att allt bättre motsvara behoven. Sextioåriga Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. kan se framtiden an med tillförsikt. SÄÄSTÖPANKKI ON SUOMEN SUOSITUIN PANKKI! NYT SE ON TUTKITUSTI TOTTA: MEILLÄ ON ILO PALVELLA SUOMEN TYYTYVÄISIMPIÄ JA USKOLLISIMPIA ASIAKKAITA. Vuotuinen EPSI Rating -tutkimus* nosti meidät Suomen ykköspankiksi vuonna Kiinnostaisiko sinua kokeilla miltä tuntuu olla tyytyväinen pankkiinsa? Tule osoitteeseen niin me kerromme miten se onnistuu. Seiskarinkatu Turku puhelin (02) telefax (02) Sähköposti: kari.ojala@lssy.fi Päätoimittaja: Kari Ojala Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2011 Kaarina Lieto Loimaa Naantali Oripää Paimio Raisio Turku * EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus 2010: Suomen pankit

3 N:o Valtiosihteeri Eeva Kuuskoski Kansanterveysjärjestöissä on voimaa Itsenäisessä Suomessa ihmisten terveys on kohentunut koko ajan. Keskuudessamme elää 500 yli 100-vuotiasta, ja ennustetaan, että vuonna 2030 heitä on jo Elinikä on pidentynyt jatkuvasti enemmän kuin on uskallettu ennustaa. Eliniän piteneminen alkoi jo 1900-luvun alussa. Ratkaisevaa oli elintason nousu, riittävän ravinnon tuoma vastustuskyvyn koheneminen, elintarvikehygienia ja terveellisemmät asuinolot. Viime sotien jälkeen tuli uusia ongelmia, sepelvaltimotauti, syöpä, diabetes ja tapaturmat. Kohti neljän sukupolven yhteiskuntaa Hyvinvointimuutosten takana on monia kehityskulkuja. Ihmisten terveys on riippuvainen elinoloista, elämäntavoista ja sosiaalisista vuorovaikutussuhteista. Julkisella vallalla on monia mahdollisuuksia vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin. Terveyspolitiikkaa ovat myös elinympäristöön, koulutukseen, työelämään, sosiaaliseen turvallisuuteen ja tasa-arvoon liittyvät päätökset. Haasteena on, miten päätöksenteossa ihminen pysyy keskiössä, ja miten pystytään aidolla yhteistyöllä ylittämään järjestelmien rajat ja putkihallinnon viidakko. Toisaalta muistettakoon, että ihmisten, perheiden ja yhteisöjen omat valinnat ja arkitoiminta ovat usein jopa tärkeämpiä kuin julkisen terveydenhuollon toimet. Perhe ja koulu vaikuttavat syvällisesti lasten ja nuorten myöhempään terveyteen. Äidin fyysisen ja henkisen terveyden ja hänen raskaudenaikaisten elintapojensa on osoitettu vaikuttavan syntyvän lapsen terveyteen koko elämän ajan. Ravinto- ja liikuntatottumukset, sosiaaliset taidot, suhde tupakkaan ja päihteisiin omaksutaan lapsuudessa ja nuoruudessa. Syrjäytymisen, epäterveellisten elämäntapojen ja huonon koulumenestyksen kierteen riski on olemassa jo varhaisvuosina. Lapsen saamalla psyykkisellä tuella ja toimintamalleilla on suuri vaikutus aikuisiän elämäntapoihin ja selviytymiseen. Tässä myös isovanhemmilla ja koko sukupolvien ketjulla on vahva merkitys niin biologisessa kuin sosiaalisessa mielessä. Järjestöt hyvinvoinnin dynamo Kansanterveysjärjestöillä ja tutkimussäätiöillä, kolmannella sektorilla, on ollut suuri merkitys suomalaisten terveydentilan paranemisessa. Ne ovat tuottaneet tietoa terveysongelmista ja niiden syistä, kokeilleet ja kehittäneet uusia keinoja terveyden edistämiseen ja tuottaneet myös palveluja silloin, kun julkinen valta ei ole siihen pystynyt. EU-Suomessa on hyvä muistaa, että suomalaisilla järjestöillä oli jo 1800-luvulla yhteyksiä ja yhteistyösuhteita Keski-Eurooppaan. Jo niiltä ajoilta on saatu kansainvälistä oppia. Esimerkiksi tuberkuloosin vastainen toiminta laajeni valtion kitsaan suhtautumisen ja kuntien talousvaikeuksien takia kansanliikkeeksi. Lastensuojelujärjestöt ovat parantaneet lasten ja perheiden terveyttä monipuolisesti. Sotien jälkeen perustetut Syöpäjärjestöt, Sydänliitto ja Diabetesliitto ovat olleet unilukkareita ja edistäneet ratkaisevasti oman alansa terveyttä. Ne ovat myös tarjonneet jäsenilleen vertaistukea ja osallisuutta sekä innostaneet vaikuttamaan. Kansalaisjärjestöille kunnon toimintaedellytykset Valtiovallan on huolehdittava siitä, että kansalaisjärjestöillä on hyvät toimintamahdollisuudet ja edellytykset kukoistaa. Tätä omatoimisuuden areenaa ei pidä tukahduttaa lainsäädäntöviidakolla eikä ahneella verotuksella. Suomen liittyminen Euroopan unioniin merkitsi suuria muutoksia. Valitettavasti emme ole riittävästi huolehtineet siitä, että uudessa kehikossa myös kansalaisjärjestöillä on selkeä asema. Haasteena on nyt luoda yhdenvertaiset pelisäännöt julkisen vallan, kansalaisjärjestöjen ja yritysten toiminalle sekä yhteistyölle. Sairauksien ehkäisy ja varhainen puuttuminen ovat kiistatta nousseet koko elämänkaarella terveyspolitiikan keskeiseksi periaatteeksi. Jotta tämä ei jää vain kauniiksi puheeksi, taloudellisia kannustimia tarvitaan esimerkiksi kuntien valtionosuusjärjestelmään. Tiedämme, että säännöllinen ja oikein annosteltu liikunta ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä paremmin kuin mikään tunnettu lääke. Mitkä huikeat mahdollisuudet myös kansalaistoiminnalle siihen sisältyvätkään! Ammattilaiset ja järjestöt kumppaneina Hyvä on muistaa, että niin nuoret kuin vanhatkin ihmiset tapaavat terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisia vain muutaman tunnin vuodessa. Muutoin he elävät ihan omin voimin. Ammattilaisten tuen, avun ja kumppanuuden tulee olla sellaista, että se vahvistaa ihmisten omaa selviytymiskykyä, nykykielellä voimaannuttaa heitä. Tietoyhteiskunnassa terveyttä ja sairautta koskevaa tietoa voidaan hankkia ja hyödyntää monin verroin aikaisempaa paremmin. Langaton tiedon vastaanotto ja verkottuminen on mahdollista kaikkialla, kenelle tahansa ja milloin tahansa. Internet, esimerkkeinä järjestöjen kotisivut ja Duodecim-seuran Valtiosihteeri Eeva Kuuskosken mukaan hyvinvointimuutosten takana on monia kehityskulkuja. Ihmisten terveys on riippuvainen elinoloista, elämäntavoista ja sosiaalisista vuorovaikutussuhteista. sähköinen terveyskirjasto monine sovelluksineen, on tehokas väylä eri-ikäisten ihmisten maailmaan. Nuorten ja työikäisten terveyden edistämisen esteenä ei usein olekaan tiedon puute, vaan heikko motivaatio. Kysymys on siitä, onko oman hyvinvoinnin vaalimisella ja läheisistä huolehtimisella merkitystä; arvostammeko itseämme ja muita? Tärkeätä on myös ymmärtää ihmisen eheys; ruumiin, mielen ja hengen kokonaisuus. Ihmisellä on myös tunteita ja kaipuu toisen läheisyyteen. Vakava viesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen raportin, Suomalaisten hyvinvointi 2010, mukaan suomalaisten terveys on yhä kohentunut ja elämänlaatu on korkea. Mutta terveyden, toimeentulon ja hyvinvoinnin sosioekonomiset erot ovat kuitenkin kasvaneet. Tämä on vakava viesti siitä, että kansalaiset jakautuvat yhä selvemmin kahteen ryhmään; menestyviin ja terveydestään huolehtiviin ja toisaalta syrjäytyviin ja epäterveellisesti eläviin. Valitettavasti terveyspalvelujenkin käytössä näyttää siltä, että ne, jotka eniten apua tarvitsisivat, ovat helposti jäämässä vähemmälle. Tätä kehityssuuntaa emme ole pystyneet kääntämään. Tästä syystä on kiireellistä vähentää köyhyyttä, työttömyyttä, sosiaalista eriarvoisuutta. Terveyttä kaikille on oiva arvolähtökohta kansanterveysjärjestöjen ja julkisen vallan lähivuosien yhteistyölle. KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA. TUOKIOSSA UUSI LOOK... Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä ympäristössä. Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia Suosittelemme ajanvarausta` Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh AVOINNA: MUUT LIIKKEET: ESPOO JYVÄSKYLÄ LAHTI HELSINKI OULU KUOPIO ark la

4 N:o 1 Syöväntorjuntatyön tekijöitä ja tukijoita Hyvinvointia puutarhasta Mika Lassila on mies, jolla on takuulla riittävästi kukkia juhlaan kuin juhlaan omastakin takaa. Täyttäessään 50 vuotta puutarhamyymälä Viherlassila Ky:n isäntä pyysi ystäviään ohjaamaan mahdolliset huomionosoitukset Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lahjatilille. Lassilan juhlakeräys tuotti 3725 euroa syöväntorjunnan hyväksi. - Halusin antaa tukeni niille, jotka lähiympäristössäni tarvitsevat apua. Nykyisin puhutaan paljon paikallisuudesta esimerkiksi lähiruoan ja lähipalvelujen suhteen, tai ainakin niistä pitäisi puhua. Mutta miksemme antaisi myös lähiapua, perustelee toimitusjohtaja Mika Lassila. Vaikka Lassila itse ja tämän perhe ovat säästyneet syövältä, löytyy sairautta kuitenkin kauppiaspuutarhurin suvusta. - Kuten kai jokaisen suomalaisen suvussa tänä päivänä, Lassila muistuttaa. Niinpä mies on tullut pohtineeksi sairauden vakavuutta ja sitä, miten moni meistä todella tarvitsee syöpäyhdistysten palveluja jossakin vaiheessa elämäänsä. Lassila myöntää, että viidenkympin ikäkin saa miehen tehokkaasti pohdiskelemaan terveysasioita ja jäljellä olevia elinvuosia. - Kun mittariin tulee metrejä lisää, sitä alkaa Momo RacingTeam ry järjesti viidennen kerran kolmituntisen lasten ajelutustapahtuman Alastaron moottoriurheilukeskuksessa. Tänä vuonna osallistujia oli alun perin ilmoittautunut tulemaan paikalle 38 henkilöä, joista kuitenkin pääsi paikalle noin puolet. Ensimmäisen kerran oli mukana myös X-treme moottorikerhon ( järjestämän AKK:n alaisen Pro driftingsarjan drifting autoja: Marko Hyvönen Raisiosta, Ismo Teinilä Turusta sekä vain tätä tilaisuutta varten saapunut Leif Häuselmann Ahvenanmaalta. Autot kuljettajineen paikalle järjesti X-tremen puolesta Matti Lahtila. Tämä uusi autourheilumuoto oli erityisesti lasten mieleen, jos isompienkin, sillä kyyti sivuluisussa on hurjaa. Osa ei halunnut olla kyydissä kuin yhden kierroksen, mutta osa halusi drifting auton kyytiin uudelleen ja uudelleen. Tosin osa lapsista oli ajatella kaikenlaista. Vietän aika epäterveellistä elämää, teen paljon työtä, valvon pitkään enkä pidä juurikaan vapaata. Lisäksi juon aivan liikaa kahvia. Ehkä sitä on sen takia alkanut vähän miettiä esimerkiksi sitä, mitä suuhunsa pistää, hän tuumaa. Lassila muistuttaa, että parasta syöväntorjuntaa ovat terveelliset elämäntavat. - Ainakin kannattaa harkita mitä syö, muistaa marjat ja vihannekset ja pysyä kohtuudessa. Paikat on hyvä pitää kunnossa siltäkin varalta, että sairaus joskus iskee. Ajelua Alastaron radalla Kotiviljely kasvattaa suosiotaan pihoissa ja parvekkeilla Viherlassilan asiakkailla taitaa olla ainakin vitamiinitankkaus kunnossa, sillä syöpää ehkäisevien kasvisten viljely on lisännyt jatkuvasti suosiotaan kotipuutarhurien keskuudessa viime vuosina. - Suurin osa asiakkaistamme haluaa kasvattaa itse jotakin syötävää, kun vielä viisi vuotta sitten sanottiin jyrkästi ei kaikelle viljelylle, Lassila kertoo. Trendi näyttää jatkuvan tulevanakin kesänä, sillä juuri nyt, lumen vielä peittäessä maata, viherpeukalot tekevät vilkkaasti siemenhankintoja ja aloittelevat varhaisimpien kasvilajien osalta taimikasvatusta. Lassilan mukaan erityisen suosittuja ovat pienet, helppohoitoiset kasvimaat ja parvekkeillekin mahtuvat vihervitriinit, joissa yritit ja salaatit menestyvät hyvin ja tuottavat satoa helposti koko kesän - ilman ainuttakaan lisäainetta. - Se on paitsi terveellistä, myös hauskaa. Täytyy sanoa, että vaikka olen itse kohta kolmekymmentä vuotta kasvattanut vihanneksia, niin aina kun näen ne ensimmäiset idut, ensimmäiset pienet sirkkalehdet, jotka puskevat ylös maasta, niin edelleen se tuntuu hienolta, Lassila naurahtaa. - Monissa tutkimuksissakin on viime vuosina todettu, että siistit piha-alueet edistävät hyvinvointia. Ja totta kai jos on vakavasti sairas, niin kaunis ympäristö piristää mieltä, puutarhuri tuumaa. niin pieniä, että ajo sopeutettiin heidän toiveidensa mukaan. Marko Hyvönen kertoi kuljettajan ominaisuudessa siitä, mitä drifting lajin harrastaminen autolta vaatii. Esimerkiksi tällä Alastaron keikalla hänellä oli mukanaan 12 uutta rengasta, joista kotiin lähtiessä oli enää 2 ehjänä. Bensaa kului noin satakunta litraa, sillä autot ovat äärimmäisen tehokkaita lajin vaatimusten mukaan. Videopätkää ja kuvia tapahtumasta löytyy Markon omilta sivuilta: markohyvonen.com. Marko on yksi lajin pioneereista, kun laji rantautui Suomeen maailmalta Innostus lajiin lähti niinkin pienestä kuin kaverin ulkomailta tilaamasta drifting videosta. Alun perin Japanista kotoisin oleva laji leviää maailmalla näyttävyytensä vuoksi kuin kulovalkea. Tämä Alastarolla järjestetty tilaisuus oli kuljettajillekin uusi kokemus, sillä kyyditettävät olivat tavallista pienempiä. Samalla kuljettajat saivat testattua autoihin tehtyjä muutoksia, joten kokemus oli arvokas niin lapsille kuin kuljettajillekin. Edellisvuosien tapaan paikalla oli myös Momo Racing Team:in Endurance Mersu kuljettajina Taisto Nieminen, Turkka Suominen ja Reima Kirsiaho ja Rantasen xreme luokan BMW sekä moottoripyöriä kuljettajina Tapani Teittinen, Kimmo Virtanen, Jyrki Manninen ja Jani Tarvainen. Alastaron Mootoriurheilukeskusta isännöivä Resykli Oy:n Tero Tupala sanoi olevansa iloinen kun näki niin iloisia lasten kasvoja taas tänäkin vuonna. Ensi vuonna tapahtuma yritetään järjestää kokopäiväisenä tapahtumana ja saada lisää lapsille tarkoitettua ohjelmaa. Ilma suosi tapahtumaa tänäkin vuonna, joten juomaa, grillimakkaraa ja jäätelöä kului kiitettävässä määrin. Viherlassilan isäntä Mika Lassila teki lahjoituksen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle asettamatta rahoille tarkkaa käyttökohdetta. - Tietysti kun siellä on kivat pihaalueet, niin hyvä kohde olisi niiden viihtyvyyden ylläpito ja lisääminen, Lassila huomauttaa. Mukaan kuvaan pääsi tyttären Pyry-koira, joka tuo toisinaan vaihtelua Lassilan pitkiin työpäiviin puutarhamyymälässä Taisto Nieminen lähdössä hymyssä suin omalle ajovuorolleen. Yhdeksäs viikonlopputapahtuma Meri-Karinassa Rintasyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen oli Meri-Karinassa sopeutumisvalmennuskurssi, johon osallistujat saapuivat eri puolilta Suomea, kauimmaiset Rovaniemeltä ja Torniosta asti.hyväksi koetulla kurssilla osallistujien kesken syntyi yhteenkuuluvaisuuden tunne, jonka seurauksena ryhmän jäseniä on kokoontunut palautekurssin merkeissä vuosittain viikonlopuksi Meri-Karinaan. Leppoisan yhdessäolon merkeissä on vaihdettu kuulumisia, saatu tietoa ajankohtaisista aiheista, tehty retkiä yms. Halu pitää yhteyttä on jatkunut vuodesta toiseen ja syyskuussa 2010 olivat mukana seuraavat henkilöt: Portailla vasemmalta alkaen Liisa Airisto, Liisa Tiirikka, Irja Salminen, Seija Ratia, Liisa Puikkonen ja Hilkka Vuori. Alhaalla vasemmalta Pertti Ratia, Veijo Tiirikka, Veikko Ojala, Kimmo Airisto, Jarmo Vuori ja Jouni Salminen. Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestetään sopeutumisvalmennuskursseja myös viikonloppuisin. Kursseja toteutetaan eri syöpäpotilasryhmille ja niiden sisältö vaihtelee osallistujien tarpeista ja tavoitteista riippuen. Sopeutumisvalmennustoiminnassa huomioidaan myös syöpäpotilaan läheiset ja kursseja toteutetaan myös pari - ja perhekursseina. Kurssien yksi tärkein anti on osallistujien keskinäinen kohtaaminen ja vuorovaikutus. Tapaamisissa voi keskustella elämäntilanteestaan toisten saman kokeneiden kanssa ja saada tukea sekä kannustusta. Tärkeää on myös tiedon jakaminen sekä monipuolinen virkistysja vapaa-ajan toiminta.

5 N:o Muumimaailma palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on palkinnut Muumimaailma Oy:n Lauri Rauramo -mitalilla lapsisyöpäpotilaiden hyväksi tehdystä syöväntorjuntatyöstä. Syöväntorjuntatyötä voi tehdä hyvin monin eri tavoin. Muumimaailma tarjoaa kerran kesässä lapsisyöpäpotilaille ja heidän perheilleen mahdollisuuden vierailla Muumimaailmassa ja Väskin saaressa ennen virallista aukioloaikaa niin, ettei alueella ole muita matkailijoita. Hoidoissa olevat lapsisyöpäpotilaat ovat infektioherkkiä, eivätkä he saa käydä julkisissa tiloissa tartuntavaaran takia. Riski pienenee, kun paikalla on vain muita syöpälapsipotilasperheitä, jotka tietävät hoitojen tuomat rajoitukset. Muumimaailma tukee lapsisyöpäpotilaita Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Muumimaailman yhteistyö alkoi jo 1990-luvulla. -Ajatuksena oli, että pystymme näin tukemaan lapsisyöpäpotilaita ja heidän perheitään. Olemme itse perheellisiä ja tiedämme, mikä voima Muumeilla on lapsiin ja miten ne tuovat oikeasti iloa, kertoo Muumimaailman markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen. -Lapsisyöpäpotilaiden vierailulla on myös henkilökunnalle suuri merkitys. Näin he konkreettisesti toteuttavat Muumifilosofiaa. Päivä vaatii Muumimaailmalta erikoisjärjestelyjä. Henkilökunta tulee normaalia aikaisemmin töihin. Samoin kuljetukset Väskin saarelle vaativat järjestelyjä luvulla, kun kaikilla ei ollut kännyköitä, viestejä piti viedä juosten. Nyt voi soittaa ja kysyä, onko kaikki veneillä ja Väskissä kunnossa. Rutiiniakin on tullut vuosien myötä. Muumimaailma on pitänyt matalaa profiilia hyväntekeväisyystyöstään, eikä sitä ole käytetty esimerkiksi millään tavalla markkinoinnissa. Muumifilosofiaa Talviunilta herännyt Muumipeikko lähettää terveisiä Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien lukijoille. Kuvassa myös Muumimaailman markkinointijohtaja Ann-Karin Koskinen. Muumimaailma Oy on vuonna 1993 Naantalissa toimintansa aloittanut matkailualan yritys. Teemapuisto perustettiin Muumi-piirrossarjan tuottajan Dennis Livsonin aloitteesta luomaan elämyksiä lapsille ja heidän perheilleen. Puiston tarkoituksena on toteuttaa Muumifilosofiaa; perhekeskeisyyttä, väkivallattomuutta, ystävällisyyttä, ympäristötietoisuutta, turvallisuutta, seikkailua sekä kasvatusta edustavia arvoja. Muumimaailma Oy toimii maantieteellisesti kolmessa paikassa: Kailon saarella, Väskin saarella sekä Naantalin kaupunkikeskustassa, jossa sijaitsevat Muumimyymälä ja Muumiparkki. Yrityksen liikevaihto on kohonnut alun 1,5 miljoonasta yli 6 miljoonaan. Kävijöitä on ollut jo yli kolme miljoonaa. Muumimaailma työllistää ympäri vuoden noin kymmenen työntekijää sekä alihankkijoita. Kesällä työntekijöitä on noin 230 henkeä. Yrityksen omistajuussuhteet jakautuvat osakepääoman mukaan seuraavasti: CreaArt Holding AG (70 prosenttia), Pekka Jokisuu (25) ja Muumimaailma Oy (5). Teksti ja kuva: Pekka Remes

6 N:o 1 60 vuotta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenenä Elettiin vuotta 1948, kun ensimmäistä opettajapestiään Pöytyällä Lankisen koululla hoitanut Maija- Liisa Koskinen lähti mukaan syöpäyhdistyksen toimintaan. -Silloin etsittiin kovasti uusia jäseniä syöpäyhdistykseen. Ainaisjäsenyyden houkuttimeksi luvattiin 50 prosentin alennus hoidoista, jos sairastuu syöpään, Maija-Liisa muistelee. Aivan helppo ei liittymispäätös päätös ollut. Sodan jälkeisinä vuosina nuoren naisen piti tarkkaan miettiä, minne vähät rahansa sijoittaa. -En enää muista, mitä se ainaisjäsenyys maksoi. Sen kuitenkin muistan, että ratkaisua piti pitkään miettiä. Onko minulla köyhällä ylioppilastytöllä varaa lähteä tuollaiseen yhdistykseen ainaisjäseneksi? Se alennus hoidoissa painoi vaakakupissa ja niin minä sitten liityin. Maija-Liisa muistelee. Ainaisjäsenyydestä luvattua alennusta hoitokuluista virkeä eläkeläinen ei ole koskaan tarvinnut. Rahat eivät ole kuitenkaan ole menneet Kankkulan kaivoon. -Olen saanut rahoilleni vastinetta satakertaisesti. Mieheni Erkki onkin sanonut, että joutaisin liittyä uudestaan ainaisjäseneksi, Marja-Liisa naurahtaa. Eläkepäivillä uusi rakkaus Viimeiset parikymmentä vuotta Maija-Liisa on asunut pääosin Savossa. Ensin Iisalmessa ja sitten Nerkoojärven rannalla Lapinlahdella. Parikymmentä vuotta sitten Maija-Liisa kohtasi Erkki Vattulaisen, joka oli niin ikään jäänyt leskeksi puolisonsa kuoleman jälkeen. -Vähän pelkäsimme, että miten lapsemme suhtautuvat, mutta mitään ongelmia ei ole ollut. Kaipa he ajattelevat, että siellä vanhukset pitävät toisistaan huolta, Maija-Liisa naurahtaa. Maija-Liisan tapaan Erkki on tehnyt työuransa opettajana. Yhteiselo sujui leppoisaan tahtiin ja välit lapsiin ovat lämpimät. -Ja monesti minunkin lapset soittavat asiasta ensin Maija- Liisalle ja sitten vasta minulle, Erkki naurahtaa. Ja löytyy Maija-Liisalta yhä edelleen oma kotipesä Turustakin. -Itse asiassa olen ollut vuodesta 2000 lähtien taas turkulainen. Muutin silloin kirjani -Olen saanut rahoilleni vastinetta satakertaisesti. Mieheni Erkki onkin sanonut, että joutaisin liittyä uudestaan ainaisjäseneksi, Marja-Liisa naurahtaa. takaisin Turkuun. Tajusin että jos sairastun, niin joudun olemaan täällä 500 kilometrin päässä pojastani hoidossa. Minä olin pitänyt kerrostalokaksioni ja se on nyt meidän toinen koti, josta käsin pystymme vierailemaan lasten ja lastenlasten luona, Maija-Liisa kertoo. Yhdessä pariskunta on jatkanut osallistumista yhdistyksen toimintaan omien aikataulujensa ja voimavarojen niin salliessa. -Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää valtavan hyviä matkoja. Olemme poimineet itsellemme sopivat retket ja matkat. Savonlinnan Oopperajuhlilla olemme olleet ja 2006 olimme heidän mukaan bussimatkalla pohjoisessa. Kävimme silloin Tromsössä ja Kilpisjärvellä, pariskunta muistelee. Erityisen tärkeäksi 63 vuotta ainaisjäsenenä ollut Maija- Liisa kokee jäsenyyden myötä syntyneet ystävyyssuhteet. -Minä olen todella nauttinut niiden ihmisten seuroista ja ollut mukana eri kampanjoissa. Jäsenyys on antanut minulle todella paljon, vaikka en ole koskaan syöpää sairastanutkaan, Maija-Liisa pohtii. Mukavat muistot luokkahuoneista Työuransa Maija-Liisa Koskinen teki opettajana. Pöytyän sijaisvuoden jälkeen hän lähti hankkimaan virallisen pätevyyden opettajan virkaan. Vuodesta 1951 hän toimi opettajana Paraisilla aina eläkkeelle jääntiin saakka. -Minä pidin työstäni todella paljon. Jäin eläkkeelle 23 vuotta sitten, kun täytin 60 vuotta. Silloin oli nuoria opettajia odottamassa vanhempien eläkkeelle siirtymistä. Vuosikymmenten työura Paraisilla jätti monia lämpimiä muistoja. Erityisesti ovat mieleen jääneet viimeisenä vuonna matematiikkaa Maija- Liisan johdolla opiskelleet pojat. -Kuudennen luokan pojat olivat kuulleet minun jäävän eläkkeelle syyslukukauden jälkeen. He kävivät porukalla pyytämässä, että enkö voisi lähteä vasta keväällä, kun hekin vaihtavat silloin koulua. Se oli kaunis pyyntö, mutta en minä päätöstäni pyörtänyt. Ehkä olisi pitänyt. Työnsä ohella Maija-Liisa vaikutti Paraisilla aktiivisesti seurakunnassa. Kirkkovaltuustossa hän oli mukana 17 vuotta. -Minä sain sen aikaiseksi, ettei valtuuston kokouksessa enää käännetty kaikkia puheenvuoroja. Rohkenin sanoa, että emmekö me kaikki sen verran toistemme kieltä osaa, että ymmärrämme asiat ilman käännöksiä. Ja niin se asia sitten hyväksyttiin, Maija-Liisa naurahtaa. Kirkkokuoro on ollut laulunlahjan omaavalle Maija- Liisalle vuosikymmenten ajan tärkeä henkireikä. FAKTA -Nuorempana esiinnyin paljon. Vielä täällä Savossakin olin alkuvuosina mukana kirkkokuorossa, mutta se jäi, kun olimme aina lastemme luona joulun. Ei siitä tule mitään, että ei ole mukana laulamassa silloin, kun kuorolla olisi eniten tehtävää. kuva ja teksti: Pekka Moliis Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. Canserföreningens i Finland Åbo avdelning r.f. perustettiin Sitä ennen syöpäyhdistykseen liittyneet kirjattiin Suomen Syöpäyhdistyksen jäseniksi ja siirrettiin Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto r.y. Canserföreningens i Finland Åbo avdelning r.f. jäseniksi osaston perustamisen jälkeen.

7 N:o vuotta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen jäsenenä Brita Brusin joutui seuraamaan voimattomana vierestä, kuinka hänen isänsä menehtyi syöpään yhdeksässä kuukaudessa sotien koettelemuksista toipuvassa Suomessa. Oli vuosi Kaksi vuotta myöhemmin perustettiin Lounais-Suomen Syöpäyhdistys, silloinen Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto, vastustamaan syöpätautien tuottamaa tuhoa yhdistyksen toimipiirissä. Brita on ollut jäsen siitä saakka. Alexander Brusin leikattiin Turun Sairaskodissa Henrikinkadulla maaliskuussa Haimasyöpä, kertoi lääkäri vakavana. Silloin oli selvää, ettei mitään ollut tehtävissä. Omaistensa silmissä kuihtuva mies sai kolme kuukautta elinaikaa. Diagnoosi oli tietenkin koko perheelle hirveä järkytys. Vanhemmat olivat antaneet kahdelle tyttärelleen Britalle ja Karinille lämpimän ja rakastavan kodin, ja perhe oli pitänyt kaikessa tiiviisti yhtä. - Vanhemmat tukivat koulutustamme kaikin tavoin, mutta muuten olimme kaikki sellaisia kotikissoja, esikoinen Brita Brusin kuvailee. Niinpä oli tärkeää, että isä sai viettää viimeisetkin hetkensä kotona. Päävastuun hoidosta otti Karin-sisko, joka työskenteli Turun Sairaskodissa leikkaussalihoitajana ja myöhemmin ylihoitajana. - Sairaanhoitajan työ oli Karinille todellinen kutsumus, jonka hän valitsi jo kolmivuotiaana. Hän oli käytännössä naimisissa ammattinsa kanssa eikä laskenut työtuntejaan, luonnehtii Brita, joka auttoi sisartaan isän hoitamisessa parhaansa mukaan. Lisäksi Karin konsultoi lääkäriä sairaalassa. Lääkitystä isän syöpää vastaan ei ollut. Solusalpaajahoidot olivat muutenkin vasta lapsenkengissään. Jotkin nykyaikaisista sytostaateista tulivat markkinoille seuraavalla vuosikymmenellä, valtaosa vasta kaksi tai kolme vuosikymmentä myöhemmin. - Isäni oli kuitenkin hyvin helppohoitoinen potilas. Hän ei voinut pahoin eikä vaatinut mitään, makasi vain ja laihtui laihtumistaan, Brita kertoo. Herra Brusin oli ollut työssäänkin arvostettu ja pidetty mies, mutta harva työtoveri poikkesi sairasvuoteen äärelle. - Sota oli juuri päättynyt, ja kaikki muut asiat olivat silloin tärkeämpiä kuin ihmisten sairaudet, Brita Brusin muistelee. Myös syöpiin kohdistuvat pelot ja ennakkoluulot olivat noihin aikoihin kovat. Ennusteista huolimatta isä jaksoi elää joulukuuhun. - Kun hän menehtyi, oli toinen adventti. Hänen viimeiset sanansa olivat: Minä näen kaksi kynttilää. Hän oli tuolloin vain 65-vuotias, Brita huokaa. Jäsenmaksuilla saadaan paljon aikaan Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto, jolla nimellä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys tunnettiin vuoteen 1968 saakka, perustettiin vuonna Isän poismenoa syvästi sureva Brusinin perhe liittyi siihen heti. Nyt 92-vuotiaana Brita Brusin maksaa jäsenmaksua edelleen. - Se on helppo tapa tukea syövän vastaista taistelua. Maksu on varsin pieni, mutta kun yksittäisten jäsenten pienet rahavirrat kerätään samaan kirstuun, syntyy niistä merkittävä summa. Jäsenmaksujen avulla yhdistys tukee jatkuvasti syövän tieteellistä tutkimusta ja hoitoa, levittää syöpätietoutta, järjestää potilaille hoitoihin ja toipumiseen liittyvää neuvontaa, psykososiaalista tukea ja kuntoutusta sekä taloudellista tukea vaikeassa elämäntilanteessa. - Olen näiden kuuden vuosikymmenen aikana nähnyt, miten tarmokkaasti yhdistys on toiminut syöpäsairaiden ihmisten hyväksi ja saanut paljon hyvää aikaan toimitusjohtajansa Kari Ojalan johdolla, Brita kiteyttää. - Toivotan sille ponnistuksissaan onnea ja menestystä jatkossakin. Brita Brusinin kaltaiset uskolliset jäsenet ovat tulleet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnalle vuosikymmenten mittaan yhä arvokkaammiksi luvulta lähtien syöpään sairastuneiden määrä on kolminkertaistunut ja väestön ikääntyessä joka kolmannella todetaan syöpä jossakin elämänsä vaiheessa. Toisaalta hoitojen ja seulontamenetelmien kehittyminen on parantanut monen syövän ennustetta huimasti. Yhä useampi elää vuosia myös parantumattoman syövän kanssa ja kaipaa yhdistyksen tukea entistä pidempään. Haimasyövän ennuste on edelleen heikko. Miehistä vain kolme ja naisista neljä prosenttia on elossa viisi vuotta diagnoosin saamisesta. Brita Brusinia on kuitenkin ilahduttanut huomata, miten moni muu syöpä saadaan nykyisten hoitojen avulla hallintaan. - En toivoisi, että kukaan joutuisi menettämään läheisensä tähän sairauteen. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Sex decennier som medlem i Sydvästra-Finlands Cancerförening Brita Brusin kunde bara stå maktlös bredvid och se på hur hennes far tynade bort i cancer på nio månader i ett Finland som återhämtade sig från krigets prövningar. Året var Två år senare grundades Sydvästra-Finlands Cancerförening, dåvarande Åbo avdelning i Cancerföreningen i Finland, för att motarbeta skadorna på grund av cancersjukdomar inom föreningens distrikt. Brita har varit medlem ända sen dess. Alexander Brusin opererades på Åbo Sjukhem på Henriksgatan i mars Bukspottkörtelcancer, meddelade läkaren allvarligt. Då var det klart att inget fanns att göra. I de anhörigas ögon fick den borttynande mannen tre månader att leva. Diagnosen var självfallet en fruktansvärd chock för hela familjen. Föräldrarna hade gett sina två döttrar Brita och Karin ett varmt och kärleksfullt hem och familjen hade hållit hårt ihop i allt. - Föräldrarna stöttade vår skolgång på alla sätt men i övrigt trivdes vi alla bäst hemma, säger äldsta dottern Brita. Det var således viktigt att far fick tillbringa sin sista tid hemma. Huvudansvaret för vården tog systern Karin som arbetade som operationsskötare och senare som avdelningsskötare på Åbo Sjukhem. - Sjukskötararbetet var för Karin ett sant kall som hon valde redan som treåring. Hon var i praktiken gift med sitt arbete och räknade inte arbetstimmarna, säger Brita som gjorde sitt bästa för att hjälpa sin syster att sköta fadern. Dessutom konsulterade Karin läkaren på sjukhuset. Det fanns ingen medicin mot faderns cancer. Cytostatikabehandlingarna låg bara i sin linda än. En del av dagens cytostatika kom ut på marknaden under det följande årtiondet och största delen först två eller tre årtionden senare. - Far var emellertid en mycket lättskött patient. Han mådde inte illa och krävde ingenting, låg bara och magrade bort, säger Brita. Herr Brusin hade i sitt arbete varit en mycket uppskattad och ansedd man, men det var få av kollegerna som besökte sjukbädden. - Kriget hade just slutat och allt annat var då viktigare än människornas sjukdomar, minns Brita. Även skräcken och fördomarna var i dessa tider svåra när det gällde cancer. Trots prognoserna orkade fadern leva till december. - När han dog var det andra advent. Hans sista ord var: Jag ser två ljus. Han var då bara 65 år, suckar Brita. Medlemsavgifterna åstadkommer mycket Åbo avdelning i Cancerföreningen i Finland, som var namnet på Sydvästra-Finlands Cancerförening fram till 1968, grundades år Familjen Brusin, som sörjde faderns bortgång djupt, anslöt sig genast till den. Brita Brusin som nu är 92 år betalar fortfarande medlemsavgiften. - Det är ett enkelt sätt att stöda kampen mot cancer. Avgiften är relativt liten men 92-vuotias Brita Brusin ei ole koskaan sairastanut itse syöpää, mutta rakkaan läheisensä sairauteen menettäneenä hän kokee tärkeäksi osallistumisen syövänvastaiseen työhön. - Jäsenmaksu on helppo tapa antaa panoksensa silloinkin, kun elämäntilanne ja terveydentila eivät suo mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön. när de små penningströmmarna från de enskilda medlemmarna samlas i samma kista blir de till en avsevärd summa. Med hjälp av medlemsavgifterna understöder föreningen vetenskaplig forskning och behandling av cancer, ordnar rådgivning om behandlingar och återhämtning, psykosocialt stöd och rehabilitering samt ekonomiskt stöd för patienterna i den svåra livssituationen. - Jag har under dessa sextio år sett hur energiskt föreningen har arbetat för cancersjuka människor och fått mycket gott till stånd under ledning av sin verkställande direktör Kari Ojala, summerar Brita. - Jag önskar den all lycka i sina ansträngningar och framgång även i fortsättningen. Trogna medlemmar som Brita Brusin har med åren blivit allt viktigare för Sydvästra-Finlands Cancerförenings verksamhet. Sedan 1950-talet har antalet cancersjuka tredubblats och i och med att befolkningen blir allt äldre får var tredje person diagnosen cancer någon gång i livet. Å andra sidan har de utvecklade behandlingarna och screeningmetoderna förbättrat prognosen för cancer kraftigt. Allt fler lever i åratal även med obotlig cancer och behöver föreningens stöd längre än förr. Prognosen för bukspottkörtelcancer är fortfarande dålig. Av männen lever endast tre och av kvinnorna fyra procent efter att de har fått diagnosen. Det gläder emellertid Brita Brusin att se hur många andra cancerformer man får under kontroll med dagens behandlingar. - Jag önskar att ingen någonsin skulle behöva uppleva att mista en anhörig i denna sjukdom. Text och bild: Jarna Lindroos 92-åriga Brita Brusin har själv aldrig haft cancer, men hon har förlorat en kär anhörig och upplever därför att det är viktigt att delta i arbetet mot cancer. - Att betala medlemsavgiften är en enkel insats när livssituationen och hälsan inte ger möjligheter till frivilligarbete. Jos alhainen korkotaso miellyttää, siitä kannattaa pitää kiinni Ottamalla nyt esimerkiksi asuntolainaasi Korkokaton pääset eroon korkojen nousuriskistä. Ja mikäli korot laskevat, saat hyödyn täysimääräisenä itsellesi. Kysy lisää Nordeasta, äläkä murehdi turhaan. Lisätietoja saat Nordean Asiakaspalvelusta (pvm/mpm) ma pe 8 20, konttorista tai osoitteesta nordea.fi. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi Nordea Pankki Suomi Oyj

8 N:o 1 Taideterapia avaa ovia kun sanat eivät riitä Iina Kallio on löytänyt taideterapiasta hyvän tavan purkaa vaikean syöpäsairauden aiheuttamia tunteita. Helmikuisena talvipäivänä hän maalasi seinälle aurinkoisia asioita, joiden rinnalla valkoinen pyörremyrsky mustine pilkkuineen kertoo mieltä myllertävistä tunteista. Iina on 19-vuotias tyttö. Hänen elämässään 14-vuotiaana sairastettu pehmytkudossyöpä on kutsumaton vieras, jonka kanssa on seurusteltava joka päivä. Jo voitetuksi luultu tauti iski uudelleen noin vuosi sitten ja viime kesänä luultiin kaikkien parannuskeinojen tulleen jo käytetyiksi. Iina siirtyi Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kotisaattohoidon potilaaksi. Palliatiivinen solunsalpaajahoito on kuitenkin onnistunut pienentämään kyljessä olevaa kasvainta ja tällä hetkellä Iinalla on taas toivoa. Iinan päivät ovat monella tavalla elämää välitilassa. Sairautensa vuoksi hänellä ei ole opiskelu- eikä työpaikkaa ja aiemman rakkaan tanssiharrastuksensakin hän joutui aikanaan lopettamaan polven takaa löytyneen kasvaimen vuoksi. Iinan sairauden pahentuessa sekä hän että kihlattu muuttivat molemmat takaisin vanhempiensa luokse, koska Iina ei voinut olla yksin kipujensa kanssa kotona poikaystävän käydessä työssä. Nyt, kun Iinan vointi on parempi, nuoret toivovat voivansa viettää enemmän aikaa asunnossa, jota kihlattu parhaillaan etsii. Aurinkoa ja mielen myrskyä Helmikuun alun torstaina Iinan olo on toiveikas. Tieto pienentyneestä kasvaimesta innosti Iinaa ja äitiään hakemaan mahdollisuutta lähteä virkistävälle lomamatkalle. Äkkilähtö vie heidät seuraavalla viikolle Kanarialle. Äiti Iina on innoissaan taideterapian antamista mahdollisuuksista. Käyn myös keskusteluterapiassa, mutta mahdollisuus käsitellä tunteita sanojen lisäksi myös muilla tavoin auttaa minua valtavasti selkeyttämään ajatuksiani. Taideterapeutti Kaisa Haltia (oik.) toteaa, että taideterapiakäynti aloitetaan yleensä keskustelulla Iinan kanssa, jossa päästään yhteiselle kartalle siitä mitä edellisellä kerralla ja sen jälkeen on tapahtunut. on varmistanut, että hotellihuoneeseen on tilattu happilaitteet, jos Iinan hengenahdistus pahenee paikan päällä. Mukana on myös raskas dosetillinen lääkkeitä viikon tarpeisiin, sillä Iina saa suun kautta paljon lääkkeitä. Kasvaimen aiheuttamaa jatkuvaa kylkeen ja niskaan säteilevää kipua hoidetaan kipulaastarilla. Matkaan lähtee myös poikaystävän antama sydänrannekoru ja Muumipoliisi, joka vahtii Iinan unta, jos kivut ja pelot käyvät yöllä kimppuun. Ikäväkin saattaa auringossa iskeä, sillä Iina ja poikaystävä KAIKKI TIETOPALVELUT KAAPELIVERKOSTA TURUN JA KAARINAN* ALUEILLA 1. PERUSKANAVAT / TV TV: YLE TV1, YLE TV2, YLE Teema, YLE FST5, MTV3, MTV3 AVA, Nelonen, Nelonen HD, LIV, TurkuTV, Sub, SuomiTV, JIM, Deutsche Welle, TV5MONDE, TV7, Iskelmä, The Voice / TV Viisi, MTV, Inspiration, World Fashion, Russia Today, Al Jazeera English, Eurosport (kiinteistökohtainen). Radio: YLE Puhe, Ylen Klassinen, YLE Mondo. Lisäksi yli 20 analogista radiokanavaa. 2. TILAUS-TV-KANAVAT Yli 90 kanavaa elokuvia, sarjoja, urheilua, piirrettyjä, dokumenttejä, tiedettä, historiaa. Lisäksi teräväpiirtokanavat: CANAL+ Film HD, CANAL+ Sport HD, Discovery HD Showcase, Animal Planet HD, Eurosport HD, MTVN HD, Silver HD, SVT1 HD, TV1000 HD, myzen.tv HD, BBC HD, Penthouse HD, Penthouse HD1 ja Penthouse HD2. * Ei Piikkiö TV JA RADIO ovat ensimmäistä kertaa yhdessäolonsa aikana näin pitkän aikaa erossa. Mahdollisuus ottaa pieni irtiotto sairaudesta on kuitenkin tärkeää rankan vuoden jälkeen. Iina on innoissaan taideterapian antamista mahdollisuuksista: - Olen saanut täältä tosi paljon. Käyn myös keskusteluterapiassa, mutta mahdollisuus käsitellä tunteita sanojen lisäksi myös muilla tavoin auttaa minua valtavasti selkeyttämään ajatuksiani. Eri terapiat täydentävät toisiaan ja täältä koen saavani rohkaisua. Mieltä alitajuisesti painaneita asioita OY TURUN KAAPELITELEVISIO ÅBO KABELTELEVISION AB Kauppiaskatu 5 Puh. (02) Avoinna: ma 9 18 ti pe 9 17 la tulee puretuksi esiin ja sitten niistä on helpompi myös keskustella tai avata niitä lisää kirjoittamalla. Taideterapiakäynti aloitetaan yleensä keskustelulla, jossa päästään yhteiselle kartalle siitä mitä edellisellä kerralla ja sen jälkeen on tapahtunut. Käsitys Iinan päivän tilanteesta auttaa taideterapeutti Kaisa Haltiaa määrittelemään yhdessä Iinan kanssa uuden käynnin tavoitteet ja valitsemaan siihen sopivat menetelmät. Maalaamisen lisäksi ja usein myös sen ohella käytetään kirjoittamista tai Monipuoliset peruskanavat, laaja valikoima maksullisia lisäkanavia sekä varma ja nopea internetyhteys kaikki samasta verkosta. Tee hyvä, edullinen ja tulevaisuuteen tähtäävä ratkaisu kotisi hyväksi. HUOLTOPÄIVYSTYS JOKA PÄIVÄ klo 9 22 puh INTERNET 3. KOTI- TAI YHTIÖ-KAAPELILAAJAKAISTA Nopea ja varma internetyhteys. Nopeudet 100 Mbit:iin asti. Kysy lisää! tehdään draamaharjoituksia. Edellisellä käynnillä Iina oli kovin väsynyt eikä jaksanut maalata. Silloin tehtiin mielikuvaharjoitus. - Teimme yhdessä mielen matkan, jonne toin tarinan mukana hyviä ja voimauttavia elementtejä, joiden kautta halusin sparrata Iinaa, kertoo Kaisa Haltia ja haluaa kuulla miten Iina koki harjoituksen Meri-Karinasta kotiuduttuaan. - Minulla oli viime kerran jälkeen paljon pirteämpi olo. Alitajunta jotenkin rauhoittui ja mieli tasaantui, se auttoi minua myös nukkumaan paremmin seuraavana yönä, kertoo Iina Kaisalle. Iinan fiilisten tunnustelun jälkeen Kaisa ja Iina päätyvät kuvalliseen ilmaisuun ja esille kaivetaan maalaustarvikkeet. Iina maalaa seinälle ison hyvää tekevän auringon, palmuja ja hymynaaman. Iso punainen sydän kuuluu varmasti poikaystävälle. Valkoinen pyörremyrsky tummine pilkkuineen kertovat nekin Iinan tunnelmista, jotka tämän päivän hyvistä painotuksista huolimatta ovat vielä melko sekavia. Elämässä on niin paljon hallitsematonta. Arvaamaton ja paljastava kuva Kaisa purkaa Iinan kanssa kuvan elementtejä ja niiden taustalla olevia tunteita. - Kuva tuo usein esiin yllättäviä asioita, joita tietoinen mieli ei ole osannut sanoin selittää. Kuva on lahjomaton, kun tunne on purettu paperille, se on näkyvissä ja siitä voidaan keskustella. Terapeutti ei selitä kuvan tekijälle mitä kuva tarkoittaa, vaan auttaa häntä etsimään kuvan ilmaisemalle ajatukselle sanoja ja ymmärrystä. Kuvantekijä ei ole aina kuvaa aloittaessaan tiennyt mitä on tulossa, mutta työskennellessään siinä itsensä äärellä alitajunta tarjoaa asioita esiintuotavaksi ja ymmärrettäviksi. Yhteisen ihmettelyn avulla voidaan sitten purkaa mielen pohjalle kertyneitä, tietoisuudelta usein salattuja asioita, selittää Kaisa Haltia. Iina hymyilee ja näyttää jo mielessään lentävän aurinkolomalle lepäämään, rentoutumaan, syömään hyvin ja shoppailemaan. Poikaystävää tulee tosin varmasti ikävä. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Pasi Leino Ekspressiivinen taideterapia, jota Kaisa Haltia käyttää, yhdistää monenlaisia elementtejä kuvantekemisestä kirjoittamiseen, musiikkiin, liikkeeseen ja draamaan. - Joskus käytämme apuna myös valokuvia avaamaan sisäisiä tunnelmia, niiden avulla on helpompi etsiä sanoja tunteille. Luovuus ja taide ovat terapiassa välineitä, joiden avulla tehdään näkyväksi asioita, joita terapiassaolijan mieli vaatii työstettäväksi. Usein kyseessä on ensimmäinen kontakti tunteeseen, joka on ollut liian kipeä pelkin sanoin käsiteltäväksi. Kuva on aina aito ja rehellinen, se kertoo tekijälleen paljon tärkeitä asioita, kun sitä yhdessä avataan, tietää Haltia. Taideterapian menetelmiä voidaan käyttää monin tavoin sairastuneen tai hänen läheistensä tukena. Taideterapiaa on tarjolla mm. sopeutumisvalmennuskursseilla sekä sairastuneille että heidän omaisilleen ja läheisilleen. Näitä terapiamuotoja voidaan käyttää sekä sairauden että paranemisvaiheen aikana. -tv.

9 N:o Elämäsi rahoituspaketti. Mitä kevyempi, sitä parempi. Järkevää talouden hallintaa on se, että ostaa sieltä mistä fi ksuimmin saa, oli kyseessä sitten taulutelevisio, kaukomatka, uusi keittiö tai raha. Osuuspankin asiakkaana voit tehdä luottohakemuksen valmiiksi OP-verkkopalvelussa omien lyhennystoiveidesi mukaan etkä ostohetkellä ole sidottu myyjän maksuehtoihin. Millaisen paketin ikinä tarvitsetkaan, ota se Osuuspankista: meillä isokin paketti on kevyt kantaa. Tutustu elämäsi rahoituspakettiin osoitteessa op.fi/rahaa Yhdessä hyvä tulee.

10 N:o 1 Kelan pääjohtajan virkaan syksyllä astunut lietolainen Liisa Hyssälä, 62, on innoissaan uudesta työstään. Hyssälä haluaa uudistaa Kelaa niin, että se siirtyy prosessijohtamiseen. Johtaminen tapahtuu toimintaprosessien avulla ja näin organisaatiossa oleva osaaminen yhdistyy halutuiksi tuloksiksi. Hyssälä myöntää, että Kelan saama kritiikki päätösten vaikeaselkoisuudesta ja järjestelmän byrokraattisuudesta osuvat oikeaan. Muutosta on kuitenkin luvassa, ja sitä on jo tapahtunutkin. -Selkokeskuksen neuvottelukunta myönsi Vuoden selväsanainen -palkinnon Kelan viestintäyksikölle. Kela julkaisi viime keväänä viisi selkokielistä esitettä, joissa kerrotaan Kelan palveluista, Hyssälä kertoo ylpeänä. Paljon on siis tultu eteenpäin vuodesta 1999, jolloin Helsingin yliopiston suomen kielen laitos valitsi Kelan kielenkäytön vuoden Kielisammakoksi kielen vaikeaselkoisuuden takia. Hyssälän visioissa asiakas voi asioida Kelassa hankaluuksitta. Tavoitteena asiakkaan kuorman vähentäminen -Käytän sanaa asiakkaan luottamusloikka. Hakemuksissa tarvitaan vähemmän liitteitä tai liitteet voi lähettää sähköisesti. Näin vähennämme asiakkaan kuormaa. Hyssälän visioissa asiakas on kaiken keskus, ja Kelan päämääränä on palvella asiakasta. Valtakunnan päälehden pääkirjoitus onkin jo ehtinyt kiitellä, että maaliskuun alussa maksettavaa takuueläkettä voi saada ja hakea pelkällä puhelinsoitolla. Prosessijohtaminen ottaa huomioon asiakkaiden antaman palautteen. Kela tekee luottamusloikan -Kelaan tulee reklamaatioyksikkö, jossa systemaattisesti käsitellään kaikki saadut palautteet. Kela on olemassa asiakasta varten, ei itseään varten. Kelan muuttaminen on iso työ, puhutaan ihmisen työpaikasta. Muutosprosessin jälkeen Kela on vähentänyt byrokratiaansa ja sen tekemiin ratkaisuihin on saatu läpinäkyvyyttä. Lietolainen Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä haluaa keventää Kelan byrokratiaa. Hyssälä puhuu asiakkaan luottamusloikasta, jonka tarkoituksena on esimerkiksi vähentää etuushakemusten liitteiden määrää. HALUAISITKO sinä, ystäväsi tai tuttavasi liittyä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen JÄSENEKSI? VOIT LIITTYÄ henkilökohtaisen käynnin yhteydessä yhdistyksen toimistossa, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku puhelimitse (02) postittamalla liittymislomakkeen JÄSENMAKSU VUODESSA 15 - LIITY JO TÄNÄÄN! JÄSENMAKSU VUODESSA 15 (LIITY JÄSENEKSI JO TÄNÄÄN!) Nimi: MEDLEMSAVGIFT 15 PER ÅR (BLI MEDLEM REDAN I DAG!) Nimi/Namn: Lähiosoite: Lähiosoite/Näradress: Postitoimipaikka: Postitoimipaikka/Postadress: Tämä lomake palautetaan osoitteella: LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Tämä Itäinen lomake Pitkäkatu palautetaan 30 osoitteella: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y TURKU Itäinen Pitkäkatu 30, TURKU Denna blankett bedes returnera till Sydvästra Finlands Cancerförening r.f., KATSO JÄSENEDUT KÄÄNTÖPUOLELTA Österlånggatan 30, ÅBO Lait kaipaavat selkeyttä Yksin Kela ei pysty muutosta tekemään, sillä Kelan tehtävänä on toteuttaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Toisin sanoen selkeä lainsäädäntö näkyisi Kelan asiakkaalle selkeinä ratkaisuina. -Otetaan esimerkiksi käsitteet tulo tai parisuhde, jotka eivät lainsäädännössä ole selkeitä, Hyssälä mainitsee esimerkkeinä. Lainsäädäntö ei esimerkiksi tunne yhtä yhtenäistä perheen määritelmää. Toisaalta Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta määrittelee avoliiton niin, että avopuolisot ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta tai heillä on tai on ollut yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva lapsi. Toisaalta esimerkiksi työmarkkinatuen määrää arvioitaessa avoliitolla tarkoitetaan yksinkertaisesti tilannetta, jossa puolisot elävät yhteisessä taloudessa. Kun asiat ja lainsäädäntö ovat monimutkaisia, Kelan henkilökunta on erikoistumassa asiakaspalvelijoihin sekä etuuksien ratkaisijoihin. Hyssälä korostaa, että Kelan asiakaspalvelu on erittäin vaativaa työtä, joka vaatii omaa, erityistä ammattitaitoaan kielitaitoa unohtamatta, sillä yhä suurempi osa Kelan asiakkaista on maahanmuuttajia. Kela kuuntelee kenttää Sosiaali- ja terveysjärjestöt tekevät yhteistyötä Kelan kanssa. Esimerkiksi Lounais-Suomen Syöpäyhdistys järjestää Kelan rahoittamia kursseja syöpäpotilaille ja heidän omaisilleen. Kursseilla on tiukka tahti, luennoilla tulee asiaa aamusta iltaan. Hyssälä lupaakin viedä eteenpäin saamaansa palautetta, että kurssiohjelma voisi olla väljempi niin, että kurssilaiset ehtisivät tutustua paremmin toisiinsa ja keskustella omasta tilanteestaan. Vertaistuki on yksi syöpäpotilaiden voimavara. Järjestöt saavat äänensä kuuluville Kelan neuvottelukunnan kautta. Neuvottelukunnan tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä sekä palvelujen käyttäjien näkökulman huomioon ottamista. Kelalla on itse asiassa useita neuvottelukuntia kuten sairausvakuutusasiain, sosiaalilääketieteellinen eläkeasiain, työterveyshuollon, kuntoutusasiain sekä työttömyysturvaasiain neuvottelukunnat, joiden tehtävänä on kehittää Kelan toimintoja. Kela valmis ottamaan omaishoidon Syöpäperheissä ja varsinkin lapsisyöpäpotilasperheissä omaishoito on tuttu asia. Samalla on huomattu, että omaishoidon tuet vaihtelevat kunnasta toiseen. Joissain kunnissa uusia omaishoitosopimuksia ei tehdä edes alkuvuodesta, koska määrärahat ovat ehtineet loppua. Joissain kunnissa omaishoidon tuki myönnetään ongelmitta. Omaishoitoa onkin esitetty Kelan hoidettavaksi, jotta käytännöt olisivat yhtenäiset koko maassa. Tähän päätyi muiden muassa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistellut Sata-komitea. -Kela on valmis ottamaan omaishoidon tuen, Hyssälä sanoo. -Kela selviytyy siitä, mutta tietenkin me tarvitsemme siihen lisää resursseja. Hyssälä tähdentää, että Kela pystyy toimimaan edullisesti. Esimerkiksi elatustuki siirtyi kunnilta Kelalle vuonna Kela kykenee huolehtimaan elatustuesta neljäsosalla siitä työmäärästä, joka kunnilla meni vastaavaan työhön. Omaishoidon tuen siirtyminen Kelalle vaatii lakimuutoksen. Ja kun se tulee lakiin, pitää Kelalle budjetoida määrärahat omaishoidon tukea varten. Eduskunnassa on parhaillaan esillä lakimuutos, jolla parannettaisiin töissä olevan mahdollisuutta siirtyä omaisensa hoitajaksi menettämättä työpaikkaansa. Omaishoitoon myönnettävä vapaa perustuisi työnantajan ja työntekijän keskinäiseen sopimukseen. Vielä eletään kuitenkin vanhan lain aikaa, ja moni on joutunut irtisanoutumaan töistään voidakseen toimia omaishoitajana. Omaishoitajien asema on ollut ongelmallinen. Voiko omaishoitaja olla työtön työnhakija? Tavallisesti omaishoitajan on katsottu olevan niin sanotusti omassa työssään työllistyvä, jos omaishoito estää kokoaikaisen työn vastaanottamisen. Tällöin työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Muussa tapauksessa toimintaa pidetään sivutoimisena eikä etuuden maksamiselle ole työvoimapoliittista estettä. Jos työnhakijan ei katsota työllistyvän omaishoitajana päätoimisesti, omaishoidon tuki ei vaikuta ansio- ja peruspäivärahan määrään, mutta se huomioidaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Toinen kysymyksiä herättänyt kohta on, täyttääkö omaishoitaja Kelan peruspäivärahan työssäoloehdon, kun omaishoitosopimus päättyy. Omaishoito ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa, koska omaishoitaja ei ole työsuhteessa hoidettavaan eikä kuntaan. -Omaishoitajana toimiminen kuitenkin pidentää työssäoloehdon tarkastelujaksoa, joten työssäoloehtoon voidaan lukea myös ennen omaishoitajana toimimista tehty työ, Hyssälä selventää. -Omaishoitajana toimiminen on lisäksi hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta, joten henkilö ei omaishoitajana toimimisen vuoksi menetä kerran täyttämäänsä työssäoloehtoa. Teksti ja kuva: Pekka Remes

11 N:o Leukemiapotilas Nils rakastaa jalkapalloa Turkulainen kuusivuotias leukemiapotilas Nils Nisse Pohjanheimo tietää ikäisekseen melkoisesti jalkapallosta. Nils pelaa Åbo United -04-syntyneiden nappulaliigajoukkueessa, mutta sen lisäksi hän seuraa eurooppalaisten jalkapallosarjojen otteluita ja tuloksia televisiosta ja internetistä. Nils aloitti pelaajauransa viime syksynä. -Nils olisi aloittanut harrastuksen jo keväällä 2010, mutta leukemia-diagnoosi ja sairauden rankat alkuhoidot estivät tämän. Kesän jälkeen hänen kuntonsa oli kuitenkin parempi. TYKS:n lääkärit antoivat luvan jalkapallon aloittamiseen. Samaan aikaan Nils aloitti esikoulun, kertoo isä, Mikko Pohjanheimo. Lähtökohta kuitenkin on, että Nilsillä on leukemia, jonka ehdoilla käydään esikoulussa ja harrastetaan. Syöpähoidot vähentävät merkittäväsi lapsen vastustuskykyä ja hänestä tulee infektioherkkä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että Nilsin pitää välttää julkisia tiloja, joissa on vaara saada tartuntoja. -Jokainen potilas on oma projektinsa, johon vaikuttavat kulloinenkin hoitojakso, oireet, olotilat sekä veriarvot. Vallitsevat influenssat ja esimerkiksi vesirokko voivat olla pienelle syöpäpotilaalle jo sellaisenaan hengenvaarallisia. Tämä on otetaan huomioon sekä esikoulussa että jalkapallojoukkueessa. Nils ei esimerkiksi syö koulun ruokalassa vaan luokassa, jossa hänen seuranaan on yksi luokkatoveri. Perhe kiittääkin Cygnaeuksen koulun yhteydessä olevaa esikoulua, jossa on kiinnitetty huomiota esimerkiksi käsihygieniaan. Samoin muiden lasten vanhemmat ovat tietoisia Nilsin sairauden asettamista rajoituksista. Pelaaja muiden joukossa Åbo United -seurassa pelaa Turun alueen ruotsinkielisiä lapsia. Niinpä melkoinen osa Nilsin joukkuetovereista onkin tuttuja jo ruotsinkielisestä esikoulusta. Nils itse puhuu sekä suomea että ruotsia. Joukkueessa tiedetään Nilsin sairaudesta. -Huomioon otettava seikka on tietenkin infektioalttius. Sairaalan lääkäreiden kanssa on sovittu, että esimerkiksi Impivaaran palloiluhallissa Nils ei pelaa. Muuten hän on toistaiseksi osallistunut harjoituksiin ja peleihin avo- ja ulkokentillä suhtkoht normaalisti, Mikko-isä selvittää rajoituksia. -Talviaikaan on voitu käydä tutun koulun liikuntasalissa sekä Poropuiston talvella katetulla kuplakentällä. Ihon suojaukseen olemme pyrkineet kiinnittämään huomiota tilanteen Turkulainen esikoululainen Nils Pohjanheimo sairastaa leukemiaa. Jalkapalloharrastus auttaa selviytymään rankoista hoidoista. Nils käy usein Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen liikuntasalissa palloilemassa. mukaan. Mikäli vointi tai muut syyt vaikuttavat suoritukseen tai osallistumiseen, jäämme yksinkertaisesti pois joko treeneistä tai pelistä. Jalkapalloharrastus on Nilsille arvokas ja tärkeä asia. Mallia Nils on saanut isoveljiltään. Pettymys olikin suuri, kun hän ei sairastumisen takia voinutkaan aloittaa harjoittelua joukkueen mukana vuosi sitten. -Harrastus on meille vanhemmillekin todella hieno ja kannustamisen arvoinen asia tietäessämme, mitä poikamme käy läpi. Saamme myös olla koko perheenä mukana hänen kanssaan harrastuksessa. Jalkapallo ei rajoitu pelkästään seuratoimintaan, vaan sitä pelataan ja potkitaan tietenkin kotonakin lähes jatkuvasti sekä ulkona että sisällä. Jos ei pelata pallolla, niin sitten Pleikkarilla, pöytäjalkapallopelillä tai tietokoneella. Sairaus alkoi jalkakivulla Nilsin sairauden ensimmäiset oireet alkoivat marraskuussa Hänelle tuli voimakkaita jalkakipuja, joiden syitä alettiin etsiä. Syyn löytymiseen meni kaksi kuukautta. -Nilsin luukivut alkoivat 7. marraskuuta. 7. joulukuuta koin itse työelämän muutoksia. 7. tammikuuta Nilsin diagnoosi vahvistui. Päivämäärät ovat jääneet mieleen, Mikko-isä luettelee. Nilsin diagnoosiksi tuli ALL eli akuutti lymfoblastileukemia. Alkoivat rankat hoidot, joilla oli sivuvaikutuksia. -Nils oli oppinut ajamaan polkupyörällä edellisenä syksynä, mutta nyt hän joutui alkukesästä opettelemaan ajamisen uudelleen. Monet lapsisyöpäpotilaista menettävät liikuntakykynsä jopa kokonaan ja joutuvat pitkiksikin ajanjaksoiksi pyörätuoliin hoitojen aikana. Jalkapalloharrastus ja päivittäinen pallottelu on auttanut Nilsiä kestämään hoitoja. -Me vanhempina olemme välillä ihmetelleet hänen jaksamistaan ja intoaan kaiken keskellä, mutta uskomme tuolla kaikella olleen myös erittäin suuren fysioterapeuttisen merkityksen tiettyjen sytostaattien sivuvaikutuksista selviytymisessä. -Tosiasia on kuitenkin se, että Nils sairastaa hengenvaarallista sairautta ja matka toivottavasti lopulliseen parantumiseen on vielä pitkä. -Nils on itse kertonut, että pallon potkiminen on hänen Lasten leukemiat Lapsuusiän leukemioihin sairastuu Suomessa vuosittain noin lasta. Sairastuneet ovat enimmäkseen alle kouluikäisiä. Lapsuusiän leukemia ei ole tarttuva tai perinnöllinen sairaus. Syitä siihen sairastumiseen ei tunneta. Leukemiapotilailla luuytimen normaalisti verisoluja muodostava solukko on muuttunut. Tämä aiheuttaa sen, että osalla soluista on niiden jakautumisen, erilaistumisen tai poistuman säätely vakavasti häiriintynyt. Sen vuoksi pahanlaatuiset solut lisääntyvät leukemiassa nopeasti, ensin luuytimessä ja useimmiten myöhemmin myös veressä. - Samanaikaisesti vähenee normaalien veren solujen tuotanto voimakkaasti. Leukemian luokitus Lapsuusiän leukemioista noin 85 % on ns. akuuttia lymfoblastileukemiaa (ALL) ja yli 10 % ns. akuuttia myelooista leukemiaa (AML). Lapsilla on ns. krooninen myelooinen leukemia (KML) hyvin harvinainen. Hoito * ALL:aa ja AML:aa hoidetaan Suomessa kansainvälisten hoitosuositusten mukaisesti, ja hoitotulokset ovat hyviä. Leukemiaa hoidetaan pääasiassa leukemiasoluja tuhoavilla solunsalpaajilla, jotka annetaan toistuvina hoitojaksoina. Tietyissä erityistapauksissa käytetään sädehoitoa. Leikkauksia ei leukemian hoidossa suoriteta. * Leukemian hoidon kesto riippuu leukemian tyypistä ja on hieman alle vuodesta noin 2,5 vuoteen. * Hoidon aikana lapset voivat olla enimmäkseen kotonaan, koska leukemiaa hoidetaan vain osittain sairaalassa. Herkkyys tulehdussairauksille lisääntyy kuitenkin hoidon aikana huomattavasti. Siksi on parasta välttää esimerkiksi kouluun menemistä leukemiahoidon aikana. * Lapsuusiän leukemiaa hoidetaan Suomessa kaikissa yliopistollisissa keskussairaaloissa. Ennuste Lapsuusiän leukemian ennuste on viimeksi kuluneiden vuoden aikana parantunut huomattavasti. Nykyisin lapsuusiän leukemiaan sairastuneista potilaistamme paranee pysyvästi ensimmäisellä hoidolla jopa 80 %. Joillakin tauti kuitenkin uusii. Osa uudelleen sairastuneista voidaan parantaa vaihtamalla luuydin. Lähde: oma pakokeinonsa ja se auttaa sekä huonoon oloon että erittäinkin koviin kipuihin. Jos kaikki menee hyvin, Nilsin hoito-ohjelma kestää noin kaksi ja puoli vuotta. Se on pitkä aika lapsen elämässä. -Mahdollisuus käydä esikoulua ja liikunnallinen joukkuelaji ovat merkinneet Nilsille sairauden keskellä normaalia elämää ja ikkunaa ulkomaailmaan. Ennen kaikkea ne tarjoavat mahdollisuuden olla ystävien kanssa. Lapsisyöpäpotilasperheen elämä poikkeaa melkoisesti tavallisesta perheelämästä infektioriskin, hoitojen, oireiden ja rajoitusten takia Ṗohjanheimon perhe on mukana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon, Sykerön, toiminnassa. Perhe käy myös usein Syöpäyhdistyksen toimintakeskuksen, Meri-Karinan, liikuntasalissa palloilemassa. -Muiden lapsisyöpäpotilasperheiden vanhempien kanssa puhumme samaa kieltä, ulkopuolisen korviin huumori voi kuulostaa mustalta ja sarkastiselta. Huumori on kuitenkin yksi keino, joka auttaa jaksamaan. Toinen on asenne. -Kaiken ikävän keskellä on hyvä joskus korostaa myös hyviä asioita eikä ainoastaan niitä vähemmän hyviä. -The only easy day was yesterday. Se on Yhdysvaltain laivaston Navy SEAL -erikoisjoukon tunnuslause. Se on hyvä motto päivittäiseen elämäänkin. Asioista kannattaa nauttia nyt, niistä pienimmistäkin. Teksti ja kuva: Pekka Remes Hyväntekeväisyyskonsertti lapsisyöpäpotilaiden hyväksi PYHÄN HENRIKIN EKUMEENINEN TAIDEKAPPELI Seiskarinkatu 35, Turku Lauantaina klo Esiintyjät: Aki Alamikkotervo, tenori, Suomen Kansallisooppera Mari Lavikainen, mezzosopraano, laulunopettaja Matti Mako, piano, musiikin lehtori Ohjelma 20 euroa. Saatavana ennakkoon Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin TUE SYÖPÄLASTEN TOIMINTAA TOP

12 N:o 1 Esko Hakala selvisi eturauhassyövästä Turkulaisella Esko Hakalalla, 63, todettiin eturauhassyöpä syksyllä vuonna Kun kuuntelee kertomuksia siitä, miten syöpä on löydetty, sana sattuma toistuu turhan usein, Hakala sanoo. Syksyllä 2004 kiinteistönhuoltoyhtiön toimitusjohtajana toiminut Hakala kävi normaalissa työterveyshuollon vuositarkastuksessa, jossa terveydenhoitaja tutkitutti myös PSA-arvot. Prostataspesifinen antigeeni (PSA) on eturauhasen solujen epiteelin erittämä seriiniproteaasi. PSA-koe ei sinänsä osoita, ei varmista eikä sulje pois eturauhasen syöpää, mutta se osoittaa, mitkä potilaat on lisätutkittava. -Ensimmäinen PSA-lukema jäi mieleen, se oli 6,7. Terveydenhuolto iski kiinni lukemaan, ja minä menin jatkotutkimuksiin Mehiläiseen. Hakalasta otettiin koepalat, joista selvisi, että kyseessä on eturauhasen syöpä. -Olin ajatellut, että eturauhasen syöpä on ukkojen tauti, joka ei iske näin nuoreen. Syöpädiagnoosi oli minulle järkytys. Kun olin laittamassa kesämökkiä talvikuntoon, mieleen hiipi ajatus, palaanko sinne enää ikinä. Hakala joutui perusteellisiin tutkimuksiin, joissa tutkittiin, oliko syöpä tehnyt etäpesäkkeitä. -Kaikennäköiset koneet kävin läpi ja kaikenvärisiä litkuja tuli juotua. Kun Hakala oli selvinnyt ensimmäisestä järkytyksestään, hän alkoi etsiä tietoa ja selvittää asioita. Ensimmäinen oivallus oli, ettei hän 57-vuotiaana suinkaan ollut syöpäpotilaiden nuorimmasta päästä. -Kun otin asioista selvää, alkoi olo helpottaa. Huomasin, että sairaudesta on mahdollista selvitä hengissä eikä syöpä tarkoita kuolemantuomiota. Ensimmäiseen reaktiooni oli vaikuttanut se, että kaksi työtoveriani oli menehtynyt syöpään. Heidän kohtalonsa tuli mieleen sanasta syöpä. Pari kuukautta diagnoosin varmistumisen jälkeen Hakala pääsi leikkaukseen TYKS:iin. -Olin siinä luulossa, että leikkaus on vain naps, jonka jälkeen lähden kotiin. Kun heräsin leikkauksesta, huomasin, että minullahan on vatsassa 40 tikkiä ja että leikkaus oli kestänyt yli neljä tuntia. Hakalalla oli ollut pahanlaatuinen, ärhäkkä syöpä. Leikkauksen jälkeen oli vielä epävarmaa, oliko koko kasvain saatu leikattua pois. Leikkaus onnistui kuitenkin hyvin. Parin kuukauden sairausloman jälkeen Hakala palasi töihin, josta hän jäi eläkkeelle tämän vuoden tammikuun alussa. Leikkauksen jälkeen Hakala kävi säännöllisissä kontrolleissa. Viiden vuoden seurannan jälkeen hänet todettiin parantuneeksi. Vertaistukena kohtalotoverille Koska syöpädiagnoosista leikkaukseen kului lyhyt aika, Hakala ei etsinyt vertaistukea. Sen sijaan hän on itse toiminut vertaistukena. -Olen kertonut omista kokemuksistani, ja olen kannustanut sanomalla, että minulla on nyt terveen paperit. Eturauhassyövän hoitoon liittyy asioita, joista ei paljon julkisuudessa puhuta. Miten käy virtsanpidätyskyvyn, entä miten käy potenssin? Hakala kertoo, että hänellä ei ollut sanottavia pidätysvaikeuksia, koska hän jumppasi ahkerasti alavatsan lihaksia. -Jumpasta ei pidä laistaa ja se kannattaa aloittaa heti, vaikka se sattuu. Jumpatahan voi vaikka kaupan kassajonossa Siihen toiseen asiaan Hakala toteaa, että toimii ilman potenssilääkkeitä. Hakala kannustaa otattamaan PSA-arvot jos mahdollista. -Minulla kävi tuuri, kun syöpä löytyi sattumalta rutiinitarkastuksessa. Miehen kannattaa jo 40-vuotiaana tutkittaa PSA-arvonsa, vaikka ei olisi oireita. Tutkimus ei vaadi kuin tuubillisen verta. Turkulaisella Esko Hakalla todettiin eturauhassyöpä syksyllä Syöpä hoidettiin leikkauksella. Nyt Hakala on todettu kokonaan parantuneeksi. Syöpädiagnoosi muuttaa maailmankuvaa Hakala sanoo, että syövän sairastaminen muutti hänen maailmankuvansa ja ajattelutapansa. Näin on ilmeisesti käynyt monelle muullekin. -Olin pihi mies, joka keräsi maallista omaisuutta. Se muuttui täysin. Tajusin, ettei täältä kukaan saa mitään mukaansa. -Ihan pikkujutuista en enää narise. Pieniä menetyksiä ei ole syytä suurennella, ne kuuluvat elämään. Hakala on miettinyt, mitä ihmiselle merkitsee, kun hän kuulee sairastavansa syöpää. Vaikka sairaudet ovat erilaisia ja vaikka toiset tuntuvat pääsevän sairautensa kanssa helpommalla kuin toiset, on syövän omakohtainen kohtaaminen jokaiselle sen kokeneelle erittäin merkittävä asia. Syövän kanssa jokainen joutuu samojen elämän peruskysymysten ääreen. Hakala on nyt todettu parantuneeksi eturauhassyövästä. -Asia on enää mielessä vain silloin, kun käyn kontrolleissa. Niissä pohdin, mahtaako tulla hyvät arvot. Muuten minulla on sellainen tunne, että sairaus on ohi. Teksti ja kuva: Pekka Remes Novartis, lääkealan rohkea edelläkävijä Uusin tieto elämän puolesta olemme johtavia syöpälääkkeiden kehittäjiä

13 N:o Balsamia sielulle nykypäivästä ja tuhansien vuosien takaa Tiede ja teknologia eivät aina riitä tukemaan vaikeuksien nujertamaa, vaan paras lohtu saattaa löytyä rationaalisen ulkopuolelta, taiteesta ja hengellisyydestä. Hengellinen Aarre Astiassa -teos kertoo runoin, kuvin ja sävelin ihmisistä, jotka ovat maanneet merenpohjassa tai tunteneet itsensä koiranraadoksi, mutta joiden jumalsuhde on kirjan esipuheen sanoin muuttanut vaikeuden voitoksi, ahdistuksen portiksi, kivun helmeksi ja kuoleman elämäksi. Aarre Astiassa lähti versomaan rovaniemeläisen Tuulikki Pietiläisen mielessä eräänä kiireettömänä aamuna hänen nauttiessaan kahvimukillistaan keittiönpöydän ääressä. Mietteet harhailivat tapansa mukaan omia polkujaan arkirutiineista ystäviin, runouteen ja uskoon. Pietiläinen huomasi pohtivansa Raamatun-kertomusten ajattomuutta. Sitä, kuinka pohjimmiltaan samanlaisia monien Raamatun ihmisten murheet ja vaikeudet ovat olleet verrattuna omiin suruihimme ja ongelmiimme. Raskaat elämäntarinat eivät ole Pietiläiselle vieraita, sillä psykiatrian erikoissairaanhoitaja ehti ennen eläkkeelle jäämistään toimia hoitotyössä kaksikymmentä vuotta. Niinpä myös ystävien ja tuttavien on ollut helppo uskoutua Tuulikille vaikeuksistaan riippumatta siitä, ovatko ne olleet mittakaavaltaan hiekanmurusia kengässä tai koko elämää varjostavia vuoria. Pietiläinen muistuttaa, että särkyneeseen ihmiseen on koskettava varoen, jottei tämä rikkoutuisi lisää. Taiteesta ja hengellisyydestä kuuntelijana, lohduttajana ja sielunhoitajana toiminut nainen kertoo löytäneensä merkittävän avun sirpaloituneen sydämen lääkitsemiseen. Jumalainen näkökulma eheyttää - Ajattelen, että taide avaa ihmisessä lukkoja ja poistaa esteitä. Taiteen avulla ihminen voi nähdä ja kuulla asioita uudella tavalla, omaa ajatusmalliaan laajemmin, Tuulikki Pietiläinen selittää. Hengellisyyden hän katsoo vaikuttavan ihmiseen samalla tavoin. - Jumalan läsnäolon ja sanan tuomassa valossa ihminen katsoo itseään Jumalan ajatusmaailman mukaisesti. Ihmisen itsetunto, joka on haavoittunut vakavan sairauden, aineellisen niukkuuden, omien harkitsemattomien valintojen tai muiden ihmisten loukkaavien tekojen vuoksi, pääsee eheytymään. Lukemattomat kerrat Pietiläinen on havainnut, että kun ihminen tarttuu aktiivisesti omaan elämäntarinaansa ja tarkastelee sitä uudenlaisten silmälasien läpi, voivat sairaudet ja muutkin elämän vaikeudet lakata olemasta umpikujia. - Niistä voi muodostua portti johonkin aivan uuteen, joka antaa elämään hyvinvointia olosuhteista huolimatta. Aarre Astiassa on poikkitaiteellinen sanan, kuvan ja musiikin kokonaisuus, jonka tekijät haluavat kuljettaa vastaanottajaa lohdutuksen ja toivon tiellä. Kuvassa vasemmalta Tuulikki Pietiläinen, Johanna Nevala, Kaisa Haltia ja Laura Perälä. Teitkö minusta runon? Parantavan runon? Pietiläisen aamukahvipohdinnoista muotoutui kolmen taiteen ja hengellisyyden eheyttävään voimaan uskovan naisen poikkitaiteellinen hanke. Tuulikki valitsi kaksitoista Raamatun henkilöä, joille löytyivät vastineet hänen kohtaamiensa ihmisten joukosta. Näiden elämän käännekohdista alkoi muodostua runoja, joihin syntyivät piirrokset ja maalaukset hänen tyttärensä, hyvinvointikouluttaja Johanna Nevalan paletista. Kirjaan kuuluvan levyn sävelmät ovat puolestaan taideterapeutti Kaisa Haltian käsialaa. Levyllä esiintyvät Haltian lisäksi Laura Perälä sekä Tipi Nokelainen. Pietiläinen kertoo, että taide ja uskonto ovat auttaneet vaikeina aikoina myös heitä, joista kirjassa julkaistut runot kertovat. Esimerkiksi Salainen tuttu -runokertomuksen henkilö totesi runonsa nähtyään haluavansa mennä torille kuuluttamaan kaikille, että hänestä on tehty runo. - Ihminen, joka oli kokenut itsensä arvottomaksi, toisten hylkäämäksi, huomasi olevansa runon arvoinen. Hänen elämänsä, jossa hän näki pelkää ahdistusta, sai uutta toivoa ja sisältöä. Toivon toi hänen kohtaamansa Salainen Tuttu, Jeesus, sekä unelma, että joku toinenkin haluaisi fyysisten ja henkisten kipujensa keskellä samaistua häneen ja maistaa Sanan elävää vettä runon luettuaan ja kuunneltuaan tai kuvan katsottuaan. Pietiläisen mukaan Aarre Astiassa on tunnustuksellisuudestaan huolimatta tarkoitettu muillekin kuin heille, jotka uskovat Jeesukseen. - Se on tarkoitettu kaikille, jotka etsivät vastausta siihen, mitä olemassaolo on, hän hymyilee. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Juha Nevala Juhlavuoden Kolme oodia ilolle Aarre astiassa - työryhmä toteuttaa vuoden 2011 kuluessa kolme luovuudesta ja hengellisyydestä ammentavaa hyvinvointifoorumia toiminta- ja palvelukeskus Meri- Karinassa. Foorumit ovat osa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 60 - vuotisjuhlavuoden tapahtumakokonaisuutta. Perheen foorumi Perheen foorumi kokoaa sairauden kohdanneet perheet rakentamaan monen sukupolven kertomusta hyvinvoinnin mahdollisuuksista sairaudesta huolimatta. Samalla opetellaan kuuntelemisen, vuoropuhelun sekä avun vastaanottamisen ja antamisen taitoja. Foorumi toteutetaan ohjatusti puheen ja taiteen keinoin, ja työskentelystä tuotetaan kertomusvihko tai näyttely. Perheen foorumi järjestetään lauantaina ja sunnuntaina sekä palautetapahtuma lauantaina Työhyvinvoinnin foorumi Työhyvinvoinnin foorumi on kaikille avoin päivän seminaari työhyvinvoinnista sekä luovuudesta ja hengellisyydestä sen välineinä. Työhyvinvoinnin foorumi järjestetään torstaina Tarkempi ohjelma ja aikataulu lähetetään ilmoittautuneille myöhemmin. Elävä tarina - foorumi Elävä tarina - foorumi on syöpää sairastaneille suunnattu foorumi. Jokainen osallistuja työstää ohjatusti omaa hyvinvointinsa tarinaa keskustellen ja taiteen menetelmin. Elävä tarina - foorumi järjestetään ajalla klo ja palautetapaaminen perjantaina (max 12 osallistujaa). Foorumit ovat osallistujille maksuttomia. Kaikkien foorumeiden ilmoittautumiset ja tiedustelut: Johanna Nevala, johanna@nevalajohanna.fi GSM: Aarre astiassa-kirjaa voi ostaa Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (02) Kirjan hinta on 40 euroa ja syöpäjärjestöjen jäsenille 30 euroa. ihminen on taideteos Joskus hienoinkin taideteos vaatii huolenpitoa. Oleellinen osa naisen terveitä elämäntapoja on säännöllinen käynti mammografiatutkimuksissa. Mehiläisessä tutkimus tehdään vaivattomasti ja nopeasti. Tulokset saat jo saman käynnin yhteydessä. Varaa aika tutkimukseen puh. (02) mehiläinen turku, kauppiaskatu 8, turku

