Perhe elämään -projekti ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Perhe elämään -projekti (2006 2010)"

Transkriptio

1 Perhe elämään -projekti ( ) Loppuraportti Kalliolan setlementti, kehittämisyksikkö 2010 Kirsi-Marja Iskandar Tuula Immonen

2 2 SISÄLLYS Johdanto Projektin tausta ja tarve Projektin organisointi Projektin arvot, tavoitteet ja kohderyhmät Projektin toteutus Vuosi Vuosi Menetelmäkoulutukset Seminaarit ja tiedon jakaminen Vanhempainopas Vuosi Perheiden kohtaamispaikan perustaminen Vuosi Projektin tuloksellisuuden arviointi Tulokset ja tuotokset Toteutusprosessi ja tavoitteiden saavuttaminen Asiakkaiden palautteet Beardsleen perheinterventiomalli päihdetyössä Lähteet Liite... 29

3 3 Johdanto Kalliolan setlementin kehittämisyksikössä toteutetun ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittaman Päihdeperhekeskus -projektin ( ) tarkoituksena oli ehkäistä päihteiden käytön aiheuttamia haittoja perheissä ja kehittää uusia yhteistyöverkostoja ja tukimuotoja, jotka huomioivat eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet. Heti projektin käynnistyttyä sen nimi muutettiin Perhe elämään -projektiksi päihdeperhe-käsitteen stigmatisoivan luonteen vuoksi. Tätä nimeä käytetään myös loppuraportissa. Projektin käynnistämisen taustalla oli alkoholiveron alentamista seurannut alkoholin kulutuksen ja siihen liittyvä päihdeongelmien kasvu. Tiedettiin myös, että yksilötyöhön suuntautuneessa päihdehuoltojärjestelmässä perhe saa vähän tai ei lainkaan huomiota. Erityisen tärkeää oli kehittää päihdetyöhön toimintamalleja, joissa lapsi nähdään vuorovaikutuksen aktiivisena osapuolena. Menetelmiä lapset huomioivaan työhön oli kehitetty mielenterveystyön puolella Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) 1 Toimiva lapsi & perhe - ohjelmassa. Projektissa sovellettiin näitä menetelmiä (Beardsleen perheinterventio ja Lapset puheeksi) ja kokeiltiin samalla niiden toimivuutta työskenneltäessä perheiden kanssa, joissa vanhemmalla (vanhemmilla) on päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Asiakkaiden ja työntekijöiden palautteet ja kokemukset menetelmien käytöstä olivat hyviä, mutta niiden käyttöä on harkittava tilanteen mukaan. Craft-menetelmää käyttäen voitiin puolestaan auttaa päihdeongelmaisten läheisiä. Myös vertaistukiryhmiä käynnistyi toiminnan aikana. Projektin tavoitteena ollut perhekeskuksen kehittäminen jäi kesken, sillä sen sisältö hahmottui toteutusprosessin myötä ja konkretisoitui vasta projektin loppuvaiheessa. Alkuperäinen ajatus hoitoon läheisesti kytkeytyvästä perhetyön paikasta ei projektissa saatujen kokemusten perusteella ollut vastaus perheiden tarpeisiin saada helposti lähestyttävää tukea (ammattilaisilta ja vertaisilta) arjessa selviytymisen avuksi. Perhekeskus nimettiin uudelleen perheiden kohtaamispaikaksi ja sen toimintasisältöjä konkretisoitiin keskusteluissa, joita käytiin kohtaamispaikan mahdollisten 1 Stakes ja Kansanterveyslaitos yhdistettiin lähtien Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseksi (Thl). Tekstissä käytetään kulloisenakin ajankohtana voimassa ollutta nimitystä.

4 4 toteuttajakumppaneiden kanssa. Keskustelujen tuloksena todettiin, ettei loppuvaiheessa olevan projektin puitteissa ollut mahdollista tehdä niin suurta suunnanmuutosta kuin kohtaamispaikan toteutus olisi edellyttänyt. Ylitettiin alkuperäisen suunnitelman rajat eikä ollut ajallisia eikä työntekijäresursseja uudenlaisen toiminnan käynnistämiseen. Kohtaamispaikkakokeilua tehtiin pienimuotoisesti ja haettiin uudelle toiminnalle rahoitusta, jota ei kuitenkaan saatu. Kohtaamispaikka-ajatusta ei tämän perusteella pitäisi lopullisesti haudata, vaan etsiä sille jatkossakin toteuttamismahdollisuuksia. Supistuvien päihdepalveluiden tilanteessa tarve korostuu entisestään. Loppuraportissa kuvataan Perhe elämään -hankkeen toteutusta, yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien kanssa tehtyä yhteistyötä sekä arvioidaan projektin tuloksellisuutta.

5 5 1. Projektin tausta ja tarve Perhe elämään -projektin taustalla oli vuonna 2004 tehty alkoholiveron laskeminen ja sitä seurannut alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu. Vuonna 2006 kokonaiskulutus oli 10,3 litraa 100 % alkoholia henkilöä kohti eli noin litran verran enemmän kuin ennen alkoholiveron laskua vuonna Sittemmin, vuonna 2008 alkoholiveroa korotettiin useaan otteeseen. Tilastoitu kulutus on laskenut jonkin verran, mutta kokonaiskulutus vuonna 2008 oli kuitenkin 10,4 litraa 100 % alkoholia henkilöä kohti (www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/paihteet/alkoholijuomienkulutus.htm). Viimeksi veroa korotettiin vuoden 2009 alulla, mutta sen ja talouslaman vaikutuksista kulutukseen ei ole vielä tietoa. Lama on yleensä vähentänyt kulutusta, mutta samanaikaisesti karsitaan myös palveluita, joten huoli perheiden ongelmien kasvusta on edelleen ajankohtainen. Keskeisin taustasyy projektin käynnistämiselle oli tieto siitä, että perhettä ja lapsia ei juurikaan huomioida yksilökeskeisesti suuntautuneessa päihdepalvelujärjestelmässä. Näin siitäkin huolimatta, että asia koskee isoa määrää ihmisiä eli tuen ja avun tarpeita on paljon. Suurkuluttajia arvioitiin ja arvioidaan edelleen olevan Juomatapa aineiston mukaan alkoholin ongelmakäyttäjillä on yhteensä noin lasta. Perheiden tuen tarpeet nostettiin esiin myös tuolloin meneillään olleessa kansallisessa alkoholiohjelmassa ( ). Projektin perusteluissa todettiin, että päihdehuollon palvelujärjestelmä ei kykene vastaamaan kuin osittain perheiden avuntarpeisiin, mikä näkyy myös haasteina sekä lastensuojelu- että nuorisotyössä. Tämä pitää edelleen paikkansa eikä näköpiirissä ole muutosta positiivisempaan suuntaan, laman voi pikemminkin olettaa heikentävän tilannetta. Lapsille aiheutuneet haitat perheissä, joissa on alkoholiongelmia, ovat osoittautuneet monimuotoisemmiksi kuin aiemmin oletettiin. Lasinen Lapsuus -gallupkyselyn mukaan 23% suomalaisista on kertonut vanhempien päihteidenkäytön aiheuttaneen lapsuudessa monia haittoja mm. riitoja, häpeää ja turvattomuuden tunnetta. Turvattomuutta, väkivaltaa ja erilaisia muita hyvinvoinninpuutteita tuli esiin Marita Itäpuiston (2005) tutkiessa lasten kokemuksia alkoholiongelmaisen vanhemman ( -ongelmaisten vanhempien) kanssa elämisestä. Osa oli kokenut myös jo runsaahkon alkoholinkäytön viikonloppuisin aiheuttaneen ahdistusta ja pelkoa. Monet kertoivat kaivanneensa ja jopa pyytäneensä

6 apua, mutta eivät olleet sitä saaneet, mikä kyseenalaistaa oletuksen, että alkoholiongelmaisten vanhempien lapset eivät halua puhua perheen asioista ulkopuolisille. 6 Perhe elämään -projekti käynnistettiin vastaamaan osaltaan perheiden ja lasten tuen tarpeisiin. Projektin kohderyhmänä olivat päihteidenkäytön vuoksi vaikeuksissa olevat lapsiperheet. Projektin ajateltiin voivan hyödyntää Kalliolan setlementin päihdetyössä olevaa päihde- sekä läheis- ja perhetyön osaamista samoin kuin lastensuojelutyön ja nuorisotyön alueille kertynyttä tietoa ja osaamista. Erityisenä tavoitteena oli kehittää koko perheen huomioivia menetelmiä ja saada lapsi näkyviin ja kuuluviin paremmin lastensuojelu- ja päihdetyössä. Tutkimusten mukaan lapsen mahdollisuus osallistua omien asioidensa käsittelyyn on häntä suojaava tekijä (Pekki & Tamminen 2002, 20). 2. Projektin organisointi Perhe elämään projekti oli kolmevuotinen kehittämishanke ( ), jota hallinnoi Kalliolan kehittämisyksikkö ja rahoitti Raha-automaattiyhdistys. Projektin toimintaa jatkettiin vuoden 2009 ajan Ray:ltä saadun pienen lisärahoituksen, edelliseltä vuodelta siirtyneen rahoituksen ja Helsingin kaupungin avustuksen turvin. Projektin johtajana toimi kehittämisyksikön johtaja, joka vastasi taloudesta yhteistyössä Kalliolan setlementin taloustoimiston kanssa ja osallistui projektin toteutukseen. Projektissa toimi kaksi palkattua projektityöntekijää, jotka vastasivat projektin toteutuksesta: verkosto- ja muusta yhteistyöstä, työskentelystä perheiden kanssa, tiedon keräämisestä, raportoinnista yms. Henkilöstön vaihtuvuudesta johtuen projekti toimi pitkiä aikoja yhden työntekijän varassa. Kehittämisyksikön kehittämissuunnittelija osallistui toteutukseen tehtävänsä puitteissa. Hanke toteutettiin Kalliolan setlementin eri toimialojen välisenä yhteistyönä, joten lisäresursseja saatiin sisäisten yhteistyötahojen panostuksesta sekä lisäksi ulkoisten kumppaneiden kanssa tehdystä yhteistyöstä. Toimitilat sijaitsivat Kalliolan setlementtitalossa Sturenkadulla Helsingissä. Ohjausryhmä Projektin käynnistyttyä sille perustettiin ohjausryhmä, jossa olivat edustettuina Kalliolan eri toimialat. Ohjausryhmän jäseniä olivat Marjo Mutanen (Päihdetyön avo- ja jatkohoitoyksikön johtaja), Petri Oksanen (Kalliolan vastaanottokodin esimies), Jyrki

7 7 Lausvaara (Nurmijärven klinikan johtaja), Kalliolan Nuorten edustajina toimivat projektin eri vaiheissa Kirsi Mäntyniemi-Sipilä (nuorisotyön johtaja), Mari Uusitalo-Herttua sekä Milla Holmberg. Kalliolan kehittämisyksiköstä ohjausryhmään kuuluivat projektityöntekijät Kirsi- Marja Iskandar ja Maaret Parviainen 09/08-02/09, Tuula Immonen lähtien (kehittämissuunnittelija) ja Matti Rajamäki (johtaja). Ohjausryhmän tehtäviksi määriteltiin tiedotus, projektin linjaaminen, asiantuntijuuden, tuen sekä käytännön ideointiavun tarjoaminen, seuranta sekä apu kehittämistyöhön ja mallintamiseen. Lisäksi ohjausryhmän tehtävänä oli hankkeen tulosten arviointi. Projektin ohjausryhmä kokoontui noin kolmen kuukauden välein. Yhteistyöverkostot Perhe elämään -projektin yhteistyötahoja olivat: mm. Stakesin / Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Toimiva lapsi & perhe -toiminta, Myllyhoitoyhdistyksen Läheismylly - hanke, Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämishanke, Helsingin kaupungin eteläinen perhekeskus, A-klinikkasäätiön Lasinen Lapsuus -toiminta, Kalliolan omat päihdehoitoyksiköt, Kalliolan lastensuojeluyksiköt, Kalliolan Nuoret, Päihdejärjestöjen perhe- ja läheistyön verkosto (PäLäKe). Perheinterventioissa projektityöntekijän työparina toimi Nurmijärven klinikan perheterapeutti Aino Koskiluoma. Mainittujen tahojen kanssa on tehty monipuolista yhteistyötä, mm. jaettu tietoa ja kokemuksia projektin työmenetelmistä sekä suunniteltu yhteisiä seminaareja, kehittämispäiviä ja koulutustilaisuuksia lapsi- ja perhelähtöisen näkökulman vahvistamiseksi. 3. Projektin arvot, tavoitteet ja kohderyhmät Projektin toiminnan perustana olivat setlementtiarvot, jotka Kalliolassa on määritetty seuraavasti: erilaisuuden hyväksyminen luottamus ihmisen ja yhteisön kykyyn ratkaista itsenäisesti ongelmia tasa-arvoisuus yksilön oikeuksien kunnioittaminen.

8 8 Projektin tarkoitukseksi määritettiin päihteiden käytön aiheuttamien haittojen ehkäiseminen perheissä sekä eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet huomioivien uusien yhteistyöverkostojen ja tukimuotojen kehittäminen. Verkostomaisen työskentelyn kehittäminen nähtiin tärkeäksi, koska perheiden huomioiminen ja ongelmien ehkäisy vaati yksilön hoidossa tarvittavan asiantuntemuksen lisäksi myös muuta ja muualla kuin päihdehoidossa olevaa osaamista, tietoa ja taitoa. Kalliolan sisäisessä kehittämisessä ajatuksena oli tuoda lapsinäkökulmaa päihdetyöhön ja päihdetyön näkökulmaa lastensuojelutyöhön. Lasten osalta oli oleellista kehittää työskentelymenetelmiä, jotta lapsi voitaisiin kohdata aktiivisena osapuolena sen sijaan, että aikuiset määrittelisivät lasten tarpeita ilman kontaktia heihin. Hankkeen konkreettiset tavoitteet olivat alkuperäisen projektisuunnitelman mukaan: 1) Kehittää päihdeperhekeskusmalli, jonka avulla tuetaan päihteidenkäytön vuoksi vaikeuksissa olevia perheitä. 2) Luoda toimintamalli, jossa yhdistetään päihdetyön, lastensuojelutyön, sosiaalisen nuorisotyön ja vapaaehtoistyön osaaminen päihdeperheiden tukemisessa ja otetaan huomioon vertaistuen kehittyminen. 3) Kokeilla nykyisten hoitokäytäntöjen rinnalla uusia työtapoja, jotka huomioivat eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet erityisenä painopisteenä lasten ongelmien ennaltaehkäisy, vanhemmuus, päihdeongelmaisen lähiyhteisön tukeminen ja hoitoon motivoiminen sekä kehittää vertaistuellisia toimintamalleja. Projektin tavoitteita ei muotoiltu uudelleen projektin missään vaiheessa. Toteutuksen aikana erityisesti perhekeskusajatus selkiintyi, kehittyi sisällöllisesti ja konkretisoitui. Perhekeskuksen sijaan alettiin puhua perheiden kohtaamispaikasta ja sisällöissä korostuivat aiempaa enemmän ammatillisen ja vertaistuellisen toiminnan toisiaan täydentävä rinnakkain olo sekä kävijöiden omaehtoisten toimintojen mahdollistaminen. Käytännössä kohtaamispaikka-ajatusta ei ehditty juurikaan kokeilla. Projektin toiminta keskittyi ennen muuta uusien työtapojen kehittämiseen (tavoite 3). Toisessa tavoitteessa mainitun mallin kehittämisessä ei edistytty, sillä erilaisten osaamisten kytkeminen perheiden auttamisen tueksi alkoi konkretisoitua vasta perheiden kohtaamispaikkaa suunniteltaessa. Kalliolan yksiköiden välistä osaamisen siirtämistä tai osaamisten toisiinsa linkittämistä ei saatu työstettyä juurikaan konkretian tasolle.

9 9 Hankkeen kohderyhmänä olivat päihteiden käytön vuoksi vaikeuksissa olevat pääkaupunkiseudulla asuvat lapsiperheet. Lastensuojelutyössä oli erityisesti lisääntyvää tarvetta saada tietoa, miten työskennellä silloin, kun perheessä on päihdeongelma. Tavallisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä on vanhempien päihteiden käyttö. Uudessa lastensuojelulaissa haluttiin turvata koko perheen tarvitsemat tukitoimet ja -palvelut korostaen myös ennalta ehkäisevän lastensuojelun merkitystä. Projektin tarkoituksena oli tuottaa hyötyä niille perheille, joilla on päihteiden käytön takia vaikeuksia ja joita tavattiin Kalliolan eri yksiköissä. Menetelmäkoulutusten kautta hyötyivät Kalliolan setlementin työntekijät, jotka kohtaavat päihdeperheitä omassa työssään. Seminaarien ja verkostojen kautta tavoitettiin myös kattava joukko ammattilaisia, jotka saivat tietoa projektin käytännöistä ja projektissa tuotettu materiaali on vapaasti käytettävissä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -toimintaa hyödyttää se, että projektin kautta voitiin kerätä tietoa ja kokemuksia perheinterventiotyöstä päihdetyön alueella. Myllyhoitoyhdistys on hyötynyt palautteesta, jota saatiin Craft-valmennuksissa sekä asiakkailta että ammattilaisilta. Projektista on myös ollut hyötyä pääkaupunkiseudun päihde- ja lastensuojelutyöntekijöille, jotka ovat osallistuneet projektin tuottamiin seminaareihin ja joiden kanssa on tehty myös asiakasyhteistyötä. 4. Projektin toteutus 4.1. Vuosi 2006 Perhe elämään -projekti käynnistyi maaliskuussa 2006 henkilöstön, kahden projektityöntekijän rekrytoinnilla. Kevään tärkein tehtävä oli perehtyminen Kalliolan eri toimintoihin ja projektin tarvitsemien sisäisten yhteistyöverkostojen rakentamisen käynnistäminen. Kevään ja kesän aikana tarkennettiin myös projektisuunnitelmaa, suunniteltiin toteutusta ja työstettiin projektin arviointisuunnitelma. Sen mukaisesti arviointi toteutettiin itsearviointina ja sisäisenä arviointina. Prosessiarvioinnissa seurattiin hankkeen käytännön toimien ja tavoitteiden toteutumista sekä tuloksellisuutta. Arvioinnin tueksi saatiin aineistoa myös

10 10 opinnäytetöistä, joita Stadia ammattikorkeakoulun opiskelijat tekivät yhdessä sovituilta, projektia hyödyttäviltä aihealueilta. Ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa kesäkuussa keskusteltiin Kalliolan sisäisen yhteistyön tehostamisesta ja käytännön asiakasyhteistyöstä toimijoiden kesken. Ohjausryhmä oli kiinnostunut projektisuunnitelmassa esitellystä Beardsleen perheinterventiokoulutuksesta, johon projektin työpari oli ilmoittautunut. Beardsleen menetelmiin oli perehdytty kehittämisyksikössä jo ennen projektisuunnitelman laatimista. Ne valittiin projektin menetelmälliseksi perustaksi, koska ne vastasivat hyvin projektin lapsi- ja perhekeskeistä ajattelua. Lisäksi kokemukset menetelmien käytöstä mielenterveystyössä olivat rohkaisevia. Myös läheisten tukemisen työvälineeseen Craftiin oli tutustuttu etukäteen. Ohjausryhmä katsoi, että mikäli perheintervention oli tarkoitus olla projektin ja Kalliolan toimijoiden yhteinen työmenetelmä, oli kaikkien osapuolten hallittava sen käyttö. Ryhmän mukaan yhteinen kouluttautuminen voi vahvistaa projektin tavoitteena olevaa Kalliolan toimijoiden keskinäistä yksiköiden rajat ylittävää yhteistyötä. Projektin kannalta oli tärkeää, että näin oli mahdollista luoda myös yhteistä tietopohjaa Kalliolassa tehtävän perhetyön perustaksi. Päätettiin pyytää Stakesin Toimiva lapsi & perhe -hankkeelta tarjous Kalliolan sisäisen menetelmäkoulutuksen järjestämisestä. Stakesin tarjous hyväksyttiin kesäkuun lopussa. Sen jälkeen aloitettiin osallistujien rekrytointi ja koulutuksen avausseminaarin suunnittelu. Projektin toiminnassa jouduttiin keskittymään koko loppuvuoden ajan suureksi osaksi koulutuksen toteuttamiseen ja tinkimään muusta toiminnasta toisen työntekijän tapaturmaa seuranneen pitkän, irtisanoutumiseen päättyneen sairasloman vuoksi. Yhden työntekijän lisäksi käytössä oli kehittämisyksikön johtajan työpanos sekä työntekijän tukena myös työnohjaus, jota antoi Beardsleen menetelmiin perehtynyt psykiatri, perheterapeutti Sirpa Kaakinen Stakesista. Projektityöntekijä toimi yhteyshenkilönä Stakesin ja Kalliolan sisäisten toimijoiden välillä sekä huolehti koulutuksen käytännön järjestelyistä. Koulutukseen osallistui 16 henkilöä Kalliolan eri yksiköistä, lastensuojelusta, päihdetyöstä ja sosiaalisesta nuorisotyöstä. Koulutus oli yhden lukuvuoden mittainen ja se aloitettiin 25.9 avausseminaarilla

11 11 (osallistujia 70). Koulutus jakaantui menetelmäkoulutukseen ja työmenetelmän työnohjaukseen. Koulutuksella pyrittiin vahvistamaan ennaltaehkäisevää työotetta ja rakentamaan yhteistyötä aikuisten ja lasten palvelujen välille Kalliolassa. Ensimmäiset koulutukseen liittyvät perheinterventiot päätettiin toteuttaa niin, että projektityöntekijän työparina toimii toinen, perheinterventiokoulutukseen osallistuva Kalliolan työntekijä. Beardsleen perheinterventiomenetelmä soveltui hyvin projektin toiminnan puitteisiin, sillä sen tavoitteena on vahvistaa vanhempien kanssa yhteistyössä lasta suojaavia tekijöitä ja vuorovaikutusmalleja perheessä päihdeongelmasta huolimatta (lisää projektissa käytetyistä menetelmistä liitteessä 1). Beardsleen perheinterventiokoulutuksella tuotettiin perusta projektin asiakastyölle. Tämä vahvistettiin kehittämisyksikön johtajan ja projektityöntekijän päätöksellä, jonka mukaan asiakastyö tulee noudattamaan perheintervention kulkua ja asiakastyössä tullaan käyttämään interventioon kehitettyjä lomakkeita asiakastyön ja arvioinnin tukena (mm. interventiomanuaali, lokikirja jokaisesta istunnosta, prosessikysymykset interventiotyöskentelyn tueksi sekä palautelomake työskentelyn päätteeksi). Sittemmin projektin toiseksi asiakastyön menetelmäksi vakiintuneen Craft-valmennuksen koulutuksen suunnittelu aloitettiin vuoden 2006 aikana, mutta toteuttaminen siirrettiin myöhemmäksi. Perhe elämään -projekti laajensi verkostoitumistaan liittymällä mukaan Päihdejärjestöjen Läheistyön kehittämisryhmään (PäLäKe), jossa Kalliola oli entuudestaan aktiivinen toimija. Joulukuussa pidetyssä seminaarissa hanketta esiteltiin muille PäLäKe -verkoston toimijoille. Syksyn aikana projekti aloitti yhteistyön Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämishankkeen sekä Pihlajamäen lähiöaseman aluetyöntekijän kanssa. Työntekijä toimi linkkinä alueen lastensuojelutiimiin ja Pihlajamäen lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden kanssa käynnistettiin asiakasyhteistyö. Yhteistyökäytännöistä keskusteltiin myös Helsingin Diakonissalaitoksen perheen yhdistetyn hoidon yksikön kanssa (PYY). Ajatuksena oli suunnitella ja toteuttaa jälkihoidollista perheryhmätoimintaa perheille, jotka ovat vanhempien päihteiden käytön takia olleet kuntouttavassa koko perheen hoidossa. Ryhmää ei resurssien riittämättömyydestä johtuen päästy kuitenkaan käynnistämään.

12 Vuosi 2007 Alkuvuodesta projektiin palkattiin uusi työntekijä, joka aloitti Beardsleen malliin kouluttautumisen Tampereella keväällä 2007, koulutus päättyi joulukuussa. Koulutuksella varmistettiin projektissa tarvittava menetelmällinen osaaminen. Menetelmäkoulutukset Beardsleen perheinterventiokoulutus jatkui toukokuuhun saakka ja sen osana kokeiltiin työmallin toimivuutta päihdetyössä, lastensuojelutyössä ja sosiaalisessa nuorisotyössä. Käyttöön ottoa tuettiin koulutukseen osallistuneiden menetelmätyönohjauksella, josta vastasi Toimiva lapsi & perhe -menetelmien kouluttaja. Työnohjauksessa oli oleellista työntekijöiden keskinäinen vertaistuki, tietojen ja kokemusten vaihto. Menetelmäkoulutuskokonaisuudesta valmistui 11 työntekijää. Lisäksi koulutettiin yksi Kalliolan vakituinen työntekijä menetelmäkouluttajaksi menetelmien käytön jatkuvuuden turvaamiseksi. Koulutuksen tuloksena menetelmä otettiin käyttöön yhdessä Kalliolan lastensuojeluyksikössä ja sitä käytetään jossain määrin Kalliolan päihdetyössä. Työmenetelmään kuuluvia perheinterventioita oli syyskuuhun mennessä tehty 25. Osa niistä toteutettiin siten, että työparit olivat eri toimintayksiköistä tai eri työaloilta, millä mahdollistettiin sektorirajoja ylittävien työkäytäntöjen kokeilu. Projektin piiriin ohjautui asiakkaita Kalliolan sisäisten yhteistyöverkostojen kautta, päihde- ja lastensuojelutyöstä sekä lisäksi muiden yhteistyöverkostojen kautta. Toinen projektin työntekijöistä aloitti yhteisen asiakastyön Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämishankkeen kanssa. Perheinterventioista kerättiin palautetta Stakesin kehittämän lomakkeen avulla. Hankkeen työntekijät suunnittelivat kevään ja kesän aikana yhteistyössä Myllyhoitoyhdistyksen Läheismyllyhankkeen kanssa Craft valmentaja -koulutuksen Kalliolan työntekijöille. Sen tavoitteena oli antaa eri toimialojen työntekijöille valmiuksia auttaa päihteitä käyttävien läheisiä sekä lisätä yhteistyötä yksiköiden välillä. Koulutus käynnistyi elokuussa ja siihen osallistui 9 Kalliolan työntekijää lastensuojelusta,

13 päihdetyöstä sekä kehittämisyksiköstä. Työntekijät aloittivat valmennuksen viiden läheisen kanssa. 13 Loppuvuodesta 2007 projektiin palkattiin määräajaksi kolmas työntekijä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa yhdessä projektityöntekijöiden kanssa Lapset Puheeksi - koulutus Kalliolan eri yksiköissä. Sen tavoitteena oli vahvistaa lapsi- ja perhenäkökulmaa sekä päihde- että lastensuojeluyksiköissä. Varsinaisia koulutuksia edelsi infokierros, jonka tarkoituksena oli antaa tietoa koulutuksen sisällöstä ja menetelmän käyttömahdollisuuksista. Seminaarit ja tiedon jakaminen Kevään aikana suunniteltiin yhteistyössä Stakesin kanssa alueellinen seminaari Voiko vanhemmuutta tukea päihdeongelmasta huolimatta. Seminaari pidettiin ja siihen osallistui 90 henkilöä; pääkaupunkiseudun kuntien sosiaalityöntekijöitä, päiväkotien työntekijöitä, päihdetyöntekijöitä sekä yhteistyöverkoston jäseniä aina Pohjois-Ruotsista asti. Seminaarin lisäksi järjestettiin yhteinen työpaja Beardsleen perheinterventiotyötä käytännössä tekeville tarkoituksena jakaa kokemuksia sekä vahvistaa osallistujien tieto- ja taitopohjaa. Työpajaan osallistui 14 henkilöä. Työntekijät osallistuivat edelleen Päläke -verkoston toimintaan. He olivat mukana suunnittelemassa verkoston Kajaanissa ja Joensuussa pidettyjä päihdeperhetyön alueellisia seminaareja ja osallistuivat niiden toteutukseen. Huumetyöläisten valtakunnallisilla neuvottelupäivillä projektin työntekijät vastasivat ohjelmassa olleesta perhetyön työpajan toteutuksesta. Teemoina työpajassa olivat perhetyön nykytilanne ja kehittämisnäkymät huumetyössä. Työpajaan osallistui noin 20 perheiden kanssa työskentelevää päihdetyöntekijää eri puolelta Suomea. Lisäksi projektityöntekijät esittelivät hanketta ja siinä kertyneitä kokemuksia valtakunnallisilla Päihdepäivillä Kalliolan setlementin näyttelyosastolla. Kalliolan sisäisenä koulutuksena projekti järjesti syksyllä Kalliolan nuoriso-, lastensuojelu- ja päihdetyölle koulutuspäivän uudesta lastensuojelulaista.

14 14 Intranetkokeilu Kevään aikana suunniteltiin ohjausryhmän aloitteesta Kalliolan sisäistä perhetyön intranetiä, joka voisi toimia ammatillisena vertaistukena, keskustelufoorumina ja tiedon välittäjänä perheiden kanssa työskenteleville. Intranet otettiin koekäyttöön, mutta toimiakseen se olisi vaatinut jatkuvaa aktiivista ylläpitoa, mihin resurssit eivät riittäneet. Asiassa ei edetty kokeilua pidemmälle. Vanhempainopas Projektin työntekijät kokosivat keväällä työryhmän Kalliolan eri toimintayksiköistä työstämään yhteistyössä Stakesin tutkimusprofessori, lastenpsykiatri Tytti Solantauksen kanssa vanhempainopasta päihdeongelmaisille vanhemmille ja heitä auttaville työntekijöille. Opas on tarkoitettu tueksi tilanteisiin, jossa lasten kanssa puhutaan päihdeongelmasta. Mielenterveystyön alalta saadut kokemukset vastaavanlaisista oppaista olivat myönteisiä, sekä ammattilaiset että perheet pitivät niitä hyödyllisinä 2. Katsottiin, että myös päihdetyössä tarvitaan opasta, jota voivat hyödyntää vanhemmat sekä eri sosiaali- ja terveydenhuollon alojen työntekijät kohdatessaan perheitä, joissa päihteet aiheuttavat ongelmia. Opasta työstäneessä ryhmässä olivat edustettuina Kalliolan Nuoret, lastensuojelutyö, päihdetyö sekä kehittämisyksikkö. Sen tehtävänä oli tuottaa tietoa ja käytännön kokemuksia päihdeperheiden tilanteista oppaan taustamateriaaliksi Vuosi 2008 Vuoden 2007 lopussa hankkeen toinen, projektissa alusta alkaen työskennellyt työntekijä irtisanoutui tehtävästään ulkomaille muuton vuoksi. Heti vuoden alussa käynnistetty uuden työntekijän hakuprosessi vei runsaasti aikaa, sillä lyhytaikaiseen työsuhteeseen on vaikea saada pätevää ja osaavaa työntekijää. Julkisen haun kautta saadut hakemukset eivät vastanneet tehtävässä vaadittavaa osaamista, mutta lopulta työntekijä löytyi yhteistyöverkoston avulla. Hän pääsi siirtymään edellisestä työpaikasta projektiin kuitenkin vasta Tytti Solantauksen ja Antonia Ringbomin (2002) Miten autan lastani? -kirjanen opastaa käytännönläheisesti, kuinka keskustella lapsen kanssa mielenterveyden ongelmista. Se on tarkoitettu sekä vanhempien että ammattilaisten käyttöön. Solantauksen ja Ringbomin (2005) Mikä meidän vanhempia vaivaa? on käsikirja lapsille ja nuorille, joiden isällä tai äidillä on mielenterveyden ongelmia.

15 15 Perheinterventiomenetelmän käyttö ja Craft-valmennus jatkuivat asiakastyön osalta, samoin vertaisryhmätyön ohjaustapaamiset. Alkuvuonna jatkettiin myös Lapset puheeksi - koulutuksia. Koulutuksiin osallistui yhteensä 30 työntekijää (Nurmijärven klinikan päihdetyön yksiköstä sekä kolmesta lastensuojeluyksiköstä). Koulutuspalautteissa tuotiin toistuvasti esiin uusien ajatusten saaminen, menetelmän hyödynnettävyys ja osa kertoi koulutuspäivien vahvistaneen omaa ammatillista ajattelua. Palautteiden joukossa oli myös muutamia kommentteja, joissa suhtauduttiin epäillen menetelmän käytettävyyteen työyksikössä. Kouluttajien kokemus oli että, perhetyön kehittäminen on osittain työntekijäkohtaista, kaikki eivät ole innostuneita tai halukkaita muokkaamaan työtapoja, siis muutoksia ei koettu tarpeellisiksi. Stadia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden teemahaastatteluihin perustuva opinnäytetyö Mä haluun lisää Craftii (Anttonen & Holopainen 2008) kuvaa Kalliolan työntekijöiden kokemuksia Craft-menetelmän käytöstä. Työntekijöiden kokemukset olivat pääosin positiivisia ja rohkaisevia. Koettiin, että menetelmää käyttäen oli voitu auttaa päihdeongelmaisten läheisiä, mutta kuitenkin kaivattiin vielä lisäkokemuksia sen käytöstä. Projektin yhtenä tavoitteena ollut vertaistukitoiminnan kehittäminen käynnistettiin perustamalla ohjattu vertaisryhmä päihdeongelmaisten läheisille projektin ja Kalliolan päihdetyön yhteistyönä. Ryhmä kokoontui kuuden viikon ajan keväällä ja siihen osallistui seitsemän läheistä. Ryhmään osallistuneet jatkoivat kokoontumisia omana vertaisryhmänään aluksi Kalliolan setlementin Itä-Pasilan asukastalossa ja sittemmin perheiden kohtaamispaikassa. Neljä vertaisryhmään osallistuneista jatkoi työskentelyä Craft-valmennuksessa projektityöntekijän ohjauksessa. Huhtikuussa Perhe elämään -projekti järjesti Kalliolan sisäisen perhetyön kehittämispäivän, johon osallistui työntekijöitä päihdetyön, nuorisotyön ja sosiaalisen nuorisotyön toimialoilta. Työskentely oli ryhmämuotoista ja strukturoitua ja tarkoituksena oli mm. suunnitella perhekeskuksen (perheiden kohtaamispaikan) toiminnan sisältöjä. Syksyn aikana suunniteltiin ja toteutettiin vielä toinen perhetyötä käsitellyt kehittämis- ja koulutuspäivä. Koulutuspäivän yhteydessä syntyi päätös käynnistää projektin työntekijän ehdottama perhetyön konsultaatiorinki.

16 16 Perheiden kohtaamispaikan perustaminen Projektin yhtenä tavoitteena ollut perhekeskuksen perustaminen ei edennyt samassa tahdissa kuin projektin muu toteutus. Tämä johtui osaltaan siitä, että projektin toiminta oli suurimman osan aikaa yhden projektityöntekijän varassa, joten sen vaatimaa valmistelutyötä ei voitu toteuttaa täysipainoisesti. Perhekeskusajatusta käsiteltiin ja sen sisältöä pyrittiin konkretisoimaan yhteisissä keskusteluissa, esim. kehittämispäivinä. Suunnitteluun saatiin evästystä myös asiakkaiden kanssa käydyissä keskusteluissa. Keskustelujen ja projektissa muutoin kertyneen tiedon myötä keskusidea muutti muotoaan. Alkuperäinen ajatus hoitoon läheisesti liittyvästä, mutta siitä erillään olevasta perhetyön paikasta ei tuntunut olevan vastaus perheiden tarpeisiin. Uudenlaista näkökulmaa tarvittiin myös siksi, että Helsingin kaupungin lapsiperhehankkeessa tavoiteltiin perhekeskustyyppisen toiminnan käynnistämistä. Suuntauduttiin kehittämään paikkaa, johon olisi helppo tulla ja jossa olisi saatavissa ammatillista ja vertaistukea arjessa pärjäämiseen. Tältä pohjalta perhekeskus nimettiin uudelleen perheiden kohtaamispaikaksi, mutta vielä kohtaamispaikan avausvaiheessa sisällölliset suunnitelmat olivat keskeneräisiä ja toiminta-ajatus kiteyttämättä. Tilat perheiden kohtaamispaikalle saatiin Kalliolan setlementin alakerrasta, jossa on iso yhteinen oleskelutila, lastenhuone, ryhmähuone ja keittiö. Kunnostustyöt aloitettiin lokakuun puolessa välissä ja projektityöntekijät vastasivat tilojen kunnostuksen suunnittelutyöstä sekä materiaalihankinnoista. Perheiden kohtaamispaikan avajaiset järjestettiin ja paikasta informoitiin laajasti sekä nykyisiä että mahdollisesti tulevia yhteistyökumppaneita. Kohtaamispaikka päätettiin avata, vaikka rahoituskausi lähestyi loppuaan, koska haluttiin kokeilla toimintaa ja kehittää edelleen kypsymässä olevia ajatuksia kohtaamispaikan luonteesta ja toiminnan sisällöistä. Oli tärkeää saada tietoa matalan kynnyksen toiminnan soveltuvuudesta perheiden auttamiseen, koska vastaavanlaista ei tässä muodossa ollut aiemmin toteutettu. Menetelmällistä puolta haluttiin kehittää kokeilemalla, miten mielenterveystyössä kehitetty, lasten ja vanhempien ryhmätyöskentelyyn perustuva Verttiryhmätoiminta soveltuisi päihdetyöhön. Projektille haettiin Ray:ltä jatkorahoitusta syyskuussa 2008 ensisijaisesta kohtaamispaikkatoiminnan kehittämiseen. Rahoitusta saatiin euroa haetun sijaan. Helsingin kaupungilta saadun avustuksen

17 17 ohessa saatu rahoitus mahdollisti pienimuotoisen kokeilutoiminnan ja projektin loppuun saattamisen Vuosi 2009 Vuoden 2009 toiminta jouduttiin sopeuttamaan niukan rahoituksen puitteisiin. Perhekeskuksen (perheiden kohtaamispaikan) toiminta päätettiin käynnistää pienimuotoisena kokeiluna pitämällä kohtaamispaikkaa auki kerran viikossa Menetelmällistä (Vertti-ryhmät) kehittämistä ei voitu aloittaa ja edellisenä vuonna projektiin tulleen työntekijän työsuhde jouduttiin päättämään helmikuun lopussa. Tämän jälkeen hän työskenteli Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa tehdyn yhteistyön puitteissa yhden päivän viikossa perheiden kohtaamispaikassa soveltaen taideterapeuttisia menetelmiä päihdeongelmaisten ja heidän lastensa kanssa työskentelyyn. Pääsääntöisesti projektissa työskenteli vain yksi työntekijä koko viimeisen vuoden ajan. Asiakastyö jatkui Beardsleen perheinterventiomenetelmän ja Craft -valmennuksen osalta. Lähileidit (naisten ohjattu vertaisryhmä) jatkoi kokoontumistaan perheiden kohtaamispaikassa. Siellä järjestettiin myös päihteiden käytön takia vaikeuksissa olevien miesten ohjattu vertaistukiryhmä, joka kokoontui noin kuukauden välein. Miehet tulivat mukaan ryhmään puolisoidensa kautta, jotka osallistuivat omaan vertaisryhmätoimintaan. Loppuvuodesta 2009 pariskunnat halusivat järjestää yhteisen tapaamisen ja jakaa kokemuksiaan ja käsityksiään päihdeongelman vaikutuksista parisuhteeseen. Marraskuussa aloitettiin vanhempien voimavararyhmä yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston eteläisen perhekeskuksen kanssa. Ryhmään osallistujat tulivat perhekeskuksen työntekijöiden ohjaamina ja Perhe elämään -projektin työntekijä ohjasi ryhmän työparin kanssa. Lastenhoito oli myös projektin järjestämä, jotta yksinhuoltajilla oli mahdollisuus osallistua ryhmään. Toimiva lapsi&perhe menetelmien parissa työtä tekeville järjestettiin valtakunnallinen seminaari helmikuussa Seinäjoella Lapsen kasvun mahdollisuudet, kun vanhemmalla on päihdeongelma, jossa Kalliolan päihdetyön toimialalta Aino Koskiluoma ja projektityöntekijä Kirsi-Marja Iskandar olivat kertomassa havainnoistaan ja kokemuksistaan Beardsleen perheintervention käytöstä päihdeongelmaisten perheiden kanssa työskenneltäessä. Loppusyksystä 2009 järjestettiin Lappvikissä Tl&p

18 18 valtakunnallinen kouluttajaseminaari. Vertaistyönohjauksellisia tapaamisia jatkettiin menetelmän parissa työskentelevien Helsingin kaupungin työntekijöiden kanssa. Projektityöntekijä valmistui Toimiva lapsi&perhe -menetelmien kouluttajaksi. Kalliolan lastensuojeluyksiköiden ja projektin yhteistyön kehittäminen ja syventäminen tapahtui vuonna 2009 lähinnä projektin organisoiman perhetyön konsultaatioringin avulla. Konsultaatiorinki kokoontui kahden kuukauden välein ja siihen osallistui työntekijöitä Kalliolan eri yksiköistä, pääasiassa lastensuojelusta. Työntekijät kokivat hyötyvänsä vuorovaikutteisesta työskentelystä; he saivat uusia lähestymistapoja ja ratkaisumalleja perheiden kanssa tehtävään työhön. Konsultaatioringin toiminnan ohella tehtiin myös sisäistä tiedottamista työmenetelmien (Beardslee ja Craft) käytön mahdollisuuksista Kalliolan eri yksiköissä. Helsingin nuorisoaseman kanssa käytiin yhteistyöneuvotteluja perheiden kohtaamispaikan hyödyntämisestä mm. järjestämällä yhteistä ryhmätoimintaa. PäLäKe verkosto järjesti marraskuussa Hämeenlinnassa kumppanuusseminaarin Lasten hyvinvointia edistämässä, jossa projektityöntekijä oli ohjaamassa työpajaa. Myös Helsingin kaupungin järjestämässä perhekuntoutusseminaarissa helmikuussa projektityöntekijä ohjasi työpajan, samoin Huumetyöläisten neuvottelupäivillä huhtikuussa. Projektin työnohjaus toteutui noin kerran kuukaudessa. Ohjausryhmä kokoontui vuonna 2009 kolme kertaa, viimeinen ohjausryhmän kokous järjestettiin helmikuussa Muun toiminnan ohella täsmennettiin suunnitelmia perheiden kohtaamispaikkatoiminnan sisällöstä hyödyntäen tietoja ja kokemuksia, joita oli kertynyt projektin toiminnassa, kohtaamispaikan pienimuotoisessa kokeilussa sekä keskusteluissa yhteistyökumppaneiden kanssa. Kohtaamispaikan toiminta-ajatus oli hyvin erilainen kuin projektin tavoitteena ollut perhekeskus. Oli luovuttu päihdehoitoon ja lastensuojelutyöhön läheisesti kytkeytyvän perhetyön toteutuspaikan ajatuksesta. Tämän sijaan suuntauduttiin saamaan tukitoimien piiriin sellaisia usein vaikeasti tavoitettavia lapsiperheitä, joiden avun tarpeisiin nykyinen palvelujärjestelmä ei vastaa tai jotka vaikean elämäntilanteensa, leimaantumispelon, luottamuksen puutteen yms. syiden vuoksi eivät kykene hakeutumaan tai eivät halua hakeutua nykyisiin palveluihin. Tällaisia ovat päihteiden ja mielenterveysongelmien kanssa vaikeuksissa olevien perheiden lisäksi mm. perheet, joissa toinen vanhemmista suorittaa vankeusrangaistusta sekä ensikotijakson jälkeen omaan asuntoon muuttavat. Toiminnassa oli tarkoitus toteuttaa matalan kynnyksen

19 19 periaatteita, tukea kävijöiden omaehtoista toimintaa ja huomioida eri perheenjäsenten, erityisesti lasten tarpeet. Projektin tuotteena oli syntynyt uusi kehittämistä vaativa toimintamuoto, jollaista ei ainakaan pääkaupunkiseudulta löydy. Tämän vuoksi perheiden kohtaamispaikkatoiminnan kehittämiseen haettiin projektirahoitusta; yhteistyökumppaneina olivat Helsingin sosiaaliviraston perhekeskustoiminta, Kalliolan setlementin eri työmuodot, Kalliolan nuoret ry, Helsingin ensikotiyhdistys ry, Kriminaalihuollon tukisäätiö, Ensi- ja turvakotien liitto ry., sekä Päihdealan järjestöjen läheis- ja perhetyön verkosto. Rahoitusta ei kuitenkaan myönnetty. Rahoituksen puuttuessa toimintaa ei voitu käynnistää, mikä ei kuitenkaan poista suunnitellun tyyppisen toiminnan tarvetta. 5. Projektin tuloksellisuuden arviointi Projektin arviointi toteutettiin itsearviointina ja kehittämisyksikön kehittämissuunnittelijan tekemänä sisäisenä arviointina. Arviointi perustuu toteutusprosessin kulun dokumentoitiin ja asiakkailta säännöllisesti kerättyyn kirjalliseen ja suulliseen palautteeseen. Projektin arvioinnissa on hyödynnetty myös Stadia ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetöitä (3 kpl), joita on tehty osana projektin toteutusta. Projektin tuloksellisuutta tarkastellaan seuraavassa tulosten ja tuotosten, prosessin toteutuksen ja tavoitteiden toteutumisen sekä asiakkaiden saamien hyötyjen näkökulmista. Perhe elämään -projektin tarkoituksena oli eri perheenjäsenten avun ja tuen tarpeet huomioivien tukimuotojen ja uusien yhteistyöverkostojen kehittäminen päihteiden käytön perheelle aiheuttamia haittojen ehkäisemiseksi. Tarkoitusta toteutettiin kouluttamalla, kehittämällä edelleen sovellettuja menetelmiä, tekemällä asiakas- ja verkostotyötä sekä välittämällä projektiin kertynyttä tietoa Tulokset ja tuotokset Koulutukset Perhe elämään -projektin aikana koulutettiin 50 Kalliolan eri toimialojen työntekijää perhe- ja läheistyön menetelmiin. Näin pyrittiin luomaan yhteistä tietopohjaa Kalliolan eri

20 20 toimialoille ja varmistamaan, että jatkossakin, henkilövaihdoksista huolimatta eri yksiköissä säilyisi koulutuksen antamaa menetelmäosaamista tukea perheitä ja läheisiä, joilla on vaikeuksia päihteiden käytön takia. Kaksi Kalliolan työntekijää valmistui Toimiva lapsi & perhe -menetelmien kouluttajiksi. Tällä tavoin vahvistetaan perhetyön kehittämisen mahdollisuutta ja juurruttamista myös jatkossa. Menetelmäkoulutusten lisäksi järjestettiin kolme perhetyöhön liittyvää koulutuspäivää Kalliolan työntekijöille. Lisäksi käynnistettiin perhetyön konsultaatiorinki, ylläpidettiin sen toimintaa ja varmistettiin jatkuvuus projektin päätyttyä. Asiakastyö Perheinterventioita tehtiin yhteensä 40. Beardsleen perheinterventio otettiin käyttöön perhetyön perusmenetelmäksi Kalliolassa mm. Mäkirinteen nuorisokodissa (Nuorten Kisko) ja Nurmijärven klinikalla Myllyhoidossa siitä mahdollisesti hyötyvien asiakkaiden kanssa. Craft -valmennuksia tehtiin 14 asiakkaan kanssa. Lapset puheeksi -menetelmä on ollut satunnaisesti käytössä. Verkostot ja tiedonvälitys Koko projektin toiminnan ajan PäLäKe (Päihdejärjestöjen perhe- ja läheistyön) -verkosto oli keskeinen yhteistyökumppani ja tietojen vaihdon foorumi. Tiivistä yhteistyötä tehtiin myös Helsingin kaupungin lapsiperheiden päihdepalvelujen kehittämishankkeen ja eteläisen perhekeskuksen kanssa asiakastyön, tiedon vaihdon ja perheiden kohtaamispaikan suunnittelun osalta. Stakesin / Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen Toimiva lapsi & perhe -toiminnan kanssa tuotettiin projektin menetelmäkoulutus, kerättiin asiakaspalautetta ja testattiin Beardsleen menetelmiä päihdetyön alalla. Muita yhteistyötahoja olivat Kalliolan omat yksiköt, Myllyhoitoyhdistyksen Läheismylly hanke (Craft-valmennus) ja A-klinikkasäätiön Lasinen Lapsuus toiminta. Kalliolan sisäinen perhetyön konsultaatiorinki on tärkeä keskustelun ja tiedonvaihdon väline. Perhe elämään -projektin työntekijät välittivät tietoa lapsi- ja perhelähtöisen työn merkittävyydestä, projektissa käytetyistä menetelmistä ja niistä saaduista kokemuksista kuudessa eri puolilla Suomea järjestetyssä seminaarissa ja ohjaajina viidessä työpajassa. Lisäksi jaettiin projektia ja käytettyjä menetelmiä koskevia esitteitä erilaissa sosiaali- ja terveysalan tilaisuuksissa.

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa

vahvistamisen kehittämisryhmän kokous klo 9 12 Nummelassa Poikkisektorisen rakenteen vahvistamisen kehittämisryhmän kokous 10.11.2008 klo 9 12 Nummelassa LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko 1.9.2016 1. Kehittämisverkostojen käynnistämisen tausta 2. Yhteinen ymmärrys lähtökohtiin 3. Toiveet, tarpeet ja osaamisen

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki

Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Kasvatuskeskustelu Yleiset tukikäytännöt ja tehostettu tuki Aika: 10.9.2011, klo: 9 15 Paikka: Pulkkila / Ylämäkelän koulu Kouluttaja: Liisa Vilppola KOULUTUKSEN SISÄLTÖ JA OHJELMA 9:00 9:15 9:15 11:15

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Kehittämishankkeen tulokset pähkinänkuoressa Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 11.9.2014 1 Lähtökohtia Lähisuhdeväkivaltaan

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä

Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä Ryhmäkuntoutus ammattilaisvertaisyhteistyönä sosiaaliterapeutti Marjo Tolonen, Järvenpään kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelut kokemusasiantuntija Jouko Raunimaa, KoKoA ry Ideoinnista toteutukseen

Lisätiedot

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA? Perheaikaa 18.2.2016 Tytti Solantaus Lastenpsykiatri, emeritatutkimusprofessori Toimiva lapsi & perhe hankejohtaja (SMS) OMA TAUSTA Työ lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää?

Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Keskustelukahvila 14.10.-16.12.201310 16 12 2013 Miten päihdepalveluja l tulisi kehittää? Työryhmä kehittäjätyöntekijä suunnittelija kokemusasiantuntija Sosiaalityönopiskelija Alkutilanne: suunnittelussa

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus

AKUT-pilotti. Pirkanmaan ympäristökeskus Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009. Pirkanmaan ympäristökeskus AKUT-pilotti Mari Peltonen Markku Vainio Kesäkuu 2009 Hankkeen tausta - AKUT-pilotti käynnistyi Pirkanmaan ympäristökeskuksessa syksyllä 2007 - pääteemaksi valikoitui Senioriasiantuntijuuden siirto Pirkanmaan

Lisätiedot

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ

kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen klo HYVINKÄÄ Osallisuuden ja kasvatuskumppanuuden kehittämisryhmän kokoontuminen 4.11.2008 klo 13 15.30 HYVINKÄÄ LÄNSI- JA KESKI-UUDENMAAN LAPSUUDEN HYVINVOINNIN KEHITTÄMISYKSIKKÖ-HANKKEEN 2007-2009 TAVOITTEIDEN TÄSMENTYMINEN

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa.

Voit täyttää lomakkeen osissa. Muista tallentaa tekemäsi muutokset ennen kuin poistut järjestelmästä, tai jos poistut koneelta pitemmäksi aikaa. Väliraportti Väliraportti on osa vuosiselvitystä. Raportti tehdään tällä lomakkeella, ja se koskee kahta viimeksi päättynyttä avustusvuotta. Selvitys koskee ainoastaan sitä avustuskohdetta, jonka tiedot

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO

PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO PÄÄKAUPUNKISEUDUN OPPILASHUOLLON KEHITTÄMISVERKOSTO Kehittämishankkeeseen osallistuvat Helsingin, Espoon ja Vantaan koulupsykologit ja koulukuraattorit. Koordinoiva kaupunki on Vantaa. Ohjausryhmä: Vantaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä Tulos- ja palautetilaisuus Lahdessa 24.3.2014 24.3.2014 1 THL toteutti Hankkeen toimikausi 17.4.2013 16.4.2014 Asiantuntijaverkosto THL,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli

Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli Jokaiselle ainakin yksi turvallinen aikuinen ja mielekästä harrastustoimintaa: Yli Hyvä Juttu -toimintamalli II Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn foorumi 13.9.2012 Mitä on palokuntanuorisotoiminta?

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA Preventiimi on valtakunnallinen nuorisoalan ehkäisevän päihdetyön osaamiskeskus, jonka kohderyhmä on nuorten parissa työskentelevät ammattilaiset. Preventiimi kehittää nuorisoalan

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta NEro-hankeseminaari 7.5.2015 Paula Väliaho paula.valiaho@mll.fi MLL Hyvinkää - NEro-hanke NErolla lapselle voimaa- eli lyhyemmin NEro-hanke (NEro=lapseN Ero) MLL Hyvinkään

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita.

Kertomuksen teksti saattaa sisältää myös muita sellaisia kannanottoja ja havaintoja, joihin voidaan antaa vastineita. ARVIOINTIKERTOMUS 2015 -HAVAINNOT Taulukko on merkinnyt kertomukseensa numeroituihin kehyksiin sellaiset havainnot, joista lautakunta odottaa saavansa vastineet ja/tai selvitykset. Ohessa havainnot taulukko.

Lisätiedot

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö

A-klinikkasäätiön Tampereen koulutusosaston koulutuspalvelujen keskeiset aihealueet ovat: Päihde- ja mielenterveystyö. Päihteet ja vanhustyö 1 A-klinikkasäätiö Tampereen koulutusosasto Sumeliuksenkatu 13 A 2, 33100 Tampere Jukka Oksanen 045-65 789 67 toimisto: 03-253 9647, 03-253 9655 e-mail: koulutus.tampere@a-klinikka.fi A-KLINIKKASÄÄTIÖ

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013. www.tyynela.fi Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen 12.6.2013 www.tyynela.fi 2 Erityisesti Isä-projektin lähtökohdat Verkostoista noussut huoli päihteitä käyttävien isien isyydestä/ isättömistä lapsista Isäkeskeinen

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen

Opioidiriippuvaisten verkostopäivät Mari Isokoski ja Paula Perttunen Tukiasuminen ja korvaushoito Opioidiriippuvaisten verkostopäivät 25. 26.9.2014 Aikuissosiaalityön päihdetukiasumisen palvelu l on tarkoitettu tt päihdeongelman vuoksi erityistä tukea asumisessaan tarvitsevalle

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Työryhmien seminaari 29.4.2016 Frami Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma lopullinen hankeohjelma julkaistu 14.4. 2016 Maakuntakohtaiset

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena Perustettu 1988 Toiminta alkanut vertaisryhmäperiaatteella Tällä hetkellä 13 työntekijää RAY:n tuella Omaisten tuki ja neuvonta: Neljä työntekijää Lapsiperhetyö

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII /

KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / KUNTATYÖRYHMÄKIRJE VIII / 2009 13.3.2009 Sisällysluettelo Ajankohtaista hankkeessa keväällä 2009 1. ARVO - koulutus 2. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluihin liittyvien matalan kynnyksen toimintamallien

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena

ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena ARVOKAS ELÄMÄ lastensuojelu ja perhehoito vammaisten lasten kehityksen tukena TOIMINTAA JA TAPAHTUMIA kevät 2013 Hyvä lukija Olemme koonneet tähän vihkoseen kevään 2013 toimintaa. Kevään aikana mm. hankkeen

Lisätiedot

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys

Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Osaamisperusteisuuden ja asiakaslähtöisyyden edistäminen valtionavustushankkeiden työstö- ja kehittämisseminaari Reformin ehdotusten perusteella täsmentyneet valtionavustustoiminnan suuntaviivat osaamisperusteisuus

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI 1 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 3.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Osaamista ja välineitä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot