Hämeen liitto. Hämeelle oma maakuntaraha. tiedottaa. helmikuu 2011 SISÄLLYS

Transkriptio

1 Hämeen liitto helmikuu 2011 tiedottaa Tilaisuuden avasi maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Johannes Koskinen, joka puheessaan kertoi maakuntaidentiteetin nykyisin yhä tärkeämmästä roolista. Maakuntaidentiteetti luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Maakuntajuhlaraha on osa identiteetin kehittämistä ja maakunnan tärkeä symboli. Hämeelle oma maakuntaraha Suomen Rahapaja julkaisee Valtiovarainministeriön valtuuttamana maakuntarahasarjan, jonka aiheina ovat Suomen historialliset maakunnat. Historiallisia maakuntia on yhdeksän: Ahvenanmaa, Häme, Karjala, Lappi, Pohjanmaa, Satakunta, Savo, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. Sarjan rahat on suunnitellut Nora Tapper. Tähän mennessä sarjasta on julkistettu kaksi maakuntarahaa eli Varsinais-Suomen (lokakuu 2010) ja Satakunnan maakuntarahat (marraskuu 2010). Ja nyt oli meidän vuoromme saada oma maakuntaraha Hämeen maakuntaraha. SISÄLLYS Hämeelle oma maakuntaraha 1 Anna-Mari Ahonen siirtyy Janakkalan paalupaikalle 3 Sinikka Malin siirtyi Heinolan haasteisiin 4 Pekka Harju ei usko suuruuden ekonomiaan 4 Vuoden hämäläiset 5 Yhteistyössä Hämeen liiton kanssa 6 Kanta-Hämeen kehitysnäkymät ovat maan parhaimmat! 6 Metsien hyödyntämätön energia käyttöön 7 Hyvän kierre 8 Kummikylästä kulttuuria koko maakuntaan 9 Kesäyliopistolla 40. koulutusvuosi 9 Koulutuksen vientituotteet ja Kanta-Häme 10 LOGAL-GLOBAL- taidetapahtuma 11 Kansainvälisyydestä lisää uusiutumiskykyä 12 Järkivihreää vaikuttavuutta VELOG-hankkeessa 13 Eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa ja tavoitteita 14 Vanajavesikeskuksen kuulumisia 15

2 Historiallisten maakuntien ympärille rakennettu maakuntajuhlarahasarja sai Hämeessä historialliset puitteet linnan Kuninkaan salissa, kun Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venholle, Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokaselle ja Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellstenille sekä maakuntajohtaja Juhani Hongalle Hämeen liitosta luovutettiin juhlallisin menoin oman maakunnan raha. Suomen Rahapajan puheenvuoron tilaisuudessa piti toimitusjohtaja Paul Gustafsson, joka myös toi esiin heimoajattelun tärkeyttä globalisoituvassa maailmassa. Lisäksi hän kertoi suomalaisesta juhlarahainstituutiosta ja juhlarahasta laajalevikkisenä taideteollisena mediana, joilla on merkittävä tehtävä suomalaisuuden arvojen siirtäjänä sukupolvelta toiselle. Metalliraha, kuten tiedetään, kestää tuhansia vuosia ja näin ne siirtävät tämän päivän arvoja vielä lukemattomille uusille heimosukupolville. 2

3 Anna-Mari Ahonen siirtyy Janakkalan paalupaikalle Anna-Mari Ahonen tarttuu Janakkalan kunnanjohtajan tehtäviin helmikuussa täynnä tarmoa ja intoa. Tehtäväkenttä on äärimmäisen laaja: harva työ sivuaa samalla tavalla lähes kaikkia inhimillisen elämän ulottuvuuksia kuin kunnanjohtajan työ, ja vaikeusastetta on tietenkin tarjolla samassa suhteessa, hän sanoo uuden tehtävän edessä. Teksti ja kuva: Jenni Mankonen Anna-Mari Ahosen tausta on kunnanjohtajaksi hieman epätyypillinen. Hän on arkkitehti ja työuraa on kertynyt mm. tamperelaisesta arkkitehtitoimistosta. Hän on toiminut myös Hämeenlinna - Asumiskaupunki -hankkeen projektiarkkitehtinä. Ehdin olla vuoden verran kotona lapsen kanssa, ennen kuin sain maakunta-arkkitehdin paikan Hämeen liitossa. En silloin arvannut että työskentelyni liitossa jäisi kohdallani vain vuoden mittaiseksi. Alusta alkaen viihdyin liiton väen parissa erinomaisesti, ja tuolta ajalta jäi elämään useita ystävyyssuhteita toivoakseni lopuksi ikää. Kun Janakkalan kunnasta avautui teknisen johtajan määräaikainen virka, koin vahvasti, että siinä on tehtävä, jonka todella haluan hoidettavakseni. Olen viihtynyt työssäni hyvin; tämä on ollut sellainen rakas raskas työ, milloinkaan ei etukäteen tiedä mitä päivä tuo tullessaan. Henkilöstön johtaminen on kaikessa vaikeudessaan ollut kuitenkin myös työn palkitsevinta osaa: olen saanut etuoikeuden johtaa niin hienoa 130 hengen joukkuetta, että välillä on tuntunut, ettei tämän porukan kanssa mikään ole mahdotonta. Kestävyysvaje ja muita haasteita Janakkalan kunnanjohtajaksi Ahonen ei ollut suunnitellut päätyvänsä. Uran käänteet ovat kai harvalla ihmisellä täysin vailla sattuman ohjailua. Ajatus kyti hiljalleen ja perusteellisen harkinnan jälkeen päätin lopulta lähteä hakuun mukaan. Kunnanjohtajuus tarjoaa kiistatta todellisen paalupaikan kunnan kehittämiselle. Nykyiset työtehtäväni ovat osittain säätyneet kunnanjohtajan tehtävien suuntaan. Kiire on ollut kova jo pitkän aikaa, mutta kaiken tekemisen keskellä olen kyllä muistanut iloita tästä kaikesta uudesta ja alkavasta, Ahonen kertoo. Hän aikoo sukeltaa syvälle koko toimialakenttään, jotta voi johtaa eri hallintokuntia tasapuolisesta ja suurella ymmärryksellä. Kunnanjohtajan työn suurimmat haasteet tämän päivän Suomessa liittyvät talouteen. Janakkalan talous on vakaalla pohjalla, mutta meidänkin velkaantumisemme on saatava taittumaan laskuun. Paljon puhuttu julkisen sektorin kestävyysvaje ja siihen liittyvät avoimet ongelmat ja kysymykset mietityttävät varmasti jokaista kuntajohtajaa tällä hetkellä. Valtion velkaantumisaste ei voi olla huolestuttamatta niitäkään joiden oma kunta on taloudellisesti vahva. Syvempää yhteistyötä Työn sisällön suhteen Ahonen odottaa eniten erilaisia verkostoitumiseen ja ulkopolitiikkaan liittyviä avauksia. Haluan kirkastaa Janakkalan aktiivista asemaa osana metropolialueen kuntaverkostoa. Juuri valmistuneen kuntastrategiamme mukaisestikin haluamme tulevaisuudessa olla metropolialueen paras asuinkunta. Tuon tavoitteen saavuttamiseksi on paljon kiinnostavaa työtä tehtävänä asumisen ja elinkeinoelämän menestyksen vahvistamisessa. Seudun yhteistyötä hän haluaa syventää etenkin asumisen ja maankäytön osalta. Verkostoni seudulla ovat erittäin laajat. Ajattelen, että tällainen ymmärryksen taso antaa hyvät lähtöasetelmat yhteistyölle. Mielestäni aiempaa avoimemmin kannattaa yleensäkin ottaa harkintaan yhdessä tekemisen mahdollisuus, oli kyseessä sitten laaja maaseutuhallintoon liittyvä kokonaisuus tai vaikka katuvalojen tai katujen kunnossapidon jokin yksityiskohta. Toisinaan harkinta näillä hierarkian eri tasoilla johtaa yhteistyöhön, toisinaan ei - eikä siinä ole mitään väärää. Mutta lähtökohtaisesti pidän tärkeänä ja kuntalaisten edun mukaisena, että tuota harkintaa kuitenkin tehdään. Janakkalan kunnan ja Hämeen liiton välinen yhteistyö on toiminut mutkattomasti ja hyvin. Työhistoriani liiton palveluksessa auttaa meitä jatkossa edelleen tiivistämään tätä yhteyttä. Liitto on ryhtynyt nopeisiin ja määrätietoisiin liikkeisiin edunvalvonnan suhteen silloin kun kunnat ovat sitä erityisesti tarvinneet. Sen kaltaista proaktiivista tukea mekin toivomme niissä asioissa, jotka meille ovat tärkeitä. Etenkin HHT-akselin vahvistamiseen tarvitsemme jatkossa runsaasti ruutia sekä omaa että liiton. Uskon että HHT-akseli on myös sitä seudullisen yhteistyön tärkeintä perustaa, jonka päälle moni muu asia rakentuu. 3

4 Sinikka Malin siirtyi Heinolan haasteisiin Kuva Sirpa Ryyppö-Himanen, Studio Elina Sinikka Malin toimi Ypäjällä kunnanjohtajana yli yhdeksän vuotta. Kaappeja ja laatikoita tyhjennellessä hänelle on tullut mieleen monia jo unohtuneitakin asioita matkan varrelta. Positiivinen eteenpäin meneminen on se, joka yhdeksästä vuodesta ja yhdestä kuukaudesta jäi päällimmäisenä mieleen, Sinikka Malin sanoo katsellessaan taaksepäin. Sinikka Malin on aloittanut helmikuun alussa Heinolan kaupungin henkilöstöjohtajana. Tunnelmat uudesta tehtävästä ja kaupungista ovat erittäin hyvät. Reilun asukkaan Heinola ei ole Malinille ennestään tuttu. Tämä on sopivan kokoinen paikka kaupunki, mutta ei kuitenkaan mikään metropoli. Ihmiset tuntevat toisiansa. Täällä on aivan ihana luonto ja tykkään asua keskustassa torin laidalla, Malin sanoo. Malin on työskennellyt koko uransa kunnallisessa keskushallinnossa ja toiminut aina jollain tavalla henkilöstöasioiden parissa, mutta nyt häntä innostaa syventyä aiheeseen entistä paremmin. Henkilöstö on aivan avaintekijä kunnallisten palveluiden tuottamisessa, se nousee entistä kriittisemmäksi tekijäksi lähitulevaisuudessa, Malin sanoo. Täyttä laukkaa yhdeksän vuotta Pesti Ypäjän kunnanjohtajana sisälsi paljon hienoja haasteita. Hevospaikkakunnan kehittäminen oli Malinille uutta ja erilaista. Kun aloitin kunnanjohtajana, pinnalla oli esimerkiksi hevosiin erikoistuvan lukiokoulutuksen järjestäminen. Loimaan lukiossa tämä toteutuikin. Hevostoiminnalla on Ypäjällä kaikin tavoin tärkeä merkitys, työtä tehtiin koko ajan elinkeinon kehittämiseksi ja eteenpäin viemiseksi, perustettiin muun muassa yhtenäinen organisaatio toimintaa varten. Samalla pidettiin tietenkin huolta siitä, että peruspalvelut toimivat, Malin kertoo. Ypäjän ja Hämeen liiton yhteistyökysymyksessä ajatukset vievät tulevaisuuteen ja aluerajauksiin. Malin katseleekin hieman huolestuneena liittojen aluerajojen tulevaisuutta, ypäjäläiset kun kokevat olevansa ennen kaikkea hämäläisiä. En näe sitä myönteisenä asiana, jos edunvalvonta siirtyy kauemmas ja Hämeen liitto kallistuu Päijät-Hämeen suuntaan. Ypäjäläisille Hämeenlinna ja Turku ovat yhtä kaukana toisistaan Turku niistä vielä tärkeämpi oma kaupunki, Lahti taas on aivan liian kaukana, Malin sanoo. Pekka Harju ei usko suuruuden ekonomiaan Eläkkeelle siirtyvä Janakkalan kunnanjohtaja Pekka Harju uskoo, että kunnan optimikoko on asukasta. - Maakunnan tehtävä on ajaa juuri näiden kuntien asiaa. Liiton tärkeimmät tehtävät ovat maakunnan edunvalvonta ja kaavoitus laajemmalla näkemyksellä, hän sanoo. Pekka Harju on kokenut Hämeen liiton ja Janakkalan kunnan välisen yhteistyön viime vuosina hyvänä. Yhteistyö on systemaattista ja mm. kerran kuukaudessa on kokoonnuttu kuntajohtajien ja liiton edustajien kanssa pohtimaan yhteisiä asioita. - Liitto on ajanut mielestäni aktiivisesti maakunnan asioita ja valvonut sen etuja. Uskon, että jatkossa yhteistyö Janakkalan suuntaan on vielä tiiviimpää, koska uusi kunnanjohtaja Anna-Mari Ahonen on ollut liiton palveluksessakin, Harju sanoo. Tekstit: Jenni Mankonen Viime aikoina jokaisessa yhteisessä kokouksessa on noussut esiin maakunnan suuntautumiskysymys. Harju pitää maakunnan kokoa hieman ongelmallisena. Pienen maakunnan kannattaisi liittoutua saadakseen paremman aseman edunvalvonnassa. - Se on yksi tärkeimpiä kysymyksiä ja liiton linja on hyvä. Mieluiten pitäisi kallistua etelän suuntaan. Päijät-Hämeen kanssa liittoutuessa jäisimme lapsipuolen asemaan, se on väärä suunta. Tähän löytynee linjaus lähivuosina, Harju sanoo. Harju jättää kunnanjohtajan tehtävät hyvillä mielin. Hän ei usko suuruuden ekonomiaan, eikä sen tuomiin taloudellisiin hyötyihin. Janakkalalaisten etu olisi hänen mielestään itsenäinen kunta ja omat päätökset. - Janakkalalla on mahdollisuudet olemassaoloon itsenäisenä kuntana, jos asiat hoidetaan oikein. En usko suuruuden ekonomiaan, vaan kunnalla on optimikoko. Kun asukkaita on demokratia ja talous toimivat hyvin. Kuntalaiset tuntevat tämä kokoisen kunnan toiminnan vielä hyvin - isommissa kunnissa etäännytään helposti kunnan asioista, Harju sanoo. - Aika näyttää, mikä kuntien tulevaisuus on ja pärjäävätkö pienemmät kunnat itsenäisesti. Toivon, että näin olisi, hän lisää. Harjun viimeinen työpäivä kunnanjohtajana on 18. helmikuuta. Eläkepäivät kuluvat perheen kanssa Helsingissä, maailmalla matkaillen ja hyviä kirjoja lueskellen. 4

5 Immo Sundholm on Loimi- Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja, Mika Laine Envor Group Oy:n toimitusjohtaja. He saivat tunnustuksen jätehuollon kehittäjinä tuottavaksi teolliseksi toiminnaksi, kierrätyksen tehokkaina toteuttajina sekä uusien innovaatioiden käyttöön ottajina. Teksti ja kuva: YLE Radio Häme Vuoden hämäläiset Hämeen Liitto ja YLE Häme valitsevat vuosittain Vuoden hämäläisen. Kunniamaininta myönnetään merkittävästä maakunnan ja sen asukkaiden hyväksi tehdystä työstä tai maakunnan tunnetuksi tekemisestä. Tänä vuonna tunnustus jaettiin merkittävästä näkemyksellisestä toiminnasta yhdyskunta- ja ympäristöhuollon parissa ja seutukunnan kannalta merkittävästä synergiasta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Tärkeä tekijä on myös se, että toiminnalla on hyviä mahdollisuuksia luoda uutta, kasvaa ja työllistää. Heidän edustamansa yritykset ovat keskeinen osa Forssan Envitec -aluetta. LHJ Groupin liikevaihto on miljoonaa euroa vuodessa, henkilöstön määrä vaihtelee työtilanteen ja vuodenajan mukaan sadan molemmin puolin. Loimi- Hämeen Jätehuollon omistaa 16 kuntaa, joiden asuintoiminnan jätehuollon yhtiö hoitaa. Mika Laine Liikatalouden eri aloille vähitellen kouluttautunut Mika Laine aloitti yrittäjänä Enver Groupin toiminnan Perheyritys aloitti kiinteistönhoitajana. Jätehuolto tuli mukaan Envor Group tarjoaa ympäristöhuollon palveluja teollisuudelle, kaupalle ja kiinteistöille. Työntekijöitä on noin 50. Envor Recycling Oy tarjoaa metallien, muovien ja lasin kierrätyspalveluja ja sillä on uusioraaka-ainetuotantoa. Envor Processing Oy on paperin ja kartongin käsittelyja kierrätyspalveluyhtiö. Envor Biotech Oy kehittää biojätteiden ja lietteiden käsittelypalveluja. Forssan seudulla alan yritykset ovat Envitech-strategiassaan asettaneet tavoitteeksi olla 2015 valtakunnan vetovoimaisin ympäristöliiketoiminnan keskus ja yhteisen liikevaihdon kasvattamisen 120 miljoonaan euroon nykyisestä 40 miljoonasta eurosta. Immo Sundholm Immo Sundholm on tehnyt pitkän uran elintarviketeollisuuden ja ympäristöalan yrityksissä. Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtajana hän aloitti 1995, jonka jälkeen hän on ollut rakentamassa ja johtamassa LHJ Group yhtiöryhmää, johon kuuluvat Loimi-Hämeen Jätehuollon lisäksi Suomen Elektroniikkakäsittely Oy, pilaantuneita maita käsittelevä Suomen Erityisjäte Oy, kylmälaitteita käsittelevä Cool Finlan sekä tietomateriaaleja käsittelevä Suomen Tietoturva Oy. Yhteisyritys Ekoport Turku Oy pyrkii tuottamaan dieseltuotantolaitoksessa jätteistä polttoainetta. Vuoden hämäläisiä 2010 Markku Juhola, Mommilanjärven soutelu 2009 Pirjo Päivärinta, food designer, ruokaperinteen yhdistäminen ravintolatoimintaan 2008 Ilppo Aaltonen, Forssan Lehti, päätoimittaja 2007 Jukka Jalonen,HPK:n SM-kauden valmentaja 2006 Marja Myllyniemi, Lasten ja nuorten teatteri 2005 Ari Palomäki, Sydän- ja verisuonisairauksien tutkimus 2003 Paavo Liski,Ypäjän Sampo-produktio 2002 Pirjo-Liisa Vilenius, Ikäihmisten liikunta 2001 Eira Pohjola, Irti Huumeista ry 2000 Villa Inkeri -yhdistys, inkeriläisten hyväksi tehdystä työstä 5

6 Yhteistyössä Hämeen liiton kanssa Sujuvaa yhteistyötä koulutuskentällä Teksti ja kuvat: Jenni Mankonen Jarno Tuimala Hyvinkää-Riihimäen talousalueella toimiva ammatti- ja aikuisopisto Hyria koulutus Oy:ssä opiskelee vuosittain yli opiskelijaa ja henkilöstöä on palkkalistoilla yli 500. Hyria koulutus Oy:n toimitusjohtaja Jarno Tuimala pitää yhteistyötä Hämeen liiton kanssa on monella tavalla tärkeänä asiana. Hyrian ja Hämeen liiton välinen yhteistyö on erittäin monipuolista. Hämeen liitto on meille luonnollinen ja läheinen kehittämiskumppani. Olemme kokeneet erityisen hyödylliseksi Hämeen liiton tuottaman ennakointityön sekä liiton aktiivisen roolin maakunnan osaamisen kehittämisessä, johon on valjastettu maakunnasta koulutus- ja tutkimussektori kaikilta tasoilta, Tuimala sanoo. Hämeen liitto toimii myös Riihimäen talousalueelle kohdentuvien kehittämishankkeidemme rahoittajan roolissa. Hämeen liiton aktiivinen yhteistyö Uudenmaan liiton kanssa on ollut meille positiivinen asia, sillä sijaitsemme kahden maakuntaliiton alueella, Tuimala lisää. Sekä Tuimala että Hämeenlinnan seudun koulutuskuntayhtymän johtaja Jouni Haajanen kiittelevät Hämeen liiton järjestämiä kehittämishankkeita ja asiapitoisia tilaisuuksia, jotka ovat olleet hyviä foorumeja verkottua maakunnan kehittäjien ja elinkeinoelämän kanssa. Koulutuskeskus Tavastialla ja Hämeen liitolla on pitkä historia yhteistyöstä. Erilaisia yhteisiä kehitysryhmiä, kuten aikuiskoulutukseen perehtynyt työryhmä, on vuosien saatossa miettinyt tiiviisti yhteisiä asioita. Hämeen liiton vetämä koulutustarpeen ennakointityö on tällä hetkellä meille se tärkein ja keskeisin yhteistyömuoto. Tätä varten on yhteinen työryhmä, jossa on mukana mm. eri oppilaitosten ja elinkeinoelämän edustajia. Ennakointityö on seudun kehityksen kannalta erittäin tärkeää. Olemme mukana myös Vanajavesikeskuksen toiminnassa, Haajanen sanoo. Hänen mielestään yhteistyötä voisi olla enemmänkin, mutta sitä pitää kehittää tilanteen ja tarpeen mukaan. Yhteistyön pitää olla tarkoituksenmukaista. Osallistumme mielellämme yhteiseen kehitystyöhön, jos asia liittyy sektoriimme jollain tavalla, Haajanen sanoo. Jouni Haajanen Aluebarometri 2011 tulokset on julkaistu. Kanta-Hämeen kehitysnäkymät ovat maan parhaimmat! Aluebarometri on työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton kaksi kertaa vuodessa teettämä kysely. Se mittaa maan eri osien kehityksessä odotettavissa olevia muutoksia. Kanta-Hämeen kehitysnäkymät ovat maan parhaimmat. Maakunnan talouskehitys on arvioitu ja myös luvun muita maakuntia paremmaksi. Verotulojen kertymän odotetaan kasvavan ripeästi. Velkaa otetaan maltillisesti. Työllisyyden odotetaan paranevan. Investointinäkymät ovat kohentuneet merkittävästi. Hämeenlinnan seudulla kuntien yhteistyöodotukset ovat korkeammalla kuin muualla maakunnassa. Hämeessä arviot omasta tulevaisuudesta ovat yleensä olleet varovaisia sekä nousuissa että laskuissa, kertoo Hämeen liiton kehittämispäällikkö Matti Lipsanen ja jatkaa, että on harvinaista, mutta sitä ilahduttavampaa, että Kanta-Hämeen näkymät ovat nyt koko maan valoisimmat. Aluebarometri mittaa kuntien luottamusja virkajohdon näkemyksiä tulevaisuudesta. Aluebarometri 2011 raportti on löydettävissä osoitteessa Lisätietoja Kehittämispäällikkö Matti Lipsanen, Kuva: Pirjo Orava 6

7 Teksti ja kuvat: Jenni Mankonen Metsien hyödyntämätön energia käyttöön Hämeen liiton teettämän selvityksen mukaan hämäläisissä metsissä on lähes miljoona kuutiota ylijäämäpuuta, joka voitaisiin hyödyntää energiana. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila iloitsi hämäläisten nopeudesta reagoida valtakunnalliseen metsästrategiaan. - Tämä on hyödyntämätön resurssi. Nopeat syövät hitaat, hän sanoi liiton järjestämässä tiedotustilaisuudessa. Hämäläiset metsät ovat täynnä hyödyntämätöntä puuainesta. Tämä selviää Jyri Makkosen tuoreesta metsäenergian tuotannon ja markkinoinnin kehittämiseksi tekemästä kartoituksesta Kotimaista uusiutuvaa lähienergiaa Hämeestä. Selvitykseen haastateltiin kaksikymmentä alan asiantuntijaa. Kipinää selvityksen tekemiseen antoi Helsingin Energian suunnitelma tuoda ulkomailta raaka-ainetta puupohjaiseen tuotantoon. Kartoituksen oli tarkoitus vastata muun muassa siihen, miten hämäläistä puulla voitaisiin vastata pääkaupunkiseudun puuenergiatarpeisiin. Kartoituksesta ilmeni, että metsät kasvavat enemmän kuin niitä on mahdollisuus hyödyntää. Makkonen esittääkin tehostettua metsänhoito- ja energiapuun hankintaohjelmaa, jolla saataisiin markkinoille noin kiintokuutiota energiapuuta. Puista hyödynnetään latvusmassaa, oksia, pienläpimittaista rankapuuta ja ensiharvennuspuuta. - Tienvarsilta raivataan isoja alueita säännöllisesti joka tapauksessa. Nyt hake jää ojanpohjille lojumaan, Jyri Makkonen kertoo esimerkin. Jalostuksesta työpaikkoja Ideana on jalostaa puuaines Hämeessä. Hieman Kanta- ja Päijät-Hämettä laajemman alueen metsäenergialla tuotettaisiin Helsingin tarvitseman uusiutuvan energian määrä. Tämän tuottaminen toisi Hämeeseen 300 uutta työpaikkaa. Pellettitehtaan mahdollista sijoituspaikkaa on kaavailtu Hämeenlinnaan, Hattulaan, Heinolaan tai Kotkaan. Kartoitus esittää, että hakkeesta jalostetun pelletin tuotantoa tehostetaan ja vientipelletit käännetään kotimaahan. Isojen kaupunkien energialaitoksiin on suunnitteilla teknisiä muutoksia, jolloin uusiutuvan energian tarve kasvaa tulevaisuudessa. Ulkomaille puolestaan vietäisiin mahdollisimman pitkälle jalostettua metsäenergiaa, kuten sähköä, nestepolttoainetta ja biokaasua. Ministeri Anttila pitää tärkeänä, että prosessia viedään nopeasti käytännössä eteenpäin. Seuraavaksi on tärkeää saada metsänomistajat ja alan yritykset mukaan. Myös logistiikka täytyy saada toimimaan luotettavasti ja keskitetysti. Suunnitelma on esitelty kuntien johdolle ja seuraava seminaari aiheesta järjestetään maaliskuussa. 7

8 Hyvän Ilosanomaa on kiva kertoa silloin, kun on kerrottavaa. Nyt sitä on. Maakuntamme on ottanut kärkipaikan samaan aikaan useassakin kisassa. Maakunnassamme asuu nyt tilastokeskuksen mittausten perusteella Suomen onnellisimmat ihmiset. Aluebarometrin mukaan maakuntamme toimijoiden usko tulevaisuuteen on Suomen parasta. Tilastokeskuksen aluetilinpito kertoo, että maakuntamme kasvuluvut vuodesta 2008 ovat nekin maamme parhaat! Kovin moni on kysynyt, mikä tuon nousun selittää? Eli kuinka temppu tehdään? Nousun takana on monia tekijöitä ja asioita, ehkäpä hitunen ylimääräistä onneakin. Kiitos kuuluu maakuntamme aktiivisille toimijoille erityisesti yhteen hiileen puhaltajille. Itse näen yhtenä kovin keskeisenä tekijänä yleisen ilmapiirin muutoksen, positiivisuuden lisääntymisen, halun katsoa yhdessä tulevaisuuteen ja tehdä tulevaisuutta. Muutos viimeisen viisivuotiskauden aikana on merkittävä. Hämeen liitollakin on osuutensa maakunnallisissa talkoissa, joiden tuloksena olemme pääsemässä hyvän kierteeseen. Asiakas- ja sidosryhmäpalautteet toiminnastamme kierre ovat nykyisin pääosiltaan kivaa kuultavaa ja luettavaa. Erityisen hyvälle on tuntunut liiton keskeisimpien tehtävien aluesuunnittelun, kaavoituksen, väyläpolitiikan ja elinkeinopolitiikan hoitoa koskevat palautteet. Liiton tekemää työtä arvostetaan ja liittoa halutaan käynnistäjäksi ja / tai kumppaniksi yhä useampiin ja mitä ihmeellisimpiin hankkeisiin. Kovin moni lähipiiriinkin kuuluva kyselee miksi ihmeessä liitto huseeraa niin monessa mukana ja eikö riitä, että liitto hoitaisi vain ns. lakisääteiset tehtävänsä. Itse tulkitsen lakia niin, että maakunnan liitolla on vastuunsa maakunnan kehittämisestä. Tämän perusteella on tärkeää, että osaamme valita voimavaroihimme nähden oikeat tekemiset. Näyttää, että olemme onnistuneet tässä melko hyvin. Liiton ei olisi ollut mikään pakko käynnistää HämeProta, eikä vetää käyntiin Häme markkinointia, eikä ottaa siipiensä suojaan Vanajavesikeskusta ja HOC:a. Maakunnallisen metsästrategian veturina roolikin lankesi ensivaiheessa meille. Olemme sitoutuneet vahvasti hevosklusterin ylösnostamiseen. Vauhditamme maakunnan matkailun kehittämisoperaatioita. Haluamme toimia niin, että Kanta-Häme on maailman muotoilupääkaupungin (2012) esikaupunki. Operoimme vahvasti OKL- ja korkeakoulukysymyksessä. Saatiin oma maakuntaraha, on oltu mukana kulttuuritalkoissa! Paljonko sataa tulevaisuudessa laariimme siitä, että olemme aktiivisesti mukana maakuntien yhteistoiminta-alueen rakentamisessa ja monissa valtakunnallisissa kehittämistehtävissä? Tässä joitakin esimerkkejä tehtävistä, jotka olisimme voineet jättää tekemättä. Työmäärämme olisi ollut pienempi, mutta emme varmastikaan olisi saavuttanut menestyvän maakunnan ja liiton mainetta. Omat avainsanani ovat positiivisuus ja palveluhalu. Samat ovat monen muunkin työkaverini avainsanat täällä liitossa. Se on hyvä se. Juhani Honka maakuntajohtaja 8 Kuva: Elisa Putti

9 KUMMIKYLÄSTÄ kulttuuria koko maakuntaan Kahden maakunnan - Kanta- ja Päijät- Hämeen - alueella toimiva taiteen ja kulttuurin asiantuntijoista koostuvan Hämeen taidetoimikunnan ydintehtävä on taiteen edistäminen. Toimikunta koostuu yhdeksästä vertaisarvioitsijasta, jotka nimitetään aina kolmivuotiskausiksi. Jokaisella taidetoimikunnan jäsenellä on oma taiteen ja kulttuurin erityisosaamisensa ja he edustavat kattavasti taidetoimikunnan maantietellistä aluetta. Näkyvimmän osan taidetoimikunnan työstä tekevät läänintaiteilijat, jotka jalkautuvat toimijoiden piiriin opettamaan, työskentelemään ja luomaan yhteistyöverkostoja. Läänintaiteilijoita on tällä hetkellä visuaalisissa taiteessa, kirjallisuudessa, muotoilussa ja tuottamisessa. Taidetoimikunnan toimistossa työskentelevät lisäksi osastosihteeri ja pääsihteeri. Taidetoimikunta jakaa vuosittain apurahoja ja avustuksia, on mukana parissakymmenessä hankkeessa ja antaa alueen taiteilijoille mahdollisuuden työskennellä Berliinin ja tulevassa Edinburghin taiteilija-asunnoissa. Vuosina Kanta-Hämeessä järjestettävä ARS Häme -taideviikot on kuvaava esimerkki taidetoimikunnan toiminnasta. Taideviikot kiertää maakunnan kaikki seutukunnat: vuonna 2009 Riihimäen Voimalasta alkanut tapahtuma saapui Forssan Finlaysonin tehdasmiljöön kautta Hämeenlinnan Verkatehtaalle. Kesällä 2010 taideviikot keräsi runsaan viikon aikana yli 5600 kävijää. ARS Häme -taideviikkojen 2010 avausperformanssi. Hämeen taidetoimikunta on palveleva organisaatio, joka kuuntelee kentän kehitystarpeita ja toimii yhteistyössä muiden taiteen ja kulttuurin tekijöiden ja toimijoiden kanssa. Toimikunta on aktiivinen aloitteentekijä alueellaan ja huomioi taiteen moniarvoisuuden, tasa-arvoisuuden ja saavutettavuuden. Taidetoimikunnan painotukset toimintakauden aikana ovat hyvinvointia kulttuurista, luovat toimialat ja kansainvälistyminen. Aina taidetoimikuntaa puhuttavia asioita ovat taiteilijoiden toimeentulo, lasten ja nuorten kasvaminen ja kasvattaminen kulttuurin käyttäjiksi sekä se, miten saamme maakunnan pienimpiinkin kyliin taidetta ja kulttuuria. Olisiko tässä Hämeen liiton ja taidetoimikunnan yhteisen projektin paikka - vuosittain vaihtuva kummikylä? Hannele Yrjö-Koskinen Hämeen taidetoimikunnan puheenjohtaja Fredrika Wetterhoff -säätiön toiminnanjohtaja Kesäyliopistolla 40. koulutusvuosi Hämeen kesäyliopiston 40. lukuvuoden koulutusohjelma 2011 on ilmestynyt. Kesäyliopisto on ottanut entistä suuremman vastuun avoimen yliopisto-opetuksen järjestämisestä Kanta- Hämeessä. Hyvät kumppanuudet yliopistojen ja oppilaitosten kanssa ovat jälleen mahdollistaneet monipuolisen ympärivuotisen koulutustarjonnan. Hämeenlinnan ikääntyvien yliopisto siirtyi tänä vuonna kesäyliopistolle. Tiivis yhteys Tampereen yliopistoon kuitenkin edelleen säilyy. Lasten korkeakoululla on keväällä kolme uutta luentoa. Kasvatus-, sosiaali- ja terveysalojen täydennyskoulutuskurssit päivittävät ammattilaisten osaamista. Suositut kertauskurssit ovat edelleen kesälukukauden ohjelmassa. Kirjoittajakoulu kerää sanataiteen harrastajia. Muun muassa työttömät ja ikääntyneet voivat korvata ja alentaa kurssimaksuja opintoseteleillä. Näin kesäyliopisto vahvistaa ja turvaa elinikäisen oppimisen roolia maakunnan aikuiskoulutuksessa. Viime vuonna kesäyliopisto saavutti uuden opiskelijaennätyksen: opiskelijoita oli kaikkiaan 4188, joista puolet on kotoisin Kanta-Hämeen maakunnasta. Kouluttajia oli 452. Kursseja toteutettiin yhteensä 285, joista avoimen yliopiston opintojaksoja oli 163. Eniten opetusta tuli Itä-Suomen yliopistosta: Hallintotieteiden kandidaatin (HTK) tutkintotavoitteisissa oikeustieteen eri opinnoissa oli yhteensä 181 opiskelijaa. Kesäyliopiston kursseista saatiin osanottajilta ja opettajilta järjestelyistä hyvää palautetta. Tämän vuoden Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssiin ilmoittautuminen on alkanut osoitteessa itk.fi. Teeman mukaisesti uutuuden viehätystä ja ideoiden kierrätystä tarjoavat sekä uudistettu verkkoportaali että ajan hermolla olevat Online ITK webinaarit. Osallistujat voivat tänä vuonna ensimmäistä kertaa koostaa itse oman ITK-lukujärjestyksensä ohjelman esityksistä. ITK käynnistää Hämeen kesäyliopiston 40. koulutusvuoden ohjelman. 9

10 Vasemmalta Leena Vainio (HAMK), Helena Lehkonen (OKL), Pipa Heinonen (HOC), Piia Liikka (Innopark), Hanna Nordlund (Innopark), Tarja Ihalainen (Finpro) Koulutuksen vientituotteet ja Kanta-Häme Verkatehdas Verkatehtaalle kokoontui perjantaina toistakymmentä koulutusalan ammattilaista pohtimaan, miten koulutusta voitaisiin tuotteistaa ja miten sitä saataisiin vietyä ulkomailla kannattavasti. Tapahtuma oli suoraa jatkoa Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä -seminaarille, joka järjestettiin samassa paikassa Häme Open Campus -verkoston kehittämisen ESR-hankkeen (HOC-hanke) ja Global EAKR-hankkeen toimesta. Nyt järjestetty tapahtuma oli HOC-hankkeen ja Teknologiakeskus Innoparkin yhteistyössä järjestämä työpaja ja keskustelutilaisuus. Osallistujien joukossa oli mm. HAMK:n, OKL:n, TaY:n, Hämeen yrittäjien ja Helsingin yliopiston edustajia. HOC-hanke koostuu kolmesta toimintalinjasta, joista ensimmäinen liittyy koulutukseen ja tutkimukseen. Tämän linjan tiimoilta HOC-hanke ja Innopark kokosivat ohjelman, jossa käsiteltiin Pisatutkimusten myötä kuumaksi aiheeksi noussutta koulutuksen vientiä. Puhujiksi oli kutsuttu Finpron Future Learning Finland (FLF) -koulutusklusterin projektipäällikkö Tarja Ihalainen ja klusterin toimintaan osallistuneen yrityksen edustaja Veikko Visala Mikrolinna Oy:stä. Future Learning Finland Tarja Ihalaisen mukaan lukuisia delegaatioita on kiinnostunut Pisa-tutkimustulosten jälkeen tulemaan tutustumaan Suomen koululaitokseen. Markkinoita koulutuksen viennille siis olisi olemassa ja useita hankkeita on asian tiimoilta vireillä. Yksi niistä on Finpron Future Learning Finland, joka toimii tiedonjakajana, fasilitaattorina ja yhteyshenkilönä koulutuksen viennin parissa. Keskeinen osa Future Learning Finland -klusterin toimintaa on hakea ja tunnistaa jäsenilleen uusia liiketoimintamahdollisuuksia maailmalta sekä harjoittaa yhteistä markkinointia valituilla kohdemarkkinoilla. Klusteri kokoaa yhteen alan toimijat, yritykset ja oppilaitokset sekä tunnistaa synergiaetuja. Ihalaisen mukaan suomalaisen klusterin erityispiirteinä tulee olemaan vahva monipuolinen yhteistoiminta ja asiakkaiden tarpeisiin perustuva ratkaisujen kehittäminen ja tarjoaminen. Toiminta tapahtuu alaklustereissa, eli pitää olla yhdistävä asiakastarve tai teema (mm. alue, teknologia oppimisen tukena, ammatillinen koulutus, teollisuuden oheiskoulutus, koulutuskonsultointi), jonka alla toimitaan. Mikrolinna Oy on yksi Hämäläinen Future Learning Finland -toiminnassa mukana olleista yrityksistä. Yrityksen päätuote on Netti-Moppi oppimisympäristö, eli yritys toimii oppimisteknologian alaklusterissa. Firman edustaja Veikko Visala kertoi Mikrolinnan olleen mukana toiminnassa vuodesta 2009 ja levittäneensä sanomaa tuotteestaan Eurooppaan ja Aasiaan. Visalan mukaan FLF:n toiminta oli alussa turhan tieteellistä, mutta 2010 hanke on keskittynyt asiaan eli markkinoiden selvittämiseen ja asiakkaiden ja yhteistyökumppanien löytämiseen. FLF:n toiminnan hyvänä puolena Mikrolinna oy pitää sitä, että Finprolla on kohdemaissa henkilökuntaa, joka tuntee tavat, kulttuurin ja verkostot. Tuleville hankkeeseen osallistuville Visala antaa ohjeistaa varmistamaan tuotteen kilpailukyvyn, valitsemaan mieluummin pienen ja aktiivisen kumppanin kuin suuren ja passiivisen sekä selvittämään kumppanin taustat huolella. Haasteena koulutuksen tuotteistaminen Suurin haaste on jo olemassa olevan osaamisen ja opetuskäytänteiden tuotteistaminen oikeasti rahaa tuottaviksi ideoiksi. Miten tällä viennillä voitaisiin oikeasti tuottaa voittoa? Nyt ollaan Suomessa siinä tilanteessa, jossa kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa, eli kysyntää suomalaiselle osaamiselle olisi ulkomailla enemmän kuin sitä voidaan tarjota. FLF:n tarkoituksena on nimenomaan klusterina hakea ja tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ei vain koota alan toimijoita yhteen. Yhteistyö ja kommunikointi sekä verkostoituminen muiden yritysten kanssa on tärkeää. Yksi yritys ei ehkä voi täyttää kaikkia asiakkaiden tarpeita, mutta jokin toinen yritys taas voi, jolloin tiedon jakaminen erilaisista mahdollisuuksista klusterin sisällä on erittäin tärkeää. Avoimuus ja yhteistoiminta ovatkin Future Learning Finlandin ohjenuoria. Työpajan yhteydessä päätettiin perustaa koulutuksen viennille alueklusteri esimerkiksi Digitaaliset sisällöt -osaamisklusterin alle. Aiheen tiimoilta jatketaan keskustelua ja nyt paikalla olleiden lisäksi kutsutaan muitakin aiheesta kiinnostuneita. 10

11 Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry:n LOGAL-GLOBAL -TAIDETAPAHTUMA Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys jäsenyhdistyksineen on saanut ainutlaatuisen tilaisuuden järjestää taidetapahtuman EU-parlamentin tiloissa Brysselissä Tapahtuman suojelijana on Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Tapani Hellsten. Tapahtumakokonaisuus sisälsi taidenäyttelyn sekä laulu-, musiikki- ja lausuntaesityksiä. Hämeenlinnan Taiteilijaseura ja Hämeenlinnan Kameraseura vastasivat taidenäyttelystä. Näyttelyyn lähti 17 tekijän 33 taideteosta. Teokset oli valinnut Hämeenlinnassa asuva Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Ulla Huhtamäki. Näyttelyn avajaisissa sekä Brysselissä järjestettävissä tilaisuuksissa esiintyivät Hämeenlinnan Mieskuoro, Naiskuoro Laulu-Siukut, Härkätien Kamarimuusikot sekä Kanta-Hämeen Lausujat noin 50 hengen voimin. Sama ohjelma esitettiin myös Hämeenlinnan kaupungin syntymäpäiväjuhlassa Komissaari Olli Rehn avasi tapahtuman ja myös kaikki Suomen europarlamentaarikot oli kutsuttu avajaisiin. Taideyhdistys on hoitanut asioita Brysselissä europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen ja hänen avustajiensa kanssa. Yhdistys on saanut rahoitusta Linnaseutu ry:ltä. Yksityistä rahoitusta on saatu järjestettyjen taidearpajaisten avulla sekä sponsoreiden tuella. Tapahtumaa on valmistellut seitsemän eri työryhmää. Taideyhdistyksen keskeisenä tavoitteen on toimia monipuolisena taiteen tekijöiden, taiteen harrastajien ja taideyhteisöjen yhdyssiteenä. Tämän taidetapahtuman tavoitteena oli kulttuurisen hyvinvoinnin lisääminen Hämeenlinnan seutukunnan asukkaiden keskuudessa. Tapahtuma lisää seutukunnan yhdistysten vuorovaikutusta ja vahvistaa taideyhdistyksen ja sen jäsenyhdistysten yhteistoimintaa. Pyrkimyksenä on myös kulttuurivaihdon aikaansaaminen Hämeenlinnan seutukunnan ja muiden EU- maiden kulttuuritoimijoiden välille. Avajaistapahtumasta kertovat oheisena autenttiset valokuvat Brysselistä. Heli Eskolin, varapuheenjohtaja Hämeenlinnan Seudun Taideyhdistys ry Hämeen liitto ja sen Brysselin toimisto olivat vahvasti mukana tapahtuman järjestelyissä. 11

12 KANSAINVÄLISYYDESTÄ lisää uusiutumiskykyä KOKOn Hyvinvointiverkoston tavoitteena on parantaa alueiden valmiuksia vastata toimintaympäristön muutokseen, edistää yrittäjyyttä, löytää hyvät yhteistoimintamallit sekä syventää alueiden välistä yhteistyötä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Erityisesti toimialan kansainvälistymisestä haetaan uusiutumiskykyä ja nähdään kansainvälisyys yhtenä alan vetovoimatekijänä. KOKO- Hyvinvointiverkostolle on laadittu Kansainvälistymisen portaat toimenpideohjelma, joka käynnistyi messu- ja benchmarkingmatkalla Dubaihin, tammihelmikuun vaihteessa. Kohdemaa valittiin Finpron maaraporttien perusteella, Arabiemiraateissa sijaitseva Dubain onkin ilmoittanut pyrkivänsä maailman ykköseksi hyvinvointipalveluiden tuottajana. Verkoston matkaohjelmaan sisältyi mm. tutustumispäiviä Arab Health messuihin, jossa oli yli 2700 näytteilleasettajaa. Esillä oli sairaala- ja hyvinvointiteknologiaa, terveydenhoitopalveluja, eri maiden osastoja sekä Abu Dhabin ja Dubain viralliset tahot, terveysministeriöt. Messut antoivat hyvän läpileikkauksen ja mahdollisuuden alueiden edustajille kontaktoida eri tahoja. Arabiemiirikuntien hyvinvointialan liiketoimintakuulumisia verkostoalueiden 20 edustajalle, toi Head of Finpro Midle East, Tuomo Hyysalo monivuotisella kokemuksella ja asiantuntijuudella. Kuulimme miten Dubai tulee panostamaan hyvinvointipalveluiden ja logistiikan kehittämiseen sekä yritysten mahdollisuuksista verkottua ja toimia alueella. Dubain kauppakamarin toimintaan tutustuminen oli huikaiseva kokemus koko hyvinvointiverkoston delegaatiolle. Saimme hyvin arvovaltaisen vastaanoton, runsaasti taustatietoa Dubain sekä Arabiemiirikuntien talousluvuista, elinkeinoelämästä sekä tulevaisuuden kehitysnäkymistä ja kotiin vietäväksi vielä virallisen pojan. Viimeisenä matkapäivänä tutustuimme Dubai Biotechnology and Research Parkin toimintaan ja yrityksille suunnattuihin palvelukonsepteihin. Matkamme huipentui vielä vierailuun Dubain Healthcare Cityyn ja saimme mahdollisuuden tutustua pienoiskoossa olevaan hyvinvointikampukseen, tietoa toimintakonseptista ja sen kytkeytymisestä yliopistotoimintaan, palvelukokonaisuuksista hotelleineen, mittavista investoinneista ja terveysmatkailusta. Antoisan matkaohjelman lomassa ehdimme pitää myös verkostokokouksia ja kertoa ajankohtaisista asioista sekä verkoston kevään toiminnoista. Kotimatkalla kertasimme vielä kokemuksiamme joita rikastutti mm hiekkamyrsky, paikallinen arkkitehtuuri ja kulttuuri. Alueilta saadun pikapalautteen pohjalta matka avarsi toimialan kehittämisajatuksia, antoi ideoita, konkreettisia kontakteja ja yhteystietoja. Osa alueista onkin jo ryhtynyt tuumasta toimeen ja vieneet tietoa alueensa yrittäjille sekä toimijoille Dubain tarjoamista mahdollisuuksista sekä löytäneet sovellettavia ideoita. Lähitulevaisuus näyttää miten kansainvälistyminen ns. perinteisellä toimialalla etenee, onko suuntana tuttu Eurooppa vai jokin muu alue? Kokonaisuudessaan matka antoi paljon, mahdollisuuden syventää alueiden välistä verkostoitumista sekä verkottua kansainvälisellä tasolla. KOKOn Hyvinvointiverkoston kansainvälistymisen portaattoimenpideohjelman ensimmäinen askel on otettu, se on tuottanut erittäin positiivisia kokemuksia. Tätä työtä haluamme verkostona syventää sekä yhdistää voimavaroja mm Hämeen liiton koordinoiman Creator-ohjelman kanssa lisätäksemme uusiutumiskykyä sekä löytääksemme ikääntymisen luomia mahdollisuuksia! Lisätietoja: Outi Myllymaa verkostokoordinaattori KOKOn kansall hyvinvointiverkosto Marjo Nieminen yritysasiamies / Hmln seudun KOKOkoordinaattori, EFFECT /Kansainvälistymisen portaat toimenpideohjelma marjo.nieminen@kehittamiskeskus.fi 12

13 Järkivihreää vaikuttavuutta VELOG-hankkeessa Järkivihreä vaikuttajatapahtuma Hämeen ammattikorkeakoulussa Forssassa kokosi yhteiskunnalliset vaikuttajat, toimijat ja yleisön pohtimaan vihreän logistiikan ja ympäristön järkevää tulevaisuutta sekä kehittämistä Suomessa. Tapahtuma kokosi lähes 300 osallistujaa paikalle ja nostatti kansanedustajaehdokkaissa kannatusta kakkostien leventämiselle ja Helsinki Forssa Poriratahankkeen puolesta. Tapahtuman taustalla on aina iso joukko järjestäjiä. Suuren tapahtuman suunnittelu sekä toteutuksen järjestäminen kaikkine yksityiskohtineen vaatii järjestelmällisyyttä ja paljon aikaa. Järkivihreä tapahtumaakin lähdettiin valmistelemaan jo puoli vuotta ennen tapahtuma-ajankohtaa. Tapahtumajärjestelyjen organisointi tapahtui monitahoisesti luoden oman haasteellisuutensa. Suunnittelun edetessä tiimi ylläpiti kuitenkin positiivista yhteistyövirettä onnistuneesti yllättävistäkin muutoksista huolimatta. Projektipäällikkö Kirsi Sippolan johtamassa tapahtuman suunnittelutiimissä oli mukana VELOG-projektin toimijoiden sekä HAMK:n Forssan yksikön henkilökunnan lisäksi vahvistuksina HAMK:n Tapahtumapalveluista Tiina Björkskog ja Pirkko Holstila. Hyvien suunnitelmien, toiminnan organisoinnin ja koordinoinnin sekä yksityiskohtien hiomisen lisäksi tarvitaan tapahtumajärjestelyissä hyvää pelisilmää, joustavuutta, intoa, ystävällistä asennetta, hieman onnea ja ripaus tuuria!, Tiina Björkskog summaa. Sisäpiirin tietoa tapahtumaan toi kansanedustajaehdokas ja ulkoministeri Alexander Stubbin lehdistöavustaja Sanni Grahn, joka sai ystäviään mukaan Eduskunnasta saakka. Sanni sai liikkeelle mm. juhlapuhujat Lauri Tarastin ja Outi Mäkelän. Forssan seudun kuntien näkemystä tapahtumaan toi suunnitteluvaiheessa Humppilan kunnanjohtaja Esko Tonteri. Tapahtumassa järjestettiin Keskustelufoorumi, jossa eduskuntaan pyrkiviltä ehdokkailta kysyttiin kantoja mm. puolueiden ympäristö- ja energialinjauksista sekä Helsinki Pori-akselin kehityskäytävän tulevaisuuden linjauksista. Paikalla oli kaikkiaan noin 30 kansanedustajaehdokasta Hämeen vaalipiiristä. Valtaosa panelisteista uskoi tai halusi uskoa, että Helsinki Pori-rata voisi toteutua jo vuoteen 2020 mennessä. Forssan seudun uusi elinkeinopainotteinen strategia on nimetty Järkivihreäksi Forssan seuduksi, VELOG Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle -hanke nitoutuu osaltaan seudun strategiaan ja seudun vihreän logistiikan infran kehittämiseen. Hki Forssa Pori-akselin kehityskäytävää koskevan keskusteluosuuden avasi alustuspuheenvuorollaan HAMK:n Forssan yksikön johtaja Heikki Ruohomaa. Puheenvuorossaan hän painotti poliittisten päätösten tarvetta kehityskäytävän tueksi. Forssan kaupunginjohtaja Tapani Venho avasi juhlallisesti Järkivihreä tapahtuman Messutorilla. Messutorin vilkkaassa verkostoitumisosuudessa olivat esillä monet eri toimijat, mm. Forssan seudun kehittämiskeskus, Hämeen liitto, Forssan kaupunki, kunnat, yhdistykset, yritykset, oppilaitokset, ja puolueet. Tapahtuman suunnittelutiimin olikin oleellista pysyä ajan tasalla muutosviestien virrassa, joka matkan varrella luonnollisesti kulki tiiviisti toimijoiden välillä muokaten tapahtumasuunnittelua. Osallistujamäärän suuren kasvun myötä ilmenikin positiivinen ongelma: Keskustelufoorumin järjestelyissä tuli pohdittavaksi lisätilajärjestelyt, mutta ratkaisu löytyi teknisillä järjestelyillä kahden eri kerroksissa sijaitsevien auditorioiden välillä. Tunnelma kirjaimellisesti tiivistyi entisestään ennen tapahtumaa Messutorilla, kun saimme vielä lisäosallistujia, mutta olimme kuitenkin varautuneet suunnittelussa myös Messutori -tilan laajentamisen. Lisävoimia mm. opastukseen tapahtumassa saimme HAMK:n opiskelijaosuuskunnista ja opiskelijoista. Näin Messutori-yhteishenkilön näkökulmasta tapahtuman tunnelmassa oli todellakin innostavaa suuren tapahtuman tuntua! Kiitos myönteisen järjestäjien välisen yhteistyöilmapiirin, mutta ennen kaikkea suuri kiitos tapahtuman osallistujille te teitte päivästämme onnistuneen! Lisätietoja VELOG -hankkeesta: Messutori-yhteishenkilö/ Järkivihreä 2011 tapahtuma Satu Suoranta projektisihteeri Hämeen ammattikorkeakoulu, Forssa 13

14 Kuva: Elisa Putti Eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa ja tavoitteita EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin, joka toimii eläkeläisten ja ikäihmisten taloudellisten ja sosiaalisten etuuksien ja oikeuksien parantamiseksi. EETU on perustettu vuonna 2007 ja sen perustamisen keskeisiä syitä oli etujärjestökysymysten ajankohtaistuminen ja edusvalvonnalle asetetut toiveet ja tavoitteet. EETU:lla on laajat ja toimivat sidosryhmäyhteydet. Se antaa lausuntoja, julkaisee kannanottoja ja pitää yhteyttä keskeisiin vaikuttaja- ja päättäjätahoihin kuten Eduskunta, Valtioneuvosto, ministeriöt, Eläketurvakeskus, KELA, Työeläkevakuuttajat TELA, Kuntaliitto ja työmarkkinajärjestöt. Puheenjohtajuus vaihtuu vuosittain. Puheenjohtajana toimi vuonna 2010 Ole Norrbäck ja vuoden 2011 puheenjohtaja on Kalevi Kivistö. EETU:n jäsenjärjestöjä ovat Eläkeliitto ry, Eläkeläiset ry, Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto sekä Svenska pensionärsförbundet ry. Näiden valtakunnallisten eläkkeensaajajärjestöjen yhteinen jäsenmäärä on Järjestöjen taustalla ovat em. järjestyksessä Keskustapuolue, Vasemmistoliitto, Sosialidemokraatit, Kokoomus, Kristillisdemokraatit sekä Ruotsalainen kansanpuolue. Suomessa on varsin epätavallista, että näin eri taustoja omaavat järjestöt pystyvät valtakunnalliseen yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. EETU on syyskokouksessaan asettanut tavoitteensa lähiajalle ja eduskuntavaaleihin. Näistä mainittakoon mm. pientulosten huomioiminen tulevissa veroratkaisuissa, koska he kärsivät eniten tällä hetkelläkin ajankohtaisesta välillisten verojen korotuksesta. Edelleen EETU:n linjauksissa edellytetään työeläkeindeksin muuttamista siten, että palkkaindeksin painoarvoa lisätään nykyisestä 20 prosentista, asumistuen määrän korottamista 85 prosentista 95 prosenttiin sekä eläkkeensaajien asumistuessa asuinkustannusten enimmäismäärän nostamista. Vanhusten erilaisten palvelujen turvaamiseksi olisi säädettävä laki vanhusten huollosta, joka määrittelee mm. vanhusten oikeudet palveluihin ja palvelujen järjestämisvastuun, ohjauksen, valvonnan ja rahoituksen. Kunnille on taattava riittävät taloudelliset resurssit palvelujen tuottamiseen. EETU painottaa myös vanhustenhoidon laadunvalvonnan tehostamisen tarvetta sekä ikäihmisten oikeutta tulla kuulluksi heitä itseään koskevissa asioissa. Eräillä alueilla Suomessa toimii paikallisella piiritasolla eläkeläisten piirijärjestöjen yhteistyöelin, joka valtakunnallisen EETU:n tavoiteasettelun pohjalta pyrkii toimimaan niiden suuntaisesti alue- ja paikallistasolla pitäen yhteyttä mm. Aluehallintoviranomaisiin, ELY:yyn, maakunnallisiin liittoihin, kaupunkeihin ja kuntiin. Näin myös Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Täkäläiseen Hämeen Piirin toimivat eläkeläisjärjestöt ovat: Eläkeliiton Etelä-Hämeen ja Päijät-Hämeen piirit, Eläkeläiset ry:n Etelä-Hämeen Aluejärjestö, Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL Hämeen piiri, Hämeen Kansallinen Senioripiiri sekä Kristillisten Eläkeliiton Hämeen Piiri. Piirijärjestöjen neuvottelukunnalla, jota myös joskus on leikkisästi kutsuttu Hämeen Pikku-EETU:ksi, on ollut eritasoista toimintaa kuluneen viiden vuoden aikana. Viime vuosina toiminta on keskittynyt vuosittain sovitun toimintasuunnitelman mukaisiin asioihin mm. yhteyksinä alueen kansanedustajiin, maakunnallisiin liittoihin sekä kuntiin. Konkreettisina toimina olemme käyneet eduskunnassa tapaamassa kansanedustajia ja jättämällä heille aloitteita, keskustelleet maakuntajohtajan kanssa, olleet järjestämässä alueen vanhusneuvostojen seminaarin sekä tavanneet vanhusväestön kysymyksiin liittyen ELY.n virkamiehiä. Tiedotamme näistä asioista käydyistä keskusteluista kukin omalle taustajärjestöllemme, joilta tietysti haluamme myös näkemyksiä toiminnan suuntaamiseen. Tänä vuonna keräämme lisäksi jäsenjärjestöillemme tietoja erilaisia eduskuntavaalitapahtumista, joissa tuomme esille aiemmin edellä mainittuja kannaltamme tärkeitä uuden hallituksen hallitusohjelma- ja lainsäädännön kehittämisasioita ja antamalla palautetta muista ajankohtaisista asioista. Paikallistasolla on luonnollisesti erittäin tärkeää olla yhteydessä eläkeläisväestön asioista kuntien ja kaupunkien eri hallinto-organisaatioiden luottamushenkilöihin sekä virkamiehiin, koska kunnat toteuttavat eduskunnan hyväksymän lainsäädännön mukaista paikallista toimintaa varsin itsenäisesti. Myös muu verkostotoiminta on tänä päivänä tarpeellista. Valtakunnalliseen tapaan alueellisen neuvottelukunnan puheenjohtajuus vuorottelee. Vuonna 2010 puheenjohtajana toimi Ulla Murtonen Hämeen kansallisesta Senioripiiristä. Vuodeksi 2011 puheenjohtajaksi on valittu Ossi Lapisto Eläkkeensaajien Keskusliiton EKL Hämeen piiristä. Tietyissä maamme maakunnissa on aktiivista vanhustoimintaa jota maakunnan liitto koordinoi. Niin on ollut myös Kanta-Hämeessä. Toivomme, että tämä toiminta jatkuisi EETU ry:n ja Hämeen liiton yhteistyönä niin, että Hämeen liitto toimisi koordinaattorina ja yhteyskanavana Kanta-Hämeen kuntien ja EETU:n välillä Ossi Lapisto EETU ry:n puheenjohtaja 14

15 Terve kaikki Vanajaveden ystävät! Meillä on Vanajavesikeskuksessa on taas ollu vauhti päällä. Vuosi alko mahtavasti, kun saatiin kuulla, että meidän viestintähankkeelle on myönnetty rahoitusta. Me saadaan sille hankkeelle 90 % rahoitus Euroopan maaseuturahastolta, ja loput me maksetaan itte kuntien Vanajavesikeskukselle antamista rahoista. Ihan kiva hyötysuhde, kun kymmenellä prosentilla saa yhdeksänkymmentä! Nyt me saadaan sitte palkata viestintähankkeeseen kaksi ihmistä töihin. Toinen projektin pomoksi ja toinen siihen semmoseksi osa-aikaiseksi apulaiseksi. Me laitettiin paikat jo auki. On tosi jännää nähdä, mimmosia työkavereita saadaan! Ahkeria niiden ainakin tarttee olla, sillä siinä hankkeessa tehdään kauheesti kaikkee kivaa. On talkoita ja retkiä, erilaisia brosyyrejä, hienoja opastetauluja, kiertävä näyttely, Facebook-sivusto ja vaikka mitä. Mä oon itekin ajatellu osallistua joihinkin juttuihin, kun en mäkään vielä kaikkea esimerkiks kosteikoista ja niitten tekemisestä tiedä, vaikka vesielävä olenkin. Me ollaan myös saatu ihan uusi kaveri, semmonen oikea iso Vanajaveden ystävä. Kiertokapula alkaa hoitaa vesiä meidän kanssa. Me alotetaan keräämällä uudenvuoden tinoja. Ette arvaakaan, miten hienoja tinaotuksia niistä saadaan ens kesän näyttelyyn! Sitte keväämmällä me järkätään yhdessä Kiertokapulan kanssa Vanajanselän saarten siivoustalkoot. Siellä saarissa on kuulemma ihan kamalasti törkyä, kaikkea jääkaapeista ja kiukaista alkaen, ja kun me saadaan porukalla kuskattua ne mantereelle niin Kiertokapula lupas viedä ne pois sinne minne ne oikeesti kuuluu. Mutta tästä mulla ei o vielä kertoa teille päivämäärää, kun me selvitetään ekaks, että sopiihan se siivousjuttu varmasti maanomistajille ja saataisko me vaikka armeijan paatti avuksi roinien kuljettamiseen. Se oliski hienoa! Kesemmällä, kun tehdään niittoja ja ollaan saatu kasattua ne kaislat sun muut ruo ot, Kiertokapula tulee hakemaan parempaan talteen, niin ei tuu niistäkään kasoista rannoille ongelmaa. Tulee tosi siistiä! Me ollaan tosi mielissämme tämmösestä reippaasta kaverista! Mä olen jo pitemmän aikaa halunnut paremmin tutustua maanviljelijöihin ja kuulla niiden ajatuksia. Ne kun työkseen hoitaa näitä meitin ojien ja jokien varsien peltoja ja rantapeltojakin niin ne osaisivat auttaa meitä tässä hommassa. Ne osaisivat kertoa, miten ihmeessä me saataisiin pidettyä ne apulannoista ja aidoista läjistä lähtevät hituset siellä pellon puolella vielä nykyistäkin tiukemmin. Eihän sieltä paljoa vesiin karkaa, mutta sekin vähä mitä karkaa olis paljon paremmassa paikassa siellä kuivalla maalla. Siks me ollaan luvattu laittaa pannu kuumaks ja ollaan MTK:n Kasvin kasvua hankkeen ihmisten kanssa kutsuttu maanviljelijöitä Janakkalaan Rantalahteen. Mä toivon, että tulis paljon viljelijöitä paikalle. Jos tunnet kivoja viljelijöitä niin sano niille, että tulisivat. Siitä tulee sitä paitsi hieno ilta! Itse ministeri Anttila on lupautunut avaamaan tilaisuuden! Muttei siellä mitään pukupakkoa ole. Mistä mäkään tähän hätään pukua itelleni löytäisin! Ja onhan meillä vielä vaikka mitä muutakin meneillään. Tärkein niistä on se, että mä olen valkannut itelleni ja Vanajavesikeskukselle vesistöasiantuntijan, siis semmosen sydänystävän, joka ymmärtää tämmösen vedessä elävän mieltä ja osaa kertoa siitä kaikille ihmisille. Se on semmonen hydrobiologi ja mä epäilen, että se on jotenki lääkärikin. Ainaskin se osaa hoitaa pahoinvoivia järviä ja jokia parempaan kuntoon. Täällä Vanajalla on sille paljon potilaita. Mutta mä esittelen tän mun ystävän ens kerralla sitte ihan kunnolla niin tiedätte, kenestä on kyse. Voikai hyvin ja nauttikaa hienosta talvesta! Parhain terveisin, Onni-Monni P.S. Vaikka on talvi, niin mulla on ollu jo vähän kevättä rinnassa Mä vähän luulen, että kesällä meille taitaa tulla perheenlisäystä pikkumonneja Oli päässyt jäämään muutaman viikon tauko mökkikäyntien välillä. Tuli talvi, ja järvi umpijäässä! Vaimoni kävi hakemassa saunan kesävesiputken järvestä; se näytti jotenkin koomiselta!, kertoo Pentti Mansukoski Espoosta. Kuvan nimi on Hakisitko kulta vesiputken pois järvestä?. Renkajärvellä otettu kuva sijoittui Vanajavesikeskuksen valokuvauskilpailun Vesipedot-sarjassa kakkoseksi. 15

16 JULKAISIJA Aurinkoisia pakkaspäiviä Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puh. (03) fax (03) sähköpostiosoite: Osoitteenmuutokset: toivoo Hämeen liitto 16