Energiasanomat 1/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiasanomat 1/13.1.2011"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Energiasanomat 1/ SÄHKÖMARKKINAT - Siirtoverkkoinvestointien merkitys yhteisille energiamarkkinoille tunnistettu - Estlink 2 lisää toimitusvarmuutta - Skagerrak IV - NordBalt-yhteys Baltiasta Ruotsiin - Markkinoiden yhdentyminen Puola ja NorNed SÄHKÖVERKKO - KHO muutti markkinaoikeuden päätöstä - SFS 6002 SÄTKY -koulutuksella käyttövarmuutta ja turvallisuutta - CENELEC-mitoitusperusteita käytettävä lähtien VIM ei enää voimassa ENERGIAVUOSI ET:n tiedotustilaisuus Maakaasun käyttö kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia - Ruotsin sähkönkäyttö kasvoi 5,9 prosenttia ENERGIATEHOKKUUS - Asuinrakennusten energiaavustukset hakuaika päättyy ILMASTO - Päästökauppalaki eduskunnan käsittelyssä - Lämmöntuotannon ilmaisjakosäännöt loppusinettiä vaille valmiit - Koulutuspäivä päästökaupan pelisäännöistä Kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin uutta puhtia Meksikossa CIRED Sähkönjakelualan konferenssi Frankfurtissa KOULUTUS - Sertifioitu Sähkökauppias -koulutus - Koulutusohjelma valmistaa energiaalan lähiesimiestehtäviin - SFS 6002 SÄTKY -koulutus - Nostotyöt verkostotöissä kuormausnosturit ja niiden käyttö - Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & VERKOSTO MESSUT - Ilmajohtoverkostotyöt - Energia-alan julkiset hankinnat - Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt - Maanrakentajien laatu- ja turvallisuuspäivä sähköverkon uudisrakennus- ja saneeraustöihin - Alueelliset tuntimittauskoulutukset - Kärkimieskoulutus - 20 kv kaapeleiden päätteet ja jatkokset - Sähkön laadun ja häiriöiden mittaukset sekä loistehon kompensointi - Sähköasemien kuntotarkastukset - Jakeluverkon vikojen paikantaminen Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Pekka Tiusanen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , pekka.tiusanen(a)energia.fi Jukka Kortelainen, puh. (09) , faksi (09) , jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi Tilaukset: Paperiversio vuosikerta 95 + alv/ekku Stenfors

2 SÄHKÖMARKKINAT Siirtoverkkoinvestointien merkitys yhteisille energiamarkkinoille tunnistettu Energian kolmas sisämarkkinapaketti asetti kantaverkkoyhtiöille velvollisuuden laatia joka toinen vuosi yhteinen suunnitelma seuraavan kymmenen vuoden aikana siirtoverkkoon tehtävistä investoinneista (Ten-Year Network Development Plan, TYNDP). Ensimmäinen TYNDP valmistui kesäkuussa Suunnitelma on tuhti paketti, johon on koottu kaikki eurooppalaisen sähkömarkkinan kannalta merkitykselliset siirtoverkkohankkeet sekä kuvattu siirtoverkkohankkeiden toteutumiseen ja valintaan vaikuttavia tekijöitä. Seuraava TYNDP valmistuu Vuoden 2010 TYNDP ja sen liitteet (mm. kartta siirtoverkkohankkeista) löytyvät ENTSO-E:n internet-sivuilta: https://www.entsoe.eu/system-development/tyndp/ Komissio julkaisi marraskuussa 2010 infrastruktuuripaketin Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten, Paketissa määritellään EU:n prioriteettihankkeet sähkön, kaasun ja öljyn siirrolle. Se luo perustaa konkreettisten projektien lupakäsittelyille ja rahoituspäätöksille. Suomessa kantaverkosta on pidetty hyvää huolta. Eri puolilla Eurooppaa kuitenkin maiden väliset ja myös maiden sisäiset siirtojohdot ovat jääneet huonolle hoidolle. Eurooppalaisten valvontaviranomaisten raportit kertovat karua kieltä esim. pullonkaulatulojen käytöstä, joiden ensisijainen käyttökohde on kuitenkin siirtorajoitteiden poistaminen investoinneilla tai niiden aiheuttaman haitan pienentäminen esim. vastakaupalla. ERGEGin 2010 raportin mukaan noin puolet saaduista pullonkaulatuloista on käytetty kantaverkkoyhtiöiden tariffien alentamiseen, ricity/2010/e10-enm-04-15_3rdcompliancereport_7-dec-2010.pdf. Siirtoverkkoinvestoinnit ja niiden merkitys Euroopalle ovat aiheina myös ENTSO-E:n korkean tason seminaarissa Brysselissä , Towards electricity infrastructure for a carbon neutral europe. Lisätietoja seminaarista löytyy ENTSO-E:n sivuilta: Petteri Haveri Estlink 2 lisää toimitusvarmuutta Kesällä 2013 mereen laskettava ja vuoden 2014 alussa käyttöönotettava uusi EstLink 2 tasavirtayhteys lisää Suomen ja Viron väliseen kaksisuuntaisen sähkönsiirtokapasiteetin MW:iin. Tämä vahvistaa sähkönsiirtojärjestelmää Itämeren alueella kantaverkkoyhtiöiden toivomusten mukaisesti. Vuoden 2006 lopussa vihitty ja 2007 alussa käyttöönotettu Estlink 1 yhteys on siirtoteholtaan 350 MW. Estlink 2:ssa on 145 km merenalaista tasavirtakaapelia ja 12 km maakaapelia Virossa. Merikaapeli valmistetaan Nexansin Haldenin tehtaalla Norjassa. Kaapeli on IRC-paluujohtimella varustettu, joten 450 kv:n tasavirtayhteyteen tarvitaan vain yksi kaapeli. Hankkeen on arvioitu olevan valmiina järjestelmätestaukseen syyskuussa Estlink 2:ssa merikaapelin pituus on likimain kaksinkertainen Estlink 1:n merenalaiseen osuuteen verrattuna Hankkeen toteuttaminen vaatii sähköasemien laajennuksia sekä Suomen Porvoon Anttilassa että Virossa Püssissä. Sähköasemat toimittaa Siemens.

3 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 552 miljoonaa euroa, joka jaetaan Fingridin ja Eleringin kesken. Euroopan unionin komissio on lisäksi vahvistanut, että EstLink 2 -yhteyden rakentaminen saa EU:lta 100 miljoonaa euroa investointitukea osana laajempaa EU:n elvytyspakettia. Pekka Tiusanen Skagerrak IV Norjan ja Tanskan kantaverkkoyhtiöt ovat tehneet sopimukset kaapelitoimittajien kanssa. Projektinjohtajan mukaan nyt solmitut sopimukset ovat merkittävä askel eteenpäin hankkeen toteutuksessa. Kaapelin on suunniteltu valmistuvan vuonna Tällä hetkellä Norjan ja Tanskan välillä on kolme kaapelia, kokonaiskapasiteetiltaan 1000 MW. Uusi kaapeli kasvattaa maiden välisen siirtokapasiteetin 1700 MW:iin. Skagerrak IV oli yksi pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden vuoden 2004 yhteisen verkkosuunnitelman viidestä keskeisestä hankkeesta. Kaapelin odotettiin alunperin valmistuvan jo Viidestä muusta hankkeesta Nea-Järpströmmen-johto sekä Store Baelt - kaapeli valmistuivat viime vuonna. Fenno-Skan 2 -kaapeli valmistuu tämän vuoden kuluessa ja Etelä-Ruotsin verkkoa vahvistavan SydVästlänkenin osaprojektien odotetaan valmistuvan vuosina 2013 ja Statnettin tiedote löytyy osoitteesta: Fenno-Skan 2: t/fenno_skan_2/ SydVästlänken: Petteri Haveri NordBalt-yhteys Baltiasta Ruotsiin Baltian ja Ruotsin yhdistävä 700 MW:n NordBalt-kaapeli saataneen käyttöön noin viiden kuluttua. Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät ja Liettuan uusi kantaverkkoyhtiö LITGRID Turtas AB ovat sopineet yhteyden rakentamisesta. Uusi johtoyhteys tulee vahvistamaan Liettuan, Latvian ja Viron sähkön saantia sekä integroimaan Baltian sähkömarkkinoita Pohjoismaiden ja Euroopan sähkömarkkinoihin. Liettuan Klaipedan ja Ruotsin Nybron yhdistävään johtoon tulee merikaapelia noin 400 km sekä maakaapelia 40 km Ruotsiin ja 13 km Liettuaan. Johdon kumpaankin päähän tulee HVDCmuuntoasemat. Kaapelin toimittaa ABB. Ruotsin puolella johdon jännite on 400 kv ja Liettuassa 330 kv. Merenalainen tasavirtakaapeli on ±300 kv. Uuden yhteyden hinta on 270 miljoonaa euroa. Projekti saa EU-tukea 175 miljoonaa euroa. Yhteys valmistuu viimeistään vuonna Lisätiedot: Pekka Tiusanen

