Maa- ja metsätalousministeriö U-JATKOKIRJE MMM2O Lahtinen San Eduskunta Suuri valiokunta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maa- ja metsätalousministeriö U-JATKOKIRJE MMM2O1 3-00158. Lahtinen San 01.03.2013. Eduskunta Suuri valiokunta"

Transkriptio

1 Maa- ja metsätalousministeriö U-JATKOKIRJE MMM2O RO Lahtinen San Eduskunta Suuri valiokunta Viite Asia Yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevat komission ehdotukset U/E-tunnus: U 69/2011 vp EUTORI-numero: EU/20 11/ EU/20 11/1744 Ohessa lähetetään perustuslain 96:n mukaisesti 21. joulukuuta 2011 annettua valtioneuvoston kirjelmää täydentävä selvitys yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista komission ehdotuksista osastopäällikkö 1eimo Hanhilahti maatalousneuvos Valonen LIITTEET MMM:n muistio

2 MMM/RO U-JATKOKIRJELMÄ EDUSKUNNALLE (U 69/2011 VP.) YHTEISEN MAATALOUSPOLITIIKAN UUDISTAMINEN 1. Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevien lainsäädäntöehdotusten käsittelytilanne Komissio julkaisi yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) uudistamista koskevat lainsäädäntöehdotuksensa Uudistuspakettiin sisältyvät suoria tukia, yhteistä markkinajärjestelyä, maaseudun kehittämistä ja horisontaalisia asioita koskevat komission ehdotukset. Lisäksi pakettiin kuuluu kaksi asetusta suorien tukien ja viininviljelijöille maksettavien tukien siirtymäkauden järjestelyistä ja erillinen asetus asetukseksi maatalouden yhteiseen markkinajärjestelyyn liittyvien tiettyjen tukien ja vientitukien vahvistamista koskevien toimenpiteiden määrittämisestä. Lissabonin sopimuksen mukaisesti Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tulevasta yhteistä maatalouspolitiikkaa koskevasta lainsäädännöstä tavanomaista lainsäädäntömenettelyä noudattaen eli yhteispäätösmenettelyn mukaisesti. Uudistuksen tärkeimmät auki olevat neuvottelukysymykset ovat: Suorien tukien jako jäsenmaiden välillä Siirtyminen kohti alueellista tasatukea jäsenvaltioissa Viherryttämisen säännöt Tuotantosidonnaisia tukia koskevat säännöt Sokerikiintiöiden ja viininistutusoikeusjärjestelmän jatko Maatalouden viitehintojen päivittäminen LFA-uudistuksen sisältö ja aikataulu Maaseudun kehittämisohjelmien sisältö Yksinkertaistaminen (tukimalli, viherryttäminen, maaseudun kehittämisohjelmien laadinta jne.) Maatalouden kilpailusäännöt, erityisesti tuottajaorganisaatioiden toimintamahdollisuudet Kaksi lainsäädäntöpakettiin sisältynyttä siirtymäkauden asetusta on jo hyväksytty (Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse siirtymätoimenpiteiden soveltamisesta vuoden 2013 kohdalla ja Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maataloustuotteita koskevista erityissäännöksistä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta tilatukijärjestelmää ja tukea viininviljelijöille koskevilta osin). Euroopan parlamentin lausuntoluonnokset eri asetuksista valmistuivat kesäkuussa 2012 ja sen jälkeen parlamentin jäsenet esittivät niihin yhteensä 7415 muutosehdotusta, joista poliittisten ryhmien kesken muodostettiin kompromissiehdotuksia. Maatalous- ja maaseudun kehittämisvaliokunta äänesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistuspaketista kokouksessaan. Raportoijien kannat ja poliittisten ryhmien laatimat kompromissit saivat valiokunnassa laajan tuen. Euroopan parlamentin täysistunnon on tarkoitus äänestää kannastaan pidettävässä kokouksessa.

3 2 Neuvostossa Kyproksen puheenjohtajakaudella heinä-joulukuussa 2012 jatkettiin Puolan ja Tanskan kaudella aloitettua työtä kompromissien hakemiseksi uudistuksen asetusehdotuksista. Nykyisen puheenjohtajamaan Irlannin kauden alkupuolella on tarkoitus käydä läpi kaikki vielä avoinna olevat asiat, jotta neuvoston on mahdollista muodostaa kantansa lainsäädäntöpakettiin. Irlanti pyrkii siihen, että neuvosto muodostaisi oman kantansa maaliskuun maatalous- ja kalastusneuvostossa , jonka jälkeen viralliset trilogineuvottelut kompromissista Euroopan parlamentin ja komission kanssa voitaisiin aloittaa. Irlannin tavoitteena on saavuttaa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta poliittinen yhteisymmärrys kesäkuun neuvostossa Koska uudistusten valmisteluaikataulu on venynyt alun perin suunnitellusta, on tarpeen säätää siirtymäkauden järjestelyistä vuodelle Osa uudistuksesta tulee siten voimaan ja osa vasta (mm. suorat tuet, epäsuotuisten alueiden tuki ja ympäristökorvaus, täydentävien ehtojen muutokset). Komission odotetaan antavan yksityiskohtaiset ehdotukset siirtymäkauden säädöksiksi huhti-toukokuussa Lisäksi siirtymäkauden asioista säädetään myöhemmin annettavilla komission toimeenpanosäännöillä ja komissiolle delegoidun säädösvallan perusteella. Eurooppa-neuvosto pääsi kokouksessaan ratkaisuun monivuotisista rahoituskehyksistä kaudelle Ratkaisu luo pohjan myös yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisen sisältökysymyksissä etenemiselle. Eurooppa-neuvosto päätti asettaa yhteisön maksusitoumukset kaudelle yhteen prosenttiin jäsenvaltioiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta eli komission alkuperäistä ehdotusta leikattiin huomattavasti. Leikkaukset kohdistuivat myös maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskevaan otsakkeeseen 2. Otsakkeen 2 kokonaistasoa leikattiin noin 4 % komission esittämästä tasosta. Otsakkeen 2 sisällä suoria tukia ja markkinatoimia leikattiin noin 2 % ja maaseudun kehittämismenoja noin 8 %. Eurooppa-neuvosto vahvisti päätöksessään yhteisen maatalouspolitiikan tavoitteet: "Yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) tavoitteena on lisätä maatalouden tuottavuutta edistämällä teknistä kehitystä sekä varmistamalla, että maataloustuotantoa kehitetään järkiperäisesti ja että tuotannontekijöitä, varsinkin työvoimaa, hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla. Tarkoituksena on tällä tavoin taata maatalousväestölle kohtuullinen elintaso erityisesti lisäämällä maataloudessa työskentelevien henkeä kohden laskettuja tuloja, vakauttaa markkinat, varmistaa elintarviketarjonta ja taata kohtuulliset kuluttajahinnat. Maatalouden yhteiskunnallinen rakenne sekä eri maatalousalueiden väliset rakenteelliset erot ja luonnonolojen erot olisi otettava huomioon. Edellä esitetyn perusteella uudistuksilla on varmistettava 1) elinkelpoinen ruoan tuotanto, 2) luonnonvarojen kestävä hoito ja ilmastotoimet ja 3) tasapainoinen aluekehitys. Lisäksi YMP olisi perinpohjaisesti yhdennettävä Eurooppa strategian tavoitteisiin ja erityisesti kestävän kasvun tavoitteeseen niin, että samalla noudatetaan täysimääräisesti tälle politiikalle perussopimuksessa määrättyjä tavoitteita." Eurooppa-neuvosto totesi myös, että yhteisen maatalouspolitiikan toisen pilarin kautta "parannetaan maa- ja metsätalouden kilpailukykyä". Suorien tukien osalta Eurooppa-neuvosto hyväksyi linjauksen suorien tukien korottamisesta 1/3:lla nykyisen tason ja 90 %:n tason välisestä erotuksesta niissä jäsenmaissa, joissa maatalouden suorat tuet ovat alle 90 % EU:n keskiarvosta. Tukien korotus rahoitetaan leikkaamalla EU:n keskiarvon yläpuolella olevien maiden tukia. Siirtymäkausi uuteen tasoon nousemiseksi kestää kuusi vuotta. Kaikille maille taataan kuitenkin vuonna /ha keskimääräinen vähimmäistaso.

4 3 Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan tukikatosta tulee jäsenmaille vapaaehtoisesti sovellettava. Eurooppa-neuvosto päätti, että uuden viherryttämistuen osuus suorista tuista on komission ehdotuksen mukainen 30 %. Jäsenmaille annetaan kuitenkin joustavuutta viherryttämistoimien valinnassa. Ekologisen alan vaatimus tulee toteuttaa siten, että se ei edellytä pinta-alan poistamista tuotannosta ja välttää tulonmenetykset viljelijöille. Komission yksityiskohtaisia ehdotuksia näiltä osin odotetaan saatavaksi maaliskuun alkupuolella. Maaseudun kehittämisen osalta Eurooppa-neuvosto päätti rahoituksen jäsenmaakohtaisesta jaosta ja yleisistä jakokriteereistä. Jako vahvistetaan vielä maaseudun kehittämisasetuksen liitteessä. Tietyille maille annettiin maaseudun kehittämiseen erityinen kirjekuori (mm. Suomelle 600 miljoonaa euroa kaudelle ). Eurooppa-neuvosto asetti myös enimmäis- ja vähimmäisosarahoitusprosentit maaseudun kehittämiselle. Ratkaisun perusteella Suomen maaseudun kehittämisrahoitus pysyy reaalisesti lähellä nykytasoa. Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaan ns. suoritusvaraus tulee koskemaan myös maaseuturahastoa ja meri- ja kalatalousrahastoa. Varauksen koko on 7 % ja se jaettaisiin kauden lopulla vuoden 2019 tehtävän arvioinnin jälkeen parhaiksi arvioiduille ohjelmille ja toimenpiteille. Eurooppa-neuvosto päätti myös, että jäsenmaat voisivat siirtää 15 % I pilarin kokonaismäärästään II pilarin toimenpiteiden rahoittamiseen ja päinvastoin. Lisäksi ne jäsenmaat, joissa EU:n maksamat suorat tuet ovat alle 90 % EU:n keskiarvosta voivat siirtää vielä ylimääräiset 10 % II pilarin kehyksestään kaudelle I pilarin lisärahoitukseen. Päätös tämän option käyttämisestä tulee tehdä jo vuoden 2013 aikana, sillä se vaikuttaa vuoden 2014 tukisummiin. Vähävaraisten ruoka-apuohjelma siirtyy rahoitettavaksi otsakkeesta 1 Euroopan sosiaalirahaston kautta. Ohjelma laajentunee kattamaan elintarvikkeiden lisäksi mm. vaatteita ja kenkiä. Lisäksi Eurooppa-neuvosto päätti luoda erityisen markkinakriisivarauksen (kauden aikana enintään miljoonaa euroa) otsakkeen 2 sisälle. Varat tähän markkinakriisivaraukseen otetaan suoriin tukiin varatuista määrärahoista. Jos varoja ei käytetä, niin ne palautetaan suorien tukien rahoitukseen. 2. Kuvaus yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta annettuihin asetusehdotuksiin ehdotetuista muutoksista 2.1. Suoria tukia koskeva asetus (KOM(2011) 625 lopullinen) Puheenjohtajamaan kompromissiehdotusten keskeinen sisältö Aktiiviviljelijän määritelmä (artikla 9) Puheenjohtajamaa ehdottaa kompromissiehdotuksessaan poistettavaksi komission asetusehdotuksesta sen, että suoria tukia ei myönnetä, jos viljelijän vuotuiset suorat tuet ovat vähemmän kuin 5 % hänen muun kuin maataloustoiminnan kokonaistuloistaan edellisenä verovuonna. Näin ollen ehdoksi jäisi se, että suoria tukia ei myönnettäisi, jos viljelijän

5 4 maatalousmaa on pääasiassa maita, jotka ovat luontaisesti laiduntamiseen tai viljelyyn sopivassa kunnossa eikä näillä aloilla noudateta jäsenmaan määrittämiä maan hoidon vähimmäisvaatimuksia. Jäsenvaltio voisi päättää, että suoria tukia ei myönnettäisi julkisoikeudellisille oikeushenkilöille, kuten valtioille, alue- tai paikallisviranomaisille, tai luonnollisille tai oikeushenkilöille tai näiden muodostamille ryhmille, jos yksi seuraavista koskee heitä: a) henkilöt harjoittavat lentokenttä-, rautatieyhtiö-, vesilaitos-, kiinteistö-, urheilu- ja virkistyskenttä-, metsästysalue-, kalastus- ja vesiviljelyalue- tai leirintäaluetoimintaa tai muuta eimaataloudellista toimintaa tai toimintoja, jotka jäsenvaltiot objektiivisin ja syrjimättömin perustein ovat määrittävät, elleivät kyseiset henkilöt osoita todennettavia todisteita siitä, että suorien tukien vuotuinen määrä muodosti viimeisimpänä verovuonna vähintään 5 % ei-maataloudellisesta toiminnasta saaduista kokonaistuloista tai b) henkilöt täyttävät jäsenvaltion asettamat objektiiviset ja syrjimättömät perusteet, jotka varmistavat, että (i) heidän maataloustoimintansa muodostaa vain merkityksettömän osan kaikesta taloudellisesta toiminnasta tai (ii) heidän pääasiallinen toimintansa tai yrityksen tarkoitus ei ole maataloustoiminnan harjoittaminen. Jäsenvaltiot voisivat päättää, että tätä edellisessä kappaleessa esitettyä ei sovellettaisi viljelijöihin, jotka saivat vähemmän kuin euroa suoria tukia edellisenä vuonna. Puheenjohtajamaa ehdottaa, että komissio voisi delegoiduilla säännöksillä antaa mm. kriteerit maataloustulojen ja ei-maataloustulojen välisestä erotuksesta. Soveltaminen Bulgariassa, Kroatiassa ja Romaniassa (artiklat 16-17) Puheenjohtajamaa ehdottaa lisättäväksi artiklan 16a, jossa säädettäisiin suorien tukien käyttöönotosta asteittain Kroatiassa vuodesta 2013 alkaen niin, että täysi tukitaso saavutettaisiin vuonna Asetusehdotukseen lisättäisiin artikla 17a, jossa säädettäisiin Kroatiassa myönnettävistä täydentävistä kansallisista suorista tuista. Uuden artiklan 17b mukaan Kroatiassa voitaisiin myöntää vuosina erityisestä kansallisesta miinanraivausvarannosta tukioikeuksia sellaisen maatalousmaan perusteella, joka otetaan miinanraivauksen jälkeen uudelleen maatalouskäyttöön. Puheenjohtajamaa ehdottaa jäsenmaalle vapaaehtoista mahdollisuutta maksaa lisätukea viljelijän ensimmäisille hehtaareille enintään jäsenmaan keskimääräiseen tilakokoon asti. Bulgaria, Romania ja Kroatia voisivat jakaa kansallisen täydentävän suoran lisätuen (CNDP) vastaavalla periaatteella. Olemassa olevien tukioikeuksien säilyttäminen (18(3) artikla) ja arvon mukauttaminen (22(4a) artikla) Puheenjohtajamaa ehdottaa alueellista mallia tai alueellista hybridimallia soveltavien maiden osalta mahdollisuutta säilyttää olemassa olevat tukioikeudet. Päätös tukioikeuksien säilyttämisestä olisi tehtävä mennessä. Jäsenvaltio voisi päättää, että säilytettävien viljelijän tukioikeuksien arvo muutetaan yhtenäiseksi tai kunkin tukioikeuden arvoa voidaan mukauttaa erikseen. Tämän perusteella näyttää siltä, että Suomessa voitaisiin joko päättää siirtymisestä suoraan tasatukeen vuonna 2014, jatkaa aiemmin päätettyjä lisäosia tai muuttaa lisäosien alenemia.

6 5 Käyttämättömien varojen hyödyntäminen (artikla 19) Puheenjohtajamaa ehdottaa, että jäsenvaltiot voisivat lisätä vuosittain enintään 3 % suorien tukien kansallista enimmäismääräänsä ja käyttää tämän lisäyksen tukioikeuksien arvon korottamiseen. Tällä menettelyllä pyrittäisiin varmistamaan se, että suorien tukien eri tukijärjestelmistä käyttämättä mahdollisesti jäävät varat saataisiin paremmin hyödynnettyä jäsenvaltioissa. Siirtyminen yhteen tukialueeseen (20(4a) artikla) Jäsenvaltio, joka on alueellistanut perustukijärjestelmän, voisi päättää päivämäärän, jolloin se lopettaa alueellisen soveltamisen ja siirtyy yhteen tukialueeseen. Päätös olisi tehtävä mennessä. Uusien tukioikeuksien muodostaminen (21 artikla) Puheenjohtajamaa ehdottaa, että edellytys vähintään yhden tukioikeuden aktivoinnista vuonna 2011 uusien tukioikeuksien myöntämisen ehtona poistettaisiin. Jäsenvaltio voisi päättää, että tukioikeuksia hakevan aktiiviviljelijän on tullut saada suoraa tukea tai uusissa jäsenmaissa täydentäviä kansallisia suoria tukia. Jäsenvaltio voisi myös päättää, että tukioikeuksia hakevan aktiiviviljelijän on tullut saada tukioikeuksia kansallisesta varannosta asetuksen (EY) N:o 73/ artiklan perusteella, jotta hän voisi saada uudet tukioikeudet. Lisäksi puheenjohtajamaa ehdottaa, että jos viljelijä ei saanut vuonna 2010 tai 2011 suoraa tukea, hän saisi tukioikeudet, jos hän on tuottanut tilatukijärjestelmässä hedelmiä, vihanneksia, varastoperunoita ja/tai viljellyt viiniviljelmää tai SAPS-järjestelmässä hänellä oli maatalousmaata, joka ei ollut hyvässä maatalouskunnossa Edellä mainitut historiallisia vuosia koskevat ehdot olisivat jäsenmaalle vapaaehtoisesti käyttöön otettavia. Päätös ehtojen käyttöönottamisesta olisi tehtävä mennessä. Viljelijälle myönnettävien tukioikeuksien lukumäärä olisi ylivoimaisia esteitä ja poikkeuksellisia olosuhteita lukuun ottamatta sama kuin viljelijän ilmoittamien tukikelpoisten hehtaarien määrä vuonna Jäsenmaa voisi kuitenkin päättää rajoittaa vuonna 2014 myönnettävien uusien tukioikeuksien lukumäärää, jos tukikelpoinen pinta-ala on lisääntynyt yli 45 % koko maan tasolla vuodesta 2009 vuoteen Tällöin tukioikeuksien lukumäärä voitaisiin rajoittaa 145 %:iin vuonna 2014 vuoteen 2019 verrattuna. Tämän jälkeen viljelijälle laskettaisiin suhteellisesti alennettu lukumäärä tukioikeuksia, jos hän on ilmoittanut enemmän pinta-alaa vuonna 2014 kuin vuonna Jäsenvaltio voisi päättää käyttää viljelijän tukioikeuksien lukumäärää laskiessaan vähennyskerrointa, jos tukikelpoiset hehtaarit sisältävät pysyvää laidunta, joka sijaitsee alueilla, joilla on vaikeita ilmasto-olosuhteita, erityisesti johtuen maan pinnan korkeudesta ja/tai muista luonnonolosuhdehaitoista, kuten huonosta maan laadusta, maanpinnan jyrkkyydestä tai veden saatavuudesta. Lisäksi jäsenmaa voisi päättää, että se ei ota huomioon niitä viljelijän vuonna 2014 ilmoittamia hehtaareita, jotka olivat kalenterivuosina 2011 tai 2012 viiniviljelminä. Jos tila myydään tai vuokrataan kokonaan tai osittain, uusiin tukioikeuksiin oikeutetut luonnolliset tai oikeushenkilöt voisivat siirtää oikeuden saada tukioikeuksia yhdelle tai useammalle aktiiviviljelijän määritelmän täyttävälle viljelijälle ennen allekirjoitetulla sopimuksella. Komission ehdotuksen mukaan oikeus olisi voitu siirtää vain yhdelle vastaanottajalle. Jäsenvaltio voisi päättää säätää tilan vähimmäiskoon maatalousmaan pinta-alana, jolle uusien tukioikeuksien muodostamista voidaan hakea. Vähimmäiskoko ei saa olla suurempi kuin 10(1)

7 6 artiklan mukaisesti määritetty suorien tukien vähimmäisedellytys (1 hehtaarin vähimmäisala tai jäsenmaakohtaisesti muutettu vähimmäisala). Uusien tukioikeuksien arvo ja maan sisäinen tukien tasaaminen (22 artikla) Tukioikeuksien yksikköarvoa laskettaessa, kansallinen tai alueellinen enimmäismäärä jaettaisiin puheenjohtajavaltion ehdotuksen mukaan joko myönnettyjen (allocated) tai olemassa olevien tukioikeuksien lukumäärällä komission ehdottaman myönnettyjen (allocated) tukioikeuksien lukumäärän sijasta. Molemmissa tapauksissa jakajana olisi käytettävä joka vuosi vuoden 2014 tukioikeuksien lukumäärää lisättynä varannosta myönnettyjen tukioikeuksien lukumäärällä. Puheenjohtajamaan ehdotuksen mukaan tilatukea soveltavissa maissa tasatukeen tulee käyttää vähintään 10 % tukioikeuksiin käytettävästä tukimäärästä. Puheenjohtajamaan ehdotuksen mukaan yhdistelmämallia sovellettaessa tilakohtaisia lisäosia muodostettaisiin niissä tapauksissa, joissa viljelijän tukioikeuksien kokonaisarvo tasatuen muodostamisen jälkeen on perustukijärjestelmässä alempi kuin mitä oli viljelijän vuonna 2013 tukihakemuksen jättöpäivänä hallinnassa olevien tukioikeuksien (ml. erityistukioikeuksien) arvo. Tilakohtaista lisäosaa laskettaessa kyseisen viljelijän jokaisen tukioikeuden kansallista tai alueellista yksikköarvoa korotettaisiin tukioikeutta kohti syntyvän erotuksen osuuden verran. Puheenjohtajamaa ehdottaa SAPS-maille mahdollisuutta korottaa tukioikeuksien arvoa viljelijän historiaan perustuvien tietojen perusteella vastaavasti kuin komission ehdotuksessa on mahdollisuus korottaa tukioikeuksien arvoa SPS-maissa perustukijärjestelmään siirryttäessä. Ehdotuksen mukaan SAPS-maissa tasatukeen tulee käyttää vähintään 10 % tukioikeuksiin käytettävästä tukimäärästä. Tukioikeuden korotuksia eli lisäosia voitaisiin muodostaa asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisesti maksetuista lampaanlihan, vuohenlihan, nauta- ja vasikkasektorin tuista sekä 68 artiklan 1 kohdan b-alakohdan mukaisen erityistuen perusteen mukaisesti maksetun maidon ja riisin tuista. Asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisesti maksetusta SAPS-tuesta ei voitaisi muodostaa lisäosia. Lisäosia laskettaessa verrattaisiin viljelijän perustukijärjestelmässä saamaa tuen kokonaismäärää vuoden 2013 SAPS-järjestelmässä saamaan tuen kokonaismäärään. Viljelijä olisi oikeutettu lisäosaan, jos vuoden 2014 tukimäärä olisi alempi kuin tukimäärä, jonka viljelijä on saanut jonakin kalenterivuonna vuosien aikana. Jäsenvaltio valitsisi viitevuoden. Puheenjohtajamaa ehdottaa jäsenmaalle vapaaehtoista komission ehdotukselle vaihtoehtoista mahdollisuutta tukien tasaamiseen maan sisällä. Tukien sisäiseen tasaamiseen olisi käytettävä ulkoisen konvergenssin kaavasta 90 %:n ja 1/3 kompensaation sääntöjä ja tukien tasaamisjakson olisi päätyttävä vuoteen Puheenjohtajamaan ehdotus sisältää laskentakaavat siitä, miten tasaaminen tulee tehdä. Kansallinen varanto (23 artikla) Puheenjohtajamaan ehdottamat muutokset koskien kansallisen varannon perustamista ja käyttöä ovat pitkälti sääntöjä, jotka ovat olleet aiemmin käytössä tai ovat tällä hetkellä voimassa. Puheenjohtajamaan ehdotus sisältää myös joitakin uusia ehdotuksia. Komission ehdottama pakollinen ensisijainen varantoperuste myöntää tukioikeuksia uusille nuorille viljelijöille on poistettu. Tukioikeuksia voitaisiin jäsenvaltion päätöksellä sen sijaan myöntää nuorille ja/tai uusille viljelijöille. Komission ehdotuksen mukaan tukioikeuksia voitaisiin myöntää jäsenvaltion päätöksellä rakenneuudistus- ja/tai kehitysohjelmien perusteella. Puheenjohtajamaan ehdotuksessa tukioikeuksia voitaisiin myöntää, kun tarkoituksena on varmistaa, että maata ei jätetä viljelemättä, mukaan lukien julkisen interventioon liittyvien rakenneuudistus- ja/tai kehitysohjelmien alaisena

8 7 olevat alat ja/tai korvattaessa viljelijöille aiheutuvia erityisiä haittoja ja/tai kun kyseessä on ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde. Varantoperuste vaikuttaa aiempaa laajemmalta. Puheenjohtajamaa ehdottaa, että varannosta voitaisiin kattaa nuorten viljelijöiden tuen ja pienten tilojen tuen vuosittaiset tarpeet. Kaikkien tukioikeuksien pysyvän korottamisen edellytyksenä oleva 3 % on poistettu. Jäsenvaltio päättäisi varantoperusteiden etusijajärjestyksestä. Tukioikeuksia voitaisiin leikata lineaarisesti, jos varannossa ei ole riittävästi varoja tukioikeuksien myöntämiseen silloin, kun on kyse varantoperusteesta, joka koskee tuomioistuimen lopullista päätöstä tai jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen lopullista hallinnollista määräystä. Tukioikeuksien aktivointi (25 artikla) Jäsenmaa voisi päättää käyttää tukikelpoisen hehtaarin määrittelemiseen vähennyskerrointa sellaisten pysyvien nurmien osalta, joissa ruoho ja muut ruohomaiset kasvit eivät ole perinteisesti vallitsevia laidunalueilla. Ensimmäisistä hehtaareista maksettava lisätuki (28a ja 28b artiklat) Jäsenmaa voisi päättää myöntää lisätukea perustukea saavien viljelijöiden ensimmäisille hehtaareille enintään liitteessä VI määriteltyyn jäsenmaan keskimääräiseen tilakokoon asti. Suomessa keskimääräinen keskikoko on liitteen mukaan 34 hehtaaria. Jäsenmaa päättäisi hehtaareiden enimmäismäärän tämän rajan sisällä ja se voisi myös päättää hehtaareiden porrastamisesta koko maan tasolla. Jäsenmaa voisi käyttää tukeen enintään 30 % liitteen II kansallisesta enimmäismäärästä. Tuki viljelijöille, jotka noudattavat ympäristölle ja ilmastolle suotuisia maatalouden muotoja (ns. viherryttäminen) (artiklat 29-33) Perustukeen oikeutettujen viljelijöiden olisi joko noudatettava tukikelpoisilla hehtaareillaan komission ehdottamaa kolmea viherryttämistoimea tai vastaavia toimia tai näiden yhdistelmää. Vastaavia toimia olisivat a) maaseudun kehittämisasetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaiset ympäristötukisitoumukset tai tulevan maaseudun kehittämisasetuksen mukaiset ympäristökorvaussitoumukset tai vesipuitedirektiiviin liittyvän tuen sitoumukset tai sitoumukset, jotka täyttävät näiden vaatimukset b) kansalliset tai alueelliset ympäristösertifiointiohjelmat, sisältäen täydentävien ehtojen pakolliset normit ylittävän kansallisen ympäristölainsäädännön noudattamisen sertifioinnin, jotka täyttävät maaperän ja veden laatua, luonnon monimuotoisuutta, maiseman säilyttämistä ja ilmaston muutoksen lieventämistä ja sopeuttamista koskevat tavoitteet. Näiden ohjelmien on oltava tehokkaita, tasapuolisia ja läpinäkyviä. Jäsenmaat voisivat päättää, että ne eivät käytä tai käyttävät vain yhtä tai molempia yllä mainituista vaihtoehdoista a) ja b). Jäsenmaiden olisi ilmoitettava komissiolle ne sitoumukset ja ohjelmat, joita ne aikovat käyttää viherryttämistoimia vastaavina toimina. Komissio hyväksyisi nämä vastaavat toimet. Vaihtoehtoisesti joku sitoumuksista tai kaikki sitoumukset voitaisiin tunnistaa komission hyväksymässä kansallisessa tai alueellisessa maaseudun kehittämisohjelmassa. Komissio voisi täytäntöönpanosäädöksillä määrittää tarkemmin edellä mainittujen sitoumusten ja sertifiointiohjelmien vastaavuudesta.

9 8 Viherryttämistuki olisi vuotuista tukea tukihakemuksessa ilmoitettua tukikelpoista hehtaaria kohden. Sen määrä laskettaisiin jakamalla vuosittain viherryttämistukeen varattava kokonaismäärä ilmoitettujen tukikelpoisten hehtaareiden kokonaismäärällä. Jäsenmaa voisi päättää vaihtoehtoisesti myöntää viherryttämistuen viljelijäkohtaisesti prosenttiosuutena hänen aktivoimiensa tukioikeuksien kokonaisarvoa kohti, jos jäsenmaa päättää soveltaa yhdistelmämallia 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai se päättää soveltaa sisäiseen tukien tasaamiseen 22 artiklan 5a kohtaa (ulkoisen konvergenssin kaavan soveltaminen). Viljelyn monipuolistamisvaatimusta puheenjohtajamaa ehdottaa muutettavaksi siten, että alaraja toimen toteuttamiselle olisi komission ehdottaman 3 ha:n sijaan 15 ha. Pääkasvia ei saisi olla enempää kuin 70 % peltoalasta ja kaksi pääkasvia yhdessä ei saisi kattaa enempää kuin 95 % peltoalasta. Viljelyn monipuolistamisvaatimus ei koskisi tiloja: a) joilla tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 % on pysyvällä nurmella tai vedenalaisviljelyssä (=riisi); b) joilla peltoala on kokonaan nurmen tai muun ruohomaisen rehun tuotannossa, kokonaan kesannolla tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä; vaihtoehtoisesti jos tällaisessa viljelyssä on yli 70 % tilan peltoalasta, tämä ala voitaisiin jättää viljelyn monipuolistamisvaatimuksen ulkopuolelle. c) joilla viljelijä vaihtaa yli 50 % maatalousmaastaan toisten viljelijöiden kanssa vuosittain edellyttäen, että viljelijä todistaa kunkin maatalousmaan lohkon olleen eri kasvien viljelyssä edeltävänä kalenterivuonna. Viljelyn monipuolistamisvaatimusta ei myöskään sovelleta hernekasvien viljelyssä olevaan peltoalaan. Jäsenvaltiot voisivat päättää olla soveltamatta viljelyn monipuolistamisvaatimusta pinta-alaltaan alle 10 hehtaarin maatalousmaihin, jotka rajoittuvat ympäröivään metsään siten, että metsään rajoittuvan ympärysviivan osuus on vähintään 75 % tämän maatalousmaan ympärysviivasta ja suora linja osoittaa ympärysviivan loppuosan. Kasvilla tarkoitettaisiin kasvitieteellisen luokittelun mukaisesti eri sukuun kuuluvia kasveja. Kuitenkin syys- ja kevätmuotoiset kasvit katsottaisiin eri kasviksi, samoin kesanto. Puheenjohtajamaa ehdottaa kasvin määritelmään lisättäväksi, että mitkä tahansa sukuihin Brassicacae (kaalikasvit), Solanaceae (koisokasvit) ja Cucurbitaceae (kurkkukasvit) kuuluvien lajien viljelmät katsottaisiin eri kasveiksi. Komissio voisi delegoiduilla säännöksillä lisätä kasvityyppejä kasvin määritelmään sekä antaa säännöt eri kasvien osuuden tarkasta laskennasta. Pysyvän nurmen osalta puheenjohtajamaa ehdottaa, että viljelijöiden olisi ylläpidettävä pysyvän nurmen aloina ne alat, jotka he ilmoittavat pysyvinä nurmina vuoden 2014 tukihakemuksessaan. Nämä alat muodostaisivat pysyvien nurmien viitealat. Pysyvien nurmien viitealoja tulisi lisätä niissä tapauksissa, joissa viljelijällä on velvollisuus palauttaa alat pysyviksi nurmiksi vuonna 2014 ja/tai 2015 horisontaaliasetuksen artiklan 93 mukaisesti. Komission ehdotuksessa mainittu mahdollisuus sallia viljelijöiden muuttaa muuhun käyttöön enintään 5 % heidän pysyvien nurmien viitealastaan on säilytetty puheenjohtajamaan ehdotuksessa. Poiketen edellä mainitusta ne jäsenvaltiot, joissa vuonna 2012 pysyvän laitumen suhde maatalousmaan kokonaisalaan ei vähene tai on vähentynyt vähemmän kuin 5 % pysyvänä laitumena olevan maa-alan tappioksi komission asetuksen (EU) N:o 1122/2009 artiklassa 3(2) tarkoitetusta

10 9 viiteosuudesta, voisivat päättää ennen , että niissä ei sovelleta edellisessä kappaleessa mainittuja pysyvän nurmen ehtoja. Jos jäsenvaltiossa on noudatettu alueellista tilatuen mallia, tätä poikkeusta voitaisiin päättää soveltaa ainoastaan niihin alueisiin, joissa tämä ehto täyttyy. Jos jäsenvaltio päättää käyttää edellä mainittua poikkeusmahdollisuutta, sen olisi varmistettava, että pysyvän nurmen suhde maatalousmaan kokonaisalaan ylläpidetään joko kansallisella tai alueellisella tasolla tai tarkoituksenmukaisella osa-aluetasolla. Lisäksi puheenjohtajamaa ehdottaa toista poikkeusmahdollisuutta pysyvän nurmen säilyttämisvaatimukseen. Jäsenvaltiot, joissa on vahvistettu pysyvän nurmen arviointijärjestelmä kansallisella tai alueellisella tasolla tai tarkoituksenmukaisella osa-aluetasolla, voisivat päättää viimeistään soveltaa vaihtoehtoista järjestelmää seuraavasti: i) Jos tiettynä vuonna pysyvän nurmen suhde maatalousmaan kokonaisalaan kansallisella tai alueellisella tasolla tai tarkoituksenmukaisella osa-aluetasolla, ei ole vähentynyt enempää kuin 3 % verrattuna vuoteen 2011, 2012, kaikkien tämän alueen viljelijöiden katsottaisiin täyttävän pysyvän nurmen säilyttämisvaatimukset. ii) Jos tiettynä vuonna pysyvän nurmen suhde maatalousmaan kokonaisalaan kansallisella tai alueellisella tasolla tai tarkoituksenmukaisella osa-aluetasolla, on vähentynyt enemmän kuin 3 % mutta vähemmän kuin 5 % verrattuna vuoteen [2011, 2012] kaikkien tämän alueen viljelijöiden katsottaisiin täyttävän pysyvän nurmen säilyttämisvaatimukset edellyttäen, että he ovat hakeneet ja saaneet virallisen luvan tilansa jokaiselle pysyvän nurmen kynnölle. iii) Jos tiettynä vuonna pysyvän nurmen suhde maatalousmaan kokonaisalaan kansallisella tai alueellisella tasolla tai tarkoituksenmukaisella osa-aluetasolla, on vähentynyt enemmän kuin 5 % verrattuna vuoteen [2011, 2012], jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimet, joissa vaaditaan, että kaikkien niiden viljelijöiden, jotka ovat kyntäneet nurmen ilmaa lupaa, on palautettava kyntämänsä ala nurmelle niin, että vähennys jää alle 5 %. Tällöin kaikkien alueen viljelijöiden katsotaan noudattaneen pysyvän nurmen säilyttämisvaatimusta. Tätä vaatimusta ei sovelleta, jos 5 %:n rajan ylitys johtuu ympäristölle suotuisasta muiden kuin joulukuusien tai nopeasti kasvavien ja lyhyen aikaa kasvatettavien lajien metsityksestä. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa tekemänsä pysyvien nurmien päätökset komissiolle. Jos tilan tukikelpoisen maatalousmaan ala on yli 15 hehtaaria, viljelijöiden tulisi varmistaa, että vähintään 7 % heidän tukikelpoisista hehtaareistaan, pois lukien pysyvän nurmen ala, on ekologista alaa. Ekologiseksi alaksi voitaisiin lukea a) kesanto; b) terassit; c) maisemapiirteet; d) suojakaistat, joilla ei käytetä lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita; e) maatalous-metsä -käytössä (agro-forestry) olevat tukikelpoiset hehtaarit; f) pysyvien kasvien alat, joilla on enemmän kuin 20 ja vähemmän kuin 70 puuta hehtaarilla; g) tukikelpoisten hehtaareiden kaistat metsänreunoilla h) alat, jotka kuuluvat maaseudun kehittämisasetuksen (EY) N:o 1698/2005 mukaisiin ympäristötukisitoumuksiin tai tulevan maaseudun kehittämisasetuksen mukaisiin ympäristökorvaussitoumuksiin tai vesipuitedirektiiviin liittyvän tuen sitoumuksiin, jotka on todennettu viherryttämistoimia vastaaviksi toimiksi yhden tai useamman kohdissa a)-f) mainitun ekologisen alan suhteen; i) tietyt metsitetyt alat.

11 10 Jäsenvaltiot voisivat päättää, mitkä edellä mainituista aloista katsottaisiin heidän maassaan ekologisiksi aloiksi. Voidakseen ottaa huomioon ekologisten alojen tyyppien spesifisyyden, jäsenvaltiot voisivat käyttää pinta-alaan liittyviä painokertoimia laskiessaan tilan ekologisten alojen kokonaishehtaarimäärää. Painokertoimet säädettäisiin perusasetuksen liitteessä. Ekologisen alan vaatimusta ei sovellettaisi a) tiloihin, joilla tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 % on pysyvällä nurmella tai vedenalaisviljelyssä (=riisi); b) tilan peltoalaan, joka on kokonaan nurmen tai muun ruohomaisen rehun tuotannossa, kokonaan kesannolla, tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä; vaihtoehtoisesti jos tällaisessa viljelyssä on yli 70 % tilan peltoalasta, tämä ala voitaisiin jättää viljelyn monipuolistamisvaatimuksen ulkopuolelle; c) hernekasvien viljelyssä olevaan tilan peltoalaan; d) tilan laajaperäisesti viljeltyihin pysyviin kasveihin. Jäsenvaltiot voisivat päättää, että ekologisen alan vaatimusta ei sovelleta pinta-alaltaan alle 10 hehtaarin maatalousmaihin, jotka rajoittuvat ympäröivään metsään siten, että metsään rajoittuvan ympärysviivan osuus on vähintään 75 % tämän maatalousmaan ympärysviivasta ja suora linja osoittaa ympärysviivan loppuosan. Edellä mainitusta poiketen jäsenvaltiot voisivat päättää, että 3,5 prosenttiyksikköä ekologisen alan velvoitteesta voidaan toteuttaa viljelijöiden kollektiivisten toimien kautta asianmukaisella maantieteellisellä tasolla. Jäsenvaltiot voisivat unionin ympäristö-, ilmasto- ja biodiversiteettipolitiikkojen toimeenpanon tukemiseksi määrittää asianmukaisen maantieteellisen tason ja viljelijöiden velvoitteet osallistua kollektiivisiin toimiin. Komissio voisi delegoiduilla säädöksillä antaa ekologisen alan tyyppien lisäkriteereitä, laajaperäisesti viljeltyjen pysyvien kasvien kriteereitä ja ekologisen alan erilaisten tyyppien painokertoimet, lisätä ekologiseen alaan hyväksyttäviä aloja sekä antaa säädökset pysyvien nurmien ylläpidosta. Nuorten viljelijöiden tuki (artiklat 36-37) Puheenjohtajamaa ehdottaa kompromissiehdotuksessaan, että nuoren viljelijän tuki olisi jäsenmaille vapaaehtoinen. Nuoren viljelijän tulisi olla alle 40-vuotias perustukihakemuksen jättövuonna. Komission ehdotuksen mukaan viljelijän tulisi olla alle 40-vuotias sinä päivänä, jolloin hän jättää perustukihakemuksen. Jäsenvaltiot voisivat asettaa lisäkriteereitä nuorelle viljelijälle tulevan maaseudun kehittämisasetuksen artiklojen 2(1)(u) ja/tai 20(4) mukaisesti. Tuen määrä laskettaisiin kertomalla nuoren viljelijän aktivoimien tukioikeuksien lukumäärä tasaosuudella, joka saataisiin joko komission ehdottamalla tavalla (25 % x nuoren viljelijän tukioikeuksien keskimääräinen arvo) tai seuraavasti: 25 % x (perustukeen vuonna 2019 käytettävä osuus kansallisesta enimmäismäärästä/vuoden 2014 tukikelpoiset hehtaarit). Huomioon otettava tukioikeuksien määrä on komission ehdotuksessa rajattu tiettyyn enimmäisrajaan (25 hehtaaria tai niissä maissa, joissa jäsenmaan keskimääräinen tilakoko on yli 25 hehtaaria, jäsenmaan keskimääräiseen tilakokoon asti). Puheenjohtajamaa ehdottaa, että

12 11 enimmäismäärän asettaminen olisi jäsenmaille vapaaehtoista. Jäsenmaa voisi asettaa rajan niin, että se ei saa olla alle 25 hehtaaria eikä alle jäsenmaan keskimääräisen tilakoon. Jäsenvaltio voisi arvioida uudelleen nuorten viljelijöiden tuen enimmäisprosenttia (enintään 2 %) komission ehdottaman yhden tarkasteluvuoden sijaan vuosittain mennessä. Puheenjohtajamaa ehdottaa, että jos jäsenvaltio asettaa enimmäisprosentin alemmaksi kuin 2 %, mutta tukea haetaan kuitenkin enimmäisprosenttia enemmän, erotus voidaan 2 %:iin asti ottaa perustuen kansallisesta varannosta tai kuten komissio ehdottaa leikata kaikkien viljelijöiden perustuesta. Vapaaehtoinen tuotantoon sidottu tuki (artiklat 38-41) Puheenjohtajamaan ehdotuksessa on tarkennettu delegoitujen säädösten antamista. Pienten tilojen tukijärjestelmä (artiklat 47-51) Puheenjohtajamaan kompromissiehdotuksessa ehdotetaan, että pienten tilojen tukijärjestelmä olisi jäsenvaltiolle vapaaehtoinen. Jäsenvaltio voisi päättää asettaa pienten tilojen tuen viimeisen hakupäivämäärän viimeisen perustuen hakupäivämäärän ja komission ehdottaman päivämäärän välille. Jäsenvaltiot voisivat päättää, että viljelijät, joiden suorien tukien yhteismäärä jäisi jäsenvaltion päättämän pienten tilojen enimmäistukimäärän alle, sisällytettäisiin pienten tilojen tukijärjestelmään, elleivät he ilmoita halustaan jäädä tämän tukijärjestelmän ulkopuolelle viimeistään jäsenvaltion vahvistamaan päivämäärään mennessä tai minään myöhempänä vuonna. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että arvio pienten tilojen tukisummasta olisi viljelijöiden tiedossa ennen viimeistä pienten tilojen tuen hakupäivämäärää tai jäsenvaltion vahvistamaa järjestelmästä poisjättäytymisen päivämäärää. Puheenjohtajamaa ehdottaa, että pienten tilojen tuki laskettaisiin komission ehdotuksessa mainittujen laskentavaihtoehtojen sijaan niin, että viljelijäkohtainen tukisumma muodostuisi niiden tiettyjen suorien tukien perusteella, joihin viljelijällä olisi oikeus. Tässä otettaisiin huomioon perustuki ja viherryttämistuki sekä mahdollinen tuki viljelijöille, joita koskee luonnonolosuhdehaitta, nuorten viljelijöiden tuki ja tuotantoon sidottu tuki. Enimmäismäärä olisi komission ehdotuksen mukaisesti euroa. Pienten tilojen tukijärjestelmään kuuluvat viljelijät olisivat lisäksi oikeutettuja artiklan 28a mukaiseen ensimmäisistä hehtaareista maksettavaan lisätukeen. Puheenjohtajamaan ehdotuksessa poistettaisiin komission ehdotukset siitä, että jäsenvaltion olisi käytettävä pienten tilojen tukeen enintään 10 % suorien tukien enimmäismäärästä. Viljelijän olisi pidettävä hallinnassaan tukioikeuksia. Komission ehdottama vaatimus siitä, että pienten tilojen tukeen kuulumisen aikana viljelijän olisi pidettävä hallinnassaan tukioikeuksia vähintään vastaava määrä kuin hänellä on peltoa, poistettaisiin. Lisäksi poistettaisiin komission ehdottamat valtuudet säätää delegoiduilla säädöksillä tukijärjestelmään osallistumisen ehdoista tilan viljelijän vaihtuessa. Ilmoitukset ja kiireelliset tapaukset (artiklat 53-54) Puheenjohtajamaa ehdottaa lisättäväksi uuden artiklan 53a. Artikla koskisi henkilötietojen käsittelyä ja suojelua. Ehdotuksen mukaan jäsenvaltiot ja komissio keräisivät henkilötietoja yksinomaan artiklan 53(1) mukaisissa tarkoituksissa. Näitä olisivat suorien tukien tarkastus-, valvonta- ja arviointitarkoitukset sekä kansainvälisten sitoumusten vaatimusten noudattaminen. Ne eivät voisi

13 12 käsitellä tietoja tavalla, joka ei ole näiden tarkoitusten mukainen. Kun henkilötietoja käsiteltäisiin arviointitarkoituksiin, ne tulisi tehdä anonyymeiksi ja niitä käsiteltäisiin kootussa muodossa. Henkilötietoja tulisi käsitellä direktiivin 95/45/EY ja asetuksen (EY) N:o 45/2001 mukaisesti. Tietoja ei saisi säilyttää muodossa, joka sallii tietojen yksilöinnin pidempään kuin on tarpeen niihin tarkoituksiin, joita varten ne on koottu tai joita varten niitä on käsitelty. Asiassa tulisi ottaa huomioon kansallisesti tai EU-lainsäädännössä säädetyt vähimmäissäilytysajat. Jäsenvaltioiden tulisi tiedottaa tietojen kohteille sekä siitä, että tietoja voidaan käsitellä kansallisten tai EUviranomaisten toimesta, että rekisteröidyn oikeuksista, joista on säädetty tietojen käsittelyyn liittyen direktiivissä 95/45/EY ja asetuksessa (EY) N:o 45/2001. Toimivallan siirto ja täytäntöönpanosäännökset (artiklat 55-56) Puheenjohtajamaa ehdottaa, että komissiolle annettaisiin valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömän ajan sijaan seitsemäksi vuodeksi. Lisäksi niissä tapauksissa, joissa komitea ei ole antanut mielipidettä täytäntöönpanosäädöksestä, säädettäisiin sellaiset suorien tukien artiklat, joiden osalta puheenjohtajan pitäisi toimittaa muutettu ehdotus mainitusta säädöksestä samalle komitealle tai toimittaa ehdotus täytäntöönpanosäädökseksi muutoksenhakukomitean käsiteltäväksi. Näitä artikloja olisivat seuraavat: tukioikeuksien jakamiseen liittyvä artikla 21(4), tukioikeuksien varantoon vetoon liittyvä artikla 24(2) ja ilmoituksiin liittyvä artikla 53(3). Kaikkiin asetuksen niihin artikloihin, joissa annetaan komissiolle valtuutta antaa delegoituja säädöksiä, puheenjohtajamaa ehdottaa säädösvallan siirron perusteiden tarkempaa kirjaamista. Euroopan parlamentin maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan kompromissiehdotusten keskeinen sisältö Asetuksen soveltamisala (artikla 1) Valiokunnan kannan mukaan suorien tukien asetuksen soveltamisalan tulisi käsittää mehiläisyhdyskuntia koskeva uusi EU:n rahoittama tukijärjestelmä mehiläishoitoalalle. Aktiiviviljelijän määritelmä (artikla 9) Valiokunta poistaisi komission ehdottamasta aktiiviviljelijän määritelmästä sen, että suoria tukia ei myönnetä henkilöille, joiden suorien tukien vuotuinen määrä on alle 5 % muusta kuin maataloustoiminnasta peräisin olevista kokonaistuloista. Suoria tukia myönnettäisiin vain viljelijöille, joiden maatalousmaa koostuu vähintään pääosin aloista, jotka pidetään laitumeksi tai viljelyyn soveltuvassa kunnossa luontaisella tavalla edellyttäen, että viljelijät toteuttavat kyseisillä aloilla jäsenvaltion vahvistamia vähimmäistoimia. Valiokunta lisäisi aktiiviviljelijän määritelmään listan toimijoista, jotka eivät voisi saada suoria tukia, elleivät jäsenmaan niin päättäessä osoita, että maataloustoiminta muodostaa merkittävän osan koko niiden taloudellisesta toiminnasta tai että niiden pääliiketoimintaan tai toimialaan kuuluu maataloustoiminnan harjoittaminen. Tällaisia toimijoita olisivat kuljetusyritysten, lentoasemien, rakennusalan yritysten, urheilupaikkoja hallinnoivien yritysten, leirintäalueiden pitäjien ja kaivosyhtiöiden kaltaiset toimijat. Jäsenmaat voisivat lisätä tai poistaa listalta tahoja objektiivisten ja syrjimättömien perusteiden mukaisesti.

14 13 Jäsenvaltiot voisivat päättää, että tätä artiklaa ei sovelleta viljelijöihin, jotka saivat edellisvuonna suoria tukia alle euroa. Suorien tukien asteittainen alentaminen (artikla 11) Valiokunta hyväksyisi tukikatot komission ehdotuksen mukaisesti, jolloin tukikatto asetettaisiin euroon ja viljelijän saamia suoria tukia leikattaisiin asteittain, jos tuen määrää ylittää euroa. Tuista voitaisiin vähentää palkkakuluja komission ehdottamalla tavalla. Valiokunnan kannan mukaan tuista voitaisiin vähentää myös alihankkijoiden käytöstä aiheutuneet kulut. Tukikattoa ei valiokunnan mielestä tulisi soveltaa osuuskuntiin tai muihin oikeushenkilöihin, joiksi joukko suorien tukien edunsaajia on ryhmittynyt ja jotka vastaanottavat tuet ja jakavat ne edelleen täysimääräisesti jäsenilleen, joihin sovelletaan tukikattoja. Tukikaton soveltamisesta saatavat varat jäisivät sille alueelle tai siihen jäsenvaltioon, josta ne saadaan. Nämä varat käytettäisiin siellä toiseen pilariin sisältyviin toimiin. Joustavuus pilareiden välillä (artikla 14) Valiokunnan mukaan jäsenvaltiot voisivat päättää käyttää enintään 15 % vuosien suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästään (I pilarista) lisätukena maaseuturahastosta rahoitettavien maaseudun kehittämistoimenpiteiden maksamiseen (II pilariin). Komission ehdotus oli 10 %. Jäsenvaltiot voisivat lisätä viherryttämistuesta käyttämättä jäävät varat maaseudun kehittämistoimenpiteiden hyväksi tehtäviin siirtoihin maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimien tukemiseksi. Varoja maaseudun kehittämisestä (II pilarista) suoriin tukiin (I pilariin) voisivat siirtää enintään 10 % Bulgaria, Espanja, Latvia, Liettua, Portugali, Puola, Romania, Ruotsi, Slovakia, Suomi, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta. Komission ehdotus oli 5 %. Uudelleen tarkastelu (artikla 15) Valiokunnan kannan mukaan komission olisi uuden YMP:n arvioimiseksi toteutettava uudistusten täytäntöönpanon sekä niiden ympäristövaikutusten ja maataloustuotantoon kohdistuvien vaikutusten tarkistus vuoden 2017 loppuun mennessä. Tukioikeuksien säilyttäminen (artikla 18) Valiokunta haluaa antaa tilatukijärjestelmää soveltaville jäsenmaille mahdollisuuden säilyttää olemassa olevat tukioikeudet (komission ehdotuksen mukaan kaikkien jäsenmaiden olisi lakkautettava nykyiset tukioikeudet ja muodostettava uudet). SAPS-tukijärjestelmän jatkaminen (artikla 18) Valiokunta haluaa pitää voimassa ns. uusien jäsenmaiden nykyisen yksinkertaistetun tukijärjestelmän vuoden 2020 loppuun asti. Komission ehdotuksen mukaan järjestelmä lakkaisi vuoden 2013 lopussa. Uusien tukioikeuksien muodostaminen (artikla 21)

15 14 Viitevuosia tukioikeuksien muodostamisessa olisivat vuodet 2009, 2010 ja 2011 komission ehdottaman 2011 sijaan. Viljelijä, joka on viitevuonna aktivoinut vähintään yhden tukioikeuden ja on järjestelmän ensimmäisenä toimeenpanovuonna aktiiviviljelijä, olisi oikeutettu uusiin tukioikeuksiin. Lisäksi valiokunta haluaa, että oikeus tukioikeuksiin on myös niillä viljelijöillä, jotka ovat saaneet tukioikeuksia kansallisesta varannosta vuonna 2012, irrotettaessa tuotantosidonnainen tuki tuotannosta asetuksen (EY) N:o 73/ artiklan mukaisesti vuonna 2012 tai jos viljelijä on toimittanut näyttöä aktiivisesta maataloustoiminnasta vuoden 2011 osalta. Valiokunta on laajentanut niiden viljelijöiden määritelmää, joilla tulisi olla oikeus tukioikeuksiin, vaikka he eivät aktivoineet yhtään tukioikeutta tilatukijärjestelmässä. Viljelijät, jotka tuottivat yksinomaan siemen- ja ruokaperunoita tai koristekasveja olisivat komission ehdotuksen lisäksi oikeutettuja tukioikeuksiin (komission ehdotuksen mukaan yksinomaan hedelmiä ja vihanneksia ja/tai yksinomaan viiniköynnöksiä kasvattaneet viljelijät olisivat oikeutettuja tukioikeuksiin). Myynti- ja vuokrasopimuslauseke (artikla 21) Jos tila myydään, sulautetaan, jaetaan tai vuokrataan kokonaan tai osittain, uusiin tukioikeuksiin oikeutetut viljelijät voisivat siirtää oikeuden saada tukioikeuksia yhdelle tai useammalle aktiiviviljelijän määritelmän täyttävälle viljelijälle ennen allekirjoitetulla sopimuksella. (Komission ehdotuksen mukaan oikeus olisi voitu siirtää vain yhdelle vastaanottajalle eikä tilojen sulautumisia tai jakautumisia olisi otettu huomioon). Suorien tukien jakaminen jäsenmaiden välillä (liite II) Valiokunta sopi komission ehdotusta suuremmasta tukien tasoittamisesta jäsenmaiden välillä. Mikään jäsenmaa ei saisi 65 %:a vähempää EU-tukien keskiarvosta. Valiokunta hyväksyi liitteen II kansalliset enimmäismäärät, jotka muodostuvat kaikkien tukioikeuksien yhteisarvosta, kansallisesta varannosta sekä viherryttämistuen, luonnonolosuhdehaittatuen, nuorten viljelijöiden tuen ja tuotantosidonnaisten tukien yhteenlasketusta määrästä. Suomen kansallisen enimmäismäärän muutokset ovat komission ehdotukseen nähden seuraavat: vuonna euroa, vuonna euroa, vuonna euroa, vuonna 2017 ja sen jälkeen euroa. Siirtyminen kohti tasatukea (artiklat 22 ja 22a) Valiokunta päätti komission ehdotusta hitaammasta siirtymisestä kohti alueellista tasatukea. Ensimmäisenä vuonna tasatukena maksettaisiin vähintään 10 % tuesta komission esittämän vähintään 40 % sijaan. Tasatukeen siirryttäisiin vuonna 2019 tai jäsenmaat voisivat vielä silloinkin vaihtoehtoisesti maksaa 20 % tuesta entisen mallin mukaan. Lisäksi jäsenmaat voisivat toteuttaa toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että vuonna 2019 tilakohtainen aktivoitujen tukioikeuksien arvo vähenee enintään 30 % vuoteen 2014 verrattuna. Edellä olevasta poiketen jäsenmaat voisivat päättää lähentää tukioikeuksien arvoa kansallisella tai alueellisella tasolla siten, että tukioikeuksien yksikköarvo lähenee osittain, mutta ei vielä kokonaisuudessaan, samaa arvoa hakuvuonna Tätä soveltaessaan jäsenmaat voisivat käyttää jäsenmaiden ulkoiseen lähentymiseen sovellettavaa kaavaa. Tukien tasaaminen tehdään vähentämällä jäsenmaan määrittämän kynnyksen tai kansallisen keskiarvon ylittäviä vuoden 2013

16 15 tukioikeuksien arvoja. Tässä vaihtoehdossa viherryttämistuki voidaan maksaa viljelijöille tiettynä prosenttiosuutena heidän perustuestaan. Kansallinen varanto (artikla 23) Valiokunta laajentaisi komission ehdottamaa jäsenmaille pakollista varantoperustetta myöntää tukioikeuksia uusille nuorille viljelijöille. Tukioikeuksia tulee myöntää uusien nuorten viljelijöiden lisäksi uusille viljelijöille ikään katsomatta. Valiokunta rajoitti "maataloustoimintansa aloittavat viljelijät" vain luonnollisiin henkilöihin, joille ei ole koskaan myönnetty tukioikeuksia. Nämä rajoitteet tiukentavat voimassa olevaa käytäntöä, jonka mukaan uudeksi viljelijäksi voidaan katsoa myös oikeushenkilöt ja tukioikeuksia voidaan myöntää, jos hakija ei ole harjoittanut maataloustoimintaa edeltävän viiden vuoden aikana. Valiokunta lisäisi jäsenmaalle vapaaehtoisia varantoperusteita. Jos jäsenmaa päättää säilyttää olemassa olevat tukioikeudet, kansallisesta varannosta voitaisiin myöntää tukioikeuksia niille viljelijöille, jotka ilmoittavat tukikelpoista maatalousmaata vuonna 2014, mutta joille ei myönnetty tukioikeuksia tilatukijärjestelmässä. Tukioikeuksia voitaisiin myöntää myös viljelijöille, jotka aloittivat maataloustoimintansa vuoden 2011 jälkeen ja jotka toimivat sellaisilla erityisillä maatalouden aloilla, jotka jäsenvaltiot määrittelevät puolueettomin ja syrjimättömin perustein. Kansallista varantoa voitaisiin jäsenmaan päätöksellä käyttää nostamaan perustukijärjestelmän tukioikeuksien arvoa kansallisen tai alueellisen tukioikeuksien keskimääräisen yksikköarvon tasolle niiden viljelijöiden osalta, jotka ovat erityistilanteessa perustukijärjestelmään siirtymisen vuoksi, koska heidän tilatukijärjestelmässä asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisesti saatujen perinteisten tukioikeuksien arvo on alhainen tai heillä oli erityistukioikeuksia Varannosta voitaisiin myös maksaa vuosittaista korvausta korvaamaan tilatukijärjestelmässä käytössä olleen modulaation 5000 euron alarajan poistumista. Vuosittaista korvausta voitaisiin korottaa pienten viljelijöiden osalta. Ensimmäisistä hehtaareista maksettava lisätuki (artikla 28a) Valiokunta haluaisi antaa jäsenmaille mahdollisuuden maksaa vuosittaista lisätukea perustukea saavien viljelijöiden ensimmäisille hehtaareille enintään 50 hehtaariin asti. Lisätuki saisi olla enintään 30 % suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä. Viherryttäminen (artiklat 29-33) Valiokunnan kannan mukaan viljelijällä olisi automaattisesti oikeus viherryttämistukeen, jos hän on maatalouden ympäristökorvauksen edunsaaja tai hänen tilansa kuuluu kansalliseen tai alueelliseen ympäristösertifiointijärjestelmään. Ympäristösertifiointijärjestelmältä edellytettäisiin vastaavaa vaikutusta kuin viherryttämistoimilta. Tämän varmistamiseksi komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoituja säädöksiä näiden sertifiointijärjestelmien validoimiseksi. Lisäksi viherryttämistuen saisivat automaattisesti komission ehdotuksen mukaisesti luonnonmukaista maataloustuotantoa harjoittavat tilat ja Natura 2000-alueella sijaitsevat tilat. Myös tilat, joiden tukikelpoisesta maatalousmaasta yli 75 % on pysyvää nurmea, pysyvää laidunta, tai käytetään nurmen tai muun rehun tuottamiseen tai on vedenalaisviljelyssä ja tällaisen alan ulkopuolelle jäävä ala on enintään 50 hehtaaria, vapautettaisiin viherryttämistoimiin kuuluvista viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta ja ekologisen alan vaatimuksesta.

17 16 Viljelyn monipuolistamisvaatimukset riippuisivat tilan koosta. Jos tilalla on peltoa hehtaaria, vaadittaisiin vähintään kahden kasvin viljelyä ja minkään kasvin ala ei saisi ylittää 80 % peltoalasta. Jos tilalla on peltoa yli 30 hehtaaria, vaadittaisiin kolmea kasvia. Tällöin pääkasvin määrä ei saisi ylittää 75 % peltoalasta, eikä kaksi pääkasvia yhdessä 95 % peltoalasta. Jos yli 30 peltohehtaarin tila on 62. leveyspiirin pohjoispuolisella alueella, sillä ei olisi kasvivaatimusta. Komissiolla olisi valta antaa delegoituja säädöksiä viljelykasvin määritelmän ja eri viljelykasvien osuuksien laskentamenetelmän vahvistamiseksi. Valiokunnan kannan mukaan pysyvän nurmen säilyttämisvaatimus koskisi pysyvää nurmea ja laidunta. Jäsenvaltion olisi varmistettava, että pysyvänä nurmena ja laitumena olevan alueen suhde maatalousmaan kokonaisalaan pysyy samana. Komission ehdotuksesta poiketen jäsenvaltio voisi soveltaa tätä velvoitetta kansallisella, alueellisella tai osa-aluetasolla. Pysyvän nurmen ja laitumen viitealaksi katsottaisiin tilan alueet, jotka on ilmoitettu vuonna 2014 pysyvänä nurmena ja laitumena. Kuten komissiokin, myös valiokunta ehdottaa, että viljelijä voisi ottaa enintään 5 % pysyvänä nurmena (valiokunta: ja laitumena) olevasta viitealastaan muuhun käyttötarkoitukseen. Valiokunnan mukaan tätä ei kuitenkaan sovellettaisi hiilirikkaaseen maaperään, kosteikkoihin ja osaksi luonnontilassa oleviin nurmiin ja laitumiin. Poikkeuksellisissa olosuhteissa voitaisiin soveltaa 5 %:n sijaan 7 %:a. Komission ehdotuksesta poiketen komissiolle annettaisiin valta antaa delegoituja säädöksiä täytäntöönpanosäädösten sijaan mm. pysyvän nurmen ja laitumen viitealan suurentamisesta. Valiokunnan kanta on, että yli 10 peltohehtaarin tiloilla tulisi olla asetuksen ensimmäisenä toimeenpanovuonna ekologista alaa 3 %. Prosentti nousisi vuonna %:iin. Komission tulisi esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ennen arviointikertomus ekologisen alan soveltamisesta sekä tarvittavat säädösehdotukset, jotta ekologisen alan prosentti voitaisiin tarvittaessa nostaa 7 %:iin vuodesta 2018 alkaen ottaen huomioon ympäristölle ja maataloustuotannolle aiheutuvat vaikutukset. Valiokunnan mukaan ekologista alaa olisivat komission ehdotuksessa mainittujen kesantoalojen, pengerrysten, maisemapiirteiden, suojakaistojen ja metsitettyjen alojen lisäksi typpeä sitovilla kasveilla kylvetyt alat. Maisemapiirteistä valiokunta mainitsee esimerkkinä pensasrivit, ojat, kiviaidat, pellolla kasvavat puut ja lammet. Jäsenvaltio voisi alkaen päättää soveltaa ekologisen alan osuuteen 3 %:n vaatimusta alueellisesti, jotta ekologisiksi aloiksi saataisiin vierekkäisiä aloja. Tietyissä tapauksissa viljelijä voisi vuokrata takaisin ekologiseksi alaksi paikallisviranomaiselta ekologisesti arvokasta maatalousmaata. Ekologisia aloja voitaisiin painottaa niiden ekologisen merkityksen perusteella. Komissiolle siirrettäisiin valta antaa delegoituja säädöksiä EU:n laajuisen painotuskertoimia koskevan kehyksen vahvistamiseksi. Komissio hyväksyisi jäsenvaltioiden toimittamat painotuskertoimet samanarvoisia ympäristö- ja ilmastotehokkuuden perusteita noudattaen. Painotuskertoimien avulla voitaisiin laskea erilaisten ekologisten alojen tyyppien hehtaarimäärä. Vapaaehtoinen tuki viljelijöille, joita koskee luonnonolosuhdehaitta (artiklat 34-35) Valiokunnan kannan mukaan jäsenvaltio voisi mukauttaa hehtaaritukea objektiivisten ja syrjimättömien kriteerien perusteella. Jäsenvaltio voisi määrittää tuelle tilakohtaisen hehtaarien enimmäismäärän.

18 17 Komission ehdotuksesta poiketen valiokunta antaisi komissiolle täytäntöönpanosäädöksen sijaan vallan antaa delegoituja säädöksiä jäsenvaltion vuosittaisen luonnonolosuhdehaittatuen enimmäismäärän vahvistamiseksi. Nuorten viljelijöiden tuki (artiklat 36-37) Valiokunnan kannan mukaan nuorten viljelijöiden tuki olisi jäsenmaille pakollinen, kuten komissio on ehdottanut. Jäsenmaat voisivat määrittää tiettyjä puolueettomia ja syrjimättömiä lisäperusteita, jotka nuorten viljelijöiden olisi täytettävä erityisesti asianmukaisten taitojen, kokemuksen ja/tai koulutusvaatimusten osalta. Nuoren viljelijän tuen määrä laskettaisiin vuosittain kertomalla luku, joka vastaa 25 % kyseisen jäsenvaltion tai alueen tukioikeuksien keskiarvosta, nuoren viljelijän aktivoimien tukioikeuksien lukumäärällä. Komission ehdotuksessa 25 % laskettaisiin kyseisen nuoren viljelijän tukioikeuksien keskimääräisestä arvosta. Jäsenvaltion tulisi vahvistaa enimmäishehtaarimäärä, jolta tukea myönnettäisiin. Se voisi olla enintään 100 hehtaaria. Jäsenmaan tulisi käyttää nuoren viljelijän tukeen 2 % (komission ehdotus enintään 2 %) suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä. Jäsenmaa voisi nostaa prosenttiosuutta valittujen edunsaajien asettamiseksi etusijalle puolueettomin ja syrjimättömin perustein. Jos nuoren viljelijän tuen rahoittamiseen tarvittavan prosenttiosuuden arvioidaan jäsenvaltiossa olevan vähemmän kuin 2 %, jäsenvaltio voisi kohdistaa loput kyseisistä varoista kansallisen varannon tukioikeuksien arvon lineaariseen korottamiseen siten, että nuoret ja uudet viljelijät asetettaisiin etusijalle. Tuotantoon sidottu tuki (artiklat 38-41) Valiokunnan kannan mukaan 15 % (komission ehdotus enintään 10 %) jäsenmaan kirjekuoresta voisi olla tuotantoon sidottua tukea. Suomessa tämä tarkoittaisi noin 80 miljoonaa euroa vuosittain ajanjaksolla Periaatteessa kaikki maataloustuotteet voisivat saada tuotantoon sidottua tukea (ns. Annex I tuotteet) lukuun ottamatta kalastustuotteita. Kuitenkin ensisijaisesti tulisi tukea tuotantoa, jolle jäsenmaa myöntää ns. artiklan 68 tuotantosidonnaista erityistukea, uuhipalkkiota tai emolehmäpalkkiota vuosina Suomessa tämä tarkoittaisi ensisijaisesti maito-, nauhanliha- ja lammasalan sekä valkuais- ja öljykasvien sekä tärkkelysperunan viljelyn tukemista. Tuotantosidonnaisen tuen kansallisen enimmäismäärän prosentti voitaisiin korottaa 18 %:iin, jos suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä vähintään 3 % käytettäisiin valkuaiskasvituotannon tukemiseen. Suomessa suorien tukien määrä olisi parlamentin maatalousvaliokunnan kannan mukaan 535 miljoonaa euroa vuonna Jos mainittu korotus huomioitaisiin, tuotantosidonnaisten tukien enimmäismäärä voisi olla Suomessa yhteensä noin 96,3 miljoonaa euroa. Tästä määrästä tulisi käyttää valkuaiskasvien tukemiseen noin 16 miljoonaa euroa. Lisäksi emolehmätuotantoa harjoittaville viljelijöille olisi mahdollista myöntää ylimääräistä kansallista palkkiota täydentämään näiden samana kalenterivuonna saamaa tuotantosidonnaista tukea. Tämän tuen myöntämisehdot ilmoitettaisiin komissiolle tuotantosidonnaisen tuen menettelysääntöjen mukaisesti. Tuotantosidonnaista tukea voitaisiin myöntää tuotantomäärälle, joka ei ylitä nykyistä tasoa. Jos tuki kuitenkin myönnettäisiin ympäristösyistä, nykytason ylittävälle määrälle tukea voitaisiin myöntää tiettyyn ylärajaan asti. Jäsenvaltion tulisi asettaa mainittu yläraja määritettyjen

19 18 ympäristötavoitteiden tai -haasteiden mukaisesti. Vahvistettu yläraja perusteluineen ilmoitettaisiin komissiolle, joka hyväksyisi sen. Valiokunta antaisi komissiolle vallan antaa delegoituja säädöksiä siirtymäajan toimenpiteiden vahvistamiseksi. Pienten tilojen tuki (artiklat 47-51) Valiokunta esittää pienten tilojen tukea jäsenmaille vapaaehtoiseksi, toisin kun komission ehdotuksessa, jossa sitä esitetään pakolliseksi. Tukea voisi saada vuosittain euroa (komission ehdotus euroa). Kuten komissiokin, myös valiokunta ehdottaa Maltalle ja Kyprokselle alarajaksi 200 euroa. Ne viljelijät, jotka täyttävät tuen edellytykset, olisivat automaattisesti oikeutettuja pienten tilojen tukeen. Jäsenvaltion tulisi ilmoittaa nämä viljelijät komissiolle viimeistään Tilakohtainen tuki olisi enintään 25 % (komission ehdotus 15 %) maan suoria tukia saavien viljelijöiden keskimääräisestä tuesta tai jäsenvaltion keskimääräinen hehtaarituki enintään viidellä hehtaarilla (komission ehdotus kolmella hehtaarilla) kerrottuna. Jäsenvaltio voisi päättää, että vuotuinen tuki vastaisi niiden tiettyjen suorien tukien yhteismäärää, joihin viljelijällä olisi oikeus järjestelmään liittymisvuonna, kuitenkin enintään 1500 euroa. Tässä otettaisiin huomioon perustuki ja viherryttämistuki sekä mahdollinen tuki viljelijöille, joita koskee luonnonolosuhdehaitta, nuorten viljelijöiden tuki ja tuotantoon sidottu tuki. Jäsenmaa voisi käyttää pienten tilojen tukeen enintään 15 % suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä. Komission ehdotus on enintään 10 %. Toimenpiteet erityisten ongelmien ratkaisemiseksi (artikla 54) Valiokunnan mukaan komissiolle tulisi antaa valta antaa täytäntöönpanosäädösten sijaan delegoituja säädöksiä, jotka ovat tarpeen ja perusteltuja erityisten ongelmien ratkaisemiseksi erittäin kiireellisissä tapauksissa. Toimivallan siirto ja täytäntöönpanosäännökset (artiklat 55-56) Komission ehdotuksen mukaan valta antaa delegoituja säädöksiä siirrettäisiin komissiolle määräämättömäksi ajaksi. Valiokunnan mukaan valta antaa delegoituja säädöksiä annettaisiin komissiolle viideksi vuodeksi tämän asetuksen voimaantulosta. Komissio esittäisi siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatkettaisiin ilman eri toimenpiteitä samanpituisella kaudella, jollei Euroopan parlamentti ja neuvosto peruuta sen jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. Valiokunta ehdottaa uutta artiklaa 55a kiireellisestä menettelystä. Sen mukaan tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulisivat voimaan viipymättä, ja niitä sovellettaisiin niin kauan kuin niitä ei vastusteta. Delegoidusta säädöksestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa tiedoksiannossa esitetään syyt kiireellisen menettelyn soveltamiselle. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä Euroopan parlamentin tai neuvoston antaman vastustamispäätöstä koskevan ilmoituksen jälkeen.

20 19 Siirtymäsäännökset (artikla 58a) Valiokunta ehdottaa siirtymäsäännöksiin uutta artiklaa 58a. Sen mukaan komissio antaisi viimeistään Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen, johon liitetään tarvittaessa asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia Yhteistä markkinajärjestelyä koskeva asetus (KOM(2011) 626 lopullinen) Yhteistä markkinajärjestelyä koskevassa asetusehdotuksessa säädetään maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä ja tiettyjä maatalous- ja puutarhatuotteita koskevista erityissäännöksistä. Asetuksen osalta on saatu pj-maan kompromissitekstejä lähinnä tuottaja- ja toimialaorganisaatioita sekä kaupan pitämisen vaatimuksia koskien. Lisäksi viinin istutusoikeuksista on keskusteltu korkean tason työryhmässä. Puheenjohtajavaltion uusimmat kompromissiehdotukset Kaupan pitämistä koskevat säännöt Ehdotuksen markkinastandardeja koskeva osuus on siirretty laatupaketin uudistamiseen sisältyvästä komission asetusehdotuksesta KOM(2011) 738 koskien asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamista kaupan pitämisen vaatimusten osalta. Siirretty teksti on marraskuussa 2011 vahvistetun neuvoston osittaisen kannan, sekä maatalouden erityiskomiteassa helmi- ja huhtikuussa 2012 hyväksyttyjen tekstien mukainen. Ratkaisematta olevia kysymyksiä ovat komission valta ulottaa delegoiduilla säädöksillä erityisiä kaupan pitämistä koskevia vaatimuksia koskemaan kaikkia maatalousaloja ja -tuotteita ja edellyttää maataloustuotannon paikkaa ja/tai alkuperää koskevaa pakollista merkintää kaikilla aloilla. Ehdotukseen sisältyneet kaupan pitämisen valvontaa koskevat säännökset on siirretty horisontaaliasetukseen (Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta KOM(2011) 628 ). Puheenjohtajamaa Kypros on ehdottanut liitteeseen tuoteluetteloa, joka kattaa tuotteet, joiden kaupan pitämisestä komissio voi säädellä delegoiduilla asetuksilla. Tuotteet vastaavat niitä tuotteita, joiden kaupan pitämisestä nykyisin säädetään. Tuottaja- ja toimialaorganisaatiot Komissio on ehdottanut tuottajaorganisaatioiden hyväksymiseen muutoksia. Nykysäädöksen mukaan jäsenvaltioiden on hyväksyttävä humala-, oliivi-, silkkiäistoukka- ja hedelmien ja vihannesten tuottajaorganisaatiot. Jäsenvaltiot voivat hyväksyä myös muiden tuotteiden tuottajaorganisaatioita. Komission ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä (shall recognise) kaikki artiklan 1 kohdassa 2 mainittujen tuotteiden tuottajaorganisaatiot. Sama muutos koskisi myös toimialaorganisaatioita. Tanskan puheenjohtajakaudella teksti oli vaihdettu muotoon 'may recognise'. Noin puolet jäsenmaista on kannattanut pakollista, puolet vapaaehtoista hyväksymistä eli tilanne on toistaiseksi ollut umpikujassa. Irlanti ehdottaa uudessa kompromissiehdotuksessaan nykytilan säilyttämistä tuottajaorganisaatioiden, niiden liittojen ja toimialaorganisaatioiden hyväksymisessä eli hyväksyminen olisi pääsääntöisesti vapaaehtoista (may) jäsenvaltioille. Hyväksyminen säilyisi pakollisena (shall) niillä sektoreilla, joilla se nytkin on säädetty pakolliseksi. Puheenjohtajavaltio

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

Suurelle valiokunnalle

Suurelle valiokunnalle YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 4/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä yhteisen maatalouspolitiikan uudistamista koskevista komission ehdotuksista Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Suuri valiokunta

Lisätiedot

CAP2020 - uudistus. MMM / EU-koordinaatio 27.6.2013

CAP2020 - uudistus. MMM / EU-koordinaatio 27.6.2013 CAP2020 - uudistus päätös 26.6.20136 2013 MMM / EU-koordinaatio 27.6.2013 1 Rahoituskehyspäätös h Päätös Eurooppa-neuvostossa 7.-8.2.2013 Otsakkeen 2 kokonaistaso -4 %, suorat tuet ja markkinamenot -2

Lisätiedot

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 CAP 2020 tilannekatsaus Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 1 Tilanne Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa Poliittinen sopimus

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset 1 Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset

Lisätiedot

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS. viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 20.6.2001 KOM(2001) 332 lopullinen 2001/0132 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS viinin yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1493/1999 muuttamisesta

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu

Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217. RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016. Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Maa- ja metsätalousministeriö PERUSMUISTIO MMM2016-00217 RO Kiviranta Mirja(MMM) 24.03.2016 Asia Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien

Lisätiedot

21.10.2014. Tässä esityksessä varmat/ päätetyt asiat on kirjoitettu normaalein kirjasimin ja epävarmat/ valmistelussa olevat asiat on kursivoitu.

21.10.2014. Tässä esityksessä varmat/ päätetyt asiat on kirjoitettu normaalein kirjasimin ja epävarmat/ valmistelussa olevat asiat on kursivoitu. VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (8) PERUSTUKI Yleistä Työpaja 1: Perustuki Tässä esityksessä varmat/ päätetyt asiat on kirjoitettu normaalein kirjasimin ja epävarmat/ valmistelussa olevat asiat on kursivoitu.

Lisätiedot

YmpäristöAgro I ja II

YmpäristöAgro I ja II YmpäristöAgro I ja II 2008-2012-> jatkohanke 2014 loppuun ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset MTK Pohjois-Suomi Yhteistyökumppanina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Katsaus uuden ohjelmakauden

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS Kevät 2015. Yleistä Suora tuki Aktiiviviljelijän määritelmä Rahoituskuri Täydentävät ehdot Suorien tukien 200 euron alaraja Maksetaan koko maassa Haetaan

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä.

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 tilatuen käsittelyssä noudatettavista menettelyistä. Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2454/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset Ahvenanmaan valtionvirasto Vuoden 2013 tilatuen

Lisätiedot

CAP 2014-2020 tilannekatsaus

CAP 2014-2020 tilannekatsaus CAP 2014-2020 tilannekatsaus Valtiosihteeri Risto Artjoki, MMM 3. helmikuuta 2014 1 Yhteisen maatalouspolitiikan supervuosi -13 Rahoituskehykset helmikuussa 2013 CAP-uudistus kesäkuussa 2013 Lainsäädäntötekstit

Lisätiedot

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio. 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio. 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Perustuki Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014

Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Eläin- ja erikoistukien muutokset vuonna 2014 Maatalousalan De minimis -tuki Maatalousalan De minimis tuesta annettiin uusi asetus 18.12.2013 Komission asetus (EU) N:o 1408/2013, Euroopan unionin toiminnasta

Lisätiedot

U 31/2013 vp. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen

U 31/2013 vp. Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen U 31/2013 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi (EU:n yhteisen maatalouspolitiikan siirtymäkauden järjestelyt vuodelle 2014) Perustuslain 96

Lisätiedot

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Materiaali perustuu 21.10.2014 Mavin aineistoon Perustuki Tilatuesta perustukeen 2015 alkaen 2 tukialuetta AB ja C AB tasaosan arvo 113 e/ha (arvio) Pelto, pysyvä

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

SSO:n kasvinviljelyseminaari 12.2.2014 Somero Pertti Hemmilä

SSO:n kasvinviljelyseminaari 12.2.2014 Somero Pertti Hemmilä SSO:n kasvinviljelyseminaari 12.2.2014 Somero Kansaedustaja Neuvottelukysymykset olivat Suorien tukien jako jäsenmaiden välillä Viherryttäminen Tuotantosidonnaisia tukia koskevat säännöt Sokerikiintiöiden

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi 2014-2020 Päijät-Hämeen viljaklusterin sadonkorjuujuhla Lahti 17.10.2012 Martti Patjas MMM, tukipolitiikkayksikkö 1 Esityksen sisältö Maatalouden tukijärjestelmien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Tukikoulutus 2015. Visa Merikoski MTK-Pirkanmaa

Tukikoulutus 2015. Visa Merikoski MTK-Pirkanmaa Tukikoulutus 2015 Visa Merikoski MTK-Pirkanmaa Asiat - MTK-Pirkanmaan rooli tukikoulutuksessa - Mistä lisätietoa tukien ehdoista jne. - Vain jäsenille Reppu, siellä videoituja esityksiä tuki kerrallaan

Lisätiedot

Koulutuksen sisältö. Tukialueuudistus Ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti Tukioikeuksien käyttö Siirrot ja aktiiviviljelijä Kansallinen varanto

Koulutuksen sisältö. Tukialueuudistus Ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti Tukioikeuksien käyttö Siirrot ja aktiiviviljelijä Kansallinen varanto Perustuki Koulutuksen sisältö Tukialueuudistus Ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti Tukioikeuksien käyttö Siirrot ja aktiiviviljelijä Kansallinen varanto Tukialueuudistus Kuva uudesta jaottelusta Entinen

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen

Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö. Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 21.11.2013 Dnro 2478/54/2013 Tukien maksatusyksikkö Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ELY-keskukset Vuoden 2013 luonnonhaittakorvauksen toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista

Lisätiedot

Sisältö. Aktiiviviljelijä Hallinnointi Kieltolistan määritelmät Kieltolistalta vapautuminen Todisteiden toimittaminen Yhteystiedot

