WDC2012 Helsinki Rovaniemi. Hankkeen tausta, tavoitteet ja sisällöt Rovaniemen Kaupunki, Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto 24.3.
|
|
- Anneli Haavisto
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 WDC2012 Helsinki Rovaniemi Hankkeen tausta, tavoitteet ja sisällöt Rovaniemen Kaupunki, Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto
2 Sisältö 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen kesto Hankkeen organisoituminen Hankkeen kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen tausta, tavoitteet ja tarkoitus Tausta Luovien alojen kilpailukyvyn ja muotoiluosaamisen vahvistaminen WDC2012 Helsinki Rovaniemi yhteistyön taustaa Arktinen osaaminen Muotoilu tukee Rovaniemen ja Lapin brändiä Tavoitteet ja tarkoitus Hankkeen sisällöt ja toimenpidekokonaisuudet Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen alueella Osaamisen vahvistaminen Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen Alueiden välisen yhteistyön edistäminen Kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen Sivu 2 / 12
3 1. Hankkeen toteuttaja Hankkeen vastuullisena hakijana toimii Rovaniemen Kehitys Oy. Hankkeen toteuttavat Rovaniemen Kehitys Oy ja Lapin yliopisto. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan Rovaniemen Kehityksen ja Lapin yliopiston osatoteutuksen kautta suhteessa 50% / 50% toimenpidesuunnitelman ja osatoteutusten kustannusarvion mukaisesti. 2. Hankkeen kesto WDC2012 Helsinki Rovaniemi hanketta haetaan ajalle Hankkeen organisoituminen Hankkeen vastuuhenkilönä Rovaniemen Kehitys Oy:n puolelta on kehittämispäällikkö Elsi Malkki. Lapin yliopiston osalta vastuuhenkilönä on taiteiden tiedekunnan dekaani Timo Jokela. Hankkeelle nimetään laaja alainen ohjausryhmä, joka kokoontuu 2 3 kertaa vuodessa ja tuo hankkeeseen monipuolisen asiantuntemuksensa ja kontaktiverkostonsa. Rovaniemen Kehitys Oy nimeää hankkeelle projektipäällikön ja Lapin yliopisto nimeää hankkeelle koordinaattorin. Projektipäällikkö vastaa koko hankkeen koordinoinnista ja toteutuksesta ja toimii ohjausryhmän esittelijänä ja sihteerinä sekä vastaa hankkeen raportoinnista. Koordinaattori vastaa toteutuksen koordinoinnista Lapin yliopistossa ja hallinnoi hankekokonaisuutta yliopiston puolella. Lisäksi hän vastaa raportoinnista Rovaniemen Kehitys Oy:lle. Suunnittelija osallistuu hankkeen toimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Palkattavat asiantuntijat käsittävät eri muotoilualojen edustajia (teollinen muotoilu, graafinen, media, tekstiilisuunnittelu jne.) yliopistosta ja tarvittaessa ulkopuolelta yliopiston asiantuntijaverkostoista (muut yliopistot, instituutit ym.) Tutkimusapulaiset palkataan opiskelijoista toteuttamaan hankkeen eri osakokonaisuuksia. Kuhunkin osakokonaisuuteen kootaan erillinen tiimi. Opiskelijat työskentelevät tiimeissä yritysten kanssa. Palkattavat opiskelijat ovat työsuhteessa yliopistoon, eivätkä saa opintopisteitä työstään. Ehdotus ohjausryhmän kokoonpanoksi: KV designsäätiö ICSIDin hallituksen suomalainen jäsen Helsingin kaupunki Rovaniemen kaupunki Rovaniemen Kehitys Oy Lapin yliopisto U Arctic Rovaniemen ammattikorkeakoulu Lapin Yrittäjät Lapin Kauppakamari Yritysedustus, muotoiluyritys Yritysedustus, muotoilua hyödyntävä yritys Lapin muotoilijat ry Saamelaiskäräjät Sivu 3 / 12
4 Lisäksi hankkeessa käytetään työryhmää, jonka kokoonpano vaihtelee kulloinkin käsiteltävän asiakokonaisuuden mukaan. Työryhmän vakinaiset jäsenet ovat Rovaniemen Kehitys Oy:n kehittämispäällikkö ja taiteiden tiedekunnan kehittämispäällikkö sekä hankkeen projektipäällikkö ja hankkeen koordinaattori. Työryhmä kokoontuu 4 6 kertaa vuosittain. 4. Hankkeen kohderyhmät ja hyödynsaajat Projektin ensijaiset kohderyhmät ovat luovien alojen ja muotoilualojen pk yritykset sekä mikroyritykset Rovaniemellä ja Lapissa, Suomessa (erityisesti Rovaniemi Helsinki radan varrella sijaitsevissa kaupungeissa) sekä WDC2012 Helsinki designpääkaupunkivuoden sopimuskaupungeissa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa ja Lahdessa sekä luovien alojen ja muotoilualojen yritysten potentiaaliset asiakkaat yksityisellä ja julkisella sektorilla. Toissijaisiin kohderyhmiin kuuluvat myös luovien alojen ja muotoilualojen koulutusta antavat organisaatiot em. alueilla sekä ne näiden organisaatioiden koulutusalat, jotka osallistuvat hankkeen aikana järjestettäviin työpajoihin (esim. Muotoilu kiskoilla työpajat). Kohderyhmät ovat tiedossa Pohjois Suomen osalta, mukaan lukien Oulun yliopisto ja osittain Aalto yliopiston osalta. Kohderyhmiin kuuluvat lisäksi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan kansainväliset vaihto opiskelijat vuosina Kohderyhmä on tiedossa ja projektin tavoitteisiin kuuluu entisten vaihtoopiskelijoiden yhteystietojen päivittäminen. Välillisinä kohderyhminä ja hyödynsaajina ovat: eri toimialojen yritykset Suomessa (palvelumuotoilun ja strategisen muotoilun hyödyntäjätahot) julkinen sektori Suomessa (palvelumuotoilun ja strategisen muotoilun hyödyntäjätahot) luovien alojen kehittäjät muotoilualojen kansainväliset kehittäjät (esim. Icsid, IFI, Icograda) muotoilualan kansainväliset yritykset innovaatiopolitiikan kehittäjät Suomessa ja kansainvälisesti kotimaiset ja kansainväliset matkailijat (erityisesti Helsinki maailman muotoilupääkaupunkivuosi 2012 aikana). 5. Hankkeen tausta, tavoitteet ja tarkoitus 5.1. Tausta Luovien alojen kilpailukyvyn ja muotoiluosaamisen vahvistaminen Vuoden 2010 alussa valmistuneessa Muotoilun muuttunut rooli selvityksessä todetaan, että viime laman jälkeen muotoilun rooli on muuttunut merkittäväksi. Muotoilun roolin muutoksessa ei ole ollut kysymys muotoilun vanhojen roolien kuten tuotemuotoilun häviämisestä, vaan uusien roolien nousemisesta niiden rinnalle, esimerkkeinä brändinrakennus ja käytettävyys. Muotoilun ajattelutapoja ja työmenetelmiä on otettu käyttöön myös tuote ja palvelumuotoilun ulkopuolella: muotoiluosaamista liitetään moniammatillisten innovaatioiden tuottamiseen. Uutta tapaa käyttää muotoilua kutsutaan nyt suunnitteluajatteluksi Design Thinking. Rovaniemellä palvelumuotoilun uskotaan vakiintuvan 15 vuodessa omaksi muotoilun alueeksi, muotoilun uskotaan olevan yrityksissä arkipäivää ja muotoilukoulutus on laaja alaistunut. Sivu 4 / 12