14 N:o 1 Apurahat avaavat arvokasta tutkimusyhteistyötä: Maija Valta lähtee tutkijatohtoriksi Stanfordiin Tyksin U-sairaalan edessä liukastellaan lumikasoja väistellen, mutta tutkija Maija Valta on jo alkanut valmistella tulevan kesän muuttoaan Kalifornian lämpöön. Siellä odottaa ainutlaatuinen eturauhassyöpäpankki, jonka avulla syövän kasvutekijöitä voidaan testata poikkeuksellisen tarkasti. Maija Valta tietää, minne on menossa, sillä hän on tehnyt tiedustelumatkan Stanfordin yliopistoon, Kaliforniaan jo viime keväänä ja tavannut siellä tulevan tutkimusryhmänsä. Stanfordilaiset ovat kiinnostuneita suomalaisen osaamisesta ja Valta heidän tuhannen potilaan eturauhassyöpäpankistaan, jonka jokainen kasvainnäyte on kartoitettu harvinaisen perusteellisesti, Sisätautilääkäriksi parhaillaan erikoistuva Maija Valta viettää ensi talven Turkua aurinkoisemmissa Kalifornian maisemissa tutkimassa, miten eturauhassyövän aggressiivinen, luuhun leviävä muoto voitaisiin tunnistaa ennen kuin on liian myöhäistä. aikaa, vaivaa ja varoja säästämättä. Jos tutkijalla on vankka epäilys siitä, että jokin tekijä voisi paljastaa varhaisvaiheessa eturauhassyövän etenemisen luuhun ja muuten niin hyväennusteisen syövän muuttumisen parantumattomaksi, on Standford erinomainen paikka testauttaa tuon epäilyksen paikkansapitävyys. Siksi Maija Valtakin on lähdössä Kaliforniaan. Valta tutkii fibroblasti- eli sidekudoskasvutekijöiden osuutta syövän luustoetäpesäkkeiden muodostumiseen. Häntä kiinnostaa erityisesti FGF8-niminen kasvutekijä, jota suurin osa eturauhassyövistä tuottaa. FGF8:n määrä syöpäsoluissa saattaa hyvinkin olla johtolanka, jonka perusteella tutkijat voivat tulevaisuudessa tunnistaa riittävän varhain, ehkä jopa vuosia etukäteen syövän, joka uhkaa levitä luuhun ja riistää kantajaltaan paranemisen mahdollisuudet. Valta on kehittänyt prof. Pirkko Härkösen ryhmässä luumalleja, joita pitävät lupaavina myös stanfordilaiset. Tutkija kuitenkin muistuttaa, että kyseessä on monimutkaisen palapelin pieni osanen. - Eturauhassyövän leviämistä luuhun on tutkittu intensiivisesti vuosikausia. Etäpesäkkeen muodostumiseen vaikuttavat tekijät tunnetaan tarkasti, mutta kuitenkaan tutkimusten pohjalta kehitetyistä uusista lääkemolekyyleistä ei ole saatu juurikaan vakuuttavia tuloksia. On vielä asioita, joita me emme ymmärrä, Valta summaa. - Lääketieteen perustutkimuksen tulokset syntyvät hirveän hitaasti. Se on sellaista puurtamista ja hypoteesien testaamista, jotka johtavat monesti seinään. Ei kuitenkaan auta muu kuin käydä [ syövän leviämisen ] todennäköiset haarat läpi ennen kuin voidaan tehdä luotettavia päätelmiä. Post doc -rahoitus ei kasva joka oksalla Keväisellä tiedustelumatkallaan Valta tapasi tulevan tutkimusryhmänsä johtajan, eturauhassyöpätutkimuksen pioneerin, professori Donna Peehlin. - Hän oli hyvin helposti lähestyttävä ja mutkaton ihminen, kuin suomalainen tutkija, arvioi Valta. - Ihmettelin, kun hän osasi lausua nimeni oikein, mutta hänellä on ryhmässään parhaillaan toinenkin post doc -tutkija, joka on suomalainen nimeltä Taija. Ilmeisesti he arvostavat suomalaista syöpäosaamista. Keväinen reissu vakuutti. Hyvämaineinen tutkimusryhmä hyvässä yliopistossa houkutteli, ja kun aviomieskin näytti vihreää valoa kaksilapsisen perheen maailmanvalloitukselle, Valta päätti tarttua tilaisuuteen. Opettajamiehelle järjestyi opiskelupaikka ja kaksi- ja nelivuotiaat lapset saisivat kotimaasta hoitajakseen suomenkielisen au pairin. Kollegat kertoivat, että amerikkalaisten laboratorioista puuttuu usein väliportaan henkilökunta, laborantit ja laboratorioteknikot lähes kokonaan, mikä merkitsee sitä, että tutkijat tekevät lähes kaiken itse ja työpäivät pitenevät. Se ei Valtaa kuitenkaan huolettanut, sillä Peehlin laboratoriossa vallinnut selkeästi hyvä yhteishenki. Sitten suunnitelmiin tuli takapakkia. Suomen Akatemia oli lopettanut yllättäen post doc -tutkimuksen rahoittamisen. Hetken näytti jopa siltä, että ne pitäisi haudata kokonaan. Onneksi rahoitusta kuitenkin järjestyi lopulta paitsi amerikkalaisten puolelta sekä Syöpäjärjestöjen rahastoista sen verran, että yhteistyö pääsee pyörähtämään käyntiin. - Post doc -rahoitus ei kasva joka oksalla. Tämäkin apuraha oli tosi iso asia, että saatoin tehdä päätöksen lähdöstä, iloitsee Valta Irja Ketosen muistorahastosta saamastaan apurahasta. Tällä hetkellä rahoitusta riittää vuodeksi eteenpäin, mutta Valta toivoo voivansa jatkaa työtään Stanfordissa pidempään. - Perustutkimuksessa vuosi on auttamattoman lyhyt aika varsinkin kun yhteistyö on vasta alkamassa, hän huomauttaa. Matkan tärkein anti tässä vaiheessa onkin kontaktien solmiminen Atlantin tuolle puolen. Kontaktit ovat arvokkaita, sillä ne tuottavat todennäköisesti tutkimusyhteistyötä, kiinnostavia tuloksia ja potilaita hyödyttävää tietoa vielä pitkään tämän tutkimushankkeen jälkeenkin. Kotilaboratoriosta käsin kontakteja ei kuitenkaan solmita. Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Lounaissuomalainen Syöväntorjuntapäivä: Väestön vanhetessa syöpäsairaudet lisääntyvät Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön perinteistä Lounaissuomalaista Syöväntorjuntapäivää vietettiin Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Turussa 33. kerran viime joulukuussa. Tilaisuuden tervehdyspuheen piti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela, joka totesi kansainvälisten tutkimusten mukaan syövänhoidon olevan Suomessa tehokasta. Yhtenä vaikuttavana tekijänä suomalaisiin hoitotuloksiin on varmasti se, että potilaat pääsevät hoitoon julkiselle sektorille varallisuudestaan riippumatta. Syövänhoidon tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti, sillä väestön vanhetessa syöpäsairaudet lisääntyvät. Vuonna 2020 maassamme syöpään sairastuu vuosittain neljännes enemmän kuin nykyisin ja hoidon kustannukset kasvavat nykyisestä 0,7 miljardista eurosta 1,5 miljardiin euroon vuositasolla. Syöpäjärjestöjen, kuten Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen, yhtenä tärkeänä tehtävänä on lisätä syöpää koskevaa yleistä tietoisuutta ja keskustelua sekä lievittää näin syövästä aiheutuvia turhia pelkoja. On mahdollista, että suuri osa syövästä selviytymisessä ja laajemminkin terveydessä esiintyvästä eriarvoisuudesta johtuu juuri tästä tietoisuuden ja sitä kautta edellytysten epätasaisuudesta, totesi kauppaneuvos Risto Korpela tervehdyspuheensa lopuksi. Mitaleja syöväntorjunnassa ansioituneille Tilaisuudessa luovutettiin Tasavallan Presidentin myöntämä Suomen Valkoisen Ruusun 1.luokan mitali kultaristein isännöitsijä Terttu Yli- Tolppa-Kerrolalle. Isännöitsijä Terttu Yli- Tolppa-Kerrolan tuloksellinen, jo yli vuosikymmenen jatkunut syöväntorjunnan vapaaehtoistyö jatkuu edelleen. Dosentti Pia Vihiselle luovutettiin Osmo Järvi -mitali tutkimuksellisista ansioistaan. Muumimaailma palkittiin Lauri Rauramo-mitalilla. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden ja Muumimaailman välillä on jatkunut jo lähes kaksi vuosikymmentä läheinen yhteistyö, jossa Muumimaailma on tarjonnut rajoittunutta elämää vakavan sairauden johdosta eläville lapsisyöpäpotilaille perheineen elämyksiä, jotka olisivat muuten jääneet kokematta. Järjestyksessä yhdeksäs Matti Koivurinta -mitali myönnettiin FL Juhani Laaksoselle, joka on tehnyt merkittävää vapaaehtoistyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä vuodesta 1980 alkaen ja edelleen. Automaa - asiakasomistajan autokauppa Automaan huipputarjous Asiakasomistajille S-Etukortilla: Rajoitettu erä Ford Fusion hv Limited M5 5-ovinen Uusi Ford Fusion nyt vain sis. met.väri + toimitukulut 600 Etusi 21,19 % - yli Autoveroton hinta alennus 21,19 % 2 736,02 + toim.kulut met.väri veroton 390 = autoveroton kokonaishinta ,98 + arvioitu autovero 3 826,02 CO g/km = autoverollinen kokonaishinta Tarjous voimassa asiakastoimituksiin helmikuun 2011 loppuun mennessä. Feel the difference Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 Vaihtoautot Uudet autot Palvelemme ma-pe klo ja la klo

15 Syöpähoidon onnistuminen voi olla proteiinista kiinni Solun mekanismeja kartoittava perustutkimus on kaiken syöpähoidon ja myös lääkekehityksen perusta. Jonna Nevon väitöskirjatutkimus paljasti, miksi täsmälääke ei aina toimi. Lääketieteellisen biokemian ja genetiikan tutkija Jonna Nevo on kiinnostunut solunpinnan tarttumisreseptorien eli integriinien vuorovaikutuspareista. Solut käyttävät integriinejä liikkumiseensa, jolloin integriinin täytyy olla aktiivisessa, sitoutumisherkässä olomuodossa. - Etsin molekyylejä, jotka aiheuttaisivat sen, että integriini olisi sulkeutuneessa muodossaan eli epäaktiivinen. Silloin solu ei lähde liikkeelle ja muodosta etäpesäkkeitä, Nevo muotoilee. Integriinien vuorovaikutuspareja tunnetaan jo melko paljon, mutta integriiniperhe on laaja. Tietyille integriineille ei vuorovaikutuspareja ole vielä juurikaan löytynyt, eikä niiden etsiminen suinkaan ole läpihuutojuttu. Jo yhdessä solussa on useita erilaisia integriinejä ja Nevon väitöskirjatutkimus on pyhitetty pitkälti yhden sellaisen partnereille. Antoisimmaksi on osoittautunut MDGI-proteiini. Se on terveen rintakudoksen proteiini, joka ilmenee voimakkaimpana raskaana olevilla ja imettävillä naisilla. - MDGI:n on arveltu suojelevan rintasyövältä, mutta mekanismi on ollut tuntematon. Väitöskirjatutkimukseni osoitti, miten solunsisäinen MDGI sitoutuu Alfa2-integriiniin ja tekee samalla integriinistä passiivisen, Nevo kertoo. -Siksi esimerkiksi rintasyöpäpotilailla, joilla MDGI:tä edelleen ilmenee myös syöpäsoluissa, on muita rintasyöpäpotilaita parempi kymmenvuotisennuste. Proteiini kätkee reseptorin lääkkeeltä Toinen merkittävä löydös oli se, että MDGI-proteiini saattaa myös haitata toipumista. Niin käy silloin, kun sen toimintamekanismit eivät sovi yhteen täsmälääkityksen ominaisuuksien kanssa. - Syövän hoidossa käytetään paljon lääkkeitä, jotka on suunnattu sitoutumaan EGFRkasvutekijäreseptoriin. EGFR on yliaktiivinen monissa syöpätyypeissä ja sen yli-ilmentyminen liittyy huonoon ennusteeseen. MDGI aiheuttaa sen, että EGFR-reseptori otetaan solun pinnalta solun sisälle ikään kuin piiloon. Ja jos reseptoria ei enää ole solun pinnalla, niin EGFR-vasta-ainepohjainen lääke ei voi vaikuttaa Ṁonet syövät ilmentävät MDGI-proteiinia, mutta Nevon havainnolla saattaa olla merkitystä erityisesti paksu- ja peräsuolen syöpää sairastaville potilaille, joita hoidetaan paljon EGFR-vasta-ainepohjaisilla lääkkeillä. Näille potilaille on olemassa kuitenkin korvaava lääkitys eli tyrosiinikinaasinestäjät, jotka kykenevät läpäisemään solukalvon ja vaikuttamaan solun sisälläkin olevan EGFR-reseptorin kanssa. Olennaista on valita oikea lääkehoito heti hoidon alkuvaiheessa, jolloin vältytään tarpeettomilta sivuvaikutuksilta ja saadaan heti paras lääkitysteho. FT Jonna Nevo on professori Johanna Ivaskan tutkimusryhmässä työskentelevä terveyden biotieteilijä, joka kouluttautuu parhaillaan myös lääkäriksi. - Lääkäriksi hakeutuminen ei ollut itsestäänselvyys. Olen tutkinut syöpää maisteriopintojeni alkuajoista lähtien ja sen myötä heräsi kiinnostus kliiniseen puoleen. N:o Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja VÄITÖSKIRJA-APURAHAT: FM Teresa Elo Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto LL Jutta Huvila Lauri Rauramon muistorahasto LL Liisa Järvelä Martti ja Mikael Ruolan rahasto LL Henna Karra Elvi ja Emil Heikkilän rahasto FM Matti Lahti Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahasto FM Anni Laine Arja ja Antti Koivurinnan rahasto LL Karoliina Louvanto Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto LL Laura-Maria Madanat-Harjuoja Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto Anja ja Juhani Lundénin rahasto FM Jonna Nevo Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto FM Hanna-Mari Pallari Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto FM Sirkku Pollari Irja Ketosen muistorahasto Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto TtM Anne Ryhänen Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto FM Annele Sainio Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto FM Anna-Leena Salmela 500 Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto Anneli ja Pentti Seppälän rahasto Martti ja Mikael Ruolan rahasto FM Mervi Toriseva Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto Aina ja Helli Keskitalon muistorahasto Inkeri ja Singnar Ruolan muistorahasto Elvi ja Emil Heikkilän rahasto TUTKIMUSAPURAHAT: FT, dosentti Tove Grönroos Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FT Jari Heikkilä Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto M.Sc. Jeroen Pouwels Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto LT Marjut Rintala Tuula ja Toivo T. Salmen rahasto LT Jari Sundström Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto LT Maija Valta Irja Ketosen muistorahasto MATKA-APURAHAT: FM Anna Aakula Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto FT Saija Haapa-Paananen Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto LT Aleksi Schrey 700 Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto FT Päivi Östling 700 Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöille matka-apurahoina Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan Syöpärahasto Automaa - asiakasomistajan autokauppa Nyt Automaassa uusi FORD C-MAX -mallisto - Valitse suosikkisi. Viisi- vai seitsemänpaikkainen? Uusi Ford C-MAX mallisto on ainutlaatuinen yhdistelmä ajomukavuutta, monikäyttöisyyttä, tilaa ja innovatiivisia ominaisuuksia. Voimanlähteeksi voit valita huipputehokkaan, mutta vähäpäästöisen EcoBoost-bensiinimoottorin. Ford C-MAX -mallisto alk ,71 (sis. toim.kulut 600 ) Ford C-MAX -mallisto alk ,71 (autoveroton hinta arvioitu autovero CO2-päästöilllä 154 g/km 5.158,71 ). Hinta sisältää toimituskulut 600. Kuvan auto erikoisvarustein. Feel the difference Enemmän etuja ja BONUSTA jopa 5 % S-Etukortilla Automaa Turku Ford Satakunnantie 164 Vaihtoautot Uudet autot Palvelemme ma-pe klo ja la klo

16 N:o 1 Kauppaneuvos Arto Arvonen: Yhteiskunnan tukien vähetessä vapaaehtoistyön merkitys järjestöissä kasvaa Yhteiskunta supistaa kolmannen sektorin avustuksiaan eikä kansalaisjärjestöjen auta kuin sopeutua yhä niukemmiksi käyviin tukiin. Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen uusi jäsen, kauppaneuvos Arto Arvonen on kuitenkin positiivisella mielellä. - Kolmannen sektorin toiminnan merkitys tulee kasvamaan. Niin sosiaali- ja terveyspuolen, kulttuurin, urheilun kuin tieteenkin alueilla on niin paljon funktioita, joita ei saada pyörimään ilman vapaaehtoispanosta, Arvonen sanoo. Kolmannen sektorin vapaaehtoistyön kasvu on kauppaneuvos Arto Arvosen mukaan välttämätöntä, jos hyvinvointiyhteiskunta halutaan säilyttää. Hän on kuitenkin luottavainen sen suhteen, että seniorikansalaisilta löytyy jatkossakin paitsi aikaa, osaamista ja kokemusta, myös tarvittavaa talkoohenkeä yleishyödyllisissä yhdistyksissä vaikuttamiseen. - Varttuneen väen osuus väestöstä kasvaa sitä paitsi koko ajan. Resursseja tulee siis koko ajan lisää, hän muistuttaa. Varainhankintaa uudistettava Yhdistysten varainhankinnassa Arvonen näkee monessa tapauksessa tarvetta uudistuksille. - Ovelta ovelle -keräykset alkavat olla aikansa eläneitä urbaanissa yhteiskunnassa. Varainhankinta pitää järjestää ammattimaisesti. Ne järjestöt onnistuvat, jotka ovat organisoineet varainkeruunsa ammattimaisin ottein alueellisesti ja valtakunnallisesti. Arvonen katsoo, että varainkeruun onnistumiselle on maassamme edelleen hyvät edellytykset. - Varallisuustaso on keskimäärin korkeampi kuin koskaan aikaisemmin, joten yhä useampi pystyy tukemaan vapaaehtoisjärjestöjä, hän tuumaa ja ennakoi erityisesti testamenttilahjoitusten määrän kasvua lähivuosina. - Maassamme on runsaasti yhden hengen talouksia. Kun perhettä ja lähisukulaisia ei ole, omaisuus halutaan jättää tärkeäksi koettujen asioiden tukemiseen. - Asian ydin on kuitenkin se, että toiminnan pitää olla hyvää, arvokasta ja läpinäkyvää. Lahjoittajan tulee aina saada tietää, mihin hänen rahansa menevät ja mitkä ovat keräyskulut. Lahjoitus ei saa mennä ensisijaisesti organisaation pyörittämiseen. Talkootyön verotus koettelee yhdistyksiä Vaikka järjestötoiminnan menestys on Arvosen mukaan ensisijaisesti kansalaisten omissa käsissä, toivoo hän lainsäätäjiltä tarkistusta talkootyön verotukseen. Tällä hetkellä yleishyödyllistäkin talkootoimintaa verotetaan silloin, kun verottaja katsoo sen täyttävän elinkeinotoiminnan tunnusmerkit. Monien seurojen talkootyö luetaankin nykyisin veron alaiseksi tuloksi. - Talkootyön verotukseen yhdistyksillä ei ole varaa. Jos valtiovalta näkee kolmannen sektorin toiminnan tarpeellisena, verosääntöjä tulee jatkossa täsmentää, Arvonen painottaa. Oppia yritysmaailmasta Kauppaneuvoksen mukaan kansalaisjärjestöjen tuleekin ottaa oppia elinkeinoelämästä. Järjestöiltä vaaditaan yhä kovempaa taloushallinnon osaamista, jotta ne voisivat toteuttaa yhteiskunnallista tehtäväänsä menestyksekkäästi. - Taloustyöskentelyn on oltava yhtä ammattimaista kuin yrityksissä. Järjestöjen hallitustyöskentely ei ole perinteisesti ollut kovinkaan talouspainotteista, ja siksi yritysten edustajat ovat tervetulleita yhdistysten hallituksiin. Työelämässä ollessa se on vaikeaa, mutta eläkkeelle jäätyä aikaa jää merkityksellisiin luottamustoimiin. Tämähän on pyyteetöntä, palkatonta työtä, ja tällä mielellä minäkin olen valinnut yhden itselleni tärkeän sektorin, jossa haluan hallitusammattilaisena antaa panokseni. Arvonen on toiminut yritysjohtajana noin kolmekymmentä vuotta. Hän on tehnyt elämäntyönsä S-ryhmässä ja siitä suurimman osan Salon Seudun Osuuskaupan toimitusjohtajana. Hallintotyöskentelyä hänellä on takanaan lähes 350 tilivuotta eri yhteisöissä ja auktorisoituna tilintarkastajana lähes 450 vuotta. Kolmannen sektorin toimintaa ohjaavaan yhdistyslakiin Arvonen on tyytyväinen. Vaikka hallinnolliset vaatimukset yhdistyksissä ovat viime vuosina kasvaneet, ei hän katso niiden vaativan yhdistyksiltä liikaa. - Yhdistyslaki on joustava ja väljä. Vapaaehtoistyössä seinät ovat leveällä ja katto korkealla, kuten sanotaan, hallitusammattilainen luonnehtii. Teksti: Jarna Lindroos Kuva: Syöpäjärjestöjen kuva-arkisto Kauppaneuvos Arto Arvonen valittiin Suomen Syöpäyhdistyksen hallitukseen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi Hän on toiminut sen suurimman jäsenyhdistyksen, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksessa ja eräissä toimikunnissa vuodesta Luottamushenkilöt toimivat syöpäjärjestöissä palkkioitta. Meri-Karina laajenee ja uudistuu vuosina Asumisen Rahoitus- ja Kehittämiskeskus (ARA) myönsi Meri Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen uudisrakentamiseen sekä olemassa olevien rakennusten saneeraukseen Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle euron suuruisen avustuksen sekä euron korkotukilainan. Lisäksi yhdistys ohjaa hankkeeseen omia varojaan euroa. Rakennus- ja saneeraustyöt käynnistyvät maaliskuussa Tavoitteena on toteuttaa entistä monipuolisempi ja turvallisempi palvelukokonaisuus Turun Hirvensaloon. Hanke tuo Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksen yhteyteen kaksikymmentä uutta palveluasuntoa kattavat tilat vuoden 2012 helmikuussa. Tiloihin kaavaillaan myös seitsemää uutta tehostetun palvelun asuntoa. Laajennus- ja saneeraustoimet kohdistuvat Meri-Karinan toiminta- ja palvelukesksessa sen majoitus-, keittiö- ja ruokailutiloihin sekä yhdistyksen palveluasuntoihin alueella. Nimeämispäätöksessään ARA on nimennyt Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen aravalain sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annetun lain tarkoitetuksi yleishyödylliseksi yhteisöksi.

17 N:o Usko terveyteen syöpähoitojen jälkeen Kun syövästä ei enää näy merkkejä ja hoidot päättyvät parantumiseen, toipilaan iloon sekoittuu usein myös paljon epävarmuutta. Olenko nyt todella terve? Voiko syöpäni uusia? Yhtä vastausta potilaan kysymyksiin ei ole. Parasta on luottaa rohkeasti siihen että on terve, ja nauttia elämästä, oli henki Meri-Karinassa järjestetyssä koulutustilaisuudessa. Potilaan huojennukseen sekoittuva pelko on tuttu dosentti, syöpätautien erikoislääkäri Sirkku Jyrkkiölle. Moni terveeksi julistettu syöpäpotilas murehtii taudin uusiutumisen mahdollisuutta ja kyselee lääkäriltään, milloin tulee päivä, jolloin vaara on lopullisesti ohi. Seurannalta odotetaan paljon. - Seurannassa me etsimme merkkejä syövän uusiutumisesta, mutta se ei ole seurannan ainoa tarkoitus. Seuraamme myös potilaan toipumista, ja pidämme silmällä, tuleeko hänelle hoidoista haittoja. Niitä voi tulla vielä hyvin myöhäänkin, vuotta hoidon päättymisen jälkeen, totesi Turun ylipistollisen keskussairaalaan syöpäklinikalla työskentelevä Jyrkkiö. Seurannoissa potilaalta otetaan yleensä tietyt rutiinilabrat ja etsitään syövän merkkiaineita. Näille tutkimuksille ei pidä panna hyvässä eikä pahassa liikaa painoa. - On harvinaista, että saisimme laboratoriokokeilla jotain merkittävää kiinni. Syövän merkkiaineiden seuraaminen on tärkeää, mutta myös niihin liittyy epävarmuustekijöitä, ne eivät suinkaan kerro aina koko totuutta, Jyrkkiö tähdensi. Joissakin syöpälajeissa merkkiaineiden nousulla on merkitystä, toisissa taas ei niinkään. Esimerkiksi eturauhassyövän hoitojen jälkeen PSAarvon nousuvauhdin pitää olla hyvin rajua, ennen kuin se antaa syytä hoidolliseen arvioon. Kilpirauhas- ja kivessyövässä taas pienikin merkkiaineen nousu on tärkeä. - Mutta yleisesti voisi sanoa, että pelkkä syövän merkkiaineen nousu ei tarkoita sitä, että nyt täytyy heti laittaa joku raskas hoito päälle, Jyrkkiö summasi. Kuvaushetkellä kaikki hyvin Syövän uusiutumisen varalta tehdyt kuvantamiset ovat hyviä tutkimuksia, mutta eivät vedenpitävä terveyden tae. Syöpä kun voi uusia kahden kuvauksen välissä. - Alle 10 prosenttia uusiutuneista syövistä saadaan esiin rutiinikuvauksissa, vahvisti radiologi Sami Kajanader. Kajander totesi, kuvantamismenetelmät kannattaa ottaa apuun silloin, kun hoitotiimillä on hyvät syyt epäillä syöpää tai sen uusimisista. Paras tieto potilaan elimistön tilasta saadaan usein hybridikuvantamisella. Sillä tarkoitetaan useamman eri kuvantamismenetelmän kuvien yhdistämistä yhdeksi. - Tärkeämpää kuin jatkuva tutkiminen ja varmuuden vuoksi hoitaminen, on hoitaa oikeita potilaita oikein ja oikeaan aikaan, Sirkku Jyrkkiö terotti. Oikea-aikaisen hoidon periaate on toiminut, sillä vuonna 2008 Suomessa oli elossa lähes Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen koulutustilaisuus, jonka otsikkona oli Pahanlaatuisen sairauden hoito on päättynyt - olenko terve? kiinnosti suurta kuulijajoukkoa. runsaat ihmistä, jotka ovat joskus sairastaneet syövän. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella näitä syöpäveteraaneja eleli Epävarmuus on elämää Elimistön toipuessa ihmisen pitäisi toipua myös psykososiaalisesti. Sillä tarkoitetaan monipuolista arkielämän, ihmissuhteiden ja minäkuvan eheytymistä ja palaamista normaaliksi. Siinä sairaala ei voi paljokaan auttaa potilasta, Sirkku Jyrkkiö myönsi. - Meidän pitäisi silti sairaalassakin pystyä vastaamaan potilaan tiedon- ja ohjauksentarpeeseen. Hänen pitäisi sairaalasta lähtiessään tietää, mikä tilanne on, mitä haittoja hänelle voi vielä tulla ja mitkä on hänen riskinsä sairastua uudelleen. Riskihän riippuu täysin syöpätyypistä. Miten sitten elää epävarmuuden kanssa, jonka kerran sairastettu syöpä jättää jälkeensä? - Siihen en osaa vastata muuten, kun sanomalla, että elämä on epävarmaa ja ainutkertaista. Sitä epävarmuutta ei voi kukaan poistaa kokonaan. Parasta, mitä syöpäpotilas voi parannuttuaan tehdä, on nauttia elämästä, olla mukana tässä päivässä ja pitää kaikin puolin hyvää huolta itsestään. Jyrkkiö vakuutti, että syöpäpotilaan ei tarvitse pelätä hoidotta jäämistä, vaan hänen huolensa ja oireensa otetaan vakavasti - Meille pääsee varmasti, jos on hätä! Sairaat me hoidamme edelleen niin hyvin kuin suinkin, mutta terveitä hoidamme vähemmän. Geeniterapia käyttää viruksia syöpää vastaan Geeniterapiaan perustuvissa syöpähoidossa taudin kimppuun käydään virusten avulla, kertoi tutkija Sari Pesonen Meri-Karinassa. Joka ikisessä ihmisen solussa geeniä. Kaikki geenit eivät toimi kaikissa soluissa, vaan riippuu solutyypistä, mitkä geenit ovat solussa aktiivisia. Hyvin usein vakavissa sairauksissa ja, kuten syövässä, solun geeneihin ilmaantuu häiriö, joka saa solun käyttäytymään väärin. Syövässä solut esimerkiksi alkavat jakaantua hallitsemattomasti. Geeniterapiassa pyritään korvaamaan vahingoittunut tai virheellisesti toimiva geeni uudella. Mutta miten geeni saadaan soluun? Siihen virukset ovat tehokkain keino. Käytämme kuljettimina muun muassa rota-, adeno- ja herpesviruksia hyväksemme, Sari Pesonen kertoi. Virukset eivät pysty lisääntymään muualla kuin elävän solun sisällä ja siksi ne ovat hanakoita ja taitavia pääsemään soluihin. Jotkut virukset, kuten adenovirukset, ovat lisäksi luonnostaa tehokkaita syöpäsolun tappajia, Pesonen selvitti. Mutantteja nujertamaan Geeniterapian menetelmät sopivat moniin sairauksiin. Jos ihminen kärsii esimerkiksi jonkun entsyymin puutteesta, voidaan soluun siirtää geeni, joka ottaa puuttuvan entsyymin tuotannon hoitaakseen. Valtaosa geeniterapiatutkimuksesta kohdistuu kuitenkin syöpään. Geeniterapialla voidaan vahvistaa ihmisen omaa puolustusjärjestelmää niin, että se tunnistaa pahanlaatuiset solut ja alkaa hankkiutua niistä eroon. - Syöpäsoluihin voidaan virusten avulla viedä ikään kuin merkkilippu, joka viestittää hyökkäyskäskyn elimistön puolustusjärjestelmille, Pesonen kuvasi. Syövän aiheuttajaksi tiedetään geeneihin kasautuneet vahingolliset mutaatiot. Varsin tavalliseksi syövän synnylle on havaittu kasvunrajoittajageeni p53:en mutaatio. Jos tämä geeni ei toimi oikein, solu alkaa jakaantua nopeasti ja hallitsemattomasti. Samalla sen vastustuskyky sytostaateille kasvaa, eli siitä tulee sytostaateille epäherkkä. Siksi geeniterapiassa on käytetty adenoviruksia, jotka ovat vieneet syöpäsoluihin tervettä p53-geeniä. Geenisiirron tavoitteena on sekä estää syöpäsolujen jakautuminen että herkistää ne sytostaateille. Itsemurhageeniterapiassa periaatteena on viedä syöpäsoluun geeni, jonka avulla muuten vaaraton lääke muuttuu syöpäsolulle vaaralliseksi. Kun syöpäsolu tämän seurauksena kuolee, myrkkyvaikutus leviää muihin syöpäsoluihin. Menetelmä ei vahingoita terveitä soluja. Tutkijaryhmä, jossa Sari Pesonen työskentelee, on erityisen kiinnostunut onkolyyttisistä viruksista. Ne ovat viruksia, jotka pystyvät tunkeutumaan syöpäsoluun ja monistuvat siellä. Ennen pitkää kasvava viruskuorma tappaa ja hajottaa syöpäsolun. Syöpäkasvaimen tienoille vapautuu näin valtava määrä viruksia, jotka puolestaan ottavat syöpäsoluista isännän itselleen. Virustuho kohtaa vain syöpäsoluja. - Käyttämämme adenovirukset on muokattu niin, että ne eivät voi jakautua normaaleissa soluissa. Hoitoja pitää odottaa Sari Pesonen tähdensi, että syövän geeniterapiassa on tehty vasta alustavia hoitokokeiluita, ja tarvitaan vielä paljon tutkimusta, ennen kuin geenivalmisteet ovat normaali osa syövän hoitoa. Tähän mennessä geeniterapiaa on tutkittu muun muassa pään ja kaulan alueen syövissä sekä munasarja- ja eturauhassyövissä. Tulokset ovat olleet rohkaisevia ja joissakin tapauksissa hyviä. Niiden perusteella on voitu päätellä, että geeniterapiahoidot ovat turvallisia, mutta tehoa täytyy vielä saada lisää. - Todennäköisesti tulevaisuuden syövänhoito on geeniterapian ja sädehoidon eri yhdistelmiä, sillä kyse on kuitenkin hyvin vaikeasta sairaudesta, Pesonen arveli. Teksti: Liisa Koivula Kuvat: Jani Joutsa

18 N:o 1 OOPPERAJUHLAMATKAT SAVONLINNAAN JA Savonlinnan Oopperajuhlat ovat yksi Suomen kulttuurielämän valovoimaisimmista ja kansainvälisesti merkittävimmistä tapahtumista. Korkealaatuinen oopperaesitys romanttisen, keskiaikaisen linnan pihalla on ainutkertainen ja siksi unohtumaton elämys. Tämän kesän ensimmäisellä matkalla seura taan ensi iltaesityksissä itävaltalaisen säveltäjä Wolfgang Ama deus Mozartin Don Giovannia sekä saksalaisen säveltäjä Richard Wagnerin Lohengri nia. Toisella matkalla on vuorossa italialaisen säveltäjä Giuseppe Verdin Don Carlos. MATKAOHJELMA : Perjantai Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Espooseen, Gallen-Kallelan mu seoon, johon tutustuminen ja aamupäiväkahvit. Matka jatkuu Porvoon ja Loviisan kautta Kotkaan ranska laistyyliseen, ainutlaatuiseen juhlakartano Karhulan Hoviin, jonka kauniissa mil jöössä nautitaan noutopöy dän antimista. Kotkasta ajo Lappeenrannan ja Imatran kautta Savonlin naan hotelli Pietari Kylliäiseen, jonne majoitutaan kahdeksi yöksi. Klo seurataan ensi-iltaesi tystä Don Giovanni Olavinlinnassa. Esityksen aikana on yksi väliaika ja esitys päättyy noin klo Lauantai Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä ajo Punkaharjulle tutustumaan Taidekeskus Retretin näyttelyihin. Pää näyttelyssä tutustutaan 16 suomalaiseen taiteilijapariskuntaan ja heidän työhönsä 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Taiteilijapareja näyttely kertoo laajasti taiteilija-avioliitoista Suomessa ja avaa näkymiä myös taiteilijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja tuotanto jen painopisteisiin. Esillä mm. Werner Holmbergin, Victor Westerholmin, Ville Vallgrenin, Juho Rissasen, Anna Gladin, Hilma Alanderin, Hilda Flodinin, Raf faeollo Gambogin ja Ragni Cawénin teoksia. Iltapäivällä ajo Savonlinnaan, jossa jää vapaata aikaa ennen ruokailua. Klo nautitaan kolme ruokalajia sisältävä ateria ravintola Linnakrouvissa. Ruo kailun jälkeen siirrytään Olavin lin naan, jossa klo seurataan ensi-iltaesitystä Lohengrin. Esityksen aikana on kaksi väliaikaa ja esitys päättyy noin klo Sunnuntai Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kotimatkalle. Ajo Män tyharjulle Taidekeskus Salmelaan, jossa aamupäiväkahvit ja tutustuminen näyttelyihin. Esillä kuvataidenäyttelyssä mm. Zamuel Hube, Jari Juvonen, Unto Koistinen, Sinikka Kurkinen, Inari Krohn, Markku Laamanen, Mari Laine, Katri Lassila, Janne Nytorp, Asta Pajunen, Laila Pullinen ja Ulla Rantanen. Matka jat kuu Kärkölän Suivalan Pitokartanoon ruokailemaan. Kärköläs- tä ajo Rii himäen ja Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: Sisältäen yllä olevan ohjelman 2 hengen huoneessa jäseniltä 748 euroa ja ei-jäseniltä 763 euroa. MATKAOHJELMA : Lauantai Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan kautta Riihimäelle Suo men Lasimuseoon, jossa aamupäiväkahvit ja näyttelyihin tutustuminen. Esillä on Kaj Franck 100 vuotta näyttely sekä Viron lasitaide 2000-luvulla. Riihimäeltä matka jatkuu Mikke liin Tertin kartanoon lounaalle. Ruokailun jälkeen ajo Savonlinnaan, jossa majoitushotellina yhden yön ajan on hotelli Pietari Kylliäinen. Klo seurataan Olavinlinnassa Don Carlos esitystä. Esityksen aikana on kaksi väliaikaa ja esitys päättyy noin klo Sunnuntai Aamiainen hotellissa. Ajo Punkaharjulle tutustumaan Taidekes kus Retretin näyttelyihin. Punkaharjulta ajo Imatran ja Lappeenrannan kautta Kotkaan, jossa kolmen ruokalajin lounas nautitaan ranskalaistyylisessä, ainutlaatuisessa Kar hulan Hovissa. Kotkasta ajo Loviisan ja Por voon kautta Lohjan Koi vulan kartanoon ilta kahville. Lohjalta ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkan hinta: sisältäen yllä olevan ohjelman 2 hengen huoneessa jäseniltä 450 euroa ja ei-jäseniltä 465 euroa. MYRSKYLUODON MAIJA MUSIIKKINÄYTELMÄ PAIMION KESÄTEATTERISSA MAANANTAINA Lounais Suomen Syöpäyhdistys r.y. on varannut Paimion kesäteatterista koko näytöksen. Myrskyluodon Maija musiikkinäytelmä on Anni Blomqvistin romaaneihin perustuva koskettava saaristolaiskertomus Maijan ja Jannen elämästä, iloista ja suruista luonnonkauniissa Ahvenanmaan saaristossa. Rooleissa Meri ja Ville Kotamäki, Hanna Suomi ja Sari Koskela. Matkaohjelma: Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Paimioon, jossa klo seurataan Myrskyluodon Maija musiikkinäytelmää. Esityksen väliajalla kahvitarjoilu. Turkuun palataan noin klo Matkan hinta: Sisältäen yllä olevan ohjelman jäseniltä 28 euroa ja ei-jäseniltä 43 euroa. ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) avoinna maanantaisin klo , tiistaista perjantaihin klo LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA SAARENMAAN OOPPERAJUHLAT Saarenmaa on säilyttänyt ainutlaatuisuutensa pitkälti eristyneen sijaintinsa vuoksi. Sen luonto on erikoinen ja vanhoissa kylissä näkee vielä ruokokattoisia rakennuksia ja kiviaitoja. Kuressaaren, Saarenmaan ainoan kaupungin, historiallisessa Piispanlinnassa vietetään Virossa yhä suurempaa suosiota saavuttaneita monipäiväisiä oopperajuhlia, joita seuraamaan tulee oopperan ystäviä kaikkialta maailmasta. Ensimmäisen illan esityksessä Oopperagaalassa saadaan kuulla maailman huippusopraanoiden eturiviin kuuluvan laulajattaren, Soile Isokosken, esitystä yhdessä Tommi Hakalan ja Kai Rüütelin kanssa. Toisena iltana on vuorossa Giacomo Puccinin La Bohéme ja viimeisenä iltana on maailmankuulun tenorin, José Curan konsertti. Majoituspaikkana on Piispanlinnan lähellä sijaitseva Georg Ots Spa. MATKAOHJELMA: Torstai Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsingin Länsiterminaaliin, josta Eckerö Linen M/S Nordlandia lähtee Tallinnaan klo Aamiainen laivalla. Klo saavutaan Tallinnaan, josta jatketaan Virtsun satamaan ja sieltä edelleen Muhun saarelle ja Kuressaareen. Majoituspaikkana kolmen yön aikana on tasokas, neljän tähden kylpylähotelli Georg Ots Spa. Päivällinen kylpylähotellissa. Klo seurataan Piispanlinnan katetussa katsomossa Oopperagaala esitystä. Perjantai Aamiainen kylpylähotellissa. Aamiaisen jälkeen jää aikaa nauttia kylpyläpalveluista. Puolen päivän jälkeen ajetaan Muhun saarelle Nami Namasteen, jossa nautitaan Sikke Sumarin pöydän antimista. Ruokailun jälkeen poiketaan Nautsen kylässä, joka on voittanut Viron kauneimman kylän tittelin. Kylässä näkee muhulaista kyläarkkitehtuuria, meriruokokattoisia taloja kiviaitoineen ja katajametsiä. Myöhemmin iltapäivällä palataan takaisin Kuressaareen. Klo seurataan Piispanlinnassa La Boheme esitystä. Lauantai Aamiainen kylpylähotellissa. Aamupäivällä lähdetään retkelle Kihelkonnan kuntaan. Tutustutaan Viki -kylässä olevaan vanhaan maatilamuseoon, jossa on jäljellä länsisaarenmaalaisia rakennuksia ja esineitä 1800-luvulta. Suurin osa näyttelyesineistä on talon perheen valmistamia kuuden sukupolven aikana. Päivän aikana kahvitarjoilu. Retkellä pysähdytään Kihelkonnan kylän keskiaukiolla, jossa on mahdollista käydä katsomassa kirkkoa ja tehdä ostoksia pienessä kyläkaupassa, jossa vielä löytyy menneiden aikojen henkeä. Päivällinen kylpylähotellissa. Klo seurataan Piispanlinnassa José Curan konserttia. Sunnuntai Aamiainen kylpylähotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kotimatkalle. Ajo Kuivastun satamaan, josta siirrytään lautalla Virtsuun. Ajo edelleen Tallinnaan, jossa jää aikaa kierrellä Vanhankaupungin kujilla. Klo M/S Nordlandia lähtee Helsinkiin. Päivällinen laivalla. Klo saavutaan Helsinkiin. Ajo Turkuun, jonne saavutaan noin klo Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi, jota suositellaan tai jälkeen myönnetty henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta. Valuutaksi euroja. Kylpylähotelli: Georg Ots Spa Hotel**** Tori Kuressaare puh Kylpylähotelli sijaitsee kätevästi venesataman, kaupungin puiston ja Piispanlinnan lähellä Kuressaaren keskustassa. Kylpylähotellissa 91 huonetta, joissa WC, suihku, TV ja puhelin, hiustenkuivaaja, minibaari. Kylpylähotellissa ravintola ja baari. Matkan hinta: Sisältäen yllä olevan ohjelman 2 hengen huoneessa jäseniltä 795 euroa ja ei-jäseniltä 820 euroa.

19 VAPAAEHTOISTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:ssä vapaaehtoistoiminta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aikanaan. Toiminnan lähtökohtana on halu olla vaikuttamassa oman yhteisön toimivuuteen sekä kokemus mielekkäästä ja tarpeellisesta toiminnasta lähimmäisten ja lähiympäristön hyväksi. Yhdistyksen vapaaehtoiset edustavat suurta määrää monipuolista tietoa, taitoa ja osaamista. Vapaaehtoisena voit osallistua toimintaan oman kiinnostuksesi mukaan, sinulle sopivana aikana. Voit toimia joko jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai osallistua useampaan eri toimintaan. Lounais Suomen Syöpäyhdistys r.y. tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutuksen, virkistys- ja luentotilaisuuksia sekä vakuutuksen vapaaehtoistyöhön. TERVETULOA PIHATALKOISIIN! Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa järjestetään keväisin ja syksyisin perinteiset pihatalkoot. Seuraavat pihatalkoot ovat ma 2.5 ja ti , alkaen kello Tervetuloa haravoimaan ja siistimään pihaa! Monipuoliseen talkootoimintaan voi osallistua ympäri vuoden. Nikkarointiin, keittiö- ja kahvitustoimintaan, myyjäisiin, keräystoimintaan jne. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Minna Vaininen puh , minna. TERVETULOA VAPAAEHTOISTOIMINNAN KURSSEILLE! Lounais Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää Meri Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutuspäivän lauantaina , sekä tukihenkilö- ja vertaistukihenkilökoulutuspäivän lauantaina VAPAAEHTOIS- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS klo Tulokahvit tarjolla Tervetuloa. Lounais Suomen Syöpäyhdistys r.y., yhdistyksen vapaaehtoistoiminnan esittely Vapaaehtoisena toimiminen Periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen Lounas Syöpä sairautena - Syöpää sairastavan ihmisen kohtaaminen Iltapäiväkahvit Talkootyö - Vapaaehtoisten puheenvuoro Ystävätoiminta - Vapaaehtoisten puheenvuoro Tietoa Arjen Ystävä - toiminnasta Todistusten jako ja koulutuksen päätös TUKIHENKILÖ- JA VERTAISTUKIHENKILÖKOULUTUS klo Tulokahvit tarjolla Tervetuloa. Lounais Suomen Syöpäyhdistys r.y., vapaaehtoistoiminnan esittely Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytäntö Tukihenkilötoiminnan erityiskysymyksiä - Syöpä Kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki - Vaitiolo ja luottamus Hankala tilanne, miten toimin - Vaikea kysymys mitä teen Lounas Saattohoidon tukihenkilönä toimiminen tukihenkilön puheenvuoro Tukihenkilön omat voimavarat ja jaksaminen Iltapäiväkahvi ja keskustelua Todistusten jako ja koulutuksen päätös Lounais Suomen Syöpäyhdistys r.y kaipaa tällä hetkellä vertaistukihenkilöitä erityisesti gynekologisille potilaille, mutta myös muille syöpäpotilaille tarvitaan tukihenkilöitä. Tiedustelut ja koulutuksiin ilmoittautuminen mennessä; Koordinaattori Minna Vaininen p , minna.vaininen@ lssy.fi. ARJEN YSTÄVÄ VAPAAEHTOISKOULUTUS Suomen Syöpäpotilaat r.y. järjestää yhteistyössä Lounais Suomen Syöpäyhdistys r.y.:n kanssa Arjen Ystävä koulutuksen ajalla Koulutuspaikkana on Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku. Koulutus on suunnattu niille, jotka eivät vielä ole toiminnassa mukana. Ne, jotka ovat jo esimerkiksi tukihenkilöitä ja syöpä sairautena on tuttu, voivat jättää perjantain välistä ja osallistua lauantain koulutuspäivään. Lisätiedot koulutuksesta ja ilmoittautuminen: Inka Talvitie, verkostokoordinaattori, p KOULUTUKSEN OHJELMA Perjantai Tervetuloa Elämä syövän kanssa Kahvitauko Syöpää sairastavan ihmisen kohtaaminen Koulutuksen 1. päivä päättyy Lauantai Aamukahvit Tänään luvassa: Mitä on Arjen Ystävä toiminta? Lounas Lapsiperheet Arjen Ystävä toiminnassa Arki ja Ystävyys Kahvitauko Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet Oma jaksaminen Palautekeskustelu Koulutus päättyy, Mukavaa viikonloppua! TOIMINTAA ERI SYÖPÄRYHMILLE: SYÖPÄPOTILAIDEN VESIVOIMISTELUT JA MATTOJUMPPA MERI KARINASSA, TURUSSA Meri Karinassa järjestetään joka viikon maanantai klo 9.00, 10.00, ja sekä keskiviikkoisin klo 9.15, 10.00, (avannepotilaat) ja ohjattua vesivoimistelua syöpäpotilaille. Lisäksi syöpäpotilailla on mahdollisuus osallistua maanantaisin klo ohjattuun mattojumppaan. Vesivoimistelun hinta on 20 euroa kevätkaudelta. ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT JA HEIDÄN LÄHEISENSÄ Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitettu ryhmä Etuset, on aloittanut toimintansa v Lounais-Suomen Syöpäyhdistys on perustanut edellä mainitun ryhmän tarkoituksena tarjota tietoa eturauhassyövästä ja sen hoidosta ja sairauden vaikutuksesta elämään sekä luoda potilaille läheisineen mahdollisuus tavata muita saman sairauden kokeneita ja virkistäytyä. Ryhmällä on oma toimikunta, joka suunnittelee, kanavoi ja ohjaa ryhmän toimintaa ryhmäläisten toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Liittyäksesi Etuset ryhmään ja saadaksesi ryhmän postia, sinun tulee ilmoittaa nimesi ja osoitetietosi puhelimitse, sähköpostitse tai postitse Meri-Karinaan tai ryhmän sihteerille, jonka yhteystiedot löydät Etuset tietojen lopusta. Luento- ja keskusteluryhmätoiminta Eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen tarkoitetut luento- ja keskustelutilaisuudet järjestetään yleensä kuukauden kolmantena keskiviikkona (huomioi ohjelmassa poikkeukset) Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, Seiskarinkatu 35, Turku.Kokoontumisten yhteydessä on kahvitarjoilu sekä arpajaiset. Vuoden aikana Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ja Etuset ryhmä saattaa järjestää muutakin toimintaa eturauhassyöpäpotilaille ja heidän läheisilleen, jota ei tässä tiedotteessa mainita. Silloin toiminnasta ilmoitetaan Etuset ryhmän jäsenille erikseen kirjeitse kotiin klo Eturauhassyöpä, diagnosointi ja hoidot urologian erikoislääkäri Kari Rapala, Satakunnan keskussairaala, Rauma 20.4 klo Aivojen verenkiertohäiriöt ja sairaudet; oireet sekä hoito neurologian erikoislääkäri, Tyks 22.5 klo Eturauhassyöpäpotilaiden ja läheisten kesäpäivä Meri-Karinassa 22.9 klo Grilli-ilta, saunomista ja uintia Meri-Karinassa klo Eturauhassyövän onkologiset hoidot (sädehoito, hormonihoito, solunsalpaajahoito) syöpätautien erikoislääkäri, onkologi Outi Hirvonen klo Suuhygienia ja suun hoito suuhygienisti Jaana Heino-Ellilä, Plusterveys Nastahammas 9.12 klo Joulujuhlat Meri Karinassa Liikuntakerho miehille ja naisille Etuset ryhmän jäsenille Eturauhassyöpäpotilaiden liikuntakerho kokoontuu Meri Karinassa torstaisin klo Jumppa kestää n. 45 minuuttia ja sen jälkeen sauna- ja uima allasososto on varattuna jumppaajille klo saakka. Ohjelmassa on mm. mattojumppaa, kuntopiiriä ja kuntosaliharjoittelua jokaisen oman kunnon mukaan. Ei tarvita aikaisempaa jumppa- tai liikuntakokemusta. Liikuntakerholaiselle 10 kerran maksu on 25 tai kertamaksuna 3,00. Maksu maksetaan Meri-Karinan neuvontaan. Liikuntakerhon ohjaajana toimii Turun kuntokolmion fysioterapeutti tai kuntohoitaja. Jos olet kiinnostunut yhdessä liikkumisesta tutussa porukassa, tule mukaan torstaisin. Mukaan mahtuu ja voi tulla kesken kaudenkin. Liikuntakerho on tarkoitettu sekä miehille että naisille. Lisätietoa Etuset ryhmän toiminnasta tiistaisin klo ryhmän sihteeri Sanna Tölköltä, puh , sähköposti sannato@gmail.com. SYKERÖNUORET (13-17 vuotiaat) Syöpää sairastavat tai sairastaneet nuoret kokoontuvat kerran kuukaudessa sunnuntai-iltaisin. Tapaamiset ovat joko Meri- Karinassa tai muualla muiden aktiviteettien parissa. Nuorten toiminnan vetäjinä toimivat Linda Lahdenperä puh sekä Minna Mäkitalo puh Nuoret kokoontuvat keskenään, joten on tärkeää, että nuori tulee toimeen itsenäisesti. Meri-Karinan ulkopuolisessa toiminnassa ei ole huomioitu infektioeristystä, joten hoidossa olevien nuorten tulee keskustella lääkärinsä kanssa osallistumisestaan. Kevään ohjelmana on rentoa jutustelua, pelailua, hengailua ja napostelua yhdessä klo Meri Karinassa 10.4 klo Meri Karinassa klo Kevätkauden päätös mäkiautoillen MCC Action Parkissa ja grillaillen Meri-Karinassa Ilmoittauduthan tapaamisiin tekstiviestillä viimeistään tapaamista edeltävänä arkipäivänä Lindalle tai Minnalle. Vastaamme myös mielellämme mahdollisiin kysymyksiin! TURUN SEUDUN PAIKALLISOSASTON TOIMINTAA: Jäsenillat Meri-Karinassa keväällä Kauneusilta. Hemmottelua ja tietoisku. Turun kosmetologikoulu. Runoja: Ulla Taimila Oikeat kasvit oikeille paikoille. Puutarhaneuvos Arno Kasvi. Luomus-kuoro Kevätjuhla SAATTOHOITO- JA TUKIHENKILÖTOIMINTA Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. on kouluttanut tukihenkilöitä syöpäpotilaiden ja heidän perheidensä tukemiseen ja auttamiseen sairauden eri vaiheissa, erityisesti kuolevien syöpäpotilaiden ja heidän läheistensä tukemiseen ja auttamiseen. Myös sairaalassa olevat syöpäpotilaat voivat saada tukihenkilön. Tiedustelut Merja Leinonen puh tai Minna Vaininen puh N:o LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYKSESSÄ SYKSYLLÄ 2011 KÄYNNISTYVIÄ VERTAISTUKIRYHMIÄ: RYHMÄ SYÖPÄÄN SAIRASTUNEIDEN PUOLISOILLE Sairastuminen syöpään ja hoidot verottavat molempien; sairastuneen ja hänen puolisonsa henkisiä voimavaroja. Jaksamisen tukemiseksi Lounais Suomen Syöpäyhdistys r.y. käynnistää syöpään sairastuneiden puolisoille oman tuki- ja keskusteluryhmän, joka kokoontuu syksyn 2011 aikana kuusi kertaa Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Ryhmän vastuuohjaajana toimii psykologi Irene Rajala. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. VANHEMMUUDEN JA PARISUHTEEN HAASTEET LAPSIPERHEISSÄ, JOISSA ÄIDILLÄ TAI ISÄLLÄ ON SYÖPÄSAIRAUS - KESKUSTELURYHMÄ Syöpään sairastuminen aiheuttaa monenlaisia tunteita ja haasteita lapsiperheen elämässä ja arjen sujumisessa. Sairastuminen ja hoitojaksot vaikuttavat myös parisuhteeseen. Vertaistukiryhmässä vanhemmilla on mahdollisuus jakaa kokemuksia ja ajatuksia sekä saada tukea toisiltaan. Ryhmä kokoontuu syksyn 2011 aikana Lounais Suomen Syöpäyhdistyksen toiminta- ja palvelukeskuksessa Meri Karinassa, yhteensä kuusi kertaa. Ryhmän ajaksi järjestetään tarvittaessa lastenhoito Meri Karinassa. Ryhmään mahtuu 15 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Keskusteluryhmän vetäjänä toimii psykologi Irene Rajala. ILOA JA ITSETUNTEMUSTA VIRKISTYS- JA RENTOUTUSRYHMÄ SYÖVÄN SAIRASTANEILLE NAISILLE Virkistys- ja rentoutusillat koostuvat henkiseen hyvinvointiin ja itsetuntemukseen liittyvistä ohjatuista keskusteluista ja harjoituksista ja naurujoogasessioista. Jokainen kerta on oma kokonaisuutensa ja mukaan voi tulla itselle sopivina aikoina. Ryhmän vetäjänä toimii psykologi Irene Rajala. Ryhmä käynnistyy syyskuussa ja kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa. Tähän ryhmään ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. RINTASYÖPÄPOTILAIDEN KESKUSTELURYHMÄT Uusille rintasyöpäpotilaille suunnatut keskusteluryhmät alkavat syksyllä Ryhmiä on kaksi; Nuorten rintasyöpäpotilaiden ryhmä, sekä yli 40 vuotiaiden ryhmä. Ryhmien tarkoituksena on auttaa ja tukea sopeutumisessa sairauden tuomaan uuteen elämäntilanteeseen. Ryhmät ovat vertaistukitoimintaa yhteistyössä Turun yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien poliklinikan kanssa. Ryhmän vetäjinä toimivat rintasyöpähoitajat Christina Berger ja Kirsi Kivioja-Viitala. Ryhmät kokoontuvat kuukausittain Meri Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, syyskuusta 2011 alkaen. Näihin keskusteluryhmiin ei tarvitse ilmoittautua etukäteen. KESKUSTELURYHMÄ MIESSYÖPÄPOTILAILLE Miessyöpäpotilaiden keskusteluryhmä aloittaa toimintansa Meri- Karinassa syksyllä Ryhmä on tarkoitettu ensisijaisesti muille, kuin eturauhassyöpäpotilaille.(ks. eturauhassyöpäpotilaiden ryhmä Etuset). Ryhmässä voi puhua sairauden kokemuksesta ja jakaa ajatuksia toisten, saman kokeneiden kanssa. Ryhmään voi tulla myös kuuntelemaan ja saamaan tietoa ja neuvoja. Ryhmä kokoontuu yhteensä kuusi kertaa ja siihen mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Ryhmän vastuuohjaajana toimii psykologi Hannu Tonteri. Ryhmässä mukana myös vertaistukihenkilö, kokemuskouluttaja Lasse Svahnström. RYHMÄ LÄHEISENSÄ MENETTÄNEILLE Keskusteluryhmässä on mahdollista puhua tunteista, kuten surusta ja ikävästä ja jakaa niitä toisten, saman kokeneiden kanssa. Ryhmä aloittaa kokoontumisensa syyskuussa Meri Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa. Kokoontumisia järjestetään viisi kertaa syksyn 2011 aikana. Ryhmään mahtuu 10 osallistujaa ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmä toteutuu, mikäli osallistujia on vähintään viisi. Ryhmän ohjaajina toimivat vastaava hoitaja Merja Leinonen ja psykologi Hannu Tonteri. Tervetuloa mukaan ryhmiin! Ryhmät ovat osallistujille maksuttomia. Linja auto nro 54 liikennöi Meri Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen (Seiskarinkatu 35, Turku) tunnin välein Kauppatorilta, Eerikinkadun ja Aurakadun kulmasta. Lisätietoa ryhmistä, sekä ilmoittautumiset mennessä: puh / Minna Vaininen RINTASYÖPÄPOTILAIDEN VERTAISTUKIHENKILÖTOIMINTAAN OSALLISTUVILLE Hyvä rintasyöpäpotilaiden vertaistukihenkilö: Vuoden 2011 tapaamiset järjestetään Meri Karinassa, os. Seiskarinkatu 35, Turku, seuraavasti: Maanantai klo Syöpähoito tänään kirurgi, onkologi, LT Ilkka Koskivuo, Tyks Maanantai klo Syöpäsairaanhoitaja paikalla syöpäsairaanhoitaja Satu Rosenberg, Tyks KESÄTAUKO Maanantai klo Vaihdetaan kuulumisia Lokakuussa koulutustilaisuus: potilaan kohtaaminen ja oma jaksaminen, psykologi Irene Rajala Joulukuussa tapaaminen kuulumisten ja jouluherkkujen parissa. Syksyn ohjelmasta lähetämme vielä erillisen kirjeen. Tervetuloa mukaan! Lisätiedot ja ilmoittautumiset mielellään viikkoa ennen kokoontumisia tila- ja tarjoiluvarausten vuoksi: Eija Annunen p

20 N:o 1 Sopeutumisvalmennuskurssilla avataan tunnesolmuja Jokainen syöpä on erilainen, ja niin sopeutumisvalmennuskurssitkin tulevat syövän sairastaneille ajankohtaiseksi eri vaiheessa. Kun porilainen Riitta Oraviita päätti pyrkiä työelämässä olevien rintasyöpäpotilaiden ja heidän läheistensä kurssille viime kesänä, oli syöpähoidoista ehtinyt vierähtää muutama vuosi. Jotakin tuntui silti jääneen hoitamatta. - Oli tunteita ja ajatuksia, joita en ollut ennen pitänyt tarpeellisina käsitellä, mutta jotka pulpahtelivat edelleen turhan usein pinnalle. Arvelin kuitenkin, ettei minua enää hyväksyttäisi kurssille, kun hoidoistani oli lääkehoitoja lukuun ottamatta jo vuosia aikaa, Riitta Oraviita kertoo. Sairaalan kuntoutusohjaaja kannusti kuitenkin asiakastaan täyttämään hakupaperit, lääkäri kirjoitti suosituksen, ja myönteinen päätös saapui noin kuukauden odottelun jälkeen. Marraskuussa Oraviita matkasi kumppaninsa Matti Mäkelän kanssa kurssille Turkuun. Eteenpäin kuin laput silmillä Oraviidalla ei ole aiempaa kokemusta vertaistuki- tai sopeutumisvalmennusryhmistä. Osallistumisen vaatima aika ja jaksaminen tuntuivat olevan hukassa sairauden keskellä. - Pitkäaikainen haaveeni toteutui, kun aloitin fysioterapeuttiopinnot kaksi vuotta ennen syöpää. Sairastuttuani ajattelin vain, että tämä on saatava läpi. Tosi raskaitakin aikoja oli, mutta kun viisikymppisenä menee kouluun, siitä ei hevillä luovu. Oli kesä kun rinta leikattiin. Syksyllä ja talvella opinnot limittyivät sytostaattihoitojen kanssa ja joulukuussa elämä sai uusia raskaita sävyjä isän kuoleman myötä. Keväällä Riitta matkusti Turkuun sädehoitoon ja yritti samalla valmistautua neurologian tenttiin, vaikka pää tuntui hataralta. - Valmistuessani sain koulusta tunnustukseksi sisupuukon. Myönnän nyt, että se tuli ihan aiheesta, Oraviita naurahtaa. Valmistuttuaankaan Oraviita ei tohtinut pitää hengähdystaukoa. - Jatkoin vain eteenpäin kuin laput silmillä. Olisinpa silloin ymmärtänyt hakea tällaiselle kurssille, mutta vastavalmistuneena sain vain määräaikaisia sijaisuuksia. Tuntui, etten voisi olla työstä poissa, nainen hymähtää. Sijaisuuksien jatkuessa ja pidetessä asema työpaikalla vakiintui ja sen myötä lähtökynnys madaltui. Töissä asiaan suhtauduttiin myönteisesti, joten paluukin tuntuu mielekkäältä. Kurssilta vertailupohjaa ja mielenrauhaa Vaikka Mäkelä ja Oraviita löysivät toisensa vasta Riitan hoitojen jälkeen, kokee Riitta saaneensa Matilta runsaasti tukea niitä seuranneissa elämänmuutoksissa. - Itseluottamukseni oli alkuun sairauden vuoksi heikoilla. Koin, että Matti ymmärsi minua. Matille oli alusta asti selvää, että hän lähtisi kurssille mukaan. - Totta kai lähdin. Tämä asia puhututtaa ja mietityttää meitä vielä pitkään, mies uskoo. Pari yllättyi huomatessaan, miten helposti luottamus kurssilaisten kesken syntyi. - Olin aikonut pitää määrätyt asiat täälläkin sisälläni, mutta ryhmämme oli niin luottavainen ja tukea antava, että avauduin niistäkin. Jokainen kertoi omaa sairauden polkuaan ja miten oli selvinnyt eteenpäin. Sain paljon enemmän kuin mitä osasin odottaa, Riitta pohtii. - Faktatietoa löytyy toki muualtakin, mutta kurssi oli kokonaisvaltainen paketti sairauteen liittyvistä asioista. Sain ihan oikeasti mielenrauhaakin. Moni kokemus ja tunne olisi ollut paljon helpompi, jos olisin ollut kurssilla aiemmin. Matti oli puolestaan jäänyt miettimään, osasiko hän tukea Riittaa oikealla tavalla ja sanoa oikeat sanat, vai yrittikö huolehtia naisen mielestä liikaa. Muilta kurssilaisilta sai vertailupohjaa syöpäpotilaan kumppanina olemiseen. Ja missäpä suomalainen mies puhuisi kaikkein syvimpiä tuntojaan ellei saunassa miesten kesken. - Saunanlaudekeskustelut olivat tosi avoimia. Jokainen Lähtiessäni sopeutumisvalmennuskurssille, olin päättänyt pitää määrätyt asiat kurssillakin sisälläni. Ryhmämme oli niin luottavainen ja tukea antava, että avauduin niistäkin, toteaa Riitta Oraviita. Matti Mäkelälle oli alusta asti selvää, että hän lähtisi kurssille mukaan. mies on taistellut oman taistelunsa, mutta niistä asioista ei puhuta ulospäin, Matti toteaa hymyillen. Jotakin hän sentään suostuu paljastamaan: - Varmasti ymmärrän nyt Riittaakin entistä paremmin, mies tuumaa. Teksti: Kuva: Jarna Lindroos Harri Joensuu Tunnetko kaikki asiakasomistajaedut? ASIAKASOMISTAJANA SAAT: Bonusta eli rahaa takaisin ostoksistasi jopa 5 %. Bonusta saat jo 50 euron kuukausiostoksilla ja mitä enemmän ostat, sitä reippaammin Bonustakin kertyy. Maksutapaetua 0,5 % eli vieläkin enemmän rahaa takaisin ostoksistasi, kun maksat ostoksesi S-Etukortilla S-ryhmän Suomen toimipaikoissa. S-Etukortin ja Visa-ominaisuudet ilman kuluja. S-Pankin maksuttomat pankkipalvelut. Kuukausittain vaihtuvat tuote-edut Sokos-tavarataloissa. Asiakasomistajahintaisia annoksia ravintoloissa sekä laadukkaat asiakasomistajaviinit etuhintaan. Edullisemmat hotelliyöt ja majoituspaketit. Etuja erilaisista tapahtumista, kuten pääsyliput edullisemmin. Rahanarvoista asiakasomistajapostia sekä muhkean Yhteishyvälehden Ruokamaailma-liitteineen. Lue lisää asiakasomistajuudesta ja ajankohtaisista eduista osoitteesta tok.fi tai sso.fi tai kysy lähimmästä TOK:n tai SSO:n toimipaikasta! SSO TOK SUUR-SEUDUN OSUUSKAUPPA

21 N:o Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöjen toimesta järjestetty kuntoutus sisältää tietoa ja tukea sekä tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella sairaudesta ja sen seurauksista muiden saman kokeneiden kanssa. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat pääasiassa psykososiaalista kuntoutusta. Kursseilla käsitellään erikoisalojen asiantuntijoiden alustuksella syöpäsairauteen sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Kuntoutustarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Kurssit on kohdistettu pääsääntöisesti samaa syöpätautia sairastaville potilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen. Perinteisesti kursseja on järjestetty laitoskuntoutuksena, mutta avokuntoutuskurssien tarjonta tulee lisääntymään. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää kursseja omana toimintanaan sekä yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY), Kansaneläkelaitoksen (KELA) ja sairaanhoitopiirin (TYKS) kanssa. Alustavan suunnitelman mukaan Meri-Karinassa järjestetään vuonna 2011 seuraavat kurssit: AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen (RAY) AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Ikääntyvät eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kantasolusiirtopotilaat ja heidän läheisensä (KELA) IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille (RAY) KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi (KELA) KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Hoitojen päätyttyä perhekurssi / SYLVA (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2011 (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY) Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia kurssi vuotiaille (KELA) Nuoret vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) RINTASYÖPÄPOTILAAT: Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Ikääntyneet rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja läheiset (KELA) SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Suolistosyöpäpotilaat ja avanneleikatut sekä heidän läheisensä (LSSY, TYKS) SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä jatkokurssi vuonna 2012 (KELA) MUUT KURSSIT: Nostekurssi kaikille syöpäpotilaille (RAY) Oikea ote melontaan ja elämään kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) Metastasoitunutta syöpää sairastavat potilaat ja heidän läheisensä (RAY) Ikääntyneet pitkään syöpää sairastaneet ja heidän läheisensä (RAY) Liikunnallisuuteen ohjaava kurssi syöpäpotilaille (RAY) Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) AVOKURSSIT: Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen klo sis. kahdeksan tapaamiskertaa Rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) alkaen klo sis. kahdeksan tapaamiskertaa Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUS-KURSSILLE MERI-KARINAAN? 1. Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. 2. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelin (02) (kurssitoimisto) tai (02) (keskus) kurssi@lssy.fi, 3. Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. 4. Täytä Kelan kuntoutushakemuslomake KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoissa, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimipisteissä sekä Kelan internet-sivuilta (www. kela.fi). Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. 5. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen kirjallinen kuntoutussuunnitelma lääkärintodistus kuntoutuksen tarpeesta (B-lausunto) jäljennös viimeisestä epikriisistä eli hoitoselosteesta Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. 6. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. 7. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri- Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Kursseille hakeutuminen Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais- Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakulomakkeita (Kela, KU102) saa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksen toimipisteistä, sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä, syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Hakemus ja liitteet tulee lähettää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssitoimistoon. Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämän jälkeenkin. Kurssihakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lähete tai jäljennös viimeisestä hoitoselosteesta eli epikriisistä. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, TURKU Puhelin (02) tai , telefax (02) ja kurssi@lssy.fi

22 N:o 1 Sanat ja kuvat voiman lähteinä Vuonna 2008 julkaistua kirjaani Arpi voi kutsua terapiakirjallisuudeksi ja sen tekoprosessia terapiakirjoittamiseksi. Kirja sisältää lyyristä lyhytproosaa ja Laura Malmivaaran ottamia valokuvia. Teos syntyi rintasyöpädiagnoosin seurauksena ja kirjoitin sitä syöpähoitojen kestäessä. Ensimmäiset tekstit kirjoitin ensimmäisen lääkärissäkäynnin jälkeen muutama päivän ennen diagnoosin varmistumista. Halusin kirjoittaa. Teksti syntyi paineen alla ikään kuin itsestään. Oli asioita, jotka halusin sanoa. Halusin kirjoittaa peloista, toivosta, minulle rakkaista ihmisistä ja ruumiista, kauneuskäsityksistä, terveydenhoidosta. Mitä minulle, ja ruumiilleni, on tapahtunut? Miten saan haltuun muuttuneen todellisuuden, miten käsittelen asian, rakennan itsestäni vahvan? Kuvat ja huumori Kun tajusin sairastuneeni, olivat ensimmäiset mielikuvani hiukan yllättäen konkreettisesti kuvia. Ensimmäinen oli nainen käsissään peruukki. Hän katsoi katsojaa - tai kameraa - hymyillen. Kuvan alle kuvittelin tekstin: TAXOTERE - Wash and go. Käytä tätä ainetta niin saat kerta heitolla uuden tukan! Mielikuvani mukaili 50-luvun shampoomainoksia, joita olin nähnyt ja joista olin pitänyt muun muassa kulttuurihistorian tutkija Rauno Lahtisen Saippuaa! Puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa -kirjassa (2006). Vaikka tuossa vaiheessa vielä edessä oleva, sytostaattihoitoon liittyvä hiustenlähtö tuntui ajatuksena oudolta, mielikuva minusta irronnutta hiustuppoa heiluttelemassa huvitti hirtehisesti. Seuraava mieleeni noussut kuva oli viemäri ja vanha putki. Mielikuva juonsi perheemme lähihistoriasta, kotimme vesivahingosta. Miten vanha putkisto liittyi mielessäni sairauteen, näkyy alle poimimastani tekstistä. Sitä on kuin vanhat putket. Vuosien ajan niihin pääsee kertymään kaikenlaista, pieniä perunanpaloja, puurontähteitä, murusia, hiuksia ja pölyä. Eräänä päivänä tukos on valmis, vesi ei enää kuljekaan vaan tulvii yli. (Arpi 2008) Yllättäen monet kuvittelemani kuvista ja osa kirjoittamistani teksteistä olivat humoristisia. Arpi- teoksen aihepiiri oli ja on minulle raskas, mutta silti huomasin kirjoittaessani tavan takaa nauravani. Huumori puski jopa pahimpien pelkojen läpi. Välillä sopimattomalta tuntuva nauru sai minut miettimään vakavien asioiden äärellä pulppuavan naurun luonnetta ja oikeutusta. Minulle huumori sopi hyvin aseeksi kohdatessani vaikean asian. Kumpusihan se luonnostaan, pakottamatta. Huumori onkin yksi, ja yleinen, tapa kohdata ja mitätöidä vaikeita asioita. Huumorin versomisesta mitä tiukimmissa tilanteissa on kirjoittanut ja luennoinut muun muassa Vesa Karvinen. Karvisen kirjoissa, kuten Naurua peloille, musta huumori arjen valopilkkuna (2005), on sekä nauruun liittyvää teoriaa että vitsejä. Teoksiini, joita olin ennen Arpea kirjoittanut kymmenisen kappaletta, ei ollut aiemmin liittynyt kuvia. Nyt kuvat tuntuivat monesta syystä kirjaan kuuluvilta. Tekstin oheen liitettävät, sairauden karusta, mutta myös karnevalistisesta puolesta, kertovat kuvat kiinnostivat minua, koska en ollut nähnyt sellaisia ja syöpä oli mielestäni voimakkaan visuaalinen sairaus. Kuvat kiehtoivat minua. Katselin niissä esiintyvää ihmistä, minua, ja tein tuttavuutta monenlaisten naiseuteen, terveyteen, sairauteen, kulttuurimme ulkonäköön liittyviin paineisiin, karnevaaleihin, groteskiin, implantteihin, kuolemaan ja elämään liittyvien ajatusten kanssa. Väärän kuninkaan karnevaalit ja helpottavat projektit Sairauden karnevalistisella puolella tarkoitan esimerkiksi keinoja, joilla kovia kokenutta ruumista paikataan: peruukkeja, implantteja, irtoripsiä. Karnevaali tulee mieleen myös sairastuneen kyljelleen kellahtaneesta maailmanjärjestyksestä. Keskiaikaisissa Väärän kuninkaan karnevaaleissa vallitseva yhteiskuntajärjestelmä keikautettiin pääalelleen yhden päivän ajaksi. Joku pahnanpohjimmainen, syrjitty ja halveksittu, kruunattiin kuninkaaksi, jota sitten karnevaalilla juhlittiin. Päivän päättyessä vallitseva järjestys palautettiin ja Väärä kuningas kivitettiin kuoliaaksi. Ketkä ovat nykyajan pahnanpohjimmaisia? No, esimerkiksi vakavasti sairastuneet. Arpi teksteineen ja värikkäine ja vakavine kuvineen oli minun karnevaalini, valon välähdys keskellä synkkää varjoa. Groteski juhlahetki taustallaan kuolema. Kirjoittaessani minulla oli jotakin tekemistä, muutakin kuin huolehtiminen. Projekti itsessään helpotti ja toi ilon hetkiä surun ja huolen keskelle. Olenkin alkanut ajatella kaikenlaista touhua ja tekemistä sairastuneen hyvinä ystävinä. Vaikeudet voimavarana Kirjoittamisen tuomaa helpotusta ja apua kriisin keskellä olen kuvannut myös Perseuksen tarinan avulla. Sankari surmasi merihirviö Medusan ja alkoi kantaa tämän päätä mukanaan. Vihollisten osuessa kohdalle Perseus vetäisi pään esiin ja se toimi aseena, jota viholliset kavahtivat. Miksi Perseuksen ja Medusan klassinen tarina kiehtoo minua? Koska se tarjoaa helpottavan näkökulman suhteessa kriiseihin ja vaikeisiin asioihin. Rumasta voi syntyä jotakin kaunista. Raskaan vastuksen voittaminen voi toimia myöhemmin voimavarana, jota ihminen kantaa mukanaan kuten Perseus Medusan irtileikattua päätä. Minulle vakava sairastuminen on tuo kriisi ja kannan sen synnyttämiä arpia lopun elämääni. Toivon, että arvet voi nähdä myös voimavarana - olen kohdannut yhden hirviön enkä pelkää kohdata uusia. Kirjoittaminen kuoleman uhmaamisena Kirjoittamista voi pitää myös kuolemaa uhmaavana tekona. Kirjoitus ja erityisesti omaelämänkerrallinen kirjoittaminen voisivat toimia kuoleman vastavoimina tai ainakin apuna kuolevaisuutemme hyväksymisessä, sanoo tutkija Tuija Saresma. Kuten nauru, toimivat sanat uhman luontevina välikappaleina. Puhu tai kuole. Niin kauan kuin puhut, vältät kuoleman. Lainaus on Paul Austerin teoksesta Yksinäisyyden Kirjailija Niina Repo toimii luennoitsijana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen tilaisuuksissa ja tukee omien rintasyöpäkokemustensa kautta potilastovereitaan. äärellä (Auster 2005). Miksi kirjoittaminen ja tarinankertominen on niin merkittävää oman kuolevaisuutensa kohdanneelle? Miksi jotkut sairastuneet alkavat puhua vakavasta sairaudestaan ja jatkavat siitä puhumista vaikkapa lehdissä? Miksi niin monet kirjoittavat kokemuksistaan kirjoja? Kuolemassa ihminen menettää vallan ja kontrollin. Mutta hän, joka puhuu ja kertoo, on vielä elossa ja pitää ohjaksia. Elän, olen olemassa ja mitätöin kuolemaa puhumalla ja kertomalla itsestäni ja elämästäni tarinoita. Joskus kerron niitä vain itselleni, päiväkirjalle, joskus jaan ne toisten kanssa. Eikä pelkästään kertominen vaan myös lukeminen voi toimia voimauttavana. Muiden tarinoita äärellä muistaa, ettei ole hankaluuksineen yksin, se ainoa. Ettei ole ainoa joka etsii keinoja vaikeiden asioiden käsittelyyn vaan monet ihmiset tekevät samaa ja ovat tehneet aina. Se että ei ole yksin, helpottaa. Ajattelen taideterapioita kokonaisvaltaisena tapana käsitellä ja purkaa vaikeita kokemuksia ja luoda uutta. Kulttuuri ja taide yleisemminkin, ilman varsinaista terapia sanaa, toimii samoin: rentouttaa, tuo uusia ajatuksia ja näkökulmia, helpotusta ja tekemistä. Sanat ja kuvat ovat sairastuneen voimakkaita ystäviä. Teksti: Kuva: Niina Repo Roni Lehti Artikkelissa käytetty kirjallisuus: AUSTER, PAUL (2005) Yksinäisyyden äärellä. Helsinki: Tammi KARVINEN, VESA (2005) Naurua peloille. Jyväskylä: Leikkimieli Ky. LAHTINEN, RAUNO (2006) Saippuaa! Puhtauden ja kauneuden historiaa mainoksissa. Jyväskylä: Atena. REPO, NIINA (2008) Arpi. Porvoo. WSOY SARESMA, TUIJA (2007) Omaelämäkerran rajapinnoilla, kuolema ja kirjoitus. Jyväskylän yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia. Monipuolinen ja muodinmukainen P E R UUKKILIIKE Laadukkaat monofilament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen Eerikinkatu 9 B Turku Puh Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku puh Kaupunki-toimipiste Itsenäisyydenaukio 2 / valtion virastotalo, Turku - veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista TÄLLÄ ILMOITUSKUPONGILLA MAALIS-HUHTIKUUN TARJOUS ILMAINEN HOITOKERTA 10-KERRAN HOITOSARJAN ALOITTANEILLE. Esko Hirvinenfysioterapeutti Esko Hirvinen fysioterapeutti Juha Karppanen fysioterapeutti esko.hirvinen@turunkuntokolmio.com Juha Karppanen Pasi Vesa kuntohoitaja fysioterapeutti juha.karppanen@turunkuntokolmio.com 21

23 N:o Viisi vuotta elämää allogeenisen siirron jälkeen Turkulainen Eliisa Riihimäki on tehnyt diilin Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Jos Tyksiin tulee vertaistukea kaipaava allogeeninen kantasolusiirtopotilas, sairaala ottaa yhteyttä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen vapaaehtoistyöntekijöiden yhteyshenkilöön, joka ottaa yhteyttä tukihenkilö Eliisa Riihimäkeen. Hän on selättänyt lahjasolujen avulla akuutin lymfaattisen leukemian ja uskoo voivansa oman kokemuksen kautta helpottaa kohtalotoverin oloa. Eväitä vertaistukeen Eliisa Riihimäki haki hiljattain Tampereelta, Suomen Syöpäpotilaiden kurssilta. - Hieno kurssi, Eliisa kiteyttää. Asiansa osaavien ammattilaisten johdolla paneuduttiin ennen kaikkea ihmisen luottamukselliseen kohtaamiseen. Kukaan ei voi tietää, ilmaantuuko Eliisan tuoreille ihmissuhdetaidoille käyttöä. Kantasoluja ei siirrellä ihmisestä toiseen joka päivä. Hoitomuoto on sitä paitsi suhteellisen nuori tulokas lääketieteen historiassa: Suomessa siirtoja on tehty 30 vuotta, niistä Turussa noin 330, koko maassa yhteensä noin Varsinaissuomalaiset siirtopotilaat hoidetaan Turussa, muualta Suomesta tulevat Helsingissä. Eliisa on heittänyt romukoppaan aiemmat epäilynsä, onko hänestä ylipäätään tukihenkilöksi. - Tampereella tulin joskus pohtineeksi, mahdanko olla oikeanlainen tyyppi tähän hommaan. En oikein osaa mennä ihmistä ihan liki saati surkutella että voi voi miten sinulle on käynyt. Pikemminkin haluan luoda uskoa ja varmuutta. - Vähitellen aloin tuumia, että jokainen on omanlaisensa ja panee peliin ainutlaatuisen persoonallisuutensa. Ei siitä hyvää seuraa, jos yrittää muuttaa itseään; falskius paljastuu ennen pitkää. Vertaistuen vuodet ovat osoittaneet, että joukkoon tosiaan mahtuu monen sorttisia persoonia ja että useimmiten kemiat kohtaavat hyvällä tavalla. Ihania ihmisiä ja tassuterapeutti Ainakin yksi lyömätön valtti tulevalla vertaistukihenkilöllämme on: oma elämä on kunnossa. Vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaisen sairausloman jälkeen Eliisa käy taas työssä ja elää muutenkin täyttä elämää. Hänestä on tärkeää, ettei sairauteen jää rypemään vaan jatkaa eteenpäin. Elisan ohjelmaan kuuluvat yhä hoitopyrähdykset Helsinkiin, sillä elimistön hylkimisreaktiot kroonistuivat. Yleensähän solunsiirtojen jälkeen hylkimisenestolääkitys loppuu aikanaan, kun taas elinsiirteen saanut joutuu käyttämään estolääkkeitä lopun ikäänsä. Vuoden 2005 lopulla ensimmäiset vihjeensä antanut akuutti lymfaattinen leukemia ei ole missään vaiheessa onnistunut tyystin nujertamaan Eliisaa. Hoidot sujuivat ilman ylimääräisiä riesoja. Pelätyiltä infektioiltakin säästyttiin. - Ehkä kotona on lempeämpiä pöpöjä, Eliisa naurahtaa. Turkulaisena hän sai nimittäin sairastaa enimmät ajat kotona. Tyksiin veivät vain pakolliset kuviot. - Välttyi laitostumiselta, pysyi paremmin arjessa kiinni, pystyi pitämään silmällä murkkutyttöä, Elisa jatkaa kotoisten etujen listaa. Kaiken kruunuksi Eliisaa ovat koko ajan pitäneet pinnalla ihanat ihmiset - mies, tytär, ystävät,sukulaiset, tyokaverit ja sairaalahenkilökunta. Ehtipä Eliisa pariin otteeseen purkaa sydäntään vertaistukihenkilöllekin. Tukirenkaan uusin lenkki on maanmainio tassuterapeutti, tiibetinspanieli Lulu. Ymmärrätkö mikä tarjous? Eivät Eliisan ja mahdollisen vertaistuen saajan sessiot toki pelkistä aurinkotarinoista koostu. Elisankin matkan varrelle on mahtunut isoja ja pieniä murheita rumista peruukeista väsymykseen, uniongelmiin, mielialan heittelyihin. Eikä akuutti lymfaattinen leukemia itsessäänkään ole leikin asia Kun ärhäkkä sairaus diagnosoitiin, hoidot aloitettiin saman tien. Ilman kantasolusiirtoa Eliisan selviytymismahdollisuudet olisivat kieppuneet kymmenen, kahdenkymmenen prosentin tietämissä. - Emmin kuitenkin tovin siirtoon suostumista, Eliisa tunnustaa. - Silmäni avautuivat Tyksissä, missä itkin ja epäilin siirtoon menoa.nuori potilastoveri sanoi että ymmärrätkö mikä mahdollisuus sinulle tarjotaan parantua pysyvästi.hän itse oli odottanut uusia soluja löytyväksi jo pitkään. Kun vielä sai lääkärikseen akuutin leukemian gurun,dosentti Kari Remeksen, Eliisa tiesi olevansa parhaassa mahdollisessa hoidossa. H-hetken aikanaan koittaessa - eristyksen, kokovartalosädetyksen ja muiden valmistelujen jälkeen - toimenpide ei vaikuttanut juuri verensiirtoa kummemmalta. Mutta läpinäkyvästä pussista valui Eliisa Riihimäen luuytimeen tuntemattoman saksalaismiehen korvaamaton lahja. - Niin että kyllä vuonna muutakin merkittävää tapahtui kuin Lordin voitto, Eliisa veistelee. Jos itse siirtotapahtuma oli perin arkinen, kantasolujen nouto muistutti kelpo jännitystarinaa. - Kun Saksan päässä oli valmista, lääkäri lähti täältä heti matkaan. Hän odotti soluja sikäläisen sairaalan lukitussa huoneessa ja kiidätti sitten kantamuksensa lentokoneeseen kaikkien turvapisteiden ohi, Eliisa kuvailee. Teksti: Marja Myllyluoma Kuva: Minna Vaininen PROTEESI- ASIAKAS Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun Liivien ja Rantamuodin Ykköspaikka Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 Turku HAUTAUSTOIMISTO Linnankatu 9 Turku Kuljetuspalvelumme päivystää ympäri vuorokauden Täydellistä hautauspalvelua yli 100 v. Eliisa Riihimäki on heittänyt romukoppaan aiemmat epäilynsä, onko hänestä ylipäätään tukihenkilöksi: Vähitellen aloin tuumia, että jokainen on omanlaisensa ja panee peliin ainutlaatuisen persoonallisuutensa. Ei siitä hyvää seuraa, jos yrittää muuttaa itseään; falskius paljastuu ennen pitkää. KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh , fax viktor.elo.oy@pp.inet.fi OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN.