SUUNNITTELEE JA RAKENTAA ~ PLANERAR OCH BYGGER 2/2010. Kaavoituskatsaus ja rakentamiskohteet 2010

Transkriptio

1 SUUNNITTELEE JA RAKENTAA ~ PLANERAR OCH BYGGER 2/2010 Kaavoituskatsaus ja rakentamiskohteet 2010 Planläggningsöversikt och byggnadsprojekt 2010

2 PÄÄKIRJOITUS LEDARE SUUNNITTELEE JA RAKENTAA ~ PLANERAR OCH BYGGER 2/2010 Pääkirjoitus... 3 Ledare Jotain uutta jotain vanhaa jotain vihreää... 4 Något nytt något gammalt något grönt Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt 2010 Yleiskaavoitus... 6 Generalplanläggning Viheraluesuunnittelu... 7 Grönområdesplanering Asemakaavoitus... 9 Detaljplanläggning Muut suunnitelmat, projektit ja kehityskohteet...17 Övriga planer, projekt och utvecklingsobjekt Kaavoituksen kulku...19 Planeringsprocessen Rakentamiskohteet Byggnasprojekt 2010 Talotoimi panostaa kouluihin ja päiväkoteihin...22 Hussektorn satsar på renoveringen av skolor Vastaavat toimittajat Ansvariga redaktörer: Tarja Sjöberg Marketta Kujala Kielenkäännökset Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/ Vasa stads översättningsbyrå Taitto Ombrytning: Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster Mikael Matikainen Julkaisija ja kustantaja Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/vasa stad PL/PB 3, Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) Issn (painettu tryckt): Issn (verkkolehti nättidningen): Katutoimessa kiireinen vuosi...24 Jäktigt inom gatusektorn i år Asuntomessualueen lahti kokee mittavan ruoppausurakan...26 Viken vid bostadsmässområdet genomgår en omfattande muddrin Vankka yhteistyö saa Kasarmin kukoistamaan...27 Kasernen blomstar tack vare gediget samarbete Tiukentuneet päästörajat lupaavat muutoksia Påttin puhdistamoon...30 Åtstramade utsläppsgränser medför förändringar på Påttska reningsverket Rakentamiskehotuksia rakentamattomille pientalotonteille...32 Bygguppmaningar för obebyggda småhustomter Omakotitontteja runsaasti tarjolla...35 Stort utbud av egnahemstomter Millainen paikka Vaasa on asua ja elää?...36 Hur är det att bo och leva i Vasa? Seuraava tiedotuslehti ilmestyy Följande informationstidning utkommer: Syyskuu 2010/September 2010 Kannen kuva Pärmbild: Arkkitehtitoimisto/Arktektbyrå Aitoaho & Viljanen Paino Tryck: UPC-Print Vaasa Painos Upplaga: /kpl/st Taantuma ei tunnu Vaasan uusilla pientaloalueilla. Kaupunkirakenne laajenee Bölen ja Purolan metsiin. Uusia pääväyliä ja alueita rakennetaan lumisessa talvessa kiivaaseen tahtiin. Yhteensä kunnallistekniikkaan käytetään 8 milj. euroa vuonna Myös Vaasan Talotoimen investoinnit ovat ennätyksellisen suuret. Vaasan päättäjiä voikin kiittää kaukonäköisyydestä. Rakentaminen on nyt halpaa ja uuteen nousuun kannattaa varautua. Uusia rakentamiskelpoisia pientalotontteja saadaan yli 130 kpl, joten voimme hyvin vastata vuosien patoutuneeseen kysyntään. Vuosien haave radan sähköistyksestä alkaa toteutua tänä vuonna. Ratasuunnitelma on hyväksytty ja työt käynnistyvät toukokuussa. Valmista pitäisi olla v Valtatie 8:n sisääntulo Vaasaan on suunnittelussa. Sen toteutus ajoittuu vuosiin Vaasa suunnittelee ja rakentaa tiedotuslehti on lajissaan kolmas jokaiseen talouteen jaettava julkaisu. Kerromme vuoden 2010 suunnittelu- ja rakentamiskohteista sekä siitä, miten asukkaina voitte suunnitteluun vaikuttaa. Toivomme lehden antavan kattavan käsityksen siitä monipuolisesta toiminnasta, jolla Vaasan kaupunki huolehtii asukkaidensa arkielämän sujuvuudesta ja turvallisuudesta sekä yrityselämän toimintaedellytysten luomisesta. Apulaiskaupunginjohtaja Biträdande stadsdirektör Timo Martonen Investoinneilla taantuman yli Med hjälp av investeringar genom recessionen Lågkonjunkturen märks inte på de nya småhusområdena i Vasa. Stadsstrukturen utvidgas till skogarna i Böle och Bobäck. Nya huvudleder och områden byggs i snabb takt under en snörik vinter. Sammanlagt används 8 milj. euro för kommunalteknik år Också Vasa Hussektors investeringar är exceptionellt stora. Det är på sin plats att tacka beslutsfattarna i Vasa för deras framsynthet. Nu är det billigt att bygga och vi har all anledning att förbereda oss för ett uppsving i ekonomin. Antalet nya småhustomter att bygga på blir över 130 st. vilket innebär att vi bra kan tillgodose flera års uppdämd efterfrågan. Många års dröm om elektrifiering av järnvägen börjar bli verklighet i år. Planen för järnvägen har godkänts och arbetena startar i maj. År 2012 ska elektrifieringen vara klar. Ett annat stort projekt, infarten till Vasa vid riksväg 8, är under planering. Det kommer att förverkligas under åren Informationstidningen Vasa planerar och bygger är den tredje i sitt slag och den delas ut till alla hushåll. Vi berättar om 2010 års planerings- och byggobjekt samt om hur ni som invånare kan påverka planeringen. Vår förhoppning är att tidningen ska ge en heltäckande uppfattning om den mångsidiga verksamhet som Vasa stad bedriver för att se till att invånarnas vardag fungerar och är trygg liksom även för att säkerställa verksamhetsförutsättningarna för näringslivet. VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3

3 Kaavoituskatsaus Planläggningsöversikt Jotain UUTTA jotain VANHAA jotain VIHREÄÄ Något NYTT något GAMMALT något GRÖNT Vaasalla on poikkeuksellisen hieno keskusta. Sillä on vahva paikan henki genius loci. Virallista vahvistusta asialle antoi mm. valtioneuvosto joulukuisella päätöksellään valtakunnallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä, joihin kuuluu niin Vaasan puistikot, tori, palokadut kuin rantapuistokin. On hienoa olla jatkamassa vaasalaisten sukupolvien työtä ja samalla katsoa tulevaisuuteen. Kaupunkirakenne uudistuu ja kehittyy. Uuden ajan kaupunkikehityksessä julkisen ja yksityisen intressit on voitava sovittaa yhteen. Vaasassa erityisesti kaupan hankkeet ovat olleet esillä. Työtä jatketaan. Yhteensovitettavaa riittää niin keskustassa kuin muillakin ns. Laatukäytävän alueilla, samoin kuin naapurikuntien kanssa. Laatukäytävän ei ole tarkoitus olla sanahelinää, vaan konkretiaa. Tänä vuonna käynnistetään lukuisia suunnitteluhankkeita, joilla turvataan kaupunkiympäristön laatua ja tonttitarjontaa. Ilmastonmuutos ja energiatehokkuusvaatimukset haastavat meidät vahvasti mukaan hiilijalanjäljen pienentämiseen. Vuoden 2010 kaavoituskatsaus antaa yleiskuvan, mikä nyt on ajankohtaista Vaasassa. Vireillä on taas merkittävä määrä suunnittelukohteita, joilla vahvistetaan kehittyvää kaupunkia ja kaupunkiseutua. Samaan kaupunkiin mahtuu korkeaa, matalaa, vihreää ja vanhaa laadusta tinkimättä. Kaupunkikehityksen ohjauksessa tarvitsemme uudenlaisia toimintatapoja, niitä kehitämme. Vasa har ett exceptionellt fint centrum. Centrums genius loci, dvs. platsens själ, är stark. Officiell bekräftelse av den saken gav bl.a. statsrådets beslut i december om nationellt värdefulla, byggda miljöer. Till dem hör såväl esplanaderna, torget, brandgatorna som strandparken i Vasa. Det är fint att vara med och fortsätta det arbete som generationer av Vasabor har utfört och att samtidigt blicka mot framtiden. Stadsstrukturen förnyas och utvecklas. I den nya tidens stadsutveckling ska offentliga och privata intressen kunna sammanjämkas. I Vasa har i synnerhet projekten inom handeln varit framträdande. Arbetet fortsätter. Det finns en hel del att sammanjämka såväl i centrum som i övriga s.k. kvalitetskorridorområden, liksom även med grannkommunerna. Kvalitetskorridoren ska inte enbart vara tomma ord utan konkreta handlingar. I år startar ett flertal planeringsprojekt, och med dem ska kvaliteten på stadsmiljön och tomtutbudet tryggas. Klimatförändringen och kraven på energieffektivitet innebär en stor utmaning för oss när det gäller att minska kolavtrycket. Planläggningsöversikten för år 2010 ger en allmän bild av vad som just nu är aktuellt i Vasa. Än en gång pågår en betydande mängd planeringsobjekt, som ska förstärka den i utveckling stadda staden och stadsregionen. I samma stad ryms högt, lågt, grönt och gammalt utan att avkall görs på kvaliteten. Vid styrningen av stadens utveckling behöver vi nya typer av tillvägagångssätt, och sådana utvecklar vi. Vt. kehitysjohtaja Tomas Häyry Kaavoituspäällikkö Tapio Ivakko Tf. utvecklingsdirektör Tomas Häyry Planläggningschef Tapio Ivakko KAAVOITUSKATSAUS 2010 Planläggningsöversikt 2010 Kaavoituskatsaus on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen selvitys vireillä olevista tai lähiaikoina vireille tulevista merkittävistä kaava-asioista. Seuraavilta sivuilta löydätte yksityiskohtaiset kuvaukset kohteista. Kaupunkisuunnittelun tehtävä on valmistella nämä suunnitelmat sekä vastata osallisuuden ja vuorovaikutuksen järjestämisestä. MAAKUNTAKAAVOITUS Planläggningsöversikten är en i markanvändnings- och bygglagen avsedd utredning om betydande planeringsärenden som är aktuella eller inom den närmaste tiden kommer att bli aktuella. På de följande sidorna ges detaljerade beskrivningar av objekten. Stadsplaneringens uppgift är att bereda planerna och att ansvara för att möjligheter till deltagande och växelverkan ordnas. LANDSKAPSPLANLÄGGNING Kuva ~ bild: Jaakko J. Salo Pohjanmaan maakuntakaava on koko maakunnan kehittämiseen tähtäävä alueiden käytön suunnitelma. Maakuntakaavaehdotus on hyväksytty maakuntavaltuustossa v ja se on ympäristöministeriön vahvistettavana. Maakuntakaavan vaihekaava 1, joka koskee kaupallisia palveluita, on lausuntovaiheessa ja tarkoitus saada käsittelyyn v Vaihekaava 2 koskien uusiutuvia energiamuotoja on käynnistetty. Sen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä syksyllä Pohjanmaan maakuntaliitto, Saini Heikkuri-Alborzi Landskapsplanen för Österbotten är en områdesanvändningsplan som omfattar hela landskapet och syftar till att utveckla det. Landskapsplaneförslaget har godkänts av landskapsfullmäktige hösten 2008 och det är framlagt för miljöministeriet för fastställelse. Landskapsplanens etapplan 1, som gäller kommersiell service, är i utlåtandeskedet och avsikten är att den ska behandlas år Etapplan 2 som gäller förnybara energikällor har påbörjats. Programmet för deltagande och bedömning av den var offentligt framlagt hösten Österbottens förbund, Saini Heikkuri-Alborzi tfn VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 5 >>

4 YLEISKAAVOITUS GENERALPLANLÄGGNING VIHERALUESUUNNITTELU GRÖNOMRÅDESPLANERING 1. Vaasan yleiskaava 2030 Vaasan yleiskaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä joulukuussa Muistutusten ja lausuntojen käsittelyn kautta kaavaehdotus viedään kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Tavoitteena oikeusvaikutteinen yleiskaava v »» Harri Nieminen p Lähisaariston osayleiskaava Käynnistetään rantayleiskaavan tarkistaminen. Maisemarakenne-, luonto-, kulttuuriympäristö-, rakennus- ja maaperäselvitykset on tehty.»» Gun-Mari Back p a 3d Rakennuspaikkaselvitykset Laaditaan asemakaavoitusta palvelevat esisuunnitelmat, ns. rakennuspaikkaselvitykset vanhoille kyläalueille: 3a Kronvik, 3b Svarvarsbacken, 3c Vanha Satama, 3d Västervikin kylä.»» Harri Nieminen p Muut selvitykset ja suunnitelmat Tehdään yleis- ja asemakaavoitusta palvelevia selvityksiä, mm. lentomeluselvitys, eteläisen kaupunginselän kalaselvitys ja kulttuuriympäristöselvitys. Osallistutaan Vaasanseudun vesihuoltosuunnitelman sekä Vaasan Satamatien esiselvityksen valmisteluun yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa.»» Harri Nieminen p Generalplan för Vasa 2030 Förslaget till generalplan för Vasa var offentligt framlagt i december Via behandling av anmärkningar och utlåtanden förs planförslaget till stadsfullmäktige för avgörande. Målet är en rättsverkande generalplan år 2010.»» Harri Nieminen tfn Delgeneralplan för närskärgården En justering av strandgeneralplanen startar. Utredningar om landskapsstrukturen, naturen, kulturmiljön, byggnader och jordmån har gjorts.»» Gun-Mari Back tfn a 3d Byggplatsutredningar Förhandsplaner görs upp för detaljplanläggningen, s.k. byggplatsutredningar för gamla byområden: 3a Kronvik, 3b Svarvarsbacken, 3c Gamla Hamnen, 3d Västervik by.»» Harri Nieminen tfn Övriga utredningar och planer Utredningar för general- och detaljplanläggningen, bl.a. flygbullerutredning, utredning om fiskar i Södra stadsfjärden och kulturmiljöutredning. Deltagande i beredningen av en vattenförsörjningsplan för Vasaregionen samt en förhandsutredning om Vasa hamnväg i samarbete med Närings-, trafik- och miljöcentralen.»» Harri Nieminen tfn Viheraluejärjestelmä Maisemarakenteeseen pohjautuva viheraluejärjestelmä jäsentää kaupunkikuvaa, osoittaa rakentamiseen sopivat alueet sekä viheralueina kehitettävien alueiden luonteen. Suunnitelmassa määritellään myös viheralueiden jatkosuunnittelun tarve. Lopullinen ehdotus viheraluejärjestelmäksi käsitellään kokonaisyleiskaavan yhteydessä.»» Christine Bonn p Vaasan keskuspuisto / merenranta Vaasan viheraluejärjestelmässä jäsennetty keskuspuisto sijoittuu ranta-alueille. Vaasan keskuspuisto yhdistää historiallisen rantapuiston ja dynaamisen maankohoamisrannan. Keskuspuiston kehittäminen ja hoitosuunnittelu osa-alueittain aloitetaan.»» Laura Suomi p Ulkoilualuesuunnitelmat Viheraluejärjestelmään sisältyy kuusi erilaista ulkoilualuekokonaisuutta. Neljän keskeisen ulkoilualueen suunnitelmat valmistuivat vuoden 2009 aikana. Tarkemmassa suunnittelussa sovitetaan virkistyskäyttö alueen luonnon olosuhteisiin. Osaalueiden hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen aloitetaan.»» Jan Nyman p Vanhan Vaasan viheralueiden kehittämisprojekti Historiallisesti arvokkaiden puistojen ja viheralueiden kehittämis- ja ennallistamissuunnitelma valmistuu vuoden 2010 alussa.»» Christine Bonn p Grönområdesstrukturen Den på landskapsstrukturen baserade grönområdesstrukturen gestaltar stadsbilden, anger vilka områden som är lämpliga för byggande samt karaktären på de områden som ska utvecklas som grönområden. I planen anges också behovet av fortsatt planering av grönområden. Det slutliga förslaget till grönområdesstruktur behandlas i samband med förslaget till generalplan.»» Christine Bonn tfn Vasas centralpark / havsstranden Den i Vasas grönområdesstruktur gestaltade centralparken finns på strandområdena. Vasas centralpark förenar den historiska strandparken med den dynamiska landhöjningsstranden. Utvecklandet av centralparken och en skötselplanering delområdesvis påbörjas.»» Laura Suomi tfn Rekreationsområdesplaner I grönområdesstrukturen ingår sex olika rekreationsområdeshelheter. Under år 2009 färdigställdes översiktsplaner för fyra centrala rekreationsområden. I de noggrannare planerna anpassas rekreationsanvändningen till naturförhållandena. Uppgörandet av skötsel- och användningsplaner för delområdena inleds.»» Jan Nyman tfn Projekt för utveckling av grönområdena i Gamla Vasa Planen för utveckling och återställande av de historiskt värdefulla parkerna och grönområdena blir klar i början av år 2010.»» Christine Bonn tfn Kuva ~ bild: Christine Bonn 5. Vaskiluodon penkereen yleissuunnitelma Yleissuunnitelma laaditaan vuoden 2010 aikana. Suunnitelmassa esitetään rantavyöhykkeen yleisilmeen kehittämisen suuntaviivat mahdollisine täyttöineen ja ruoppauksineen, eri toiminnoille varattavat alueet, kalusteiden ja rakennelmien luonne ja sijoittelu, kasvillisuuden kehittäminen sekä valaistuksen yleissuunnittelu.»» Christine Bonn p Översiktsplan för Vasklotbanken Översiktsplanen görs upp under år I planen presenteras riktlinjerna för utvecklandet av strandzonen med eventuella utfyllnader och muddringar, områden som reserveras för olika funktioner, karaktären på och placeringen av utrustning och konstruktioner, utvecklandet av växtligheten samt den allmänna planeringen av belysningen.»» Christine Bonn tfn >> 6 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 7

5 6. Vikenin ja Haukinevan kehittämissuunnitelmat Verkbäckenin suuosaan liittyvän Vikenin alueen kehittämissuunnitelmassa pyritään yhteensovittamaan kalataloudellisen kunnostuksen vaatimukset ja virkistystoiminnan tarpeet. Työt Vikenin alueella on aloitettu vuonna Haukinevalla aloitetaan perusluontotiedon kerääminen.»» Christine Bonn p Myrgrundin louhoksen virkistysaluesuunnitelma Myrgrundin maa-ainesottopaikka liittyy valmisteilla olevaan Yttersundomin asemakaavaan. Louhoksesta suunnitellaan virkistysaluetta mahdollisine uimarantoineen. Työ aloitetaan vuoden 2010 aikana.»» Christine Bonn p Asemakaavoitukseen liittyvä viheraluesuunnittelu Asemakaavoitusta varten tarkistetaan maisemarakenteeseen pohjautuvat viheraluejärjestelmät sekä laaditaan viheralueita koskevat esisuunnitelmat sekä hoitoluokitukset. Erityistä huomiota kiinnitetään hulevesiä puhdistavien kosteikkojen kehittämiseen sekä rakennettavilta alueilta tulevien ylijäämämassojen sijoittamiseen. Tehdään asemakaava-alueen luontoa koskevat muut erillisselvitykset.»» Christine Bonn p »» Jan Nyman p Utvecklingsplaner för Viken och Gäddträsket I utvecklingsplanen för Vikenområdet med anknytning till Verkbäckens mynningsområde ska fiskenäringens restaureringskrav och rekreationsfunktionernas behov på området sammanjämkas. Arbetet på Vikenområdet har inletts år Vid Gäddträsket startar insamlingen av grundläggande uppgifter om naturen.»» Christine Bonn tfn Rekreationsområdesplan för Myrgrundets stenbrott Myrgrundets marktäkt anknyter till den detaljplan för Yttersundom som är under beredning. Stenbrottet planeras som rekreationsområde med eventuell badstrand. Arbetet startar under år 2010.»» Christine Bonn tfn Grönområdesplanering i anslutning till detaljplanläggningen För detaljplanläggningen granskas de på landskapsstrukturen baserade grönområdesstrukturerna samt görs preliminära planer och skötselklassificeringar för grönområdena. Särskild uppmärksamhet fästs på utveckling av våtmarker som renar dagvattnet och på placeringen av överskottsmassor från områden som bebyggs. Därtill görs andra fristående naturutredningar över detaljplaneområdet.»» Christine Bonn tfn »» Jan Nyman tfn Kuva ~ bild: Suomen Ilmaakuva Oy ASEMAKAAVOITUS * - merkityissä kohteissa tarvitaan maankäyttösopimus **- merkityissä kohteissa tehdään rakentamis- /toteuttamissopimus 1. Linja-autoasema** Alueelle suunnitellaan kauppakeskusta. Kaupunginhallitus on jatkanut Sponda Oyj:n aluevarausta saakka. Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu v Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava kesään mennessä.»» Juha-Matti Linna p Pukinkulma** Liikenneturvallisuuden parantaminen ja raskaan liikenteen kulkureitit ovat keskeisiä kehittämiskohteita. Vanhan panimoalueen ympäristön kehittäminen rakennussuojelun ja täydennysrakentamisen näkökulmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on olllut nähtävillä v Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava v »» Juha-Matti Linna p VAKK ympäristöineen * Asemakaavamuutoksella tarkistetaan käyttötarkoituksia, rakennusoikeuksia, liikennejärjestelyjä ja kiinteistörajoja. Osa alueesta on muinaismuistoaluetta. Tavoitteena lainvoimainen asemakaava v »» Reino Vuoto p DETALJPLANLÄGGNING * - i fråga om de objekt som är angivna med * behövs markanvändningsavtal **- i fråga om de objekt som är angivna med ** ingås bygg-/ förverkligandeavtal 1. Busstationen** På området planeras ett köpcentrum. Stadsstyrelsen har förlängt områdesreserveringen med Sponda Oyj till Hörandet i beredningsskedet i anslutning till detaljplaneändringen genomfördes år Målet är en lagakraftvunnen detaljplan till sommaren.»» Juha-Matti Linna tfn Bockska hörnet** Förbättrande av trafiksäkerheten och den tunga trafikens rutter utgör centrala utvecklingsobjekt. Utvecklande av den gamla bryggerimiljön utgående från byggnadsskydd och kompletterande byggande. Programmet för deltagande och bedömning har varit offentligt framlagt år Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2010.»» Juha-Matti Linna tfn Vasa yrkesutbildningscenter för vuxna, VAKK, med omgivning * Med detaljplaneändringen justeras användningsändamål, byggrätter, trafikregleringar och fastighetsgränser. En del av området utgör fornminnesområde. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan år 2010.»» Reino Vuoto tfn >> 8 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 9

6 5. Yrittäjänkadun erikoiskuljetusreitti Asemakaavoitustarve liittyen Vaasa-Seinäjokiradan sähköistykseen ja valtakunnallisesti merkittävän erikoiskuljetusreitin varmistamiseen.»» Marketta Kujala p »» Reino Vuoto p Risön liike- ja yritysalue/ikano** Kaupunginhallitus on jatkanut IKANO Retail Finland Oy:n aluevarausta saakka esisuunnittelua varten nykyisellä maaliikennekeskusalueella. Asemakaavoitusprosessiin varaudutaan lähestymissuunnitelman valmistumisen jälkeen syksyllä 2010.»» Tapio Ivakko p Klemettilä pohjoinen II* Alue on osa keskustan laajentumisaluetta ja tällä hetkellä se on rakentamiskiellossa. Kaavoitustyöhön sisältyy käyttötarkoitusten ja rakennusoikeuksien määrittelyä, liikennejärjestelyjen ja kiinteistörajojen tarkistaminen sekä rakennussuojelua. Asemakaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä v Maankäyttösopimusneuvottelut ovat käynnissä. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava v kesään mennessä.»» Juha-Matti Linna p Kuninkaankartano* Suunnittelujaoston kaavoituspäätös on tehty alueesta Tavoitteena toisen asteen ruotsinkielisten koulutustoimintojen keskittäminen alueelle, noin m 2 koulutustiloja vuoteen 2012 mennessä. Kaavaprosessi käynnistetään syksyllä 2010.»» Juha-Matti Linna p Företagargatans specialtransportrutt Detaljplanläggningsbehov i anknytning till elektrifieringen av Vasa-Seinäjoki-banan och för säkerställande av en nationellt betydelsefull specialtransportrutt.»» Marketta Kujala tfn »» Reino Vuoto tfn Risöns affärs- och företagsområde/ikano** Stadsstyrelsen har förlängt IKANO Retail Finland Oy:s områdesreservering till för förhandsplanering på det nuvarande landtrafikcenterområdet. Beredskap för detaljplanläggningsprocessen efter det att tillvägagångsplanen har blivit klar hösten 2010.»» Tapio Ivakko tfn Norra Klemetsö II* Utvidgningsområde för centrum. Området är belagt med byggnadsförbud. Planläggningsarbetet omfattar fastställande av användningsändamål och byggrätter, justering av trafikregleringar och fastighetsgränser samt byggnadsskydd. Detaljplaneförslaget har varit offentligt framlagt år Markanvändningsförhandlingar pågår. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan till sommaren 2011.»» Juha-Matti Linna tfn Kungsgården* Planeringssektionens beslut om planläggning av området Målet är att till år 2012 koncentrera svenskspråkig utbildning på andra stadiet till området, ca m 2 utbildningsutrymme. Planprocessen startar hösten 2010.»» Juha-Matti Linna tfn Laajametsän yritysalue I Yritysalue liittyy osaksi Vaasanseudun logistiikka- ja työpaikka-aluetta. Yritysalueen ensimmäisen osan asemakaava. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä keväällä Tavoitteena on lainvoimainen kaava keväällä 2010.»» Juha-Matti Linna p Långskogens företagsområde I Företagsområdet blir en del av Vasaregionens logistik- och arbetsplatsområde. Detaljplan för första delen av företagsområdet. Planförslaget har varit offentligt framlagt våren Målet är en lagakraftvunnen plan våren 2010.»» Juha-Matti Linna tfn Yhdystien asemakaavojen tarkistus Yhdystien nelikaistamiseen ja erikoiskuljetusreittien järjestämiseen liittyvä kaavoitustehtävä mm. Mustikkatorin alueella.»» Tapio Ivakko p Justering av detaljplanerna för Förbindelsevägen Planläggningsuppgift i anknytning till omändringen av Förbindelsevägen till en fyrfilig väg och organisering av specialtransportrutter, bl.a. på Blåbärstorgets område.»» Tapio Ivakko tfn >> 10 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 11

7 10. Kronvikin sahan alue Käyttösuunnitelman tavoitteena on kehittää alueesta kilpailukykyinen tulevaisuuden venekeskus. Suunnitelma valmistuu alkukesästä Asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää kesällä. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava v alkupuolella.»» Juha-Matti Linna p Sataman alue Alueen vanhentunut asemakaava tarkistetaan ja turvataan kehittämisedellytykset. Yleissuunnitelma valmistuu maaliskuussa Sen jälkeen aloitetaan asemakaavoitusprosessi. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava kesään 2011 mennessä.»» Reino Vuoto p »» Juha-Matti Linna p KWH-Pipe Teollisuusalueen asemakaavoitukseen tähtäävä suunnittelu, aloitettu perusselvitysten tekemisellä keväällä 2009.»» Aila Virtanen p Kemiran alue* Asemakaavan tarkistuksen tavoitteena on pienyritystonttien erottaminen nykyisestä korttelirakenteesta.»» Tapio Ivakko p. 3254»» Eija Kangas p Kronvik sågs område Målet för användningsplanen är att utveckla området till ett framtida konkurrenskraftigt båtcentrum. Planen blir klar i början av sommaren Avsikten är att detaljplanläggningen ska starta under sommaren. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan i början av år 2011.»» Juha-Matti Linna tfn Hamnområdet Justering av den föråldrade detaljplanen och tryggande av utvecklingsförutsättningarna. En översiktsplan blir klar i mars Efter det startar detaljplanläggningsprocessen. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan till sommaren 2011.»» Reino Vuoto tfn »» Juha-Matti Linna tfn KWH-Pipe En planering som syftar till detaljplanläggning av industriområdet har startat med grundläggande utredningar våren 2009.»» Aila Virtanen tfn Kemiras område * Målet för detaljplanejusteringen är att avskilja småföretagstomter från den nuvarande kvartersstrukturen.»» Tapio Ivakko tfn »» Eija Kangas tfn Gerby KPO Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaupan laajentaminen.»» Eija Kangas p Silmukkatie* Yritysalueen vanhentunut asemakaava tarkistetaan. Valmisteluvaiheen kuuleminen on suoritettu elokuussa Maankäyttösopimusneuvottelut ovat meneillään.»» Tapio Ivakko p »» Eija Kangas Böle II Jatkoa Mustasaaren ja Kivihaan/Metsäkallion välisen Bölen asuntoalueen kaavoitukselle. Kaava-alue liittää uudet korttelialueet Vaasan ja Mustasaaren katuverkkoon. Alueelle on tarkoitus sijoittaa pääosa suuralueen julkisista- ja kaupallisista lähipalveluista. Kaavoitus toteutetaan yhteistyössä Mustasaaren kanssa. Alueelle asemakaavoitetaan noin asuntoa. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2010 aikana. 17. Yttersundom Kaupungin omistama alue kaavoitetaan pientaloalueeksi, sekä laaditaan tätä ympäröivän alueen kaavarunkosuunnitelma.alueelle osoitetaan 150 erillispientalotonttia sekä rivi-/asuinpientalotontteja. Kaavoitustyö käynnistynyt v lopulla. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava v loppuun mennessä.»» Juhani Hallasmaa p KPO i Gerby Detaljplaneändringens mål är att möjliggöra en utvidgning av affären.»» Eija Kangas tfn Cirkelvägen* Justering av den föråldrade detaljplanen för företagsområdet. Hörandet i beredningsskedet har genomförts i augusti Förhandlingar om markanvändningsavtal pågår.»» Tapio Ivakko tfn »» Eija Kangas tfn Böle II Fortsättning på planläggningen av bostadsområdet Böle mellan Korsholm och Stenhaga/Skogsberget. Planområdet fogar de nya kvartersområdena till Vasas och Korsholms gatunät. Avsikten är att största delen av storområdets offentliga och kommersiella närservice ska förläggas till området. Planläggningen genomförs i samarbete med Korsholm. På området detaljplanläggs ca bostäder. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan under år Yttersundom Detaljplanläggning av område i stadens ägo som småhusområde samt uppgörande av planstomme för det omkringliggande området. På området anvisas 150 tomter för fristående småhus och radhus-/småhustomter. Planläggningsarbetet har startat i slutet av år Målet är en lagakraftvunnen detaljplan före utgången av år 2010.»» Juhani Hallasmaa tfn >> 12 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 13

8 22. Klemettilän laitosalue Yleisten rakennusten korttelialueen tarkistus mm. korttelirakenteen, käyttötarkoitusten ja katualueiden määrittelemiseksi. Fatikoolin suojelutavoitteiden määrittely.»» Matti Laaksonen p Anstaltsområdet i Klemetsö Justering av kvartersområde för allmänna byggnader för fastställande av bl.a. kvartersstruktur, användningsändamål och gatuområden. Fastställande av skyddsmålen för Fattiggården.»» Matti Laaksonen tfn Gerbyn rinne Laaditaan kaavarunkotasoinen suunnitelma vuoden 2010 aikana, joka on Gerbyn aluetta täydentävä asuntorakentamiskohde.»» Janina Lepistö p Palosaaren Sundin alue Valtakunnallisesti arvokas miljöö, jossa on tarve muuttaa vanhentunut teollisuusalueasemakaava. Asemakaavoituksen pohjaksi järjestetään keväällä 2010 arkkitehtikilpailu, jonka jälkeen kaavoitus voidaan aloittaa syksyllä Täydennysrakentamiskohde. 20. Onkilahden Puisto Onkilahtea ympäröivän puisto- ja korttelialueiden asemakaava tarkistetaan. Asemakaavassa ja sitä tukevissa hoitosuunnitelmissa määritellään erityyppisten puisto- ja vesialueiden tuleva luonne ja niiden liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja viheralueverkostoon. Asemakaavan on tarkoitus valmistua vuonna 2011.»» Janina Lepistö p Onkilahden ranta Suunnittelujaosto on tehnyt kaavoituspäätöksen Palosaaren asuntoalueiden vanhentuneiden asemakaavojen uudistamisesta ja osa-alueiden/ tonttien rakennuskieltoon asettamisesta. Kaavatyön taustana ovat erityisesti rakennussuojelukysymykset. Valmisteluvaiheen kuuleminen pidetään keväällä 2010.»» Aila Virtanen p Gerbybrinken Uppgörande av plan på planstomnivå år Bostadsbyggnadsobjekt som kompletterar området Gerby.»» Janina Lepistö tfn Brändö sunds område En nationellt värdefull miljö, vars föråldrade industriområdesdetaljplan behöver ändras. Till grund för detaljplanläggningen ordnas en arkitekttävling våren 2010, varefter planläggningen kan starta hösten Kompletteringsbyggnadsobjekt. 20. Metviksparken Justering av detaljplanen för park- och kvartersområdena kring Metviken. I detaljplanen och de skötselplaner som stöder den definieras de olika park- och vattenområdenas kommande karaktär och deras anknytning till den omgivande stadsstrukturen och grönområdesnätet. Avsikten är att detaljplanen ska vara klar år 2011.»» Janina Lepistö tfn Metviksstranden Planeringssektionen har fattat ett planläggningsbeslut om revidering av föråldrade detaljplaner för bostadsområden i Brändö och om utfärdande av byggförbud för delområden/tomter. Bakgrund till planarbetet utgör i synnerhet byggnadsskyddsfrågor. Hörande i beredningsskedet genomförs våren 2010.»» Aila Virtanen tfn Wasaborg - Aktian kortteli * Alueella tehdään saneerauskaava, joka on käynnistynyt maanomistajien hakemuksesta. Alueella selvitetään myös yleisen pysäköintilaitoksen toteutusedellytykset. Kaavamuutoksen yhteydessä tutkitaan Toripysäköinnin laajennushankkeen vaikutukset yleisten pysäköintipaikkojen tarpeeseen sekä mahdolliset ramppijärjestelyt. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava vuoden 2010 loppuun mennessä.»» Janina Lepistö p Toriparkin laajennus** Tehdään asemakaavan muutos, jossa tarkoituksena laajentaa Toriparkkia Vaasanpuistikon alle. Asemakaavan yhteydessä selvitetään naapurikiinteistöjen yhteystarpeita ja laajentumismahdollisuuksia osana laitoksen laajentamista. Suunnittelujaoston kaavoituspäätös on tehty »» Tapio Ivakko p Hallintotalon kortteli Tarkoituksena on päivittää Hallintotalon korttelin asemakaavaa kiinteistöjaon, käyttötarkoituksen sekä rakennussuojelun osalta. Kaavamuutos mahdollistaa mm. Vaasan lukion laajennushankkeen.»» Marja-Liisa Hämynen p Hartman - galleria* Tehdään liikerakennuksen uudistamiseen tähtäävä kaavamuutos, jossa kiinteistönomistaja toimii aloitteentekijänä. 27. Kaupunginranta ja Rantalinna* Tarkistetaan entisen vesiylioikeuden ja kalarannan alueen kaava. Asemakaavan muutos tukeutuu keväällä 2010 käynnistyvän Kaupunginrannan ja Vaskiluodon penkereen yleissuunnitelmiin. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava v aikana. 23. Kvarteret Wasaborg - Aktia * En av markägarna initierad saneringsplan. Förutsättningarna för förverkligandet av en allmän parkeringsanläggning utreds. I samband med planändringen undersöks konsekvenserna av projektet för utvidgning av Torgparkeringen när det gäller behovet av allmänna parkeringsplatser samt eventuella ramparrangemang. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan till utgången av år 2010.»» Janina Lepistö tfn Utvidgning av Torgparkeringen ** Detaljplaneändring, i vilken syftet är att utvidga Torgparkeringen under Vasaesplanaden. I samband med detaljplanen utreds grannfastigheternas förbindelsebehov och utvidgningsmöjligheter som en del av utvidgningen av anläggningen. Planeringssektionens planläggningsbeslut »» Tapio Ivakko tfn Styrelsegårdens kvarter Avsikten är att detaljplanen för Styrelsegårdens kvarter ska uppdateras i fråga om fastighetsindelningen, användningsändamålet och byggnadsskyddet. Planändringen möjliggör bl.a. utvidgning av Vaasan lukio.»» Marja-Liisa Hämynen tfn Galleria Hartman* En planändring som syftar till förnyelse av affärsbyggnaden med fastighetsägaren som initiativtagare. 27. Stadsstranden och Strandborgen * Justering av planen för f.d. vattenöverdomstolens och fiskstrandens område. Detaljplaneändringen är baserad på översiktsplanerna för Stadsstranden och Vasklotbanken, vilka påbörjas våren Målet är en lagakraftvunnen detaljplan under år >> 14 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 15

9 MUUT SUUNNITELMAT, PROJEKTIT JA KEHITYSKOHTEET ÖVRIGA PLANER, PROJEKT OCH UTVECKLINGSOBJEKT Paras-hanke Kuntaliitosselvitys Vähänkyrön kunnan kanssa käynnistetään.»» Bengt Strandin p »» Risto Känsälä p Kssr-projektet Utredningen om kommunsammanslagning med Lillkyro på börjas.»» Bengt Strandin tfn »» Risto Känsälä tfn Vaasanseudun logistiikkakeskus Yhteistyössä Mustasaaren kunnan ja Vasek Oy:n kanssa suunnitellaan Runsoriin/Tuovilaan sijoittuvaa Vaasanseudun logistiikkakeskusta. Tavoitteena on valtakunnallisesti merkittävä logistiikka-alue.»» Tomas Häyry p »» Tapio Ivakko p »» Tommi Tuominen, Vasek Oy»» Susanna Kock-Slotte, Mustasaaren kunta Vasaregionens logistikcenter I samarbete med Korsholms kommun och Vasaregionens utvecklingsbolag Vasek Ab planeras ett logistikcentrum för Vasaregionen i Runsor/Toby. Målet är ett nationellt betydelsefullt logistikområde.»» Tomas Häyry tfn »» Tapio Ivakko tfn »» Tommi Tuominen, Vasek Ab»» Susanna Kock-Slotte, Korsholms kommun 28. Merikampus I Sisäsataman ja Yliopiston rannan suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu v Asemakaavan muutos käsittää Finlaysonin ja Pikkukadun välisen alueen. Asemakaava mahdollistaa Tiedepuiston toteutuksen sekä yhtenäisen rantareitin rakentamisen Kaupunginrannasta Palosaarelle sekä Vaasan Sähkön toimintojen uudelleenjärjestämisen. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava kesällä 2010.»» Janina Lepistö p Tyttökoulu, Kirkkopuistikko 14* Tavoitteena on päivittää voimassa olevan asemakaavan rakennustapaa ja suojelua koskevia määräyksiä sekä selvittää korttelialueen tuleva käyttötarkoitus. Tavoitteena on lainvoimainen asemakaava v loppuun mennessä. 30. Vikingan alue Suunnittelujaoston päätös on tehty alueen vanhentuneen asemakaavan tarkistamiseksi. Alue on rakennuskiellossa. Rakennusinventointia on tarkistettu syksyllä Ase-makaavan muutoksella päivitetään alueen asemakaavamääräykset ja rakennussuojelun tarve.»» Matti Laaksonen p Havscampus I En arkitekttävling ordnades om planeringen av inre hamnen och universitetsstranden år Detaljplaneändringen omfattar området mellan Finlayson och Lillagatan. Detaljplanen möjliggör förverkligandet av en vetenskapspark och anläggandet av en enhetlig strandrutt från stadsstranden till Brändö samt omorganisering av Vasa Elektriskas funktioner. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan sommaren 2010.»» Janina Lepistö tfn Flickskolan, Kyrkoesplanaden 14* Målet är att uppdatera den gällande detaljplanens bestämmelser om byggsätt och skydd samt att utreda kvartersområdets kommande användningsändamål. Målet är en lagakraftvunnen detaljplan före utgången av år Vikinga Planeringssektionens beslut om revidering av den föråldrade detaljplanen för området. Området är belagt med byggförbud. Byggnadsinventeringen har reviderats hösten Med detaljplaneändringen uppdateras detaljplanebestämmelserna för området och behovet av byggnadsskydd.»» Matti Laaksonen tfn Raviradan alue Hietalahden kehittämissuunnitelman pohjalta alueella on tarkoitus järjestää arkkitehtikilpailu v alussa. Asemakaavan tavoiteaikataulu on v »» Tapio Ivakko p Willatavaratehtaan kortteli Hankkeessa selvitetään keskusta-alueen yleisen pysäköinnin toteutusmahdollisuuksia osana asuntorakentamista. Wasa galleria / Kondis hanke* Keskustakorttelin uudistamishake Wasa Gallerian ja Halpa-Hallin kortteleissä on vireillä kiinteistöomistajien aloitteesta. Kaupunginvaltuusto on v tehnyt päätöksen koskien mm. mahdollisten lisärakennusoikeuksien yksikköhinnoittelua, maankäyttösopimusten soveltamisesta sekä mahdollisuutta myydä kortteleita yhdistävä palokuja. Alueelle on laadittu hankekehitysselvitys syksyllä 2008.»» Tomas Häyry p »» Tapio Ivakko p Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Kulttuuriympäristöselvitystä jatketaan ja laaditaan arkkitehtuuripoliittinen ohjelma syksyllä 2010, liittyen valtuuston esittämiin tavoitteisiin kaupunkiympäristön laadun kehittämikseksi.»» Marketta Kujala p Travbaneområdet Avsikten är att en arkitekttävling ska ordnas om området i början av år 2011 utgående från utvecklingsplanen för Sandviken. Måltidtabellen för detaljplanen är 2012.»» Tapio Ivakko tfn Yllevarufabrikens kvarter Inom projektet utreds möjligheterna att förverkliga allmän parkering i centrumområdet som en del av bostadsbyggandet. Galleria Wasa/ projektet Kondis * Ett av fastighetsägarna initierat projekt för förnyande av centrumkvarter i Galleria Wasas och Halpa-Hallis kvarter. Stadsfullmäktige har år 2007 fattat beslut om bl.a. enhetspriserna för eventuella tillbyggnadsrätter, tillämpningen av markanvändningsavtal samt möjligheten att sälja den brandgata som förenar kvarteren. En projektutvecklingsutredning har gjorts upp för området hösten 2008.»» Tomas Häyry tfn »» Tapio Ivakko tfn Arkitekturpolitiskt program I anslutning till av fullmäktige angivna mål för utveckling av kvaliteten på stadsmiljön fortsätter kulturmiljöutredningen och uppgörs ett arkitekturpolitiskt program hösten 2010.»» Marketta Kujala tfn >> 16 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 17

10 Kuinka voit vaikuttaa kaavoitukseen? Hur kan du påverka planeringen? ALOITUS ~ INLEDNING Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Program för deltagande och bedömning Osallistuminen ja mielipiteet Deltagande och kommentarer KAAVALUONNOS ~ PLANUTKAST KAAVAEHDOTUS ~ PLANFÖRSLAG Päätöksenteko/Beslutsfattande: Suunnittelujaosto/Planeringssektionen Kaupunginhallitus/Stadsstyrelsen Kaupunginvaltuusto/Stadsfullmäktige Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta Utlåtanden och anmärkningar gällande planförslaget VALMIS KAAVA - FÄRDIG PLAN Kaavoituksen tasot ja käsitteet Planläggningsnivåer och -begrepp Keskustan kehittäminen Kävelykeskustan ensimmäinen kehitysvaihe oli v avattu kävelykeskusta Vaasan 400-vuotisjuhlien yhteydessä. Nyt on nousemassa esiin uusi aktiivisen kehittämisen kausi mm. Toriparkin laajennuksen takia. Keskustan uudet rakennushankkeet luovat pohjaa kehittämiselle ja mahdollistavat kävelykatualueen laajentamisen, julkisivuvalaistuksia ja esteettömiä ratkaisuja. Tavoitteena on käynnistää uusi keskustakehitysvisio- ja yhteistyö. Tapio Ivakko p Pehmo-GIS hanke Vaasan kaupunki toteuttaa yhdessä Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen kanssa tutkimushankkeen, jossa kehitetään Internetissä toimiva PehmoGIS-portaali. Menetelmällä kerätään tietoa asukkaiden ja heidän elinympäristönsä välisestä vuorovaikutuksesta. Tietoa voidaan hyödyntää osana kaupunkisuunnittelua, vuorovaikutusmenettelyä sekä tutkimusta. Vaasan PehmoGIS- hanke koskee alussa Palosaaren aluetta. Sitä on tarkoitus myöhemmin laajentaa koskemaan koko kaupunkialuetta.»» Janina Lepistö p Utvecklande av centrum Det år 2006 öppnade promenadcentrets första utvecklingsskede anknöt till Vasa stads 400-årsjubileum. Nu står vi inför en ny aktiv utvecklingsfas bl.a. i och med utvidgningen av Torgparkeringen. De nya byggprojekten i centrum skapar en grund för utveckling och möjliggör utvidgning av gågatuområdet, fasadbelysningar och tillgängliga lösningar. Målet är att starta ett nytt visions- och samarbete i fråga om utvecklandet av centrum.»» Tapio Ivakko tfn Projektet SoftGIS Vasa stad förverkligar i samarbete med Forsknings- och utbildningscentralen för samhällsplanering ett forskningsprojekt, inom vilket en SoftGIS-portal i Internet utvecklas. Med metoden insamlas information om växelverkan mellan invånarna och deras levnadsmiljö. Informationen kan utnyttjas som en del av stadsplaneringen, växelverkansförfarande och forskning. Vasas SoftGISprojekt berör till att börja med området Brändö. Avsikten är att det senare ska utvidgas så att det berör hela stadsområdet.»» Janina Lepistö tfn Kaavat ovat kartoille piirrettyjä, tulevaisuuteen tähtääviä juridisia suunnitelmia, jotka perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL). Laki ja siihen liittyvä asetus (MRA) ohjaavat maankäytön suunnittelua ja rakentamista Suomessa. Lain mukaan kaavoitus etenee tasoittain, ylempi taso ohjaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Maakuntakaava esittää maakunnan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Maakuntakaavan laatii ja hyväksyy maakunnan liitto ja sen vahvistaa ympäristöministeriö. Pohjanmaan maakuntakaava on vireillä. Yleiskaava ohjaa kuntatasolla yhdyskuntarakennetta ja yleispiirteistä maankäyttöä sekä sovittaa yhteen erilaisia toimintoja. Yleiskaavan laatii ja hyväksyy kunta. Vaasassa on voimassa useita osayleiskaavoja. Yleiskaavatyö on vireillä. Asemakaava luo edellytykset rakentamiselle. Se osoittaa alueet eri tarkoituksia varten ja ohjaa rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassaolevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Asemakaavan laatii ja hyväksyy kunta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (lyh. OAS) on suunnitelma kaavaprosessien läpiviemisestä. Siinä kerrotaan, miten osallistuminen ja kaavan vaikutusten arviointi on tarkoitus toteuttaa työn kuluessa. OAS:ssa kerrotaan myös lyhyesti hankkeen lähtökohdista, tavoitteista sekä mahdollista vaihtoehdoista sekä määritellään osalliset. Osallinen tarkoittaa kaikkia niitä tahoja, joiden oloihin kaavoituksella vaikutetaan ja joiden kanssa kaavoittajan on oltava vuorovaikutuksessa jo suunnittelun alkuvaiheessa. Kaavoittajan tulee varmistaa, että osallisten joukko on kaavan vaikutuksiin nähden kattava. Planerna är på kartor ritade, framtidsinriktade, juridiska planer baserade på markanvändnings- och bygglagen (Mark- ByggL). Lagen och förordningen i anslutning till den (Mark- ByggF) styr markanvändningsplaneringen och byggandet i Finland. Enligt lagen sker planläggningen nivåvis, den högre nivån styr den mera detaljerade planeringen. I landskapsplanen anges principerna för områdesanvändningen och samhällsstrukturen i landskapet. Landskapsplanen utarbetas och godkänns av förbundet på landskapsnivå och fastställs av miljöministeriet. En landskapsplan för Österbotten är aktuell. Generalplanen styr på kommunnivå samhällsstrukturen och markanvändningen i allmänna drag samt sammanjämkar olika funktioner. Generalplanen utarbetas och godkänns av kommunen. I Vasa finns flera gällande delgeneralplaner, generalplanearbetet pågår. Detaljplanen skapar förutsättningar för byggandet. Den anvisar områdena för olika ändamål och styr byggandet och den övriga markanvändningen på det sätt som de lokala förhållandena, stads- och landskapsbilden, god byggnadssed, främjandet av användningen av det befintliga byggnadsbeståndet och det övriga styrmålet för planen förutsätter. Detaljplanerna utarbetas och godkänns av kommunen. Programmet för deltagande och bedömning är ett program för planprocessens genomförande. I den redogörs för hur deltagandet och bedömningen av planens konsekvenser skall genomföras under arbetets gång. I programmet redogörs kort även för projektets utgångspunkter, mål och möjliga alternativ samt fastslås intressenterna. Med intressenter avses alla de vilkas förhållanden påverkas av planläggningen och med vilka planläggaren bör ha en växelverkande kontakt redan i planeringens inledande skede. Planläggaren bör försäkra sig om att gruppen intressenter är täckande med tanke på planens konsekvenser. 18 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 19

11 rakentamiskohteet 2010 byggnadsprojekt 2010 Kadut 3 Gneissi- ja Kvartsikatu 4 Kesärannantie Katujen saneeraus 5 Mansikkatie 6 Sorsantie 7 Kirjastonkuja 8 Valhallantie ja osa Viikintiestä Muita kohteita 9 Vaskiluodon silta 10 Palosaaren tori 11 Kirkkopuistikon puistikkosaneeraus 12 Hietasaaren venesatama 13 Asuntomessualueen ruoppaus 14 Vanhan Vaasan kanaalin ruoppaus Gator 3 Gnejs- och Kvartsgatan 4 Sommarstrandsvägen Sanering av gator 5 Smultronvägen 6 Andvägen 7 Biblioteksgränden 8 Valhallavägen och en del av Vikingavägen Övriga objekt 9 Vasklotbron 10 Brändö torg 11 Esplanadsanering vid Kyrkoesplanaden 12 Båthamnen vid Sandö 13 Muddring vid bostadsmässområdet 14 Muddring av Gamla Vasa kanal Viheralueyksikkö Grönområdesenheten 1 Kirkkopuistikon pohjoispään puistikon saneeraus 1 Sanering av esplanaden i norra ändan av Kyrkoesplanaden 2 Setterbergin puiston kunnostus 2 Iståndsättning av Setterbergsparken 3 Lastenpuiston leikkipuiston saneeraus 3 Sanering av Barnparken 4 Kråklundin uusi leikkialue 4 Nya lekområdet i Kråklund 5 Huvilatien leikkialueen saneeraus 5 Sanering av Villavägens lekpark 6 Böle I uusi leikkialue 6 Nya lekområdet i Böle I 7 Bölen alueen viherympäristötyöt 7 Grönområdesarbeten i Böleområdet 8 Purolan uuden asemakaava-alueen viherympäristötyöt 8 Grönområdesarbeten på det nya detaljplanerade området i Bobäck 9 Haapaniemen keinupuiston kunnostus 9 Iståndsättning av gungpark i Aspnäs 10 Ulkoilureitit Pukinjärvi-Metsäkallio 10 Friluftsleder i Infjärden-Skogsberget 11 Pilvilammen Metsäpolun kunnostus 11 Iståndsättning av Molnträskets skogsstig 12 Vanhan-Vaasan kanaalin ruoppaustyöt 12 Muddringsarbeten vid Gamla Vasa kanal 13 Onkilahden puiston rakentamistyöt 13 Byggnadsarbeten i Metviksparken 14 Kasarmin alueen viherrakentaminen ja leikkipuiston kunnostus 14 Anläggande av grönområden och iståndsättning av Vaasan Talotoimi Vasa Hussektor lekpark på kasernområdet 1 Kaupunginsairaala, osastot 8 ja 9 2 Vöyrinkaupungin koulu, O-kiinteistö 3 Porvarinkadun koulu 4 Kirkkopuistikko 27, lukio 5 Ruutikellarintie 2, VAO-VAKK 6 Sepänkyläntie 14-16, VAO-VAKK 7 Taiteen perusopetus, kasarmialue 8 VAO-VAKK, uudisrakennukset 9 Päiväkoti Punahilkka 10 Palvelukeskus Majakka 1 Stadssjukhuset, avdelningarna 8 och 9 2 Vöyrinkaupungin koulu, O-fastigheten 3 Borgaregatans skola 4 Kyrkoesplanaden 27, gymnasiet 5 Krutkällarvägen 2, VYI-VAKK 6 Smedsbyvägen 14-16, VYI-VAKK 7 Grundläggande konstundervisning, kasernområdet 8 VYI-VAKK, nybyggnader 9 Daghemmet Rödluvan 10 Servicecentret Majakka Vaasan Vesi Uusikunnallistekniikka 1 Böle 1 ja 2 2 Purola 3 Kesärannantie Haja-asutusalueiden viemäröinti 4 Suotie 5 Strömsöntie / Gerbynrantatie 6 Vaasa - Maalahti Saneeraus Vasa Vatten Ny kommunalteknik 1 Böle 1 och 2 2 Bobäck 3 Sommarstrandvägen Anläggande av avlopp på glesbygdsområden 4 Kärrvägen 5 Strömsövägen / Gerby strandväg 6 Vasa Malax Sanering Katutoimi Gatusektorn 7 Pitkänkadun viemäri 8 Kuninkaantien viemäri 7 Storalånggatans avloppsledning 8 Kungsvägens avloppsledning Asuinalueet: Kadut ja kunnallistekniikka Bostadsområden: Gator och kommunalteknik 9 Mäntymaantie / Terveyskeskuksen taustan vesijohto 9 Tallmarksvägen / vattenledningen bakom hälsovårdscentralen A Purola A Bobäck 10 Panimontien vesijohto 10 Bryggerivägens vattenledning B Böle B Böle 11 Himalajan-notko vesijohto 11 Himalaja-sänkan /vattenledning Pääväylät Huvudleder 12 Pallokadun / Isolahden vesijohto 12 Bollgatans /Storvikens vattenledning 1 Välitie 1 Mellanvägen 13 Mansikkatie 13 Smultronvägen 2 Pohjolankatu 2 Pohjolagatan 14 Suvilahdentie / Kaskistenkadun paineviemäri 14 Sunnanvik / Kaskögatans tryckavloppssystem 20 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 21

12 Toimitilajohtaja ~ Lokalitetsdirektör Heikki Vehkaoja (06) Talotoimi panostaa kouluihin ja päiväkoteihin Hussektorn satsar på renoveringen av skolor Kaupunginvaltuusto on osoittanut rahaa rakennusten perusparantamiseen ja uudisrakentamiseen vuosille yhteensä yli 60 milj. euroa. Saneerauksissa panostetaan peruskoulujen ja toisen asteen koulutuksen käytössä oleviin rakennuksiin ja uudisrakentaminen painottuu päivähoidon, sosiaalitoimen ja ammattiopetuksen toimitiloihin. Koulurakennusten investoinneilla turvataan hyvät oppimis- ja opettamisolosuhteet niin peruskoululle kuin toisen asteen koulutuksellekin vanhenevassa rakennuskannassa. Perusparannustoiminnan täytyy olla jatkuvaa, sillä kaikki noin 50 koulurakennusta on käytävä perusteellisesti läpi vuoden välein. Tässä valossa nykyinen investointivauhti on oikea. Vaasan väestö on lisääntynyt viime vuosina noin yhden prosentin vuosivauhtia. Toistaiseksi tämä ei ole aiheuttanut toimitilojen riittävyyteen erityisiä paineita, lukuun ottamatta päivähoitoa. Koulujen perusparannus tehdään vuosina Vöyrinkaupungin koulun O-kiinteistön (mukaanluettuna Kuula-opisto), Borgaregatans skolan, kirkkopuistikko 27 lukiorakennuksen, Vaasan ammattiopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun tiloihin. Koulujen ja päiväkotien uudisrakennuskohteita ovat päiväkoti Punahilkka ja VAO-VAKK metallin ja sähkön tilat. Näiden lisäksi hankkeisiin kuuluu palvelukeskus Majakan uudet toimitilat. Stadsfullmäktige har för åren anvisat mer än 60 miljoner euro sammanlagt för grundliga renoveringar av byggnader och för nybyggande. När det gäller saneringar satsar man på byggnader som används av grundskolorna och utbildningen på andra stadiet, och när det gäller nybyggande satsar man på lokaliteter som används av daghemmen, socialväsendet och den yrkesinriktade undervisningen. Genom att man investerar i skolbyggnader tryggas goda inlärnings- och undervisningsförhållanden för såväl grundskolan som utbildningen på andra stadiet i ett åldrande byggnadsbestånd. Renoveringsverksamheten bör vara kontinuerlig, eftersom man grundligt måste granska alla ca 50 skolbyggnader med års mellanrum. I ljuset av det här är den nuvarande investeringstakten den rätta. Vasas befolkning har under de senaste åren ökat i en takt av ca 1 % per år. Detta har tills vidare inte medfört några särskilda påfrestningar när det gäller ett tillräckligt stort antal lokaler, utom i fråga om dagvården. Lokaler som kommer att renoveras åren finns i Vöyrinkaupungin koulus O-fastighet, Borgaregatans skola, Vasa Gymnasium, Vasa yrkesinstitut och Vasa yrkeshögskola. Nybyggnadsobjekt i skolor och daghem är daghemmet Rödluvan och lokaliteter för metall- och elavdelningar inom VYI-VAKK. Förutom dessa omfattar projekten även servicecentret Majakkas nya lokaler. Kuvat ~ bilder: Timo Viitala Uusi päiväkoti tuo helpotusta Vaasan kasvavaan lapsimäärään Vaasassa päivähoitopaikkojen tarve on kasvanut viimeiset neljä vuotta hurjaa vauhtia. Tämän vuoksi on jouduttu turvautumaan väliaikaisiin ratkaisuihin paikkamäärän kasvattamiseksi. Korkeamäelle nousee Vaasan suurin päiväkoti, Punahilkka, jonka on määrä valmistua elokuussa Päiväkodissa toimii rinnakkain 114-paikkainen vuorohoitoyksikkö ja 95-paikkainen Suvilahden päiväkoti. Työelämässä tapahtuneet muutokset ovat johtaneet vanhempien työaikojen muuttumisen yhä enemmän epäsäännöllisiksi sekä ilta- ja viikonloppuvuoroiksi. Tämän seurauksena vuorohoidon ja epäsäännöllisen hoidon tarve on lisääntynyt huomattavasti. Nykyisellään vuorohoito on hajautettu pieniin yksiköihin, joissa tila- ja henkilökuntaresurssit ovat rajalliset. Pahimmassa tapauksessa lapsilla saattaa olla useita hoitopaikkoja. Punahilkassa kaikki palvelut ovat saman katon alla, joka on turvallisempi ja sujuvampi ratkaisu sekä lapsille että henkilökunnalle, kertoo varhaiskasvatusosaston palvelupäällikkö Merja Martin. Isommassa hoitoyksikössä tilojen ja henkilökunnan joustava käyttö eri lapsiryhmien yhteisenä resurssina on sujuvampaa ja taloudellisempaa. Lisäksi vuorohoidon keskittäminen vapauttaa tiloja kasvavaan päivähoidon muuhun tarpeeseen eri puolilla kaupunkia. Det nya daghemmet innebär lättnader i fråga om det växande antalet barn i Vasa I Vasa har behovet av dagvårdsplatser ökat enormt under de senaste fyra åren. Av denna anledning har man blivit tvungen att ty sig till tillfälliga lösningar för att öka antalet platser. På Högbacken byggs Vasas största daghem Rödluvan, som enligt planerna kommer att vara klart i augusti I daghemmet fungerar parallellt en skiftvårdenhet med 114 platser och Sunnanviks daghem med 95 platser. Förändringar i arbetslivet har lett till att föräldrarna har allt mer oregelbundna arbetstider och att de arbetar på kvällar och veckoslut. Därför har behovet av skiftvård och oregelbunden vård ökat avsevärt. I dagens situation är skiftvården uppdelad på små enheter, vars lokalitets- och personalresurser är begränsade. I värsta fall kan barnen ha flera olika vårdplatser. I daghemmet Rödluvan är all service under samma tak, vilket är en tryggare och smidigare lösning för såväl barnen som personalen, berättar Merja Martin, som är servicechef för avdelningen för småbarnsfostran. Inom en större vårdenhet är det smidigare och mer ekonomiskt när de olika barngrupperna kan använda sig av en gemensam resurs av lokaliteter och personal. Vidare innebär en koncentration av skiftvården att lokaliteter frigörs för dagvårdens övriga växande behov på olika håll i staden. 22 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 23

13 Katutoimen johtaja ~ Gatusektorns chef Markku Litmanen (06) Katutoimessa kiireinen vuosi Jäktigt inom gatusektorn i år Kuva ~ bild: J-P Raja-Aho Vaasan kaupunki on päättänyt panostaa infrarakentamiseen tälle vuodelle jopa 1 milj. euroa normaalin vuosibudjetin lisäksi, sillä rakennuskustannukset ovat laskeneet laman myötä. Vuoden 2010 tärkein kohde investoinneissa on Välitien jatkaminen ja sen myötä Purolan asuinalueen kunnallistekniikan rakentamisen. Pääväylistä jatkamme Pohjolankadun rakentamista ja Bölen asuinalueen katujen ja kunnallistekniikan rakentamista. Asuinalueita palvelevia töitä teemme lisäksi Gerbyn rannan alueella. Viimeistelykohteita ovat Pukinjärven ja Alkulan uudisalueet sekä Teeriniemen uusi alue. Yrityksiä palvelevana työnä suoritamme Kivihaassa Gneissi- ja Kvartsikadun rakentamisen. Merkittävin saneerauskohde on Vaskiluodon sillan peruskorjaus ja siihen liittyvät uudet järjestelyt. Katujen saneerauksissa jatkamme Kiilapalstan katujen saneerausta Mansikkatiestä yhdessä Vaasan Veden kanssa. Vikingan katujen saneerauksessa on vuorossa Valhallantie ja osa Viikintietä. Mielenkiintoinen saneerauskohde on Kirjastonkujan rakentaminen. Myös Sorsantien pohjoisosa uusitaan. Yhteensä yli 100 kohdetta kanaaleista puistikoihin Muista vuoden 2010 kohteista voimme mainita Palosaaren torin kunnostustyöt ja Yliopistonrannan viimeistelemisen patsaineen. Hietasaareen venesatama ja pysäköintialue saneerataan. Puistikkokatujen saneerauksessa jatkamme Kirkkopuistikon uusimisella välillä Hovioikeudenpuistikko - Hietasaarenkatu. Mielenkiintoisia hankkeita ovat myös Asuntomessualueen edustan ja Vanhan Vaasan kanaalin ruoppaukset. Valtion kanssa yhteistyöhankkeenamme on Sepänkylän ohikulkutie, jonka rakentaminen alkanee loppuvuodesta Hanke vaatii Vaasan kaupungin osalta runsaasti katujärjestelyjä myös tulevina vuosina. Katutoimen suunnitteluohjelmassa on kaikkiaan yli 100 kohdetta. Tärkeimpiä kohteita ovat edellä mainittujen lisäksi mm. Yhdystiehen liittyvät suunnitelmat, Vaskiluodon penkere sisältäen sillan suunnittelun, Vaasan radan sähköistykseen liittyvät asiat, seudullinen liikenneturvallisuussuunnitelma sekä joukkoliikennesuunnittelua. Vasa stad har beslutat att satsa hela 1 milj. euro på infrabyggandet i år utöver den normala årsbudgeten, då byggkostnaderna har sjunkit i och med lågkonjunkturen. Det viktigaste investeringsobjektet år 2010 är förlängningen av Mellanvägen och därmed anläggandet av kommunalteknik i bostadsområdet Bobäck. Efter huvudlederna fortsätter vi med anläggandet av Pohjolagatan och anläggandet av gator och kommunalteknik i bostadsområdet Böle. Därtill utför vi arbeten som gäller ett bostadsområde på området vid stranden i Gerby. Finslipningsobjekt är nybyggnadsområdena Infjärden och Alkula samt det nya området i Orrnäs. I form av arbete som betjänar företagen anlägger vi Gnejs- och Kvartsgatan i Stenhaga. Det mest betydande saneringsobjektet är den grundliga renoveringen av Vasklotbron och de nya arrangemangen i anslutning till det. När det gäller saneringen av gator fortsätter vi i Kilskiftet med Smultronvägen i samarbete med Vasa Vatten. I Vikinga står saneringen av Valhallavägen och en del av Vikingavägen i tur. Ett intressant saneringsobjekt är anläggandet av Biblioteksgränden. Också norra delen av Andvägen förnyas. Sammanlagt över 100 objekt från kanaler till esplanader Av övriga arbeten som genomförs år 2010 kan vi nämna iståndsättningsarbetena på Brändö torg och finslipningen av universitetsstranden inklusive staty. Båthamnen och parkeringsområdet vid Sandö saneras. Saneringen av esplanadgatorna fortsätter med förnyandet av Kyrkoesplanaden på avsnittet mellan Hovrättsesplanaden och Sandögatan. Till våra intressanta objekt hör också muddringarna framför bostadsmässområdet och i Gamla Vasa kanal. Samarbetsprojekt med staten är Smedsby omfartsväg, vars byggande torde starta i slutet av år För Vasa stads del kräver projektet en stor mängd gaturegleringar även under de kommande åren. Gatusektorns planeringsprogram innehåller totalt över 100 objekt. Förutom de ovan nämnda hör till de viktigaste objekten bl.a. planer i anknytning till Förbindelsevägen, planering som gäller Vasklotbanken inklusive bron, ärenden i anknytning till elektrifieringen av Vasabanan, en regional trafiksäkerhetsplan och en kollektivtrafikplan. 24 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 25

14 Kuva ~ bild: Christine Bonn Kuva ~ bild: Ympäristörakennus Autio & Pöyskö Oy Asuntomessualueen lahti kokee mittavan ruoppausurakan viken vid bostadsmässområdet genomgår en omfattande muddring Katutoimi on käynnistänyt Schäverivikenin lahden ruoppauksen kuluneen talven aikana. Ruoppauksen mahdollisti työhön sopivan talven sääolosuhteet sekä tietysti rahoitus budjetissa vuonna Työ aloitettiin tammikuun lopulla ja työn on arvioitu kestävän maaliskuun loppuun. Ruopattava massamäärä on noin kiintokuutiota. Ruopattavat massat kuljetetaan Suvilahden kaatopaikalle, jossa ne käsitellään kaatopaikan pintarakenteeseen kuuluvaksi kasvukerrokseksi. Työ on edennyt suunnitelmien mukaan, vaikka työtä vaikeuttavat pohjakerroksiin sijoitetut lämpöputket. Työn onnistumisen tulokset on nähtävissä yhtenäisenä vesipeilinä ruopatulta alueelta kesällä Toivottavasti toimenpide lisää vesialueen virkistyskäyttöä. Gatusektorn har påbörjat muddringen av Schäferiviken i vinter. Muddringen blev möjlig tack vare lämpliga väderförhållanden och naturligtvis finansieringen i budgeten för år Arbetet startade i slutet av januari och det beräknas pågå till slutet av mars. Ungefär fast kubikmeter massa kommer att muddras. De muddrade massorna förs till avstjälpningsplatsen i Sunnanvik, där de behandlas så att de blir växtskikt i avstjälpningsplatsens ytstruktur. Arbetet har framskridit planenligt, fastän arbetet försvåras av värmerör i bottenskikten. Resultaten av ett lyckat arbete kommer att ses som en enhetlig vattenspegel på det muddrade området sommaren Förhoppningsvis kommer åtgärden att öka användningen av vattenområdet för rekreation. Vankka yhteistyö saa Kasarmin kukoistamaan Kasernen blomstrar tack vare gediget samarbete Museovirasto on määritellyt Kasarmialueen valtakunnallisesti arvokkaaksi ympäristöksi. Alueelle on tarkat asemakaavamääräykset, jotka vaikuttavat Kasarmin uuden ilmeen suunnitteluun. Yleissuunnitelman pohjalta tehdään yksityiskohtaisempia suunnitelmia mm. leikkipuistolle, parkkipaikoille ja valaistukselle. Suunnittelutyössä ovat olleet mukana kaupunkisuunnittelu, viheralueyksikkö, katutoimi, talotoimi, vapaa-aikavirasto ja museovirasto, kiittelee yhteistyöstä tyytyväinen viheraluepäällikkö Timo Jousmäki. Museiverket har fastställt kasernområdet som nationellt värdefull miljö. Noggranna detaljplanebestämmelser finns för området och de påverkar planeringen av Kasernens nya framtoning. Utgående från en översiktsplan ska mera detaljerade planer göras upp bl.a. för en lekpark, parkeringsplatser och belysning. I planeringsarbetet har stadsplaneringen, grönområdesenheten, gatusektorn, hussektorn, fritidsverket och museiverket deltagit, lovordar grönområdeschef Timo Jousmäki, som är nöjd med samarbetet. >> 26 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 27

15 Kuvat ~ bilder: Arkkitehtitoimisto/arkitektbyrå Lassila & Hirvilammi Uudistuksia historiallisesti merkittävälle alueelle Kasarmialueen kokonaisilmeen uudistamisessa korostetaan alueen historiaan liittyviä arvoja ja samalla parannetaan palveluja, kohennetaan liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä sekä edistetään turvallisuutta. Urheilukentän ja leikkipuiston turvallisuus otetaan huomioon lisäämällä aitoja ja leikkipuisto kunnostetaan kokonaisuudessaan kesän aikana. Parkkialuetta jäsennellään ja kevyenliikenteen kulkua helpotetaan, Jousmäki luettelee. Vaikka uudistuksia on luvassa paljon, Kasarmialueen historiallinen luonne halutaan säilyttää. Kulttuurikasarmi muodostuu vähitellen Kasarmin kentän ympärille on kehittymässä kulttuurikeskus, joka kokoaa kulttuuritoimintoja ja kulttuurinharrastajia yhteen. Kasarmialueella järjestetään jo paljon taidepainotteista toimintaa. Tästä esimerkkinä ovat näyttämötaiteen koulu, taiteilijoiden ateljeetilat, Stalli, sotilassoittokunnan harjoitustilat, työväenopiston puutyöverstas sekä uusi tanssikoulu. Taiteen perusopetukselle on varattu tilat yhteen kasarmirakennuksista, toimitilajohtaja Heikki Vehkaoja vahvistaa. Förnyelse av ett historiskt värdefullt område Vid förnyandet av kasernområdeshelheten framhävs värden som anknyter till områdets historia och samtidigt förbättras servicen, trafik- och parkeringsarrangemangen samt främjas säkerheten. Säkerheten vid idrottsplanen och lekparken beaktas genom att staket sätts upp och lekparken iståndsätts i dess helhet under sommaren. Parkområdet struktureras och det ska bli enklare att använda lättrafikleden, räknar Jousmäki upp. Men trots att mycket nytt är på kommande, ska kasernområdets historiska karaktär bevaras. Småningom en kulturkasern Kring kasernplanen håller ett kulturcentrum på att utvecklas, och det ska sammanföra kulturverksamhet och kulturintresserade. På kasernområdet ordnas redan nu en stor mängd konstbetonad verksamhet. Exempel på det här är scenkonstskolan, ateljéutrymmen för konstnärer, Stalli, övningslokal för militärmusikkåren, arbetarinstitutets snickeriverkstad och den nya dansskolan. För grundundervisningen i konst har utrymmen reserverats i en av kasernbyggnaderna, bekräftar lokalitetsdirektör Heikki Vehkaoja. Vanhan Kasarmialueen keskelle uutta asuintilaa Kasarmialueen eteläosasta järjestettiin tontinluovutuskilpailu, jonka myötä alueelle on tiedossa uusia asuntoja kokonaiskerrosalaltaan yhteensä m 2. Kilpailun voitti Peab Oy:n ehdotus nimeltä Kompassi. Lisäksi alueelle valittiin toinenkin ehdotus, jonka toteuttaja on Oy Tom Knip Ab. Kompassi on ympyräkortteli, joka muodostuu neljästä rakennuksesta. Ulkoapäin talot ovat punatiiltä, mutta sisäpiha on tehty vaaleaksi ja valoisaksi. Kilpailuehdotuksissa täytyi huomioida asemakaava ja Kasarmialueen vanhat rakennukset, kertoo kaupungingeodeetti Osmo Ovaska. Peab Oy on aloittanut rakentamisen viime vuonna. Ensimmäiset asukkaat pääsevät muuttamaan sisään jo ensi jouluksi. Koko uudisasutusalueen arvioitu valmistumisajankohta on vuonna Asunnoille riittää kysyntää, sillä yli 70 % ensimmäisenä valmistuvista asunnoista on jo myyty, toteaa tyytyväinen Peab Oy:n aluepäällikkö Esko Korpi. Kysyntä on ollut hyvä mm. suunnitteluratkaisujen, asiakkaiden toivomusten huomioimisen, kilpailukykyisen hinta-laatusuhteen ja korttelin erinomaisen sijainnin vuoksi. Arkkitehtuurisesti kortteli on erityinen jopa koko Suomen mittakaavassa. Nya bostadslägenheter mitt i det gamla kasernområdet En tomtöverlåtelsetävling har ordnats om södra delen av kasernområdet och i och med den kommer det att bli nya bostäder på området med en totalyta på sammanlagt m 2. Tävlingen vanns av Peab Oy:s förslag med namnet Kompassen. Även ett annat förslag valdes för området med Oy Tom Knip Ab som genomförare. Kompassen består av ett cirkelformat kvarter, som bildas av fyra byggnader. Utåt består husen av rött tegel, medan innergården har gjorts ljusfärgad och luftig. I tävlingsförslagen skulle detaljplanen och de gamla byggnaderna på kasernområdet beaktas, berättar stadsgeodet Osmo Ovaska. Peab Oy började bygga i fjol. De första invånarna kan flytta in redan till julen. Hela nybyggnadsområdet kommer enligt planerna att stå klart år Det finns efterfrågan på bostäderna, över 70 % av de bostäder som blev klara först är redan sålda, konstaterar en nöjd regionchef på Peab Oy, Esko Korpi. Efterfrågan har varit bra bl.a. tack vare planeringslösningarna, beaktandet av kundernas önskemål, ett konkurrenskraftigt pris-kvalitetsförhållande och kvarterets utmärkta läge. Arkitektoniskt är kvarteret något utöver det vanliga till och med i hela Finland. Teksti/text: Annika Haukkasalo 28 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 29

16 Toimitusjohtaja ~ Verkställände direktör Pertti Reinikainen (06) Tiukentuneet päästörajat lupaavat muutoksia Påttin puhdistamoon Åtstramade utsläppsgränser medför förändringar på Påttska reningsverket Kuvat ~ bilder: Pauli Rajamäki Jätevedenpuhdistamoille on asetettu ehtoja, jotka jäteveden on täytettävä ennen kuin vesi voidaan laskea mereen. Uusimmat lupaehdot ovat tiukentaneet jätevedenpuhdistamoiden vaatimuksia entisestään. Påttin puhdistamon kautta kulkee koko Vaasan kaupungin jätevedet sekä osa Mustasaaren jätevesistä. Yhteensä laitoksessa puhdistetaan jätevettä noin 6 7 miljoonaa kuutiota vuodessa. Påttin jätevedenpuhdistamon tiukentuneet lupaehdot astuivat voimaan ja uusi typenpoistovaatimus tulee voimaan , jolloin myös muut lupaehdon osat tiukkenevat edelleen. Tätä varten puhdistamolle tehdään merkittävät prosessimuutokset ja koneistosaneeraukset. Uudistukset tulevat pudottamaan jäteveden ravinnepitoisuuksia jopa puolella nykyisestä. Lupaehtojen vaatimukset koskevat biologisen kuorman, typen, kiintoaine- ja fosforikuorman vähentämistä, luettelee Vaasan veden toimitusjohtaja Pertti Reinikainen. Tekninen kehitys mahdollistaa tiukentuneet vaatimukset Päästörajat ovat tiukentuneet huimasti teknisen kehityksen myötä. Myös Itämeren huono kunto on vaikuttanut tehostetun suojelun ja uusien vaatimusten asettamiseen. Uusilla säädöksillä tähdätään ympäristöystävällisempään lopputulokseen jätevedenpuhdistuksessa. Jätevesi kulkee pitkän matkan puhdistamon sisällä. Påttin puhdistamolla vesi puhdistetaan esikäsittelyn jälkeen ilmastusaltaissa, selkeytysaltaissa ja flotaatiossa. Uudistusten myötä puhdistamolle rakennetaan kaksi esiselkeytysallasta, nykyiset ilmastusaltaat saneerataan ja ilmastimet uusitaan. Jälkiselkeytystä tehostetaan lisäämällä sen kapasiteettia ja rantaan rakennetaan uusi suodatusrakennus. Flotaatio saneerataan koneistotekniikan osalta kokonaan vastaamaan nykyajan tarvetta, Reinikainen alustaa. Påttin puhdistamolla ei olla huolissaan muutosten määrästä, sillä lupaehdoissa on ennenkin pysytty hyvin ja näin tulee olemaan myös jatkossa. Uudistuksia on kuitenkin haasteellista tehdä, sillä kalusto toimii kokoajan lupaehtojen mukaisesti rakennus- ja korjaustöistä huolimatta. För avloppsreningsverken har vissa villkor ställts upp i fråga om avloppsvattnet och villkoren måste uppfyllas innan vattnet kan släppas ut i havet. De senaste tillståndsvillkoren har ytterligare stramat åt kraven på avloppsreningsverken. Via Påttska reningsverket rinner allt avloppsvatten från Vasa stad och en del av avloppsvattnet från Korsholm. Sammanlagt renas ca 6 7 miljoner kubik avloppsvatten per år. Åtstramade tillståndsvillkor för Påttska reningsverket trädde i kraft och ett nytt kvävereduceringskrav träder i kraft , och i och med det åtstramas också de övriga delarna i tillståndsvillkoren ytterligare. Därför kommer betydande processändringar och maskinerisaneringar att genomföras på reningsverket. Förnyelserna kommer att minska näringshalterna i avloppsvattnet med upp till hälften jämfört med nuläget. Kraven i tillståndsvillkoren gäller en minskning av den biologiska belastningen, kväve, fasta substanser och fosforbelastningen, räknar Vasa Vattens verkställande direktör Pertti Reinikainen upp. Den tekniska utvecklingen gör de åtstramade kraven möjliga Utsläppsgränserna har kraftigt stramats åt i och med den tekniska utvecklingen. Också Östersjöns dåliga tillstånd har bidragit till ett effektiverat skydd och nya krav. Med nya bestämmelser eftersträvas ett miljövänligare slutresultat för avloppsvattenreningen. Avloppsvattnets väg genom reningsverket är lång. På Påttska reningsverket rengörs vattnet efter förbehandling i luftningsbassänger, sedimenteringsbassänger och flotation. I och med reformerna byggs två försedimenteringsbassänger vid reningsverket, de nuvarande luftningsbassängerna saneras och luftarna förnyas. Eftersedimenteringen effektiveras genom att dess kapacitet utökas och vid stranden uppförs en ny filtreringsbyggnad. Maskineritekniken för flotationen saneras helt så att den motsvarar nutida behov, konstaterar Reinikainen. På Påttska reningsverket bekymrar man sig inte för de många ändringarna, eftersom man också tidigare har uppfyllt tillståndsvillkoren, och så kommer det även att vara i fortsättningen. Förnyelserna innebär emellertid utmaningar i och med att utrustningen hela tiden ska fungera i enlighet med tillståndsvillkoren trots byggnads- och reparationsarbetena. Teksti/text: Annika Haukkasalo 30 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 31

17 Kaupungingeodeetti ~ Stadsgeodet Osmo Ovaska (06) Kuvat ~ bilder: Jaakko J. Salo Rakentamiskehotuksia rakentamattomille pientalotonteille Bygguppmaningar för obebyggda småhustomter Vaasassa on hieman yli 100 yksityisomistuksessa olevaa rakentamatonta tonttia, joista 23:lle kaupunginvaltuusto päätti antaa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen rakentamiskehoituksen. Tonttien asemakaava ja kunnallistekniikka ovat valmiit. Rakentamiskehoituksia annettiin Kotirannan, Metsäkallion ja Impivaaran alueilla. Miksi rakentamiskehotuksia annetaan? Rakentamiskehotuksilla pyritään edistämään asemakaavan toteutumista. Tavoitteena on lisätä rakentamattomien ja muutoin vajaakäyttöisten tonttien rakentamista. Vaikka menettelyyn liittyy lunastusuhka, ei tarkoituksena ole hankkia yksityisten omistamia tontteja kunnan omistukseen, vaan saada tontit rakennetuiksi. Kaupungilla on monia syitä edistää tonttien rakentamista. Kaava-alueen vajaarakentaminen aikaistaa uusien alueiden kaavoitusta ja luo alueen palvelujen vajaakäyttöä. Jokainen rakentamaton tontti aiheuttaa kaupungille suoraa taloudellista tappiota. Kunnallistekniikan kustannukset I Vasa finns något över 100 privatägda, obebyggda tomter, och stadsfullmäktige beslutade ge bygguppmaning i enlighet med markanvändnings- och bygglagen i fråga om 23 stycken av dem. Detaljplanen och kommunaltekniken för tomterna är klara. Bygguppmaningar har getts i fråga om tomter i områdena Hemstrand, Skogsberget och Impivaara. Varför ges bygguppmaning? Syftet med bygguppmaningarna är att främja förverkligandet av detaljplanen. Målet är att öka byggandet på obebyggda tomter och sådana tomter som på annat sätt inte är i full användning. Även om ett inlösningshot hör samman med förfarandet är avsikten inte att införskaffa privatägda tomter i kommunens ägo utan att det ska byggas på tomterna. Staden vill av många orsaker främja byggandet på tomterna. Att ett detaljplaneområde inte är färdigbebyggt innebär att planläggningen av nya områden tidigareläggs och att områdets service inte används till fullo. Varje obebyggd tomt vållar tonttia kohden saattavat olla jopa Rahan sijoittaminen uusien alueiden hankintaan ja rakentamiseen ei ole järkevää varojen käyttöä, jos jo tehtyjen verkostojen piirissä on tyhjiä tontteja. Tyhjille tonteille rakentaminen on myös kaupunkikuvan kannalta perusteltua. Rakentamiskehotus merkitsee maanomistajalle sitä, että hänen tai jonkun muun on rakennettava tontti lähivuosien aikana. Myynti on vapaata, jolloin omistaja saa halutessaan tontistaan täyden markkinahinnan. Ellei tontille ole rakennettu kolmen vuoden sisällä rakentamiskehotuksen antamisesta, syntyy kaupungille oikeus lunastaa tontti. Kaupunginvaltuusto päättää lunastukseen ryhtymisestä. Lunastuslain mukaisesti on tontista tällöin suoritettava käyvän markkinahinnan mukainen täysi korvaus. Käytännössä rakentamiskehotus on osoittautunut varsin tehokkaaksi tavaksi saada tontteja halukkaiden rakentajien käytettäväksi. Esimerkiksi Kokkolassa on kehotusmenettelyn käytöstä hyviä kokemuksia viime vuosilta. Rakentamiskehotuksen edellytykset Rakentamiskehotus perustuu maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 97 :ään. Kunta voi sen jälkeen, kun asemakaava on ollut voimassa vähintään kaksi vuotta, antaa rakentamiskehotuksen tonttijaon mukaisen tontin omistajalle mm. silloin, jos tontin sallitusta kerrosalasta ei ole käytetty vähintään puolta. Mikäli tontilla on käytössä oleva asuinrastaden direkt ekonomisk förlust. Kostnaderna för kommunaltekniken per tomt kan uppgå till hela Det är inte förnuftigt att använda pengar för att investera i och bebygga nya områden om det finns tomma tomter på områden där gator och vatten- och avloppsledningar redan är anlagda. Också med tanke på stadsbilden är det motiverat att det byggs på tomma tomter. För markägarna innebär bygguppmaningen att de eller någon annan måste bygga på tomten inom de närmaste åren. Markägarna kan fritt sälja sin tomt och får om de så vill fullt marknadspris för tomten. Om en tomt inte har bebyggts inom tre år från det att bygguppmaningen gavs, har staden rätt att lösa in tomten. Stadsfullmäktige fattar beslut om inledande av inlösningsförfarande. Enligt inlösningslagen ska full ersättning i enlighet med gängse marknadspris då erläggas för tomten. I praktiken har bygguppmaningen visat sig vara ett synnerligen effektivt sätt att få tomter till förfogande för intresserade byggare. Exempelvis i Karleby finns goda erfarenheter av användningen av uppmaningsförfarandet från de senaste åren. Förutsättningar för bygguppmaning Bygguppmaningen är baserad på 97 i markanvändnings- och bygglagen. När en detaljplan har varit i kraft minst två år kan kommunen ge ägaren och innehavaren av en enligt den bindande tomtindelningen fastslagen tomt en bygguppmaning, om >> 32 VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 33

18 kennus tai tontti on rakennuskiellossa, ei rakentamiskehotusta yleensä voida antaa. Ennen kehotuksen antamista on tontinomistajaa kuultava. Omistajien kuuleminen Kiinteistö- ja vihertoimi suoritti vuoden 2008 aikana tontinomistajien kuulemisen. Menettelyssä jätettiin 41 muistutusta. Yhteensä kuultiin 105 tontin omistajaa. Osa tontinomistajista on voimakkaasti vastustanut menettelyä. Perusteet tähän ovat tontinomistajan henkilökohtaisesta näkökulmasta usein täysin ymmärrettäviä. Johdonmukaisuuden ja tasapuolisuuden vuoksi on kuitenkin perusteltua, että kehotuksista luovuttaisiin vain kaavallisista tai muista maankäytöllisistä syistä, ei lapsille varaamisesta ym. henkilökohtaisista syistä. Päätökset Nykytilanteessa on tarkoituksenmukaista antaa vuositttain rakentamiskehotus enintään 25 tontille, kun otetaan huomioon todelliset rakentamisedellytykset kolmen vuoden kuluessa, kaupungin oma tonttitarjonta sekä kaupungin taloudelliset resurssit mahdollisesti rakentamattomiksi jätettyjen tonttien lunastamiseen. Kaupunginvaltuusto päättikin, että ensimmäisessä vaiheessa annetaan rakentamiskehotus 23 rakentamattomalle pientalotontille Kotirannan, Metsäkallion ja Impivaaran alueilla. Alueiden ja kohdetonttien valinnassa tarkasteltiin mm. asemakaavan ajantasaisuutta ja uusien tonttien kysyntää alueella. Valituilla alueilla on tonteilla varma kysyntä, siitä huolimatta, että kaupungin uudet asuntoalueet tulevat rakennuskelpoisiksi lähivuosina. Myöhemmässä vaiheessa on tarkoitus antaa myös muita kaupunginosia koskevat rakentamiskehotukset. Erityisesti asemakaavan ajantasaisuuden sekä tonttien kysynnän suhteen on kaupunginosien välillä kuitenkin suuria eroja, jotka kehotusmenettelyssä on otettava huomioon. minst hälften av den på tomten tillåtna våningsytan inte är utnyttjad. Om det på tomten finns ett bostadshus som används eller om tomten är belagd med byggförbud, kan bygguppmaning i allmänhet inte ges. Innan uppmaningen ges, ska tomtägaren höras. Hörande av ägarna Under år 2008 hörde fastighets- och grönsektorn tomtägarna. Inom förfarandet lämnades 41 anmärkningar in, sammanlagt hördes 105 tomtägare. En del av tomtägarna har kraftigt motsatt sig förfarandet. Motiveringarna till det är ofta fullt förståeliga ur tomtägarens personliga synvinkel. För konsekvensens och jämlikhetens skull är det emellertid motiverat att avstå från uppmaningarna enbart av planmässiga eller andra skäl som har med markanvändningen att göra, inte på grund av reserveringar för barn e.d. personliga orsaker. Beslut I nuläget är det ändamålsenligt att årligen ge bygguppmaning i fråga om högst 25 tomter, med beaktande av de verkliga byggförutsättningarna inom tre år, stadens eget tomtutbud och stadens ekonomiska resurser när det gäller inlösen av tomter som eventuellt lämnas obebyggda. Därför beslöt stadsfullmäktige att bygguppmaning i första skedet ges i fråga om 23 obebyggda småhustomter i områdena Hemstrand, Skogsberget och Impivaara. Vid valet av områden och tomter granskades bl.a. hur tidsenlig detaljplanen är och vilken efterfrågan det finns på nya tomter på området. Efterfrågan på tomter på de valda områdena finns säkert, fastän nya bostadsområden i staden också blir bebyggbara inom de närmaste åren. I ett senare skede ska bygguppmaningar ges också i fråga om andra stadsdelar. Det finns emellertid stora skillnader mellan stadsdelarna framför allt när det gäller uppdateringen av detaljplanerna och efterfrågan på tomter, och de här skillnaderna måste beaktas i uppmaningsförfarandet. Kuva ~ bild: Jaakko J. Salo OMAKOTITONTTEJA RUNSAASTI TARJOLLA STORT UTBUD AV EGNAHEMSTOMTER Kiinteistö- ja vihertoimi tarjoaa kevään 2010 aikana haettavaksi yhteensä 135 omakotitonttia eri puolilta kaupunkia. Suurimmat yhtenäiset uudisalueet ovat Purola (70 tonttia) ja Böle (55 tonttia). Osa näistä tonteista on rakentamiskelpoisia jo tänä vuonna. Hintatarjousten perusteella myydään 12 tonttia, joista 5 sijaitsee Gerbyn venesataman uudella kaava-alueella, 5 tonttia Purolassa, yksi tontti Haapaniemellä ja yksi Pukinjärvellä. Tarjousten jättöaika on Tonteista tulee erillinen ilmoitus paikallisiin lehtiin. Vaasan kaupungin verkkosivuilla on lisätietoja näistä tonteista ja tarjousmenettelystä. Kaikki tarjousten perusteella myytävät tontit ovat rakennuskelpoisia vuonna Tontti luovutetaan suurimman tonttikohtaisen tarjouksen jättäneelle. Tontinhaku alkaa huhtikuussa Perinteinen tonttien haku kuulutetaan huhtikuun alkupuolella. Myös näistä tonteista tulee tiedot kaupungin verkkosivuille. Tontteja tulee haettavaksi Purolasta 65 kpl (näistä 15 kpl rakentamiskelpoista 2010), Bölestä 55 kpl (näistä rakentamiskelpoisia 25 kpl 2010) sekä mahdollisia yksittäisiä palautustontteja muilta alueilta (rakentamiskelpoisia heti). Haettavat tontit tontinsaaja voi joko vuokrata tai ostaa kaupunginvaltuuston päättämän hinnan mukaisesti. Hinta vaihtelee /tontti-m 2. Jos tontinhakijoita on enemmän kuin tontteja on jaettavana tai samalle tontille on useampi hakija, valitaan tontinsaaja perheen koon, lasten iän, nykyisen asumismuodon ja nykyisen asunnon koon perusteella. Jakoperusteista on saatavilla lisätietoja verkkosivuiltamme sekä tonttiteknikko Per Bengsiltä p tai asuntopäällikkö Annaliisa Koskenmäeltä p Fastighets- och grönsektorn erbjuder våren 2010 sammanlagt 135 egnahemstomter i olika delar av staden. De största enhetliga nybyggnadsområdena är Bobäck (70 tomter) och Böle (55 tomter). En del av tomterna kan bebyggas redan i år. Tolv tomter kommer att säljas på basis av prisanbud, av dem finns fem stycken på det nya planområdet vid Gerby båthamn, fem i Bobäck, en tomt i Aspnäs och en i Infjärden. Anbuden ska lämnas in under tiden En skild annons om tomterna kommer att ingå i de lokala tidningarna. På Vasa stads webbplats finns ytterligare uppgifter om tomterna och om anbudsförfarandet. Alla tomter som säljs på basis av anbud kan bebyggas år Tomterna överlåts till den som ger det högsta anbudet för tomten i fråga. Tomtansökningen börjar i april Den traditionella ansökningen om tomter utlyses i början av april. Också om de här tomterna kommer information på Vasa stads webbplats. I Bobäck finns 65 lediga tomter (av dem är 15 st. bebyggbara år 2010), i Böle 55 st. (av dem är 25 st. bebyggbara år 2010), dessutom kommer det eventuellt att finnas enskilda returnerade tomter i andra områden (och de tomterna är bebyggbara omedelbart). Den som tilldelas en tomt kan antingen arrendera tomten eller köpa den till ett pris som stadsfullmäktige har fastslagit. Priset varierar mellan 21 och 23 /tomt m 2. Om antalet sökande är fler än antalet tomter eller om fler personer ansöker om en och samma tomt, väljs den som får tomten utgående från familjens storlek, barnens ålder, den nuvarande boendeformen och den nuvarande bostadens storlek. Ytterligare information om fördelningsgrunderna finns på vår webbplats på adressen vaasa.fi/tontit/index_sv.htm. Mera uppgifter om såväl de tomter som delas ut som fördelningsgrunderna ger också tomttekniker Per Bengs, tfn , och bostadschef Annaliisa Koskenmäki, tfn VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 35

19 R-Itella Oyj Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin kotitalouksiin. Officiellt meddelande, delas ut till alla hushåll. Millainen paikka Vaasa on asua ja elää? Hur är det att bo och leva i Vasa? Kuvat ~ bilder: Sini Kujala Sinä olet oman elinympäristösi asiantuntija. Sinä tiedät parhaiten, miten ympäristö toimii, millaisia tunteita se herättää ja mitkä ovat sen vahvuudet ja mitkä heikkoudet. Jatkossa sinulla on mahdollisuus tuottaa tietoa omasta elinympäristöstäsi PehmoGIS-menetelmällä Sinun Vaasasi verkkopalvelussa. Antamasi tiedot lisäävät vaikutusmahdollisuuksiasi ympäristöä koskevissa kysymyksissä ja hankkeissa, joten ole mukana vaikuttamassa! Sinun Vaasasi verkkopalvelu on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat viihtyä Vaasassa Sinun Vaasassa voit merkitä kartalle paikkoja, jotka ovat sinulle tärkeitä, reittejä joita kuljet, palveluita joita käytät sekä ehdotuksia, miten haluaisit muokata ympäristöäsi. Palvelu on toteutettu yhteistyössä Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun Yhdyskuntasuunnitelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen (YTK) ja Vaasan kaupunkisuunnittelun kanssa. Sinun Vaasasi verkkopalvelu avataan keväällä 2010 Osoite on Palvelua rakennetaan vaiheittain: ensimmäisessa vaiheessa kerätään tietoa Palosaaren alueen elinympäristöön liittyvistä kokemuksista. Seuraavaksi avataan Asukkaiden Vaasa palvelu, jossa voi tarkastella kerätyn aineiston perusteella mitä mieltä vaasalaiset ovat elinympäristöstään, sekä sitä koskevista hankkeista esim. Palosaaren salmen ja Mansikkasaaren tulevista kilpailuehdotuksista. Lisätietoa tutkimushankkeesta antaa Juhani Hallasmaa ja Maarit Kahila Aalto-yliopistosta (juhani.hallasmaa@vaasa.fi ). Du är den bästa experten på din egen levnadsmiljö. Du vet bäst hur miljön fungerar, vilka känslor den väcker och vad som är dess styrkor och svagheter. I fortsättningen kommer du att ha möjlighet att producera information om din egen levnadsmiljö med softgis-metoden i nättjänsten Ditt Vasa. Den information som du ger, ökar dina påverkningsmöjligheter i frågor och projekt som berör miljön, så var med och påverka! Nättjänsten Ditt Vasa är avsedd för alla som vill trivas i Vasa I Ditt Vasa kan du på kartan ange platser som är viktiga för dig, rutter där du rör dig, service som du använder och förslag om hur du vill utforma din miljö. Servicen har skapats i samarbete med Forsknings- och utbildningscentralen för samhällsplanering (YTK) vid Aalto-universitetets tekniska högskola och Vasa stadsplanering. Nättjänsten Ditt Vasa öppnas våren 2010 Adressen är Servicen kommer att byggas upp stegvis: i första skedet samlas information in om erfarenheterna av levnadsmiljön i området Brändö. I följande skede öppnas servicen Invånarnas Vasa, där man utgående från insamlat material kan granska vad Vasaborna tycker om sin levnadsmiljö och om projekt som berör den, exempelvis de kommande tävlingsförslagen som gäller Brändö sund och Smulterö. Ytterligare information om forskningsprojektet ger Juhani Hallasmaa och Maarit Kahila från Aalto-universitetet (juhani.hallasmaa@vaasa.fi ). 36