Energiasanomat 1/

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Energiasanomat 1/ SÄHKÖMARKKINAT - Siirtoverkkoinvestointien merkitys yhteisille energiamarkkinoille tunnistettu - Estlink 2 lisää toimitusvarmuutta - Skagerrak IV - NordBalt-yhteys Baltiasta Ruotsiin - Markkinoiden yhdentyminen Puola ja NorNed SÄHKÖVERKKO - KHO muutti markkinaoikeuden päätöstä - SFS 6002 SÄTKY -koulutuksella käyttövarmuutta ja turvallisuutta - CENELEC-mitoitusperusteita käytettävä lähtien VIM ei enää voimassa ENERGIAVUOSI ET:n tiedotustilaisuus Maakaasun käyttö kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia - Ruotsin sähkönkäyttö kasvoi 5,9 prosenttia ENERGIATEHOKKUUS - Asuinrakennusten energiaavustukset hakuaika päättyy ILMASTO - Päästökauppalaki eduskunnan käsittelyssä - Lämmöntuotannon ilmaisjakosäännöt loppusinettiä vaille valmiit - Koulutuspäivä päästökaupan pelisäännöistä Kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin uutta puhtia Meksikossa CIRED Sähkönjakelualan konferenssi Frankfurtissa KOULUTUS - Sertifioitu Sähkökauppias -koulutus - Koulutusohjelma valmistaa energiaalan lähiesimiestehtäviin - SFS 6002 SÄTKY -koulutus - Nostotyöt verkostotöissä kuormausnosturit ja niiden käyttö - Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & VERKOSTO MESSUT - Ilmajohtoverkostotyöt - Energia-alan julkiset hankinnat - Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt - Maanrakentajien laatu- ja turvallisuuspäivä sähköverkon uudisrakennus- ja saneeraustöihin - Alueelliset tuntimittauskoulutukset - Kärkimieskoulutus - 20 kv kaapeleiden päätteet ja jatkokset - Sähkön laadun ja häiriöiden mittaukset sekä loistehon kompensointi - Sähköasemien kuntotarkastukset - Jakeluverkon vikojen paikantaminen Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Pekka Tiusanen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , pekka.tiusanen(a)energia.fi Jukka Kortelainen, puh. (09) , faksi (09) , jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi Tilaukset: Paperiversio vuosikerta 95 + alv/ekku Stenfors

2 SÄHKÖMARKKINAT Siirtoverkkoinvestointien merkitys yhteisille energiamarkkinoille tunnistettu Energian kolmas sisämarkkinapaketti asetti kantaverkkoyhtiöille velvollisuuden laatia joka toinen vuosi yhteinen suunnitelma seuraavan kymmenen vuoden aikana siirtoverkkoon tehtävistä investoinneista (Ten-Year Network Development Plan, TYNDP). Ensimmäinen TYNDP valmistui kesäkuussa Suunnitelma on tuhti paketti, johon on koottu kaikki eurooppalaisen sähkömarkkinan kannalta merkitykselliset siirtoverkkohankkeet sekä kuvattu siirtoverkkohankkeiden toteutumiseen ja valintaan vaikuttavia tekijöitä. Seuraava TYNDP valmistuu Vuoden 2010 TYNDP ja sen liitteet (mm. kartta siirtoverkkohankkeista) löytyvät ENTSO-E:n internet-sivuilta: Komissio julkaisi marraskuussa 2010 infrastruktuuripaketin Energiainfrastruktuurien painopisteet vuodelle 2020 ja sen jälkeen Suunnitelma integroitua eurooppalaista energiaverkkoa varten, Paketissa määritellään EU:n prioriteettihankkeet sähkön, kaasun ja öljyn siirrolle. Se luo perustaa konkreettisten projektien lupakäsittelyille ja rahoituspäätöksille. Suomessa kantaverkosta on pidetty hyvää huolta. Eri puolilla Eurooppaa kuitenkin maiden väliset ja myös maiden sisäiset siirtojohdot ovat jääneet huonolle hoidolle. Eurooppalaisten valvontaviranomaisten raportit kertovat karua kieltä esim. pullonkaulatulojen käytöstä, joiden ensisijainen käyttökohde on kuitenkin siirtorajoitteiden poistaminen investoinneilla tai niiden aiheuttaman haitan pienentäminen esim. vastakaupalla. ERGEGin 2010 raportin mukaan noin puolet saaduista pullonkaulatuloista on käytetty kantaverkkoyhtiöiden tariffien alentamiseen, ricity/2010/e10-enm-04-15_3rdcompliancereport_7-dec-2010.pdf. Siirtoverkkoinvestoinnit ja niiden merkitys Euroopalle ovat aiheina myös ENTSO-E:n korkean tason seminaarissa Brysselissä , Towards electricity infrastructure for a carbon neutral europe. Lisätietoja seminaarista löytyy ENTSO-E:n sivuilta: Petteri Haveri Estlink 2 lisää toimitusvarmuutta Kesällä 2013 mereen laskettava ja vuoden 2014 alussa käyttöönotettava uusi EstLink 2 tasavirtayhteys lisää Suomen ja Viron väliseen kaksisuuntaisen sähkönsiirtokapasiteetin MW:iin. Tämä vahvistaa sähkönsiirtojärjestelmää Itämeren alueella kantaverkkoyhtiöiden toivomusten mukaisesti. Vuoden 2006 lopussa vihitty ja 2007 alussa käyttöönotettu Estlink 1 yhteys on siirtoteholtaan 350 MW. Estlink 2:ssa on 145 km merenalaista tasavirtakaapelia ja 12 km maakaapelia Virossa. Merikaapeli valmistetaan Nexansin Haldenin tehtaalla Norjassa. Kaapeli on IRC-paluujohtimella varustettu, joten 450 kv:n tasavirtayhteyteen tarvitaan vain yksi kaapeli. Hankkeen on arvioitu olevan valmiina järjestelmätestaukseen syyskuussa Estlink 2:ssa merikaapelin pituus on likimain kaksinkertainen Estlink 1:n merenalaiseen osuuteen verrattuna Hankkeen toteuttaminen vaatii sähköasemien laajennuksia sekä Suomen Porvoon Anttilassa että Virossa Püssissä. Sähköasemat toimittaa Siemens.

3 Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 552 miljoonaa euroa, joka jaetaan Fingridin ja Eleringin kesken. Euroopan unionin komissio on lisäksi vahvistanut, että EstLink 2 -yhteyden rakentaminen saa EU:lta 100 miljoonaa euroa investointitukea osana laajempaa EU:n elvytyspakettia. Pekka Tiusanen Skagerrak IV Norjan ja Tanskan kantaverkkoyhtiöt ovat tehneet sopimukset kaapelitoimittajien kanssa. Projektinjohtajan mukaan nyt solmitut sopimukset ovat merkittävä askel eteenpäin hankkeen toteutuksessa. Kaapelin on suunniteltu valmistuvan vuonna Tällä hetkellä Norjan ja Tanskan välillä on kolme kaapelia, kokonaiskapasiteetiltaan 1000 MW. Uusi kaapeli kasvattaa maiden välisen siirtokapasiteetin 1700 MW:iin. Skagerrak IV oli yksi pohjoismaisten kantaverkkoyhtiöiden vuoden 2004 yhteisen verkkosuunnitelman viidestä keskeisestä hankkeesta. Kaapelin odotettiin alunperin valmistuvan jo Viidestä muusta hankkeesta Nea-Järpströmmen-johto sekä Store Baelt - kaapeli valmistuivat viime vuonna. Fenno-Skan 2 -kaapeli valmistuu tämän vuoden kuluessa ja Etelä-Ruotsin verkkoa vahvistavan SydVästlänkenin osaprojektien odotetaan valmistuvan vuosina 2013 ja Statnettin tiedote löytyy osoitteesta: Fenno-Skan 2: t/fenno_skan_2/ SydVästlänken: Petteri Haveri NordBalt-yhteys Baltiasta Ruotsiin Baltian ja Ruotsin yhdistävä 700 MW:n NordBalt-kaapeli saataneen käyttöön noin viiden kuluttua. Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnät ja Liettuan uusi kantaverkkoyhtiö LITGRID Turtas AB ovat sopineet yhteyden rakentamisesta. Uusi johtoyhteys tulee vahvistamaan Liettuan, Latvian ja Viron sähkön saantia sekä integroimaan Baltian sähkömarkkinoita Pohjoismaiden ja Euroopan sähkömarkkinoihin. Liettuan Klaipedan ja Ruotsin Nybron yhdistävään johtoon tulee merikaapelia noin 400 km sekä maakaapelia 40 km Ruotsiin ja 13 km Liettuaan. Johdon kumpaankin päähän tulee HVDCmuuntoasemat. Kaapelin toimittaa ABB. Ruotsin puolella johdon jännite on 400 kv ja Liettuassa 330 kv. Merenalainen tasavirtakaapeli on ±300 kv. Uuden yhteyden hinta on 270 miljoonaa euroa. Projekti saa EU-tukea 175 miljoonaa euroa. Yhteys valmistuu viimeistään vuonna Lisätiedot: Pekka Tiusanen

4 Markkinoiden yhdentyminen Puola ja NorNed Puolan sähkömarkkinat yhdistyivät Pohjolan ja Länsi-Euroopan yhteiseen markkina-alueeseen kun Puolan ja Ruotsin välisen SwePol-kaapelin operointi muuttui markkinaehtoiseksi. Sähkö siirtyy nyt Puolan Ruotsin välillä aina matalamman hinnan alueelta korkeamman hinnan alueen suuntaan. SwePol-kaapeli on otettu käyttöön vuonna 2000 ja sen kapasiteetti on 600 MW. Pohjolan ja Länsi-Euroopan yhteinen markkina-alue otti puolestaan jälleen askeleen eteenpäin, kun NorNed-kaapeli liitettiin yhteiseen laskentaan (ITVC). Viime syksynä läntisen Euroopan sähkömarkkinat yhdistyivät ja samalla Saksan ja Pohjolan välisten kaapeleiden käytön laskentaperusteet tarkistettiin. Nyt myös NorNed-kaapelin siirrot lasketaan samalla menetelmällä. Norjan ja Hollannin yhdistävä 700 MW NorNed-kaapeli otettiin kaupalliseen käyttöön vuonna Lisätietoja on saatavissa Nord Pool Spotin tiedotteista: Petteri Haveri SÄHKÖVERKKO KHO muutti markkinaoikeuden päätöstä Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi viime vuoden viimeisenä päivänä päätöksensä koskien 2. valvontajakson vahvistuspäätöksiä. Toinen päätös koski Energiamarkkinaviraston (EMV) ja toinen eräiden kaupunkiyhtiöiden valitusta. EMV oli hakenut muutosta Markkinaoikeuden (MAO) ratkaisuun siltä osin, kuin MAO oli velvoittanut EMV:a muuttamaan alue- ja jakeluverkonhaltijoiden vahvistuspäätöstä. Eräät kaupunkiyhtiöt olivat puolestaan hakeneet muutosta vahvistuspäätökseen tehokkuusluvun osalta. KHO hylkäsi kaupunkiyhtiöiden valituksen kokonaisuudessaan. KHO hyväksyi EMV:n valituksen sekä siirtosaamisten eliminoinnin että Current Ration käytön osalta. MAOn ratkaisu jäi siten voimaan vain siltä osin, että EMV ei saa eliminoida myyntisaamisia taseesta. Myös oikeudenkäyntikulujen osata MAO:n ratkaisu kumottiin. Seuraavassa on yhteenveto KHO:n ratkaisusta koskien alueverkkoyhtiöiden vahvistuspäätöstä. Jakeluverkkoyhtiöiden vahvistuspäätöksen osalta KHO:n ratkaisu on samansisältöinen lukuun ottamatta oikeudenkäyntikuluja. MAO ei ollut velvoittanut tässä ratkaisussaan EMV:a korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikuluja. Kenneth Hänninen SFS 6002 SÄTKY -koulutuksella käyttövarmuutta ja turvallisuutta SFS 6002 sähkötyöturvallisuusstandardin toisessa painoksessa mainitaan, että - kaikille sähköalan töitä tekeville, mukana luettuna työnjohto- ja käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus. - koulutuksen sisällössä pitää ottaa huomioon ne tehtävät, joissa koulutukseen osallistuvat henkilöt toimivat. Esim. suurjännitetöissä työskenteleville henkilöille suositellaan koulutukseen sisältyvän alla yleiset käytössä olevat käyttötoiminnan yleiset periaatteet.

5 Sähköverkostotöissä toimivat henkilöt toimivat mm. ulkoistamisesta johtuen oudoissa ympäristöissä, joissa toimintatavat ovat erilaiset ja tästä aiheutuu turvallisuusuhkia. Henkilöstö on koulutettava ja opastettava toimimaan uusissa ympäristöissä, opetettava yhteisiä toimintatapoja, alan kieltä ja nimikkeitä. Erilaisten toimintatapojen ja päällekkäisten koulutusten välttämiseksi suurjännitelaitteistoissa työskenteleville suunnattu SFS 6002 SÄTKY -koulutus antaa yhteiset toimintatavat ja periaatteet ja koulutuksessa pohditaan, mitä standardin SFS 6002 asiat käytännössä tarkoittavat ja miten toimitaan turvallisesti eri tehtävissä. Vuonna 2006 alkaneen SFS 6002 SÄTKY -koulutuksen on jo suurin osa (useita tuhansia) sähköverkko- ja verkostourakointiyhtiöiden suurjännitelaitteistoissa työskentelevää henkilöä suorittanut. Vuoden 2011 alusta on jo alkamassa SFS 6002 SÄTKY -koulutuksen uusinnat 5 vuotta voimassaolevien sähkötyöturvallisuuskorttien ns. SÄTKY -korttien vanhetessa. SFS 6002 SÄTKY -koulutuksen periaatteena on koulutuksen jatkuva parantaminen ja koulutuksen laatua valvotaan ja kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Sätky-kouluttajien ja Sätky -ohjausryhmän kanssa. Sätky-ohjausryhmään kuuluvat Koulutuspäällikkö Erkki Sohlberg Fingrid Oyj Työsuojelupäällikkö Martti Tukiainen Fortum Power & Heat Oy Käyttöpäällikkö Markku Vänskä Vattenfall Verkko Oy Käyttöpäällikkö Pekka Miettinen Savon Voima Verkko Oy Käyttöpäällikkö Kimmo Vainiola Fortun Espoo Distribution Oy Käyttöpäällikkö Jorgen Dahlqvist Fortum Sähkönsiirto Oy Työturvallisuuspäällikkö Veli-Pekka Kumpulainen Maintpartner Oy Tuotepäällikkö Jukka Muttilainen Adato Energia Oy (Energiateollisuus ry) Lisätietoja allekirjoittaneelta p Jukka Muttilainen, Adato CENELEC-mitoitusperusteita käytettävä lähtien VIM ei enää voimassa Tukes-ohje S sisältää luettelon standardeista, joita noudattamalla katsotaan täytettävän sähkölaitteistojen rakenteesta ja sähkötyöturvallisuudesta annetut määräykset. Ohje löytyy Tukesin verkkosivuilta Ilmajohtoja koskeva vanha julkaisu A4-93 (VIM) on poistettu luettelosta ja CENELECmitoitusperusteiden käyttöön oli siirryttävä viime tiistaista eli lähtien. Ilmajohtojen mitoituksessa CENELEC-standardien mukaan moni perusasia muuttuu em. vanhaan VIMiin verrattuna. CENELEC-standardin mukaisiin mitoitusperusteisiin siirtymisen helpottamiseksi Adato Energia Oy:stä on tilattavissa keskijännitejohtojen kuormien ja pylväiden laskentaan kaksi erilaista ja eritasoista laskentaohjelmistoa. ILMAJOHTOJEN PYLVÄIDEN MITOITUSOHJEISTO JA EXEL-OHJELMAT EXEL-ohjeistossa esitetään miten tavanomaisten jakeluverkon ilmajohtojen johtojen mitoitus viedään läpi. Ohjeisto koostuu Excel-taulukoista ja niiden käyttöohjeista seuraavasti:

6 - Johdinvoimataulukon-työkirja (FM-CLC Excel), josta saadaan erilaisia standardin mukaisia tilanteita vastaavat johdinvoimat, riippumat yms. - Pylväsmitoituksen perusteet ja menetelmät esittävä Excel-työkirja käyttöohjeineen. Työkirja käyttää lähtötietoina edellisen työkirjan johdinvoimia ja tulokseksi saadaan pylväsrungon ja harustuksen mitoitus pylväiden perustyypeillä erilaisissa standardien mukaisissa kuormitustilanteissa. Oleellinen työkirjan piirre on, että siitä näkyy miten eri parametrit vaikuttavat lopputulokseen. Työkirja sopii etenkin koulutukseen ja uusien ratkaisujen etsintätilanteisiin, mutta myös jokapäiväiseen johtojen rakentamiseen. Näiden Excel-työkirjojen avulla voidaan valita kannatuspylväät ja harustetut pylväät kaikenlaisiin CENELEC-standardien mukaisiin kuormitustilanteisiin. Ohjeisto soveltuu myös uusien CENELEC-standardien käyttöönottoon liittyvään opetuskäyttöön. Tarkempaa tietoa Exel-ohjeistosta Otso Kuusistolta p ELINE-JOHTIMIEN RIIPPUMA- JA JÄNNITYSANALYYSI SEKÄ PUU- TAI PUTKIPYLVÄÄN LUJUUSANALYYSI ELINE-mitoitusohjelma on laadittu siten, että käyttäjän tarvitsee antaa vain oleelliset tiedot johtimista ja pylväästä. Ohjelma huolehtii parametrien asetuksista ja laskennasta automaattisesti käyttäen annettuja perustietoja soveltaen niihin CENELEC-standardien sääntöjä ja kaavoja. Ohjelma ELINE kuuluu Finnmast Oy:n Wintrans-ohjelmistoon. Sitä käytetään keskijännitteisten (KJ) johtojen puu- tai teräsputkipylväille tulevien johdinkuormien laskentaan sekä itse pylvään lujuuslaskentaan. Ohjelman toiminta, kaavat ja useimmat parametrit perustuvat CENELECjärjestön laatimiin eurooppalaisiin standardeihin EN (yli 45 kv jännitteiset johdot) ja EN (alle 45 kv jännitteiset johdot). Lisäksi ohjelmaan on sisällytetty em. standardien 2012-revision nykytilanteen mukainen laskentamahdollisuus kokeiluja varten. Ohjelma on laadittu siten, että käyttäjän tarvitsee antaa vain oleelliset tiedot johtimista ja pylväästä. Ohjelma huolehtii parametrien asetuksista ja laskennasta automaattisesti käyttäen annettuja perustietoja soveltaen niihin standardien sääntöjä ja kaavoja. Lisätietoa em. Adaton nettisivulta oheisesta linkistä Tarkempaa tietoa ELINE-mitoitusohjelmistosta Pekka Riisiöltä p Jukka Muttilainen, Adato

7 ENERGIAVUOSI 2010 ET:n tiedotustilaisuus Energiateollisuus järjestää perinteisen ENERGIAVUOSI-tiedotustilaisuuden Helsingissä torstaina 20. tammikuuta klo 10. Kerromme tilaisuudessa vuoden 2010 sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, kulutusta ja hintakehitystä koskevat keskeiset luvut sekä kommentit niistä ja alkuvuoden tilanteesta. Eräät energiayhtiöt julkistavat samaan aikaan omat energiavuositietonsa. Energiavuosiaineistot tiedote ja Power Point kalvosarjat ovat koko vuoden -sivujemme eniten ladattuja aineistoja, niitä ladataan jatkuvasti. Pekka Tiusanen Maakaasun käyttö kasvoi viime vuonna noin 10 prosenttia Maakaasun käyttö kasvoi noin 10 prosenttia vuonna Gasum myi maakaasua 44,6 TWh. Maakaasun tuonti oli 4,5 miljardia m3. Maakaasun käyttöön vaikuttavat sää, sähkömarkkinat ja teollisuuden käyttöasteet. Sää oli alkuvuonna 2010 poikkeuksellisen kylmä, kesä taas erityisen lämmin. Sähkön markkinahinta oli kesällä alhaalla. Teollisuuden käyttöasteet palautuivat taantuman jälkeen jo lähes normaalitasolle. Maakaasun käyttöhuiput vuonna 2010 osuivat vuoden alku- ja loppupuolelle, kesällä taas käyttö oli huomattavasti viime vuotta alhaisempi. Maakaasun kulutuksessa tehtiin uusi ennätys perjantaina 8.1. klo Myös vuorokausitasolla lähestyttiin ennätyslukuja, päivä oli kautta aikain toiseksi suurin käyttöpäivä, 20,3 milj. m³. Edellinen ennätys oli vuodelta 2003, jolloin tammikuun 4. päivänä maakaasua kului 20.4 milj. m³. Kesäkuun käyttö taas oli kaikkien aikojen alhaisin. Lisätiedot: A4suuriakausivaihtelujaviimevuonna.aspx Pekka Tiusanen Ruotsin sähkönkäyttö kasvoi 5,9 prosenttia Ruotsi käytti viime vuonna sähköä Svensk Energin keräämien ennakkotietojen mukaan 146,5 miljardia kilowattituntia (TWh), kasvua vuodesta 2009 oli 5,9 prosenttia. Svensk Energi kuvaa sähkövuotta 2010 erityisen dramaattiseksi. Ruotsin vesivoimalaitokset tuottivat viime vuonna 66,3 TWh, mikä kattoi lähes puolet Ruotsissa käytetystä sähköstä. Vesivoiman tuotanto kasvoi lievästi. Ruotsin ydinvoimalaitokset kattoivat käytetystä sähköstä 55,6 TWh (noin 38 prosenttia) eli selvästi enemmän kuin vuonna 2009 mutta oleellisesti vähemmän kuin ennätysvuonna 2004, jolloin ydinvoimatuotanto oli ollut 75 TWh. Ruotsin ydinvoimalaitoksilla on ollut parin viimeisen vuoden aikana meneillään mittavat uudistus- ja tehonkorotustyöt. Muun lämpövoiman tuotanto nousi 19,2 TWh:iin, siinä kasvua lähes neljännes. Tuulivoiman tuotanto oli 3,5 TWh, tuulivoima kasvoi 40 prosenttia. Ruotsi oli vuoden 2009 tapaan viime vuonna sähkön nettotuoja. Nettotuonti oli 1,9 TWh, mikä oli kuitenkin oleellisesti vähemmän kuin vuoden ,7 TWh:n nettotuonti. Nettotuonti

8 vähentyi, koska Ruotsin oma sähköntuotanto kasvoi, erityisesti ydinvoiman ja muun lämpövoiman tuotannot kasvoivat. Ruotsin sähkövuosi 2010, ennakkotiedot Sähkön hankinta 2010* 2009 Muutos TWh TWh Prosenttia Vesivoima 66,3 65,5 1,2 Tuulivoima 3,5 2,5 40,0 Ydinvoima 55,6 50,0 11,2 Muu lämpövoima 19,2 15,7 22,3 Sähköntuotanto 144,6 133,7 8,1 Sähkön nettotuonti naapurimaista 1,9 4,7-59,5 Sähkönkäyttö 146,5 138,4 5,9 Lämpötilakorjattu sähkönkäyttö 143,0 139,7 2,4 Lisätiedot: Svensk Energi Pressmeddelande om elåret 2010, Pekka Tiusanen ENERGIATEHOKKUUS Asuinrakennusten energia-avustukset hakuaika päättyy Korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksia koskevien lain ja asetuksen muutokset on vahvistettu. Hallitus on päättänyt tukea uusiutuvaa energiaa hyödyntävien lämmitystapojen käyttöönottoa uudella energia-avustuksella. Myös eräisiin lämmitysjärjestelmien energiatehokkuuskorjauksiin annetaan aikaisempien vuosien tapaan energia-avustuksia. Avustukset uusiutuvaa energiaa käyttöön otettaessa Avustusta voi saada ympärivuotisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennuksen omistaja. Tuen myöntämisessä ei ole asuntojen lukumäärään liittyviä rajoituksia. Avustuksen suuruus on enintään 20 % hyväksyttävistä kustannuksista. Uusiutuvan energian käyttöä ei tueta, jos sillä korvataan kaukolämmitystä. Avustuksella tuetaan sähkö- ja öljylämmityksen korvaamista pääasiallisesti uusiutuvaa energiaa hyödyntävällä päälämmitysjärjestelmällä, joita voivat olla 1) maalämpöpumppujärjestelmä, joka hyödyntää maaperästä, kallioperästä tai pintavesistöstä saatavaa lämpöä 2) ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä 3) pelletti- tai muu puulämmitysjärjestelmä 4) uusiutuvaa energiaa hyödyntävä yhdistelmälämmitysjärjestelmä. Sähkölämmitteisiä taloja saneerattaessa tukea voi saada tarvittavan vesikiertoisen patteriverkoston osuuteen. Lisälämmitysjärjestelmien kustannuksista tuetaan aurinkolämmön tai sähkön käyttöönottokustannuksia. Muut energia-avustukset Avustusta voi saada ympärivuotisessa asuinkäytössä olevan asuinrakennuksen omistaja, jos asuinrakennuksessa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Yksi- ja kaksiasuntoisen rakennuksen omistaja voi saada avustusta vain, kun vastuu korjauksista kuuluu yhteisölle (esim. asunto-osakeyhtiölle) tai pienituloiselle ruokakunnalle.

9 Avustusta voidaan myöntää 1) energiakatselmusten tekemiseen 2) rakennuksen ulkovaipan korjaamiseen 3) ilmanvaihtojärjestelmiin liittyviin toimenpiteisiin 4) lämmitysjärjestelmän perussäätöön 5) patteri- ja linjasäätöventtiilien uusimiseen 6) kauko- tai aluelämmitykseen liittymiseen Energia-avustusten hakuohjeet ovat ARAn kotisivuille Avustukset Korjaus ja energia-avustukset. Mirja Tiitinen ILMASTO Päästökauppalaki eduskunnan käsittelyssä Eduskunta käsittelee parhaillaan päästökauppalain kokonaisuudistusta, jolla pannaan toimeen päästökauppadirektiivin joulukuussa 2008 hyväksytty muutos. Kysymys on päästökaupasta vuoden 2013 jälkeisestä ajasta. Päästökauppajärjestelmä muuttuu merkittävästi vuonna Jatkossa järjestelmä perustuu EU:n yhteisiin harmonisoituihin menettelyihin. Vuodesta 2013 eteenpäin sähköntuotanto ei saa enää ilmaisia päästöoikeuksia vaan se joutuu ostamaan kaikki tarvitsemansa päästöoikeudet huutokaupasta tai markkinoilta. Lämmöntuotannolla on vielä mahdollisuuksia saada ilmaisia päästöoikeuksia, joskin lämmöntuotannon päästöoikeudet vähenevät merkittävästi nykytilanteeseen verrattuna. Päästökauppadirektiivi jättää lukuisia keskeisiä asioita myöhemmin annettavien asetusten ja päätösten varaan. Direktiivi ei jätä juurikaan kansallista liikkumavaraa. Monimutkainen päästökauppadirektiivi aiheuttaa sen, että myös kansallisesta päästökauppalaista on tulossa monimutkainen ja vaikea kokonaisuus, jossa monia asioita jätetään myöhemmin säädettäväksi. Päästökauppalakiesityksessä on monissa keskeisissä asioissa viitattu komission sääntöihin, päätöksiin sekä yhteisöasetuksiin, jotka ovat sellaisenaan voimassa. Tällaisia ovat muun muassa: - päästöoikeuksien kokonaismäärä kaudelle harmonisoidut ilmaisjaon säännöt - huutokauppasäännöt - CDM- ja JI-hankkeista (ja mahdollisista uusista vastaavista) saatavien vähennysyksiköiden käyttöoikeus. Lakimuutos on valmisteltu TEMin päästökauppalakityöryhmässä. Ensimmäinen uuden direktiivin toimeenpanosta aiheutuva muutos hyväksyttiin ja tuli voimaan (Laki päästökauppalain muuttamisesta 16/2010). Lailla pantiin täytäntöön päästökauppadirektiivin muuttamisesta annetun direktiivin ne säännökset, jotka tarvitaan päästökauppakauden päästöoikeuksien kokonaismäärän vahvistamista ja päästöoikeuksien ilmaisjaon valmistelua varten. Lain soveltamisalaa laajennettiin ja täsmennettiin. Lisäksi lakiin lisättiin laitosten toiminnanharjoittajan konkurssitilanteita ja konkurssipesän velvollisuuksia koskevat säännökset. ET vaikuttaa aktiivisesti päästökauppadirektiivin kansalliseen toimeenpanoon mm. TEM:n työryhmän jäsenenä. Päästökauppalain viime vaiheen valmistelussa ja käsittelyssä ET on kiinnittänyt huomiota muun muassa seuraaviin asioihin: - lakitekstin vaikealukuisuuteen - toiminnanharjoittajien tosiasiallisen oikeusturvan vähäisyyteen

10 - päästöoikeuksien hakemisen liian lyhyeen määräaikaan - hanketoimintojen käytön laskentatapoihin - huutokauppatulojen käyttöön - riittävän koulutuksen ja neuvonnan varmistamiseen. Riitta Larnimaa Lämmöntuotannon ilmaisjakosäännöt loppusinettiä vaille valmiit EU:n jäsenmaita edustava ilmastokomitea hyväksyi ilmaisjakosäännöt vuonna 2013 alkavalle päästökauppakaudelle. Lopullisesti päätös hyväksytään kolmen kuukauden päästä, kun EU:n parlamentti ja neuvosto ovat vielä tarkastelleet nyt tehtyä päätöstä. Lämmöntuotanto saa jatkossa ilmaisia päästöoikeuksia, joskin niiden määrä vähenee merkittävästi. Ilmaiset päästöoikeudet vähenevät vuosittain ja loppuvat kokonaan vuoteen 2027 mennessä. Sähköntuotanto ei saa enää ilmaisia päästöoikeuksia, vaan ostaa kaikki tarvitsemansa päästöoikeudet huutokaupoista tai markkinoilta. Lämmöntuotanto saa ilmaisia päästöoikeuksia sen mukaan, kuinka paljon laitoksesta lähtee mitattavissa olevaa lämpöä asiakkaille (TJ). Päästöoikeuksien laskennassa käytetään pääsääntöisesti vertailupolttoaineena maakaasun käyttöä 90 %:n hyötysuhteella. Tämä vastaa 62,3 päästöoikeutta TJ kohti. Näin saatua alustavaa lukua korjataan erilaisilla vähennyskertoimilla. Sähköntuotannon yhteydessä tuotetun lämmön (CHP-laitokset) päästöoikeudet vähenevät vuosittain 1,74 %. Muun lämmöntuotannon päästöoikeuksia korjataan sovituskertoimella, josta komissio päättää myöhemmin. Kuluttajille kaukolämpöä tuottavia laitoksia koskee poikkeus, jonka mukaan päästöoikeudet lasketaan laitoksen tosiasiallisesti käyttämien polttoaineiden perusteella. Näin laskettua päästöoikeuksien määrää vähennetään vuosittain 10 %. Poikkeus on voimassa siihen asti, kunnes poikkeuslaskennalla ja maakaasun vertailuarvoa käyttäen päädytään samaan lopputulokseen. Maakaasun vertailuarvoon pohjautuva laskenta perustuu historiatietoihin. Tarkasteluaikana käytetään vuosien tai vuosien mediaania sen mukaan, kumpi johtaa suurempaan lopputulokseen. Päästöoikeuksien määrään vaikuttaa se, missä lämpöä tuotetaan ja kuka sen kuluttaa. Lämmöntuottaja saa ilmaisia päästöoikeuksia silloin, jos se toimittaa lämpöä kaukolämpöverkkoon. Sen sijaan lämmöntuottaja ei saa ilmaisia päästöoikeuksia lämmölle, jonka se toimittaa päästökauppaan kuuluvalle teollisuuslaitokselle. Jatkossa päästöoikeuksien määrää vähennetään jälkikäteen, jos laitoksen tuotannontaso putoaa yli 50 %. Tämä koskee myös kausittain toimivia sekä vara- ja huippulaitoksia. Ilmaisjakosäännöt ovat kokonaisuudessaan monimutkaiset ja hyvin yksityiskohtaiset. Jakosäännöt pohjautuvat voimassa olevaan päästökauppadirektiivin muutokseen. Suomessa päästökauppadirektiivin loput säännökset pannaan toimeen päästökauppalain muutoksella, joka on eduskunnan käsiteltävänä. Sähköntuotantoa koskevista huutokauppasäännöistä on päätetty jo aiemmin. EU:n päästökauppajärjestelmä muuttuu merkittävästi kauppakaudella , joka toteuttaa EU:n tavoitetta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Kansalliseen päästökiintiöön ja harkintaan pohjautuneesta päästökauppajärjestelmästä siirrytään täysin EU:n keskitettyyn järjestelmään. Ilmaisjakosäännöt ovat jatkossa samat kaikissa jäsenmaissa.

11 ET järjestää päästökauppajärjestelmän muutoksista ja ilmaisjaon uusista periaatteista koulutusta jäsenistölleen heti vuoden 2011 alkupuolella. Riitta Larnimaa Koulutuspäivä päästökaupan pelisäännöistä ET järjestää yhdessä Adato Energian kanssa koulutustilaisuuden päästökauppajärjestelmästä. Tarkoitus on avata päästökauppajärjestelmän kautta koskevia muutoksia ja niiden merkitystä sähkön- ja kaukolämmöntuottajien kannalta. Tilaisuus on Helsingissä. Ohjelma löytyy Adato Energia Oy:n kotisivuilta. Ilmoittautumiset 8.2. mennessä tai Adato Energia Oy, Seija Naukkarinen, p Riitta Larnimaa Kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin uutta puhtia Meksikossa Neuvottelut kansainvälisestä ilmastosopimuksesta jatkuivat Meksikossa Kokouksessa tehtiin pieniä, mutta tärkeitä päätöksiä, joilla vahvistetaan pohjaa vuonna 2011 Etelä-Afrikassa pidettävälle kokoukselle. Kokouksen keskeisimpiä asioita olivat Kioton pöytäkirjan jatko, maiden esittämien päästövähennyslupausten kirjaaminen osaksi virallisia tekstejä sekä päästöjen mittaamiseen, raportointiin ja todentamiseen liittyvät toimet. Valtaosa Kööpenhaminassa vuosi sitten sovitun poliittisen sitoumuksen asioista saatiin osaksi virallisia tekstejä. Cancúnissa perustettiin uusi ilmastorahasto. Kaikkia maita koskevien neuvottelujen lisäksi neuvottelut Kioton pöytäkirjan tulevaisuudesta jatkuvat. Maat toistivat tavoitteensa, jonka mukaan ilmakehän lämpötila ei saisi nousta yli kahta astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. ET on peräänkuuluttanut globaalia hintaa hiilidioksidille, jotta investoinnit lähtisivät suuntautumaan laajamittaisesti vähän päästöjä aiheuttavaan tuotantoon ja jotta energian käyttö tehostuisi. ET on myös korostanut, että ilmastopolitiikassa pitäisi keskittyä nyt toimeenpanemaan vuodelle 2020 sovittuja tavoitteita ja toimenpiteitä sekä kääntää uusissa tavoitteissa katse vuosiin 2030 ja Riitta Larnimaa CIRED 2011 Sähkönjakelualan konferenssi Frankfurtissa Sähkönjakelualan CIRED konferensseja on järjestetty 70-luvun alusta lähtien kahden vuoden välein eri puolilla Eurooppaa. CIRED 2011 järjestetään Frankfurtissa Saksassa. Tällä kertaa teemoina vahvasti tulevat esille erilaiset älykkäisiin sähköverkkoihin liittyvät asiat. CIRED konferenssi on tarkoitettu sähkönjakeluyhtiöiden, alan valmistavan teollisuuden, palveluntuotantoyhtiöiden johtajille ja asiantuntijoille sekä alan akateemisille tutkijoille. Konferenssissa saa laaja-alaisen yleiskuvan sähkönjakelutoiminnan tulevaisuuden näkymistä ja alan ajankohtaisista asioista Euroopassa ja osin myös Euroopan ulkopuolella. Konferenssin yhteydessä on näyttely, jossa alan yritykset esittelevät uutuustuotteitaan ja palveluitaan. Ohjelma on jaettu kuuteen painopistealueeseen, joihin liittyviä rinnakkaisia esitelmiä ja keskusteluja voi seurata oman mielenkiintonsa mukaisesti. Esillä on mm. seuraavia aiheita: 1. Verkkokomponentit 2. Sähkön laatu ja EMC

12 3. Verkon valvonta ja suojaus 4. Hajautettu sähköntuotanto ja energiatehokkuus 5. Sähkönjakelujärjestelmien kehittäminen 6. Jakeluverkko sähkömarkkinapaikkana ja regulaation vaikutukset Suomalaiset tutkijat ja muut alan asiantuntijat ovat jälleen aktiivisesti mukana. Suomalaisia aiheita on esitetty runsaasti eli 36. Kaikkiaan eri puolilta maailmaa on aiheita ehdotettu ennätysmäärä yli Tutkimusesitelmien lisäksi järjestetään monipuolisista aiheista parikymmentä paneelikeskustelua, joihin osallistuu alan johtavia asiantuntijoita eri maista. Suomesta tuotenäyttelyyn ovat osallistuneet mm. Tekla, Ensto, Wamp ja ABB. ET huolehtii CIREDin Suomen komitean toiminnan organisoinnista. Komiteaan voivat kaikki kiinnostuneet ilmoittautua. Komitea pitää kokouksen ET:ssä. Toiminta on pidetty epämuodollisena ja joustavana. Tärkeimmät tiedotteet toimitetaan sähköpostilla. Ryhmämatkan järjestäminen harkinnassa ETn jäsenistöstä on ajoittain kyselty ja toivottu yhteisen ryhmämatkan järjestämistä CIREDkonferenssiin. Adato Energia Oy voi organisoida yhteismatkan, mikäli halukkaita osallistujia on riittävästi. Matka järjestettäisiin todennäköisesti tiistaista torstaihin eli Kaikkia ryhmämatkasta kiinnostuneita pyydetään ottamaan nopeasti mennessä Juhani Kaleviin Adato Energia Oy:hyn tai Lisätietoja internetistä ja allekirjoittaneelta. Pertti Lindberg KOULUTUS Sertifioitu Sähkökauppias koulutus Sertifioitu Sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä toimiville henkilöille. Koulutus muodostuu kuudesta eri moduulista, joista voi valita omien tarpeiden ja tavoitteidensa mukaan sopivat. Jos tavoitteena on saavuttaa ammattipätevyys sähkökaupan alalla, kannattaa osallistua koko koulutusohjelmaan. Koulutusohjelmaan kuuluu tentti ja suoritetusta tentistä saa todistuksen. Ohjelman moduulit ja niiden ajankohdat ovat 1. Pohjoismaiset sähkömarkkinat, Fyysiset markkinat, Johdannaismarkkinat, Säännöstö ja lainsäädäntö, Johdannaissopimusten selvitys, Riskienhallinta, Kaikki koulutuspäivät pidetään Helsingissä Hotelli Radisson Blu Royalissa. Ilmoittautumiset ja tarkemmat tiedot ohjelmasta Lisätiedot koulutusohjelmasta Adatosta Juhani Kalevilta, p Juhani Kalevi, Adato

13 Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Opiskelijoita kaivataan! AEL:n tarjoama energia-alan työnjohtokoulutus antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia ammattimaisesti energia-alan lähiesimiestehtävissä. Koulutus sopii parhaiten energiaalan ammattitaidon jo omaaville henkilöille, jotka ovat siirtymässä tai ovat äskettäin siirtyneet lähiesimiestehtäviin, tiimin tai ryhmän vetäjiksi tai muihin työnjohtotehtäviin. Koulutus kestää noin kaksi vuotta ja se toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon kuuluu lähipäiviä, verkko-opiskelua ja ohjattua työssä oppimista. Ohjauksen ja koulutusmenetelmien tavoitteena on opittujen asioiden vieminen tekemisen tasolle. Lähiopetuspäiviä on noin 25, jotka pidetään pääsääntöisesti kahden päivän jaksoina. Koulutus suoritetaan osoittamalla osaaminen näyttöjen avulla. Koulutus on oppisopimusrahoitteista, eli työnantajalle ei aiheudu suoria kuluja koulutuksesta. Energiateollisuuden jäsenyritysten edustajia on ollut mukana suunnittelemassa koulutuksen sisältöjä. Ensimmäinen ryhmä aloittaa koulutuksen Tässä ryhmässä on vielä tilaa usealla opiskelijalla. Alustavien suunnitelmien mukaan toinen ryhmä aloittaa syksyllä Lisätietoa: Kiinnostuneita pyydetään ottamaan pikaisesti yhteyttä AEL:n edustajaan Iikka Upanteeseen tai Minna Rautajoki SFS 6002 SÄTKY -koulutus Onko sähkötyöturvallisuuskortti tai Sätky-kortti vanhenemassa? Tarvitsetko käytännönläheistä sähkötyöturvallisuus-koulutusta? SFS 6002 SÄTKY -koulutus antaa suurjännitelaitteistoissa työskenteleville kohdennetun koulutuksen ja täyttää työnantajalle kuuluvan työturvallisuuslain (738/2002) 14 :n mukaisen koulutusvelvoitteen. SFS 6002 SÄTKY -koulutus sisältää kirjallisen testin ja hyväksytystä suorituksesta annetaan sähkötyöturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. Lisätietoa SFS 6002 SÄTKY -koulutuksesta Jukka Muttilaiselta p Nostotyöt verkostotöissä - kuormausnosturit ja niiden käyttö Holiday Club Oulun Eden TUNNETKO KÄYTTÖASETUKSEN (403/2008) VAATIMUKSET NOSTOTÖISSÄ? Lukuisat nostolaiteonnettomuudet osoittavat, että nostokorityökoulutus ja kertaus on työturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Henkilö- ja kuormanosturien on oltava määräysten mukaisia ja niiden turvallinen käyttö edellyttää nostimen ja nosturin toiminnan ja turvallisuusmääräysten tuntemusta, huolellisuutta ja varovaisuutta. Vastuu ajoneuvon

14 käytöstä ja sen laitteista on myös kuljettajalla. Suomessa on sattunut vuosien kuluessa useita kuorma-auton nosturionnettomuuksia, joissa nosturi tai muu liikuteltava osa on koskettanut suurjännitejohtoa. Pylväiden lastauksessa tai muussa nostotyössä tapahtunut tapaturma on jopa aiheuttanut kuoleman. Koulutustilaisuuden tavoitteena on - antaa tietoa henkilönostokorityöhön liittyvistä turvamääräyksistä ja ohjeista - antaa tietoa uuden käyttöasetuksen (403/2008) vaatimuksista nostotöissä - selvitellä nosturille ja korille asetettavia vaatimuksia - selvitellä työnantajan ja valmistajan erilaisia vastuita - opettaa nostolaitteen päivittäinen tarkistus - työharjoitusten avulla opastaa turvallisen ja oikean työmenetelmän suorittamisessa. Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu sähkö- ja energiayhtiöiden henkilönostokorityöstä vastaaville ja ko. työtä tekeville ajoneuvojen kuljettajille jne. Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & VERKOSTO MESSUT Scandic Rosendahl & Tampereen messu- ja urheilukeskus Kunnonhallintapäivien tavoitteena on tarjota tapaamis- ja keskustelutilaisuus verkko- ja verkonrakennus- ym. palveluntuotantoyhtiöissä sähkönjakeluverkon kunnonhallinnasta ja huolto- ja tarkastustoiminnasta vastaaville, kunnossapidon suunnittelijoille, kunnossapito- ja tarkastustehtäviä käytännössä suorittaville, kunnossapitovälineitä ja -järjestelmiä toimittaville ym. kunnonhallinnan parissa työskenteleville. Päivät aloitamme kuulemalla, millaisia haasteita ja kehittämistarpeita jakeluverkkojen kunnonhallinta ja kuntotarkastukset asettavat yhteistoiminnalle. Toimitusvarmuuskriteerit on tarkoitettu tulevaisuuden jakeluverkon suunnitteluperusteiksi ja verkonkehittämisen työkaluksi. Millaisia vaikutuksia niillä on jakeluverkon kunnossapitoon? Kuulemme ja keskustelemme millaista on kunnossapidon suunnittelu ja periaatteet kaapeliverkkoyhtiöissä, miten kunnonhallintaa on toteutettu ja miten siinä onnistuttu sähköverkkoyhtiöissä? Miten verkostoautomaatiota ja verkkotietojärjestelmiä on hyödynnetty jakeluverkkojen kunnonhallinnassa? Paneudumme päivillä myös voimakkaasti lisääntyvän maakaapeliverkon asentamisen laatuun, elinkaareen ja käytönaikaiseen kunnonvalvontaan. Kunnossapitopalveluita tilataan usein ulkoisilta palvelun tarjoajilta ja sen laadun valvonnan merkitys kasvaa. Miten palveluntarjoajat varmistavat oman työnsä laadun? Sähkönjakeluverkkoihin ja sähköasemiin liittyvää lisenssi - koulutusta on toteutettu jo kymmenkunta kertaa ja palautteet koulutuksista ovat olleet erittäin hyvät. Kuulemme asiasta kouluttajien näkemyksiä, mihin jatkossa tulee panostaa ja mitä uusia erillisiä kuntotarkastuskoulutuksia on suunnitteilla koulutusta valvovan ohjausryhmän taholta. Päivän lopuksi keskustelemme ja teemme yhteenvetoa verkko-omaisuuden kunnonhallinnan nykytilasta ja sen kehittämisestä. Ensimmäisen päivän iltaohjelmassa nautitaan VIP-tilaisuudessa viihtyisillä pöytäpaikoilla Buffet - ruokailusta ja oheisohjelmasta ja kiihkeästä SM-liigaottelusta Tappara TPS Tampereen jäähallissa.

15 Toisena päivänä hotelliaamiaisen ja aamutoimien jälkeen siirrymme VERKOSTO messuille Tampereen messu- ja urheilukeskukseen. Tutustumme sähkö- ja tietoverkkotoimintojen uusimpiin ratkaisuihin ja alan viimeisimpään tietoon. Messuilla sinulla on myös oiva tilaisuus tavata kollegoita, laitetoimittajia ym. alan ammattilaisia ja vaihtaa kuulumisia. Lisätietoja VERKOSTO 2011-messuista oheisesta linkistä Päivien ohjelma valmistuu lähiaikoina. Ilmajohtoverkostotyöt Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Hotelli Cumulus Verkostotöitä rakennutetaan yhä enemmän verkonrakennukseen erikoistuneilla urakoitsijoilla tai oman yhtiön urakointiyksiköllä. Verkonhaltijan oma henkilöstö suorittaa monissa yhtiöissä lähinnä verkoston kunnossapito-, huolto-, ja viankorjaustöitä sekä pienehköjen liittymisjohtojen rakentamista. Kilpailun myötä verkostotyön laatu ja verkostoasentajien ammattitaito korostuu, joten ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen kannattaa panostaa. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssi on tarkoitettu sähköyhtiöissä työskenteleville verkostoasentajille ja verkoston rakentamistehtäviin siirtyville verkko- ja urakointiyhtiöiden henkilöille. Ensimmäinen päivä soveltuu erityisesti myös verkonrakentamiseen liittyviä maanrakennustöitä, kuten pylväiden pystytystä, tekeville urakoitsijoille. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssin tavoitteena on - luoda katsaus ilmajohtoverkoston rakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen - luoda käsitys rakentamistyön laadun merkityksestä ilmajohtoverkoston käyttöiälle - käydä läpi ilmajohtotekniikan peruskäsitteitä - selvittää verkoston rakentamisen perusteita rakennustöiden valmistelusta käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksiin - oppia noudattamaan asennus- ja työpiirustuksia ja ohjeita sekä oppia oikeita asennustapoja - koota sähkönjakeluverkon rakentamisen ja urakoinnin parissa toimivia sekä omien tilaajien, omien rakennusyksiköiden, urakoitsijoiden verkostoasentajia ym. verkostorakentamisen parissa toimivia tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan verkostorakentamiseen liittyvistä asioista Osallistujille jaetaan Markku Monnin Ilmajohtoverkostotyöt -kirjan uusin painos, jota käytetään aineistona. Energia-alan julkiset hankinnat - erityisalojen julkisten hankintojenperuskurssi Sokos hotel Flamingo, Vantaa Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on muuttunut. Hankintalakiin on tullut muutoksia mm. hankintapäätösten täytäntöönpanoon ja virheellisestä menettelystä aiheutuviin seuraamuksiin liittyen. Adato Energia Oy järjestää yhteistyössä PTCServicen kanssa uusinnan suositusta syksyn 2010 kurssista. Tilaisuudessa paneudutaan erityisalojen, kuten sähkö ja lämpö hankintamenettelyihin, hankintailmoitusten seurantaan, hankintailmoitusten tekemiseen, tarjoajaa koskeviin vaatimuksiin, tarjouspyynnön sisältöön ja tarjouksen tekemiseen, tarjousten arviointiin, valintaan ja päätöksen perusteluun sekä oikeusturvakeinoihin ja julkisuulakiin.

16 Tavoitteena on koota energia-alan sekä sähkö-, että kaukolämpöpuolen hankinnoista vastaavat ym. hankintojen parissa toimivat tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan sähkö- ja kaukolämpöyhtiöiden hankintoihin liittyvistä muutoksista ja toimintatavoista. Luennoitsijoina Lakimies Elina Mäenpää, Energiateollisuus ry Asiantuntija, OTK, Saila Eskola PTCServices Oy Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt Kylpylähotelli Rantasipi Eden, Oulu Ilmajohtojen purkutöiden määrä verkostotöissä lisääntyy lähivuosina merkittävästi. Purkutöihin liittyvät riskit ovat erilaisia kuin rakentamistyössä, mutta siitä huolimatta purkutyö jätetään usein kokonaan suunnittelematta. Uusi valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää purkutöiden suunnittelua etukäteen. Ennen purkutyön aloittamista on suoritettava työhön liittyvien riskien arviointi. Uuden asetuksen mukaan turvallisuuskoordinaattorin tulee ennen työn aloittamista varmistua siitä, että turvallisuus on huomioitu suunnittelua tilattaessa ja suunnittelussa. Hänen tulee varmistua siitä, että suunnittelulla on tarvittavat tilaajan toimittamat johdon rakenteiden kuntotiedot ja siitä, että niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä varmistuttava siitä, että suunnittelija antaa aktiivisesti tietoa rakennuttajalle/rakentajalle turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Purkutyö tulee suorittaa aina ennakkoon tehdyn työsuunnitelman ja yhtiössä hyväksytyn purkutyöohjeen mukaan. Nykyisessä tilaaja-toimittajamallissa on tärkeää ennalta selvittää verkkoyhtiön ja verkostourakoitsijan keskinäiset vastuut ennen purkutöiden suunnittelua ja toteutusta. Koulutuksen tavoitteena on verkostosuosituksen pohjalta keskustella yhdessä työkokonaisuuden suunnittelussa ja toteutuksessa huomioon otettavista asioista, jotta työn suunnittelu tukisi parhaiten turvallista ja tehokasta työsuoritusta. Työskentelytapana on asioiden teoreettinen käsittely ja havainnollistavat esimerkit sekä yhteinen, avoin keskustelu, kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen. Koulutuksen aikana osallistujat tekevät kaikki työvaiheet ryhmissä luokkahuoneessa paperilla. Kurssi on tarkoitettu ilmajohtoverkkojen rakennuttamiseen ja rakentamiseen osallistuville suunnittelijoille, verkostoasentajille, työnjohtajille, tiimipäälliköille sekä työturvallisuusasioista vastaaville. Maanrakentajien laatu- ja turvallisuuspäivä sähköverkon uudisrakennus- ja saneeraustöihin Etelä-Savon ammattioppilaitos, Mikkeli Maanrakennustyöt ovat näkyvä osa sähköverkoston rakennusprojektia, jonka merkitys on kasvanut ja vaikutus lopulliseen työn laatuun on merkittävä. Maanrakennustyöt ovat päätoteuttajan vastuulla ja siksi yhteiset pelisäännöt ja vastuukysymykset on oltava aukottomia. Lisäksi maanrakennustyöt ovat kaikkien arvosteltavina ja myös mahdolliset virheelliset asennukset peittyvät maamassojen alle tilaajalta piiloon.

17 Koulutuksen tavoite Koulutuksen tavoitteena on löytää laadukkaat ja turvalliset työtavat, joista on hyötyä kaikille asianomaisille. Samalla toiminta yhteisellä työmaalla saa yhdenmukaisemmat pelisäännöt, joita on helpompi noudattaa. Koulutuksessa käydään läpi maanrakentamiseen liittyvät kohdat mahdollisimman käytännönläheisesti ja aitojen esimerkkien, valokuvien ym. avulla. Turvallisuus, taloudellisuus, asiakaspalvelu ja kerralla valmiiksi tehty laadukas lopputulos on yhteisenä tavoitteena. Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu maanrakennusurakoitsijoille ja heidän alihankkijoilleen. Koulutus soveltuu myös tilaajan edustajille/valvojille sekä verkonrakennustöistä vastaaville esimiehille. Alueelliset tuntimittauskoulutukset Kylpylähotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Radisson Blu Hotel, Oulu Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa TUNTIMITTAUSKOULUTUKSESSA TÄRKEÄÄ ASIAA KAIKILLE Energiateollisuus ry on julkaissut ajankohtaisen tuntimittauksen toteutusta käsittelevän suosituksen Tuntimittauksen periaatteita. Suosituksessa annetaan ohjeita sähkömarkkinalainsäädännön vaatiman tuntimittauksen toteutukselle sekä täsmennetään toimialan käytäntöjä tuntimittauksen ja tuntitietojen välityksen suhteen. Uuden suosituksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin kolmessa maaliskuun aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Tilaisuudet antavat erinomaisen katsauksen tuntimittauksen keskeisestä merkityksestä toimijoiden liiketoiminnan kannalta. Koulutuksessa pureudutaan eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin mittaukseen liittyen, käydään läpi lainsäädännön vaatimukset mittalaitteiden teknisille ominaisuuksille sekä tutustutaan luenta- ja mittaustiedonhallintajärjestelmältä vaadittaviin ominaisuuksiin. Koulutus ei keskity vain mittauksen tekniseen toteutukseen, vaan keskeisessä roolissa ovat myös mittaustietojen välittämisen pelisäännöt. Erityistä huomiota koulutuksessa on kiinnitetty mittaustietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja puuttuvien tietojen käsittelyyn unohtamatta työn alla olevia sääntöjä tasevirheiden korjauksille. Uusi suositus aiheuttaa muutoksia kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille, niin myyjille kuin verkonhaltijoillekin. Tuntimittaukseen kohdistuu parhaillaan suuria odotuksia sekä toimijoiden että asiakkaiden parissa. Tuntimittausvaatimukset tulevat osin voimaan jo vuoden 2012 alussa. Tuntimittauksen luotettavuudella ja yhteisillä toimintatavoilla on aivan keskeinen merkitys verkonhaltijan lisäksi myös sähkönmyyjän liiketoimintaan sekä asiakaskohtaamisiin laskuista yksityiskohtaiseen asiakasneuvontaan. Koulutuksessa onkin tärkeää ajankohtaista asiaa niin mittauksesta ja tiedonvaihdosta vastaaville kuin asiakasrajapinnassa työskenteleville. Tule kuulemaan uudesta suosituksesta sekä vaihtamaan ajatuksia muiden asian parissa työskentelevien kanssa!

18 Kärkimieskoulutus Radisson Blu hotel, Oulu Koulutuksen tavoitteena on selventää arkipäivän kärkimiestyötä verkko-, verkonrakennus- ja urakointiyhtiöissä sähköturvallisuudesta vastaavan näkökulmasta. Lisäksi keskustelemme yhteistyöstä ja vastuujaosta sekä kirkastamme kärkimiesten käsitystä siitä, kuinka työmaa toteutetaan turvallisesti käytännön muuttuvissa tilanteissa. Uusi valtioneuvoston asetus VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta edellyttää mm. työhön liittyvien riskien arviointia. Selvittelemme, miten uuden VNa 205/2009 asetuksen määrittelemä turvallisuuskoordinaattori liittyy työn turvalliseen tekemiseen. Tavoitteena on myös selventää johtajuuden arkipäivän olemusta keskustellen siitä roolihahmojen ja todellisten käytännön esimerkkien avulla. Työskentelytapana on asioiden teoreettinen käsittely ja havainnollistavat videot sekä yhteinen, avoin kokemusten jakaminen ja niistä oppiminen. Koulutuksen lopputuloksena jokaisella osallistujalla on henkilökohtainen suunnitelma oman kärkimiestyönsä kehittämiseksi. Kohderyhmä Koulutus on tarkoitettu kärkimiehille, työnjohtajille, esimiehille, suunnittelijoille skä em. tehtäviin siirtyville. Koulutuksen antia lisää, kun yhtiöistä em. tulevat yhdessä valmennukseen tapaamaan kollegoita muista yhtiöistä, keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia päivien aiheista ja kehittämään omaa yhteistoimintaansa päivien aiheiden parissa 20 kv kaapeleiden päätteet ja jatkokset Edupoli Oy, Vantaa Tämän 20 kv kaapelivarustekurssin tavoite on, että jokainen kurssille osallistuja osaa kurssin jälkeen tehdä itsenäisesti AHXAMK-W-kaapelin päätteen ja jatkoksen sekä sekajatkoksen AHXAMK-W vastaan APYAKMM. Osallistujat tekevät päätteen, jatkoksen ja sekajatkoksen 2 hengen ryhmissä kouluttajien opastuksella. Kurssin suorittaneille annetaan todistus. Sähkön laadun ja häiriöiden mittaukset sekä loistehon kompensointi Tampere Sähkömarkkinalain muutokset ovat tuoneet mukanaan vaikutuksia myös sähköntoimituksen keskeytyksiin ja vahingonkorvauksiin. Sähkön laatu- ja häiriöasiat sekä näihin liittyvät vastuukysymykset ovat nousseet tärkeäksi osa-alueeksi sähkönjakelussa. Uudet sopimusehdot ovat entisestään korostaneet näiden asioiden tärkeyttä. Sähkönlaatuasioissa on usein tullut esiin huonosti toteutetun tai huoltamattoman kompensointilaitteiston aiheuttamat ongelmat ja siksi jakeluverkkoyhtiöt ovat kiristäneet loissähkömaksujaan ja tiukentaneet sähkön laadun valvontaa verkoillaan. EU on antanut direktiivin työpaikkoja koskevasta sähkömagneettisesta säteilystä, joka astuu voimaan Suomessa Se tuo muutoksia työnantajan velvollisuuksiin em. kenttien selvittelyyn.

19 Tilaisuuden tavoitteena on - käydä läpi sähkön laadun peruskäsitteitä - antaa tietoa ja esitellä tarvittavia sähkön laadun perusmittalaitteita, niiden valintaa ja hankintaa - suorittaa käytännön mittausharjoituksia ja tulosten analysointia - perehtyä em. työryhmien julkaisujen laadinnan yhteydessä esille nousseisiin loissähköä ja yliaaltoja koskeviin asioihin ja julkaisujen taustoihin - antaa tietoa loistehon kompensoinnin tarkasteluun ja suunnitteluun teknisesti toimivien ratkaisujen löytämiseksi - antaa myös tarvittavaa perustietoa yleisen sähkönjakeluverkon yliaaltojen hallintaan - antaa lähtökohdat verkkoyhtiöiden yksityiskohtaisemmille ohjeille ja toiminnalle loistehon kompensointiin ja yliaaltojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä - antaa perustiedot magneettikentistä ja niiden mittaamisesta sekä sähkömagneettisia kenttiä koskevasta työpaikkadirektiivistä - koota verkonhaltijoiden henkilöstöä keskustelemaan sähkönjakelun sähkön laatuun ja loistehon kompensointiin sekä magneettikenttiin liittyvistä asioista ja tuomaan esille omia kokemuksiaan ja käytännön tapauksia ym. näkemyksiä ko. asioista Kohderyhmä Sähkönjakeluverkoston suunnittelun, rakentamisen, käytön ja kunnossapidon parissa toimivat, erityisesti sähkön laadusta ja loissähkön kompensoinnista vastaavat henkilöt. Asiakaspalvelun ja kunnossapidon parissa toimivat henkilöt, jotka joutuvat tekemisiin sähkö- ja magneettikenttien tai kompensointilaitteiden kanssa. Sähköasemien kuntotarkastukset Rantasipi Eden, Nokia Yhä useammat verkkoyhtiöt ostavat kunnossapitotarkastukset ulkopuoliselta tarkastuksia tekevältä yritykseltä ja vaativat koulutettujen tarkastajien käyttöä. Tämän koulutuksen tavoitteena on luotettavan ja yhdenmukaisen sähköasemien kunnossapitotarkastuksen aikaansaamiseksi antaa asiantunteva, yhtenäinen ja tilaajan toiveita huomioivan koulutus, josta annetaan Energiateollisuus ry / Adato Energia Oy:n myöntämä todistus. Koulutuksessa opastetaan sähköasemien kuntotarkastusten käytännön suorittamiseen, olennaisen kuntotiedon keräämiseen sekä korostetaan asenteen ja tarkastustoiminnan tärkeyttä sähkönjakeluverkon kunnonhallinnassa. Kohderyhmä Verkko- ja verkostourakointiyhtiöissä ja tarkastuspalveluita tuottavissa yhtiöissä sähkönjakeluverkon tarkastustoiminnasta vastaavat ja niitä käytännössä suorittavat sekä tarkastuspalveluita tilaavat. Jakeluverkon vikojen paikantaminen viat ja niistä johtuvat epänormaalit jännitteet sähkönkäyttäjällä Edupoli, luentosali ja harjoituskenttä, Vantaa Tällä kurssilla vikojen paikantamista harjoitellaan sähköverkostotöiden harjoittelua varten rakennetulla harjoituskentällä käytännön mittauksin ja harjoituksin. Käytännön harjoitteluun sisältyy myös maakaapelivikojen paikannusta kaapelitutkien avulla. Koulutuspäivän tavoitteena on - selvittää sähkön laadun vaatimuksia jakeluverkossa ja käyttöhäiriöiden osuutta sähkön laatuun - selvittää mistä niitä vikoja tulee ja voidaanko niitä estää ennakkoon

20 - perehtyä tyypillisiin vikatilanteisiin ja vian paikantamisen ongelmiin - suorittaa vianselvitykseen liittyviä mittausharjoituksia käytännössä - opastaa mittaustulosten analysointiin ja vianpaikantamiseen Kohderyhmä Sähkönjakeluverkoston päivystys-, viankorjaus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävissä työskentelevät. Jukka Muttilainen, Adato Tulossa keväällä myös Asentajien asiakaspalvelupäivät paikka avoin Sähkön toimitusvarmuus ja vahingonkorvaukset paikka avoin Energia-alan ajankohtaispäivät ajan hermolla Tampere EDI-käyttäjäpäivät Scandic Hotel Vierumäki