5 Rovaniemen luovien alojen yrityshautomon pilottivaihe on käynnistynyt helmikuussa 2011, hautomo on Suomen kolmas luoviin aloihin erikoistunut yrityshautomo WDC2012 Helsinki Rovaniemi yhteistyön taustaa Hankkeen viitekehyksenä toimii maailman designpääkaupunkivuosi Helsinki 2012 ja Rovaniemen tavoitteet maailman designpääkaupunkivuodelle. Maailman muotoilupääkaupunki 2012 Helsinki kokonaisuuteen projekti tuo pohjoisen näkökulman: Rovaniemen ja Lapin muotoiluosaaminen profiloituu alueellisten vahvuuksien ympärille (arktisuus), joita voi hyödyntää kansainvälisesti: arktisten kysymysten kansainvälinen painoarvo kasvaa koko ajan ja alueen arktinen tutkimus ja koulutusosaaminen on jo monilla alueilla vahvaa. Pohjoisen alueen kilpailukykyä on tarkoituksenmukaista vahvistaa arktisella muotoiluosaamisella. Helsingin valinta maailman designpääkaupungiksi varmistui marraskuun lopussa Rovaniemi ja Helsinki ovat jatkaneet vuotta 2012 koskevan yhteistyön aktiivista valmistelua syksyyn 2010 asti. Valmistelutyössä ovat olleet mukana Rovaniemen kaupunginvaltuuston sekä elinkeino ja kulttuuritoimen johto, Rovaniemen Kehitys Oy:n johto ja luovien alojen yrityskehittäjä, Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan johto, Helsingin kaupungin elinkeino ja kulttuuritoimen johto ja Kansainvälisen designsäätiön perustamisen jälkeen kesäkuussa 2010 sen johto. Valmistelutyötä on koordinoinut Tahkokallio Design+ Oy. Neuvottelujen pohjalta laadittiin Kansainvälisen designsäätiön ja Rovaniemen kaupungin välinen yhteistyösopimus. Rovaniemen kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen ja Kansainvälisen designsäätiön hallitus hyväksyi sopimuksen Arktinen osaaminen Useissa suomalaisissa tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa tehdään arktisiin ja pohjoisiin alueisiin liittyvää tutkimusta. Suomalainen arktinen tutkimus on maailman huipputasoa ja sen erityispiirteenä on monitieteisyys. Tutkimus käsittelee mm. luontoa, lunta ja jäätä, alkuperäiskansoja, ympäristöoikeutta, sekä luonnon ja ihmisten sopeutumista ilmastonmuutokseen. Lapin yliopiston Arktinen keskus ( on valtakunnallinen tutkimuslaitos ja tiedekeskus. Se tekee kansainvälisesti arvostettua, monitieteistä arktisten alueiden tutkimusta, kouluttaa arktisia osaajia sekä välittää tietoa tutkimuksesta. Arktisen keskuksen monitieteinen tutkimus keskittyy ihmisen ja ympäristön vuorovaikutukseen. Tutkimuksen sisällöllisiä painopisteitä on kolme: globaalimuutos, kestävä kehitys ja ympäristö ja vähemmistöoikeus. University of the Arctic (/ on vuonna 2011 kymmenen vuotta toiminut, yli 120 yliopiston ja tutkimusinstituutin verkosto, jonka kaikilla jäsenorganisaatioilla on vahvaa arktista osaamista ja jonka sihteeristö sijaitsee Rovaniemellä. Kaikki edellä mainittu tarkoittaa synergiaetua suhteessa arktiseen osaamiseen ja arktisen muotoiluosaamisen kehittämiseen. WDC2012Helsinki ja Rovaniemi yhteistyön yhtenä tavoitteena on vahvistaa pohjoisen arktista osaamista myös vahvistamalla arktisen muotoilun osaamista. Palvelumuotoilu on tämän hetken muotoilukeskustelussa myös kansainvälisesti erityisen ajankohtainen asia. Lapin yliopisto on tehnyt strategiassaan ennakkoluulottoman valinnan: palvelumuotoilu on valittu strategiseksi kehittämisalueeksi, ei vain taiteiden tiedekunnassa vaan koko yliopistossa yli tiedekuntarajojen. Sivu 5 / 12
6 Lapin yliopistossa valmisteilla olevan Lapin muotoiluohjelman tavoitteena on mahdollistaa palvelumuotoiluhankkeiden käynnistämistä Lapissa sekä yritysten kanssa että myös julkisen sektorin kanssa. Suomessa palvelumuotoilu on hitaasti raivaamassa tietään osaksi julkisen sektorin palveluiden kehittämistä. Lapissa julkisen sektorin osuus on suhteellisesti suuri. Lapilla olisi näin tilaisuus toimia julkisen sektorin osalta palvelumuotoilulaboratoriona, joka voisi tarjota hyviä käytäntöjä myös muualle Muotoilu tukee Rovaniemen ja Lapin brändiä Rovaniemen ja Lapin brändin kehittämisessä muotoilulla on vahva rooli. Muotoilun merkitys ei liity pelkästään brändien visuaaliseen ilmeeseen vaan ennen kaikkea sisältöihin: muotoilupalveluiden hyödyntämiseen yritysten ja julkisen sektorin kehittämisessä. Tavoitteena on varmistaa paras mahdollinen kilpailuetu yrityksille. Tavoitteena on myös vahvistaa asukkaiden ja matkailijoiden mahdollisuutta osallistua ja vaikuttaa hyvään arkeen. Muotoilun merkitys Lapin brändissä liittyy myös siihen, että suomalaiset muotoilijat ovat etsineet ja etsivät Lapista inspiraatiota työlleen. Esimerkkinä olkoon kansainvälisesti tunnetuin muotoilijamme Tapio Wirkkala, joka koko uransa ajan vietti vuosittain jopa useita kuukausia Lapissa, erityisesti Inarissa. Lapin vaikutus Wirkkalan muotoiluun on ollut selvä. Rovaniemi Design Week on järjestetty Rovaniemellä vuosina 2009, 2010 ja 2011, järjestäjänä Rovaniemen Kehitys Oy, joka myös omistaa ko. tuotemerkin. RDW on noussut nopeasti tunnistetuksi designviikoksi myös muualla Suomessa ja se on ollut osaltaan vahvistamassa Rovaniemen ja Lapin imagoa muotoiluintensiivisenä ympäristönä. Rovaniemi Design Week on maailman pohjoisin ja ainoa napapiirillä järjestettävä designviikko. Arktinen osaaminen on Rovaniemellä ja Lapissa vahvaa ja arktisia kysymyksiä koskeva poliittinen ja taloudellinen kansainvälinen keskustelu voimistuu koko ajan. Rovaniemi Design Weekistä on siten tarkoituksenmukaista kehittää arktisen muotoilun alusta, jolla kerran vuodessa voidaan muotoilun ja luovien alojen näkökulmasta käydä arktisiin kysymyksiin liittyvää kansainvälisestikin ajankohtaisinta keskustelua. Arktinen muotoilu on erityisosaamista, jonka avulla on mahdollista erottua muotoilun kilpailukentässä kansallisesti ja kansainvälisesti. Arktisuus tuo muotoilulle erityisiä haasteita, joiden ratkaisemiseksi tarvitaan vahvaa ymmärrystä ja kokemusta arktisuuteen liittyvistä erityistarpeista sekä laaja alaista muotoiluosaamista. Rovaniemellä ja Lapissa näiden osaamisalojen yhteen saattaminen ja kattavan kokemuksellisen tiedon tuominen yritysten ja muiden toimijoiden hyödynnettäväksi on mahdollista. 5.2 Tavoitteet ja tarkoitus Rovaniemen ja Lapin tavoitteet World Design Capital 2012 vuoden osalta liittyvät uusien mahdollisuuksien luomiseen muotoilun ja luovien alojen toimijoille ja muotoilupalveluiden kysynnän vahvistamiseen yrityksissä ja julkisella sektorilla. Tavoite on, että muotoilupääkaupunkivuoden aikana WDC2012Helsinki ja Rovaniemi yhteistyössä syntyy sellaisia uusia muotoilu ja luovien alojen toimintamalleja, jotka jalkautuvat vuoden aikana tehtyjen toimenpiteiden myötä myös muualle Suomeen. Vahvaan identiteettiin perustuva osaaminen ja sen pohjalta kehitetyt toimintamallit eivät ole kopioitavissa, mutta sovellettavissa ne ovat. Sivu 6 / 12
7 WDC2012 Helsinki Rovaniemi hankkeen kautta on tarkoitus vahvistaa luovien alojen ja muotoilun osaamista, kehittää luovien alojen yritysten toimintaedellytyksiä ja toimintaympäristöä, edistää uusien luovien alojen yritysten syntymistä sekä lisätä muotoilun kilpailukykyä ja sen laaja alaista hyödyntämistä. Hankkeella on seuraavat yksilöidyt tavoitteet: a. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen alueella 1. Osaamisen vahvistaminen 2. Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen Toteutettava kehittämishanke lisää muotoiluyritysten osaamista ja liiketoimintamahdollisuuksia selvästi sekä Rovaniemellä ja Lapissa että muualla Suomessa ja kansainvälisesti. Muotoilupalveluiden kysyntä yrityksissä ja julkisella sektorilla kasvaa: konkreettinen tavoite, on että vuoden 2012 loppuun mennessä mahdollisimman monet Rovaniemellä toimivat yritykset ovat käyttäneet muotoilupalveluita. Muotoilu kiskoilla hanke kasvattaa sekä koulutusorganisaatioiden että muotoiluyritysten osaamista ja tuottaa lisäksi monialaista osaamista, jota yritykset ja julkinen sektori voivat hyödyntää erityisesti palvelumuotoilulaboratorio Sincossa kehitettyjen menetelmien avulla. Rovaniemen ja Helsingin yhteinen Design Week tuottaa kansainvälisesti kiinnostavan alustan pk ja mikroyritysten yhteistyölle sekä arkisen muotoilun osaamisen vahvistamiselle. b. Alueiden välisen yhteistyön edistäminen Alueiden välinen yhteistyö vahvistaa muotoilukoulutuksen ja yritysten verkostoitumista Suomessa, tukee hyvien muotoilukäytäntöjen leviämistä sekä luo lisää liiketoimintamahdollisuuksia muotoilualan sisällä ja eri toimialojen yli. Muotoilu kiskoilla työpajamallista on mahdollista kehittää pysyvä malli, jossa yritykset ja muut muotoilupalveluita käyttävät toimijat saavat käyttöönsä parhaan mahdollisen, monialaisen osaamisen niin koulutusorganisaatioista kuin yrityksistä. c. Kansainvälisen näkyvyyden ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen Hankkeen tiivis yhteistyö Kansainvälisen designsäätiön WDC 2012 tapahtumaan antaa suuria mahdollisuuksia kansainvälisen yhteistyön kehittämiseen ja yritysten kansainvälistymiseen. Arktisen muotoilun alustan rakentaminen Rovaniemi Design Weekin avulla vahvistaa muotoilukoulutuksen roolia Lapissa, vahvistaa Rovaniemen ja Lapin muotoiluyritysten toimintamahdollisuuksia Lapin ulkopuolella ja kansainvälisesti, lisää Rovaniemen ja Lapin houkuttelevuutta muotoiluyritysten toimintaympäristönä ja vahvistaa Rovaniemen ja Lapin brändiä, mutta se tukee myös toimintamahdollisuuksien kasvua kansainvälisille toimijoille. 6. Hankkeen sisällöt ja toimenpidekokonaisuudet Maailman muotoilupääkaupunki 2012 Helsinki tapahtumakokonaisuuteen vuonna 2012 sisältyvät Rovaniemen ja Lapin muotoilutapahtumat ja produktiot liittyvät erityisesti teemakokonaisuuksiin asuminen, liikkuminen, hyvinvointi, luovat alat ja matkailu. Näillä aloilla arktinen asettaa erityishaasteet tuote ja palvelukehittämiselle sekä liiketoiminnalle innovaatiotoiminnalle. Näihin haasteisiin tässä hankkeessa muotoilun avulla pyritään tuomaan kilpailuetua ja lisäarvoa. Sivu 7 / 12
8 Teemakokonaisuuksien taustalla ovat sekä muotoilupääkaupunki 2012 Helsingin kanssa identifioidut yhteiset intressialueet että Rovaniemen kaupungin kehittämissuunnitelmat, Lapin liiton maakuntaohjelman linjaukset ja Lapin korkeakoulukonsernin ja sen korkeakoulujen strategiat. Muotoiluhankekokonaisuus perustuu Rovaniemen ja Lapin alueen erityisominaisuuksiin ja siihen näkemykseen, että arktiseen muotoiluun liittyvällä osaamisella on kansainvälisestikin kasvava merkitys pk yrityksille arktisten kysymysten merkityksen kasvun myötä. Arktinen muotoilu tuo muotoilupääkaupunkivuoteen selvää lisäarvoa etelän näkökulmasta. Arktinen muotoiluosaaminen vahvistaa Lapissa jo olevaa vahvaa arktista tutkimusosaamista ja vahvaa yliopistojen verkostoa UArcticia. Lisäksi arktinen muotoilu vahvistaa Rovaniemen ja Lapin brändiä. Hyvinvoinnin teemakokonaisuuteen kuuluvat niin terveys, sosiaalipalvelut, kulttuuri ja liikuntapalvelut kuin ruoka. Muotoilu voi tuoda lisäarvoa näihin hyvinvoinnin alueisiin sekä palvelu ja elämysmuotoilun että konkreettisen tuotemuotoilun kautta, mutta myös strategisen muotoilun kautta. Muotoilupääkaupunkivuoden hyvinvointitapahtumien tai produktioiden lähtökohtana ovat myös Rovaniemen ja Lapin erityisominaisuudet: niin lähiruuan ja luonnontuotteiden laatu ja Lapin luonnon ja olosuhteiden mahdollisuudet liikuntapalvelujen kehittämisessä kuin sosiaali ja terveyspalveluiden kehittämisen haasteet, muun muassa pitkät etäisyydet ja voimakkaasti ikääntyvä väestörakenne. Matkailun kehittämisessä palvelu ja elämysmuotoilun merkitys on jo Lapissa tunnistettu. Yksi muotoilupääkaupunkivuoden Helsinkiä ja Rovaniemeä yhdistävä intressi liittyy juuri kansainvälisen matkailun kehittämiseen. Erityisenä kohdealueena voivat olla Aasian maat kuten Japani, Kiina ja Etelä Korea. Kulttuurimatkailun kehittäminen ja indie matkailijoiden kasvu ovat Rovaniemen ja Lapin muotoilun haasteita. Kaikissa hankekokonaisuuteen liittyvissä toimenpiteissä pyritään käyttäjävetoiseen, osallistavaan lähestymistapaan ja muotoiluajattelun (design thinking) soveltamiseen. Taustalla ovat muun muassa TEMin kysyntä ja käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan näkemykset, European Network of Living Labs (ENOLL) verkoston Living Labit (Helsinki Living Lab, NorthRULL), Oske Experience Labit, Sitran Helsinki Design Lab tapahtumien tulokset sekä palvelumuotoiluun menetelmällisesti liittyvät osallistavat lähestymistavat. Hankkeen toimenpiteet on esitetty painopistejaottelun mukaisesti: 1. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen i. Osaamisen vahvistaminen ii. Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen 2. Alueiden välisen yhteistyön edistäminen 3. Kansainvälisen näkyvyyden ja kansainvälisen yhteistyön kehittäminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen. Sivu 8 / 12
9 6.1. Muotoilun ja luovan toimialan kehittäminen alueella Osaamisen vahvistaminen Muotoilua peliin! Rovaniemen ja Helsingin yritysten muotoilupalveluiden kysynnän lisääminen Toimenpiteen tarkoituksena on luovien alojen liike elämän palvelujen ja tässä yhteydessä tarkemmin muotoilupalvelujen vieminen osaksi yhä useamman yrityksen tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja muotoilun lisääminen siten, että ne vastaavat yritysten todellisiin tarpeisiin ja ovat kaupunkien elinkeinotoiminnan kehittämisen tavoitteita erityisesti ympäristöissä, joissa luovien alojen kehittämiseen panostetaan. Muotoilupalveluiden käytön lisäämisen liittyviä haasteita ovat muun muassa, tunnistetaanko yritysten todelliset tarpeet ja ovatko muotoilupalveluiden käytön lisäämiseen tähtäävät menetelmät yritysten ja kehittäjien kannalta tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita. Toimenpiteen yhteydessä toteutetaan Rovaniemen ja Helsingin välinen yhteinen muotoilutapahtuma sekä yhteistyössä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja kansainvälisten asioiden osaston kanssa järjestettävä kesäkoulutyöpaja suomalaisille ja kansainvälisille muotoiluopiskelijoille. Työpajaan kutsutaan mukaan suomalaisia ja kansainvälisiä kärkimuotoilijoita. Tavoitteena on samalla vahvistaa muotoiluopiskelijoiden ja muotoilijoiden kulttuurista osaamista Lapin suhteen. Tässä osaprojektissa: kartoitetaan yritysten muotoilupalvelutarpeita tarkastellaan jo käytössä olevia kysyntä ja käyttäjälähtöisiä työkaluja ja kehitetään luovien alojen osaamisen jalkauttamiseksi, luovien alojen toimintakentän kehittämiseksi, muotoilun tutkimuksen ja koulutuksen käyttäjä ja yrityslähtöisyyden lisäämiseksi sekä T&K&I toiminnan ja yritysten tuotekehitystoiminnan yhteen saattamiseksi ja yhteistyön voimistamiseksi menetelmiä, työkaluja, työtapoja ja toimintamalleja. Muotoilua peliin osaprojektissa selvitetään menetelmien kehittämisen tueksi Rovaniemen ja Helsingin yritysten muotoilupalveluihin ja niiden käyttöön liittyviä tarpeita sekä arvioidaan olemassa olevia asiakas ja käyttäjävetoisia työkaluja (mm. living lab toimintamallit ja sovellukset, User Driven Innovations). Työkaluja tarkastellaan osaprojektissa tunnistettujen yritysten tarpeiden perusteella. Hankkeen aikana kehitetyt ja jo olemassa olevista malleista kartoitetut parhaat toimintatavat ja käytännöt pilotoidaan ja jalkautetaan tutkimus, kehitys, koulutus ja yritystoiminnan käyttöön konkreettisessa ja käytännönläheisessä, ymmärrettävässä ja helposti käyttöönotettavassa muodossa. Menetelmiä, työtapoja, työkaluja ja toimintamalleja sovelletaan käytäntöön myös designjunan palveluissa sekä muotoilun olohuoneessa. Tulosten jalkauttamiseksi toteutetaan myös Rovaniemen ja Helsingin yhteinen 24h designkisa Rovaniemi Design Weekille. Kisatiimeihin kutsutaan osaprojektissa mukana olevat, valitun teeman näkökulmasta tarkoituksenmukaiset yritykset, muotoilu ja/tai luovien alojen toimistot tiimien vetäjäksi, Lapin yliopiston ja Helsingin elinkeinotoiminnan kehittäjätahon valitseman korkeakoulun muotoilu ja muiden tarkoituksenmukaisten alojen opiskelijoita, käyttäjien edustajia, ja mukana olevien kaupunkien elinkeinokehittäjien niin sopiessa, myös muita jäseniä teeman mukaisen parhaan mahdollisen tuloksen aikaansaamiseksi. Sivu 9 / 12
10 6.1.2 Yritysten toimintaedellytysten ja yrittäjyyden vahvistaminen Muotoilua satasella, kiitos! Muotoilua satasella, kiitos saattaa yhteen mahdollisimman monet Rovaniemellä toimivat yritykset ja muotoiluosaajat. Rovaniemellä toimii noin 3500 yritystä ja muotoilualan ammattilaisia ja muotoilijoiksi opiskelevia on kaikkiaan noin Tavoitteena on, että hankkeen aikana mahdollisimman moni Rovaniemen yritys ja toimija on hankkinut muotoilupalvelua ja kehittänyt yritystään tai organisaatiotaan muotoilupalvelun avulla. Pienelle yritykselle ja erityisesti mikroyrityksille muotoilupalveluiden käyttäminen on haasteellisinta: pieni yritys ei voi investoida asiantuntijapalveluihin kuin suhteessa liikevaihtoon ja usein pienen yrityksen kynnys käyttää muotoilupalveluita liittyy myös muotoilun elitistiseen leimaan. Tavoite on, että pk yritykset tulevat tietoisiksi muotoilupalvelujen mahdollisuuksista oman liiketoimintansa kannalta ja yrityksistä tulee myöhemmin varsinaisten muotoilupalvelujen käyttäjiä. Muotoilua satasella, kiitos! toimenpiteen toteuttaminen edellyttää muotoilupalveluiden kehittämistä siten, että muotoilupalvelun koko on suhteutettavissa pienimmänkin yrityksen liikevaihtoon ja investointikykyyn. Muotoilua satasella, kiitos! toimenpide edellyttää myös muotoilupalveluiden tunnettuuden parantamista ja tulosten selkeää viestimistä: yritysten muotoilupalveluiden käyttö ja muotoiluosaajien tarjoama palvelu on saatava mahdollisimman läpinäkyvästi näkyviin. Muotoilu näkyy ja kuuluu! Muotoilu näkyy ja kuuluu! vahvistaa luovien alojen yrittäjyyttä, luovien alojen yhteistyötä ja verkottomista muiden alojen kanssa sekä kasvattaa luovien alojen ja muotoilun työkalujen ja toimintatapojen tunnettuutta. Rovaniemellä jo aiemmin testattujen ja erityisesti Rovaniemi Design Week :n aikana kokeiltuja showroom, muotoiluopiskelijoiden designputiikki ja luovien alojen yritysten muotoilun olohuone konsepteja kehitetään tässä eteenpäin. Showroomista, designputiikista ja olohuoneesta tulee yhteinen, kaupungin keskustassa sijaitseva ja helposti yritysten, opiskelijoiden, kaupungin asukkaiden ja matkailijoiden saavutettavissa oleva Rovaniemen muotoilun olohuone Rovaniemi Design Lounge. Muotoilun olohuone nostaa näkyville luovien alojen yrittäjien ja opiskelijoiden osaamisen aktiivisessa, pysyvässä tilassa. Olohuone on luovien alojen osaajien, yleisön ja potentiaalisten asiakkaiden kohtaamispaikka. Muotoilun olohuone on lappilaisen muotoilun näyteikkuna, kanava uuden liiketoiminnan testaamiselle ja käyttäjäkeskeisten prosessien esittelemiselle. Kun yritys, matkailija tai kaupunkilainen haluaa tietää, mitä muotoiluosaamista Rovaniemeltä löytyy ja miten palvelua tai tuotteita saa, hän suuntaa Muotoilun olohuoneeseen. 6.2 Alueiden välisen yhteistyön edistäminen Muotoilua kiskoilla Designjuna, yhteistyössä Helsinki, Rovaniemi, VR sekä välillä Helsinki Rovaniemi olevat kaupungit. Muotoilu kiskoilla on palvelumuotoilun metodiikkaa kehittävä ja palvelumuotoilun käyttöä yrityksissä ja julkisella sektorilla lisäävä hanke, joka vahvistaa myös Rovaniemen, Helsingin ja muiden Sivu 10 / 12
11 suomalaisten kaupunkien ja erityisesti niissä sijaitsevien muotoilukoulutusorganisaatioiden välistä yhteistyötä. Muotoilu kiskoilla konkretisoituu palvelumuotoilu ja tuotemuotoiluvaunussa toteutettaviin käyttäjäkeskeisiin työpajoihin Helsingin ja Rovaniemen välillä. Tämä edellyttää menestyksellisen yhteistyön aikaansaamista VRn kanssa tässä hankkeessa. Muotoiluvaunua voidaan tarjota yritysten ja julkisen sektorin toimijoiden käyttöön. Muotoiluosaamisen työpajoissa tuottavat joko muotoiluyritykset tai opiskelijat. Työpajamallin osallistava käyttäjänäkökulma tarjoaa junassa matkustaville mahdollisuuden seurata työpajatoiminnasta saatuja tuloksia. Varsinaiset työpajat toteutetaan paikkakunnilla, joissa vaunu pysähtyy. Työpajamalli tukee myös monialaista yhteistyötä eri koulutusalojen välillä, esimerkiksi arkkitehtikoulutus, teknisten alojen tai yhteiskuntatieteellinen koulutus, markkinoinnin ja johtamisen koulutus tai kulttuuri ja taidealojen koulutus. Helsinki Rovaniemi välillä henkilöjunaliikenteessä VR:n kanssa tehtävä yhteistyö mahdollistaa yhteistyön myös kaikkien näiden kaupunkien välissä olevien asemakaupunkien ja niissä sijaitsevien muotoilukoulutusorganisaatioiden välillä: Hämeenlinna, Tampere, Seinäjoki, Kokkola, Oulu, Kemi. Rovaniemeltä osa junista jatkaa myös Kemijärvelle. Tämän radan varrella sijaitsevat myös kaikki Suomen tiede ja taideyliopistot: Aalto yliopisto, Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Oulun yliopisto ja Lapin yliopisto. Työpajamalli on mahdollista kehittää pysyväksi, joko kiskoilla kulkevaksi tai muissa ympäristöissä toteutettavaksi ja paikallisesti sovellettavissa olevaksi malliksi. Vuoden 2012 aikana toteutettavissa työpajoissa oleellista on tunnistaa mukaan tulevien kaupunkien identiteetti ja kulttuuri ja innostaa mukaan erilaisia alueita. Malli mahdollistaa myös kulttuurimatkailun kehittämisen. Työpajamalliin voidaan yhdistää matkailuun työpajan päätekaupungissa. 6.3 Kansainvälisen yhteistyön lisääminen sekä yritysten kansainvälistymisen edistäminen Loving Lapland Rovaniemi International Design Shows Loving Lapland Rovaniemi International Design Shows (työnimi) on hankkeen aikana toteutettava alueellisten ja kansainvälisten muotoiluproduktioiden kokonaisuus, johon kutsutaan mukaan Lapin luovien alojen yritykset, Lapin taiteiden tiedekunnan opiskelijat ja Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa opiskelleet kansainväliset vaihto opiskelijat. Muotoiluproduktioita toteutetaan hankkeessa vähintään 70 kappaletta (á 1000 euroa). Hanke voi myös tukea muotoiluyritysten ja/tai muotoiluopiskelijoiden produktiokokonaisuuksia. Muotoiluproduktiot voidaan toteuttaa esimerkiksi pop up näyttelyinä tai osiksi muihin laajempiin muotoiluproduktioihin. Näille mahdollisia alustoja ovat muun muassa suomalaiset designviikot, muut muotoilutapahtumat ja kansainväliset designviikot 2011 ja Kohdekaupunkeja ovat Rovaniemi, muotoilupääkaupunki Helsinki kaupunkien Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti lisäksi esimerkiksi Eindhoven, Lontoo, New York, Tokio, Kööpenhamina, Milano, Madrid sekä Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vaihto opiskelijoiden nykyiset kotikaupungit. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan ja UArctic verkoston kanssa identifioidaan ne ympäristöt, joissa sijaitsevat yliopiston tärkeimmät kansainväliset yhteistyökumppanit. Sivu 11 / 12
12 Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnassa on vuosien välillä opiskellut yli 600 vaihtoopiskelijaa. Ex vaihto opiskelijat ja vuoden 2012 aikana taiteiden tiedekunnassa opiskelevat vaihtoopiskelijat voivat osallistua produktioon joko Rovaniemellä tai kotipaikassaan. Kaikki teokset ovat yleisön nähtävissä virtuaalisesti verkossa. Produktio edellyttää vaihto opiskelijoiden identifiointia, yhteystietojen keruuta, produktion teeman kehittämistä, hankkeen markkinointia, yhteistyökumppanien määrittelyä ja sitouttamista, tuotannon managerointia, onsite ja verkkopohjaisen galleriatilan ja näyttelyn toteuttamista ja pysyväksi jäävän dokumentoinnin toteuttamista. Muotoiluproduktioiden kokonaisuus vahvistaa Lapin luovien alojen yritysten ja opiskelijoiden näkyvyyttä ja tukee yritysten ja opiskelijoiden kansainvälistymistä sekä verkottumista. Tällä vahvistetaan myös Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan vaihto opiskelijoiden merkitystä yliopistolle, Rovaniemelle ja Lapille merkityksellisenä sidosryhmänä. *** Sivu 12 / 12
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008
ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010
LAPIN MUOTOILUOHJELMAN VALMISTELUHANKE 2009-2010 Lapin muotoiluohjelman valmistelu Viestinnän tavoite INNOVATIIVISTA MUOTOILUA LAPPILAISILLE HYVINVOINTIA - varmistaa Lapin muotoiluohjelman tunnettuus -
LisätiedotELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA
ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA ELINKEINOELÄMÄÄ HYÖDYTTÄVÄ TEOLLISEN MUOTOILUN STRATEGIA LAHDESTA LAHTI ON SUOMEN KIINNOSTAVIN JA KANSAINVÄLISESTI KASVUHAKUINEN DESIGNEKOSYSTEEMI
LisätiedotKestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina
Kestävä matkailu Suomen arktisen strategian prioriteettina Arktinen kestävä matkailudestinaatio seminaari 8.10.2018 Sanna Kärkkäinen Toimitusjohtaja, Visit Rovaniemi sanna@visitrovaniemi.fi #visitrovaniemi
LisätiedotLuovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Luovien alojen kehittämisfoorumi Rakennerahasto-ohjelman rakenne Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 1. Pk-yritysten kilpailukyky Uuden liiketoiminnan luominen Yritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotIdeasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotCREMA- rahoitushaku 2018 ( ) Kaupunkien palvelut ja vetovoimaisuus luovan yritystoiminnan alustana
CreMA on joustava määräraha, joka on tarkoitettu luovien alojen ja muiden toimialojen osaamisen yhdistämiseen sekä yhteistyön ja liiketoimintamallien kehittämiseen. AVEK jakaa CreMA-avustuksia opetus-
LisätiedotPyrkimyksenä Lapin yliopiston Lapin ammattikorkeakoulun
Lapin korkeakoulukonserni on Lapin yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun strateginen liittouma, jonka avulla korkeakoulut kykenevät tarjoamaan opiskelijoille, henkilökunnalleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle
LisätiedotPromoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä
Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth
LisätiedotLAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2
LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden
LisätiedotM A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle
M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten
LisätiedotHankkeen viestintäsuunnitelma
Ydinosaajat Suurhankkeiden osaamisverkosto Pohjois-Suomessa (S20136) 15. elokuuta 2016 / 1 Hankkeen viestintäsuunnitelma 1. Hankkeen kuvaus Ydinosaajat-hankkeessa luodaan malli koulutusorganisaatioiden
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotBotniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot
2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot
LisätiedotLuovaa osaamista. Valtteri Karhu
Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla
LisätiedotLevi 4 Kohti kestävää matkailua
Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve
LisätiedotLuovan osaamisen mahdollisuudet
Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan
LisätiedotLuontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen
Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen 19.01.2018 I Henna Konu Itä-Suomen yliopisto Työryhmä: Henna Konu, Liisa Tyrväinen, Seija Tuulentie, Juho Pesonen, Katja Pasanen, Anja Tuohino Tavoitteet Selvittää
LisätiedotKeskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus
Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen
LisätiedotTervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta!
Tervetuloa luomaan kuvaa Lapin yliopistosta! Yliopisto hahmottuu 4 tiedekuntaa: kasvatustieteet oikeustieteet taiteet yhteiskuntatieteet ja tarkentuu Vajaa 5 000 opiskelijaa 625 työntekijää Budjetti n.
LisätiedotDOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä 6aika-ohjelman hanke
DOB - Datasta oivalluksia ja bisnestä 6aika-ohjelman hanke 7.9.2016 Jyrki Koskinen jyrki.koskinen@coss.fi 2016 COSS Sisältö Tausta ja tavoite Datasta oivalluksia ja bisnestä, innovaatioalustan konsepti
LisätiedotSATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA
SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta
LisätiedotUniversity of Helsinki Designing the Future
University of Helsinki Designing the Future Ira Leväaho, WDC projektipäällikkö Viestintä&yhteiskuntasuhteet teemat 10.6.2011 1 Taustaa HYlle design tarkoittaa tapaa organisoida asioita ja toimintaa, joilla
LisätiedotFUAS-virtuaalikampus rakenteilla
Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön
LisätiedotPirkanmaan liiton EAKR haku mennessä
Pirkanmaan liiton EAKR haku 4.3.2019 mennessä Pirkanmaan liiton hakuinfo Tiina Harala Yleistä Pirkanmaan liiton EAKR-hausta Haku päättyy 4.3.2019 Auki molemmat toimintalinjat ja kaikki EAKR:n erityistavoitteet
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotMEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen
MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee
LisätiedotTeam Finland yritysten kansainvälistymisen tukena
Team Finland yritysten kansainvälistymisen tukena Tytteli Karvonen-Juntura Team Finland-koordinaattori Lapin ELY-keskus 05.09.2018 2 Tietoa, työkaluja ja verkostoja suomalaisten yritysten ja muiden toimijoiden
LisätiedotVerkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana
Verkottamisen välineenä ja kilpailukyvyn vahvistajana Miksi pk-palveluntuottajakenttää kannattaa kehittää juuri nyt? - Sote-alan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä vauhdilla, vaikka tulevista uusista
LisätiedotSaarijärven elinkeinostrategia.
Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset
LisätiedotHyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi
Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto
LisätiedotLappi sopimus Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen
Lappi sopimus 2018-2021 Arktinen, rohkea, varautuva, ennakoiva ja Lappilainen Mervi Nikander Strategiapäällikkö Lapin liitto Valtuustoseminaari 21.11.2016 Rovaniemi, Above ordinary HIENOA, ETTÄ OLETTE
LisätiedotCREATIVE INDUSTRIES FINLAND. Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto
CREATIVE INDUSTRIES FINLAND Silja Suntola Luova Suomi, projek>johtaja Aalto yliopisto Luovien alojen valtakunnallinen kehigäjä 1. Tietoa luovista aloista ja taloudesta 2. Yhteiskunnallisen keskustelun
LisätiedotLUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA
LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto
LisätiedotMuotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S
Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT
LisätiedotLapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA
Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen
LisätiedotYritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit
Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen
ELY-keskuksen avustukset yritystoiminnan kehittämiseen Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Jarmo Jokinen 28.11.2017 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen
LisätiedotStrategiasta käytäntöön Porin seudulla
Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten
LisätiedotPitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla
Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,
LisätiedotKeski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi
Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.
LisätiedotOKM:n ohjeistus vuodelle 2019
OKM:n ohjeistus vuodelle 2019 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 11.10.2018 Kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yleistä Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotPks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I
Pks Cleantech hankintojen verkosto Motiva kestävien hankintojen vuosiseminaari 2015, sessio I Salla Koivusalo Erityisasiantuntija Hankintakeskus Vantaan kaupunki Pks cleantech hankintojen verkosto : Pysyvä
LisätiedotYhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä
Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe
LisätiedotAmmattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja
Lisätiedot6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR-HANKEHAKU Infotilaisuus Turku
6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR-HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Infotilaisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Anna-Mari Sopenlehto,
LisätiedotProtomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
LisätiedotCentre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio
Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotUutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto
Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva
LisätiedotTKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ
TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,
LisätiedotLapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen
1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä
LisätiedotCo-Design Bay - Esiselvityshanke. Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580
Co-Design Bay - Esiselvityshanke Kristian Keinänen Kehityspäällikkö, Design Kristian.keinanen@ladec.fi p. 050 5980 580 Hankkeen tavoitteet Kehittää Suomen teollisten muotoilualojen ekosysteemin toimijoiden
LisätiedotLapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten
Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin
LisätiedotJokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa
JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Varsinais-Suomessa JokaPaikan Tietotekniikka (JPT) Päätehtävä: Kiihdyttää uutta, maailmanlaajuisesti kilpailukykyistä ICTtoimialan liiketoimintaa. Visio: Ohjelmakauden päättyessä
LisätiedotTutkimukseen perustuva OSKE-toiminta
Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen
LisätiedotLöydämme tiet huomiseen
Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan
LisätiedotW E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä P Ö Y T Ä
INTERNATIONAL BUSINESS POWERED BY TALENTS I N N O V A A T I O A L U S T A Y R I T Y S P A L V E L U I D E N K E H I T T Ä M I S T Y Ö P A J A T W E B I N A A R I T W A L L O F T A L E N T S P Y Ö R E Ä
Lisätiedot6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016. Info=laisuus 7.3.2016 Turku
6AIKA - KESTÄVÄN KAUPUNKIKEHITTÄMISEN ESR- HANKEHAKU 1.3. 15.4.2016 Info=laisuus 7.3.2016 Turku Ohjelma 6Aika- strategian esiiely ja kuutoskaupunkien odotukset ESR- pilonhankkeille Anna- Mari Sopenlehto,
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotHyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin
Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009
LisätiedotSEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT
SEUTUKAUPUNKIMÄÄRITTELY PILOTIT SEUTUKAUPUNGIT OVAT VAHVOJA PERUSKUNTIA JA MUODOSTAVAT YHDESSÄ MAAKUNTAKESKUSTEN KANSSA SUOMEN TULEVAN KUNTARAKENTEEN RUNGON SATAKUNTALIITTO TKI FOORUMI 10.4.2014 PERTTI
LisätiedotTAMPERE 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku
TAMPERE 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunkihaku 1 MIKÄ KULTTUURIPÄÄKAUPUNKI (ECOC)? - EU:n komission myöntämä status, joka myönnetään vuosittain kahdelle kaupungille Euroopassa. - Suomalainen kaupunki saa
LisätiedotVisio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 2020
Visio: Suomessa Euroopan paras työelämä vuonna 22 Tilanne 217 neljän mittarin pohjalta Erno Mähönen Suomen työelämä Euroopan paras 22 Visio saavutetaan, kun työpaikat uudistavat ja kehittävät toimintaansa
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotKATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti
KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotTestien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010
Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia
LisätiedotCASE SILLANRAKENTAJA. Työseminaari Euroopan Globalisaatiorahasto EGR Oulun seudun rakennemuutoksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22.5.
CASE SILLANRAKENTAJA Työseminaari Euroopan Globalisaatiorahasto EGR Oulun seudun rakennemuutoksessa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 22.5.2017 Eija Hämäläinen Asiakkuuspäällikkö Oulun Aikuiskoulutuskeskus
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotLAPPI- SOPIMUS
LAPPI- SOPIMUS 2018-2021 Arktisesti muotoiltu yhteinen tahtotila Saavutettavuus 21.3.2017 Päivän ohjelma 3/21/2017 Tilaisuuden ohjelma Aika: 21.3.2017 9.30-15.00 Paikka: Rovaniemi, Hotelli Cumulus Pohjanhovi
LisätiedotOutdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke
Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com
LisätiedotInFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010
InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden
LisätiedotOsallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth
Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotAVAIMET YRITTÄJYYTEEN -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin
UUSIA YRITTÄJIÄ, YRITYSTEN KEHITTÄMISTÄ JA TÄHÄN LISÄOTSIKKO, Kuva: maaseutuverkosto; Contum O ja Jyrki Vesa -Sparrausta ja tukea yritystoiminnan alkuun ja muutostilanteisiin Hankkeen hallinnoija: ProAgria
LisätiedotPainopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen
1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotROVANIEMEN KEHITYS OY PYYTÄÄ TARJOUSTA LOVING LAPLAND - ROVANIEMI INTERNATIONAL DESIGN SHOWS KOKONAISUUDEN SUUNNITTELUSTA JA MANAGEROINNISTA
ROVANIEMEN KEHITYS OY PYYTÄÄ TARJOUSTA LOVING LAPLAND - ROVANIEMI INTERNATIONAL DESIGN SHOWS KOKONAISUUDEN SUUNNITTELUSTA JA MANAGEROINNISTA 1. Taustaa Rovaniemen kaupunki on solminut World Design Capital
LisätiedotLuovan talouden kehittämishaasteet
Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-
Lisätiedotsihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS
Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku
LisätiedotMikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt?
Mikä on ajankohtaista kulttuurihyvinvointialan koulutuksen kehittämisessä juuri nyt? Anna-Mari Rosenlöf, projektipäällikkö Kuva: Itä-Suomen Hyvinvointivoimala, JiiPee Photography, 2016. Taiteesta ja kulttuurista
LisätiedotVERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN ARVIOINTITYÖKALUISTA
KV-KEVÄTPÄIVÄT 2016 KORKEAKOULUJEN, KAUPUNGIN JA ELINKEINOELÄMÄN YHTEISTYÖN ARVIOINTI KANSAINVÄLISTYMISEN NÄKÖKULMASTA VERKOSTOJA KOROSTAVA KANSAINVÄLISYYSOHJELMA JA ESIMERKKEJÄ KANSAINVÄLISTEN VERKOSTOJEN
LisätiedotAidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja
Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten
LisätiedotPalvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä
Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija
LisätiedotSuomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju
Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotAjankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11.
Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen Joensuu, 5.11.2009 1 Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto
LisätiedotSaimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi
Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet
LisätiedotYmpäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet
Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys
LisätiedotPaikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654
Rovaniemen kaupunki Kokouskutsu 1 (8) Aika 17.03.2017, klo 13:30 Paikka Arctic Warriors Oy:n tila Narkauksessa, osoite Jokelantie 1654 Käsiteltävät asiat 10 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden
LisätiedotInnovaatio ja osaaminen -verkosto
Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen
LisätiedotOhjaamo Helsinki. Tuloksia ja tulevaa. Sirkku Reponen projektipäällikkö
Ohjaamo Helsinki Tuloksia ja tulevaa Sirkku Reponen projektipäällikkö Kaupunkistrategiaa toteuttamassa Helsinki kehittää yhteensovitettuja, vaikuttavia ja ihmiskasvoisia palveluja yhdessä kaupunkilaisten
LisätiedotToimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen
Lisätiedot