LehtiÖ. Vaasan kieltenopiskelijoiden ainejärjestölehti

Transkriptio

1 LehtiÖ Vaasan kieltenopiskelijoiden ainejärjestölehti Syksy 2004

2 Pääkirjoitus Puurtamista ja piristystä Läksyt ja luennot kuuluvat humanistin arkeen. Kieltenopiskelu vaatii keskittymistä ja vaivannäköä ja kieltenopiskelijan olisikin järkevää liittää luonteeseensa hyveellisen humanistin peruspiirteitä eli sinnikkyyttä, viitseliäisyyttä, pikkutarkkuutta ja tarmokkuutta. Läsnäolovelvoite tuntuu välillä ahdistavalta kontrollilta ja luentojen anti naurettavan köyhältä, mutta luennoitsijan kalvoja vihkoonsa kopioitaessa täytyy vain luottaa, että ärtymys vielä jonain päivänä vaihtuu autuuteen, kun maisterinpalkka juoksee ja olo on ihanan älyllinen. Tässä vaiheessa protestoiminen ei auta vaan nyt on vain kiltisti väsättävä kotiläksyjä ja uskottava, että sitten joskus gradua väsätessä muistelee haikeana helppoja aikoja ja tajuaa, että välillä järjettömältäkin tuntuvassa luentosarjassa oli jotain hyödyllistä annettavaa. Verhoutukaamme siis villapaitoihimme ja omaksukaamme kaiken hyväksyvä ihaileva humanistin katse. Kaltaistensa joukossa kyllä selviää. Valintoja voi kuitenkin tehdä. Humanistin todellisen, aktiivisen ja sosiaalisen puolen saa esiin, kun lähtee mukaan esimerkiksi ainejärjestötoimintaan. Yhdessä toimiminen virkistää mieltä, kasvattaa yhteenkuuluvuuden tunnetta yhä itsenäisemmäksi muuttuvassa opiskelemisessa ja on virkistävä vaihtoehto. Övertäjät ry sai uuden hallituksen, jonka luotsaamaan toimintaan on jokainen kieltenopiskelija tervetullut. Toimijoita tarvitaan aina ja jos sitoutumiskammo estää hommiin lupautumisen, voi tapahtumiin tulla aivan basic-osallistujanakin. Kuluneen syksyn tapahtumat kiinnostivat ö-kansaa. Aloitimme syksyn komeasti tutustumisillalla heti fuksien ensimmäisenä koulupäivänä, ja syksyn aikana on koettu niin sitsit, Kääntäjien iltama, drinkkikurssi kuin haalarietkotkin. Upean PJBR:n myötä övertäjä saakin kohta lähteä hyvin ansaitulle joululomalle. Kannattaa sitä ennen vielä käydä vilkaisemassa övertäjien uusitut kotisivut: Rauhaisaa joulunaikaa ja rattoisaa uutta vuotta toivotellen, Hanna-Mari 2

3 Linda Lindquist Ö-Luola Fabriikin kolmannen kerroksen uumenista, samalta käytävältä Buffetin kanssa, löytyy mielenkiintoinen huone, jonka jakavat sulassa sovussa Comedia, Övertäjät, Giga ja Hallarit. Väliseinien avulla looseiksi jaetun huoneen yhden loosin seinässä koreilee suunnistusta helpottava lappu: Täällä asuvat Övertäjät. Eli tervetuloa Luolaan! Luola on kaikkien kieltenlukijoiden oma pesäpaikka, jossa voit: viettää aikaa ja vaikka nukkua päiväunet rauhassa sohvalla keittää itsellesi kupposen kahvia käyttää mikroa hakea tenttiarkistosta apua tuleviin tentteihin päivystysaikana kysyä päivystäjältä mitä mieleen juolahtaa ja hoitaa erilaisia ajankohtaisia Ö-asioita lukea Kielikelloa, Aku Ankkoja ja vanhoja Lehtiöitä sekä muiden ainejärjestöjen lehtiä tuntea olosi aina tervetulleeksi, sillä Luolan ovet ovat aina avoinna kaikille! 3

4 Tiina Salonen Kääntäjät esittäytyivät Övertäjille Kääntäjäpäivänä Övertäjät Ry järjesti 11. marraskuuta auditorio Nississä parituntisen kääntäjien esittäytymistilaisuuden. Paikalla oli kääntäjiä ja tulkkeja puhumassa työstään, ja myös Käännöspalvelun toimintaa esiteltiin paikalle saapuneille kuulijoille. Tarja Sirén ja Annica Törmä työskentelevät freelance-kääntäjinä FST:llä. Molemmat ovat Vaasan yliopiston kasvatteja: Tarja Sirén on opiskellut pääaineenaan ruotsia ja Annica Törmä suomea. Sirén ja Törmä valottivat kuulijoita TV-kääntäjän työstä. Molemmat kehottivat tulevia kääntäjiä harrastamaan paljon ja hankkimaan kaikenlaisia kokemuksia, sillä niistä on aina hyötyä kääntäjälle. Haastavuutta työhön tuovat tiukat aikataulut tunnin ohjelman kääntämiseen on aikaa 5 päivää ja tekstityksen rajallinen tila, jonka takia tekstiä on tiivistettävä ja pitkille sanoille keksittävä lyhyempiä vastineita. Kääntäjät ovat myös eräänlaisia kielenhuoltajia, ja onkin tärkeää, että he käyttävät hyvää ja korrektia kieltä. Pohjoismaisten kielten laitoksen lehtori Heidi Nyblom on myös kääntäjä, tulkki, tutkija ja Melbournen yliopiston tutkimusassistentti. Hän painotti suhteiden merkitystä kääntäjälle ja kehotti hankkimaan työkokemusta jo opiskeluaikana, liittymään Käännöspalveluun ja ottamaan yhteyttä eri käännöstoimistoihin. Kääntäjän työn käytännön asioista Nyblom mainitsi muun muassa hinnoittelun, johon löytyy osviittaa käännöstoimistojen www-sivuilta. Lisäksi hän muistutti, että vastaanotettu toimeksianto on hoidettava kunnolla ja aikataulun mukaisesti, sillä tyytyväinen toimeksiantaja on parasta mahdollista mainosta kääntäjälle. Käännöspalvelu on mainio väylä hankkia työkokemusta ja suhteita jo opiskeluaikana. Sen kautta opiskelija voi saada käännös- ja oikolukutoimeksiantoja tai opettajan sijaisuuksia. Samalla pääsee hiomaan neuvottelutaitojaan ja oppii hoitamaan kääntäjän työhön liittyviä käytännön asioita kuten sopimusten ja laskujen tekemistä. Käännöspalveluun liittymiseksi vaaditaan kielipääaine, 100 opintoviikkoa, pakolliset käännöskurssit pääaineessa ja Övertäjien jäsenyys. Yhteyshenkilöinä toimivat Laura Posti ja Katri Karjalainen, joihin Käännöspalvelusta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä. Lisätietoja: (tietoja palkoista (sopimusmalleja) (käännöstoimistoja) (Övertäjien Käännöspalvelu) 4

5 Toastit parhaansa mukaan laulattavat juhlakansaa Suvi Lehtipää ÖVERTÄJIEN COME BACK SITSIT syksy 2004 Huikean suosion saaneet Övertäjien COMEBACK-SITSEJÄ juhlittiin Cella Novassa. Liput tähän loistavaan tapahtumaan menivät kuin kuumille kiville ja osanottajamäärä oli tällä kertaa tavallista suurempi. Tapahtumamme oli nimittäin loppuunmyyty! Fuksit olivat lähteneet joukolla mukaan ja vastapainoksi juhlaväen joukossa oli myös hieman kokeneempiakin sitsi-kävijöitä mm. Vaasan yliopiston ylioppilaskunnan hallitus oli loistavasti edustettuna puheenjohtajaa myöten. Ahkera ja kaunis henkilökuntamme viihdevastaava Linda Lindqvistin johdolla huolehti hienosti tarjoilusta. Syötävää ja juotavaa oli mahan täydeltä. Toasteina toimivat Övertäjien tuore puheenjohtaja, säteilevä Henna Hyvönen ja Övertäjien syksyn 2004 PR-nakki Suvi Lehtipää. Illan yllätysesiintyjänä nähtiin Comeback teeman mukaisesti ELVIS. Suuri kiitos Elvikselle tästä huikeasta spektaakkelista! Myös muut esitykset illan mittaan olivat kerrassaan upeita! Pöydälle huudettiin ihmisiä sankoin joukoin. Elvis is back! 5

6 Linda Lindqvist Miten minä voin vaikuttaa? Olet tullut Vaasaan opiskelemaan, mutta mitä kummaa? Opintojen ohella omituinen ilmiö nostaa päätään: sen lisäksi että haluat opiskella, haluatkin yhtäkkiä tehdä kaikkea muiden hyväksi. Vaikket olisi koskaan aikasemmin ollut kiinnostunut yhteisistä asioista, ajaa sinua yhtäkkiä hillitön hinku päästä puuhailemaan yhtä sun toista ja vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Mitä merkillistä tämä tarkoittaa? Pelko pois, olet vain löytänyt sisälläsi asuvan aktiivin! Tiimitoiminta on hyvä alku Miten siis toimit? Ensimmäisenä sinun tulee hakeutua kaltaistesi joukkoon. Ylioppilaskunnan hallitus, valiokunnat, ainejärjestöt ja kerhot toimivat kaikki aktiivien voimin ja uudet ihmiset ovat kaikkialle enemmänkin kuin tervetulleita. Oma ainejärjestö tarjoaa yleensä helpoimman ja turvallisimman tavan tutkailla millaisesta vaikuttamises-ta itse on eniten kiinnostunut. Jos kylmiltään Övertäjien hallitukseen hyppääminen tuntuu pelottavalle, voi aluksi tutustua toimintaan vaikkapa tulemalla mukaan tiimiin. Övertäjillä on tällä hetkellä kaksi tiimiä: tiedottajan apuna häärivä tiedotustiimi ja viihde-vastaavan nakitettavana oleva viihdetiimi. Näissä molemmissa pääset puuhailemaan jotain konkreettista ja tutustut takuuvarmasti uusiin ihmisiin. Aktiivisuus ei ole pelkkää ryppyotsaista puurtamista, kuten kuvasta näkyy... 6

7 Hallituspamppu Minäkö? Jos taas hyppäys suoraan isompiin kuvioihin tuntuu sinulle parhaalle vaihtoehdolle, on hallitus sinulle juuri sopiva opiskelun oheispuuha. Vaikka hallituksessa toimiminen saattaakin kuulostaa uhkaavan suurelle ja mieletöntä vastuuta vaativalle hommalle, ei se oikeasti ole niin vakavaa ja tiukkapipoista hommaa. Välillä tietysti kalenteri pursuaa kokouksia ja muita hoidettavia tilaisuuksia, mutta mikä onkaan sen mukavampaa, kuin nähdä ihmisten osallistuvan järjestettyihin tapahtumiin ja innostuvan uusista asioista! Jos hallituksen tehtävät tuntuvat kuitenkin vielä hieman epäselville, kurkista Övertäjien nettisivuilta Ö-hallituslinkin alta kunkin hallituspaikan kuvaukset ja bongaa sen jälkeen itsellesi sopivin pesti. Vaikuttamista koko yliopiston tasolla Mikäli innostusta vielä ainejärjestöaktiivina toimimisen lisäksi riittää, kannattaa katseet suunnata seuraavaksi ylioppilaskunnan suuntaan. Ylioppilaskunnan hallituksen jäsenet luotsaavat erilaisia valiokuntia, kuten kulttuuri- ja liikuntavaliokunta, kv-valiokunta ja tiedotusvaliokunta, joihin tarvitaan aina innokkaita aktiiveja. Lisätietoa eri valiokunnista ja niiden toiminnasta löydät Vyyn kotisivuilta. Ja ei myöskään sovi unohtaa keväällä alkavaa tuutorihakua. Olisiko uusien fuksien luotsaaminen mahdollisesti sinun juttusi? Yksi on kuitenkin varmaa: yliopistossa ei aktiivilta koskaan lopu hommat kesken, joten seuraa rohkeasti sisäistä paloasi ja opiskeluaikasi on taatusti muutamaa kokemusta rikkaampi ja CV:si monta sivua pitkä! 7

8 Henna Hyvönen Övertäjät ovat tänäkin vuonna saaneet uuden hallituksen, ensi vuonna voi olla jo sinun vuorosi! Tulevana vuonna ainejärjestöämme luotsaavat: Puheenjohtaja: Suvi Lehtipää (kevätkauden hoitaa vpj) Sihteeri: Päivi Hakala Tiedottaja: Linda Lindqvist Rahastonhoitaja: Juuso Jylhä Viihdevastaava: Anne Metsola Vpj: Linda Lindqvist Tahdon kiittää omaa pientä suloista hallitustani tästä tapahtumarikkaasta puolesta vuodesta! Ilman teitä ja ilman Övertäjiä olisin kuollut tylsyyteen kämpässäni and would be half eaten by Alsatians... Kiitokset myös aktiiveille Suvi Lehtipäälle, joka oli korvaamaton apu kiireisen syyskuun aikana, sekä Tiina Saloselle, joka on AINA KAIKKIALLA mukana. Ennenkaikkea tahdon kiittää kaikkia övertäjiä, jotka ovat käyneet mukana tapahtumissa. Muistakaa, että Övertäjät ja Övertäjien järjestämät tapahtumat ovat teitä varten!! Kiitos. - soon-to-be-ex-pj Henna Hyvönen- 8

9 Elina Hed MUMMO Enon kännykkä soi. Täti se siellä soittaa. Kuuteen mennessä pitäisi olla Kuhalankujalla; ruoka on silloin valmista. Mummo lepäilee hiljaisena vanhainkodin vuoteellaan. Äkkiä hän haluaa vaihtaa muutaman sanan tädin kanssa. Sanaakaan sanomatta eno antaa puhelimensa mummon korvan juureen. Juu, Elina se laitto moottoritien mutkat suoriksi ja tuli tänne mua kattoon. Niin nätin ruusunki toi. Juu, kyllä ne kuurelta siel on. Hei ny si. Jatkamme äitienpäiväkahvien juontia ja kakun syömistä. Mummon huoneen verhot ovat pirteän keltaiset, oikein kauniit, vaikka eivät ne hänen olekaan. Ikkunalaudalla on tilaa niin enon tuomalle ruukkuruusulle kuin muidenkin sukulaisten tuomille kukille. Ihan viihtyisältä mummon huone näyttää; vanhainkoti on tehnyt parhaansa, jotta tunnelma olisi kotoinen. Silti se ei ole sama asia, kuin mummolassa käynti. Sinne kokoontui koko suku. Nyt täytyy kunkin käydä vuorollaan mummon pienessä huoneessa vierailulla. Kello lähenee kuutta. On aika lähteä syömään. Mummo jää vuoteeseensa lepäämään. Äiti pääsi sairaanhoitajakouluun, kun olin koululainen. Tuosta ajasta hän huolehti minusta vuoden päivät äidin opiskellessa viikot Tampereella. Minun oli ikävä äitiä, mutta kuluihan se aika mummonkin kanssa. Tein kiltisti läksyt; mummo tarkasti välillä, oliko kynäni tarpeeksi terävä. Koululaisen velvollisuuksien suorittamisen jälkeen oli aika leikkiä ja katsella televisiota. Välillä luonani vieraili luokkakaverini, joskus taas leikin hänen luonaan. Leikkiä piti hillitysti ja nukkumaan meno oli tarkkaa. Mummo osoittautui niin erilaiseksi kuin äiti. Hermostunut ja tiukka ilme kasvoillaan vähintään kolmesti päivässä. Nauroi mummo joskus, mutta ei kovinkaan usein. Minun vilkkauttani hänen oli vaikea ymmärtää ja aina en jaksanut olla kiltti tyttö. Toruja sain kuulla silloin tällöin, välillä minulle huudettiin. Se sai minut vain riehaantumaan lisää. Huomionhakuinen osasin olla. Vuodet vierähtivät jonnekin. Huomasin olevani peruskoulun viimeisellä luokalla. Äiti kertoi, että mummo oli sairas. Hänellä oli todettu Parkinsonin tauti; se ei paranisi, vaikka lääkkeet auttoivatkin. En halunnut ajatella asiaa. Olinhan hiljattain päässyt mummon kanssa läheisempiin väleihin. Yritin olla kiinnittämättä huomiota hänen hermostuneisuuteensa ja mielialojensa ailahteluun, vaikka itsehillintä teettikin töitä. Silloinkin, kun mummo hermostui kamalasti jostakin asiasta rippijuhlissani ja järjesti itkukohtauksen. Aika kului ja havahduin siihen, että lukio loppui. Oli lakkiaisten aika. Kaikki meni hyvin, paitsi mummon mielestä, mitä tuli järjestelyihin. Hän oli joutunut odottamaan meitä liian kauan. Koululla ja kaupungilla ei olisi saanut viipyä pitkään. Hän on sairas, vanha ja väsynyt ihminen. Oli jälleen hermokohtauksen paikka. Minua suorastaan ärsytti, mutta hillitsin itseni. Reilu vuosi ylioppilaaksi pääsyn jälkeen päätin ottaa etäisyyttä kaikesta. Mummon säryt, kivut ja pahoinvoinnit saisivat jäädä Suomeen puoleksi vuodeksi. Olin suunnitellut lähteväni au pairiksi Irlantiin ja suunnitelmani toteutui löydettyäni perheen. Koin ennen lähtöäni suuren yllätyksen: mummo otti asian erittäin rauhallisesti ja toivotti kaikkea hyvää. Olin kuin halolla lyöty. Puoli vuotta vihreällä saarella kului kuin siivillä pientä tyttöä hoidellen ja uuteen kulttuuriin tutustuen. Yhteistyöni perheen kanssa sujui. Suomessa en ehtinyt käydä, 9

10 mutta pidin yhteyttä ystäviini ja sukulaisiini, mummoon myös. Soittelimme muutaman kerran ja lähettelimme kortteja. Irlannin aika auttoi minua ajattelemaan mummoa. Hän syntyi nuorimpana kahdeksanlapsiseen perheeseen ja vietti paljon aikaansa yksin. Ikäero hänen ja ennen häntä syntyneen sisaren välillä oli kymmenen vuotta, ja vanhemmatkin olivat iältään reilusti yli neljäkymmentä, kun mummo syntyi. Hänen on täytynyt tuntea epävarmuutta ja menettämisen pelkoa jo lapsuudestaan lähtien. On jälleen äitienpäivä ja ilma on erittäin lämmin vuodenaikaan nähden. Aurinko paistaa niin että niskaa kuumottaa. Käyn nopeasti ostamassa linja-autoasemalta mummolle ruusun. Näen punaisen auton ajavan parkkipaikalle. Tätini avaa auton oven ja hyppään sisään. Hän huomaa parkkeeranneensa vaikeaan paikkaan. Kirosanat lentävät. Pääsemme lopulta lähtemään. Mummo istuu tädin vieressä laihtuneena ja väsyneenä, kuitenkin levollinen ilme kasvoillaan. Matka kohti mummolle pari viikkoa sitten ostelulle pikkumökille taittuu ripeästi. Mietin jo tulevaa kesää ja mökin kunnostamistalkoita. Mummokin hymyilee pitkästä aikaa hieman; häntäkin mietityttää. Minkähän värinen maali mökkiin parhaiten sopisi? 10