Perhe elämään -projekti ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhe elämään -projekti (2006 2010)"

Transkriptio

1 Perhe elämään -projekti ( ) Loppuraportti Kalliolan setlementti, kehittämisyksikkö 2010 Kirsi-Marja Iskandar Tuula Immonen

2 2 SISÄLLYS Johdanto Projektin tausta ja tarve Projektin organisointi Projektin arvot, tavoitteet ja kohderyhmät Projektin toteutus Vuosi Vuosi Menetelmäkoulutukset Seminaarit ja tiedon jakaminen Vanhempainopas Vuosi Perheiden kohtaamispaikan perustaminen Vuosi Projektin tuloksellisuuden arviointi Tulokset ja tuotokset Toteutusprosessi ja tavoitteiden saavuttaminen Asiakkaiden palautteet Beardsleen perheinterventiomalli päihdetyössä Lähteet Liite... 29

3 3 Johdanto Kalliolan setlementin kehittämisyksikössä toteutetun ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Päihdeperhekeskus -projektin ( ) tarkoituksena oli ehkäistä päihteiden käytön aiheuttamia haittoja perheissä ja kehittää uusia yhteistyöverkostoja ja tukimuotoja, jotka huomioivat eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet. Heti projektin käynnistyttyä sen nimi muutettiin Perhe elämään -projektiksi päihdeperhe-käsitteen stigmatisoivan luonteen vuoksi. Tätä nimeä käytetään myös loppuraportissa. Projektin käynnistämisen taustalla oli alkoholiveron alentamista seurannut alkoholin kulutuksen ja siihen liittyvä päihdeongelmien kasvu. Tiedettiin myös, että yksilötyöhön suuntautuneessa päihdehuoltojärjestelmässä perhe saa vähän tai ei lainkaan huomiota. Erityisen tärkeää oli kehittää päihdetyöhön toimintamalleja, joissa lapsi nähdään vuorovaikutuksen aktiivisena osapuolena. Menetelmiä lapset huomioivaan työhön oli kehitetty mielenterveystyön puolella Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) 1 Toimiva lapsi & perhe - ohjelmassa. Projektissa sovellettiin näitä menetelmiä (Beardsleen perheinterventio ja Lapset puheeksi) ja kokeiltiin samalla niiden toimivuutta työskenneltäessä perheiden kanssa, joissa vanhemmalla (vanhemmilla) on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Asiakkaiden ja työntekijöiden palautteet ja kokemukset menetelmien käytöstä olivat hyviä, mutta niiden käyttöä on harkittava tilanteen mukaan. Craft-menetelmää käyttäen voitiin puolestaan auttaa päihdeongelmaisten läheisiä. Myös vertaistukiryhmiä käynnistyi toiminnan aikana. Projektin tavoitteena ollut perhekeskuksen kehittäminen jäi kesken, sillä sen sisältö hahmottui toteutusprosessin myötä ja konkretisoitui vasta projektin loppuvaiheessa. Alkuperäinen ajatus hoitoon läheisesti kytkeytyvästä perhetyön paikasta ei projektissa saatujen kokemusten perusteella ollut vastaus perheiden tarpeisiin saada helposti lähestyttävää tukea (ammattilaisilta ja vertaisilta) arjessa selviytymisen avuksi. Perhekeskus nimettiin uudelleen perheiden kohtaamispaikaksi ja sen toimintasisältöjä konkretisoitiin keskusteluissa, joita käytiin kohtaamispaikan mahdollisten 1 Stakes ja Kansanterveyslaitos yhdistettiin lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (Thl). Tekstissä käytetään kulloisenakin ajankohtana voimassa ollutta nimitystä.

4 4 toteuttajakumppaneiden kanssa. Keskustelujen tuloksena todettiin, ettei loppuvaiheessa olevan projektin puitteissa ollut mahdollista tehdä niin suurta suunnanmuutosta kuin kohtaamispaikan toteutus olisi edellyttänyt. Ylitettiin alkuperäisen suunnitelman rajat eikä ollut ajallisia eikä työntekijäresursseja uudenlaisen toiminnan käynnistämiseen. Kohtaamispaikkakokeilua tehtiin pienimuotoisesti ja haettiin uudelle toiminnalle rahoitusta, jota ei kuitenkaan saatu. Kohtaamispaikka-ajatusta ei tämän perusteella pitäisi lopullisesti haudata, vaan etsiä sille jatkossakin toteuttamismahdollisuuksia. Supistuvien päihdepalveluiden tilanteessa tarve korostuu entisestään. Loppuraportissa kuvataan Perhe elämään -hankkeen toteutusta, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa tehtyä yhteistyötä sekä arvioidaan projektin tuloksellisuutta.

5 5 1. Projektin tausta ja tarve Perhe elämään -projektin taustalla oli vuonna 2004 tehty alkoholiveron laskeminen ja sitä seurannut alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu. Vuonna 2006 kokonaiskulutus oli 10,3 litraa 100 % alkoholia henkilöä kohti eli noin litran verran enemmän kuin ennen alkoholiveron laskua vuonna Sittemmin, vuonna 2008 alkoholiveroa korotettiin useaan otteeseen. Tilastoitu kulutus on laskenut jonkin verran, mutta kokonaiskulutus vuonna 2008 oli kuitenkin 10,4 litraa 100 % alkoholia henkilöä kohti (www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/paihteet/alkoholijuomienkulutus.htm). Viimeksi veroa korotettiin vuoden 2009 alulla, mutta sen ja talouslaman vaikutuksista kulutukseen ei ole vielä tietoa. Lama on yleensä vähentänyt kulutusta, mutta samanaikaisesti karsitaan myös palveluita, joten huoli perheiden ongelmien kasvusta on edelleen ajankohtainen. Keskeisin taustasyy projektin käynnistämiselle oli tieto siitä, että perhettä ja lapsia ei juurikaan huomioida yksilökeskeisesti suuntautuneessa päihdepalvelujärjestelmässä. Näin siitäkin huolimatta, että asia koskee isoa määrää ihmisiä eli tuen ja avun tarpeita on paljon. Suurkuluttajia arvioitiin ja arvioidaan edelleen olevan Juomatapa aineiston mukaan alkoholin ongelmakäyttäjillä on yhteensä noin lasta. Perheiden tuen tarpeet nostettiin esiin myös tuolloin meneillään olleessa kansallisessa alkoholiohjelmassa ( ). Projektin perusteluissa todettiin, että päihdehuollon palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan kuin osittain perheiden avuntarpeisiin, mikä näkyy myös haasteina sekä lastensuojelu- että nuorisotyössä. Tämä pitää edelleen paikkansa eikä näköpiirissä ole muutosta positiivisempaan suuntaan, laman voi pikemminkin olettaa heikentävän tilannetta. Lapsille aiheutuneet haitat perheissä, joissa on alkoholiongelmia, ovat osoittautuneet monimuotoisemmiksi kuin aiemmin oletettiin. Lasinen Lapsuus -gallupkyselyn mukaan 23% suomalaisista on kertonut vanhempien päihteidenkäytön aiheuttaneen lapsuudessa monia haittoja mm. riitoja, häpeää ja turvattomuuden tunnetta. Turvattomuutta, väkivaltaa ja erilaisia muita hyvinvoinninpuutteita tuli esiin Marita Itäpuiston (2005) tutkiessa lasten kokemuksia alkoholiongelmaisen vanhemman ( -ongelmaisten vanhempien) kanssa elämisestä. Osa oli kokenut myös jo runsaahkon alkoholinkäytön viikonloppuisin aiheuttaneen ahdistusta ja pelkoa. Monet kertoivat kaivanneensa ja jopa pyytäneensä

6 apua, mutta eivät olleet sitä saaneet, mikä kyseenalaistaa oletuksen, että alkoholiongelmaisten vanhempien lapset eivät halua puhua perheen asioista ulkopuolisille. 6 Perhe elämään -projekti käynnistettiin vastaamaan osaltaan perheiden ja lasten tuen tarpeisiin. Projektin kohderyhmänä olivat päihteidenkäytön vuoksi vaikeuksissa olevat lapsiperheet. Projektin ajateltiin voivan hyödyntää Kalliolan setlementin päihdetyössä olevaa päihde- sekä läheis- ja perhetyön osaamista samoin kuin lastensuojelutyön ja nuorisotyön alueille kertynyttä tietoa ja osaamista. Erityisenä tavoitteena oli kehittää koko perheen huomioivia menetelmiä ja saada lapsi näkyviin ja kuuluviin paremmin lastensuojelu- ja päihdetyössä. Tutkimusten mukaan lapsen mahdollisuus osallistua omien asioidensa käsittelyyn on häntä suojaava tekijä (Pekki & Tamminen 2002, 20). 2. Projektin organisointi Perhe elämään projekti oli kolmevuotinen kehittämishanke ( ), jota hallinnoi Kalliolan kehittämisyksikkö ja rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Projektin toimintaa jatkettiin vuoden 2009 ajan Ray:ltä saadun pienen lisärahoituksen, edelliseltä vuodelta siirtyneen rahoituksen ja Helsingin kaupungin avustuksen turvin. Projektin johtajana toimi kehittämisyksikön johtaja, joka vastasi taloudesta yhteistyössä Kalliolan setlementin taloustoimiston kanssa ja osallistui projektin toteutukseen. Projektissa toimi kaksi palkattua projektityöntekijää, jotka vastasivat projektin toteutuksesta: verkosto- ja muusta yhteistyöstä, työskentelystä perheiden kanssa, tiedon keräämisestä, raportoinnista yms. Henkilöstön vaihtuvuudesta johtuen projekti toimi pitkiä aikoja yhden työntekijän varassa. Kehittämisyksikön kehittämissuunnittelija osallistui toteutukseen tehtävänsä puitteissa. Hanke toteutettiin Kalliolan setlementin eri toimialojen välisenä yhteistyönä, joten lisäresursseja saatiin sisäisten yhteistyötahojen panostuksesta sekä lisäksi ulkoisten kumppaneiden kanssa tehdystä yhteistyöstä. Toimitilat sijaitsivat Kalliolan setlementtitalossa Sturenkadulla Helsingissä. Ohjausryhmä Projektin käynnistyttyä sille perustettiin ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina Kalliolan eri toimialat. Ohjausryhmän jäseniä olivat Marjo Mutanen (Päihdetyön avo- ja jatkohoitoyksikön johtaja), Petri Oksanen (Kalliolan vastaanottokodin esimies), Jyrki

7 7 Lausvaara (Nurmijärven klinikan johtaja), Kalliolan Nuorten edustajina toimivat projektin eri vaiheissa Kirsi Mäntyniemi-Sipilä (nuorisotyön johtaja), Mari Uusitalo-Herttua sekä Milla Holmberg. Kalliolan kehittämisyksiköstä ohjausryhmään kuuluivat projektityöntekijät Kirsi- Marja Iskandar ja Maaret Parviainen 09/08-02/09, Tuula Immonen lähtien (kehittämissuunnittelija) ja Matti Rajamäki (johtaja). Ohjausryhmän tehtäviksi määriteltiin tiedotus, projektin linjaaminen, asiantuntijuuden, tuen sekä käytännön ideointiavun tarjoaminen, seuranta sekä apu kehittämistyöhön ja mallintamiseen. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä oli hankkeen tulosten arviointi. Projektin ohjausryhmä kokoontui noin kolmen kuukauden välein. Yhteistyöverkostot Perhe elämään -projektin yhteistyötahoja olivat: mm. Stakesin / Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Toimiva lapsi & perhe -toiminta, Myllyhoitoyhdistyksen Läheismylly - hanke, Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämishanke, Helsingin kaupungin eteläinen perhekeskus, A-klinikkasäätiön Lasinen Lapsuus -toiminta, Kalliolan omat päihdehoitoyksiköt, Kalliolan lastensuojeluyksiköt, Kalliolan Nuoret, Päihdejärjestöjen perhe- ja läheistyön verkosto (PäLäKe). Perheinterventioissa projektityöntekijän työparina toimi Nurmijärven klinikan perheterapeutti Aino Koskiluoma. Mainittujen tahojen kanssa on tehty monipuolista yhteistyötä, mm. jaettu tietoa ja kokemuksia projektin työmenetelmistä sekä suunniteltu yhteisiä seminaareja, kehittämispäiviä ja koulutustilaisuuksia lapsi- ja perhelähtöisen näkökulman vahvistamiseksi. 3. Projektin arvot, tavoitteet ja kohderyhmät Projektin toiminnan perustana olivat setlementtiarvot, jotka Kalliolassa on määritetty seuraavasti: erilaisuuden hyväksyminen luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia tasa-arvoisuus yksilön oikeuksien kunnioittaminen.

8 8 Projektin tarkoitukseksi määritettiin päihteiden käytön aiheuttamien haittojen ehkäiseminen perheissä sekä eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet huomioivien uusien yhteistyöverkostojen ja tukimuotojen kehittäminen. Verkostomaisen työskentelyn kehittäminen nähtiin tärkeäksi, koska perheiden huomioiminen ja ongelmien ehkäisy vaati yksilön hoidossa tarvittavan asiantuntemuksen lisäksi myös muuta ja muualla kuin päihdehoidossa olevaa osaamista, tietoa ja taitoa. Kalliolan sisäisessä kehittämisessä ajatuksena oli tuoda lapsinäkökulmaa päihdetyöhön ja päihdetyön näkökulmaa lastensuojelutyöhön. Lasten osalta oli oleellista kehittää työskentelymenetelmiä, jotta lapsi voitaisiin kohdata aktiivisena osapuolena sen sijaan, että aikuiset määrittelisivät lasten tarpeita ilman kontaktia heihin. Hankkeen konkreettiset tavoitteet olivat alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan: 1) Kehittää päihdeperhekeskusmalli, jonka avulla tuetaan päihteidenkäytön vuoksi vaikeuksissa olevia perheitä. 2) Luoda toimintamalli, jossa yhdistetään päihdetyön, lastensuojelutyön, sosiaalisen nuorisotyön ja vapaaehtoistyön osaaminen päihdeperheiden tukemisessa ja otetaan huomioon vertaistuen kehittyminen. 3) Kokeilla nykyisten hoitokäytäntöjen rinnalla uusia työtapoja, jotka huomioivat eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet erityisenä painopisteenä lasten ongelmien ennaltaehkäisy, vanhemmuus, päihdeongelmaisen lähiyhteisön tukeminen ja hoitoon motivoiminen sekä kehittää vertaistuellisia toimintamalleja. Projektin tavoitteita ei muotoiltu uudelleen projektin missään vaiheessa. Toteutuksen aikana erityisesti perhekeskusajatus selkiintyi, kehittyi sisällöllisesti ja konkretisoitui. Perhekeskuksen sijaan alettiin puhua perheiden kohtaamispaikasta ja sisällöissä korostuivat aiempaa enemmän ammatillisen ja vertaistuellisen toiminnan toisiaan täydentävä rinnakkain olo sekä kävijöiden omaehtoisten toimintojen mahdollistaminen. Käytännössä kohtaamispaikka-ajatusta ei ehditty juurikaan kokeilla. Projektin toiminta keskittyi ennen muuta uusien työtapojen kehittämiseen (tavoite 3). Toisessa tavoitteessa mainitun mallin kehittämisessä ei edistytty, sillä erilaisten osaamisten kytkeminen perheiden auttamisen tueksi alkoi konkretisoitua vasta perheiden kohtaamispaikkaa suunniteltaessa. Kalliolan yksiköiden välistä osaamisen siirtämistä tai osaamisten toisiinsa linkittämistä ei saatu työstettyä juurikaan konkretian tasolle.

9 9 Hankkeen kohderyhmänä olivat päihteiden käytön vuoksi vaikeuksissa olevat pääkaupunkiseudulla asuvat lapsiperheet. Lastensuojelutyössä oli erityisesti lisääntyvää tarvetta saada tietoa, miten työskennellä silloin, kun perheessä on päihdeongelma. Tavallisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä on vanhempien päihteiden käyttö. Uudessa lastensuojelulaissa haluttiin turvata koko perheen tarvitsemat tukitoimet ja -palvelut korostaen myös ennalta ehkäisevän lastensuojelun merkitystä. Projektin tarkoituksena oli tuottaa hyötyä niille perheille, joilla on päihteiden käytön takia vaikeuksia ja joita tavattiin Kalliolan eri yksiköissä. Menetelmäkoulutusten kautta hyötyivät Kalliolan setlementin työntekijät, jotka kohtaavat päihdeperheitä omassa työssään. Seminaarien ja verkostojen kautta tavoitettiin myös kattava joukko ammattilaisia, jotka saivat tietoa projektin käytännöistä ja projektissa tuotettu materiaali on vapaasti käytettävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -toimintaa hyödyttää se, että projektin kautta voitiin kerätä tietoa ja kokemuksia perheinterventiotyöstä päihdetyön alueella. Myllyhoitoyhdistys on hyötynyt palautteesta, jota saatiin Craft-valmennuksissa sekä asiakkailta että ammattilaisilta. Projektista on myös ollut hyötyä pääkaupunkiseudun päihde- ja lastensuojelutyöntekijöille, jotka ovat osallistuneet projektin tuottamiin seminaareihin ja joiden kanssa on tehty myös asiakasyhteistyötä. 4. Projektin toteutus 4.1. Vuosi 2006 Perhe elämään -projekti käynnistyi maaliskuussa 2006 henkilöstön, kahden projektityöntekijän rekrytoinnilla. Kevään tärkein tehtävä oli perehtyminen Kalliolan eri toimintoihin ja projektin tarvitsemien sisäisten yhteistyöverkostojen rakentamisen käynnistäminen. Kevään ja kesän aikana tarkennettiin myös projektisuunnitelmaa, suunniteltiin toteutusta ja työstettiin projektin arviointisuunnitelma. Sen mukaisesti arviointi toteutettiin itsearviointina ja sisäisenä arviointina. Prosessiarvioinnissa seurattiin hankkeen käytännön toimien ja tavoitteiden toteutumista sekä tuloksellisuutta. Arvioinnin tueksi saatiin aineistoa myös

10 10 opinnäytetöistä, joita Stadia ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät yhdessä sovituilta, projektia hyödyttäviltä aihealueilta. Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa kesäkuussa keskusteltiin Kalliolan sisäisen yhteistyön tehostamisesta ja käytännön asiakasyhteistyöstä toimijoiden kesken. Ohjausryhmä oli kiinnostunut projektisuunnitelmassa esitellystä Beardsleen perheinterventiokoulutuksesta, johon projektin työpari oli ilmoittautunut. Beardsleen menetelmiin oli perehdytty kehittämisyksikössä jo ennen projektisuunnitelman laatimista. Ne valittiin projektin menetelmälliseksi perustaksi, koska ne vastasivat hyvin projektin lapsi- ja perhekeskeistä ajattelua. Lisäksi kokemukset menetelmien käytöstä mielenterveystyössä olivat rohkaisevia. Myös läheisten tukemisen työvälineeseen Craftiin oli tutustuttu etukäteen. Ohjausryhmä katsoi, että mikäli perheintervention oli tarkoitus olla projektin ja Kalliolan toimijoiden yhteinen työmenetelmä, oli kaikkien osapuolten hallittava sen käyttö. Ryhmän mukaan yhteinen kouluttautuminen voi vahvistaa projektin tavoitteena olevaa Kalliolan toimijoiden keskinäistä yksiköiden rajat ylittävää yhteistyötä. Projektin kannalta oli tärkeää, että näin oli mahdollista luoda myös yhteistä tietopohjaa Kalliolassa tehtävän perhetyön perustaksi. Päätettiin pyytää Stakesin Toimiva lapsi & perhe -hankkeelta tarjous Kalliolan sisäisen menetelmäkoulutuksen järjestämisestä. Stakesin tarjous hyväksyttiin kesäkuun lopussa. Sen jälkeen aloitettiin osallistujien rekrytointi ja koulutuksen avausseminaarin suunnittelu. Projektin toiminnassa jouduttiin keskittymään koko loppuvuoden ajan suureksi osaksi koulutuksen toteuttamiseen ja tinkimään muusta toiminnasta toisen työntekijän tapaturmaa seuranneen pitkän, irtisanoutumiseen päättyneen sairasloman vuoksi. Yhden työntekijän lisäksi käytössä oli kehittämisyksikön johtajan työpanos sekä työntekijän tukena myös työnohjaus, jota antoi Beardsleen menetelmiin perehtynyt psykiatri, perheterapeutti Sirpa Kaakinen Stakesista. Projektityöntekijä toimi yhteyshenkilönä Stakesin ja Kalliolan sisäisten toimijoiden välillä sekä huolehti koulutuksen käytännön järjestelyistä. Koulutukseen osallistui 16 henkilöä Kalliolan eri yksiköistä, lastensuojelusta, päihdetyöstä ja sosiaalisesta nuorisotyöstä. Koulutus oli yhden lukuvuoden mittainen ja se aloitettiin 25.9 avausseminaarilla

11 11 (osallistujia 70). Koulutus jakaantui menetelmäkoulutukseen ja työmenetelmän työnohjaukseen. Koulutuksella pyrittiin vahvistamaan ennaltaehkäisevää työotetta ja rakentamaan yhteistyötä aikuisten ja lasten palvelujen välille Kalliolassa. Ensimmäiset koulutukseen liittyvät perheinterventiot päätettiin toteuttaa niin, että projektityöntekijän työparina toimii toinen, perheinterventiokoulutukseen osallistuva Kalliolan työntekijä. Beardsleen perheinterventiomenetelmä soveltui hyvin projektin toiminnan puitteisiin, sillä sen tavoitteena on vahvistaa vanhempien kanssa yhteistyössä lasta suojaavia tekijöitä ja vuorovaikutusmalleja perheessä päihdeongelmasta huolimatta (lisää projektissa käytetyistä menetelmistä liitteessä 1). Beardsleen perheinterventiokoulutuksella tuotettiin perusta projektin asiakastyölle. Tämä vahvistettiin kehittämisyksikön johtajan ja projektityöntekijän päätöksellä, jonka mukaan asiakastyö tulee noudattamaan perheintervention kulkua ja asiakastyössä tullaan käyttämään interventioon kehitettyjä lomakkeita asiakastyön ja arvioinnin tukena (mm. interventiomanuaali, lokikirja jokaisesta istunnosta, prosessikysymykset interventiotyöskentelyn tueksi sekä palautelomake työskentelyn päätteeksi). Sittemmin projektin toiseksi asiakastyön menetelmäksi vakiintuneen Craft-valmennuksen koulutuksen suunnittelu aloitettiin vuoden 2006 aikana, mutta toteuttaminen siirrettiin myöhemmäksi. Perhe elämään -projekti laajensi verkostoitumistaan liittymällä mukaan Päihdejärjestöjen Läheistyön kehittämisryhmään (PäLäKe), jossa Kalliola oli entuudestaan aktiivinen toimija. Joulukuussa pidetyssä seminaarissa hanketta esiteltiin muille PäLäKe -verkoston toimijoille. Syksyn aikana projekti aloitti yhteistyön Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämishankkeen sekä Pihlajamäen lähiöaseman aluetyöntekijän kanssa. Työntekijä toimi linkkinä alueen lastensuojelutiimiin ja Pihlajamäen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa käynnistettiin asiakasyhteistyö. Yhteistyökäytännöistä keskusteltiin myös Helsingin Diakonissalaitoksen perheen yhdistetyn hoidon yksikön kanssa (PYY). Ajatuksena oli suunnitella ja toteuttaa jälkihoidollista perheryhmätoimintaa perheille, jotka ovat vanhempien päihteiden käytön takia olleet kuntouttavassa koko perheen hoidossa. Ryhmää ei resurssien riittämättömyydestä johtuen päästy kuitenkaan käynnistämään.

12 Vuosi 2007 Alkuvuodesta projektiin palkattiin uusi työntekijä, joka aloitti Beardsleen malliin kouluttautumisen Tampereella keväällä 2007, koulutus päättyi joulukuussa. Koulutuksella varmistettiin projektissa tarvittava menetelmällinen osaaminen. Menetelmäkoulutukset Beardsleen perheinterventiokoulutus jatkui toukokuuhun saakka ja sen osana kokeiltiin työmallin toimivuutta päihdetyössä, lastensuojelutyössä ja sosiaalisessa nuorisotyössä. Käyttöön ottoa tuettiin koulutukseen osallistuneiden menetelmätyönohjauksella, josta vastasi Toimiva lapsi & perhe -menetelmien kouluttaja. Työnohjauksessa oli oleellista työntekijöiden keskinäinen vertaistuki, tietojen ja kokemusten vaihto. Menetelmäkoulutuskokonaisuudesta valmistui 11 työntekijää. Lisäksi koulutettiin yksi Kalliolan vakituinen työntekijä menetelmäkouluttajaksi menetelmien käytön jatkuvuuden turvaamiseksi. Koulutuksen tuloksena menetelmä otettiin käyttöön yhdessä Kalliolan lastensuojeluyksikössä ja sitä käytetään jossain määrin Kalliolan päihdetyössä. Työmenetelmään kuuluvia perheinterventioita oli syyskuuhun mennessä tehty 25. Osa niistä toteutettiin siten, että työparit olivat eri toimintayksiköistä tai eri työaloilta, millä mahdollistettiin sektorirajoja ylittävien työkäytäntöjen kokeilu. Projektin piiriin ohjautui asiakkaita Kalliolan sisäisten yhteistyöverkostojen kautta, päihde- ja lastensuojelutyöstä sekä lisäksi muiden yhteistyöverkostojen kautta. Toinen projektin työntekijöistä aloitti yhteisen asiakastyön Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämishankkeen kanssa. Perheinterventioista kerättiin palautetta Stakesin kehittämän lomakkeen avulla. Hankkeen työntekijät suunnittelivat kevään ja kesän aikana yhteistyössä Myllyhoitoyhdistyksen Läheismyllyhankkeen kanssa Craft valmentaja -koulutuksen Kalliolan työntekijöille. Sen tavoitteena oli antaa eri toimialojen työntekijöille valmiuksia auttaa päihteitä käyttävien läheisiä sekä lisätä yhteistyötä yksiköiden välillä. Koulutus käynnistyi elokuussa ja siihen osallistui 9 Kalliolan työntekijää lastensuojelusta,

13 päihdetyöstä sekä kehittämisyksiköstä. Työntekijät aloittivat valmennuksen viiden läheisen kanssa. 13 Loppuvuodesta 2007 projektiin palkattiin määräajaksi kolmas työntekijä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa yhdessä projektityöntekijöiden kanssa Lapset Puheeksi - koulutus Kalliolan eri yksiköissä. Sen tavoitteena oli vahvistaa lapsi- ja perhenäkökulmaa sekä päihde- että lastensuojeluyksiköissä. Varsinaisia koulutuksia edelsi infokierros, jonka tarkoituksena oli antaa tietoa koulutuksen sisällöstä ja menetelmän käyttömahdollisuuksista. Seminaarit ja tiedon jakaminen Kevään aikana suunniteltiin yhteistyössä Stakesin kanssa alueellinen seminaari Voiko vanhemmuutta tukea päihdeongelmasta huolimatta. Seminaari pidettiin ja siihen osallistui 90 henkilöä; pääkaupunkiseudun kuntien sosiaalityöntekijöitä, päiväkotien työntekijöitä, päihdetyöntekijöitä sekä yhteistyöverkoston jäseniä aina Pohjois-Ruotsista asti. Seminaarin lisäksi järjestettiin yhteinen työpaja Beardsleen perheinterventiotyötä käytännössä tekeville tarkoituksena jakaa kokemuksia sekä vahvistaa osallistujien tieto- ja taitopohjaa. Työpajaan osallistui 14 henkilöä. Työntekijät osallistuivat edelleen Päläke -verkoston toimintaan. He olivat mukana suunnittelemassa verkoston Kajaanissa ja Joensuussa pidettyjä päihdeperhetyön alueellisia seminaareja ja osallistuivat niiden toteutukseen. Huumetyöläisten valtakunnallisilla neuvottelupäivillä projektin työntekijät vastasivat ohjelmassa olleesta perhetyön työpajan toteutuksesta. Teemoina työpajassa olivat perhetyön nykytilanne ja kehittämisnäkymät huumetyössä. Työpajaan osallistui noin 20 perheiden kanssa työskentelevää päihdetyöntekijää eri puolelta Suomea. Lisäksi projektityöntekijät esittelivät hanketta ja siinä kertyneitä kokemuksia valtakunnallisilla Päihdepäivillä Kalliolan setlementin näyttelyosastolla. Kalliolan sisäisenä koulutuksena projekti järjesti syksyllä Kalliolan nuoriso-, lastensuojelu- ja päihdetyölle koulutuspäivän uudesta lastensuojelulaista.

14 14 Intranetkokeilu Kevään aikana suunniteltiin ohjausryhmän aloitteesta Kalliolan sisäistä perhetyön intranetiä, joka voisi toimia ammatillisena vertaistukena, keskustelufoorumina ja tiedon välittäjänä perheiden kanssa työskenteleville. Intranet otettiin koekäyttöön, mutta toimiakseen se olisi vaatinut jatkuvaa aktiivista ylläpitoa, mihin resurssit eivät riittäneet. Asiassa ei edetty kokeilua pidemmälle. Vanhempainopas Projektin työntekijät kokosivat keväällä työryhmän Kalliolan eri toimintayksiköistä työstämään yhteistyössä Stakesin tutkimusprofessori, lastenpsykiatri Tytti Solantauksen kanssa vanhempainopasta päihdeongelmaisille vanhemmille ja heitä auttaville työntekijöille. Opas on tarkoitettu tueksi tilanteisiin, jossa lasten kanssa puhutaan päihdeongelmasta. Mielenterveystyön alalta saadut kokemukset vastaavanlaisista oppaista olivat myönteisiä, sekä ammattilaiset että perheet pitivät niitä hyödyllisinä 2. Katsottiin, että myös päihdetyössä tarvitaan opasta, jota voivat hyödyntää vanhemmat sekä eri sosiaali- ja terveydenhuollon alojen työntekijät kohdatessaan perheitä, joissa päihteet aiheuttavat ongelmia. Opasta työstäneessä ryhmässä olivat edustettuina Kalliolan Nuoret, lastensuojelutyö, päihdetyö sekä kehittämisyksikkö. Sen tehtävänä oli tuottaa tietoa ja käytännön kokemuksia päihdeperheiden tilanteista oppaan taustamateriaaliksi Vuosi 2008 Vuoden 2007 lopussa hankkeen toinen, projektissa alusta alkaen työskennellyt työntekijä irtisanoutui tehtävästään ulkomaille muuton vuoksi. Heti vuoden alussa käynnistetty uuden työntekijän hakuprosessi vei runsaasti aikaa, sillä lyhytaikaiseen työsuhteeseen on vaikea saada pätevää ja osaavaa työntekijää. Julkisen haun kautta saadut hakemukset eivät vastanneet tehtävässä vaadittavaa osaamista, mutta lopulta työntekijä löytyi yhteistyöverkoston avulla. Hän pääsi siirtymään edellisestä työpaikasta projektiin kuitenkin vasta Tytti Solantauksen ja Antonia Ringbomin (2002) Miten autan lastani? -kirjanen opastaa käytännönläheisesti, kuinka keskustella lapsen kanssa mielenterveyden ongelmista. Se on tarkoitettu sekä vanhempien että ammattilaisten käyttöön. Solantauksen ja Ringbomin (2005) Mikä meidän vanhempia vaivaa? on käsikirja lapsille ja nuorille, joiden isällä tai äidillä on mielenterveyden ongelmia.

15 15 Perheinterventiomenetelmän käyttö ja Craft-valmennus jatkuivat asiakastyön osalta, samoin vertaisryhmätyön ohjaustapaamiset. Alkuvuonna jatkettiin myös Lapset puheeksi - koulutuksia. Koulutuksiin osallistui yhteensä 30 työntekijää (Nurmijärven klinikan päihdetyön yksiköstä sekä kolmesta lastensuojeluyksiköstä). Koulutuspalautteissa tuotiin toistuvasti esiin uusien ajatusten saaminen, menetelmän hyödynnettävyys ja osa kertoi koulutuspäivien vahvistaneen omaa ammatillista ajattelua. Palautteiden joukossa oli myös muutamia kommentteja, joissa suhtauduttiin epäillen menetelmän käytettävyyteen työyksikössä. Kouluttajien kokemus oli että, perhetyön kehittäminen on osittain työntekijäkohtaista, kaikki eivät ole innostuneita tai halukkaita muokkaamaan työtapoja, siis muutoksia ei koettu tarpeellisiksi. Stadia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden teemahaastatteluihin perustuva opinnäytetyö Mä haluun lisää Craftii (Anttonen & Holopainen 2008) kuvaa Kalliolan työntekijöiden kokemuksia Craft-menetelmän käytöstä. Työntekijöiden kokemukset olivat pääosin positiivisia ja rohkaisevia. Koettiin, että menetelmää käyttäen oli voitu auttaa päihdeongelmaisten läheisiä, mutta kuitenkin kaivattiin vielä lisäkokemuksia sen käytöstä. Projektin yhtenä tavoitteena ollut vertaistukitoiminnan kehittäminen käynnistettiin perustamalla ohjattu vertaisryhmä päihdeongelmaisten läheisille projektin ja Kalliolan päihdetyön yhteistyönä. Ryhmä kokoontui kuuden viikon ajan keväällä ja siihen osallistui seitsemän läheistä. Ryhmään osallistuneet jatkoivat kokoontumisia omana vertaisryhmänään aluksi Kalliolan setlementin Itä-Pasilan asukastalossa ja sittemmin perheiden kohtaamispaikassa. Neljä vertaisryhmään osallistuneista jatkoi työskentelyä Craft-valmennuksessa projektityöntekijän ohjauksessa. Huhtikuussa Perhe elämään -projekti järjesti Kalliolan sisäisen perhetyön kehittämispäivän, johon osallistui työntekijöitä päihdetyön, nuorisotyön ja sosiaalisen nuorisotyön toimialoilta. Työskentely oli ryhmämuotoista ja strukturoitua ja tarkoituksena oli mm. suunnitella perhekeskuksen (perheiden kohtaamispaikan) toiminnan sisältöjä. Syksyn aikana suunniteltiin ja toteutettiin vielä toinen perhetyötä käsitellyt kehittämis- ja koulutuspäivä. Koulutuspäivän yhteydessä syntyi päätös käynnistää projektin työntekijän ehdottama perhetyön konsultaatiorinki.

16 16 Perheiden kohtaamispaikan perustaminen Projektin yhtenä tavoitteena ollut perhekeskuksen perustaminen ei edennyt samassa tahdissa kuin projektin muu toteutus. Tämä johtui osaltaan siitä, että projektin toiminta oli suurimman osan aikaa yhden projektityöntekijän varassa, joten sen vaatimaa valmistelutyötä ei voitu toteuttaa täysipainoisesti. Perhekeskusajatusta käsiteltiin ja sen sisältöä pyrittiin konkretisoimaan yhteisissä keskusteluissa, esim. kehittämispäivinä. Suunnitteluun saatiin evästystä myös asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Keskustelujen ja projektissa muutoin kertyneen tiedon myötä keskusidea muutti muotoaan. Alkuperäinen ajatus hoitoon läheisesti liittyvästä, mutta siitä erillään olevasta perhetyön paikasta ei tuntunut olevan vastaus perheiden tarpeisiin. Uudenlaista näkökulmaa tarvittiin myös siksi, että Helsingin kaupungin lapsiperhehankkeessa tavoiteltiin perhekeskustyyppisen toiminnan käynnistämistä. Suuntauduttiin kehittämään paikkaa, johon olisi helppo tulla ja jossa olisi saatavissa ammatillista ja vertaistukea arjessa pärjäämiseen. Tältä pohjalta perhekeskus nimettiin uudelleen perheiden kohtaamispaikaksi, mutta vielä kohtaamispaikan avausvaiheessa sisällölliset suunnitelmat olivat keskeneräisiä ja toiminta-ajatus kiteyttämättä. Tilat perheiden kohtaamispaikalle saatiin Kalliolan setlementin alakerrasta, jossa on iso yhteinen oleskelutila, lastenhuone, ryhmähuone ja keittiö. Kunnostustyöt aloitettiin lokakuun puolessa välissä ja projektityöntekijät vastasivat tilojen kunnostuksen suunnittelutyöstä sekä materiaalihankinnoista. Perheiden kohtaamispaikan avajaiset järjestettiin ja paikasta informoitiin laajasti sekä nykyisiä että mahdollisesti tulevia yhteistyökumppaneita. Kohtaamispaikka päätettiin avata, vaikka rahoituskausi lähestyi loppuaan, koska haluttiin kokeilla toimintaa ja kehittää edelleen kypsymässä olevia ajatuksia kohtaamispaikan luonteesta ja toiminnan sisällöistä. Oli tärkeää saada tietoa matalan kynnyksen toiminnan soveltuvuudesta perheiden auttamiseen, koska vastaavanlaista ei tässä muodossa ollut aiemmin toteutettu. Menetelmällistä puolta haluttiin kehittää kokeilemalla, miten mielenterveystyössä kehitetty, lasten ja vanhempien ryhmätyöskentelyyn perustuva Verttiryhmätoiminta soveltuisi päihdetyöhön. Projektille haettiin Ray:ltä jatkorahoitusta syyskuussa 2008 ensisijaisesta kohtaamispaikkatoiminnan kehittämiseen. Rahoitusta saatiin euroa haetun sijaan. Helsingin kaupungilta saadun avustuksen

17 17 ohessa saatu rahoitus mahdollisti pienimuotoisen kokeilutoiminnan ja projektin loppuun saattamisen Vuosi 2009 Vuoden 2009 toiminta jouduttiin sopeuttamaan niukan rahoituksen puitteisiin. Perhekeskuksen (perheiden kohtaamispaikan) toiminta päätettiin käynnistää pienimuotoisena kokeiluna pitämällä kohtaamispaikkaa auki kerran viikossa Menetelmällistä (Vertti-ryhmät) kehittämistä ei voitu aloittaa ja edellisenä vuonna projektiin tulleen työntekijän työsuhde jouduttiin päättämään helmikuun lopussa. Tämän jälkeen hän työskenteli Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa tehdyn yhteistyön puitteissa yhden päivän viikossa perheiden kohtaamispaikassa soveltaen taideterapeuttisia menetelmiä päihdeongelmaisten ja heidän lastensa kanssa työskentelyyn. Pääsääntöisesti projektissa työskenteli vain yksi työntekijä koko viimeisen vuoden ajan. Asiakastyö jatkui Beardsleen perheinterventiomenetelmän ja Craft -valmennuksen osalta. Lähileidit (naisten ohjattu vertaisryhmä) jatkoi kokoontumistaan perheiden kohtaamispaikassa. Siellä järjestettiin myös päihteiden käytön takia vaikeuksissa olevien miesten ohjattu vertaistukiryhmä, joka kokoontui noin kuukauden välein. Miehet tulivat mukaan ryhmään puolisoidensa kautta, jotka osallistuivat omaan vertaisryhmätoimintaan. Loppuvuodesta 2009 pariskunnat halusivat järjestää yhteisen tapaamisen ja jakaa kokemuksiaan ja käsityksiään päihdeongelman vaikutuksista parisuhteeseen. Marraskuussa aloitettiin vanhempien voimavararyhmä yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston eteläisen perhekeskuksen kanssa. Ryhmään osallistujat tulivat perhekeskuksen työntekijöiden ohjaamina ja Perhe elämään -projektin työntekijä ohjasi ryhmän työparin kanssa. Lastenhoito oli myös projektin järjestämä, jotta yksinhuoltajilla oli mahdollisuus osallistua ryhmään. Toimiva lapsi&perhe menetelmien parissa työtä tekeville järjestettiin valtakunnallinen seminaari helmikuussa Seinäjoella Lapsen kasvun mahdollisuudet, kun vanhemmalla on päihdeongelma, jossa Kalliolan päihdetyön toimialalta Aino Koskiluoma ja projektityöntekijä Kirsi-Marja Iskandar olivat kertomassa havainnoistaan ja kokemuksistaan Beardsleen perheintervention käytöstä päihdeongelmaisten perheiden kanssa työskenneltäessä. Loppusyksystä 2009 järjestettiin Lappvikissä Tl&p

18 18 valtakunnallinen kouluttajaseminaari. Vertaistyönohjauksellisia tapaamisia jatkettiin menetelmän parissa työskentelevien Helsingin kaupungin työntekijöiden kanssa. Projektityöntekijä valmistui Toimiva lapsi&perhe -menetelmien kouluttajaksi. Kalliolan lastensuojeluyksiköiden ja projektin yhteistyön kehittäminen ja syventäminen tapahtui vuonna 2009 lähinnä projektin organisoiman perhetyön konsultaatioringin avulla. Konsultaatiorinki kokoontui kahden kuukauden välein ja siihen osallistui työntekijöitä Kalliolan eri yksiköistä, pääasiassa lastensuojelusta. Työntekijät kokivat hyötyvänsä vuorovaikutteisesta työskentelystä; he saivat uusia lähestymistapoja ja ratkaisumalleja perheiden kanssa tehtävään työhön. Konsultaatioringin toiminnan ohella tehtiin myös sisäistä tiedottamista työmenetelmien (Beardslee ja Craft) käytön mahdollisuuksista Kalliolan eri yksiköissä. Helsingin nuorisoaseman kanssa käytiin yhteistyöneuvotteluja perheiden kohtaamispaikan hyödyntämisestä mm. järjestämällä yhteistä ryhmätoimintaa. PäLäKe verkosto järjesti marraskuussa Hämeenlinnassa kumppanuusseminaarin Lasten hyvinvointia edistämässä, jossa projektityöntekijä oli ohjaamassa työpajaa. Myös Helsingin kaupungin järjestämässä perhekuntoutusseminaarissa helmikuussa projektityöntekijä ohjasi työpajan, samoin Huumetyöläisten neuvottelupäivillä huhtikuussa. Projektin työnohjaus toteutui noin kerran kuukaudessa. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2009 kolme kertaa, viimeinen ohjausryhmän kokous järjestettiin helmikuussa Muun toiminnan ohella täsmennettiin suunnitelmia perheiden kohtaamispaikkatoiminnan sisällöstä hyödyntäen tietoja ja kokemuksia, joita oli kertynyt projektin toiminnassa, kohtaamispaikan pienimuotoisessa kokeilussa sekä keskusteluissa yhteistyökumppaneiden kanssa. Kohtaamispaikan toiminta-ajatus oli hyvin erilainen kuin projektin tavoitteena ollut perhekeskus. Oli luovuttu päihdehoitoon ja lastensuojelutyöhön läheisesti kytkeytyvän perhetyön toteutuspaikan ajatuksesta. Tämän sijaan suuntauduttiin saamaan tukitoimien piiriin sellaisia usein vaikeasti tavoitettavia lapsiperheitä, joiden avun tarpeisiin nykyinen palvelujärjestelmä ei vastaa tai jotka vaikean elämäntilanteensa, leimaantumispelon, luottamuksen puutteen yms. syiden vuoksi eivät kykene hakeutumaan tai eivät halua hakeutua nykyisiin palveluihin. Tällaisia ovat päihteiden ja mielenterveysongelmien kanssa vaikeuksissa olevien perheiden lisäksi mm. perheet, joissa toinen vanhemmista suorittaa vankeusrangaistusta sekä ensikotijakson jälkeen omaan asuntoon muuttavat. Toiminnassa oli tarkoitus toteuttaa matalan kynnyksen

19 19 periaatteita, tukea kävijöiden omaehtoista toimintaa ja huomioida eri perheenjäsenten, erityisesti lasten tarpeet. Projektin tuotteena oli syntynyt uusi kehittämistä vaativa toimintamuoto, jollaista ei ainakaan pääkaupunkiseudulta löydy. Tämän vuoksi perheiden kohtaamispaikkatoiminnan kehittämiseen haettiin projektirahoitusta; yhteistyökumppaneina olivat Helsingin sosiaaliviraston perhekeskustoiminta, Kalliolan setlementin eri työmuodot, Kalliolan nuoret ry, Helsingin ensikotiyhdistys ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Ensi- ja turvakotien liitto ry., sekä Päihdealan järjestöjen läheis- ja perhetyön verkosto. Rahoitusta ei kuitenkaan myönnetty. Rahoituksen puuttuessa toimintaa ei voitu käynnistää, mikä ei kuitenkaan poista suunnitellun tyyppisen toiminnan tarvetta. 5. Projektin tuloksellisuuden arviointi Projektin arviointi toteutettiin itsearviointina ja kehittämisyksikön kehittämissuunnittelijan tekemänä sisäisenä arviointina. Arviointi perustuu toteutusprosessin kulun dokumentoitiin ja asiakkailta säännöllisesti kerättyyn kirjalliseen ja suulliseen palautteeseen. Projektin arvioinnissa on hyödynnetty myös Stadia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetöitä (3 kpl), joita on tehty osana projektin toteutusta. Projektin tuloksellisuutta tarkastellaan seuraavassa tulosten ja tuotosten, prosessin toteutuksen ja tavoitteiden toteutumisen sekä asiakkaiden saamien hyötyjen näkökulmista. Perhe elämään -projektin tarkoituksena oli eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet huomioivien tukimuotojen ja uusien yhteistyöverkostojen kehittäminen päihteiden käytön perheelle aiheuttamia haittojen ehkäisemiseksi. Tarkoitusta toteutettiin kouluttamalla, kehittämällä edelleen sovellettuja menetelmiä, tekemällä asiakas- ja verkostotyötä sekä välittämällä projektiin kertynyttä tietoa Tulokset ja tuotokset Koulutukset Perhe elämään -projektin aikana koulutettiin 50 Kalliolan eri toimialojen työntekijää perhe- ja läheistyön menetelmiin. Näin pyrittiin luomaan yhteistä tietopohjaa Kalliolan eri

20 20 toimialoille ja varmistamaan, että jatkossakin, henkilövaihdoksista huolimatta eri yksiköissä säilyisi koulutuksen antamaa menetelmäosaamista tukea perheitä ja läheisiä, joilla on vaikeuksia päihteiden käytön takia. Kaksi Kalliolan työntekijää valmistui Toimiva lapsi & perhe -menetelmien kouluttajiksi. Tällä tavoin vahvistetaan perhetyön kehittämisen mahdollisuutta ja juurruttamista myös jatkossa. Menetelmäkoulutusten lisäksi järjestettiin kolme perhetyöhön liittyvää koulutuspäivää Kalliolan työntekijöille. Lisäksi käynnistettiin perhetyön konsultaatiorinki, ylläpidettiin sen toimintaa ja varmistettiin jatkuvuus projektin päätyttyä. Asiakastyö Perheinterventioita tehtiin yhteensä 40. Beardsleen perheinterventio otettiin käyttöön perhetyön perusmenetelmäksi Kalliolassa mm. Mäkirinteen nuorisokodissa (Nuorten Kisko) ja Nurmijärven klinikalla Myllyhoidossa siitä mahdollisesti hyötyvien asiakkaiden kanssa. Craft -valmennuksia tehtiin 14 asiakkaan kanssa. Lapset puheeksi -menetelmä on ollut satunnaisesti käytössä. Verkostot ja tiedonvälitys Koko projektin toiminnan ajan PäLäKe (Päihdejärjestöjen perhe- ja läheistyön) -verkosto oli keskeinen yhteistyökumppani ja tietojen vaihdon foorumi. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämishankkeen ja eteläisen perhekeskuksen kanssa asiakastyön, tiedon vaihdon ja perheiden kohtaamispaikan suunnittelun osalta. Stakesin / Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Toimiva lapsi & perhe -toiminnan kanssa tuotettiin projektin menetelmäkoulutus, kerättiin asiakaspalautetta ja testattiin Beardsleen menetelmiä päihdetyön alalla. Muita yhteistyötahoja olivat Kalliolan omat yksiköt, Myllyhoitoyhdistyksen Läheismylly hanke (Craft-valmennus) ja A-klinikkasäätiön Lasinen Lapsuus toiminta. Kalliolan sisäinen perhetyön konsultaatiorinki on tärkeä keskustelun ja tiedonvaihdon väline. Perhe elämään -projektin työntekijät välittivät tietoa lapsi- ja perhelähtöisen työn merkittävyydestä, projektissa käytetyistä menetelmistä ja niistä saaduista kokemuksista kuudessa eri puolilla Suomea järjestetyssä seminaarissa ja ohjaajina viidessä työpajassa. Lisäksi jaettiin projektia ja käytettyjä menetelmiä koskevia esitteitä erilaissa sosiaali- ja terveysalan tilaisuuksissa.

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus. 12.11.2008 Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi TOIMIVA LAPSI&PERHE Perheiden kansa työskentely - mahdollisuus tukea pärjäävyyttä. 12.11.2008 Kirsi-Marja Iskandar, Kalliolan setlementti, kehittämisyksikk misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi Mistä

Lisätiedot

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille

Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää elämänhallinnan eväitä työpajanuorille Tolokkua elämää Tavoitteena nuorten hyvinvointi sekä järjestö-kaupunki yhteistyö Tolokkua elämää toimintamallin avulla vahvistetaan ja lisätään työpajoilla

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.

LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010

Hankkeen tapahtumat Matti Pihkala 15.6.2010 Hankkeen tapahtumat Alussa oli suo, kuokka ja. . vuorovaikutuksen puute Paradoksimme Suuri osa henkilökuntaamme on asiakas/potilastyössään vuorovaikutuksen ammattilaisia ja silti Kalliolan sisällä henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla

Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Alkon lahjoituksella ylimaakunnallista kehittämistyötä Pohjanmaalla, Keski Pohjanmaalla ja Etelä Pohjanmaalla Ma 14.11.2011 Seinäjoki, Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Arto Rautajoki, YTT Kehitysjohtaja

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE

Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen. Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE Päihde- ja mielenterveysasiakkaiden avokuntoutuksen kehittäminen Projektipäällikkö Anne Salo Sininauhaliitto PÄMI-HANKE PÄMI-hanke kehittämisen lähtökohtana PÄMI Päihde- ja mielenterveys avokuntoutuksen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö

Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli 14.6.2011. Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö Kohtaamisia vai törmäyksiä? Mikkeli Lapsi- ja läheistyön koordinaattori, perheterapeutti Tarja Sassi Kriminaalihuollon tukisäätiö YLEISTÄ Suomessa on yhteensä noin 13.000 henkilöä rikosseuraamusjärjestelmän

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke

Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Mihin haasteisiin hankerahalla tehty kehittämistyö voi vastata? Juhani Jarva Projektijohtaja Pohjois-Suomen Lasten Kaste hanke Rahaa jaetaan Pohjois-Suomen Lasten Kaste hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT

LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2015 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmissä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi - ryhmät... 5 Lasinen lapsuus -

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA

KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea

Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå SOSIAALIALAN KÄYTÄNTÖTUTKIMUS PORVOOSSA 2014-15 KÄYTÄNNÖN OPISKELIJAKSI PORVOOSEEN? Oletko kiinnostunut suorittamaan sosiaalialan käytäntötutkimus- tai harjoittelujakson

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari

Nuorten talo. Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014. Titta Pelttari Nuorten talo Käyttäjädemokratiatyöryhmän kokous 25.3.2014 Titta Pelttari Nuorten talo Matalan kynnyksen asiointipiste Nuorten talo avattiin 1.10.2013. Nuorten talolla tarjotaan 16-29-vuotiaille tamperelaisille

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke

Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Yhdessä enemmän Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen - hanke Kuntakohtainen tieto järjestöjen varhaisen tuen palveluista vuonna 2009: Turku, Raisio, Masku, Mynämäki, Nousiainen ja Salo

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue

Emma & Elias -avustusohjelma. Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Emma & Elias -avustusohjelma Järjestöjen lasten suojelun maajoukkue Yksi ohjelma, monta tarkoitusta Järjestöjen tekemään hyvää työtä esiin Ray:n aseman tukeminen Tulosten ja vaikutusten vahvistaminen Lapsen

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016

Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2016 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS RYHMÄT...

Lisätiedot