4 Markkinoiden yhdentyminen Puola ja NorNed Puolan sähkömarkkinat yhdistyivät Pohjolan ja Länsi-Euroopan yhteiseen markkina-alueeseen kun Puolan ja Ruotsin välisen SwePol-kaapelin operointi muuttui markkinaehtoiseksi. Sähkö siirtyy nyt Puolan Ruotsin välillä aina matalamman hinnan alueelta korkeamman hinnan alueen suuntaan. SwePol-kaapeli on otettu käyttöön vuonna 2000 ja sen kapasiteetti on 600 MW. Pohjolan ja Länsi-Euroopan yhteinen markkina-alue otti puolestaan jälleen askeleen eteenpäin, kun NorNed-kaapeli liitettiin yhteiseen laskentaan (ITVC). Viime syksynä läntisen Euroopan sähkömarkkinat yhdistyivät ja samalla Saksan ja Pohjolan välisten kaapeleiden käytön laskentaperusteet tarkistettiin. Nyt myös NorNed-kaapelin siirrot lasketaan samalla menetelmällä. Norjan ja Hollannin yhdistävä 700 MW NorNed-kaapeli otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna Lisätietoja on saatavissa Nord Pool Spotin tiedotteista: Petteri Haveri SÄHKÖVERKKO KHO muutti markkinaoikeuden päätöstä Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi viime vuoden viimeisenä päivänä päätöksensä koskien 2. valvontajakson vahvistuspäätöksiä. Toinen päätös koski Energiamarkkinaviraston (EMV) ja toinen eräiden kaupunkiyhtiöiden valitusta. EMV oli hakenut muutosta Markkinaoikeuden (MAO) ratkaisuun siltä osin, kuin MAO oli velvoittanut EMV:a muuttamaan alue- ja jakeluverkonhaltijoiden vahvistuspäätöstä. Eräät kaupunkiyhtiöt olivat puolestaan hakeneet muutosta vahvistuspäätökseen tehokkuusluvun osalta. KHO hylkäsi kaupunkiyhtiöiden valituksen kokonaisuudessaan. KHO hyväksyi EMV:n valituksen sekä siirtosaamisten eliminoinnin että Current Ration käytön osalta. MAOn ratkaisu jäi siten voimaan vain siltä osin, että EMV ei saa eliminoida myyntisaamisia taseesta. Myös oikeudenkäyntikulujen osata MAO:n ratkaisu kumottiin. Seuraavassa on yhteenveto KHO:n ratkaisusta koskien alueverkkoyhtiöiden vahvistuspäätöstä. Jakeluverkkoyhtiöiden vahvistuspäätöksen osalta KHO:n ratkaisu on samansisältöinen lukuun ottamatta oikeudenkäyntikuluja. MAO ei ollut velvoittanut tässä ratkaisussaan EMV:a korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikuluja. Kenneth Hänninen SFS 6002 SÄTKY -koulutuksella käyttövarmuutta ja turvallisuutta SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin toisessa painoksessa mainitaan, että - kaikille sähköalan töitä tekeville, mukana luettuna työnjohto- ja käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus. - koulutuksen sisällössä pitää ottaa huomioon ne tehtävät, joissa koulutukseen osallistuvat henkilöt toimivat. Esim. suurjännitetöissä työskenteleville henkilöille suositellaan koulutukseen sisältyvän alla yleiset käytössä olevat käyttötoiminnan yleiset periaatteet.

5 Sähköverkostotöissä toimivat henkilöt toimivat mm. ulkoistamisesta johtuen oudoissa ympäristöissä, joissa toimintatavat ovat erilaiset ja tästä aiheutuu turvallisuusuhkia. Henkilöstö on koulutettava ja opastettava toimimaan uusissa ympäristöissä, opetettava yhteisiä toimintatapoja, alan kieltä ja nimikkeitä. Erilaisten toimintatapojen ja päällekkäisten koulutusten välttämiseksi suurjännitelaitteistoissa työskenteleville suunnattu SFS 6002 SÄTKY -koulutus antaa yhteiset toimintatavat ja periaatteet ja koulutuksessa pohditaan, mitä standardin SFS 6002 asiat käytännössä tarkoittavat ja miten toimitaan turvallisesti eri tehtävissä. Vuonna 2006 alkaneen SFS 6002 SÄTKY -koulutuksen on jo suurin osa (useita tuhansia) sähköverkko- ja verkostourakointiyhtiöiden suurjännitelaitteistoissa työskentelevää henkilöä suorittanut. Vuoden 2011 alusta on jo alkamassa SFS 6002 SÄTKY -koulutuksen uusinnat 5 vuotta voimassaolevien sähkötyöturvallisuuskorttien ns. SÄTKY -korttien vanhetessa. SFS 6002 SÄTKY -koulutuksen periaatteena on koulutuksen jatkuva parantaminen ja koulutuksen laatua valvotaan ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Sätky-kouluttajien ja Sätky -ohjausryhmän kanssa. Sätky-ohjausryhmään kuuluvat Koulutuspäällikkö Erkki Sohlberg Fingrid Oyj Työsuojelupäällikkö Martti Tukiainen Fortum Power & Heat Oy Käyttöpäällikkö Markku Vänskä Vattenfall Verkko Oy Käyttöpäällikkö Pekka Miettinen Savon Voima Verkko Oy Käyttöpäällikkö Kimmo Vainiola Fortun Espoo Distribution Oy Käyttöpäällikkö Jorgen Dahlqvist Fortum Sähkönsiirto Oy Työturvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Kumpulainen Maintpartner Oy Tuotepäällikkö Jukka Muttilainen Adato Energia Oy (Energiateollisuus ry) Lisätietoja allekirjoittaneelta p Jukka Muttilainen, Adato CENELEC-mitoitusperusteita käytettävä lähtien VIM ei enää voimassa Tukes-ohje S sisältää luettelon standardeista, joita noudattamalla katsotaan täytettävän sähkölaitteistojen rakenteesta ja sähkötyöturvallisuudesta annetut määräykset. Ohje löytyy Tukesin verkkosivuilta Ilmajohtoja koskeva vanha julkaisu A4-93 (VIM) on poistettu luettelosta ja CENELECmitoitusperusteiden käyttöön oli siirryttävä viime tiistaista eli lähtien. Ilmajohtojen mitoituksessa CENELEC-standardien mukaan moni perusasia muuttuu em. vanhaan VIMiin verrattuna. CENELEC-standardin mukaisiin mitoitusperusteisiin siirtymisen helpottamiseksi Adato Energia Oy:stä on tilattavissa keskijännitejohtojen kuormien ja pylväiden laskentaan kaksi erilaista ja eritasoista laskentaohjelmistoa. ILMAJOHTOJEN PYLVÄIDEN MITOITUSOHJEISTO JA EXEL-OHJELMAT EXEL-ohjeistossa esitetään miten tavanomaisten jakeluverkon ilmajohtojen johtojen mitoitus viedään läpi. Ohjeisto koostuu Excel-taulukoista ja niiden käyttöohjeista seuraavasti:

6 - Johdinvoimataulukon-työkirja (FM-CLC Excel), josta saadaan erilaisia standardin mukaisia tilanteita vastaavat johdinvoimat, riippumat yms. - Pylväsmitoituksen perusteet ja menetelmät esittävä Excel-työkirja käyttöohjeineen. Työkirja käyttää lähtötietoina edellisen työkirjan johdinvoimia ja tulokseksi saadaan pylväsrungon ja harustuksen mitoitus pylväiden perustyypeillä erilaisissa standardien mukaisissa kuormitustilanteissa. Oleellinen työkirjan piirre on, että siitä näkyy miten eri parametrit vaikuttavat lopputulokseen. Työkirja sopii etenkin koulutukseen ja uusien ratkaisujen etsintätilanteisiin, mutta myös jokapäiväiseen johtojen rakentamiseen. Näiden Excel-työkirjojen avulla voidaan valita kannatuspylväät ja harustetut pylväät kaikenlaisiin CENELEC-standardien mukaisiin kuormitustilanteisiin. Ohjeisto soveltuu myös uusien CENELEC-standardien käyttöönottoon liittyvään opetuskäyttöön. Tarkempaa tietoa Exel-ohjeistosta Otso Kuusistolta p ELINE-JOHTIMIEN RIIPPUMA- JA JÄNNITYSANALYYSI SEKÄ PUU- TAI PUTKIPYLVÄÄN LUJUUSANALYYSI ELINE-mitoitusohjelma on laadittu siten, että käyttäjän tarvitsee antaa vain oleelliset tiedot johtimista ja pylväästä. Ohjelma huolehtii parametrien asetuksista ja laskennasta automaattisesti käyttäen annettuja perustietoja soveltaen niihin CENELEC-standardien sääntöjä ja kaavoja. Ohjelma ELINE kuuluu Finnmast Oy:n Wintrans-ohjelmistoon. Sitä käytetään keskijännitteisten (KJ) johtojen puu- tai teräsputkipylväille tulevien johdinkuormien laskentaan sekä itse pylvään lujuuslaskentaan. Ohjelman toiminta, kaavat ja useimmat parametrit perustuvat CENELECjärjestön laatimiin eurooppalaisiin standardeihin EN (yli 45 kv jännitteiset johdot) ja EN (alle 45 kv jännitteiset johdot). Lisäksi ohjelmaan on sisällytetty em. standardien 2012-revision nykytilanteen mukainen laskentamahdollisuus kokeiluja varten. Ohjelma on laadittu siten, että käyttäjän tarvitsee antaa vain oleelliset tiedot johtimista ja pylväästä. Ohjelma huolehtii parametrien asetuksista ja laskennasta automaattisesti käyttäen annettuja perustietoja soveltaen niihin standardien sääntöjä ja kaavoja. Lisätietoa em. Adaton nettisivulta oheisesta linkistä Tarkempaa tietoa ELINE-mitoitusohjelmistosta Pekka Riisiöltä p Jukka Muttilainen, Adato

7 ENERGIAVUOSI 2010 ET:n tiedotustilaisuus Energiateollisuus järjestää perinteisen ENERGIAVUOSI-tiedotustilaisuuden Helsingissä torstaina 20. tammikuuta klo 10. Kerromme tilaisuudessa vuoden 2010 sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, kulutusta ja hintakehitystä koskevat keskeiset luvut sekä kommentit niistä ja alkuvuoden tilanteesta. Eräät energiayhtiöt julkistavat samaan aikaan omat energiavuositietonsa. Energiavuosiaineistot tiedote ja Power Point kalvosarjat ovat koko vuoden -sivujemme eniten ladattuja aineistoja, niitä ladataan jatkuvasti. Pekka Tiusanen Maakaasun käyttö kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia Maakaasun käyttö kasvoi noin 10 prosenttia vuonna Gasum myi maakaasua 44,6 TWh. Maakaasun tuonti oli 4,5 miljardia m3. Maakaasun käyttöön vaikuttavat sää, sähkömarkkinat ja teollisuuden käyttöasteet. Sää oli alkuvuonna 2010 poikkeuksellisen kylmä, kesä taas erityisen lämmin. Sähkön markkinahinta oli kesällä alhaalla. Teollisuuden käyttöasteet palautuivat taantuman jälkeen jo lähes normaalitasolle. Maakaasun käyttöhuiput vuonna 2010 osuivat vuoden alku- ja loppupuolelle, kesällä taas käyttö oli huomattavasti viime vuotta alhaisempi. Maakaasun kulutuksessa tehtiin uusi ennätys perjantaina 8.1. klo Myös vuorokausitasolla lähestyttiin ennätyslukuja, päivä oli kautta aikain toiseksi suurin käyttöpäivä, 20,3 milj. m³. Edellinen ennätys oli vuodelta 2003, jolloin tammikuun 4. päivänä maakaasua kului 20.4 milj. m³. Kesäkuun käyttö taas oli kaikkien aikojen alhaisin. Lisätiedot: A4suuriakausivaihtelujaviimevuonna.aspx Pekka Tiusanen Ruotsin sähkönkäyttö kasvoi 5,9 prosenttia Ruotsi käytti viime vuonna sähköä Svensk Energin keräämien ennakkotietojen mukaan 146,5 miljardia kilowattituntia (TWh), kasvua vuodesta 2009 oli 5,9 prosenttia. Svensk Energi kuvaa sähkövuotta 2010 erityisen dramaattiseksi. Ruotsin vesivoimalaitokset tuottivat viime vuonna 66,3 TWh, mikä kattoi lähes puolet Ruotsissa käytetystä sähköstä. Vesivoiman tuotanto kasvoi lievästi. Ruotsin ydinvoimalaitokset kattoivat käytetystä sähköstä 55,6 TWh (noin 38 prosenttia) eli selvästi enemmän kuin vuonna 2009 mutta oleellisesti vähemmän kuin ennätysvuonna 2004, jolloin ydinvoimatuotanto oli ollut 75 TWh. Ruotsin ydinvoimalaitoksilla on ollut parin viimeisen vuoden aikana meneillään mittavat uudistus- ja tehonkorotustyöt. Muun lämpövoiman tuotanto nousi 19,2 TWh:iin, siinä kasvua lähes neljännes. Tuulivoiman tuotanto oli 3,5 TWh, tuulivoima kasvoi 40 prosenttia. Ruotsi oli vuoden 2009 tapaan viime vuonna sähkön nettotuoja. Nettotuonti oli 1,9 TWh, mikä oli kuitenkin oleellisesti vähemmän kuin vuoden ,7 TWh:n nettotuonti. Nettotuonti

8 vähentyi, koska Ruotsin oma sähköntuotanto kasvoi, erityisesti ydinvoiman ja muun lämpövoiman tuotannot kasvoivat. Ruotsin sähkövuosi 2010, ennakkotiedot Sähkön hankinta 2010* 2009 Muutos TWh TWh Prosenttia Vesivoima 66,3 65,5 1,2 Tuulivoima 3,5 2,5 40,0 Ydinvoima 55,6 50,0 11,2 Muu lämpövoima 19,2 15,7 22,3 Sähköntuotanto 144,6 133,7 8,1 Sähkön nettotuonti naapurimaista 1,9 4,7-59,5 Sähkönkäyttö 146,5 138,4 5,9 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö 143,0 139,7 2,4 Lisätiedot: Svensk Energi Pressmeddelande om elåret 2010, Pekka Tiusanen ENERGIATEHOKKUUS Asuinrakennusten energia-avustukset hakuaika päättyy Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevien lain ja asetuksen muutokset on vahvistettu. Hallitus on päättänyt tukea uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa uudella energia-avustuksella. Myös eräisiin lämmitysjärjestelmien energiatehokkuuskorjauksiin annetaan aikaisempien vuosien tapaan energia-avustuksia. Avustukset uusiutuvaa energiaa käyttöön otettaessa Avustusta voi saada ympärivuotisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennuksen omistaja. Tuen myöntämisessä ei ole asuntojen lukumäärään liittyviä rajoituksia. Avustuksen suuruus on enintään 20 % hyväksyttävistä kustannuksista. Uusiutuvan energian käyttöä ei tueta, jos sillä korvataan kaukolämmitystä. Avustuksella tuetaan sähkö- ja öljylämmityksen korvaamista pääasiallisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä päälämmitysjärjestelmällä, joita voivat olla 1) maalämpöpumppujärjestelmä, joka hyödyntää maaperästä, kallioperästä tai pintavesistöstä saatavaa lämpöä 2) ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä 3) pelletti- tai muu puulämmitysjärjestelmä 4) uusiutuvaa energiaa hyödyntävä yhdistelmälämmitysjärjestelmä. Sähkölämmitteisiä taloja saneerattaessa tukea voi saada tarvittavan vesikiertoisen patteriverkoston osuuteen. Lisälämmitysjärjestelmien kustannuksista tuetaan aurinkolämmön tai sähkön käyttöönottokustannuksia. Muut energia-avustukset Avustusta voi saada ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen omistaja, jos asuinrakennuksessa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Yksi- ja kaksiasuntoisen rakennuksen omistaja voi saada avustusta vain, kun vastuu korjauksista kuuluu yhteisölle (esim. asunto-osakeyhtiölle) tai pienituloiselle ruokakunnalle.

9 Avustusta voidaan myöntää 1) energiakatselmusten tekemiseen 2) rakennuksen ulkovaipan korjaamiseen 3) ilmanvaihtojärjestelmiin liittyviin toimenpiteisiin 4) lämmitysjärjestelmän perussäätöön 5) patteri- ja linjasäätöventtiilien uusimiseen 6) kauko- tai aluelämmitykseen liittymiseen Energia-avustusten hakuohjeet ovat ARAn kotisivuille Avustukset Korjaus ja energia-avustukset. Mirja Tiitinen ILMASTO Päästökauppalaki eduskunnan käsittelyssä Eduskunta käsittelee parhaillaan päästökauppalain kokonaisuudistusta, jolla pannaan toimeen päästökauppadirektiivin joulukuussa 2008 hyväksytty muutos. Kysymys on päästökaupasta vuoden 2013 jälkeisestä ajasta. Päästökauppajärjestelmä muuttuu merkittävästi vuonna Jatkossa järjestelmä perustuu EU:n yhteisiin harmonisoituihin menettelyihin. Vuodesta 2013 eteenpäin sähköntuotanto ei saa enää ilmaisia päästöoikeuksia vaan se joutuu ostamaan kaikki tarvitsemansa päästöoikeudet huutokaupasta tai markkinoilta. Lämmöntuotannolla on vielä mahdollisuuksia saada ilmaisia päästöoikeuksia, joskin lämmöntuotannon päästöoikeudet vähenevät merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Päästökauppadirektiivi jättää lukuisia keskeisiä asioita myöhemmin annettavien asetusten ja päätösten varaan. Direktiivi ei jätä juurikaan kansallista liikkumavaraa. Monimutkainen päästökauppadirektiivi aiheuttaa sen, että myös kansallisesta päästökauppalaista on tulossa monimutkainen ja vaikea kokonaisuus, jossa monia asioita jätetään myöhemmin säädettäväksi. Päästökauppalakiesityksessä on monissa keskeisissä asioissa viitattu komission sääntöihin, päätöksiin sekä yhteisöasetuksiin, jotka ovat sellaisenaan voimassa. Tällaisia ovat muun muassa: - päästöoikeuksien kokonaismäärä kaudelle harmonisoidut ilmaisjaon säännöt - huutokauppasäännöt - CDM- ja JI-hankkeista (ja mahdollisista uusista vastaavista) saatavien vähennysyksiköiden käyttöoikeus. Lakimuutos on valmisteltu TEMin päästökauppalakityöryhmässä. Ensimmäinen uuden direktiivin toimeenpanosta aiheutuva muutos hyväksyttiin ja tuli voimaan (Laki päästökauppalain muuttamisesta 16/2010). Lailla pantiin täytäntöön päästökauppadirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin ne säännökset, jotka tarvitaan päästökauppakauden päästöoikeuksien kokonaismäärän vahvistamista ja päästöoikeuksien ilmaisjaon valmistelua varten. Lain soveltamisalaa laajennettiin ja täsmennettiin. Lisäksi lakiin lisättiin laitosten toiminnanharjoittajan konkurssitilanteita ja konkurssipesän velvollisuuksia koskevat säännökset. ET vaikuttaa aktiivisesti päästökauppadirektiivin kansalliseen toimeenpanoon mm. TEM:n työryhmän jäsenenä. Päästökauppalain viime vaiheen valmistelussa ja käsittelyssä ET on kiinnittänyt huomiota muun muassa seuraaviin asioihin: - lakitekstin vaikealukuisuuteen - toiminnanharjoittajien tosiasiallisen oikeusturvan vähäisyyteen

10 - päästöoikeuksien hakemisen liian lyhyeen määräaikaan - hanketoimintojen käytön laskentatapoihin - huutokauppatulojen käyttöön - riittävän koulutuksen ja neuvonnan varmistamiseen. Riitta Larnimaa Lämmöntuotannon ilmaisjakosäännöt loppusinettiä vaille valmiit EU:n jäsenmaita edustava ilmastokomitea hyväksyi ilmaisjakosäännöt vuonna 2013 alkavalle päästökauppakaudelle. Lopullisesti päätös hyväksytään kolmen kuukauden päästä, kun EU:n parlamentti ja neuvosto ovat vielä tarkastelleet nyt tehtyä päätöstä. Lämmöntuotanto saa jatkossa ilmaisia päästöoikeuksia, joskin niiden määrä vähenee merkittävästi. Ilmaiset päästöoikeudet vähenevät vuosittain ja loppuvat kokonaan vuoteen 2027 mennessä. Sähköntuotanto ei saa enää ilmaisia päästöoikeuksia, vaan ostaa kaikki tarvitsemansa päästöoikeudet huutokaupoista tai markkinoilta. Lämmöntuotanto saa ilmaisia päästöoikeuksia sen mukaan, kuinka paljon laitoksesta lähtee mitattavissa olevaa lämpöä asiakkaille (TJ). Päästöoikeuksien laskennassa käytetään pääsääntöisesti vertailupolttoaineena maakaasun käyttöä 90 %:n hyötysuhteella. Tämä vastaa 62,3 päästöoikeutta TJ kohti. Näin saatua alustavaa lukua korjataan erilaisilla vähennyskertoimilla. Sähköntuotannon yhteydessä tuotetun lämmön (CHP-laitokset) päästöoikeudet vähenevät vuosittain 1,74 %. Muun lämmöntuotannon päästöoikeuksia korjataan sovituskertoimella, josta komissio päättää myöhemmin. Kuluttajille kaukolämpöä tuottavia laitoksia koskee poikkeus, jonka mukaan päästöoikeudet lasketaan laitoksen tosiasiallisesti käyttämien polttoaineiden perusteella. Näin laskettua päästöoikeuksien määrää vähennetään vuosittain 10 %. Poikkeus on voimassa siihen asti, kunnes poikkeuslaskennalla ja maakaasun vertailuarvoa käyttäen päädytään samaan lopputulokseen. Maakaasun vertailuarvoon pohjautuva laskenta perustuu historiatietoihin. Tarkasteluaikana käytetään vuosien tai vuosien mediaania sen mukaan, kumpi johtaa suurempaan lopputulokseen. Päästöoikeuksien määrään vaikuttaa se, missä lämpöä tuotetaan ja kuka sen kuluttaa. Lämmöntuottaja saa ilmaisia päästöoikeuksia silloin, jos se toimittaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Sen sijaan lämmöntuottaja ei saa ilmaisia päästöoikeuksia lämmölle, jonka se toimittaa päästökauppaan kuuluvalle teollisuuslaitokselle. Jatkossa päästöoikeuksien määrää vähennetään jälkikäteen, jos laitoksen tuotannontaso putoaa yli 50 %. Tämä koskee myös kausittain toimivia sekä vara- ja huippulaitoksia. Ilmaisjakosäännöt ovat kokonaisuudessaan monimutkaiset ja hyvin yksityiskohtaiset. Jakosäännöt pohjautuvat voimassa olevaan päästökauppadirektiivin muutokseen. Suomessa päästökauppadirektiivin loput säännökset pannaan toimeen päästökauppalain muutoksella, joka on eduskunnan käsiteltävänä. Sähköntuotantoa koskevista huutokauppasäännöistä on päätetty jo aiemmin. EU:n päästökauppajärjestelmä muuttuu merkittävästi kauppakaudella , joka toteuttaa EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kansalliseen päästökiintiöön ja harkintaan pohjautuneesta päästökauppajärjestelmästä siirrytään täysin EU:n keskitettyyn järjestelmään. Ilmaisjakosäännöt ovat jatkossa samat kaikissa jäsenmaissa.

11 ET järjestää päästökauppajärjestelmän muutoksista ja ilmaisjaon uusista periaatteista koulutusta jäsenistölleen heti vuoden 2011 alkupuolella. Riitta Larnimaa Koulutuspäivä päästökaupan pelisäännöistä ET järjestää yhdessä Adato Energian kanssa koulutustilaisuuden päästökauppajärjestelmästä. Tarkoitus on avata päästökauppajärjestelmän kautta koskevia muutoksia ja niiden merkitystä sähkön- ja kaukolämmöntuottajien kannalta. Tilaisuus on Helsingissä. Ohjelma löytyy Adato Energia Oy:n kotisivuilta. Ilmoittautumiset 8.2. mennessä tai Adato Energia Oy, Seija Naukkarinen, p Riitta Larnimaa Kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin uutta puhtia Meksikossa Neuvottelut kansainvälisestä ilmastosopimuksesta jatkuivat Meksikossa Kokouksessa tehtiin pieniä, mutta tärkeitä päätöksiä, joilla vahvistetaan pohjaa vuonna 2011 Etelä-Afrikassa pidettävälle kokoukselle. Kokouksen keskeisimpiä asioita olivat Kioton pöytäkirjan jatko, maiden esittämien päästövähennyslupausten kirjaaminen osaksi virallisia tekstejä sekä päästöjen mittaamiseen, raportointiin ja todentamiseen liittyvät toimet. Valtaosa Kööpenhaminassa vuosi sitten sovitun poliittisen sitoumuksen asioista saatiin osaksi virallisia tekstejä. Cancúnissa perustettiin uusi ilmastorahasto. Kaikkia maita koskevien neuvottelujen lisäksi neuvottelut Kioton pöytäkirjan tulevaisuudesta jatkuvat. Maat toistivat tavoitteensa, jonka mukaan ilmakehän lämpötila ei saisi nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. ET on peräänkuuluttanut globaalia hintaa hiilidioksidille, jotta investoinnit lähtisivät suuntautumaan laajamittaisesti vähän päästöjä aiheuttavaan tuotantoon ja jotta energian käyttö tehostuisi. ET on myös korostanut, että ilmastopolitiikassa pitäisi keskittyä nyt toimeenpanemaan vuodelle 2020 sovittuja tavoitteita ja toimenpiteitä sekä kääntää uusissa tavoitteissa katse vuosiin 2030 ja Riitta Larnimaa CIRED 2011 Sähkönjakelualan konferenssi Frankfurtissa Sähkönjakelualan CIRED konferensseja on järjestetty 70-luvun alusta lähtien kahden vuoden välein eri puolilla Eurooppaa. CIRED 2011 järjestetään Frankfurtissa Saksassa. Tällä kertaa teemoina vahvasti tulevat esille erilaiset älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvät asiat. CIRED konferenssi on tarkoitettu sähkönjakeluyhtiöiden, alan valmistavan teollisuuden, palveluntuotantoyhtiöiden johtajille ja asiantuntijoille sekä alan akateemisille tutkijoille. Konferenssissa saa laaja-alaisen yleiskuvan sähkönjakelutoiminnan tulevaisuuden näkymistä ja alan ajankohtaisista asioista Euroopassa ja osin myös Euroopan ulkopuolella. Konferenssin yhteydessä on näyttely, jossa alan yritykset esittelevät uutuustuotteitaan ja palveluitaan. Ohjelma on jaettu kuuteen painopistealueeseen, joihin liittyviä rinnakkaisia esitelmiä ja keskusteluja voi seurata oman mielenkiintonsa mukaisesti. Esillä on mm. seuraavia aiheita: 1. Verkkokomponentit 2. Sähkön laatu ja EMC

12 3. Verkon valvonta ja suojaus 4. Hajautettu sähköntuotanto ja energiatehokkuus 5. Sähkönjakelujärjestelmien kehittäminen 6. Jakeluverkko sähkömarkkinapaikkana ja regulaation vaikutukset Suomalaiset tutkijat ja muut alan asiantuntijat ovat jälleen aktiivisesti mukana. Suomalaisia aiheita on esitetty runsaasti eli 36. Kaikkiaan eri puolilta maailmaa on aiheita ehdotettu ennätysmäärä yli Tutkimusesitelmien lisäksi järjestetään monipuolisista aiheista parikymmentä paneelikeskustelua, joihin osallistuu alan johtavia asiantuntijoita eri maista. Suomesta tuotenäyttelyyn ovat osallistuneet mm. Tekla, Ensto, Wamp ja ABB. ET huolehtii CIREDin Suomen komitean toiminnan organisoinnista. Komiteaan voivat kaikki kiinnostuneet ilmoittautua. Komitea pitää kokouksen ET:ssä. Toiminta on pidetty epämuodollisena ja joustavana. Tärkeimmät tiedotteet toimitetaan sähköpostilla. Ryhmämatkan järjestäminen harkinnassa ETn jäsenistöstä on ajoittain kyselty ja toivottu yhteisen ryhmämatkan järjestämistä CIREDkonferenssiin. Adato Energia Oy voi organisoida yhteismatkan, mikäli halukkaita osallistujia on riittävästi. Matka järjestettäisiin todennäköisesti tiistaista torstaihin eli Kaikkia ryhmämatkasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan nopeasti mennessä Juhani Kaleviin Adato Energia Oy:hyn tai Lisätietoja internetistä ja allekirjoittaneelta. Pertti Lindberg KOULUTUS Sertifioitu Sähkökauppias koulutus Sertifioitu Sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä toimiville henkilöille. Koulutus muodostuu kuudesta eri moduulista, joista voi valita omien tarpeiden ja tavoitteidensa mukaan sopivat. Jos tavoitteena on saavuttaa ammattipätevyys sähkökaupan alalla, kannattaa osallistua koko koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmaan kuuluu tentti ja suoritetusta tentistä saa todistuksen. Ohjelman moduulit ja niiden ajankohdat ovat 1. Pohjoismaiset sähkömarkkinat, Fyysiset markkinat, Johdannaismarkkinat, Säännöstö ja lainsäädäntö, Johdannaissopimusten selvitys, Riskienhallinta, Kaikki koulutuspäivät pidetään Helsingissä Hotelli Radisson Blu Royalissa. Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot ohjelmasta Lisätiedot koulutusohjelmasta Adatosta Juhani Kalevilta, p Juhani Kalevi, Adato

13 Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Opiskelijoita kaivataan! AEL:n tarjoama energia-alan työnjohtokoulutus antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia ammattimaisesti energia-alan lähiesimiestehtävissä. Koulutus sopii parhaiten energiaalan ammattitaidon jo omaaville henkilöille, jotka ovat siirtymässä tai ovat äskettäin siirtyneet lähiesimiestehtäviin, tiimin tai ryhmän vetäjiksi tai muihin työnjohtotehtäviin. Koulutus kestää noin kaksi vuotta ja se toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon kuuluu lähipäiviä, verkko-opiskelua ja ohjattua työssä oppimista. Ohjauksen ja koulutusmenetelmien tavoitteena on opittujen asioiden vieminen tekemisen tasolle. Lähiopetuspäiviä on noin 25, jotka pidetään pääsääntöisesti kahden päivän jaksoina. Koulutus suoritetaan osoittamalla osaaminen näyttöjen avulla. Koulutus on oppisopimusrahoitteista, eli työnantajalle ei aiheudu suoria kuluja koulutuksesta. Energiateollisuuden jäsenyritysten edustajia on ollut mukana suunnittelemassa koulutuksen sisältöjä. Ensimmäinen ryhmä aloittaa koulutuksen Tässä ryhmässä on vielä tilaa usealla opiskelijalla. Alustavien suunnitelmien mukaan toinen ryhmä aloittaa syksyllä Lisätietoa: Kiinnostuneita pyydetään ottamaan pikaisesti yhteyttä AEL:n edustajaan Iikka Upanteeseen tai Minna Rautajoki SFS 6002 SÄTKY -koulutus Onko sähkötyöturvallisuuskortti tai Sätky-kortti vanhenemassa? Tarvitsetko käytännönläheistä sähkötyöturvallisuus-koulutusta? SFS 6002 SÄTKY -koulutus antaa suurjännitelaitteistoissa työskenteleville kohdennetun koulutuksen ja täyttää työnantajalle kuuluvan työturvallisuuslain (738/2002) 14 :n mukaisen koulutusvelvoitteen. SFS 6002 SÄTKY -koulutus sisältää kirjallisen testin ja hyväksytystä suorituksesta annetaan sähkötyöturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. Lisätietoa SFS 6002 SÄTKY -koulutuksesta Jukka Muttilaiselta p Nostotyöt verkostotöissä - kuormausnosturit ja niiden käyttö Holiday Club Oulun Eden TUNNETKO KÄYTTÖASETUKSEN (403/2008) VAATIMUKSET NOSTOTÖISSÄ? Lukuisat nostolaiteonnettomuudet osoittavat, että nostokorityökoulutus ja kertaus on työturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Henkilö- ja kuormanosturien on oltava määräysten mukaisia ja niiden turvallinen käyttö edellyttää nostimen ja nosturin toiminnan ja turvallisuusmääräysten tuntemusta, huolellisuutta ja varovaisuutta. Vastuu ajoneuvon

14 käytöstä ja sen laitteista on myös kuljettajalla. Suomessa on sattunut vuosien kuluessa useita kuorma-auton nosturionnettomuuksia, joissa nosturi tai muu liikuteltava osa on koskettanut suurjännitejohtoa. Pylväiden lastauksessa tai muussa nostotyössä tapahtunut tapaturma on jopa aiheuttanut kuoleman. Koulutustilaisuuden tavoitteena on - antaa tietoa henkilönostokorityöhön liittyvistä turvamääräyksistä ja ohjeista - antaa tietoa uuden käyttöasetuksen (403/2008) vaatimuksista nostotöissä - selvitellä nosturille ja korille asetettavia vaatimuksia - selvitellä työnantajan ja valmistajan erilaisia vastuita - opettaa nostolaitteen päivittäinen tarkistus - työharjoitusten avulla opastaa turvallisen ja oikean työmenetelmän suorittamisessa. Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu sähkö- ja energiayhtiöiden henkilönostokorityöstä vastaaville ja ko. työtä tekeville ajoneuvojen kuljettajille jne. Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & VERKOSTO MESSUT Scandic Rosendahl & Tampereen messu- ja urheilukeskus Kunnonhallintapäivien tavoitteena on tarjota tapaamis- ja keskustelutilaisuus verkko- ja verkonrakennus- ym. palveluntuotantoyhtiöissä sähkönjakeluverkon kunnonhallinnasta ja huolto- ja tarkastustoiminnasta vastaaville, kunnossapidon suunnittelijoille, kunnossapito- ja tarkastustehtäviä käytännössä suorittaville, kunnossapitovälineitä ja -järjestelmiä toimittaville ym. kunnonhallinnan parissa työskenteleville. Päivät aloitamme kuulemalla, millaisia haasteita ja kehittämistarpeita jakeluverkkojen kunnonhallinta ja kuntotarkastukset asettavat yhteistoiminnalle. Toimitusvarmuuskriteerit on tarkoitettu tulevaisuuden jakeluverkon suunnitteluperusteiksi ja verkonkehittämisen työkaluksi. Millaisia vaikutuksia niillä on jakeluverkon kunnossapitoon? Kuulemme ja keskustelemme millaista on kunnossapidon suunnittelu ja periaatteet kaapeliverkkoyhtiöissä, miten kunnonhallintaa on toteutettu ja miten siinä onnistuttu sähköverkkoyhtiöissä? Miten verkostoautomaatiota ja verkkotietojärjestelmiä on hyödynnetty jakeluverkkojen kunnonhallinnassa? Paneudumme päivillä myös voimakkaasti lisääntyvän maakaapeliverkon asentamisen laatuun, elinkaareen ja käytönaikaiseen kunnonvalvontaan. Kunnossapitopalveluita tilataan usein ulkoisilta palvelun tarjoajilta ja sen laadun valvonnan merkitys kasvaa. Miten palveluntarjoajat varmistavat oman työnsä laadun? Sähkönjakeluverkkoihin ja sähköasemiin liittyvää lisenssi - koulutusta on toteutettu jo kymmenkunta kertaa ja palautteet koulutuksista ovat olleet erittäin hyvät. Kuulemme asiasta kouluttajien näkemyksiä, mihin jatkossa tulee panostaa ja mitä uusia erillisiä kuntotarkastuskoulutuksia on suunnitteilla koulutusta valvovan ohjausryhmän taholta. Päivän lopuksi keskustelemme ja teemme yhteenvetoa verkko-omaisuuden kunnonhallinnan nykytilasta ja sen kehittämisestä. Ensimmäisen päivän iltaohjelmassa nautitaan VIP-tilaisuudessa viihtyisillä pöytäpaikoilla Buffet - ruokailusta ja oheisohjelmasta ja kiihkeästä SM-liigaottelusta Tappara TPS Tampereen jäähallissa.

15 Toisena päivänä hotelliaamiaisen ja aamutoimien jälkeen siirrymme VERKOSTO messuille Tampereen messu- ja urheilukeskukseen. Tutustumme sähkö- ja tietoverkkotoimintojen uusimpiin ratkaisuihin ja alan viimeisimpään tietoon. Messuilla sinulla on myös oiva tilaisuus tavata kollegoita, laitetoimittajia ym. alan ammattilaisia ja vaihtaa kuulumisia. Lisätietoja VERKOSTO 2011-messuista oheisesta linkistä Päivien ohjelma valmistuu lähiaikoina. Ilmajohtoverkostotyöt Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Hotelli Cumulus Verkostotöitä rakennutetaan yhä enemmän verkonrakennukseen erikoistuneilla urakoitsijoilla tai oman yhtiön urakointiyksiköllä. Verkonhaltijan oma henkilöstö suorittaa monissa yhtiöissä lähinnä verkoston kunnossapito-, huolto-, ja viankorjaustöitä sekä pienehköjen liittymisjohtojen rakentamista. Kilpailun myötä verkostotyön laatu ja verkostoasentajien ammattitaito korostuu, joten ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen kannattaa panostaa. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssi on tarkoitettu sähköyhtiöissä työskenteleville verkostoasentajille ja verkoston rakentamistehtäviin siirtyville verkko- ja urakointiyhtiöiden henkilöille. Ensimmäinen päivä soveltuu erityisesti myös verkonrakentamiseen liittyviä maanrakennustöitä, kuten pylväiden pystytystä, tekeville urakoitsijoille. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssin tavoitteena on - luoda katsaus ilmajohtoverkoston rakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen - luoda käsitys rakentamistyön laadun merkityksestä ilmajohtoverkoston käyttöiälle - käydä läpi ilmajohtotekniikan peruskäsitteitä - selvittää verkoston rakentamisen perusteita rakennustöiden valmistelusta käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksiin - oppia noudattamaan asennus- ja työpiirustuksia ja ohjeita sekä oppia oikeita asennustapoja - koota sähkönjakeluverkon rakentamisen ja urakoinnin parissa toimivia sekä omien tilaajien, omien rakennusyksiköiden, urakoitsijoiden verkostoasentajia ym. verkostorakentamisen parissa toimivia tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan verkostorakentamiseen liittyvistä asioista Osallistujille jaetaan Markku Monnin Ilmajohtoverkostotyöt -kirjan uusin painos, jota käytetään aineistona. Energia-alan julkiset hankinnat - erityisalojen julkisten hankintojenperuskurssi Sokos hotel Flamingo, Vantaa Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on muuttunut. Hankintalakiin on tullut muutoksia mm. hankintapäätösten täytäntöönpanoon ja virheellisestä menettelystä aiheutuviin seuraamuksiin liittyen. Adato Energia Oy järjestää yhteistyössä PTCServicen kanssa uusinnan suositusta syksyn 2010 kurssista. Tilaisuudessa paneudutaan erityisalojen, kuten sähkö ja lämpö hankintamenettelyihin, hankintailmoitusten seurantaan, hankintailmoitusten tekemiseen, tarjoajaa koskeviin vaatimuksiin, tarjouspyynnön sisältöön ja tarjouksen tekemiseen, tarjousten arviointiin, valintaan ja päätöksen perusteluun sekä oikeusturvakeinoihin ja julkisuulakiin.

16 Tavoitteena on koota energia-alan sekä sähkö-, että kaukolämpöpuolen hankinnoista vastaavat ym. hankintojen parissa toimivat tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan sähkö- ja kaukolämpöyhtiöiden hankintoihin liittyvistä muutoksista ja toimintatavoista. Luennoitsijoina Lakimies Elina Mäenpää, Energiateollisuus ry Asiantuntija, OTK, Saila Eskola PTCServices Oy Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Oulu Ilmajohtojen purkutöiden määrä verkostotöissä lisääntyy lähivuosina merkittävästi. Purkutöihin liittyvät riskit ovat erilaisia kuin rakentamistyössä, mutta siitä huolimatta purkutyö jätetään usein kokonaan suunnittelematta. Uusi valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää purkutöiden suunnittelua etukäteen. Ennen purkutyön aloittamista on suoritettava työhön liittyvien riskien arviointi. Uuden asetuksen mukaan turvallisuuskoordinaattorin tulee ennen työn aloittamista varmistua siitä, että turvallisuus on huomioitu suunnittelua tilattaessa ja suunnittelussa. Hänen tulee varmistua siitä, että suunnittelulla on tarvittavat tilaajan toimittamat johdon rakenteiden kuntotiedot ja siitä, että niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä varmistuttava siitä, että suunnittelija antaa aktiivisesti tietoa rakennuttajalle/rakentajalle turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Purkutyö tulee suorittaa aina ennakkoon tehdyn työsuunnitelman ja yhtiössä hyväksytyn purkutyöohjeen mukaan. Nykyisessä tilaaja-toimittajamallissa on tärkeää ennalta selvittää verkkoyhtiön ja verkostourakoitsijan keskinäiset vastuut ennen purkutöiden suunnittelua ja toteutusta. Koulutuksen tavoitteena on verkostosuosituksen pohjalta keskustella yhdessä työkokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavista asioista, jotta työn suunnittelu tukisi parhaiten turvallista ja tehokasta työsuoritusta. Työskentelytapana on asioiden teoreettinen käsittely ja havainnollistavat esimerkit sekä yhteinen, avoin keskustelu, kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen. Koulutuksen aikana osallistujat tekevät kaikki työvaiheet ryhmissä luokkahuoneessa paperilla. Kurssi on tarkoitettu ilmajohtoverkkojen rakennuttamiseen ja rakentamiseen osallistuville suunnittelijoille, verkostoasentajille, työnjohtajille, tiimipäälliköille sekä työturvallisuusasioista vastaaville. Maanrakentajien laatu- ja turvallisuuspäivä sähköverkon uudisrakennus- ja saneeraustöihin Etelä-Savon ammattioppilaitos, Mikkeli Maanrakennustyöt ovat näkyvä osa sähköverkoston rakennusprojektia, jonka merkitys on kasvanut ja vaikutus lopulliseen työn laatuun on merkittävä. Maanrakennustyöt ovat päätoteuttajan vastuulla ja siksi yhteiset pelisäännöt ja vastuukysymykset on oltava aukottomia. Lisäksi maanrakennustyöt ovat kaikkien arvosteltavina ja myös mahdolliset virheelliset asennukset peittyvät maamassojen alle tilaajalta piiloon.

17 Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on löytää laadukkaat ja turvalliset työtavat, joista on hyötyä kaikille asianomaisille. Samalla toiminta yhteisellä työmaalla saa yhdenmukaisemmat pelisäännöt, joita on helpompi noudattaa. Koulutuksessa käydään läpi maanrakentamiseen liittyvät kohdat mahdollisimman käytännönläheisesti ja aitojen esimerkkien, valokuvien ym. avulla. Turvallisuus, taloudellisuus, asiakaspalvelu ja kerralla valmiiksi tehty laadukas lopputulos on yhteisenä tavoitteena. Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu maanrakennusurakoitsijoille ja heidän alihankkijoilleen. Koulutus soveltuu myös tilaajan edustajille/valvojille sekä verkonrakennustöistä vastaaville esimiehille. Alueelliset tuntimittauskoulutukset Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Radisson Blu Hotel, Oulu Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa TUNTIMITTAUSKOULUTUKSESSA TÄRKEÄÄ ASIAA KAIKILLE Energiateollisuus ry on julkaissut ajankohtaisen tuntimittauksen toteutusta käsittelevän suosituksen Tuntimittauksen periaatteita. Suosituksessa annetaan ohjeita sähkömarkkinalainsäädännön vaatiman tuntimittauksen toteutukselle sekä täsmennetään toimialan käytäntöjä tuntimittauksen ja tuntitietojen välityksen suhteen. Uuden suosituksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin kolmessa maaliskuun aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Tilaisuudet antavat erinomaisen katsauksen tuntimittauksen keskeisestä merkityksestä toimijoiden liiketoiminnan kannalta. Koulutuksessa pureudutaan eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin mittaukseen liittyen, käydään läpi lainsäädännön vaatimukset mittalaitteiden teknisille ominaisuuksille sekä tutustutaan luenta- ja mittaustiedonhallintajärjestelmältä vaadittaviin ominaisuuksiin. Koulutus ei keskity vain mittauksen tekniseen toteutukseen, vaan keskeisessä roolissa ovat myös mittaustietojen välittämisen pelisäännöt. Erityistä huomiota koulutuksessa on kiinnitetty mittaustietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja puuttuvien tietojen käsittelyyn unohtamatta työn alla olevia sääntöjä tasevirheiden korjauksille. Uusi suositus aiheuttaa muutoksia kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille, niin myyjille kuin verkonhaltijoillekin. Tuntimittaukseen kohdistuu parhaillaan suuria odotuksia sekä toimijoiden että asiakkaiden parissa. Tuntimittausvaatimukset tulevat osin voimaan jo vuoden 2012 alussa. Tuntimittauksen luotettavuudella ja yhteisillä toimintatavoilla on aivan keskeinen merkitys verkonhaltijan lisäksi myös sähkönmyyjän liiketoimintaan sekä asiakaskohtaamisiin laskuista yksityiskohtaiseen asiakasneuvontaan. Koulutuksessa onkin tärkeää ajankohtaista asiaa niin mittauksesta ja tiedonvaihdosta vastaaville kuin asiakasrajapinnassa työskenteleville. Tule kuulemaan uudesta suosituksesta sekä vaihtamaan ajatuksia muiden asian parissa työskentelevien kanssa!

18 Kärkimieskoulutus Radisson Blu hotel, Oulu Koulutuksen tavoitteena on selventää arkipäivän kärkimiestyötä verkko-, verkonrakennus- ja urakointiyhtiöissä sähköturvallisuudesta vastaavan näkökulmasta. Lisäksi keskustelemme yhteistyöstä ja vastuujaosta sekä kirkastamme kärkimiesten käsitystä siitä, kuinka työmaa toteutetaan turvallisesti käytännön muuttuvissa tilanteissa. Uusi valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää mm. työhön liittyvien riskien arviointia. Selvittelemme, miten uuden VNa 205/2009 asetuksen määrittelemä turvallisuuskoordinaattori liittyy työn turvalliseen tekemiseen. Tavoitteena on myös selventää johtajuuden arkipäivän olemusta keskustellen siitä roolihahmojen ja todellisten käytännön esimerkkien avulla. Työskentelytapana on asioiden teoreettinen käsittely ja havainnollistavat videot sekä yhteinen, avoin kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen. Koulutuksen lopputuloksena jokaisella osallistujalla on henkilökohtainen suunnitelma oman kärkimiestyönsä kehittämiseksi. Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu kärkimiehille, työnjohtajille, esimiehille, suunnittelijoille skä em. tehtäviin siirtyville. Koulutuksen antia lisää, kun yhtiöistä em. tulevat yhdessä valmennukseen tapaamaan kollegoita muista yhtiöistä, keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia päivien aiheista ja kehittämään omaa yhteistoimintaansa päivien aiheiden parissa 20 kv kaapeleiden päätteet ja jatkokset Edupoli Oy, Vantaa Tämän 20 kv kaapelivarustekurssin tavoite on, että jokainen kurssille osallistuja osaa kurssin jälkeen tehdä itsenäisesti AHXAMK-W-kaapelin päätteen ja jatkoksen sekä sekajatkoksen AHXAMK-W vastaan APYAKMM. Osallistujat tekevät päätteen, jatkoksen ja sekajatkoksen 2 hengen ryhmissä kouluttajien opastuksella. Kurssin suorittaneille annetaan todistus. Sähkön laadun ja häiriöiden mittaukset sekä loistehon kompensointi Tampere Sähkömarkkinalain muutokset ovat tuoneet mukanaan vaikutuksia myös sähköntoimituksen keskeytyksiin ja vahingonkorvauksiin. Sähkön laatu- ja häiriöasiat sekä näihin liittyvät vastuukysymykset ovat nousseet tärkeäksi osa-alueeksi sähkönjakelussa. Uudet sopimusehdot ovat entisestään korostaneet näiden asioiden tärkeyttä. Sähkönlaatuasioissa on usein tullut esiin huonosti toteutetun tai huoltamattoman kompensointilaitteiston aiheuttamat ongelmat ja siksi jakeluverkkoyhtiöt ovat kiristäneet loissähkömaksujaan ja tiukentaneet sähkön laadun valvontaa verkoillaan. EU on antanut direktiivin työpaikkoja koskevasta sähkömagneettisesta säteilystä, joka astuu voimaan Suomessa Se tuo muutoksia työnantajan velvollisuuksiin em. kenttien selvittelyyn.

19 Tilaisuuden tavoitteena on - käydä läpi sähkön laadun peruskäsitteitä - antaa tietoa ja esitellä tarvittavia sähkön laadun perusmittalaitteita, niiden valintaa ja hankintaa - suorittaa käytännön mittausharjoituksia ja tulosten analysointia - perehtyä em. työryhmien julkaisujen laadinnan yhteydessä esille nousseisiin loissähköä ja yliaaltoja koskeviin asioihin ja julkaisujen taustoihin - antaa tietoa loistehon kompensoinnin tarkasteluun ja suunnitteluun teknisesti toimivien ratkaisujen löytämiseksi - antaa myös tarvittavaa perustietoa yleisen sähkönjakeluverkon yliaaltojen hallintaan - antaa lähtökohdat verkkoyhtiöiden yksityiskohtaisemmille ohjeille ja toiminnalle loistehon kompensointiin ja yliaaltojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä - antaa perustiedot magneettikentistä ja niiden mittaamisesta sekä sähkömagneettisia kenttiä koskevasta työpaikkadirektiivistä - koota verkonhaltijoiden henkilöstöä keskustelemaan sähkönjakelun sähkön laatuun ja loistehon kompensointiin sekä magneettikenttiin liittyvistä asioista ja tuomaan esille omia kokemuksiaan ja käytännön tapauksia ym. näkemyksiä ko. asioista Kohderyhmä Sähkönjakeluverkoston suunnittelun, rakentamisen, käytön ja kunnossapidon parissa toimivat, erityisesti sähkön laadusta ja loissähkön kompensoinnista vastaavat henkilöt. Asiakaspalvelun ja kunnossapidon parissa toimivat henkilöt, jotka joutuvat tekemisiin sähkö- ja magneettikenttien tai kompensointilaitteiden kanssa. Sähköasemien kuntotarkastukset Rantasipi Eden, Nokia Yhä useammat verkkoyhtiöt ostavat kunnossapitotarkastukset ulkopuoliselta tarkastuksia tekevältä yritykseltä ja vaativat koulutettujen tarkastajien käyttöä. Tämän koulutuksen tavoitteena on luotettavan ja yhdenmukaisen sähköasemien kunnossapitotarkastuksen aikaansaamiseksi antaa asiantunteva, yhtenäinen ja tilaajan toiveita huomioivan koulutus, josta annetaan Energiateollisuus ry / Adato Energia Oy:n myöntämä todistus. Koulutuksessa opastetaan sähköasemien kuntotarkastusten käytännön suorittamiseen, olennaisen kuntotiedon keräämiseen sekä korostetaan asenteen ja tarkastustoiminnan tärkeyttä sähkönjakeluverkon kunnonhallinnassa. Kohderyhmä Verkko- ja verkostourakointiyhtiöissä ja tarkastuspalveluita tuottavissa yhtiöissä sähkönjakeluverkon tarkastustoiminnasta vastaavat ja niitä käytännössä suorittavat sekä tarkastuspalveluita tilaavat. Jakeluverkon vikojen paikantaminen viat ja niistä johtuvat epänormaalit jännitteet sähkönkäyttäjällä Edupoli, luentosali ja harjoituskenttä, Vantaa Tällä kurssilla vikojen paikantamista harjoitellaan sähköverkostotöiden harjoittelua varten rakennetulla harjoituskentällä käytännön mittauksin ja harjoituksin. Käytännön harjoitteluun sisältyy myös maakaapelivikojen paikannusta kaapelitutkien avulla. Koulutuspäivän tavoitteena on - selvittää sähkön laadun vaatimuksia jakeluverkossa ja käyttöhäiriöiden osuutta sähkön laatuun - selvittää mistä niitä vikoja tulee ja voidaanko niitä estää ennakkoon

20 - perehtyä tyypillisiin vikatilanteisiin ja vian paikantamisen ongelmiin - suorittaa vianselvitykseen liittyviä mittausharjoituksia käytännössä - opastaa mittaustulosten analysointiin ja vianpaikantamiseen Kohderyhmä Sähkönjakeluverkoston päivystys-, viankorjaus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävissä työskentelevät. Jukka Muttilainen, Adato Tulossa keväällä myös Asentajien asiakaspalvelupäivät paikka avoin Sähkön toimitusvarmuus ja vahingonkorvaukset paikka avoin Energia-alan ajankohtaispäivät ajan hermolla Tampere EDI-käyttäjäpäivät Scandic Hotel Vierumäki

Energiasanomat 2/27.1.2011

Energiasanomat 2/27.1.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 2/27.1.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Energiateollisuuden stipendirahasto ENERGIAVUOSI 2010 - Lataa Sähkö ja Kaukolämpö 2010 ppt-kalvot netistä YMPÄRISTÖPOOLI - Ympäristöpoolin vuosiseminaarin

Lisätiedot

Energiasanomat 3/11.2.2011

Energiasanomat 3/11.2.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 3/11.2.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemainen energiatapaaminen Kuopiossa 22.3.2011 - Energiateollisuuden stipendirahasto - Uusia jäseniä SÄHKÖMARKKINAT - NorthConnect-kaapeli etenee

Lisätiedot

Energiasanomat 17/15.12.2010

Energiasanomat 17/15.12.2010 Energiasanomat 17/15.12.2010 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Kiitokset vastaajille - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Sähkön johdannaismarkkinat - Komission aloitteet markkinoiden

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Energiasanomat 7/21.4.2011

Energiasanomat 7/21.4.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 7/21.4.2011 ENERGIATEOLLISUUS - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5: Energiapolitiikkaa ja - markkinoita monen tason näkökulmasta - Energia-ala esillä LUMAkeskuksen Tiede- ja teknologiapäivillä

Lisätiedot

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi

Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset. Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Vuoden 2012 korjaus ja energia avustukset Eeva Liisa Anttila, asuntotoimi Laki avustuksista 1184/2005, muutokset 1059/2008 JA 1254/2010 Valtionavustuslaki 688/2001 Asetukset 128/2006, muutokset 115/2008,

Lisätiedot

4 Suomen sähköjärjestelmä

4 Suomen sähköjärjestelmä 4 Suomen sähköjärjestelmä Suomen sähköjärjestelmä koostuu voimalaitoksista, siirto- ja jakeluverkoista sekä sähkön kulutuslaitteista. Suomen sähköjärjestelmä on osa yhteispohjoismaista Nordel-järjestelmää,

Lisätiedot

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin

Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Ympäristöministeriön tiedote 21.2.2008 Korjaus- ja energia-avustuksia asuntojen korjauksiin Valtioneuvosto on tänään antanut korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevan asetuksen muutoksen.

Lisätiedot

Energiasanomat 4/3.3.2011

Energiasanomat 4/3.3.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 4/3.3.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Energiatapaaminen Kuopiossa 22.3.2011 - Myös Turussa vaaliteemainen energiatapaaminen - 5.4.2011 SÄHKÖMARKKINAT - CACM VERKOSTO - Helmikuussa rajasiirtojohdoilla

Lisätiedot

Energiasanomat 6/5.4.2011

Energiasanomat 6/5.4.2011 SISÄLTÖ SÄHKÖMARKKINAT - NorGer-kaapeli Saksan ja Norjan välille 2015 VERKOSTO - Tuntimittauskoulutuksessa tärkeää asiaa kaikille Energiasanomat 6/5.4.2011 KAUKOLÄMPÖ - Kansallinen energiapolitiikka jarruttaa

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Energiasanomat 5/18.3.2011

Energiasanomat 5/18.3.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 5/18.3.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemoilla ryyditetty energiatapaaminen Turussa 5.4.2011 - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Svenska Kraftnät muuttaa

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Laaja sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Laaja sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2016 Laaja sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias-koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015

SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE. Otaniemessä 13.4.2015 SÄHKÖÄ TUOTANTOPISTEILTÄ ASIAKKAILLE Otaniemessä 13.4.2015 Sisältö Yritystietoa Helen Oy Helen Sähköverkko Oy Sähkö tuotteena Sähkön siirto Sähkön myynti Sähkönjakelujärjestelmän perusrakenteita Sähkövoimajärjestelmät

Lisätiedot

Energiasanomat 2/16.2.2012

Energiasanomat 2/16.2.2012 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Energiatapaaminen Jyväskylässä 8.3.2012 VERKOSTO - Maanrakennusurakoitsijat perehdytyksessä Lappeenrannassa - Sopimusosaaminen välttämätön taito verkonrakennushankkeessa SÄHKÖMARKKINAT

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Energiasanomat 2/15.2.2013

Energiasanomat 2/15.2.2013 SISÄLTÖ Energiasanomat 2/15.2.2013 VERKOSTO - Sähköverkkoekstra uusi tuote käyttöön - Opas viranomaisyhteistyöhön myrskyvahinkojen torjunnassa - Toimitusvarmuuden parantamista koskeva lainmuutos ILMASTOPOLITIIKKA

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa Rakentamispolitiikka Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa 2 PAS 55 Omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen 3

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg

Sähköturvallisuus pelastustöissä. Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg Sähköturvallisuus pelastustöissä Käyttötoimikunnan kokous 24.9.2009 Erkki Sohlberg 2 "Pelastustyön turvallisuus sähköverkossa" ohje- ja koulutusmateriaali pelastuslaitoksille Tavoitteet: saada yhtenäiset

Lisätiedot

Verkkotoimikunta Ajankohtaista, Verkkoinvestointikatsaus. Kari Kuusela 5.5.2010

Verkkotoimikunta Ajankohtaista, Verkkoinvestointikatsaus. Kari Kuusela 5.5.2010 Verkkotoimikunta Ajankohtaista, Verkkoinvestointikatsaus Kari Kuusela 5.5.2010 2 1. Ajankohtaista 2. Verkkoinvestointikatsaus Fingridin kuulumisia Pohjoismaiset markkinat laajenivat Viroon Estlink-hinta-alue

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä

Energia-avustukset taloyhtiöille. Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä taloyhtiöille Essi Hämäläinen Rakentamiskeskus Vintilä Rakentamiskeskus Vintilä Tarjoaa rakentamisen ja energian asiantuntijapalveluja pääasiassa pientalorakentajille ja -peruskorjaajille ajan salliessa

Lisätiedot

Energiasanomat 5/19.4.2012

Energiasanomat 5/19.4.2012 SISÄLTÖ Energiasanomat 5/19.4.2012 ENERGIATEOLLISUUS - ET:n kevätseminaari Tampereella 24. 25.5: Taloutta, toimitusvarmuutta ja ympäristöä ja tietysti EU:ta - Energiatapaaminen Seinäjoella 11.5.2012 VERKOSTO

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energiasanomat 8/20.6.2012

Energiasanomat 8/20.6.2012 SISÄLTÖ Energiasanomat 8/20.6.2012 ENERGIATEOLLISUUS - Energiateollisuus mukana SuomiAreenassa - ET:n syysseminaari Marina Congress Centerissä 22.11. ENERGIAPOLITIIKKA - Suomen energiapolitiikka kiinnostaa

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Energiasanomat 12/9.9.2011

Energiasanomat 12/9.9.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 12/9.9.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Pohjois-Suomen Energiatapaaminen Oulussa 25.10. - Ministeri Häkämies ET:n syysseminaarissa Finlandia-talossa 17.11. VERKOSTO - Vaasassa ratkotaan

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto

Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä. Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Sähkötutkimuspooli tutkimuksen kehittäjänä Roadmap 2025, Työpaja 4, 22-23.10.2015 Tampereen teknillinen yliopisto Historiaa SVK-poolista ST-pooliin Tutkimuspoolitoiminta aloitti toimintansa 1988 osapuolinaan

Lisätiedot

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Hotelli Holiday Inn Pasila Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki

Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä. Helsinki 12.10.2007 Tekijän nimi Energiatehokas korjausrakentaminenammattilaispäivä 1.2.2010 Helsinki ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen www.ara.fi ARA:n rahoitustuotteita korjausrakentamiseen Kehittämisinsinööri,

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Vastuu sähköalan töissä

Vastuu sähköalan töissä 1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2005 20. lokakuuta 2005 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä kolmannen neljänneksen tulos. Vahva kassavirta ja selkeästi kohonnut liikevoitto Jatkuvien liiketoimintojen vertailukelpoinen

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Elokuu 2010

Ajankohtaiskatsaus. Elokuu 2010 Ajankohtaiskatsaus Elokuu 2010 (1/2) Kesän ukkosmyrskyt aiheuttivat myös kantaverkossa häiriöitä. Kantaverkko selvisi myrskyistä selvästi jakeluverkkoja helpommalla 29.7. kaatui yli 10 puuta Imatra Konkapelto

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU Lakimies Emilie Yliheljo Huutokauppa-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa Sovellettavat EU-säädökset 1/3 Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus rautatiejärjestelmän turvallisuudesta ja yhteentoimivuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti muutetaan rautatiejärjestelmän turvallisuudesta

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiasanomat 8/12.5.2011

Energiasanomat 8/12.5.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 8/12.5.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Toimitusjohtajatapaamiset käynnistyivät energiakomissaari Oettingerin tapaamisella - Muistathan ET:n kevätseminaarin! - Energiateollisuus jakoi nuorille

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Fingridin työturvallisuushanke 2012

Fingridin työturvallisuushanke 2012 Fingridin työturvallisuushanke Suvi Lokkinen Kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 2 Fingridin työturvallisuushanke TAVOITTEENA: 0 tapaturmaa Fingridin työmailla kehittää työturvallisuuskulttuuria positiiviseen

Lisätiedot

Suomen 80-vuotias kantaverkko ei ikäänny

Suomen 80-vuotias kantaverkko ei ikäänny Suomen 80-vuotias kantaverkko ei ikäänny Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Verkkopäivä 20.8.2009 Marina Congress Center Fingrid huolehtii Suomen tärkeimmästä infrastruktuurista Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan

Lisätiedot

Rakennustuotteiden -merkintä

Rakennustuotteiden -merkintä Rakennustuotteiden -merkintä Eurooppalainen käytäntö rakennustuotteiden kelpoisuuden osoittamiseen Rakennustuotteiden CE-merkintä perustuu rakennustuotedirektiiviin Euroopan komission rakennustuotedirektiivin

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa

Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Asiantuntijaseminaari: Uusiutuvan energian ja energiansäästön/energiatehokkuuden ohjauskeinot pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa Antti Koskelainen Suomen ElFi Oy Suomen ElFi Oy 3.3.2008 1

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot