VERKOSTOYHTEISTYÖN MERKITYS KULTTUURIALAN YRITYSTOIMINNAN KANNALTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOSTOYHTEISTYÖN MERKITYS KULTTUURIALAN YRITYSTOIMINNAN KANNALTA"

Transkriptio

1 VERKOSTOYHTEISTYÖN MERKITYS KULTTUURIALAN YRITYSTOIMINNAN KANNALTA CASE: HELSINKI 2000 KULTTUURIKAUPUNKIVUOSI Tuukka Andersén Mika Vaihekoski 2001 LTT-Tutkimus Oy Pohjoinen Rautatiekatu 21 B Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Kotisivu: ISBN

2 ESIPUHE Suomi kuuluu teknis-taloudellisesti tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaihin, mutta sisältöjen ja merkitysten luonnissa Suomen kehitys on jäljessä muihin maihin verrattuna. Kyetäksemme palvelemaan nykyistä tietoyhteiskuntaa ja sen vaatimuksia tulee Suomen panostaa yhä enemmän sisältöjen ja merkitysten luomiseen ja sitä palvelevien yritysten kehittämiseen luomalla sisältö- ja kulttuuriyrittäjyydelle riittävät kasvumahdollisuudet ja vakaa toimintaympäristö. Esillä oleva tutkimuksen Verkostoyhteistyön merkitys kulttuurialan yritystoiminnan kannalta, Case: Helsinki 2000 kulttuurikaupunkivuosi tavoitteena on ollut selvittää ja tuoda esille tietoa kulttuurialalle tyypillisistä liiketoimintamuodoista ja ansaintatavoista sekä kartoittaa alan nykytilaa. Toimialaa koskeva tutkimustyö on verrattain uutta ja alan tarkempaa luonnetta tai toiminnan ominaispiirteitä käsitteleviä tutkimuksia on tehty melko vähän. Tutkimuksen tuoman informaation avulla voidaan kehittää liiketoimintaa kulttuuritoimialalla oikeaan suuntaan kestävien rakennemuutokseen tähtäävien hankkeiden kautta. Tämä tutkimus on tehty LTT-Tutkimus Oy:n Rahoitusinstituutissa Kulttuuriteollisuuden osaamiskeskuksen toimeksiannosta. Tutkimuksen vastuullisena johtajana on toiminut KTT Mika Vaihekoski. Tutkimuksen kirjoituksesta ja yrittäjien haastatteluista on vastannut pääosin tutkija Tuukka Andersén. Tutkimuksen suunnitteluun on osallistunut myös KTT Minna Martikainen. Tutkimus käynnistettiin joulukuussa 2000 ja saatiin päätökseen syyskuussa Tutkimuksen ohjausryhmään ovat kuuluneet Marja-Liisa Niinikoski Kulttuuriteollisuuden osaamiskeskuksesta, Jorma Bergholm Kulttuurikaupunkisäätiöstä, Risto Ruohonen Taiteen keskustoimikunnasta, Nyrki Tuominen Helsingin kaupungin elinkeinopalveluista ja Matti Pulkkinen LTT-Tutkimus Oy:stä. LTT kiittää ohjausryhmää aktiivisesta ja rakentavasta työskentelystä tutkimuksen edistämiseksi. Olemme myös tutkimuksen aikana haastatelleet useita alan yrityksiä, joten heille myös suuret kiitokset osallistumisesta tutkimukseen. Tämä tutkimusraportti on tarkoitettu kaikkien kulttuurialan toimijoiden ja sidosryhmien käyttöön. LTT toivoo, että tästä tutkimusraportista on hyötyä kaikille kulttuurialan yrittäjille oman yritystoiminnan kehittämisessä ja kaikille muille kulttuurialan yritystoiminnasta kiinnostuneille sekä sen kehittämiseen osallistuville alan luonteen ymmärtämisessä. Helsingissä marraskuussa 2001 Mika Vaihekoski Kauppatieteiden tohtori Rahoitusinstituutin johtaja LTT-Tutkimus Oy 2

3 TIIVISTELMÄ Tässä tutkimuksessa tarkastellaan verkostoyhteistyön merkitystä kulttuurialan yritystoiminnalle sekä kulttuuritoimialan yritysten liiketoimintamuotoja. Tutkimuksen kannalta keskeistä on tarkastella millaisia ovat yritykset kulttuuritoimialalla, millaista yhteistyötä toimialalla tehdään, mitä hyötyä yhteistyöstä on yrityksille, millaisena yritykset kokivat kulttuurikaupunki vuoden 2000 hankkeen ja miten se vaikutti yritysten toimintaan sekä mitkä ovat kulttuurialan yritysten tulevaisuuden suunnitelmat. Raportissa lähestytään tutkittavia yrityksiä liiketaloustieteellisestä näkökulmasta, joten kulttuuritapahtumien sisällölliset arvot ja niiden kulttuurilliset merkitykset on rajattu tämän tarkastelun ulkopuolelle. Tutkimuskohteena ovat ne kulttuuritoimialan yritykset, jotka ovat osallistuneet Helsinki 2000 kulttuurikaupunkivuoden tuottamiseen. Keskittymällä yhteen merkittävään tapahtumaan ja tiettyyn yritysjoukkoon saadaan mahdollisimman tarkkoja tutkimustuloksia valitusta toimialan segmentistä. Tutkimuksen perusjoukko muodostuu 27:stä kulttuurialan yrityksestä, jotka Kulttuurikaupunkisäätiön mukaan toimivat yrittäjämäisesti kulttuuriteollisuuden toimialalla. Valitut yritykset edustavat varsin tyypillisiä kulttuurialan yrityksiä ja vaikka yritysjoukko onkin suhteellisen pieni, voitaneen siitä tehtäviä johtopäätöksiä yleistää laajemmin koko toimialalle. Tyypillinen kulttuuritoimialan yritys työllistää yksi tai kaksi henkilöä. Toimintaa harjoitetaan oman ydinosaamisen alueella, joka saattaa olla hyvinkin kapea-alainen. Tältä osaamisalueelta ei yleensä haluta lähteä kehittämään liiketoimintaa muuten kuin oman ydinosaamisen kehittämisen kautta. Osa-aikaisina yrittäjinä toimi tutkitussa joukossa muutama yrittäjä. Sivutoiminen yrittäjyys on myös toimialalla melko yleistä. Tutkitun yritysjoukon liiketoimintaa tarkastellaan tilinpäätösanalyysin keinoin periodilla Tarkastellulla periodilla liiketoiminnan laajuus kehittyi liikevaihdolla mitattuna 47 prosenttia vuodessa. Vuonna 2000 tutkitun yritysjoukon liikevaihdot olivat huipputasollaan, mutta ovat sen jälkeen laskeneet. Joidenkin yritysten kohdalla lasku on ollut jopa 80 prosenttia. Haastatelluista yrityksistä ei yhdenkään liikevaihdon ennakoida nousevan vuoden 2000 tasoa korkeammaksi vuonna Kustannusrakenteeltaan kulttuurialan yritykset ovat yleensä samantyyppisiä kuin muillakin paljon henkilöresursseja sitovilla toimialoilla. Yritysten suurimmat kustannukset aiheutuvat palkoista ja palkkioista ja muista liiketoiminnan muuttuvista kuluista, eikä liiketoimintaan sitoudu kovinkaan paljon pääomia. Tutkitut yritykset eivät poikenneet tästä ja niiden liiketoimintaan sitoutuneiden varojen vähäisyys korostuu siinä, että usein käynnissä oleva tuotanto rahoitetaan ostoveloin ja muiden lyhytaikaisten velkaerien kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että suuremmat käynnissä olevat hankkeet ovat usein kriittisiä liiketoiminnan jatkumiselle. Absoluuttisesti mitattuna tutkittujen yritysten nettotulokset ovat parantuneet tarkasteluperiodilla. Liiketoiminnan suhteellinen kannattavuus on kuitenkin hieman heikentynyt. Tutkitut yritykset olivat taloudellisen analyysin mukaan suhteellisen vakavaraisia, mutta tulkittaessa tunnuslukuja tulee taas muistaa, että liiketoimintaa rahoitetaan pääosin tulorahoituksella ja lyhytaikaisella vieraalla pääomalla ja näin ollen mittarit antavat hieman liian positiivisen kuvan yritysten vakavaraisuudesta. Vakavaraisia yritykset ovatkin vain siinä mielessä, että niillä on tuskin lainkaan vierasta pääomaa. Toisaalta liiketoiminnan jatkuvuutta ei ole varmistamassa myöskään liki yhtään omaa pääomaa, joten liiketoiminnan jatkuvuus on hyvin herkkä tilausten jatkuvuudelle. Maksuvalmiuden osalta yritysten kehitys on ollut negatiivista, koska liiketoiminnan laajuuden kasvaminen vaatii aina lisääntyneitä resursseja ennen kuin niistä saadaan tuloa, sillä tuotannot sitovat aina varoja ennen valmistumistaan. 3

4 Kulttuuritoimialalla yhteistyö on toiminnan kannalta lähes välttämätöntä. Koska toimialan luonteesta johtuen yrityskoot ovat usein pieniä, ei kaikkea menestymiseen tarvittavaa osaamista voida pitää yrityksen sisällä. Kulttuuritoimialalla yhteistyömuodot ja - verkostot ovat ehkä korostetustikin hyvin riippuvaisia henkilösuhteista. Kuitenkin juuri verkostoyhteistyössä on tutkimuksen pohjalta nähtävissä suuria kehittämismahdollisuuksia. Toimialan yhteistyömuodoista alihankinta on ylivoimaisesti yleisin. Tätä käytetään lähes kaikissa tuotannoissa ainakin jossain määrin. Tyypillistä on se, että toimialalla on runsaasti freelance-toimijoita, joiden palveluita käytetään tuotantojen toteutukseen. Haastatellut yritykset olivat tyytyväisiä omaan alihankintaverkostoonsa ja sanoivat viimeistään kulttuurikaupunkivuoden jälkeen saavuttaneensa mielestään vakiintuneen aseman toimialalla. Kehittämisen varaa tutkitut yritykset näkivät suhteissaan tuotantojen tilaajiin ja toivoivat yleisesti, että tuotantoja tilattaisiin lisää. Kulttuurikaupunkivuoden taloudelliset vaikutukset yrityksiin olivat lähinnä lyhytkestoisia. Mitään suurempia investointeja tuotantokalustoon ei tehty kulttuurikaupunkisäätiön politiikan mukaisesti, vaikka juuri tällaiset toimet olisivat tarjonneet mahdollisuuden uusien tapahtumatuotantojen toteuttamiselle syntyneiden resurssien avulla. Tutkitut yritykset pitivät valitettavana sitä, että kaikki tukiraha loppui heti kulttuurivuoden jälkeen ja nyt vuonna 2001 ei enää jaeta mitään tukia, eikä projekteja voida jatkaa myöskään tämän takia. Julkinen taho on Suomessa tehnyt paljon yritystoiminnan edistämiseksi useilla eri aloilla. Kulttuuriala näyttää kuitenkin jääneen kehityksestä merkittävästi jälkeen. Tähän voidaan pitää selkeänä syynä vallitsevia rahoitusrakenteita ja toimintamuotoja kulttuurialalla. Kulttuuritoimialaa on pidetty perinteisesti toimialana, jonka ansaintamuodot ja liiketoiminnan laatu poikkeavat muista toimialoista niin, ettei toimintaa pääsääntöisesti harjoiteta taloudellista lisäarvoa tavoitellen. Tämä pitääkin osaltaan paikkansa, mutta viimeaikainen kehitys on tuonut kentälle uusia toimijoita, jotka pyrkivät harjoittamaan toimintaansa kannattavasti. Toisaalta yritysten tieto julkisen tahon myöntämistä erilaisista yritystuista oli vähäinen. Yrittäjät olivat lähinnä tietoisia ainoastaan taiteilija-apurahoista. Syynä voidaan pitää oman yrityksen näkeminen lähinnä välttämättömänä pahana taiteellisen ilmaisun mahdollistamiselle, ei useinkaan keinona toiminnan organisoimiseksi. Kulttuuriala tulee tarvitsemaan julkisen tahon rahallista tukea jatkossakin, mutta julkisen tahon tulisi siirtyä alan vastikkeettomasta apuraharahoituksesta osin selkeästi normaalia yritystoimintaa edesauttavaan rahoitukseen. Samalla julkisen tahon tulisi selkeämmin rajata erilaisia tukimuotoja ja kehittää jopa täysin uudenlaisia rahoituskeinoja kulttuurin toimialalle. Tällaisen toimintamallin tulisi tukea nimenomaan yritystoimintaa ja se voisi lopulta johtaa siihen, että kulttuurin alalla kannattavasti toimivat liikeyritykset pystyisivät laajenemaan ja kehittämään liiketoimintaansa, joka puolestaan voisi puolestaan lisätä kulttuurin tarjontaa sekä lisätä kulttuurialan työllistämismahdollisuuksia. Toimialan kehitystä on kuitenkin tapahduttava myös sillä toimivassa yritysjoukossa, jotta kestävää kehitystä saataisiin aikaiseksi. On huomattava, että tällä hetkellä osa toimialalla toimivista yrittäjistä ei ole halukkaita kehittämään liiketoimintaansa, vaan harjoittavat sitä lähes harrastuksenomaisesti. Julkisen tahon kehittämistoimenpiteet ja -keinot olisikin kohdistettava niihin yrityksiin, jotka ovat halukkaita kehittymään ja valmiita uhraamaan resurssejaan kannattavan liiketoiminnan luomiseksi. Avainsanat: kulttuuri, kulttuuriteollisuus, yritystoiminta, kulttuuriyritys, verkostoyhteistyö, sisältötuotanto, kulttuurikaupunki, Helsinki, rahoitus 4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TAUSTA TAVOITTEET TUTKIMUKSEN TOTEUTUS, RAJAUS JA TUTKIMUSAINEISTO RAPORTIN RAKENNE KULTTUURIALA JA -YRI YRITTÄJYYS TTÄJYYS KULTTUURI JA KULTTUURITEOLLISUUS KULTTUURITEOLLISUUDEN ARVOKETJU TOIMIALAN ERITYISPIIRTEET VERKOSTOYHTEISTYÖ KULTTUURITEOLLISUUDESSA KULTTUURITEOLLISUUS SUOMESSA KULTTUURITEOLLISUUDEN RAHOITUS KULTTUURITEOLLISUUDEN TULEVAISUUDENNÄKYMÄT KULTTUURIKAUPUNKIVUOSI KULTTUURIVUODEN TAUSTA KULTTUURIVUODEN TAVOITTEET KULTTUURIVUODEN KUVAUS JA ETENEMINEN KULTTUURIKAUPUNKISÄÄTIÖ JA SEN TOIMINTA TUTKIMUKSEN PERUSJOUKKO JA TALOUDELLINEN ANALYYSI PERUSJOUKKO JA VALINTAPERUSTEET TALOUDELLINEN ANALYYSI PERUSJOUKON TOIMINNAN LAAJUUS JA KEHITYS TILINPÄÄTÖSANALYYSI KANNATTAVUUS VAKAVARAISUUS MAKSUVALMIUS YHTEENVETO TUNNUSLUVUISTA JA TILINPÄÄTÖSANALYYSISTA KULTTUURIALAN LAN YRITTÄJIEN KOKEMUKSIA KULTTUURIVUODESTA JA YLEENSÄ TOIMIALASTA KOKEMUKSIA HELSINKI 2000 KULTTUURIKAUPUNKIVUODESTA

6 5.2 YRITTÄJIEN NÄKEMYKSET LIIKETOIMINTANSA KEHITTÄMISESTÄ YRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ VERKOSTOISTA SEKÄ YHTEISTYÖSTÄ YHTEENVETO JA SUOSITUKSET UKSET KULTTUURIYRITTÄJÄT JA TUTKITTU YRITYSJOUKKO YHTEISTYÖMUODOT JA VERKOSTOYHTEISTYÖ KULTTUURIKAUPUNKIVUOSI SUOSITUKSIA...84 LÄHTEET LIITE 1: HAASTATTELUKYSYMYKSET...92 LIITE 2: TILINPÄÄTÖSTIETOIHIN TEHDYT OIKAISUT...95 LIITE 3: TIETOA KULTTUURIALAN YRITYKSISTÄ LIITE 4: KULTTUURITOIMIALAN TUKIRAHOITUS LIITE 5: LIIKEVAIHTOTIEDOT LIITE 6: TUNNUSLUKUJEN KUVAUS JA LASKUKAAVAT LIITE 7: ABSOLUUTTINEN KANNATTAVUUS

7 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Tulevaisuudentutkijat puhuvat uudesta talouden vaiheesta, jossa ollaan siirtymässä jälkiteollisesta palveluyhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan. Teknologisen kehityksen ja mm. tietoverkkojen kehittymisen, globalisaation sekä kulutustottumusten fragmentoitumisen katsotaan muodostavan sisältö- ja kulttuurituotannolle voimakkaasti kasvavat markkinat (Hautamäki, 1996). Eräiden tutkijoiden mukaan esim. sisältötuotannon kasvumahdollisuuksia on kuitenkin vahvasti yliarvioitu. Kasvun rajoitteina ovat mm. kuluttajan aika ja ostovoima. Kuluttajat ovat valmiita maksaman henkilöltä henkilölle tapahtuvasta viestinnästä (puhelin, sähköposti, tekstiviestit) kun taas personoimaton mediayms. sisältö (televisio, sanomalehdet) on perinteisesti rahoitettu pääosin epäsuorasti mainostuotoilla, joiden kasvu noudattaa pitkälti yleistä taloudellista kasvua (Odlyzko, 2001). Suomi kuuluu teknis-taloudellisesti tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaihin. Tämän kehityksen taustalla on Castellsin ja Himasen mukaan vuorovaikutusten verkosto, jossa julkiset toimijat ovat regulaatioympäristön ja rahoituksen keinoin luoneet yliopistoille ja yrityksille ainutlaatuiset mahdollisuudet kehittyä avoimeksi, hyvinvoinnille perustuvaksi tietoyhteiskunnaksi. Sisältöjen ja merkitysten luonnissa Suomen kilpailukykyä voidaan kuitenkin pitää melko heikkona (Kallio et. al., 2001 ja Castells ja Himanen, 2001). Kyetäksemme palvelemaan nykyistä tietoyhteiskuntaa ja sen vaatimuksia tulee Suomen panostaa yhä enemmän sisältöjen ja merkitysten luomiseen ja sitä palvelevien yritysten kehittämiseen. Tämä edellyttää tiedollisen perusta vahvistamista toimialan nykytilasta, alan liiketoimintamallien jäsentämistä sekä erityyppisiä mm. yritysten tuotekehityksen tukevia ja kansainvälistymiseen tähtääviä kehitysohjelmia sekä vakaan toimintaympäristön luomista alan yrityksille. Toimialaa koskeva tutkimustyö on verrattain uutta ja alan tarkempaa luonnetta tai toiminnan ominaispiirteitä käsitteleviä tutkimuksia on tehty melko vähän. Viime aikoina kulttuuriteollisuus on kuitenkin ollut kasvavan kiinnostuksen kohteena ja alan kartoitus on päässyt vauhtiin. Suomessa kulttuuriteollisuutta on kartoitettu muun muassa 7

8 Kulttuuriteollisuustyöryhmän ja Helsingin kaupungin Kulttuurikomitea 2000:n toimesta. Aihetta on myös käsitelty useissa pro gradu -töissä ja väitöskirjatutkimuksissa. Nämä tutkimukset ja raportit ovat pyrkineet määrittämään juuri niitä kulttuuriteollisuuden ominaisuuksia ja piirteitä, joiden pohjalta toimialan kehitystyötä voidaan lähteä tekemään. Varsinkin kulttuurikaupunkivuoden 2000 pohjalta aiheeseen on päästy pureutumaan aiempaa tarkemmin ja kattavammin. Toimialan kehittämisen kannalta on tärkeää tutkia kulttuurikaupunkivuonna syntyneiden rakenteiden ja verkostojen merkitystä kulttuurialan yrittäjille ja toisaalta tarkastella, miten kulttuurikaupunkivuosi vaikutti yritysten taloudelliseen tilanteeseen. 1.2 Tavoitteet Tämän tutkimuksen tarkoituksena on taloudellisen analyysin ja haastattelujen pohjalta analysoida verkostoyhteistyön merkitystä kulttuurialan yritystoiminnan kannalta sekä sen taloudellisia vaikutuksia näihin yrityksiin. Raportin tavoitteena on lähestyä tutkittavia yrityksiä liiketaloustieteellisestä näkökulmasta, eikä se pyri selittämään kulttuuritapahtumien sisällöllisiä arvoja tai niiden kulttuurillisia merkityksiä. Tutkimuksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat seuraavat: Millaisia ovat yritykset kulttuuritoimialalla? Tällä kysymyksellä tutkitaan yleisesti yritysten kokoa, niiden rakennetta, taloudellista tilaa ja yritysten toiminta-ajatusta. Kysymyksen tavoitteena on kartoittaa kulttuuriteollisuuden yrityksen toimintakenttää ja alan toimijoita. Millaista yhteistyötä toimialalla tehdään? Tällä kysymyksellä tutkitaan sitä, millaista yhteistyötä toimialalla tehdään tällä hetkellä ja millaisista verkostoista toimijoiden suhteet muodostuvat. Näin saadaan kuva toimialan nykyisestä tilanteesta ja sen rakenteesta. Mitä hyötyjä osapuolet saavat yhteistyöstä? Tämän kysymyksen tarkoituksena on määritellä niitä taloudellisia tai muita hyötyjä, joita toimialan toimijat voisivat saada toiminnalleen yhteistyöstä. Tavoitteena on haastattelututkimuksen perusteella kartoittaa hyötyjä sekä haittoja, mitä yritykset ovat kokeneet ja toisaalta taloudellisen 8

9 analyysin pohjalta löytää niitä tekijöitä, jotka voisivat olla yhteistyöstä saatavien hyötyjen lähteinä. Miten yritykset kokivat kulttuurikaupunki 2000 vuoden? Jotta kulttuurivuoden onnistumisesta ja säätiön kokeilemasta metatuottamisen-mallista voitaisiin saada oikeaa palautetta on tärkeää kartoittaa yritysten kokemuksia tästä hankkeesta. Miten kulttuurivuosi vaikutti yritysten toimintaan? Kulttuurivuoden pidempiaikaisen merkityksen kartoittamiseksi pyritään etsimään tekijöitä ja toimintatapoja, jotka olisivat muuttuneet tai muuttumassa yrityksissä hankkeen jälkeen. Mikä tulisi olla julkisen sektorin rooli? Tässä pyritään etsimään sitä, miten julkinen sektori voisi osallistua liiketoiminnan kehittämiseen ja vaikuttaa toimialaan. Tärkeänä tässä nähdään myös eri yhteistyömahdollisuuksien kartoittaminen kulttuurialan yrittäjien näkökulmasta. Mitkä ovat yrityksen tulevaisuuden suunnitelmat ja miten ne toteutetaan? Kartoitetaan toimialan toimijoiden liiketoiminnan periaatteita ja motiiveja. Pääosin haastatteluiden pohjalta tehtävän analyysin tarkoituksena on määrittää yrittäjien näkemystä oman toimintansa ja toisaalta koko toimialan kehittymisestä. 1.3 Tutkimuksen toteutus, rajaus ja tutkimusaineisto Tutkimuskohteena ovat kulttuuritoimialan yritykset, jotka osallistuivat Helsinki 2000 kulttuurikaupunkivuoden tuottamiseen. Perusteena tälle lähestymistavalle on se, että keskittymällä yhteen merkittävään tapahtumaan ja tiettyyn yritysjoukkoon saadaan mahdollisimman tarkkoja tutkimustuloksia valitusta toimialan segmentistä. Tutkimuksen perusjoukko muodostuu 27:stä kulttuurialan yrityksestä. Kulttuurikaupunkisäätiön mukaan tämä ryhmä sisältää lähinnä ns. yrittäjämäisesti kulttuuriteollisuuden toimialalla toimivat yritykset kulttuurivuoden toteutukseen osallistuneesta 437:stä organisaatiosta. Muut kulttuurikaupunkivuoden järjestämiseen osallistuneet organisaatiot olivat enimmäkseen yleishyödyllisiä yhteisöjä yms. Perusjoukon tarkempi kuvaus esitetään luvun 4 alussa. 9

10 Tutkimus on toteutettu kolmessa toisiinsa liittyvässä osiossa. Ensimmäisessä vaiheessa tehtiin tilinpäätösanalyysi niiden yritysten osalta, jotka ilmoittivat osallistuvansa tutkimukseen. Tilinpäätösanalyysissa tarkasteltiin yhteensä 15 yrityksen tilinpäätöksiä, jotka kerättiin osin yrityksiltä, osin kaupparekisteristä ja osin Suomen Asiakastiedon tietokannasta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa suoritettiin alan yritysten haastattelut. Haastattelut jakaantuivat kolmeen eri osa-alueeseen, jotka olivat: i) yritysten kokemukset kulttuurikaupunkivuodesta, ii) yrityksen toiminta ja tavoitteet sekä iii) tilinpäätösanalyysin ja yrityksen taloudellisen analyysin tarkennus. Haastattelututkimus suoritettiin strukturoituna teemahaastatteluna ja haastattelun runko lähetettiin haastateltaville etukäteen. Haastattelukysymykset ovat tutkimuksen liitteenä. (ks. liite 1). Haastatteluihin osallistui yhteensä 13 yritystä. Haastattelututkimuksen etenemisestä on kuvattu tarkemmin luvussa viisi. Tutkimuksen viimeisessä vaiheessa kerättiin tilinpäätösanalyysistä ja haastatteluista saatu materiaali yhteen analyysia ja johtopäätöksiä varten. Johtopäätöksissä on nojauduttu tässä tutkimuksessa kerätyn empiirisen materiaalin lisäksi liiketaloustieteen tutkimukseen sekä erilaisiin kulttuuritoimialaa käsitteleviin lähteisiin. 1.4 Raportin rakenne Tutkimus jakaantuu johdannon jälkeen viiteen päälukuun. Luvussa kaksi määritellään kulttuuriteollisuuden käsite, kuvataan kulttuuritoimialan erityispiirteitä sekä perehdytään alan liiketoimintalogiikkaan. Tämän jälkeen kuvaillaan yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä käsittelevän tutkimuksen keskeisiä havaintoja ja käsitteitä, joita hyödynnetään tämän tutkimuksen empiirisessä vaiheessa. Luvun lopussa kuvataan toimialan nykytilaa Suomessa. Luvussa 3 tarkastellaan lähemmin kulttuurikaupunkivuotta Aluksi käsitellään kulttuurivuoden taustaa ja tavoitteita, jonka jälkeen kuvataan kulttuurivuoden toteutumista. Luvussa kuvataan myös Kulttuurikaupunkisäätiön organisaatiota ja toimintaa. 10

11 Luvussa 4 analysoidaan tutkimukseen valittuja yrityksiä laskentatoimen ja rahoituksen työkaluilla ja mittareilla. Laskettujen tunnuslukujen avulla arvioidaan mm. yritysten kasvua, kannattavuutta ja rahoitusasemaa. Luvussa 5 kuvataan ja analysoidaan teemahaastattelujen havaintoja ja tuloksia. Tässä luvussa käsitellään mm. yritysten kokemuksia kulttuurikaupunkivuodesta sekä sen merkityksestä yritysten verkostoitumiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Luvussa 6 esitetään tutkimuksen yhteenveto, johtopäätökset ja toimenpidesuositukset. Tutkimuksen yhteenveto rakentuu aiemmille luvuille, kun taas johtopäätöksissä ja toimenpidesuosituksissa on hyödynnetty LTT:n muita mm. sisältötuotantoa ja rahoitusta käsitteleviä tutkimuksia sekä laajemminkin liiketaloustieteen tutkimusta. 11

12 2 KULTTUURIALA JA -YRITTÄJYYS Tässä kappaleessa analysoidaan kulttuuri-käsitettä ja määritellään kulttuuriteollisuus sekä kuvataan alan toimijoita ja erityispiirteitä. Lisäksi käsitellään yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä yleisesti sekä erityisesti kulttuuritoimialalla. 2.1 Kulttuuri ja kulttuuriteollisuus Huolimatta lukuisista erilaisista kulttuurin määritelmistä voidaan yleisesti todeta kulttuurin olevan aina kollektiivista, ihmisen tuottamaa ja viestinnällistä. Kulttuurin käsitettä voidaan pitää näiden peruselementtien ympärillä jatkuvasti muuttuvana ilmiönä, joka kehittyy uusien käytäntöjen ja käsitteiden keksimisen, diffuusion tai muiden kulttuurien ominaisuuksien lainaamisen tuloksena (Hannula ja Linturi, 1999). Laajimmassa merkityksessään kulttuuri kattaa kaikki sellaiset tietylle yhteiskunnalle tai yhteisölle luonteenomaiset piirteet, jotka kuvastavat sen henkistä ja aineellista tilaa. Tässä merkityksessä määritelmä sisältää taiteet, elämäntavat, perusoikeudet, arvojärjestelmät, traditiot ja uskomukset. Määritelmän mukaan juuri kulttuuri on kaiken inhimillisen käyttäytymisen perustana oleva tekijä ja se tekee meistä yksilöitä, joilla on kyky kriittiseen arvosteluun, moraaliseen arviointiin ja valintojen tekemiseen. Näin ollen kulttuuri voidaan nähdä jatkuvasti muuttuvana moniarvoisena toimintaympäristönä, johon vaikuttavat niin sisäiset kuin ulkoisetkin tekijät. Kulttuurin näin laaja määritelmä on kuitenkin esim. tämän tutkimuksen kannalta ongelmallinen, koska tämä johtaa tilanteeseen, jossa kaikki on kulttuuria ja tiedon analysointi on vaikeaa sekä järkevien johtopäätösten teko mahdotonta. (Mondiacult, 1982) Tarkoituksenmukaisempaa onkin tarkastella kulttuuria tiettyjen tarkemmin määriteltyjen kriteerien avulla (Knuuttila, 1994). Tällä tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi tässä tutkimuksessa kulttuurin tarkastelu rajataan koskemaan ainoastaan kulttuuriyrittäjyyttä. Kulttuuriyrittäjyyttä ja laajemminkin kulttuuritoimialaa voidaan analysoida liiketaloustieteen menetelmillä. Tällaisen soveltavan monitieteellisen tutkimustavan avulla voidaan saavuttaa uusia oivalluksia ja tutkimustulokset avaavat uusia näkökantoja perinteisen tutkimuksen rinnalle (Cuéllar, 1998). 12

13 Nykyisin yleinen tapa lähestyä kulttuuria liiketaloustieteellisen näkökulman suunnasta on tarkastella kulttuuria kulttuuriteollisuutena. Kulttuuriteollisuuden käsitettä käyttivät ensimmäisenä Adorno ja Horkheimer (1947) teoksessaan Valistuksen dialektiikka. Tässä teoksessa he kritisoivat monopolistista kulttuurintuotantoa. Heidän mukaansa tällainen valmiissa formaatissa oleva kuluttajan objektisoiva kulttuurin tarjonta ei pysty valistamaan massoja vaan manipuloi niitä haluttuun suuntaan. Adorno ja Horkheimer nimittivät tätä, niin populaari- kuin korkeakulttuuriakin vääristävää tuotantoa, kulttuuriteollisuudeksi. Kulttuuriteollisuus ei anna heidän mukaansa taiteen toimia autonomisesti, vaan vaikuttaa sisältöihin ja asettaa taiteelle ulkoisia ehtoja, kuten työllisyys- ja kysyntävaikutukset sekä kannattavuus. O Connor (2001) tarkastelee kulttuuriteollisuuden käsitettä hieman uudesta näkökulmasta. Hän korostaa, että käsitettä käytettiin 1980-luvun alkupuolelle saakka merkityksessä, joka yhdisti kaksi ristiriitaista käsitettä: taiteen autonomian ja rationalismin. Tämän merkityksen taustalla oli Adornon havainnot, jonka mukaan taidetta eivät hallinneet ulkoiset poliittiset ideologiat vaan taloudellinen rationalismi. Adornon mielestä massakulttuurin kaupallinen valmistus- ja jakeluorganisaatio merkitsi taiteen tuhoamista luvun alkupuolelta lähtien tulkinta laajentui ja kulttuurintutkimus suhtautui vakavasti myös tavallisen kulttuurin tutkimukseen. Tämän johdosta kulttuuriteollisuussektorin katsottiin edustavan monimutkaista pienten paikallisten tuottajien yhdistelmää, joilla oli takanaan taloudellisesti voimakkaita yhtiöitä. Uudessa kulttuuriteollisuusajattelussa tuotiin esiin riippumattomien musiikin tuottajien, radioasemien, suunnittelijoiden jne. rooli eikä siinä niinkään viitattu suureen yrityssektoriin. Juuri tämä itsenäinen sektori edusti luovuutta, innovaatiota ja todellista paikalliskulttuuria. Viime aikoina kulttuuriteollisuuden käsitettä on kehitetty edelleen tietoyhteiskuntaa palvelevaksi käsitteeksi ja kulttuuriteollisuus on nähty uuden talousjärjestelmän enteenä, joka voisi tuottaa sekä oikeita taloudellisia etuja että vaikuttaa katalyyttina muilla sektoreilla. Tämän tutkimuksen kannalta on tarkoituksenmukaista lähestyä kulttuuriulottuvuutta juuri kulttuuriteollisuus-käsitteen näkökulmasta. Näkökulman valintaa voidaan perustella sillä, että se on yhtenäinen aikaisemmin tehtyjen tutkimusten kanssa sekä sillä, että työllisyys-, kysyntä- ja kannattavuustekijät kehittävät toimialaa. Toisaalta on ymmärrettävä, että kulttuurilla on samanaikaisesti myös toisenlainen arvo, joka ei edusta millään tavalla kaupallista suuntausta, vaan pyrkii täydelliseen autonomiaan. Tämä autonominen kulttuurin arvo synnyttää lopulta itsestään myös kysyntää. (Hautamäki, 1999). O Connorin (2001) 13

14 mielestä nykyisellä kulttuurisektorilla nämä kaksi erillistä sektoria, joita kulttuuriarvo ja kaupallinen arvo jakavat, ei enää päde vaan voidaan puhua yhtenäisestä sektorista, joka luo arvonlisää luomalla kulttuurista arvoa. Kulttuuriteollisuustyöryhmän loppuraportissa määriteltiin kulttuuriteollisuus neljän eri määritelmän mukaisesti. Laajimman määritelmän mukaan kulttuuriteollisuus käsitetään merkityssisältöihin perustuvaksi tuotannoksi. Tähän määritelmään sisältyy laaja- alaisesti kaikki merkityksillä käytävä kauppa, kuten merkkivaateteollisuus ja sen tyyppiset toimialat. Tässä on ymmärrettävä, että kaiken vaihdannan perustana on jonkinlainen merkitysten vaihtaminen. Toisenlainen suppeampi lähestymistapa on tulkita kulttuuria perinteisen ja vanhan taiteen sekä erilaisten symbolisten merkitysten tuottajana. Tämän määritelmän mukaan voidaan kulttuuritoimialaan sisällyttää kaikki sekä perinteisen että uuden taiteen ja kulttuurin kentän alueella tapahtuva luova tuottaminen, taiteilijan luova työ sekä sen kehittäminen ja tuotteistaminen teokseksi, esittäminen, jakelu ja vastaanotto. Tämä määritelmä sisältää kirjallisuuden, kuvataiteen, musiikin, arkkitehtuurin, teatterin, tanssin, valokuvat, elokuvat ja kaikki muut luovan taiteen alueet. Kolmannen määritelmän mukaan kulttuuriteollisuutta ovat sellaiset asiat ja ilmiöt, jotka täyttävät kopioitavuuden kriteerit. Tämä näkökanta painottaa kaupallista menestymistä, suurten yleisöjen tavoittamista ja massatuotannon etuja. Määritelmä on perinteisesti ollut käytössä anglosaksisessa kirjallisuudessa. Tämä näkökanta korostaa sähköisen sisällöntuotannon asemaa ja nostaa sen tuomat tehokkaat ratkaisut esiin. Suppein tapa määritellä kulttuuriteollisuutta on kulttuuriyrittäjyyden näkökulma. Tämä näkökulma käsittää kulttuuriteollisuuden yrittäjyytenä ja liiketoiminnan sisällöllisten merkitysten vaihdantana. Tuotteet ovat tällöin aineettomia tai aineellisia ja niiden arvo perustuu merkityksiin. (Kulttuuriteollisuustyöryhmä, 1999). Tämä tutkimus lähestyy kulttuuriteollisuutta kulttuuriyrittäjyyden näkökulmasta ja keskittyy erityisesti esittävän taiteen ja tapahtumatuotannon alakategoriaan. Tämä on perusteltua, koska kaikki tutkimukseen osallistuneet yritykset toimivat ainakin vuonna 2000 tapahtumatuottajina. Kulttuuriyrittäjyyttä jäsennettäessä voidaan hyödyntää mm. sisältötuotannon arvoketjumallia. Malli on alunperin kehitetty kuvaamaan sisältötuotannon 14

15 tuotteen syntyprosessia, mutta samat käytännöt pätevät myös kulttuurituotantojen toteutusprosessiin. 2.2 Kulttuuriteollisuuden arvoketju Arvoketjumalli tarkastelee koko tuotteen syntyprosessia sisällön luomisesta asiakkaalle myytävään tuotteeseen (ks. kuvio 1). Arvoketju osoittaa miten eri prosessit/ toiminnot lisäävät lopputuotteen arvoa. Eri vaiheissa voi olla toteuttajina eri yritykset tai yksi yritys voi hallinnoida koko arvoketjua. Yritys tekee strategisen valinnan siitä mihin kohtaan arvoketjua se keskittyy tai kuinka suurta osaa siitä se haluaa siitä hallita. Tämä tarkastelu huomioi yrityksen oman toiminnan, sen suhteen ulkoisiin tekijöihin sekä asiakkaisiin. Arvoketjutarkastelu määrittää myös ne toiminnot, jotka lisäävät kulttuurituotteen arvoa. Kuvio 1: Sisältötuotannon arvoketju Sisällön luominen Sisällön kehittäminen Sisällön paketointi Jakelu Markkinointi A s i a k a s Kulttuuriteollisuuden arvoketjua ei tule tulkita lineaarisesti, vaan on nähtävä arvoketju dynaamisena kokonaisuutena, jossa kaikki vaiheet vaikuttavat molempiin suuntiin. Kulttuuriteollisuustyöryhmä muun muassa korostaa arvoketjun takaisinkytkentää muokkaamalla lineaarisen arvoketjun arvoympyräksi. Arvoympyrään kuuluvat samat komponentit kuin arvoketjuunkin. Arvoketjulle tyypillistä on se, että lopullinen tuote saattaa poiketa paljonkin alkuperäisestä ideasta. Tämä johtuu juuri arvoketjun kaksisuuntaisista vaikutusmekanismeista. Arvoketjun ensimmäinen vaihe on sisältöidean luominen. Sisällön luomisvaihe alkaa idean keksimisellä. Idean keksiminen tapahtuu yleensä idean luojan toimesta, joka usein 15

16 kehittelee ideaa lähipiirinsä, tuttaviensa ja muiden vaikutusten avustuksella. Tässä vaiheessa idean luoja yleensä hakee uusia kehittämismahdollisuuksia ja toimintaperiaatteita lähipiiristään. Kun sisältöidea on kiteytynyt tehdään yleensä ensimmäinen koeversio tuotteesta. Tämän pohjalta syntyy esimerkiksi kuvia, grafiikkaa, musiikkia ja muotoilua. Kulttuuriteollisuudessa luomisprosessissa toimii mm. säveltäjiä, muusikoita, taiteilijoita, ohjaajia, käsikirjoittajia ja kirjailijoita. Tapahtumatuottajayrityksissä tässä vaiheessa kehitetään yleensä ensimmäinen versio mahdollisesta tuotteesta ja mietitään mahdollista toteutusmuotoa. Toisessa vaiheessa ideaa lähdetään kehittämään edelleen toimivaan muotoon. Tässä vaiheessa prosessissa on mukana pääasiallisesti idean luoja ja tuottajataho. Nämä tahot yhdessä pohtivat, kuinka idea voitaisiin tuotteistaa niin, että se tuottaisi lisäarvoa loppukäyttäjälle. Tapahtumatuotannossa tässä vaiheessa tehdään tuotantosuunnitelma, jossa päätetään alustavasti budjetista, markkinointisuunnitelmista ja tuotannon rahoituksesta. Kolmas vaihe arvoketjussa on sisällön pakkaaminen. Tämä vaihe sisältää mielekkäiden sisältökokonaisuuksien luonnin, aineistojen yhdistelyn ja sisällön varsinaisen tuotteistamisen. Paketoinnin keskeisiä toimijoita ovat kustantajat, tuotantoyritykset ja ohjelmatoimistot. Tapahtumatuotannossa paketointivaiheessa viimeistellään lopullinen tuote niin, että tiedetään mikä on sen lopullinen formaatti ja päätetään mm. esityspaikoista ja -ajoista. Neljäntenä vaiheena on tuotteen markkinointi. Markkinoinnin pääasialliset toimijat kulttuuriteollisuudessa ovat tuotanto- ja jakeluyritykset. Tämän vaiheen tarkoituksena on luoda riittävät taloudellisen menestymisen mahdollisuudet tuotteelle. Kulttuurituotteiden markkinoinnissa on järkevää hyödyntää innovatiivisuutta, tuotteen ominaisuuksia ja ihmisen henkiseen kehitykseen vetoavaa näkökulmaa. Tapahtumatuotannon osa-alueella markkinointia tapahtuu tuotannon eri vaiheissa. Alkumarkkinointi voidaan aloittaa jo silloin, kun tuotannon tiedetään toteutuvan, mutta ei välttämättä tiedetä lopullista formaattia. Markkinointi tuotteen loppukäyttäjälle tapahtuu kuitenkin useimmiten vasta siinä vaiheessa, kun lopullinen tuote on kokonaan valmis. Viidentenä ja samalla viimeisenä arvoketjun vaiheena on tuotteen jakelu. Jakelu voidaan suorittaa monella eri tavalla ja tässä vaiheessa on tärkeää tunnistaa kaikki tuotteeseen liittyvät mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Useimpien kulttuurillisten tuotteiden käyttö monen 16

17 median kautta on mahdollista. Tapahtumatuotannossa jakelu usein kulminoituu muutamaan tapahtumaan ja juuri tässä asiassa Suomessa olisikin paljon kehittämisen varaa eri medioiden hyväksikäytölle. (Sisältötuotannon arvoketjun rahoitus. Strateginen selvitys osa I, 1997 ja Kulttuuriteollisuustyöryhmä, 1999). Tässä tutkimuksessa tarkasteltava yritysjoukko on toiminut pääosin arvoketjun neljän ensimmäisen vaiheen alueella. Markkinointi oli hyvin pitkälle keskitetty kulttuurikaupunkisäätiön varaan, eikä yritykset aktiivisesti puuttuneet sen läpiviemiseen. 2.3 Toimialan erityispiirteet Kulttuuriteollisuus eroaa perinteisistä toimialoista monin tavoin. Perustavana erona voidaan pitää yritysten toiminta-ajatusten erilaisuutta. Perinteisesti ajatellaan, että yrityksen olemassa olon tarkoituksena on tuottaa omistajalleen taloudellista lisäarvoa. Kulttuuriteollisuuden toimialalla tämä ei kuitenkaan yleisesti päde, vaan alan yrittäjät näkevät yritystoimintansa pikemminkin elämäntapana ja toiminta ei useinkaan pyri maksimoimaan taloudellisia hyötyjä. Kulttuuriteollisuuden markkinat ovat perinteisiin toimialoihin verrattuna varsin epävakaat ja ne muuttuvat nopeasti. Toimialan toimijat ovat kuitenkin muihin toimialoihin verrattuna pieniä, mikä mahdollistaa nopean sopeutumisen muuttuviin markkinoihin. Yrityskoon kasvattaminen ei useinkaan ole toiminnan tarkoitus, vaan yritykset haluavat pysyä pieninä juuri joustavuuden säilyttämiseksi (O Connor, 1999). Toimialan sisällä liikkuvuus voittoa tavoittelemattoman ja kaupallisen toiminnan välillä on myös vilkasta. Tämä johtuu osittain siitä, että korvaus voittoa tavoittelemattomasta toiminnasta ei aina ole riittävän suuri. (Smith, 2001). Syy epävakaisiin markkinoihin löytyy toimialan tuotteiden ominaisuuksista. Tuotteet ovat personoituja, yksilöllisiä ja ne muuttuvat tuotteen tilaajan tarpeisiin sopiviksi. Kulttuuriteollisuuden tuotteiden arvo perustuu pitkälle niiden kulttuuriarvoon eli tuotteeseen liittyviin merkityksiin, jotka tuotteen tekijä on siihen liittänyt. Tuote voi olla joko materiaalinen, immateriaalinen tai näiden molempien yhdistelmä. (O Connor, 1999). 17

18 Luovuus on kulttuuriteollisuuden toiminnalle ominaista. Luominen ei tapahdu ainoastaan tuotteen ideointivaiheessa, vaan tuotteeseen luodaan uusia merkityksiä kaikissa arvoketjun vaiheissa. Luovuus liittää tuotteeseen kulttuurisen merkityksen, joka on usein näkymätöntä ja intuitiivista. Tämä merkityksen luominen perustuu lahjakkuuteen ja innovatiivisuuteen ennemminkin kuin liiketoimintaan liittyvien prosessien tai toimintatapojen hallitsemiseen. (Koivunen, 1999). Informaation kulku toimialalla eroaa jossakin määrin myös perinteisistä toimialoista. Tieto liikkuu pääosin epävirallisia kanavia pitkin. Joustavan ja kannattavan toiminnan yksi edellytys onkin hyvät suhteet muihin toimialan toimijoihin ja heidän toimintatapojensa tunteminen. (O Connor, 1999). Kulttuuritoimiala liittyy toisaalta läheisesti muihin toimialoihin, kuten matkailuun, majoitukseen, museoihin, gallerioihin ja urheiluun (Smith, 2001). Kulttuuriteollisuus on luonteeltaan hyvin työvoimavaltainen toimiala. Tämä tarkoittaa sitä, että kulttuuriteollisuuden yritykset sitovat perinteistä enemmän henkilöresursseja toimintaansa. Monet kulttuuriteollisuuden tuotannot ja tuotteet ovat kriittisesti riippuvaisia siellä työskentelevistä henkilöistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että hankkeet eivät toteutuisi lainkaan ilman joitakin tiettyjä henkilöitä. Työllisyyden mittaaminen toimialalla on kuitenkin hyvin vaikeaa, sillä usein toimijat harjoittavat toimintaansa freelancereina ja osaaikaisina yrittäjinä. Toimialan yrittäjät saattavat myös jossakin vaiheessa työskennellä toisen palveluksessa, vaikka yritystoiminta myöhemmin vielä jatkuisikin. (Smith, 2001). Toimialan toiminnalle on edelleen ominaista paikallisuus. Kulttuurialan yritykset ovat usein riippuvaisia paikallisista asiakasyhteyksistä ja paikallisesta yhteistyöstä. Tuotannot ovat myös usein riippuvaisia tietyn alueen kulttuuriarvoista ja edustavat tietyn paikan ominaisia arvoja ja merkityksiä. (Kulttuuriteollisuustyöryhmä, 1999) Kulttuuriteollisuuden markkinat ovat toisaalta myös kansainväliset. Tuotannot ja tuotteet ovat usein muokattavissa sellaiseen formaattiin, että niitä voidaan soveltaa kansainvälisesti. Kansainvälisyyttä lisää myös se, että jonkin tietyn kulttuurituotteen kotimainen kysyntä on varsin rajallista, mutta kansainvälisillä markkinoilla kysyntää on riittävästi tuotteen tuottamiseksi kannattavasti. Edellä kuvattujen erityispiirteiden lisäksi kulttuuritoimialan toimijat tarvitsevat liiketoimintaosaamista ja heidän tulee hallita teknologiset prosessit menestyäkseen 18

19 toimialalla. Liiketoimintaosaamisella tarkoitetaan markkinoinnin, hallinnon ja tuotteistamisen hallitsemista sekä tuotantoprosessin hallinnalla erilaisten tuotantotapojen osaamista. Toimialalla menestymiseen yritykset tarvitsevat sellaista monialaosaamista, joka yhdistää nämä kolme tekijää. (Kulttuuriteollisuustyöryhmä, 1999). 2.4 Verkostoyhteistyö kulttuuriteollisuudessa Kulttuuriteollisuuden yritykset ovat kooltaan keskimääräistä pienempiä, usein joko yhden tai kahden hengen yrityksiä ja on harvinaista, että kaikki tarvittava osaaminen löytyy yhden yrityksen sisältä. Tästä johtuen toimialalla on suuri tarve yhteistyöverkostojen kehittämiseen ja resurssien jakamiseen niin, että jokainen toimija toimii omalla ydinosaamisensa alueella. Toinen tekijä toimialalla, joka lisää verkostoitumisen tarvetta, on luovuuden ja innovatiivisuuden vaade. Toimijat hakevat usein innovatiivisia ideoita ja uusia ajatuksia alan muilta toimijoilta ja omasta lähipiiristään. Yritysten välisellä yhteistyöllä, verkostoitumisella on monia eri ulottuvuuksia. Niitä ovat esimerkiksi strategia ympäristön suhteen, integraatiosuunta, odotettujen hyötyjen luonne, yhteistyöhön sisältyvät toiminnot, aikajänne, organisatorinen muoto, intensiteettiaste, vaikutusvallan jakaantuminen, osapuolten lukumäärä, maantieteellinen jakauma ja yhteistyön syntytapa. Yhteistyön syvyyttä voidaan arvioida yhteistyöhön osallistuvien yritysten välisen riippuvuuden, sitoutumisen tason tai integraation asteen avulla. Kahden ääripään, markkinaehtoisen kaupankäynnin ja täydellisen integraation väliin jää lukuisa joukko erilaisia yhteistyömuotoja. Yhteistyömuodot voidaan jakaa periaatteellisesti horisontaalisiin, vertikaalisiin ja diversifioituneihin. Kaksi ensin mainittua kuvaavat arvoketjun samassa vaiheessa ja samalla toimialalla (horisontaalinen) sekä arvoketjun peräkkäisissä vaiheissa (vertikaalinen) toimivien yritysten yhteistyötä. Viimeksi mainittu kuvaa toimialarajoja ylittäviä yhteistyösuhteita. Ulottuvuuksien ja niiden luokkien määrä osoittaa havainnollisesti, miten monipuolista yritysten välinen yhteistyö voi olla. Mahdollisia, toisistaan poikkeavia yhteistyön toteutusmuotoja on lähes rajaton määrä. Kun lisäksi huomioidaan, että yhteistyö on dynaaminen, jatkuvasti kehittyvä prosessi, tulee yritysten välisen yhteistyön monimuotoisuus vielä selvemmäksi. Yhteistyön moninaisuudesta johtuen on vaikeaa kuvitella yhden, kaikki yhteistyömuodot kattavan 19

20 teorian tai sen osa-alueen kehittämistä. On myös erittäin vaikeaa rajata yritysten välistä yhteistyötä ja muita yritysten välisiä vuorovaikutusmuotoja, varsinkin kun näitä muotoja syntyy jatkuvasti lisää. Vesalainen ja Asikainen (1993) ovat koonneet kirjallisuudessa esiintyneistä yritysyhteistyön määritelmistä kahdeksan komponenttia, joista käsite koostuu: 1) yhteistyön osapuolet ovat taloudellisesti erillisiä itsenäisiä yrityksiä, 2) yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen, 3) yhteistyön tarkoituksena on osapuolten kilpailuaseman parantaminen, 4) osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on määritelty suullisella tai kirjallisella, lyhyt- tai pitkäaikaisella sopimuksella, 5) yhteistyöosapuolet asettavat resurssejaan yhteiseen käyttöön, 6) yhteistyö kohdistetaan usein tietyn yritystoiminnan osa-alueen yhteiseen hoitamiseen, 7) muilla osa-alueilla osapuolet säilyttävät päätöksentekonsa itsenäisyyden, 8) osapuolet ovat tasavertaisia keskenään ja riippuvaisia toisistaan. Kirjoittajien mukaan riippuu määritelmästä, mitkä yritysten välisistä liikesuhteista kulloinkin voidaan katsoa yritysyhteistyöksi. Usein puhutaan esimerkiksi alihankintayhteistyöstä, vaikka kysymyksessä voi olla hyvinkin tavanomainen ostaja-myyjä-suhde. Laitilan (1992) mukaan "tuotannollisesta yhteistyöstä on kysymys silloin, kun kahden tai useamman osapuolen välille syntyy sellainen molemminpuolinen riippuvuussuhde, että yhteistyökumppanin vaihtaminen vaatii merkittävän resurssipanoksen. Kulttuuritoimialalla tuotannollinen yhteistyö on usein projektikohtaista, eikä merkittäviä resursseja jaeta pidemmällä aikavälillä. Tuotannollista yhteistyötä tehdään usein idean luojan ja tuotantoyhtiön välillä. Alihankinnasta on sitä vastoin kysymys silloin, kun päähankkija voi vähin kustannuksin vaihtaa alihankkijaa." Määritelmä on ehkä liiankin suppea, mutta antaa periaatteessa kuvan kysymyksessä olevasta erosta. Alihankinta on ehdottomasti yleisin alalla esiintyvä yhteistyömuoto. Tätä käytetään lähes poikkeuksetta kaikissa tuotannoissa. Strateginen liittouma -käsitteestä on muodostunut osittain eräänlainen yleiskäsite organisaatioiden väliselle yhteistyölle. Strateginen allianssi nimitystä käytetään suuryritysten yhteistyöstä hyvin yleisesti, oli yhteistyön juridinen muoto tai sisältö sitten mikä tahansa. Laajan määritelmän mukaan strategisia alliansseja ovat kaikki yritysten väliset yhteistyösuhteet, riippumatta siitä, miten suhteet on organisoitu. Strateginen allianssi on eräänlainen yleiskäsite, joka pitää sisällään monen muotoista ja -sisältöistä yhteistyötä, jolla on strateginen tavoite. (Hellman, Hovi ja Nieminen, 1993). Kulttuuritoimialalla ei juurikaan esiinny tämän tyyppisiä yhteistyömuotoja. Strategisia liittoutumia voitaisiin 20

21 rakentaa monenlaisten yritysten kanssa toimiala rajoja rikkoen. Tällä tarkoitetaan mm. sellaisia yhteistyösuhteita, joissa esimerkiksi peliteollisuus käyttäisi jonkin tapahtuman tai tuotannon teemaa ja mainetta hyväkseen tuodessaan uuden pelin markkinoille. Valmiita malleja tällaisista sovellutuksista on nähtävissä esimerkiksi urheilutoimialalla. Projektiryhmä on yhteistyömuoto, jossa pyritään luomaan liiketoiminnallisesti jotain yhteistä. Yhdistämällä resurssejaan yritykset voivat hankkia yhdessä jotain sellaista, mitä ne eivät yksin pysty hankkimaan. Yritykset ovat projektiryhmässä yleensä erikoistuneita. Ryhmästä on periaatteessa kaksi erilaista versiota: a) tasavahvat osapuolet ja b) ryhmässä on yksi muita vahvempi yritys, jonka kautta toiminta kanavoituu; se on usein muita suurempi ja resursseiltaan voimakkaampi ja ainoastaan sillä on ryhmän kannalta merkittävät asiakaskontaktit ja markkinapinta (Murto-Koivisto ja Vesalainen, 1995). Projektiryhmiä ei voida sanoa termin perinteisessä mielessä esiintyvän yleisesti kulttuuritoimialalla, mutta hankekohtaisia projektiryhmiä muodostuu jatkuvasti esim. tuottajien ja taiteilijoiden välille. Yhteisyritykset voidaan jakaa kahteen perustyyppiin, omistuspohjaiset ja sopimuspohjaiset yhteisyritykset. Omistuspohjainen yhteisyritys on pitkäaikainen kumppanuus kahden tai useamman juridisesti itsenäisen organisaation välillä, jotka yhdistävät resurssinsa uuteen organisaatioyksikköön ja jakavat omistuksen, riskit ja voitot (tai tappiot) saavuttaakseen yhteisen tavoitteen. Omistuspohjainen yhteisyritys on muodollisesti itsenäinen yritys. Tämä yhteistyömuoto on kulttuuritoimialalle varsin vieras. Usein yhteistyösuhteet muodostuvat hankekohtaisesti, eikä yrittäjät halua tai voi sitoutua yhtä hanketta pidemmäksi ajaksi tekemään yhteistyötä. Pitkäaikaista yhteistyötä haluttaisiin tehdä esimerkiksi tilaajayritysten kanssa, mutta pitkäaikaisten sopimusten aikaansaamiseksi on käytetty kulttuuritoimialalla varsin vähän resursseja. Sopimuksellinen yhteisyritys on keskipitkän aikavälin vapaaehtoinen kumppanuus kahden tai useamman juridisesti itsenäisen organisaation välillä, jotka yhdistävät resurssinsa, jakavat riskit ja voitot saavuttaakseen yhteisen tavoitteen. Sopimuspohjaisessa yhteisyrityksessä osapuolet huolehtivat yhteisyrityksen toiminnoista (suunnittelu, hankinnat, valmistus, markkinointi), eikä yhteisyrityksellä ole varsinaista omaa johtamisfunktiota tai muodollista itsenäisyyttä. 21

22 Sopimuksellisissa yhteisyrityksissä yhteistoimintaa säätelevät sopimukset, joissa määritellään esimerkiksi tuoteominaisuudet, toimitusaikataulut ja hinnat. Hyvin pienten yritysten yhteistyösuhteet ovat usein hyvin epämuodollisia. Yrityskoon kasvaessa sopimukset muodollistuvat ja kuvaan tulee mukaan myös yhteisyrityksiä ja muita muodollisempia yhteistyömuotoja. Yritysten ja yrittäjien väliset epämuodolliset suhteet, sosiaaliset verkot, muodostavat arvioiden mukaan noin kaksi kolmasosaa kaikista yhteistyösuhteista. (Håkansson ja Johanson, 1987). Linkola (1996) määrittelee käsitteet verkko ja verkosto yritysten tai yrittäjäluontoisen toiminnan harjoittajien tai toisistaan ainakin jossain määrin juridisesti riippumattomien talousyksiköiden tiedon vaihdoksi ja yhteistoiminnaksi arvonlisäyksen aikaansaamiseksi pitkällä aikavälillä. Verkko käsitteellä kuvataan samanasteisista tai samantyyppisistä tekijöistä koostuvaa kokonaisuutta, esimerkiksi toimijoiden verkko (esim. yritysverkko), toimintojen verkko (esim. tuotantoketju) ja voimavarojen verkko (esim. alihankintaverkko). Verkot jakautuvat edelleen yritysverkkoihin, toimialaverkkoihin, kaupallisiin verkkoihin sekä henkilöverkkoihin. Nämä ryhmät poikkeavat toisistaan muodoiltaan ja tavoitteiltaan. Yritysverkot ovat yritysten välisiä, niiden omaehtoisesti sopimia yhteistyösuhteita. Nämä pyrkivät yleensä kasvattamaan kokonaiskapasiteettia tai yhdistämään toisiaan täydentävää osaamista. Toimialaverkot ovat jonkin toimialan sisällä olevia yhteistyöliittoumia, kuten toimialajärjestöjä. Nämä liittävät yhteen samantyyppisiä yrityksiä ja ajavat näiden yhteistä etua. Kaupalliset verkot ovat synergiaetuja tavoittelevien taloudellisten yksiköiden välisiä sopimuksia. Kaupalliset verkot ovat yritysyhteistoiminnan kaupallisia kehittämispalveluja. Henkilöverkot muodostuvat erilaisista henkilöistä, jotka pyrkivät vaihtamaan tietoa ja kehittämään toimintaansa vastavuoroisesti. Verkosto-käsitteellä kuvataan eriasteisista tai erityyppisistä keskenään risteävistä verkoista koostuvaa kokonaisuutta. Verkosto muodostuu siis useista verkoista. (Linkola, 1996 ja Raatikainen, 1994). Verkkoja ja verkostoja voidaan tyypitellä eri näkökulmien mukaan. Voidaan erottaa esim. vaihdanta-, yhteydenpito- ja sosiaaliset verkot tai puhua muodollisesta ja epämuodollisesta yhteistyöstä verkoissa. Laajimmassa mielessä verkostolla voidaan tarkoittaa jopa yrityksen kaikkien suhteiden kokonaisuutta ympäristöönsä. (Raatikainen, 1994). Strateginen verkko on kehittynyt yleisnimikkeeksi tietyn tyyppiselle yhteistyömuodolle. Strateginen verkko on erillisten yritysten perustama liittouma, johon liittyy keskusyritys, 22

23 joka hoitaa ja kehittää verkkoa. Strategisen verkon ideana on yhdistää vertikaalisen integraation ja perinteisen alihankinnan parhaat puolet. Tällöin saadaan aikaan hyvä joustavuus ilman hierarkkisen byrokratian haittoja. Keskus- tai ydinyrityksen tehtäviä ovat verkon koordinointi ja kehittäminen, pääomien ja teknologisten resurssien vaihdon koordinointi, ydinkilpailukyvyn ja strategioiden määrittely ja johtaminen sekä informaatiojärjestelmien ja asiakassuhteiden kehittäminen. (Håkansson ja Johanson, 1987). Kulttuurituotantoyritykset voisivat parhaimmillaan toimia juuri edellä mainittujen keskusyritysten kaltaisesti, mutta tällaista on vielä nykyisin nähty hyvin vähän kulttuuritoimialalla. Verkolle on ominaista tunnistettavuus. Verkkoon kuuluminen voidaan määritellä konkreettisin sopimuksin, mutta usein verkon jäsenet tuntevat kuuluvansa siihen. Käytännössä samassa yritysverkossa on usein alaverkkoja, joiden yhteistoiminta on tiiviimpää kuin koko verkon yhteistoiminta. Jos kokonaisuudella on kuitenkin selkeä yhteinen päätavoite, lienee mielekkäämpää puhua verkosta kuin verkostosta. (Linkola, 1996) Verkon teho perustuu siihen, että yritys pystyy identifioimaan toiminnastaan syntyvät kustannukset ja niiden syyt. Verkon jäsenenä se voi karsia niitä kustannuksia, jotka rasittavat sen toimintaa turhaan ja saavuttaa tätä kautta keveämmän ja joustavamman rakenteen ikään kuin mittakaavaa suurentamalla. Tätä voidaan pitää verkostoitumisen perimmäisenä ideana. Resurssien jakaminen auttaa yritystä myös toimimaan joustavammin ja kehittymään nopeammin. (Kuisma, 1995). Yhteistyömuodot kulttuuritoimialalla perustuvat hyvin pitkälle edellä mainittuihin verkkoja verkostorakenteisiin. Kulttuurituotantojen tuotantoprosessit rakentuvat pitkälti niiden verkostojen varaan, joita tuottaja on luonut. Tässä toiminnassa onnistuneen tuotannon edellytyksenä ovat verkostot. Verkostot kulttuuritoimialalla toimivat pääsääntöisesti henkilösuhteiden pohjalta ja niiden luominen vie huomattavasti aikaa sekä resursseja yrityksiltä. Kulttuurikaupunkivuoden aikana näitä verkostoja pyrittiin kehittämään tietoisesti suuremmiksi sekä saamaan uusille yrittäjille enemmän tunnettuutta. Vuoden aikana tehtiin paljon sektorirajoja ylittävää yhteistyötä eri tyyppisten toimijoiden ja toimialojen välillä. Tämän sektorirajoja ylittävän yhteistyön tavoitteena oli saada aikaan pysyviäkin rakenteita ja yhteistyösuhteita kulttuurin toimialalle. Merkittävässä roolissa 23

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN!

YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus. Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Ytyä yksinyrittämiseen! -tutkimus Professori Ulla Hytti & projektitutkija Lenita Nieminen YTYÄ YRITTÄJYYTEEN! Tutkimus yhteisön synnystä ja yhteisön merkityksestä yksinyrittäjille yrittäjänä

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Mitä apua arvoketjuajattelusta

Mitä apua arvoketjuajattelusta Missä arvoketjuissa puu voi menestyä tulevaisuudessa? Taru Peltola taru.peltola@joensuu.fi 1 Mitä apua arvoketjuajattelusta? 2 Tulevaisuusfoorumin arvoketjuselvitys 3 Konkreettisia esimerkkejä ja tuloksia

Lisätiedot

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008

SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 SUVI-ESISELVITYSHANKE 4.5.2007 31.1.2008 PAIKALLISEN DIGIMEDIATUOTANNON JAKELUKANAVAT JA TEKNIIKAT, PALVELUT JA LIIKETOIMINTAMALLIT SEKÄ TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET SUUPOHJAN SEUTUVERKOSSA SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu

Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna. Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Tuottaja 2020 Tulevaisuus kulttuurituotannon kautta tulkittuna Katri Halonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Mitä useampi kokki, sen sakeampi soppa Tutkijaverkosto Tiedonlevityskumppanit Rahoitus Sopan ainekset

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Media- alan uusi strategia

Media- alan uusi strategia Mediapolis Matchmaking 5.6.2014 Media- alan uusi strategia Maria Niiniharju Business Development Manager Idean Enterprises Oy Erilaistumisen aikakausi on alkanut Asiakkaiden arki, sisällöntuotanto, sisällön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN

VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN VIENNISTÄ VUOROPUHELUUN, VAIKUTTEISTA VERKOSTOIHIN Selvitys suomalaisen nykytaiteen kansainvälistymisestä Sari Karttunen ja Jutta Virolainen, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö (Cupore) Art

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

TEKES ASIAKASKARTOITUS

TEKES ASIAKASKARTOITUS TEKES ASIAKASKARTOITUS HTSY Verohallinto 9.10.2014 2 (5) TEKES ASIAKASKARTOITUS Harmaan talouden selvitysyksikkö on selvittänyt Tekesin rahoitusta saaneiden yritysten rekisteröintiasemaa ja taloudellisia

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13->

Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Logistiikan teemahuone Lahti 2.10.2013 klo 13-> Lähiruokaa ja matkailua hanketreffit 2013 1 Ritva Jäättelä, puheenjohtaja Päivi Mantere, sihteeri Kestävää liiketoimintaa lähiruoasta hanke, Laurea-ammattikorkeakoulu Uudenmaan Ruoka-Suomi- ja Aitojamakuja

Lisätiedot

Tilinpäätöksen tulkinnasta

Tilinpäätöksen tulkinnasta Tilinpäätöksen tulkinnasta * Tilinpäätöstietojen rooli * Vinkkejä tilinpäätöksen lukemiseen * Tunnusluvut Tilinpäätöstietojen rooli Taloudellisen tiedon hyödyntäminen yritystutkimuksessa ja luottoluokittamisessa

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi

P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi P-P VERKKOPALVELUT Kasvuyritysten kumppani Antti Kotka p. 0400 958 180 antti.kotka@ysk.fi www.ysk.fi 26.3.2015 presentaatio 1 TAUSTA Kärkihanke 2015-2017 (konsortio) Haapavesi-Siikalatvan seutukunta (päähallinnoija),

Lisätiedot

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla

Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Suomalaisen musiikkiteatterituotannon kulttuuriteollistuminen 2000 - luvulla Miten julkinen valta on rakentanut kulttuuriteollisuuden käsitettä ja miten musiikkiteatterin tuotanto on tähän vastannut? Musiikkiteatteri

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011

Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori. Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Luovuus, innovatiivisuus ja julkinen sektori Virpi Einola-Pekkinen VM 30.8.2011 Miten luovuus ja innovatiivisuus liittyvät julkiseen sektoriin? Hallituksen tahtotila: Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea

Lisätiedot

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen 8.10.2015 OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS Mikko Pesonen 8.10.2015 INNOVAATIO MISTÄ ON NYT KYSE INNOVAATIO ON JOKIN UUSI TAI OLENNAISESTI PARANNETTU, TALOUDELLISESTI

Lisätiedot

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta

Iskun sisältö. Mitä Tekes tarjoaa. Tekesin ohjelmat työkaluna. Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Iskun sisältö Mitä Tekes tarjoaa Tekesin ohjelmat työkaluna Fiiliksestä fyrkkaa ohjelman tavoitteet ja tarjonta Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

Ilkka Kouri. Lean taskukirja

Ilkka Kouri. Lean taskukirja Ilkka Kouri Lean taskukirja Tämän teoksen osittainenkin kopiointi ja saattaminen yleisön saataviin on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO

Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO Toukokuu 2015 Hannu Mattinen, Steps Ahead Nina Hyyppä, Newborn Communications Lainaus, kopiointi ilman lupaa kielletty. Senioriasiakkuus 2018 SKENAARIO SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt

ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI. Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 1 ONNISTUNUT MAASEUTUMATKAILUN MARKKINOINTI Timo Rope 10.10.2001 Rope-Yhtiöt 2 0. LÄHTÖKOHDAT Ei ole merkitystä, mikä on toimiala: liiketoiminnan lainalaisuudet ovat aina samat. Ei ole merkitystä, mikä

Lisätiedot

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun

Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun OPTEK seminaari Pekka Ollikainen 24.5.2011 1 www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM# 24.5.11 Oppimisratkaisuilla Suomi nousuun! Kansallisen oppimisjärjestelmän kehitys

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite noreply@tekes.fi Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari 1392296944723/0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Tutkimusideasta uutta tietoa ja liiketoimintaa Organisaation tiedot

Lisätiedot

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN

TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN TUTKIMUS SUOMALAISTEN PK-YRITYSTEN KYVYSTÄ KANSAINVÄLISEEN KASVUUN YHTEENVETO TULOKSISTA 1. Tutkimuksen taustaa ja tutkimusaineisto Trailmaker Oy toteutti Kasvu Open -ohjelman yhteydessä tutkimuksen, jonka

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta

Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat. Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Hevosyrityksen menestystekijät ja sudenkuopat Havaintoja hevosyritysten johtamisesta Miksi hanke ja tutkimus? Kasvava toimiala Harrastuksesta yritystoimintaa Suuret kiinteät kulut Suuret riskit Heikko

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1

CreaDemo. Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus. Diges ry 11/2011 1 CreaDemo Kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitus Diges ry 11/2011 1 CreaDemo on kulttuurin ja luovien alojen tuotekehitysrahoitusta Tuetaan luovien alojen ja luovan talouden tuote- ja palvelunkehitystoimintaa

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012

Taidetehtaan toiminnan kehittäminen. Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan toiminnan kehittäminen Tove Hagman Marikki Hakola Janne Ekman 11.4.2012 Taidetehtaan sää=ö Porvoon Taidetehtaan sää=ö on 1999 perustebu yleishyödyllinen yhteisö. o Perustajat Porvoon kaupunki

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä

- Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä - Innovaatio-osaajat yritysyhteistyössä MITÄ? Innobrokerit ovat innovaatiotoiminnan edistäjiä, toteuttajia ja välittäjiä. heidän tehtävänsä on: ottaa vastaan, jäsentää ja jakaa uutta tietoa sen erimuodoissa

Lisätiedot