Energiasanomat 17/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiasanomat 17/15.12.2010"

Transkriptio

1 Energiasanomat 17/ SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Kiitokset vastaajille - ET:n kevätseminaari Lahdessa SÄHKÖMARKKINAT - Sähkön johdannaismarkkinat - Komission aloitteet markkinoiden valvonnan edistämiseksi VERKOSTO - ELINE ohjelma kuormien ja pylväiden laskentaan KAUKOLÄMPÖ - Korjattu kaukolämpöjohtojen keskeytystilasto 2009 ENERGIAVUOSI ET:n tiedotustilaisuus ENERGIAN KOKONAISKULUTUS Lasku 5,5 prosenttia ENERGIATEHOKKUUS - Euroopan uusi energiastrategia 2020 EU - ET:n Brysselin toimiston asiantuntijavaihto käynnistyy KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - SFS 6002 SÄTKY- koulutus - Energia-alan esimiesvalmennuskurssisarja - Kaukolämpöverkon hankinta- ja urakkamenettelyt - Huolto- ja korjaustyöt asiakkaan laitteissa - Nostotyöt verkostotöissä - kuormausnosturit ja niiden käyttö - Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & VERKOSTO MESSUT - Ilmajohtoverkostotyöt - Energia-alan julkiset hankinnat - erityisalojen julkisten hankintojenperuskurssi - Ilmajohtoverkon saneeraus ja purkutyöt - Maanrakentajien laatu- ja turvallisuuspäivä sähköverkon uudisrakennus- ja saneeraustöihin - Sähkön laadun ja häiriöiden mittaukset sekä loistehon kompensointi - Kärkimieskoulutus - Sähköasemien kuntotarkastukset - Jakeluverkon vikojen paikantaminen viat ja niistä johtuvat epänormaalit jännitteet sähkönkäyttäjällä JOULUTERVEHDYKSET - Energiateollisuuden joulutervehdys - Joulutervehdys Adatosta Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Pekka Tiusanen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , pekka.tiusanen(a)energia.fi Jukka Kortelainen, puh. (09) , faksi (09) , jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi Tilaukset: Paperiversio vuosikerta 95 + alv/ekku Stenfors

2 ENERGIATEOLLISUUS Kiitokset vastaajille Saimme runsaat 180 vastausta tämän vuoden jäsentyytyväisyyskyselyymme. Lähetimme sähköpostitse linkin kyselylomakkeeseen 570 henkilölle, joten lähes kolmannes kyselyn saaneista vastasi määräaikaan mennessä. Vastausaktiivisuus on kuitenkin laskenut lievästi edellisvuodesta. Vastausprosenttia voidaan silti edelleen pitää kohtuullisen hyvänä. Kyselyllä saatavat tiedot ovat luotettavia. Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille! Kyselyllä keräsimme tietoa, miten Energiateollisuus jäsenten mielestä on hoitanut asiat vuonna 2010 ja miten tärkeitä asiat ovat. Jäsenten näkemykset ja mielipiteet ET:n toiminnasta ja sen tuloksista ovat keskeinen lähtökohta työmme arvioinnissa ja kehittämisessä. Pekka Tiusanen ET:n kevätseminaari Lahdessa Energiateollisuus ry:n ensi vuoden kevätseminaari pidetään toukokuuta Lahden Sibeliustalossa. Torstaihin sijoittuvat tuttuun tapaan pääseminaari, liittokokous ja iltaohjelma. Perjantaina on taas tarjolla puolipäiväinen teemaseminaari ja ekskursio. Ohjelmiin palataan Energiasanomien kevään 2011 numeroissa ja muissa viesteissä, mutta merkatkaapa aika ja paikka jo nyt ylös, siis Lahdessa. Jukka Kortelainen SÄHKÖMARKKINAT Sähkön johdannaismarkkinat Pohjoismaisten regulaattoreiden raportti pohjoismaisista sähkön johdannaismarkkinoista kertoo, että ne toimivat hyvin. Taustalla ovat Pohjoismaiden muodostama yhteinen markkinaalue, luotettava hinnanmuodostus sähköpörssissä, systeemihinnan käyttö johdannaisten referenssihintana ja johdannaissopimusten selvittäminen kaupallisesti. Kilpailun taso ja systeemihintasopimusten likviditeetti ovat hyvät. Raportissa tuodaan esiin myös hinnanerotuotteisiin (CfD) liittyviä huolia. CfD-tuotteiden avulla hallitaan systeemihinnan ja aluehintojen välistä riskiä ja ne ovat tärkeä osa pohjoismaisia sähköjohdannaismarkkinoita. Vaikka CfD-tuotteiden tarjonta on kasvanut, on niiden markkinoiden likviditeetissä toivomisen varaa. Raportti on saatavilla NordREGin kotisivuilla: Petteri Haveri Komission aloitteet markkinoiden valvonnan edistämiseksi Komissio antoi asetusesityksen energian tukkumarkkinoiden luotettavuuden ja läpinäkyvyyden edistämisestä. Tavoitteena on asettaa energiamarkkinoille vastaavat säännökset kuin Market Abuse Directive (MAD) asettaa finanssimarkkinoille. Keskeinen toimija olisi maaliskuussa Ljubljanassa aloittava Agency for the Cooperation of Energy Regulators (ACER). ) ACER keräisi ja saattaisi kansallisten viranomaisten saataville energian tukkumarkkinoita koskevat tiedot sekä olisi keskeinen valvoja rajat ylittävässä energiakaupassa.

3 Asetusehdotus on saatavilla komission internet-sivuilla: Komission sisämarkkinaosasta (DG MARKT) käynnisti samana päivänä konsultaation Markets in Financial Instruments -direktiivin (MiFID) muutostarpeista. Keskeinen tavoite on finanssimarkkinoiden valvonnan parantaminen, mutta myös nykyisen direktiivin määräysten selkeyttäminen. Komissio olisi esittämässä myös tarkennuksia hyödykejohdannaisiin liittyviin poikkeuksiin sekä päästöoikeuksien määrittelyyn. Konsultoitavina olevat dokumentit ovat saatavilla osoitteessa: Konsultaatio on avoinna asti. ET osallistuu Eurelectricin vastauksen laadintaan ja mahdollisesti antaa myös oman vastauksen konsultaatioon. Petteri Haveri VERKOSTO ELINE ohjelma kuormien ja pylväiden laskentaan Tukes-ohje S on ilmestynyt. Ohje sisältää luettelon standardeista, joita noudattamalla katsotaan täytettävän sähkölaitteistojen rakenteesta ja sähkötyöturvallisuudesta annetut määräykset. Ohje löytyy Tukesin verkkosivuilta Ilmajohtoja koskeva vanha julkaisu A4-93 (VIM), johon pohjautuvia Energiateollisuus ry:n verkostosuosituksia on käytetty ilmajohtojen mitoituksessa, on poistettu luettelosta. CENELEC- mitoitusperusteiden käyttöön on siirryttävä viimeistään lähtien. CENELEC- standardin mukaisiin mitoitusperusteisiin siirtymisen helpottamiseksi Adato Energia Oy:stä on tilattavissa keskijännitejohtojen kuormien ja pylväiden laskentaan ELINEmitoitusohjelma, joka on laadittu siten, että käyttäjän tarvitsee antaa vain oleelliset tiedot johtimista ja pylväästä. Ohjelma huolehtii parametrien asetuksista ja laskennasta automaattisesti käyttäen annettuja perustietoja soveltaen niihin CENELEC- standardien sääntöjä ja kaavoja. Lisätietoa Adaton nettisivulta oheisesta linkistä KAUKOLÄMPÖ Korjattu kaukolämpöjohtojen keskeytystilasto 2009 Lokakuussa julkaistuun Kaukolämmön keskeytystilastoon 2009 pääsi tietojen käsittelyvaiheessa valitettavasti pujahtamaan muutama virhe. Korjattu versio löytyy ET:n ekstranetistä Yhteenveto 2009 keskeytystilastosta 2009 vastanneilla yrityksillä - oli käyttökeskeytyksiä yhteensä 1434 kpl - yksittäisen keskeytyksen keskimääräinen pituus oli 5,3 tuntia - keskeytyksissä menetettiin yhteensä asiakastuntia - keskimääräinen keskeytysaika / asiakas oli 1,39 tuntia Keskimäärin yritykset, jotka eivät kyselyyn vastanneet, ovat selkeästi vastanneita pienempiä ja myöhemmin kaukolämpötoiminnan aloittaneita. Näin niillä

4 keskeytyksiä on suhteessa vähemmän ja niiden vaikutus on pienempi. Tältä pohjalta voidaan karkeana arvioina koko Suomen kaukolämpöä koskien esittää, että 2009: - käyttökeskeytyksiä oli yhteensä n kpl - yksittäisen keskeytyksen keskimääräinen pituus oli n. 5 tuntia - keskeytyksissä menetettiin yhteensä n asiakastuntia - keskimääräinen keskeytysaika / asiakas oli n. 1,3 tuntia Keskimääräinen keskeytysaika / asiakas 1,39 h tarkoittaa, että kaukolämmön toimitusvarmuus kaikki eri syistä johtuvat lämmöntoimituksen keskeytykset huomioiden oli 99,984 %. Pelkästään kaukolämpöjärjestelmän häiriötilanteista (verkon vauriot, tuotantokatkokset) johtuvien keskeytysten osalta keskimääräinen keskeytysaika oli 0,60 h ja toimitusvarmuus siten 99,993 %. Vuosien aikana käyttökeskeytysten keskimääräinen pituus on pysynyt suunnilleen ennallaan noin 5 tunnissa. Kaukolämpöasiakkaan keskimääräinen vuotuinen keskeytysaika puolestaan on pienentynyt ja siten toimitusvarmuus entisestään parantunut. Lisätietoja allekirjoittaneelta, veli-pekka.sirola@energia.fi, p Veli-Pekka Sirola ENERGIAVUOSI 2010 ET:n tiedotustilaisuus Energiateollisuus järjestää perinteisen ENERGIAVUOSI-tiedotustilaisuuden Helsingissä torstaina 20. tammikuuta klo 10. Kerromme tilaisuudessa vuoden 2010 sähkön ja kaukolämmön tuotantoa, kulutusta ja hintakehitystä koskevat keskeiset luvut sekä kommentit niistä ja alkuvuoden tilanteesta. Eräät energiayhtiöt julkistavat samaan aikaan omat energiavuositietonsa. Energiavuosiaineistot tiedote ja Power Point kalvosarjat ovat koko vuoden -sivujemme eniten ladattuja aineistoja, niitä ladataan jatkuvasti. Pekka Tiusanen ENERGIAN KOKONAISKULUTUS 2009 Lasku 5,5 prosenttia Tilastokeskuksen julkaisemien tietojen mukaan energian kokonaiskulutus vuonna 2009 laski 5,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Sähköä käytettiin lähes 7 prosenttia edellisvuotta vähemmän. Uusiutuvien energialähteiden käyttö supistui 12 prosenttia ja fossiilisten polttoaineiden käyttö 4 prosenttia. Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 3 prosenttia ollen 51,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Talouden taantumasta johtunut teollisuustuotannon supistuminen vähensi energiankulutusta viime vuonna. Kulutuksen laskuun vaikutti erityisesti energiavaltaisten teollisuusalojen metsäja metallinjalostusteollisuuden tuotannon aleneminen. Metsäteollisuus on toimialana teollisuuden suurin sähkönkäyttäjä, sekä merkittävä uusiutuvien energialähteiden käyttäjä. Sellun tuotannossa syntyvän mustalipeän käytön määrän väheneminen vaikutti myös osaltaan uusiutuvien energialähteiden käytön supistumiseen 12 prosentilla. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksesta oli 25 prosenttia. EU:n tavoitteet uusiutuvalle energialle määritellään suhteessa energian loppukulutukseen; tällä tavoin laskettuna osuus Suomessa on ollut noin 4 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin energian

5 kokonaiskulutuksesta laskettu osuus. Suomen uusiutuvan energian osuuden tavoite on 38 prosenttia energian loppukulutuksesta vuonna Fossiilisten polttoaineiden käyttö väheni 4 prosenttia edellisvuotisesta. Fossiilisista polttoaineista hiilen (sisältyy kivihiili, koksi, masuuni- ja koksikaasu) kulutus kuitenkin kasvoi 7 prosenttia. Kivihiilen käyttöä lisäsi vesivoiman vähyyden lisäksi edellisvuotta edullisemmat päästöoikeuksien hinnat. Myös edellisvuotta kylmempi sää lisäsi lämmitystarvetta. Turpeen käyttö väheni 12 prosenttia edellisvuodesta. Heikentynyt vesitilanne vähensi vesivoiman tuotantoa 26 prosenttia ennätyksellisestä edellisvuodesta. Tuulivoiman tuotanto kasvoi 6 prosenttia, mutta sen osuus oli edelleen vain 0,4 prosenttia tuotetusta sähköstä. Ydinvoiman tuotanto lisääntyi yli 2 prosenttia ja samalla saavutettiin tähän asti suurin vuotuinen tuotanto. Ydinenergialla tuotettiin 33 prosenttia Suomen sähköntuotannosta. Sähkön tuonti väheni 4 prosenttia. Eniten sähköä tuotiin Venäjältä, josta tuonnin määrä oli vuonna 2009 ennätyksellisen suuri 11,8 TWh. Sen sijaan Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla Suomi oli nettomyyjänä. Sähkön vientiä Ruotsiin lisäsi Pohjoismaiden huono vesitilanne sekä Ruotsin ydinvoimaloiden huoltoseisokit. Sähkön nettotuonti oli noin 15 prosenttia sähkön kokonaiskulutuksesta. Sähkön kulutus väheni 7 prosenttia vuonna Sähkön käyttö teollisuudessa laski kun taas lämmityskäyttöön ostetun sähkön määrä kasvoi. Tähän vaikutti keskimääräistä kylmempi talvi. Kaikkiaan sähköä kulutettiin 81,3 terawattituntia. Sähkön kulutus putosi vuonna 2009 vuoden 2000 tasolle. Kaukolämmön kulutus kasvoi keskimääräistä kylmemmän sään johdosta. Kaukolämpöä kulutettiin 32,8 TWh ja se oli 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Liikenteen energiankulutus väheni 3 prosenttia verrattuna vuoteen Energian tuotannon ja käytön hiilidioksidipäästöt vähenivät 3 prosenttia vuodesta 2008 ollen 51,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Lähde: Energiatilasto Vuosikirja Tilastokeskus (ilmestyy vuoden 2011 alussa). Lisätiedot sivulla 10_tie_001_fi.html Pekka Tiusanen ENERGIATEHOKKUUS Euroopan uusi energiastrategia 2020 Komissio esitteli tiedonannon Energy 2020: A strategy for competitive, sustainable and secure energy. Strategiassa asetetaan toteutettavan energiapolitiikan päätavoitteet seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi. Lisäksi siinä yksilöidään toimia, joiden avulla voidaan tuloksellisesti toteuttaa strategian tavoitteita. Tiedonannossa esitetään päätavoitteet viidelle osa-alueelle, joista yksi on Energiatehokas Eurooppa. Niiden ja tiedonannossa yksilöityjen toimien perusteella komissio esittää konkreettisia lainsäädäntöaloitteita ja - ehdotuksia seuraavan 1,5 vuoden kuluessa. Eurooppa-neuvosto hyväksynee strategian maaliskuussa Energiatehokas Eurooppa osa-alueen päätavoitteet: - Aloitteet ja samoin rahoitustuki kohdennetaan pääosin sektoreille, joilla on suurin energiansäästöpotentiaali: liikenne ja rakennukset.

6 Korjausrakentamisen ja energiansäästötoimien rahoittamiseksi ehdotetaan vuoden 2011 puoliväliin mennessä investointikannustimia ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. Julkisen sektorin olisi urakoita, palveluja tai tavaroita ostaessaan otettava huomioon energiatehokkuus. - Teollista kilpailukykyä vahvistetaan parantamalla energiatehokkuutta. Yrityksiä voitaisiin energiatehokkuustodistusten avulla kannustaa investoimaan vähemmän energiaa käyttävään teknologiaan. - Energiantuotannon tehokkuutta kehitetään. Tuotannon tehokkuudesta on tehtävä strategian mukaan olennainen kriteeri laitosten lupakäsittelyssä. Energiantuotannossa korostetaan yhteistuotannon merkitystä, kaukolämpöä ja jäähdytystä. Energiayhtiöiden vastuu kuluttajien informoinnissa nostetaan myös esiin. - Jäsenvaltiot tekevät energiatehokkuuden toimintasuunnitelman. Strategiaan liittyvä energiatehokkuuden politiikkapaperi Energiatehokkuuden toimintaohjelma (ENER tai Action Plan) esitellään todennäköisesti helmikuussa Tämä sisältää tarkemmat linjaukset EU-tason toimille vuosille sekä sisältänee mm. vuoden 2020 energiatehokkuus/säästötavoitteen. Energiatehokkuusdirektiivi (ESD) uusitaan myös osana uuden energiatehokkuuden toimintaohjelman toteutusta. Työ tältä osin alkanee ensi kesän/vuoden kuluessa. Sisällöstä ja esim. jäsenvaltiokohtaisista tavoitteista ei ole vielä konkreettista kerrottavaa. Tällä hetkellä Komissio kartoittaa nykyisen ESD:n toimeenpanoa ja tuloksia. Energiatuki TEM varaa vuosittain määrärahaa energiatehokkuusselvityksille ja -investoinneille. Viimevuosina tukiprosentit energiatehokkuussopimukseen liittyneille yrityksille tavanomaisen teknologian säästöinvestoinneille ovat olleet %. Uuden teknologian hankkeille tuki voi olla suurempikin. Tukea voi saada myös uusiutuvan energian hankkeisiin. Tuettavan investoinnin alaraja on , tuettavan hankkeen takaisinmaksuajan alaraja on 2 v.. Tukihakemus on jätettävä aina ennen hankkeen aloittamista. Uusia tukilinjauksia vuodelle 2010 on tehty mm. aurinkolämpö- ja aurinkosähköhankkeisiin, ilmalämpöpumppuihin ja pientuulivoimaan liittyen. Hakemukset jätetään ja käsitellään pääsääntöisesti ELY-keskuksissa. Lisätietoa energiatuesta lähimmästä ELY-keskuksesta sekä Motivan sivuilta: Kuluttajien energianeuvonta Kuluttajille suunnatun energianeuvonnan toteutus on osa ilmasto- ja energiastrategian, kuluttajapoliittisen ohjelman ja energiatehokkuustoimikunnan ehdotusten sekä Sitran organisoimana valmistellun energianeuvontamallin toteutusta. TEM vastaa toiminnan toteutuksesta. Motiva Oy toimii käytännön koordinaattorina. Tavoitteena on, että kuluttajat saavat luotettavaa energianeuvontaa, jota antavat eri toimijat. Neuvonnan tavoitteena on saada aikaan energian käytön tehostumista ja uusiutuvan energian käytön lisääntymistä, joilla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. Kuluttajien energianeuvonnasta on käynnistetty hankehaku vuodelle 2011 täydentämään nyt käynnissä olevaa neuvontatoimintaa. Hanke-ehdotukset tulee toimittaa Motivaan klo 16 mennessä. Lisätietoja vuoden 2011 hankehausta, hakukriteerit ja lomakkeet: Energia-alan energiatehokkuussopimuksen vuosiraportti valmistunut Motiva on laatinut yritysten raportoimien vuoden 2009 tietojen osalta yhteenvetoraportin. Yhteenvetoraportissa esitetään keskeiset tulokset sekä energiantuotannon että energiapalvelujen toimenpideohjelmien osalta. Energia-alan

7 energiansäästösopimuksen vuosiraportti 2009 löytyy Motivan www-sivuilta julkaisuista: elut/energiatehokkuussopimukset_energiantuotannon_ja_energiapalvelujen_toimenpideohjelm an_vuosiraportti_ shtml Valmistuneet tutkimushankkeet ENETE Energiatehokkuuden kehittäminen energiayhtiöiden toimin Kolmevuotinen ENETE Energiatehokkuuden kehittäminen energianyhtiöiden toimin hanke päättyi syksyllä Laaja yhteishanke on suunniteltu ja toteutettu yhdessä neljän tutkimustahon, viranomaistahojen, energiateollisuuden, AMM-järjestelmien toimittajien ja erilaisten järjestelmä- ja palveluntuottajien kanssa. Pääpaino tarkastelussa on ollut sähköenergian käytössä. Tutkimuksen osaprojekteissa on tarkasteltu kulutuksen ohjausta ja kulutusvertailujen tuottamista näyttöpaneelilta asiakkaille, sähkön lämmityskäyttöä, energiansäästötoimien alueellisia vaikutuksia verkkoyhtiöissä, energiansäästön vaikutusta asumisterveyteen, energiansäästötoimien vaikutusta sähköverkkoliiketoimintaan sekä energiansäästötoimien kokonaistehokkuuden arviointia. Kaikki ENETE-hankkeen julkaisut ovat saatavissa osoitteessa: Teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntäminen kaukolämmityksessä ET:n ja TEM:n toimeksiannosta YIT selvitti teollisuuden ylijäämälämmön hyödyntämismahdollisuuksia kaukolämpöverkoissa. Teollisuuden ja kaukolämpöyhtiöiden yhteistyö ylijäämälämpöjen hyödyntämisessä on melko kehittymätöntä ja hyödyntämisaste on hyvin alhainen. Kaikesta teollisuuden ylijäämälämpömäärästä vain n. 0,5 % käytetään hyväksi tehtaiden ulkopuolella. Projektin tuloksena on pyritty antamaan realistinen kuva teollisuuden ylijäämälämpöjen hyödyntämismahdollisuuksista. Samalla on selvitetty matalalämpöisen energian hyödyntämismahdollisuudet kaukolämmön uudisrakennuskohteissa, joista osa on ns. matalalämpörakennuksia ja toisaalta suurin osa teollisuuden ylijäämälämpövirroista on matalissa lämpötiloissa. Toivomme, että loppuraportti palvelee niin teollisuus- kuin lämpöyrityksiä, jotta mahdolliset ylijäämälämpöön liittyvät kumppanuushankkeet jälleen yleistyisivät ja käyttämätön energiapotentiaali saadaan hyödynnettyä. Raportti sekä tiedote löytyvät osoitteesta: Sirpa Leino EU ET:n Brysselin toimiston asiantuntijavaihto käynnistyy Asiantuntija Miia Wallén lähtee Energiateollisuuden käynnistämään asiantuntijavaihtoon ET:n Brysselin toimistolle. Miia työskentelee Brysselin toimistolla tammikuun alusta juhannukseen. Noin kolme neljäsosaa Suomen uudesta energia- ja ilmastolainsäädännöstä perustuu EUlainsäädäntöön ja EU-edunvalvonnan merkitys jatkossa edelleen korostuu. Asiantuntijavaihto on yksi osa energiateollisuuden tavoitetta vahvistaa energiateollisuuden EU-edunvalvontaa. Edunvalvonnan kehittämisen päätavoite on tavoitteellinen ja tuloksellinen hankekohtainen edunvalvonta early warning vaiheesta aina kansalliseen implementointiin. Asiantuntijavaihdolla lisätään vaikuttamista henkilökohtaisilla kontakteilla Brysselissä, tuetaan EU-asioista tiedottamista, vahvistetaan vuoropuhelua muiden Brysselissä olevien etujärjestöjen kanssa sekä edistetään asiantuntijoiden oman EU-

8 osaamisen kehittämistä. Asiantuntijavaihdolla luodaan myös pysyvä miehitys ET:n Brysselin toimistoon, mikä parantaa edunvalvonnan tehokkuutta. Pertti Salminen JOULUTERVEHDYKSET Energiateollisuuden joulutervehdys Energiateollisuus ry kiittää jäsenyrityksiään ja yhteistyökumppaneitaan hyvästä yhteistyöstä liiton toimintavuonna 2010 sekä toivottaa kaikille Hyvää Joulua ja Menestyksellistä Uutta Vuotta Energiateollisuuden väki Joulutervehdys Adatosta Kiitämme lämpimästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta ja toivotamme Hyvää Joulua ja Menestyksekästä Uutta Vuotta Joulutervehdyksiin tarkoitetuilla varoilla olemme tänä vuonna osallistuneet Mannerheimin lastensuojeluliiton Hyvä Joulumieli keräykseen. Adatolaiset KOULUTUS JA TAPAHTUMAT SFS 6002 SÄTKY- koulutus Scandic Oscar Onko sähkötyöturvallisuuskortti tai Sätky-kortti vanhenemassa.? Tarvitsetko käytännönläheistä sähkötyöturvallisuus-koulutusta? SFS 6002 SÄTKY- koulutus antaa suurjännitelaitteistoissa työskenteleville kohdennetun koulutuksen ja täyttää työnantajalle kuuluvan työturvallisuuslain (738/2002) 14 :n mukaisen koulutusvelvoitteen. SFS 6002 SÄTKY -koulutus sisältää kirjallisen testin ja hyväksytystä suorituksesta annetaan sähkötyöturvallisuuskortti, joka on voimassa viisi vuotta. Energia-alan esimiesvalmennus-kurssisarja Tammikuu -toukokuu 2011 Energia-alan esimiestehtävissä toimiville tai siirtyville tiimipäälliköille ym. suunnattu ja räätälöity esimiesvalmennus - kurssisarja uusitaan tammikuussa Kurssisarja on toteutettu jo useita kertoja ja osallistuvien palautteet valmennuksen sisällöstä ja toteutuksesta ovat olleet hyvät ja kurssia on pidetty antoisana omien esimiestaitojen kehittämiseen Esimiesvalmennuksen päätavoitteina on mm. - auttaa osallistujia sisäistämään esimiestyön olemus ja luonne - auttaa ymmärtämään, mitä valmiuksia esimies tarvitsee - auttaa saamaan perusvalmiudet esimiestyön menestykselliselle hoitamiselle - vahvistaa osaamista ja itsetuntoa esimiestehtävien hoidossa.

9 Esimiesvalmennus- kurssisarjan uusinta sisältää edellisen kurssisarjan tapaan kolme kahden päivän jaksoa seuraavasti: 1. jakso Tampere 2. jakso osan paikka sovitaan 1.jaksolla 3. jakso osan paikka sovitaan 2.jaksolla Koko kurssisarjan osallistumismaksu on VAIN 1690 /osallistuja + alv 22 %. Osallistumismaksuun sisältyy valmennuksen ja materiaalien lisäksi lounaat ja kahvit kurssipäivinä sekä illallinen. HUOM! Esimiesvalmennuksen osallistujamäärä on rajoitettu 20 osallistujaan, joten varaa paikkasi mahdollisimman pikaisesti! Nyt jo lähes täynnä eli varaa paikkasi pikaisesti! Kaukolämpöverkon hankinta- ja urakkamenettelyt Radisson BLU Royal Hotel, Helsinki Tilaisuudessa käsitellään kaukolämpöverkon rakennusurakan hankintoihin ja urakkamenettelyihin liittyviä asioita. (Energiateollisuus ry:n suositus L5/2010, sekä YSE1998 sopimusehdot). Ensimmäisen päivän ohjelma alkaa esityksellä hankintamenettelyistä, sekä hankintaprosessista. Lisäksi käsittelemme uuden suosituksen L5/2010 mukaiset rakennusurakan, sekä putkiurakan asiakirjat. Päivän päättää urakoitsijan esitys suosituksen mukaisista tarjouspyyntöasiakirjoista, sekä case esimerkki tarjousprosessista. Toinen koulutuspäivä on kokonaisuudessaan varattu YSE1998 sopimusehtojen keskeisille kohdille, sekä mm. urakkasopimuksen laatimiselle. Kuulemme myös case - esimerkin urakkasopimuksen analysoinnista. Osallistujat saavat ennen tilaisuutta sähköisen version L5/2010 -suosituksesta, urakkasopimus YSE1998 jaetaan paperisena aineiston yhteydessä. Koulutus on tarkoitettu erityisesti kaukolämpöverkon rakennuttamisesta vastaaville ja hankintoja valmisteleville henkilöille sekä urakoitsijoiden edustajille. Tilaisuuteen ovat luonnollisesti tervetulleita myös muut hankinta- ja urakkamenettelyistä kiinnostuneet. Ilmoittautuminen Adaton koulutuskalenterin kautta: Koulutuskalenterista pääset myös tutustumaan tilaisuuden ohjelmaan. Tervetuloa! Samuli Raunio, Adato Huolto- ja korjaustyöt asiakkaan laitteissa Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Koulutuksen tavoitteena on, että kurssin käynyt pystyy paikallistamaan asiakkaan laitteissa olevia vikoja ja osaa tehdä laitteiden toiminnan kannalta välttämättömät korjaustyöt. Kurssilla kiinnitetään huomiota asiakkaan kohtaamiseen, asiakaspalvelun merkitykseen sekä asiakkaan opastamiseen teknisissä ja taloudellisissa kysymyksissä.

10 Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu verkkoyhtiöiden ja verkonrakennusyhtiöiden ym. asentajille, jotka joutuvat työssään tutkimaan asiakkaan sähkölaitteistoissa olevia vikoja. Kouluttajat Tuure Hasanen, Timo Kiiskinen, Keijo Möttö, Etelä-Savon koulutus Oy. Nostotyöt verkostotöissä - kuormausnosturit ja niiden käyttö Holiday Club Oulun Eden TUNNETKO KÄYTTÖASETUKSEN (403/2008) VAATIMUKSET NOSTOTÖISSÄ? Lukuisat nostolaiteonnettomuudet osoittavat, että nostokorityökoulutus ja kertaus on työturvallisuuden kannalta välttämätöntä. Henkilö- ja kuormanosturien on oltava määräysten mukaisia ja niiden turvallinen käyttö edellyttää nostimen ja nosturin toiminnan ja turvallisuusmääräysten tuntemusta, huolellisuutta ja varovaisuutta. Vastuu ajoneuvon käytöstä ja sen laitteista on myös kuljettajalla. Suomessa on sattunut vuosien kuluessa useita kuorma-auton nosturionnettomuuksia, joissa nosturi tai muu liikuteltava osa on koskettanut suurjännitejohtoa. Pylväiden lastauksessa tai muussa nostotyössä tapahtunut tapaturma on jopa aiheuttanut kuoleman. Koulutustilaisuuden tavoitteena on - antaa tietoa henkilönostokorityöhön liittyvistä turvamääräyksistä ja ohjeista - antaa tietoa uuden käyttöasetuksen (403/2008) vaatimuksista nostotöissä - selvitellä nosturille ja korille asetettavia vaatimuksia - selvitellä työnantajan ja valmistajan erilaisia vastuita - opettaa nostolaitteen päivittäinen tarkistus - työharjoitusten avulla opastaa turvallisen ja oikean työmenetelmän suorittamisessa. Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu sähkö- ja energiayhtiöiden henkilönostokorityöstä vastaaville ja ko. työtä tekeville ajoneuvojen kuljettajille jne. Sähkönjakeluverkkojen kunnonhallinta & VERKOSTO MESSUT Scandic Rosendahl & Tampereen messu- ja urheilukeskus Kunnonhallintapäivien tavoitteena on tarjota tapaamis- ja keskustelutilaisuus verkko- ja verkonrakennus- ym. palveluntuotantoyhtiöissä sähkönjakeluverkon kunnonhallinnasta ja huolto- ja tarkastustoiminnasta vastaaville, kunnossapidon suunnittelijoille, kunnossapito- ja tarkastustehtäviä käytännössä suorittaville, kunnossapitovälineitä ja -järjestelmiä toimittaville ym. kunnonhallinnan parissa työskenteleville. Päivät aloitamme kuulemalla, millaisia haasteita ja kehittämistarpeita jakeluverkkojen kunnonhallinta ja kuntotarkastukset asettavat yhteistoiminnalle. Toimitusvarmuuskriteerit on tarkoitettu tulevaisuuden jakeluverkon suunnitteluperusteiksi ja verkonkehittämisen työkaluksi. Millaisia vaikutuksia niillä on jakeluverkon kunnossapitoon?

11 Kuulemme ja keskustelemme millaista on kunnossapidon suunnittelu ja periaatteet kaapeliverkkoyhtiöissä, miten kunnonhallintaa on toteutettu ja miten siinä onnistuttu sähköverkkoyhtiöissä? Miten verkostoautomaatiota ja verkkotietojärjestelmiä on hyödynnetty jakeluverkkojen kunnonhallinnassa? Paneudumme päivillä myös voimakkaasti lisääntyvän maakaapeliverkon asentamisen laatuun, elinkaareen ja käytönaikaiseen kunnonvalvontaan. Kunnossapitopalveluita tilataan usein ulkoisilta palvelun tarjoajilta ja sen laadun valvonnan merkitys kasvaa. Miten palveluntarjoajat varmistavat oman työnsä laadun? Sähkönjakeluverkkoihin ja sähköasemiin liittyvää lisenssi - koulutusta on toteutettu jo kymmenkunta kertaa ja palautteet koulutuksista ovat olleet erittäin hyvät. Kuulemme asiasta kouluttajien näkemyksiä, mihin jatkossa tulee panostaa ja mitä uusia erillisiä kuntotarkastuskoulutuksia on suunnitteilla koulutusta valvovan ohjausryhmän taholta. Päivän lopuksi keskustelemme ja teemme yhteenvetoa verkko-omaisuuden kunnonhallinnan nykytilasta ja sen kehittämisestä. Ensimmäisen päivän iltaohjelmassa nautitaan VIP-tilaisuudessa viihtyisillä pöytäpaikoilla Buffet - ruokailusta ja oheisohjelmasta ja kiihkeästä SM-liigaottelusta Tappara TPS Tampereen jäähallissa. Toisena päivänä hotelliaamiaisen ja aamutoimien jälkeen siirrymme VERKOSTO messuille Tampereen messu- ja urheilukeskukseen. Tutustumme sähkö- ja tietoverkkotoimintojen uusimpiin ratkaisuihin ja alan viimeisimpään tietoon. Messuilla sinulla on myös oiva tilaisuus tavata kollegoita, laitetoimittajia ym. alan ammattilaisia ja vaihtaa kuulumisia. Lisätietoja VERKOSTO 2011-messuista oheisesta linkistä Päivien ohjelma valmistuu lähiaikoina. Ilmajohtoverkostotyöt Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkel Verkostotöitä rakennutetaan yhä enemmän verkonrakennukseen erikoistuneilla urakoitsijoilla tai oman yhtiön urakointiyksiköllä. Verkonhaltijan oma henkilöstö suorittaa monissa yhtiöissä lähinnä verkoston kunnossapito-, huolto-, ja viankorjaustöitä sekä pienehköjen liittymisjohtojen rakentamista. Kilpailun myötä verkostotyön laatu ja verkostoasentajien ammattitaito korostuu, joten ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen kannattaa panostaa. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssi on tarkoitettu sähköyhtiöissä työskenteleville verkostoasentajille ja verkoston rakentamistehtäviin siirtyville verkko- ja urakointiyhtiöiden henkilöille. Ensimmäinen päivä soveltuu erityisesti myös verkonrakentamiseen liittyviä maanrakennustöitä, kuten pylväiden pystytystä, tekeville urakoitsijoille. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssin tavoitteena on - luoda katsaus ilmajohtoverkoston rakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen - luoda käsitys rakentamistyön laadun merkityksestä ilmajohtoverkoston käyttöiälle - käydä läpi ilmajohtotekniikan peruskäsitteitä - selvittää verkoston rakentamisen perusteita rakennustöiden valmistelusta käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksiin - oppia noudattamaan asennus- ja työpiirustuksia ja ohjeita sekä oppia oikeita asennustapoja - koota sähkönjakeluverkon rakentamisen ja urakoinnin parissa toimivia sekä omien tilaajien, omien rakennusyksiköiden, urakoitsijoiden verkostoasentajia ym. verkostorakentamisen

Energiasanomat 2/27.1.2011

Energiasanomat 2/27.1.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 2/27.1.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Energiateollisuuden stipendirahasto ENERGIAVUOSI 2010 - Lataa Sähkö ja Kaukolämpö 2010 ppt-kalvot netistä YMPÄRISTÖPOOLI - Ympäristöpoolin vuosiseminaarin

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energiasanomat 3/11.2.2011

Energiasanomat 3/11.2.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 3/11.2.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemainen energiatapaaminen Kuopiossa 22.3.2011 - Energiateollisuuden stipendirahasto - Uusia jäseniä SÄHKÖMARKKINAT - NorthConnect-kaapeli etenee

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010

Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Energiankulutus 2010 Energian kokonaiskulutus kasvoi 10 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,46 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2010, mikä

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Energiasanomat 5/18.3.2011

Energiasanomat 5/18.3.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 5/18.3.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemoilla ryyditetty energiatapaaminen Turussa 5.4.2011 - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Svenska Kraftnät muuttaa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2013

Energian hankinta ja kulutus 2013 Energia 2014 Energian hankinta ja kulutus 2013 Energian kokonaiskulutus edellisvuoden tasolla vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2011

Energian hankinta ja kulutus 2011 Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011 Energian kokonaiskulutus väheni 5 prosenttia vuonna 2011 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,39 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2014

Energian hankinta ja kulutus 2014 Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2014 Korjattu 26.1.2016. Liitekuvio 1. Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,35 miljoonaa

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2012

Energian hankinta ja kulutus 2012 Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012 Puupolttoaineet nousivat suurimmaksi energialähteeksi vuonna 2012 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiasanomat 1/13.1.2011

Energiasanomat 1/13.1.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 1/13.1.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Siirtoverkkoinvestointien merkitys yhteisille energiamarkkinoille tunnistettu - Estlink 2 lisää toimitusvarmuutta - Skagerrak IV - NordBalt-yhteys Baltiasta

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016

Kaukolämmön keskeytystilasto 2016 Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Energiateollisuus ry 7 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 6 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2017

Kaukolämmön keskeytystilasto 2017 Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Energiateollisuus ry 8 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 7 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Energiasanomat 10/

Energiasanomat 10/ SISÄLTÖ Energiasanomat 10/22.6.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Yhteispohjoismainen vähittäismarkkinahanke kaipaa lisäharkintaa - Komission raportti energiamarkkinoista SIIRTOVERKKO - Euroopan siirtoverkkomaksut

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015

Kaukolämmön keskeytystilasto 2015 Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Energiateollisuus ry 6 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 5 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Kaukolämmön keskeytystilasto 2014

Kaukolämmön keskeytystilasto 2014 Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Energiateollisuus ry 5 Energiateollisuus ry Kaukolämpö Kaukolämmön keskeytystilasto 4 Sisältö Teksti Yleistä Kerättävät tiedot

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Energiasanomat 2/16.2.2012

Energiasanomat 2/16.2.2012 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Energiatapaaminen Jyväskylässä 8.3.2012 VERKOSTO - Maanrakennusurakoitsijat perehdytyksessä Lappeenrannassa - Sopimusosaaminen välttämätön taito verkonrakennushankkeessa SÄHKÖMARKKINAT

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus 2015

Energian hankinta ja kulutus 2015 Energia 2016 Energian hankinta ja kulutus 2015 Energian kokonaiskulutus laski vuonna 2015 Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,30 miljoonaa terajoulea (TJ) vuonna 2015, mikä

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy

Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Kestävät ja innovatiiviset hankinnat Hinku-foorumi Joensuu 6.4.16 Risto Larmio, Motiva Oy Esityksen sisältö Motivan kestävien julkisten hankintojen neuvontapalvelu Mitkä hankinnat kestäviksi ja miten;

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Energiasanomat 4/3.3.2011

Energiasanomat 4/3.3.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 4/3.3.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Energiatapaaminen Kuopiossa 22.3.2011 - Myös Turussa vaaliteemainen energiatapaaminen - 5.4.2011 SÄHKÖMARKKINAT - CACM VERKOSTO - Helmikuussa rajasiirtojohdoilla

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon

Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Mikrotuotannon kytkeminen valtakunnanverkkoon Jukka Rajala 28.01.2016 Sisältö Elenia lyhyesti Mikrotuotantojärjestelmän mitoitus ja verkkoonliittäminen Elenia tänään Palvelumme perustana on, että arki

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2014, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia viime vuonna Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 340 petajoulea

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS

ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS HANKE-ESITTELY 14.4.2016 Tomi Kiuru, Motiva Oy ENERGIATEHOKAS VESIHUOLTOLAITOS taustat ja lähtökohdat Energiatehokkuus on yksi tapa leikata laitoksen kustannuksia. Ns. Motivamallisissa

Lisätiedot

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin

Energiankulutus. Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008. Uusiutuvan energian osuus nousi lähes 28 prosenttiin Energia 2009 Energiankulutus 2008 Energian kokonaiskulutus laski 4 prosenttia vuonna 2008 Energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2008 1,42 miljoonaa terajoulea (TJ), mikä oli 4,2 prosenttia vähemmän

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Kaukolämmön jakelun teemapäivät 11.-12.2.2015 Sokos Hotel Ilves, Tampere

Kaukolämmön jakelun teemapäivät 11.-12.2.2015 Sokos Hotel Ilves, Tampere Kaukolämmön jakelun teemapäivät 11.-12.2.2015 Sokos Hotel Ilves, Tampere Kaukolämmön jakelun teemapäivät 11.-12.2.2015 Sokos Hotel Ilves, Tampere Kauan odotettu Kaukolämmön jakelun teemapäivät kokoaa kaukolämpöverkon

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2015 Energian hankinta ja kulutus 2015, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-kesäkuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan energian kokonaiskulutus oli 660 petajoulea

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energiasanomat 10/17.9.2012

Energiasanomat 10/17.9.2012 SISÄLTÖ Energiasanomat 10/17.9.2012 ENERGIATEOLLISUUS - ET:n syysseminaari 22.11. Energiateollisuus investoi ja työllistää - Energiatapaaminen Joensuussa 17.10.2012 SÄHKÖMARKKINAT - Luoteis-Euroopan (NWE)

Lisätiedot

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen

- Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen ENERGIATUET 2013 Säädöstaustat: - Valtioneuvoston asetus energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista vuodelta 2012 (1063/2012) sekä - Työ- ja elinkeinoministeriön ohjeet ELY-keskuksille energiatukien myöntämisestä,

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen

Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille. Jouni Punnonen Energiatehokkuussopimuksella lisää kilpailukykyä keskisuurille yrityksille Jouni Punnonen ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSET OVAT ERINOMAINEN KEINO EDISTÄÄ ELINKEINOELÄMÄN ENERGIATEHOKKUUTTA 2 Teollisuuden energiansäästösopimus

Lisätiedot

Energiasanomat 16/15.12.2011

Energiasanomat 16/15.12.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 16/15.12.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Kansallisista EU-asioihin ja päinvastoin ET:n syysseminaarissa - ET:n kevätseminaari Tampereella 24. 25.5.2012 - Pekka Tiusanen eläkkeelle - Nimityksiä

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Energiasanomat 8/20.6.2012

Energiasanomat 8/20.6.2012 SISÄLTÖ Energiasanomat 8/20.6.2012 ENERGIATEOLLISUUS - Energiateollisuus mukana SuomiAreenassa - ET:n syysseminaari Marina Congress Centerissä 22.11. ENERGIAPOLITIIKKA - Suomen energiapolitiikka kiinnostaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009

Sähkön ja lämmön tuotanto 2009 Energia 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto 2009 Sähkön ja teollisuuslämmön tuotannot vähenivät vuonna 2009 Sähkön tuotanto ja kokonaiskulutus vähenivät seitsemän prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen sähkön

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Energiasanomat 7/21.4.2011

Energiasanomat 7/21.4.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 7/21.4.2011 ENERGIATEOLLISUUS - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5: Energiapolitiikkaa ja - markkinoita monen tason näkökulmasta - Energia-ala esillä LUMAkeskuksen Tiede- ja teknologiapäivillä

Lisätiedot

Energiasanomat 15/10.11.2011

Energiasanomat 15/10.11.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 15/10.11.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vielä ehdit ilmoittautua ET:n syysseminaarin 17.11.! KAUKOLÄMPÖ - Kaukolämmön keskeytystilasto 2010 - Kaukolämmön käyttötaloudelliset tunnusluvut

Lisätiedot

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Energiasanomat 6/5.4.2011

Energiasanomat 6/5.4.2011 SISÄLTÖ SÄHKÖMARKKINAT - NorGer-kaapeli Saksan ja Norjan välille 2015 VERKOSTO - Tuntimittauskoulutuksessa tärkeää asiaa kaikille Energiasanomat 6/5.4.2011 KAUKOLÄMPÖ - Kansallinen energiapolitiikka jarruttaa

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS

Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä. Erkki Väisänen/Tekes TETS Energiatuen hyödyntäminen yrityksissä Erkki Väisänen/Tekes TETS 3.5.2017 MIKÄ? Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja ympäristömyönteisiin investointi- ja selvityshankkeisiin, jotka edistävät:

Lisätiedot