Sisältö. Aktiiviviljelijä Hallinnointi Kieltolistan määritelmät Kieltolistalta vapautuminen Todisteiden toimittaminen Yhteystiedot Aktiiviviljelijä Sisältö Aktiiviviljelijä Hallinnointi Kieltolistan määritelmät Kieltolistalta vapautuminen Todisteiden toimittaminen Yhteystiedot Aktiiviviljelijä Tarkastellaan joka vuosi tukihaun yhteydessä

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 4.3.2014 COM(2014) 140 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 6 kohdan mukaisesti neuvoston ensimmäisessä

Lisätiedot

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö

Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö Varainhoito-osasto 30.5.2014 Dnro 3637/54/2014 Tukien maksatusyksikkö ELY-keskukset Vuoden 2014 maatalousyrittäjien opintorahaa (2521) koskevien hakemusten käsittelyssä noudatettavista menettelyistä Liitteenä

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että

Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Brysselissä, 30. tammikuuta 2002 Laajentumisesta vastaava komissaari Günter Verheugen totesi, että Budjettikomissaari Michaele Schreyer totesi Tänään hyväksymässään ilmoituksessa komissio esittelee yleistä

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmistä

Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmistä Ympäristöilta Huittinen 23.11.2011 Ajankohtaista maatalouden tukijärjestelmistä Elina Liinaharja MTK-Satakunta EU:n maatalouspolitiikan uudistus EU:n maatalouspolitiikkauudistus CAP 2020 Kommission lainsäädäntöehdotukset

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

Tukioikeuksien mitätöinti. Tuki-infot 2016

Tukioikeuksien mitätöinti. Tuki-infot 2016 1 5.4.2016 Tukioikeuksien mitätöinti Tuki-infot 2016 2 Tukioikeuksien mitätöinti Jos tilalla oli tukioikeuksia hallinnassa 15.6.2015, mutta tila ei jättänyt tukihakemusta 2015, kaikki tukioikeudet mitätöidään

Lisätiedot

Ajankohtaista tukipolitiikasta

Ajankohtaista tukipolitiikasta Ajankohtaista tukipolitiikasta Vilja-alan yhteistyöryhmän kokous 28.1.2008 Martti Patjas MMM Maatalousosasto Tukipolitiikkayksikkö Maatalouspolitiikan ajankohtaisia teemoja CAP-väliarviointi ( health check

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa: Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 919/03.03.00/2016 ELY-keskukset Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen Liitteenä on maksamista koskeva Maaseutuviraston määräys

Lisätiedot

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Tilatuki. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tilatuki 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 3.10.2014 P Pethman Haikula

Lisätiedot

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä: Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 16.10.2002 KOM(2002) 561 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON ASETUS maataloustuotteiden luonnonmukaisesta tuotantotavasta ja siihen viittaavista merkinnöistä maataloustuotteissa

Lisätiedot

HE 18/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilatukijärjestelmän

HE 18/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilatukijärjestelmän Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi tilatukijärjestelmän täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri Suvi Ruuska VALTIONEUVOSTON ASETUS YMPÄRISTÖKORVAUKSEN, LUONNONHAITTA- KORVAUKSEN, LUONNONMUKAISEN TUOTANNON KORVAUKSEN JA EI- TUOTANNOLLISIA

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen

Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen MAANVUOKRASOPIMUS Me allekirjoittaneet olemme tänään tehneet seuraavan maanvuokrasopimuksen VUOKRANANTAJA Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRALAINEN Tilatunnus/y-tunnus Osoite VUOKRAUKSEN KOHDE kunnan/kaupungi

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I

Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I P7_TA(2014)0226 Kolmansien maiden kanssa käytävää ulkomaankauppaa koskevat tilastot (säädösvallan ja täytäntöönpanovallan siirtäminen) ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 12. maaliskuuta

Lisätiedot

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I

Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I P7_TA-PROV(2011)0452 Joustojärjestelmän mukaisesti markkinoille saatetut moottorit ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 25. lokakuuta 2011 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 13.12.2006 KOM(2006) 796 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS päätöksen 2000/91/EY soveltamisalan laajentamisesta luvan antamiseksi Tanskan kuningaskunnalle ja Ruotsin

Lisätiedot

CAP2020 - tilannekatsaus

CAP2020 - tilannekatsaus CAP2020 - tilannekatsaus Kari Valonen MMM/MAO/EU-yksikkö 8.6.2012 1 Keskeiset neuvottelukysymykset Suorien tukien jako jäsenmaiden välillä Siirtyminen kohti alueellista tasatukea jäsenvaltioissa Viherryttäminen

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen Varainhoito-osasto 30.5.2016 Tukien maksatusyksikkö 920/03.03.00/2016 Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukset Vuoden 2015 ympäristösopimusten (2014-2020) toisen

Lisätiedot

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta.

Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä ja jolla on määräysvalta. 1 (8) Nuoren viljelijän tuki (EU), kevään 2015 koulutuksen taustamateriaali 1. Tukiehdot Tukea maksetaan aktiiviviljelijälle, joka on aloittanut tilanpidon ensimmäistä kertaa sen pääasiallisena yrittäjänä

Lisätiedot

Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus. Komission ehdotukset Elokuu 2008

Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus. Komission ehdotukset Elokuu 2008 Yhteisen maatalouspolitiikan terveystarkastus Komission ehdotukset Elokuu 2008 Tausta ja tavoitteet Tavoitteena on arvioida ja tarkentaa vuoden 2003 yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta sekä vastata

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.10.2009 KOM(2009)608 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Viron tasavallalle ja Slovenian tasavallalle soveltaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015

UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015 UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015 SUORAT EU:N KOKONAAN MAKSAMAT TUET 2015: VANHA TILATUKI JAKAANTUU: PERUSTUKI 49%, VIHERRYTTÄMINEN 30%, TUOTANTOON SIDOTUT TUET 20%, NUORTEN VILJELIJÖIDEN TUKI 1% MATERIAALI PERUSTUU

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten

Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet toimivaltaisia viranomaisia ja yhteissijoitusyritysten rahastoyhtiöitä varten Ohjeet riskinarvioinnista ja tietyn tyyppisten strukturoitujen yhteissijoitusyritysten kokonaisriskin laskennasta ESMA/2012/197

Lisätiedot

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta?

Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Mitä viljelijä odottaa tulevaisuuden ympäristötuelta? Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK Vaihtoehtoisia reittejä: 1. Mikään ei muutu 2. Jos jokin muuttuu niin vain hienosäätöä nykyiseen 3. Jos radikaali

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Tilatukioikeudet. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti

Tilatukioikeudet. 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tilatukioikeudet 2014 vanhoilla säännöillä 2015 suurten muutosten vuosi Aktiiviviljelijä Tukioikeuksien siirto Ylimääräisten mitätöinti Tiedot perustuu valmistelun nykyiseen tilanteeseen. 28.11.2014 P

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.9.2013 COM(2013) 633 final 2013/0312 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 20.11.2012 COM(2012) 697 final 2012/0328 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS poikkeamisesta tilapäisesti kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001

SISÄLLYS. N:o 204. Maa- ja metsätalousministeriön asetus. peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta vuonna 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä maaliskuuta 2001 N:o 204 212 SISÄLLYS N:o Sivu 204 Maa- ja metsätalousministeriön asetus peltokasvien tuen vuoden 1991 viljelyvaatimuksesta poikkeamisesta

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen

Tilatukilain 20. 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tilatukilain 20 4.2.2009 Jyväskylä MMM/Juha Palonen Tausta Tilatukilaki tuli voimaan 1.8.2005 eduskunta lisäsi lakiin 20 3 ja 4 momentin Ennen lain voimaantuloa tehtyjen vuokrasopimusten päättyessä tukioikeudet

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. maataloustukirahaston menoista. Varojärjestelmä nro 10-11/2013 EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.12.2013 COM(2013) 887 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE maataloustukirahaston menoista Varojärjestelmä nro 10-11/2013 FI FI 1. Johdanto...3 2.

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.6.2013 COM(2013) 418 final 2013/0192 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI tiettyjen ympäristö-, maatalous- ja sosiaalipolitiikkaan sekä kansanterveyteen

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Väliaikainen kansallinen tuki. Perustuki Tukioikeuksien mitätöinti. Peltokasvipalkkio. Nuoren viljelijän tuki. Sähköinen tukihaku

Väliaikainen kansallinen tuki. Perustuki Tukioikeuksien mitätöinti. Peltokasvipalkkio. Nuoren viljelijän tuki. Sähköinen tukihaku Väliaikainen kansallinen tuki Perustuki Tukioikeuksien mitätöinti Peltokasvipalkkio Nuoren viljelijän tuki Sähköinen tukihaku Väliaikainen kansallinen tuki, ns. kriisituki velkaisille / investoineille

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.11.2014 COM(2014) 704 final/2 2014/0332 (NLE) CORRIGENDUM Annule et remplace le documnet COM(2014) 704 final du 12 novembre 2014. Concerne la correction de l'acronyme. Ehdotus

Lisätiedot

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00)

Aluekehitysvaliokunta. Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 21.6.2013 2011/0276(COD) TARKISTUS 543 Mietintöluonnos Lambert van Nistelrooij, Constanze Angela Krehl (PE487.740v04-00) muutetusta ehdotuksesta Euroopan

Lisätiedot

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi

NURMISEMINAARI 2013. Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä. Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi NURMISEMINAARI 2013 Ajankohtaista uuden ohjelmakauden kynnyksellä Matti Perälä MTK Pohjois Suomi Syötekeskus, Pudasjärvi 18.1.2013 1. EUROT, Maatalouden ostopanosten hinnat ovat nousseet maataloustuotteiden

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 6.5.22 KOM(22) 224 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON ASETUS tiettyjä maatalous- ja teollisuustuotteita koskevien yhteisön autonomisten tariffikiintiöiden avaamisesta ja

Lisätiedot

CAP2020 ASETUSLUONNOKSET - EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomessa EERO ISOMAA MTK JOHTOKUNTA

CAP2020 ASETUSLUONNOKSET - EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomessa EERO ISOMAA MTK JOHTOKUNTA CAP2020 ASETUSLUONNOKSET - EU:n maatalouspolitiikan vaikutukset Suomessa EERO ISOMAA MTK JOHTOKUNTA Eteneminen Yhteispäätösmenettely; neuvosto-parlamentti-komissio EU:n budjetti sanelee alkutahdit Vanhojen

Lisätiedot

Perustuki Tilatukioikeudet Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen Pysyvät nurmet Nuoret viljelijät Peltokasvipalkkio.

Perustuki Tilatukioikeudet Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen Pysyvät nurmet Nuoret viljelijät Peltokasvipalkkio. Perustuki Tilatukioikeudet Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen Pysyvät nurmet Nuoret viljelijät Peltokasvipalkkio 1 Aila Rekola Maksatus sidottu tukioikeuksiin Tilatuesta perustukeen Entinen tilatuki

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013

EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta. Pekka Nurminen Kevät 2013 EU-päätöksenteko toimittajan näkökulmasta Pekka Nurminen Kevät 2013 Mikä EU on? 27 kohta 28 - jäsenvaltion ja noin 500 miljoonan kansalaisen yhteisö Ei liittovaltio, vaan valtioiden liitto mutta EU:ssa

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten Euroopan unionin rahoittamien tukien valvonnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle

Lisätiedot

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen

Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel, 29.01.2004 C(2004)261 Asia: Valtiontuki N:o N 269/2003 Suomi Avustukset ja lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehittämiseen Herra Ministeri, 1. MENETTELY Suomen viranomaiset

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS FI FI FI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 26.11.2007 KOM(2007) 752 lopullinen Ehdotus: NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Yhdistyneelle kuningaskunnalle jatkaa yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 2008/0194(COD) 17.12.2008 TARKISTUKSET 9-33 Mietintöluonnos (PE415.203v01-00) ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014,

KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.12.2014 C(2014) 9656 final KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) N:o /, annettu 17.12.2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY täydentämisestä tietyillä huomattavia

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot