Ke Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 1"

Transkriptio

1 Ke Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 1 Kimmo Klemola February 13, 2007 Kimmo Klemola 1 Kevät 2007 Luennoitsijana yliassistentti Kimmo Klemola, teknillisen kemian laboratorio, huone 2437 Assistenttina Azita Soleymani, Teollisuusprosessien suunnittelun ja kehittämisen laboratorio, huone 2359 February 13, 2007 Kimmo Klemola 2 Luento 1 1

2 Kemiantekniikan osasto Sovellettu kemia Teknillinen kemia Epäorgaaninen ja analyyttinen kemia Orgaaninen kemia Fysikaalinen kemia Kemian tuotantotekniikka Erotustekniikka Tuote- ja prosessikehitys Puunjalostustekniikka Paperitekniikka Membraanitekniikka ja teknillinen polymeerikemia February 13, 2007 Kimmo Klemola 3 Perusopinnot February 13, 2007 Kimmo Klemola 4 Luento 1 2

3 Tuote- ja prosessikehityksen laboratorio February 13, 2007 Kimmo Klemola 5 Teknillisen kemian laboratorio February 13, 2007 Kimmo Klemola 6 Luento 1 3

4 Kemiantekniikan tietotekniikka February 13, 2007 Kimmo Klemola 7 Kursin aikataulu, luennot, harjoitukset ja kotitehtävät 2007 Luentoajat 3. ja 4. periodi - to klo sali 1383 Kotitehtäviä kultakin osa-alueelta Käytännön oppimisen on tarkoitus hoitua kotitehtävien kautta. Kotitehtäviä koskeva opetuspäivystys keten mikroluokassa, kete 1. kerros, myöhemmin ilmoitettavat ajat. Voi kysyä muulloinkin Kimmo Klemolalta ja assistentti Azita Soleymanilta. Kursin kotisivulla pyritään antamaan mahdollisimman ajantasaista informaatiota. Kotitehtävät jaetaan kotisivujen kautta. February 13, 2007 Kimmo Klemola 8 Luento 1 4

5 Kurssin sisältö Yleistä tietokoneista, mallituksesta, tietotekniikasta ja laskennasta; minkälaista mallitusta ja laskentaa kemianteollisuudessa ja prosessiteollisuudessa tarvitaan ja käytetään. Windows-käyttöjärjestelmä (Windows XP) Tekstinkäsittely - Microsoft Word Microsoft PowerPoint Taulukkolaskenta - Microsoft Excel Numeerinen laskenta - Polymath ja Matlab (regressio, differentiaaliyhtälöiden ratkaiseminen, epälineaariset ja lineaariset yhtälöryhmät eli käytännön työkalut) Ohjelmointi, esimerkkinä Fortran-kieli February 13, 2007 Kimmo Klemola 9 Kurssin aikataulu 2007 (voi muuttua) Mallitus laskenta Luento Mallitus laskenta Luento Case CFD: Advanced modelling in chemical engineering, Dr. Azita Soleymani Mallitus laskenta Luento3 ja käyttöjärjestelmä Windows XP Microsoft Word Microsoft PowerPoint Microsoft Excel (1) Huom!!!! ei luentoa (tenttiviikko) Microsoft Excel (2) Polymath (1) Polymath (2) Tenttipäivä Matlab (1) Matlab (2) Fortran Mikroluokka (kete)? February 13, 2007 Kimmo Klemola 10 Luento 1 5

6 Tietokone Seuraavaan esitykseen taustaksi mainittakoon, että tehokas nykyaikainen pöytäkone (PC) pystyy noin nopeuteen X flops = X (=noin 10?) gigaflops (flop = floating point operations per second, laskutoimitusta sekunnissa) February 13, 2007 Kimmo Klemola 11 Tietokoneen kehityksen aikajana 3000 ekr Kiinalaiset keksivät helmitaulun. Nykytekniikan hitaimpia siemenen itämisiä on ollut tietokoneella. Jos lähdetään helmitauluista, tulee itämisaikaa viitisen tuhatta vuotta, jos laskukoneesta (Pascal), tulee aikaa yli 300 vuotta. (Osmo A. Wiio, Tekniikan maailma 20/2003) Blasie Pascal kehitti mekaanisen laskukoneen Charles Babbagen (engl.) mekaaninen ja ohjelmoitava tietokone Hollerithin reikäkorttikone 1930-luku Englannissa, Saksassa ja Yhdysvalloissa tehtiin kokeiluja elektronisella tietokoneella Colossus valmistui Englannissa avaamaan saksalaisten salakoodia. Colossus purettiin sotasalaisuutena sodan jälkeen. February 13, 2007 Kimmo Klemola 12 Luento 1 6

7 Tietokoneen kehityksen aikajana 1944 Harvardin (IBM:n) Mark I valmistui ENIAC-tietokone valmistui ( tyhjöputkea, 500 flops), tyhjöputkien aika alkoi Transistorit alkavat syrjäyttää tyhjöputkia TKK:n ja Helsingin yliopiston yhteishanke ESKOtietokoneen rakentamiseksi 1958 Ensimmäinen kaupallinen tietokone Suomeen (Postipankki). February 13, 2007 Kimmo Klemola 13 Tietokoneen kehityksen aikajana Ensimmäiset supertietokoneet (CDC megaflops) Gordon Moore (*1929, kemisti!!) julkaisee artikkelin, jossa hän ennustaa tietokoneen laskentakapasiteetin (transistorien pakkaustiheyden mikropiireissä) kaksinkertaistuvan 18 kuukauden välein. Nykyään arvioidaan, että Mooren laki pitää kutinsa noin vuoteen , jolloin atomitason rajoitteet tulevat vastaan Gordon Moore ja Robert Noyce perustavat Intelin Internetin edeltäjä ARPANET luodaan USA:ssa sotilaskäyttöön, jotta hallitus voisi kommunikoida ydinsodan jälkeen Ensimmäinen mikroprosessori (Intel 4004) 1973 Suomen ensimmäinen mikrotietokone (Intel prosessori) Digelius Finland Oy:hyn Ensimmäinen todellinen mikrotietokone Altair. February 13, 2007 Kimmo Klemola 14 Luento 1 7

8 Tietokoneen kehityksen aikajana 1975 Microsoft perustetaan. UNIX-käyttöjärjestelmä Ensimmäinen Applen tietokone. Cray 1, jota monet pitävät ensimmäisenä supertietokoneena (160 megaflops = flops) DEC:n (Digital) pääjohtaja Ken Olsen: Ei ole mitään syytä miksi kenelläkään olisi tarvetta saada tietokone kotiinsa DOS-käyttöjärjestelmä MS-DOS-käyttöjärjestelmä. IBM:n ensimmäinen PC. IBM:n mikrotietokoneista tulee vähitellen standardi, jonka kanssa muut valmistajat, ohjelmat ja oheislaitteet ovat yhteensopivia. Ensimmäinen raahattava Osborne 1 (11 kg, ei ollut akkua). February 13, 2007 Kimmo Klemola 15 Tietokoneen kehityksen aikajana 1982 ARPANETistä käytetään 1. kertaa nimitystä Internet Ensimmäinen todellinen kannettava Data Generalin DG/One (3,5 in diskettiasema, akku, nestekidenäyttö ynm) Microsoftin Windows-käyttöjärjestelmä. February 13, 2007 Kimmo Klemola 16 Luento 1 8

9 Tietokoneen kehityksen aikajana 1985 Cray Y-MP supertietokone, suorituskyky nykyisen PC:n luokkaa Intel 386-prosessori 1989 Intel prosessori. Internet korvaa ARPANETin Elokuussa suomalainen opiskelija Linus Torvalds lähettää Usenetin uutisryhmään seuraavan viestin: Hello everybody out there using minix- I'm doing a (free) operating system (just a hobby,won't be big and professional like gnu) for 386(486) AT clones. Linux-käyttöjärjestelmä on syntynyt WWW (World Wide Web) syntyy Intel Pentium-prosessori. Ensimmäinen WWW-selain Mosaic Intel Pentium II 1999 Intel Pentium III 2001 Intel Pentium Japanissa valmistui Earth Simulator-supertietokone, joka oli maailman tehokkain (35,86 teraflops = flops), laskemaan mm. ilmastonmuutosta. February 13, 2007 Kimmo Klemola 17 Tietokoneen kehityksen aikajana 2004 USA:n energiaministeriön tilaama IBM Blue Gene/L on maailman tehokkain supertietokone (70,72 teraflops) IBM Blue Gene/L-supertietokoneen on tarkoitus koostua miljoonasta rinnakkaisesta tehokkaasta Pentiumprosessorista. Sen ainoa tehtävä on mallintaa ihmisen proteiinin laskostumista. Luonto selviytyy tehtävästä sekunnin murto-osissa. Blue Geneltä kuluu tehtävään vuosia. Nopeus 360 teraflops eli noin 10 kertaa tehokkaampi kuin Earth Simulator ja tehokkaampi kuin 500 nykyään tehokkainta supertietokonetta yhteensä (kevään 2005 tietoa) Blue Gene/P:n on tarkoitus olla suoritusnopeudeltaan 1. petaflopin tietokone ( flops). Super Grid. Supertietokoneiden verkko Mooren laki tietoverkoille on tarkoittanut liikenten kasvua kaksinkertaiseksi joka vuosi Vuonna 2015 liikenne on kertainen vuoteen 2005 verrattuna Mooren laki pitänee kutinsa noin vuoteen 2020 eli mikroprosessorien suoritusnopeus tuplaantuu 18 kuukauden välein. Sen jälkeen transistorien pakkauksessa tulevat atomitason rajoitteet vastaan Kvanttitietokoneiden aika. (?) February 13, 2007 Kimmo Klemola 18 Luento 1 9

10 Supertietokoneet Supertietokoneella tarkoitetaan omana aikanaan huomattavan laskentakapasiteetin omaavaa tietokonetta. Supertietokoneita käytetään mm. seuraaviin tarkoituksiin: Sään ennustaminen Ilmastolaskelmat, ilmastonmuutoksen ennustaminen Molekyylimallinnus molekyylien rakenteen ja ominaisuuksien ennustaminen kidemuodot synteesitiet merkitystä erityisesti lääkekehityksessä Virtauslaskenta (CFD) sään ennustaminen on virtauslaskennan merkittävin sovellus lentokoneen ja autojen suunnittelu (tuulitunnelit ynm) prosessiteollisuuden laitteiden ja prosessien suunnittelu lääketiede, virtaukset verisuonistossa Ydintekniikka, ydinräjähdyksen simulointi Salaus, salakoodaus Biotekniikka, esim. ihmisen genomin kartoitus February 13, 2007 Kimmo Klemola 19 Supertietokoneet Supertietokoneiden teho perustuu nykyään rinnakkaislaskentaan, jossa huomattava määrä tavallisia prosessoreita on yhdistetty toisiinsa. Supertietokoneissa haasteena on mm: Prosessorien kommunikointi*, tiedonsiirtonopeus, algoritmit Käyttöjärjestelmä Jäähdytys, tarvitaan nestejäähdytystä February 13, 2007 Kimmo Klemola 20 Luento 1 10

11 Miksi Blue Gene? Mitä järkeä on rakentaa 400 miljoonan dollarin Blue Gene tutkimaan vain ihmisen proteiinin laskostumista? IBM pyrkii kehittämään huipputehokkaan supertietokoneen myös edullisesti, saadaan siis teknistaloudellista tietoa ja hyötyä. Laskostumishäiriöt ovat merkittävässä osassa monissa sairauksissa, esimerkiksi Alzheimerin tauti ja hullun lehmän tauti, ja ilmiön tunteminen auttaa taudin ennaltaehkäisyssä, hoidossa ja lääkekehityksessä. Muita merkittäviä tauteja, joiden ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja ovat: HIV hepatiitti February 13, 2007 Kimmo Klemola 21 Supertietokoneet TOP 10 11/2006 February 13, 2007 Kimmo Klemola 22 Luento 1 11

12 PC-mikrotietokone February 13, 2007 Kimmo Klemola 23 Mitä PC sisältää Keskusyksikkö Central processing unit (CPU) - Keskusyksikössä tapahtuu käskyjen tulkinta ja suoritus. Keskusyksikköön sisältyvät ohjausyksikkö, aritmeettislooginen yksikkö, rekisteri ja näitä yhdistävät tiedonsiirtoväylät. Mikroprosessori eli keskusyksikkö on tietokoneen aivot, joka koordinoi muita hardware-laitteita ja valvoo kaikkea mitä tietokone tekee. Esimerkiksi Intel Pentium 4 HT 3.0 GHz, jossa kellotaajuus 3,0 gigahertziä (verrannollinen nopeuteen). Muisti Memory Muisti sisältää dataa. February 13, 2007 Kimmo Klemola 24 Luento 1 12

13 Mitä PC sisältää Tietokoneessa on useanlaista muistia: Työmuisti, suorasaantimuisti Random-access memory (RAM) Varastoi väliaikaisesti tietoa, jota tietokone paraikaa työstää. Lukumuisti, kiintomuisti Read-only memory (ROM) - Muisti, johon ei voi kirjoittaa sen ollessa kytkettynä käyttävään laitteistoon. Se säilyttää sisältönsä käyttöjännitteen katketessa. Kestomuisti, jota tietokone käyttää tärkeän muuttumattoman tiedon säilyttämiseen. Kovalevy Hard disk Pysyvä massamuisti. BIOS Basic input/output system (BIOS) ROM-tyypin muisti, jota tietokone käyttää, kun se kytketään päälle. Välimuisti, kätkömuisti, Cache Caching - Pieni ja nopea laitteen suorituskykyä lisäävä apumuisti, joka sijaitsee prosessorin ja päämuistin välissä. Virtuaalimuisti, näennäismuisti Virtual memory Kovalevyllä oleva muistitila, jota ruuhkatilanteessa käytetään RAM-muistin tavoin datan väliaikaiseen tallentamiseen ja käyttämiseen. Mikäli kone joutuu ottamaan virtuaalimuistin käyttöön, se näkyy toimintojen hidastumisena. February 13, 2007 Kimmo Klemola 25 Mitä PC sisältää Emolevy Motherboard - Piirilevy, johon voidaan liittää yksi tai useampia komponenteilla varustettuja piirilevyjä eli kortteja. Keskusyksikkö ja muistit ovat usein emolevyllä. Esimerkiksi äänikortti on joko emolevyllä tai liitettynä siihen johtimilla. Virtalähde Power supply - Huolehtii tietokoneen virran saannista. Kovalevy Hard disk Pysyvä massamuisti, jossa on tyypillisesti tiedostot ja ohjelmat. Käyttöjärjestelmä Operating system - Tietokoneen hallinnassa käytettävä ohjausohjelmista koostuva kokonaisuus. Mahdollistaa käyttäjälle tietokoneen kanssa kommunikoinnin. Äänikortti Sound card Tietokone käyttää äänikorttia äänen nauhoittamiseen ja toistamiseen muuttamalla analogisen äänen digimuotoon ja toisinpäin. Grafiikkakortti Graphics card Muuttaa tietokoneen kuvadatan sellaiseksi, että kuva näkyy monitorilla (näytöllä). February 13, 2007 Kimmo Klemola 26 Luento 1 13

14 Miksi tietotekniikkaa kemian- ja prosessiteollisuudessa: Edut ylipäänsä valtavat Lisää yleisesti tehokkuutta ja työn tuottavuutta Nopeuttaa suunnittelua, työhön perehdyttämistä Tuotanto ja prosessit saadaan optimoitua Rahaa, energiaa, raaka-aineita kuluu vähemmän (tai rahaa tulee enemmän) Pystytään korvaamaan kallista koetoimintaa Pystytään tekemään asioita, joita ei muutoin pystyttäisi tekemään (hyvin monimutkaiset ihmiselle hallitsemattomissa olevat kokonaisuudet, valtavaa laskentatehoa vaativat tehtävät ) Tiedon hallinta, siirto, haku jne jne February 13, 2007 Kimmo Klemola 27 Esimerkki käsin laskettavissa olevasta ongelmasta Kemianteollisuuden prosessit -kurssin kotilasku (jos yksinkertainen systeemi) Kierrätys Syöttö Tuote Reaktori Erotus February 13, 2007 Kimmo Klemola 28 Luento 1 14

15 Teollisuuden prosessi käsin laskeminen hankalaa February 13, 2007 Kimmo Klemola 29 Mallituksesta ja prosessiteollisuuden tietotekniikasta, laskennasta ja ohjelmista Lähde: State of Mathematical Modelling and Simulation in the Finnish Process Industry, Universities and Research Centres Kimmo Klemola Ilkka Turunen Tekes-raportti 2001 February 13, 2007 Kimmo Klemola 30 Luento 1 15

16 February 13, 2007 Kimmo Klemola 31 Missä kaikkialla käytetään kemian- ja prosesiteollisuuden mallitusta ja laskentaa? Prosessiteollisuus Kemian teollisuus (Chemical and specialty chemical industry) Hienokemian teollisuus (Fine chemicals industry) Öljyn jalostus ja petrokemian teollisuus (Oil refining and petrochemicals industry) Elintarviketeollisuus (Food and drink industry) Jätteiden käsittely ja jäteveden puhdistus (Waste management and water treatment sector) Sellu- ja paperiteollisuus (Pulp and paper industry) Metallurginen teollisuus (Metallurgical industry) Lääketeollisuus (Pharmaceutical industry) Biotekniikka (Biotechnology) Muovi-, polymeeri- ja kumiteollisuus (Plastics, polymer and rubber industry) Maaliteollisuus (Paint and coating industry) Prosessiteollisuuden laitetoimittajat (Process equipment manufacturers) Rakennustarviketeollisuus (Construction and building material industry) Energiateollisuus (Energy industry) Insinööri- ja konsulttitoimistot (Engineering and consulting companies) February 13, 2007 Kimmo Klemola 32 Luento 1 16

17 Missä kaikkialla käytetään kemian- ja prosesiteollisuuden mallitusta ja laskentaa? Yliopistot ja tutkimuskeskukset Lappeenrannan teknillinen yliopisto Helsingin teknillinen korkeakoulu Tampereen teknillinen yliopisto Åbo Akademi Kuopion yliopisto Jyväskylän yliopisto Turun yliopisto Oulun yliopisto Helsingin yliopisto Joensuun yliopisto VTT - Valtion teknillinen tutkimuskeskus CSC Tieteellinen laskenta Oy (CSC - Scientific Computing Ltd) KCL - Keskuslaboratorio February 13, 2007 Kimmo Klemola 33 Millä tasoilla laskennan ja tietotekniikan työkaluista on hyötyä kemianteollisuudessa? February 13, 2007 Kimmo Klemola 34 Luento 1 17

18 Tehdas koostuu yksikköoperaatioista ja yksikköprosesseista jotka muodostavat prosessin ja prosesseja. Alla erään prosessin lohkokaavio (flowsheet) February 13, 2007 Kimmo Klemola 35 Yksikköoperaatio Useassa prosessissa esiintyvää prosessin osaa, jossa esiintyy samankaltainen fysikaalinen muutos, kutsutaan yksikköoperaatioksi. Tyypillisiä yksikköoperaatioita ovat tislaus, uutto, pumppaus, sekoitus, seulonta, murskaus ja lämmönsiirto February 13, 2007 Kimmo Klemola 36 Luento 1 18

19 Yksikköprosessi Useassa prosessissa esiintyvää prosessin osaa, jossa esiintyy samankaltainen kemiallinen muutos so. kemiallinen reaktio, kutsutaan yksikköprosessiksi. Tyypillisiä yksikköprosesseja ovat nitraatio, halogenaatio, hapetus, alkylaatio, esteröinti ja polymerointi. February 13, 2007 Kimmo Klemola 37 Luento 1 19

BJ30A1000 Kemiantekniikan tietotekniikka Luennot 1 ja 2

BJ30A1000 Kemiantekniikan tietotekniikka Luennot 1 ja 2 Kevät 2008 BJ30A1000 Kemiantekniikan tietotekniikka Luennot 1 ja 2 Kimmo Klemola 14.01. ja 21.01.2008 Luennoitsijana yliassistentti Kimmo Klemola, teknillisen kemian laboratorio, huone 2437 etunimi.sukunimi@lut.fi

Lisätiedot

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2011: 3. periodi, pe klo 10 13, 7339 4. periodi ke klo

Lisätiedot

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op

BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op BJ90A1000 Luonnonvarat ja niiden prosessointi kemianja energiateollisuudessa 3 op Luennoitsija: Yliassistentti Kimmo Klemola Luennot ja seminaarit 2013: 3. periodi, to klo 14 17, sali 1303 4. periodi ke

Lisätiedot

Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 3

Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 3 Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 3 Kimmo Klemola 08.02.2007 February 8, 2007 Kimmo Klemola 1 Polymath Helppokäyttöinen Chemical Reaction Engineeringprofessorien tekemä Soveltuu monipuolisesti

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely

KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op. Aloitusluento, kurssin esittely KE-40.1600 Johdatus prosesseihin, 2 op Aloitusluento, kurssin esittely Opintojakson tavoitteena on tutustua teollisiin kemiallisiin ja biokemiallisiin prosesseihin ja niihin liittyvään laskentaan ja vertailuun

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoverkkolaboratorio S-38.145 Liikenneteorian perusteet (2 ov) Kevät 2003 Aleksi Penttinen & Eeva Nyberg Tietoverkkolaboratorio Teknillinen korkeakoulu http://www.netlab.hut.fi/opetus/s38145/

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn historiaa

Tietojenkäsittelyn historiaa Tietojenkäsittelyn historiaa 1.1 Ensimmäiset tietokoneet PC:t 1960 2001 1950 Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet 1970-luku Sovellukset Henkilökohtai set työasemat ESIHISTORIAA 1.2

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 2

Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 2 Ke3130900 Kemiantekniikan tietotekniikka Luento 2 Kimmo Klemola 25.01.2007 January 25, 2007 Kimmo Klemola 1 Prosessiteknologian peruskäsitteitä TASE ILMIÖ PROSESSI MALLI PROSESSIMALLI PROSESSIMALLITUS

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta

TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta TEHTÄVÄ 5: Microsoft Virtual PC asennus ja hallinta Windows 7 Enterprise Windows XP Pro Microsoft Virtual PC Windows XP Pro * * Tietokone, jossa on jo asennettuna Windows XP Pro Tomi Stolpe Turun AKK 5.11.2009

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja

TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja TeleWell GPRS-modeemin ohjekirja Hyväksyntä CE 0682 Sisältö Tekniset vaatimukset GPRS-toiminnolle...2 Tuetut käyttöjärjestelmät Windows 98SE, Me, 2000, Xp...2 Myyntipakkauksen sisältö...2 Vaatimukset tietokoneelle,

Lisätiedot

Ver. 2. Ohjelmisto-opas. PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish

Ver. 2. Ohjelmisto-opas. PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish Ver. 2 Ohjelmisto-opas Copyright c PIXELA CORPORATION. All rights reserved. Finnish Johdanto...3 Tämän ohjelmisto-oppaan käyttäminen...3 Järjestelmävaatimukset...4 Varoitukset...6 Asentaminen/poistaminen...6

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan perustaidot. Kesäkuu 2014

Tietoyhteiskunnan perustaidot. Kesäkuu 2014 Tietoyhteiskunnan perustaidot Kesäkuu 2014 Kurssin järjestäjästä Ohjelmistotuotannon ja Tiedonhallinnan Laitos Tuotantotalouden Tiedekunta Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto Tietotekniikan koulutusohjelmasta

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen

Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on internet, miten se toimii? Mauri Heinonen Mikä on Internet? Verkkojen verkko Muodostettu liittämällä lukuisia aliverkkoja suuremmaksi verkoksi Sivustojen tekemiseen käytetään kuvauskielta HTML

Lisätiedot

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma

4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS. 4.5.1. Tutkinnon rakenne. Matemaattisten aineiden koulutusohjelma Matemaattisten aineiden 82 4.5. MATEMAATTISTEN AINEIDEN OPETTAJANKOULUTUS Koulutuksesta vastaa professori Seppo Pohjolainen, Matematiikan laitos, huone Sg207, puhelin 365 2424 email: seppo.pohjolainen@tut.fi.

Lisätiedot

Backup Exec 3600 Appliance

Backup Exec 3600 Appliance Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein

Lisätiedot

Alueelliset tietokannat

Alueelliset tietokannat SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut Terveydenhuollon ATK-päivät 26. - 27.5.1 997 Lahti, Kauppahotelli Grand L Kehityspäällikkö Antero Ensio ProWellness Alueelliset tietokannat Sivuavat esitelmät Alueelliset

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa

Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Tietotekniikan koulutus Savonlinnassa Paikka Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, Savonlinna Hinta 80 euroa/osallistuja, sisältää 20 h Koulutuspäivän kesto 5 tuntia, klo 10:00 15:00 Ilmoittautuminen

Lisätiedot

POWER analytiikka-alustana

POWER analytiikka-alustana POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Alla on yhteenveto laitteistokomponenttien kustannuksista.

Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Alla on yhteenveto laitteistokomponenttien kustannuksista. 1 Hinnoittelu 1.1 Yhteenveto Alla on yhteenveto Helsingin yliopistolle tarjotun ratkaisun kokonaiskustannuksista. Tarjottu ratkaisu Hinta alv 0 OptiPlex 760 MiniTower 365.00 OptiPlex 760 SmallFormFactory

Lisätiedot

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle

Digikamera. Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle TEEMA 1 Tietokoneen peruskäyttö Digikamera Perustietoa digikamerasta ja kuvien siirtämisestä tietokoneelle Tämä tietopaketti hahmottaa lukijalle, millä tavalla kuvat voidaan siirtää kamerakännykästä tai

Lisätiedot

yhdistää ICT -palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.

yhdistää ICT -palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. YRITYKSELLÄ ON MONENLAISIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA. Pelkästään ICT palveluiden piiriin kuuluvat koodaukset, palvelimet, mikrotuki, ohjelmasovellukset sekä tekniset laitteet voivat kaikki tulla eri palveluntarjoajilta.

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

LEOGICS Piirtopöytä. Pika-asennusopas

LEOGICS Piirtopöytä. Pika-asennusopas LEOGICS Piirtopöytä Pika-asennusopas Tervetuloa Kiitämme sinua LEOGICS PT-1001 -piirrospöydän hankkimisesta. Tulet huomaamaam kuinka helppoa tietokoneen ohjaaminen hiiren sijasta on digitaalisella kynällä.

Lisätiedot

T 106.041 Tietotekniikan peruskurssi

T 106.041 Tietotekniikan peruskurssi T 106.041 Tietotekniikan peruskurssi Oma tietokone Miika Komu Luennon sisältö Kotitietokoneen rakenne Kotietokoneen hankinta Kotitietokoneen ylläpito ja päivitys Kotitietokoneen rakenne

Lisätiedot

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa

Digitalisaation hyödyt teollisuudessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitalisaation hyödyt teollisuudessa Teollisuus ja digitalisaatio seminaari 3.9.2015 Technopolis Hermia, Tampere Heli Helaakoski, TkT, tutkimuspäällikkö Teollisuuden

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja

Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja Jatko-opintoja opintoja kemiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa k k (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten

Lisätiedot

AVOIMET KOULUTUKSET. Syksy 2015 Kevät 2016 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, 00180 HELSINKI INFO@WISTEC.FI PUH.09 123 4567 (MA-PE KLO 9-17)

AVOIMET KOULUTUKSET. Syksy 2015 Kevät 2016 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, 00180 HELSINKI INFO@WISTEC.FI PUH.09 123 4567 (MA-PE KLO 9-17) AVOIMET KOULUTUKSET Syksy 2015 Kevät 2016 WISTEC TRAINING OY ITÄMERENKATU 1, 00180 HELSINKI INFO@WISTEC.FI PUH.09 123 4567 (MA-PE KLO 9-17) WWW.WISTEC.FI TERVETULOA KOULUTUKSIIN! Löydät koulutustarjontamme

Lisätiedot

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012

BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 BIMin mahdollisuudet hukan poistossa ja arvonluonnissa LCIFIN Vuosiseminaari 30.5.2012 RIL tietomallitoimikunta LCI Finland Aalto-yliopisto Tampereen teknillisen yliopisto ja Oulun yliopisto Tietomallien

Lisätiedot

20 SYYTÄ, MIKSI JOKAISEN SEURAAVAN TIETOKONEEN TULISI OLLA THINKPAD TAI THINKCENTRE

20 SYYTÄ, MIKSI JOKAISEN SEURAAVAN TIETOKONEEN TULISI OLLA THINKPAD TAI THINKCENTRE 20 SYYTÄ, MIKSI JOKAISEN SEURAAVAN TIETOKONEEN TULISI OLLA THINKPAD TAI THINKCENTRE THINKVANTAGE TECHNOLOGY AND DESIGN Napsauta tästä ThinkVantage Technology and Design -ominaisuudet ovat ThinkPad -kannettaviin

Lisätiedot

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid)

Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Materiaalitutkimuksen grid (M-grid) Arto Teräs arto.teras@csc.fi CSC:n Grid-seminaari 13.10.2004 Sisällys Projektin yleiskuvaus Yhteistyökumppanit Laitteisto ja ohjelmistot Ylläpidon toteutus Uudet haasteet

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän

Lisätiedot

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena

Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Mikrotietokone Moderni tietokone Ajattelemme tietokonetta yleensä läppärinä tai pöytäkoneena Sen käyttötarkoitus on yleensä työnteko, kissavideoiden katselu internetistä tai pelien pelaaminen. Tietokoneen

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 12: Käyttöjärjestelmät, alkua Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Mikä on käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Mobiilin ekosysteemin muutos - kuoleeko tietoturva pilveen?

Mobiilin ekosysteemin muutos - kuoleeko tietoturva pilveen? Mobiilin ekosysteemin muutos - kuoleeko tietoturva pilveen? Erkki Mustonen Tietoturva-asiantuntija Lapty Rovaniemi 3.11.2011 Suojaa korvaamattoman f-secure.fi F-Secure tietoturvan globaali toimija Perustettu

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

SCS Data Manager. Julkaisutiedot. Versio 3.00

SCS Data Manager. Julkaisutiedot. Versio 3.00 SCS Data Manager Julkaisutiedot Versio 3.00 Yrityksen hallinto Trimble Navigation Limited Engineering and Construction Division 935 Stewart Drive Sunnyvale, California 94085 U.S.A. Puhelin: +1-408-481-8000

Lisätiedot

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi

CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Jouni Ritvanen. Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi CFD Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, TkT (Prof. Timo Hyppänen) Lappeenrannan teknillinen yliopisto Energiajärjestelmät Jouni.Ritvanen@lut.fi Timo.Hyppanen@lut.fi 1 CFD LTY:ssä Energia- ja ympäristötekniikan

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje

Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Office 2013 - ohjelmiston asennusohje Tämän ohjeen kuvakaappaukset on otettu asentaessa ohjelmistoa Windows 7 käyttöjärjestelmää käyttävään koneeseen. Näkymät voivat hieman poiketa, jos sinulla on Windows

Lisätiedot

Navistools Standard. Navistools

Navistools Standard. Navistools Navistools Standard Navistools on Naviswork pohjainen Asset management sovellus, jota käytetään laitoksen, infrakohteen tai rakennuksen elinkaarenaikasen tiedonhallintaan, suunnittelusta työmaavaiheen

Lisätiedot

IPv6 ja Esineiden Internet

IPv6 ja Esineiden Internet IPv6 ja Esineiden Internet Jari Arkko Puheenjohtaja, Internet Engineering Task Force Asiantuntija, Ericsson Research MUUTOSVAUHTI 50 billion connected things 50" 40" 5 billion connected people Billions

Lisätiedot

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy

Hans Aalto/Neste Jacobs Oy 1 2 Automaation kehitystrendit - haasteita tietoturvallisuudelle Hans Aalto, Neste Jacobs Oy Osastonjohtaja/Automaatiosuunnittelu Suomen Automaatioseura, hallituksen puheenjohtaja 1.1.2005 alk. Neste Jacobs

Lisätiedot

24.9.2015. HP Prodesk 400 DM i5-4590t 4Gb DDR3-1600 (1x4) 500Gb HDD Stand W7PRO64/W8.1 W1/1/1

24.9.2015. HP Prodesk 400 DM i5-4590t 4Gb DDR3-1600 (1x4) 500Gb HDD Stand W7PRO64/W8.1 W1/1/1 1(5) HP Prodesk 400 DM i5-4590t 4Gb DDR3-1600 (1x4) 500Gb HDD Stand W7PRO64/W8.1 W1/1/1 Kuvaus Maksimoi investointisi. Kasvata liiketoimintaasi, älä kulujasi. HP ProDesk 400 G1 -sarjan laajennettavat pöytätietokoneratkaisut

Lisätiedot

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä

2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä Nokia Lifeblog 2.5 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N77 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa mainitut

Lisätiedot

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Virtualisoi viisaasti paranna palvelua Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Älykkäämpi IT Web Servers App Servers End Users App Servers App Servers App/DB Server App/DB Servers

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia

Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia Jukka Tolvanen, Teknologia, 25.3.2014 Energiatehokkuus ja strateginen huippututkimus EFEU ohjelman tuloksia ABB Month DD, YYYY Slide 1 ABB:n historia Suomalaiset juuret Strömbergissä Gottfrid Strömberg

Lisätiedot

Metallien 3D-tulostus mahdollisuus ja haasteet. LUT School of Energy Systems Konetekniikan osaamisalue Lasertyöstön tutkimusryhmä

Metallien 3D-tulostus mahdollisuus ja haasteet. LUT School of Energy Systems Konetekniikan osaamisalue Lasertyöstön tutkimusryhmä Metallien 3D-tulostus mahdollisuus ja haasteet LUT School of Energy Systems Konetekniikan osaamisalue Lasertyöstön tutkimusryhmä Nämä kalvot on koostettu LUT Laserin (LUT) toimesta lisätietoja: Professori

Lisätiedot

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process research project 10/2007 2/2009 (TurvaBIM in Finnish) Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction

Lisätiedot

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas

Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Option GlobeSurfer III pikakäyttöopas Laitteen ensimmäinen käyttöönotto 1. Aseta SIM-kortti laitteen pohjaan pyötätuen takana olevaan SIM-korttipaikkaan 2. Aseta mukana tullut ethernetkaapeli tietokoneen

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Interaktiiviset LED monikosketusnäytöt

Interaktiiviset LED monikosketusnäytöt Interaktiiviset LED monikosketusnäytöt www.tk-team.com Seewo LED monikosketusnäytöt TK-Team LED monikosketusnäyttö on ideaali ratkaisu kokous-, koulutus- ja luokkatiloihin. 10-pisteen monikosketus mahdollistaa

Lisätiedot

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta

Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Tietoturvallisuus yhteiskunnan, yritysten ja yksityishenkilöiden kannalta Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Kari Wirman 7.11.2013 Kari Wirman 21.11.2013 Kari Wirman, ICT-pooli Tieto Tieto on nyky-yhteiskunnan

Lisätiedot

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2

FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TEKNILLINEN KORKEAKOULU 4.6.2008 Informaatio- ja luonnontieteiden tiedekunta Teknillisen fysiikan laitos FYSIIKAN TENTTIJÄRJESTYS 2008-2009 versio 2.2 TENTIT JÄRJESTETÄÄN PÄÄRAKENNUKSESSA TAI KONETALOSSA

Lisätiedot

2. Joissakin malleissa levykeasema sisältyy pakkaukseen.

2. Joissakin malleissa levykeasema sisältyy pakkaukseen. Osanumero: 92P1485 Tarkista, että IBM ThinkPad T Series -tietokoneen pakkauksessa on tässä mainitut osat. Jos jokin osa puuttuu tai on vahingoittunut, ota yhteys tuotteen myyjään. h Tietokone h Akku h

Lisätiedot

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN MIKKO SYRJÄNEN FORS-ILTAPÄIVÄ 2012 1 / 1 Wärtsilä 3 July 2009 Alku operaatiotutkijana Systeemianalyysin laboratorio, DI 1999 Johdatus

Lisätiedot

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0)

TW-LTE 4G/3G. USB-modeemi (USB 2.0) TW-LTE 4G/3G USB-modeemi (USB 2.0) Tiedonsiirtonopeus: 100 Mbps/50 Mbps LTE: 1800/2100/2600 MHz GSM/GPRS/EDGE: 850/900/1800/1900 MHz UMTS: 900/2100 MHz Pikaohje (Finnish) CE Käyttöönotto- ohje SIM- kortin

Lisätiedot

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1

Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 Nokia Lifeblog 2.5 Nokia N76-1 2007 Nokia. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia, Nokia Connecting People, Nseries ja N76 ovat Nokia Oyj:n tavaramerkkejä tai rekisteröityjä tavaramerkkejä. Muut tässä asiakirjassa

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

Käyttöoppaasi. HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC http://fi.yourpdfguides.com/dref/863340

Käyttöoppaasi. HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC http://fi.yourpdfguides.com/dref/863340 Voit lukea suosituksia käyttäjän oppaista, teknisistä ohjeista tai asennusohjeista tuotteelle HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC. Löydät kysymyksiisi vastaukset HP COMPAQ DC5700 MICROTOWER PC käyttöoppaasta

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011

Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Mallinnuksella apua melunhallintaan Tomi Huttunen Kuava Oy Kuopio 17.11.2011 Sisältö Kuava Oy Mallintaminen ja simulointi Akustiikan ja melun simulointi Esimerkkejä: Meluemissio Virtausmelu Uusia simulointityökaluja

Lisätiedot

Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille

Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille Fysiikan opinnot Avoimen yliopiston opiskelijoille 2.9.2014 1 Yliopiston lukuvuosi ja opetusperiodit 2014-2015 Yliopiston lukuvuosi 1.8. 31.7. Syyslukukausi I periodi: 1.9.-17.10. lukuvuoden avajaiset

Lisätiedot

ICT:n sosiaalinen käytettävyys

ICT:n sosiaalinen käytettävyys ICT:n sosiaalinen käytettävyys Jouni Backman 06.09.2007 Maailma muuttuu muuttuuko ihminen? Peruuttamaton ja syvällinen käyttäytymisen muutos digitaalinen alkuperäisväestö ja siirtolaiset 120 100 80 60

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

LaserQC mittauksia laserin nopeudella

LaserQC mittauksia laserin nopeudella LaserQC mittauksia laserin nopeudella 1/6 prosessi LaserQ mittaustulokset 20 sekunnissa! 2D-aihioiden mittojen manuaalinen tarkastus ja muistiinmerkintä on aikaa vievä prosessi. Lisäksi virheiden mahdollisuus

Lisätiedot

Kemian laitoksen tietotekniikasta ja ICT- benchmarking. Yleistä

Kemian laitoksen tietotekniikasta ja ICT- benchmarking. Yleistä Kemian laitoksen tietotekniikasta ja ICT- benchmarking Yleistä Kemian laitoksella on henkilökuntaa noin 50 + 30 ja vierailevia tutkijoita ym. henkilöitä vaihteleva määrä. Opiskelijoita 200 300 kpl. ICT-Benchmarking

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1

Tekniset vaatimukset Tikon 6.4.1 Marraskuu 2014 1 (22) Tekniset vaatimukset Marraskuu 2014 2 (22) 1 Ohjelmapalvelin... 6 1.1 Ohjelmat... 6 1.1.1 Tuetut käyttöjärjestelmät... 6 1.1.2 Muut tarvittavat ohjelmat... 6 1.2 Palvelin (Suositus

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 2 Tietokoneen kehittyminen Englannin kielen sana computer tarkoitti alun perin ihmistä, jonka työtehtävänä

Lisätiedot

Linux: Virransäästö. Jani Jaakkola jjaakkol@cs.helsinki.fi http://www.cs.helsinki.fi/u/jjaakkol

Linux: Virransäästö. Jani Jaakkola jjaakkol@cs.helsinki.fi http://www.cs.helsinki.fi/u/jjaakkol Linux: Virransäästö Jani Jaakkola jjaakkol@cs.helsinki.fi http://www.cs.helsinki.fi/u/jjaakkol Virransäästön tavoitteet? Akun riittävyys Koneen sammutus ilman istunnon sammutusta Standby Suspend-to-ram

Lisätiedot

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP

Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet. Käyttöjärjestelmä: Windows XP Taloyhtiön laajakaistan käyttöohje, Tekniikka: Ethernet Käyttöjärjestelmä: Windows XP Espoon Taloyhtiöverkot Oy, 2010 Tervetuloa Espoon Taloyhtiöverkkojen laajakaistan käyttäjäksi! Tässä ohjeessa opastetaan,

Lisätiedot

MEM-O-MATIC. 6800 järjestelmä

MEM-O-MATIC. 6800 järjestelmä MEM-O-MATIC 6800 järjestelmä Ohjeet Windows yhdysohjelmalle / 6800 yhdysohjelman käyttöohje זתתתתת Windows yhdysohjelman asennus tietokoneelle Tee uusi kansio esimerkiksi nimellä MEMO kovalevyllesi. Kopio

Lisätiedot

Nokia langaton äänisovitin AD-47W

Nokia langaton äänisovitin AD-47W Nokia langaton äänisovitin AD-47W 9247383/1 SUOMI AD-47W-sovittimen avulla voit kytkeä langatonta Bluetooth-tekniikkaa tukevan yhteensopivan HF-laitteen tietokoneeseen (tai muuhun yhteensopivaan laitteeseen).

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori

Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Laaja-alainen, opiskelijalähtöinen ja projektiperusteinen opetussuunnitelma, case Monitori Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Seminaariesitelmä Timo Turunen ja Matti Welin Monitori koulutusalarajat ylittävä

Lisätiedot

01 Helsingin yliopisto

01 Helsingin yliopisto 1( 7) 01 Helsingin yliopisto Oikeustieteellinen tiedekunta 417 1 Oikeusnotaari, Helsinki ja oikeustieteen maisteri, Helsinki/Vaasa 418 2 Oikeusnotaari, Vaasa ja oikeustieteen maisteri, Vaasa/Helsinki 688

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 19.1.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 19.1.2009 1 / 25 Mihin teekkari / diplomi-insinööri tarvitsee ohjelmointia? Pienten laskentasovellusten kirjoittaminen.

Lisätiedot