WDC2012 Helsinki Rovaniemi. Hankkeen tausta, tavoitteet ja sisällöt Rovaniemen Kaupunki, Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto 24.3.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "WDC2012 Helsinki Rovaniemi. Hankkeen tausta, tavoitteet ja sisällöt Rovaniemen Kaupunki, Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto 24.3."

Transkriptio

1 WDC2012 Helsinki Rovaniemi Hankkeen tausta, tavoitteet ja sisällöt Rovaniemen Kaupunki, Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto

2 Sisältö 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen kesto Hankkeen organisoituminen Hankkeen kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen tausta, tavoitteet ja tarkoitus Tausta Luovien alojen kilpailukyvyn ja muotoiluosaamisen vahvistaminen WDC2012 Helsinki Rovaniemi yhteistyön taustaa Arktinen osaaminen Muotoilu tukee Rovaniemen ja Lapin brändiä Tavoitteet ja tarkoitus Hankkeen sisällöt ja toimenpidekokonaisuudet Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen alueella Osaamisen vahvistaminen Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen Alueiden välisen yhteistyön edistäminen Kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen Sivu 2 / 12

3 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen vastuullisena hakijana toimii Rovaniemen Kehitys Oy. Hankkeen toteuttavat Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan Rovaniemen Kehityksen ja Lapin yliopiston osatoteutuksen kautta suhteessa 50% / 50% toimenpidesuunnitelman ja osatoteutusten kustannusarvion mukaisesti. 2. Hankkeen kesto WDC2012 Helsinki Rovaniemi hanketta haetaan ajalle Hankkeen organisoituminen Hankkeen vastuuhenkilönä Rovaniemen Kehitys Oy:n puolelta on kehittämispäällikkö Elsi Malkki. Lapin yliopiston osalta vastuuhenkilönä on taiteiden tiedekunnan dekaani Timo Jokela. Hankkeelle nimetään laaja alainen ohjausryhmä, joka kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa ja tuo hankkeeseen monipuolisen asiantuntemuksensa ja kontaktiverkostonsa. Rovaniemen Kehitys Oy nimeää hankkeelle projektipäällikön ja Lapin yliopisto nimeää hankkeelle koordinaattorin. Projektipäällikkö vastaa koko hankkeen koordinoinnista ja toteutuksesta ja toimii ohjausryhmän esittelijänä ja sihteerinä sekä vastaa hankkeen raportoinnista. Koordinaattori vastaa toteutuksen koordinoinnista Lapin yliopistossa ja hallinnoi hankekokonaisuutta yliopiston puolella. Lisäksi hän vastaa raportoinnista Rovaniemen Kehitys Oy:lle. Suunnittelija osallistuu hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Palkattavat asiantuntijat käsittävät eri muotoilualojen edustajia (teollinen muotoilu, graafinen, media, tekstiilisuunnittelu jne.) yliopistosta ja tarvittaessa ulkopuolelta yliopiston asiantuntijaverkostoista (muut yliopistot, instituutit ym.) Tutkimusapulaiset palkataan opiskelijoista toteuttamaan hankkeen eri osakokonaisuuksia. Kuhunkin osakokonaisuuteen kootaan erillinen tiimi. Opiskelijat työskentelevät tiimeissä yritysten kanssa. Palkattavat opiskelijat ovat työsuhteessa yliopistoon, eivätkä saa opintopisteitä työstään. Ehdotus ohjausryhmän kokoonpanoksi: KV designsäätiö ICSIDin hallituksen suomalainen jäsen Helsingin kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen Kehitys Oy Lapin yliopisto U Arctic Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin Yrittäjät Lapin Kauppakamari Yritysedustus, muotoiluyritys Yritysedustus, muotoilua hyödyntävä yritys Lapin muotoilijat ry Saamelaiskäräjät Sivu 3 / 12

4 Lisäksi hankkeessa käytetään työryhmää, jonka kokoonpano vaihtelee kulloinkin käsiteltävän asiakokonaisuuden mukaan. Työryhmän vakinaiset jäsenet ovat Rovaniemen Kehitys Oy:n kehittämispäällikkö ja taiteiden tiedekunnan kehittämispäällikkö sekä hankkeen projektipäällikkö ja hankkeen koordinaattori. Työryhmä kokoontuu 4 6 kertaa vuosittain. 4. Hankkeen kohderyhmät ja hyödynsaajat Projektin ensijaiset kohderyhmät ovat luovien alojen ja muotoilualojen pk yritykset sekä mikroyritykset Rovaniemellä ja Lapissa, Suomessa (erityisesti Rovaniemi Helsinki radan varrella sijaitsevissa kaupungeissa) sekä WDC2012 Helsinki designpääkaupunkivuoden sopimuskaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa sekä luovien alojen ja muotoilualojen yritysten potentiaaliset asiakkaat yksityisellä ja julkisella sektorilla. Toissijaisiin kohderyhmiin kuuluvat myös luovien alojen ja muotoilualojen koulutusta antavat organisaatiot em. alueilla sekä ne näiden organisaatioiden koulutusalat, jotka osallistuvat hankkeen aikana järjestettäviin työpajoihin (esim. Muotoilu kiskoilla työpajat). Kohderyhmät ovat tiedossa Pohjois Suomen osalta, mukaan lukien Oulun yliopisto ja osittain Aalto yliopiston osalta. Kohderyhmiin kuuluvat lisäksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kansainväliset vaihto opiskelijat vuosina Kohderyhmä on tiedossa ja projektin tavoitteisiin kuuluu entisten vaihtoopiskelijoiden yhteystietojen päivittäminen. Välillisinä kohderyhminä ja hyödynsaajina ovat: eri toimialojen yritykset Suomessa (palvelumuotoilun ja strategisen muotoilun hyödyntäjätahot) julkinen sektori Suomessa (palvelumuotoilun ja strategisen muotoilun hyödyntäjätahot) luovien alojen kehittäjät muotoilualojen kansainväliset kehittäjät (esim. Icsid, IFI, Icograda) muotoilualan kansainväliset yritykset innovaatiopolitiikan kehittäjät Suomessa ja kansainvälisesti kotimaiset ja kansainväliset matkailijat (erityisesti Helsinki maailman muotoilupääkaupunkivuosi 2012 aikana). 5. Hankkeen tausta, tavoitteet ja tarkoitus 5.1. Tausta Luovien alojen kilpailukyvyn ja muotoiluosaamisen vahvistaminen Vuoden 2010 alussa valmistuneessa Muotoilun muuttunut rooli selvityksessä todetaan, että viime laman jälkeen muotoilun rooli on muuttunut merkittäväksi. Muotoilun roolin muutoksessa ei ole ollut kysymys muotoilun vanhojen roolien kuten tuotemuotoilun häviämisestä, vaan uusien roolien nousemisesta niiden rinnalle, esimerkkeinä brändinrakennus ja käytettävyys. Muotoilun ajattelutapoja ja työmenetelmiä on otettu käyttöön myös tuote ja palvelumuotoilun ulkopuolella: muotoiluosaamista liitetään moniammatillisten innovaatioiden tuottamiseen. Uutta tapaa käyttää muotoilua kutsutaan nyt suunnitteluajatteluksi Design Thinking. Rovaniemellä palvelumuotoilun uskotaan vakiintuvan 15 vuodessa omaksi muotoilun alueeksi, muotoilun uskotaan olevan yrityksissä arkipäivää ja muotoilukoulutus on laaja alaistunut. Sivu 4 / 12

5 Rovaniemen luovien alojen yrityshautomon pilottivaihe on käynnistynyt helmikuussa 2011, hautomo on Suomen kolmas luoviin aloihin erikoistunut yrityshautomo WDC2012 Helsinki Rovaniemi yhteistyön taustaa Hankkeen viitekehyksenä toimii maailman designpääkaupunkivuosi Helsinki 2012 ja Rovaniemen tavoitteet maailman designpääkaupunkivuodelle. Maailman muotoilupääkaupunki 2012 Helsinki kokonaisuuteen projekti tuo pohjoisen näkökulman: Rovaniemen ja Lapin muotoiluosaaminen profiloituu alueellisten vahvuuksien ympärille (arktisuus), joita voi hyödyntää kansainvälisesti: arktisten kysymysten kansainvälinen painoarvo kasvaa koko ajan ja alueen arktinen tutkimus ja koulutusosaaminen on jo monilla alueilla vahvaa. Pohjoisen alueen kilpailukykyä on tarkoituksenmukaista vahvistaa arktisella muotoiluosaamisella. Helsingin valinta maailman designpääkaupungiksi varmistui marraskuun lopussa Rovaniemi ja Helsinki ovat jatkaneet vuotta 2012 koskevan yhteistyön aktiivista valmistelua syksyyn 2010 asti. Valmistelutyössä ovat olleet mukana Rovaniemen kaupunginvaltuuston sekä elinkeino ja kulttuuritoimen johto, Rovaniemen Kehitys Oy:n johto ja luovien alojen yrityskehittäjä, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan johto, Helsingin kaupungin elinkeino ja kulttuuritoimen johto ja Kansainvälisen designsäätiön perustamisen jälkeen kesäkuussa 2010 sen johto. Valmistelutyötä on koordinoinut Tahkokallio Design+ Oy. Neuvottelujen pohjalta laadittiin Kansainvälisen designsäätiön ja Rovaniemen kaupungin välinen yhteistyösopimus. Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen ja Kansainvälisen designsäätiön hallitus hyväksyi sopimuksen Arktinen osaaminen Useissa suomalaisissa tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tehdään arktisiin ja pohjoisiin alueisiin liittyvää tutkimusta. Suomalainen arktinen tutkimus on maailman huipputasoa ja sen erityispiirteenä on monitieteisyys. Tutkimus käsittelee mm. luontoa, lunta ja jäätä, alkuperäiskansoja, ympäristöoikeutta, sekä luonnon ja ihmisten sopeutumista ilmastonmuutokseen. Lapin yliopiston Arktinen keskus (http://www.arcticcentre.org/suomeksi.iw3) on valtakunnallinen tutkimuslaitos ja tiedekeskus. Se tekee kansainvälisesti arvostettua, monitieteistä arktisten alueiden tutkimusta, kouluttaa arktisia osaajia sekä välittää tietoa tutkimuksesta. Arktisen keskuksen monitieteinen tutkimus keskittyy ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen. Tutkimuksen sisällöllisiä painopisteitä on kolme: globaalimuutos, kestävä kehitys ja ympäristö ja vähemmistöoikeus. University of the Arctic (/www.uarctic.org) on vuonna 2011 kymmenen vuotta toiminut, yli 120 yliopiston ja tutkimusinstituutin verkosto, jonka kaikilla jäsenorganisaatioilla on vahvaa arktista osaamista ja jonka sihteeristö sijaitsee Rovaniemellä. Kaikki edellä mainittu tarkoittaa synergiaetua suhteessa arktiseen osaamiseen ja arktisen muotoiluosaamisen kehittämiseen. WDC2012Helsinki ja Rovaniemi yhteistyön yhtenä tavoitteena on vahvistaa pohjoisen arktista osaamista myös vahvistamalla arktisen muotoilun osaamista. Palvelumuotoilu on tämän hetken muotoilukeskustelussa myös kansainvälisesti erityisen ajankohtainen asia. Lapin yliopisto on tehnyt strategiassaan ennakkoluulottoman valinnan: palvelumuotoilu on valittu strategiseksi kehittämisalueeksi, ei vain taiteiden tiedekunnassa vaan koko yliopistossa yli tiedekuntarajojen. Sivu 5 / 12

6 Lapin yliopistossa valmisteilla olevan Lapin muotoiluohjelman tavoitteena on mahdollistaa palvelumuotoiluhankkeiden käynnistämistä Lapissa sekä yritysten kanssa että myös julkisen sektorin kanssa. Suomessa palvelumuotoilu on hitaasti raivaamassa tietään osaksi julkisen sektorin palveluiden kehittämistä. Lapissa julkisen sektorin osuus on suhteellisesti suuri. Lapilla olisi näin tilaisuus toimia julkisen sektorin osalta palvelumuotoilulaboratoriona, joka voisi tarjota hyviä käytäntöjä myös muualle Muotoilu tukee Rovaniemen ja Lapin brändiä Rovaniemen ja Lapin brändin kehittämisessä muotoilulla on vahva rooli. Muotoilun merkitys ei liity pelkästään brändien visuaaliseen ilmeeseen vaan ennen kaikkea sisältöihin: muotoilupalveluiden hyödyntämiseen yritysten ja julkisen sektorin kehittämisessä. Tavoitteena on varmistaa paras mahdollinen kilpailuetu yrityksille. Tavoitteena on myös vahvistaa asukkaiden ja matkailijoiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa hyvään arkeen. Muotoilun merkitys Lapin brändissä liittyy myös siihen, että suomalaiset muotoilijat ovat etsineet ja etsivät Lapista inspiraatiota työlleen. Esimerkkinä olkoon kansainvälisesti tunnetuin muotoilijamme Tapio Wirkkala, joka koko uransa ajan vietti vuosittain jopa useita kuukausia Lapissa, erityisesti Inarissa. Lapin vaikutus Wirkkalan muotoiluun on ollut selvä. Rovaniemi Design Week on järjestetty Rovaniemellä vuosina 2009, 2010 ja 2011, järjestäjänä Rovaniemen Kehitys Oy, joka myös omistaa ko. tuotemerkin. RDW on noussut nopeasti tunnistetuksi designviikoksi myös muualla Suomessa ja se on ollut osaltaan vahvistamassa Rovaniemen ja Lapin imagoa muotoiluintensiivisenä ympäristönä. Rovaniemi Design Week on maailman pohjoisin ja ainoa napapiirillä järjestettävä designviikko. Arktinen osaaminen on Rovaniemellä ja Lapissa vahvaa ja arktisia kysymyksiä koskeva poliittinen ja taloudellinen kansainvälinen keskustelu voimistuu koko ajan. Rovaniemi Design Weekistä on siten tarkoituksenmukaista kehittää arktisen muotoilun alusta, jolla kerran vuodessa voidaan muotoilun ja luovien alojen näkökulmasta käydä arktisiin kysymyksiin liittyvää kansainvälisestikin ajankohtaisinta keskustelua. Arktinen muotoilu on erityisosaamista, jonka avulla on mahdollista erottua muotoilun kilpailukentässä kansallisesti ja kansainvälisesti. Arktisuus tuo muotoilulle erityisiä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan vahvaa ymmärrystä ja kokemusta arktisuuteen liittyvistä erityistarpeista sekä laaja alaista muotoiluosaamista. Rovaniemellä ja Lapissa näiden osaamisalojen yhteen saattaminen ja kattavan kokemuksellisen tiedon tuominen yritysten ja muiden toimijoiden hyödynnettäväksi on mahdollista. 5.2 Tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen ja Lapin tavoitteet World Design Capital 2012 vuoden osalta liittyvät uusien mahdollisuuksien luomiseen muotoilun ja luovien alojen toimijoille ja muotoilupalveluiden kysynnän vahvistamiseen yrityksissä ja julkisella sektorilla. Tavoite on, että muotoilupääkaupunkivuoden aikana WDC2012Helsinki ja Rovaniemi yhteistyössä syntyy sellaisia uusia muotoilu ja luovien alojen toimintamalleja, jotka jalkautuvat vuoden aikana tehtyjen toimenpiteiden myötä myös muualle Suomeen. Vahvaan identiteettiin perustuva osaaminen ja sen pohjalta kehitetyt toimintamallit eivät ole kopioitavissa, mutta sovellettavissa ne ovat. Sivu 6 / 12

7 WDC2012 Helsinki Rovaniemi hankkeen kautta on tarkoitus vahvistaa luovien alojen ja muotoilun osaamista, kehittää luovien alojen yritysten toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä, edistää uusien luovien alojen yritysten syntymistä sekä lisätä muotoilun kilpailukykyä ja sen laaja alaista hyödyntämistä. Hankkeella on seuraavat yksilöidyt tavoitteet: a. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen alueella 1. Osaamisen vahvistaminen 2. Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen Toteutettava kehittämishanke lisää muotoiluyritysten osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia selvästi sekä Rovaniemellä ja Lapissa että muualla Suomessa ja kansainvälisesti. Muotoilupalveluiden kysyntä yrityksissä ja julkisella sektorilla kasvaa: konkreettinen tavoite, on että vuoden 2012 loppuun mennessä mahdollisimman monet Rovaniemellä toimivat yritykset ovat käyttäneet muotoilupalveluita. Muotoilu kiskoilla hanke kasvattaa sekä koulutusorganisaatioiden että muotoiluyritysten osaamista ja tuottaa lisäksi monialaista osaamista, jota yritykset ja julkinen sektori voivat hyödyntää erityisesti palvelumuotoilulaboratorio Sincossa kehitettyjen menetelmien avulla. Rovaniemen ja Helsingin yhteinen Design Week tuottaa kansainvälisesti kiinnostavan alustan pk ja mikroyritysten yhteistyölle sekä arkisen muotoilun osaamisen vahvistamiselle. b. Alueiden välisen yhteistyön edistäminen Alueiden välinen yhteistyö vahvistaa muotoilukoulutuksen ja yritysten verkostoitumista Suomessa, tukee hyvien muotoilukäytäntöjen leviämistä sekä luo lisää liiketoimintamahdollisuuksia muotoilualan sisällä ja eri toimialojen yli. Muotoilu kiskoilla työpajamallista on mahdollista kehittää pysyvä malli, jossa yritykset ja muut muotoilupalveluita käyttävät toimijat saavat käyttöönsä parhaan mahdollisen, monialaisen osaamisen niin koulutusorganisaatioista kuin yrityksistä. c. Kansainvälisen näkyvyyden ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen Hankkeen tiivis yhteistyö Kansainvälisen designsäätiön WDC 2012 tapahtumaan antaa suuria mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen ja yritysten kansainvälistymiseen. Arktisen muotoilun alustan rakentaminen Rovaniemi Design Weekin avulla vahvistaa muotoilukoulutuksen roolia Lapissa, vahvistaa Rovaniemen ja Lapin muotoiluyritysten toimintamahdollisuuksia Lapin ulkopuolella ja kansainvälisesti, lisää Rovaniemen ja Lapin houkuttelevuutta muotoiluyritysten toimintaympäristönä ja vahvistaa Rovaniemen ja Lapin brändiä, mutta se tukee myös toimintamahdollisuuksien kasvua kansainvälisille toimijoille. 6. Hankkeen sisällöt ja toimenpidekokonaisuudet Maailman muotoilupääkaupunki 2012 Helsinki tapahtumakokonaisuuteen vuonna 2012 sisältyvät Rovaniemen ja Lapin muotoilutapahtumat ja produktiot liittyvät erityisesti teemakokonaisuuksiin asuminen, liikkuminen, hyvinvointi, luovat alat ja matkailu. Näillä aloilla arktinen asettaa erityishaasteet tuote ja palvelukehittämiselle sekä liiketoiminnalle innovaatiotoiminnalle. Näihin haasteisiin tässä hankkeessa muotoilun avulla pyritään tuomaan kilpailuetua ja lisäarvoa. Sivu 7 / 12

8 Teemakokonaisuuksien taustalla ovat sekä muotoilupääkaupunki 2012 Helsingin kanssa identifioidut yhteiset intressialueet että Rovaniemen kaupungin kehittämissuunnitelmat, Lapin liiton maakuntaohjelman linjaukset ja Lapin korkeakoulukonsernin ja sen korkeakoulujen strategiat. Muotoiluhankekokonaisuus perustuu Rovaniemen ja Lapin alueen erityisominaisuuksiin ja siihen näkemykseen, että arktiseen muotoiluun liittyvällä osaamisella on kansainvälisestikin kasvava merkitys pk yrityksille arktisten kysymysten merkityksen kasvun myötä. Arktinen muotoilu tuo muotoilupääkaupunkivuoteen selvää lisäarvoa etelän näkökulmasta. Arktinen muotoiluosaaminen vahvistaa Lapissa jo olevaa vahvaa arktista tutkimusosaamista ja vahvaa yliopistojen verkostoa UArcticia. Lisäksi arktinen muotoilu vahvistaa Rovaniemen ja Lapin brändiä. Hyvinvoinnin teemakokonaisuuteen kuuluvat niin terveys, sosiaalipalvelut, kulttuuri ja liikuntapalvelut kuin ruoka. Muotoilu voi tuoda lisäarvoa näihin hyvinvoinnin alueisiin sekä palvelu ja elämysmuotoilun että konkreettisen tuotemuotoilun kautta, mutta myös strategisen muotoilun kautta. Muotoilupääkaupunkivuoden hyvinvointitapahtumien tai produktioiden lähtökohtana ovat myös Rovaniemen ja Lapin erityisominaisuudet: niin lähiruuan ja luonnontuotteiden laatu ja Lapin luonnon ja olosuhteiden mahdollisuudet liikuntapalvelujen kehittämisessä kuin sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisen haasteet, muun muassa pitkät etäisyydet ja voimakkaasti ikääntyvä väestörakenne. Matkailun kehittämisessä palvelu ja elämysmuotoilun merkitys on jo Lapissa tunnistettu. Yksi muotoilupääkaupunkivuoden Helsinkiä ja Rovaniemeä yhdistävä intressi liittyy juuri kansainvälisen matkailun kehittämiseen. Erityisenä kohdealueena voivat olla Aasian maat kuten Japani, Kiina ja Etelä Korea. Kulttuurimatkailun kehittäminen ja indie matkailijoiden kasvu ovat Rovaniemen ja Lapin muotoilun haasteita. Kaikissa hankekokonaisuuteen liittyvissä toimenpiteissä pyritään käyttäjävetoiseen, osallistavaan lähestymistapaan ja muotoiluajattelun (design thinking) soveltamiseen. Taustalla ovat muun muassa TEMin kysyntä ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan näkemykset, European Network of Living Labs (ENOLL) verkoston Living Labit (Helsinki Living Lab, NorthRULL), Oske Experience Labit, Sitran Helsinki Design Lab tapahtumien tulokset sekä palvelumuotoiluun menetelmällisesti liittyvät osallistavat lähestymistavat. Hankkeen toimenpiteet on esitetty painopistejaottelun mukaisesti: 1. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen i. Osaamisen vahvistaminen ii. Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen 2. Alueiden välisen yhteistyön edistäminen 3. Kansainvälisen näkyvyyden ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Sivu 8 / 12

9 6.1. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen alueella Osaamisen vahvistaminen Muotoilua peliin! Rovaniemen ja Helsingin yritysten muotoilupalveluiden kysynnän lisääminen Toimenpiteen tarkoituksena on luovien alojen liike elämän palvelujen ja tässä yhteydessä tarkemmin muotoilupalvelujen vieminen osaksi yhä useamman yrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja muotoilun lisääminen siten, että ne vastaavat yritysten todellisiin tarpeisiin ja ovat kaupunkien elinkeinotoiminnan kehittämisen tavoitteita erityisesti ympäristöissä, joissa luovien alojen kehittämiseen panostetaan. Muotoilupalveluiden käytön lisäämisen liittyviä haasteita ovat muun muassa, tunnistetaanko yritysten todelliset tarpeet ja ovatko muotoilupalveluiden käytön lisäämiseen tähtäävät menetelmät yritysten ja kehittäjien kannalta tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita. Toimenpiteen yhteydessä toteutetaan Rovaniemen ja Helsingin välinen yhteinen muotoilutapahtuma sekä yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja kansainvälisten asioiden osaston kanssa järjestettävä kesäkoulutyöpaja suomalaisille ja kansainvälisille muotoiluopiskelijoille. Työpajaan kutsutaan mukaan suomalaisia ja kansainvälisiä kärkimuotoilijoita. Tavoitteena on samalla vahvistaa muotoiluopiskelijoiden ja muotoilijoiden kulttuurista osaamista Lapin suhteen. Tässä osaprojektissa: kartoitetaan yritysten muotoilupalvelutarpeita tarkastellaan jo käytössä olevia kysyntä ja käyttäjälähtöisiä työkaluja ja kehitetään luovien alojen osaamisen jalkauttamiseksi, luovien alojen toimintakentän kehittämiseksi, muotoilun tutkimuksen ja koulutuksen käyttäjä ja yrityslähtöisyyden lisäämiseksi sekä T&K&I toiminnan ja yritysten tuotekehitystoiminnan yhteen saattamiseksi ja yhteistyön voimistamiseksi menetelmiä, työkaluja, työtapoja ja toimintamalleja. Muotoilua peliin osaprojektissa selvitetään menetelmien kehittämisen tueksi Rovaniemen ja Helsingin yritysten muotoilupalveluihin ja niiden käyttöön liittyviä tarpeita sekä arvioidaan olemassa olevia asiakas ja käyttäjävetoisia työkaluja (mm. living lab toimintamallit ja sovellukset, User Driven Innovations). Työkaluja tarkastellaan osaprojektissa tunnistettujen yritysten tarpeiden perusteella. Hankkeen aikana kehitetyt ja jo olemassa olevista malleista kartoitetut parhaat toimintatavat ja käytännöt pilotoidaan ja jalkautetaan tutkimus, kehitys, koulutus ja yritystoiminnan käyttöön konkreettisessa ja käytännönläheisessä, ymmärrettävässä ja helposti käyttöönotettavassa muodossa. Menetelmiä, työtapoja, työkaluja ja toimintamalleja sovelletaan käytäntöön myös designjunan palveluissa sekä muotoilun olohuoneessa. Tulosten jalkauttamiseksi toteutetaan myös Rovaniemen ja Helsingin yhteinen 24h designkisa Rovaniemi Design Weekille. Kisatiimeihin kutsutaan osaprojektissa mukana olevat, valitun teeman näkökulmasta tarkoituksenmukaiset yritykset, muotoilu ja/tai luovien alojen toimistot tiimien vetäjäksi, Lapin yliopiston ja Helsingin elinkeinotoiminnan kehittäjätahon valitseman korkeakoulun muotoilu ja muiden tarkoituksenmukaisten alojen opiskelijoita, käyttäjien edustajia, ja mukana olevien kaupunkien elinkeinokehittäjien niin sopiessa, myös muita jäseniä teeman mukaisen parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi. Sivu 9 / 12

10 6.1.2 Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen Muotoilua satasella, kiitos! Muotoilua satasella, kiitos saattaa yhteen mahdollisimman monet Rovaniemellä toimivat yritykset ja muotoiluosaajat. Rovaniemellä toimii noin 3500 yritystä ja muotoilualan ammattilaisia ja muotoilijoiksi opiskelevia on kaikkiaan noin Tavoitteena on, että hankkeen aikana mahdollisimman moni Rovaniemen yritys ja toimija on hankkinut muotoilupalvelua ja kehittänyt yritystään tai organisaatiotaan muotoilupalvelun avulla. Pienelle yritykselle ja erityisesti mikroyrityksille muotoilupalveluiden käyttäminen on haasteellisinta: pieni yritys ei voi investoida asiantuntijapalveluihin kuin suhteessa liikevaihtoon ja usein pienen yrityksen kynnys käyttää muotoilupalveluita liittyy myös muotoilun elitistiseen leimaan. Tavoite on, että pk yritykset tulevat tietoisiksi muotoilupalvelujen mahdollisuuksista oman liiketoimintansa kannalta ja yrityksistä tulee myöhemmin varsinaisten muotoilupalvelujen käyttäjiä. Muotoilua satasella, kiitos! toimenpiteen toteuttaminen edellyttää muotoilupalveluiden kehittämistä siten, että muotoilupalvelun koko on suhteutettavissa pienimmänkin yrityksen liikevaihtoon ja investointikykyyn. Muotoilua satasella, kiitos! toimenpide edellyttää myös muotoilupalveluiden tunnettuuden parantamista ja tulosten selkeää viestimistä: yritysten muotoilupalveluiden käyttö ja muotoiluosaajien tarjoama palvelu on saatava mahdollisimman läpinäkyvästi näkyviin. Muotoilu näkyy ja kuuluu! Muotoilu näkyy ja kuuluu! vahvistaa luovien alojen yrittäjyyttä, luovien alojen yhteistyötä ja verkottomista muiden alojen kanssa sekä kasvattaa luovien alojen ja muotoilun työkalujen ja toimintatapojen tunnettuutta. Rovaniemellä jo aiemmin testattujen ja erityisesti Rovaniemi Design Week :n aikana kokeiltuja showroom, muotoiluopiskelijoiden designputiikki ja luovien alojen yritysten muotoilun olohuone konsepteja kehitetään tässä eteenpäin. Showroomista, designputiikista ja olohuoneesta tulee yhteinen, kaupungin keskustassa sijaitseva ja helposti yritysten, opiskelijoiden, kaupungin asukkaiden ja matkailijoiden saavutettavissa oleva Rovaniemen muotoilun olohuone Rovaniemi Design Lounge. Muotoilun olohuone nostaa näkyville luovien alojen yrittäjien ja opiskelijoiden osaamisen aktiivisessa, pysyvässä tilassa. Olohuone on luovien alojen osaajien, yleisön ja potentiaalisten asiakkaiden kohtaamispaikka. Muotoilun olohuone on lappilaisen muotoilun näyteikkuna, kanava uuden liiketoiminnan testaamiselle ja käyttäjäkeskeisten prosessien esittelemiselle. Kun yritys, matkailija tai kaupunkilainen haluaa tietää, mitä muotoiluosaamista Rovaniemeltä löytyy ja miten palvelua tai tuotteita saa, hän suuntaa Muotoilun olohuoneeseen. 6.2 Alueiden välisen yhteistyön edistäminen Muotoilua kiskoilla Designjuna, yhteistyössä Helsinki, Rovaniemi, VR sekä välillä Helsinki Rovaniemi olevat kaupungit. Muotoilu kiskoilla on palvelumuotoilun metodiikkaa kehittävä ja palvelumuotoilun käyttöä yrityksissä ja julkisella sektorilla lisäävä hanke, joka vahvistaa myös Rovaniemen, Helsingin ja muiden Sivu 10 / 12

11 suomalaisten kaupunkien ja erityisesti niissä sijaitsevien muotoilukoulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Muotoilu kiskoilla konkretisoituu palvelumuotoilu ja tuotemuotoiluvaunussa toteutettaviin käyttäjäkeskeisiin työpajoihin Helsingin ja Rovaniemen välillä. Tämä edellyttää menestyksellisen yhteistyön aikaansaamista VRn kanssa tässä hankkeessa. Muotoiluvaunua voidaan tarjota yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden käyttöön. Muotoiluosaamisen työpajoissa tuottavat joko muotoiluyritykset tai opiskelijat. Työpajamallin osallistava käyttäjänäkökulma tarjoaa junassa matkustaville mahdollisuuden seurata työpajatoiminnasta saatuja tuloksia. Varsinaiset työpajat toteutetaan paikkakunnilla, joissa vaunu pysähtyy. Työpajamalli tukee myös monialaista yhteistyötä eri koulutusalojen välillä, esimerkiksi arkkitehtikoulutus, teknisten alojen tai yhteiskuntatieteellinen koulutus, markkinoinnin ja johtamisen koulutus tai kulttuuri ja taidealojen koulutus. Helsinki Rovaniemi välillä henkilöjunaliikenteessä VR:n kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa yhteistyön myös kaikkien näiden kaupunkien välissä olevien asemakaupunkien ja niissä sijaitsevien muotoilukoulutusorganisaatioiden välillä: Hämeenlinna, Tampere, Seinäjoki, Kokkola, Oulu, Kemi. Rovaniemeltä osa junista jatkaa myös Kemijärvelle. Tämän radan varrella sijaitsevat myös kaikki Suomen tiede ja taideyliopistot: Aalto yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto. Työpajamalli on mahdollista kehittää pysyväksi, joko kiskoilla kulkevaksi tai muissa ympäristöissä toteutettavaksi ja paikallisesti sovellettavissa olevaksi malliksi. Vuoden 2012 aikana toteutettavissa työpajoissa oleellista on tunnistaa mukaan tulevien kaupunkien identiteetti ja kulttuuri ja innostaa mukaan erilaisia alueita. Malli mahdollistaa myös kulttuurimatkailun kehittämisen. Työpajamalliin voidaan yhdistää matkailuun työpajan päätekaupungissa. 6.3 Kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen Loving Lapland Rovaniemi International Design Shows Loving Lapland Rovaniemi International Design Shows (työnimi) on hankkeen aikana toteutettava alueellisten ja kansainvälisten muotoiluproduktioiden kokonaisuus, johon kutsutaan mukaan Lapin luovien alojen yritykset, Lapin taiteiden tiedekunnan opiskelijat ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa opiskelleet kansainväliset vaihto opiskelijat. Muotoiluproduktioita toteutetaan hankkeessa vähintään 70 kappaletta (á 1000 euroa). Hanke voi myös tukea muotoiluyritysten ja/tai muotoiluopiskelijoiden produktiokokonaisuuksia. Muotoiluproduktiot voidaan toteuttaa esimerkiksi pop up näyttelyinä tai osiksi muihin laajempiin muotoiluproduktioihin. Näille mahdollisia alustoja ovat muun muassa suomalaiset designviikot, muut muotoilutapahtumat ja kansainväliset designviikot 2011 ja Kohdekaupunkeja ovat Rovaniemi, muotoilupääkaupunki Helsinki kaupunkien Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti lisäksi esimerkiksi Eindhoven, Lontoo, New York, Tokio, Kööpenhamina, Milano, Madrid sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vaihto opiskelijoiden nykyiset kotikaupungit. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja UArctic verkoston kanssa identifioidaan ne ympäristöt, joissa sijaitsevat yliopiston tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Sivu 11 / 12

12 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on vuosien välillä opiskellut yli 600 vaihtoopiskelijaa. Ex vaihto opiskelijat ja vuoden 2012 aikana taiteiden tiedekunnassa opiskelevat vaihtoopiskelijat voivat osallistua produktioon joko Rovaniemellä tai kotipaikassaan. Kaikki teokset ovat yleisön nähtävissä virtuaalisesti verkossa. Produktio edellyttää vaihto opiskelijoiden identifiointia, yhteystietojen keruuta, produktion teeman kehittämistä, hankkeen markkinointia, yhteistyökumppanien määrittelyä ja sitouttamista, tuotannon managerointia, onsite ja verkkopohjaisen galleriatilan ja näyttelyn toteuttamista ja pysyväksi jäävän dokumentoinnin toteuttamista. Muotoiluproduktioiden kokonaisuus vahvistaa Lapin luovien alojen yritysten ja opiskelijoiden näkyvyyttä ja tukee yritysten ja opiskelijoiden kansainvälistymistä sekä verkottumista. Tällä vahvistetaan myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vaihto opiskelijoiden merkitystä yliopistolle, Rovaniemelle ja Lapille merkityksellisenä sidosryhmänä. *** Sivu 12 / 12

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010

VIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA

ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT

SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI

Lisätiedot

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto

CREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I

Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I Salla Koivusalo Erityisasiantuntija Hankintakeskus Vantaan kaupunki Pks cleantech hankintojen verkosto : Pysyvä

Lisätiedot

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580

Co-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Co-Design Bay - Esiselvityshanke Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Hankkeen tavoitteet Kehittää Suomen teollisten muotoilualojen ekosysteemin toimijoiden

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa

JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä

Lisätiedot

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin

Lisätiedot

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö

Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Suomi 100 juhlavuoden yritysyhteistyö Kiinnostunut hakemaan Suomi 100 kumppaniyritykseksi? Suomi 100 kumppaniyritykseksi voi hakea tuotteella tai palvelulla, joka toteuttaa juhlavuoden yhdessä-teemaa Yhdessä-teema

Lisätiedot

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku

6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku 6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA

VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

ROVANIEMEN KEHITYS OY PYYTÄÄ TARJOUSTA LOVING LAPLAND - ROVANIEMI INTERNATIONAL DESIGN SHOWS KOKONAISUUDEN SUUNNITTELUSTA JA MANAGEROINNISTA

ROVANIEMEN KEHITYS OY PYYTÄÄ TARJOUSTA LOVING LAPLAND - ROVANIEMI INTERNATIONAL DESIGN SHOWS KOKONAISUUDEN SUUNNITTELUSTA JA MANAGEROINNISTA ROVANIEMEN KEHITYS OY PYYTÄÄ TARJOUSTA LOVING LAPLAND - ROVANIEMI INTERNATIONAL DESIGN SHOWS KOKONAISUUDEN SUUNNITTELUSTA JA MANAGEROINNISTA 1. Taustaa Rovaniemen kaupunki on solminut World Design Capital

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013

Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 11.4.2008 Culture Finland -kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseudun hanke- ja verkostoseminaari Lahti 19.4.2013 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Valtakunnalliset hankkeet ohjelmien toteuttamisen

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus

Luova Suomi Creative Industries Finland. Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus Luova Suomi Creative Industries Finland Silja Suntola Luova talous ja kulttuuri Projektijohtaja alueiden voimana Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Kajaani, 30.8.2011 Pienyrityskeskus VERKOSTO Tietoa ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke

Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Valtakunnallinen Green Care -koordinaatiohanke Koordinaatiohanketilaisuus Maaseutuvirasto, Helsinki, 5.10.2015 Elina Vehmasto, Luke Natural Resources Institute Finland Valtakunnallinen Green Care Koordinaatiohanke

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo

Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit. Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit Seutukaupunkipilotin tilannekatsaus Timo Vesiluoma, SEK 22.5.2013 Salo Seutukaupunkipilotit, yleistä: Pilottimenettely perustuu Kaupunkipoliittisen toimenpideohjelman

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015

JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 JUHLAVUODEN ALUEVERKOSTO KESKI-SUOMI 12.5.2015 TAUSTAA 2 3 VALTAKUNNALLINEN VALMISTELU Juhlavuoden valtakunnallinen valmistelutyö käynnistyi syksyllä 2014. Keväällä 2015 alueinfot maakuntien liittojen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuverkostosta

Ajankohtaista maaseutuverkostosta Ajankohtaista maaseutuverkostosta Maaseutututkijatapaaminen Säkylä, 27. 28.8.2015 Joel Karlsson Sivu 1 30.8.2015 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus

HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku. Hyvä hakemus HAKUINFO 1.10.2015 päättyvä ESR-haku Hyvä hakemus Hyvän hakemuksen piirteitä Ohjelman ja haun mukainen Selkeästi kirjoitettu; mitä tavoitellaan mitä tehdään tavoitteiden saavuttamiseksi mitä tuloksia saadaan

Lisätiedot

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma

Hämeenlinna 21.3.2012. Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Maaseutumatkailuseminaari Hämeenlinna 21.3.2012 Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 11.4.20 08 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma MEK (Matkailun edistämiskeskus) valmistelee ja koordinoi

Lisätiedot

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA

Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Kehitetään kyliä yhdessä KEHITTÄMISEN PERUSTAA Maarit Alikoski 15.9.2015 ROVANIEMEN KAUPUNKI Maarit Alikoski 15.92015 Kuva: Pasi Tarvainen 2015 Rovaniemen maaseudun kehittämisohjelma 2013-2020 Laaja yhteys

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät

Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Hanke- ja yritystukien myönnön ja maksatuksen koulutuspäivät Haikon Kartano, Porvoo 15.-16.1.2013 Päivi Kujala, maaseutuverkostoyksikön johtaja Toimintasuunnitelma 2013 Maaseutuverkostotoiminnan tavoitteet

Lisätiedot

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja

Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja Luomukoordinaatiohankkeen kick off - työpaja 10.00 Tervetuloa, päivän tarkoitus ja ohjelman esittely (Marja-Riitta Kottila) 10.10 Keitä me olemme, esittäytyminen 10.30 Alueiden suunnitelmat 11.00 Luomualan

Lisätiedot

nzeb - FIN RYM Oy YM GBC Finland, 22.08.2013 Tekesin Living Lab aktivointihanke

nzeb - FIN RYM Oy YM GBC Finland, 22.08.2013 Tekesin Living Lab aktivointihanke nzeb - FIN RYM Oy YM GBC Finland, 22.08.2013 Tekesin Living Lab aktivointihanke Reijo Kohonen Tarve Tulevaisuusselonteko: Suomen rakennettu ympäristö on maailman energia- ja materiaalitehokkain > Kokeiluhankkeita

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa.

Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita, yritysten kansainvälistymistä, Suomeen suuntautuvia investointeja sekä maakuvaa. Taustatekijät 1. Maailmantalouden

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014

ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat. Järjestökoulutus 11.2.2014 ISYY:n JÄRJESTÖPÄIVÄ Ainejärjestöjen kv-vastaavat Järjestökoulutus 11.2.2014 Keskustelun teemoja Kansainvälisyys yliopistossa ja ylioppilaskunnassa Miten kansainvälisyys tällä hetkellä näkyy ainejärjestöissä?

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma

Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot