Energiasanomat 6/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiasanomat 6/5.4.2011"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ SÄHKÖMARKKINAT - NorGer-kaapeli Saksan ja Norjan välille 2015 VERKOSTO - Tuntimittauskoulutuksessa tärkeää asiaa kaikille Energiasanomat 6/ KAUKOLÄMPÖ - Kansallinen energiapolitiikka jarruttaa kaukolämmitystä? - Kaukolämmön sopimusehdot myös englanniksi ILMASTO - EU tavoittelee vähähiilistä taloutta vuoteen 2050 mennessä PÄÄSTÖT - Suomen päästöt kasvoivat viime vuonna TUTKIMUS - Älykkään verkon kuluttajapalveluja kehitetään YMPÄRISTÖPOOLI - Päästövertailumittaukset loppuseminaari KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - Kohti hiilineutraalia kuntaa - tutkimushanke (HINKU) - Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Opiskelijoita kaivataan! - Energy Business Professionals monipuolinen koulutus energia-alan johtajille ja asiantuntijoille - Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari - Laskuttajapäivä - Jakeluverkon vikojen paikantaminen ilmajohdot - Käytännön maastosuunnittelu - Alueelliset tuntimittauskoulutukset - Yliasentajapäivät - Ilmajohtoverkostotyöt - Turvallisuuskoordinaattori sähköverkon rakentamisessa - EDI käyttäjäpäivät Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Pekka Tiusanen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , pekka.tiusanen(a)energia.fi Jukka Kortelainen, puh. (09) , faksi (09) , jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi Tilaukset: Paperiversio vuosikerta 95 + alv/ekku Stenfors

2 SÄHKÖMARKKINAT NorGer-kaapeli Saksan ja Norjan välille 2015 Ala-Saksin osavaltio on nyt omalta osaltaan hyväksynyt pitkään valmistellun Saksan ja Norjan yhdistävän NorGer-merikaapelin suunnitteluprosessin. Kaapeli tarvitsee Saksassa kuitenkin vielä toisen vastaavanlaisen hyväksymispäätöksen ennen lopullista lupaa. Tavoitteena on ottaa vuoden 2015 aikana käyttöön megawatin siirtotehoinen tasavirtayhteys tasaamaan Norjan vesivoimaa ja Saksan tuulivoimaa. Kaapelin hinnaksi arvioidaan 1,4 miljardia euroa. Kaapelin suunniteltu jännite on kilovolttia. Kaapelin Norjan pää tulee Tonstadiin ja Saksassa 570 kilometriä pitkä kaapeli päättyy Ala-Saksin Mooriemiin. NorGer-kaapelin takana on konsortio, jossa osakkaina ovat Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett SF (50 %), norjalaiset energiayhtiöt Agder Energi AS ja Lyse Produksjon AS sekä sveitsiläinen Elektrizitäts-Gesellschaft Laufenburg EGL AG, kukin niistä 16,67 prosentin osuudella. Statnett tuli projektin osakkaaksi kesäkuussa Hanketta varten on perustettu yhtiö NorGer AS Kristiansandiin. NorGer-kaapelihanke on ollut vireillä ainakin jo vuodesta Aluksi suunniteltiin 700 MW:n yhteyttä, joka olisi valmistunut vuonna Jatkosuunnittelussa siirtotehoa on nostettu ja valmistumisen ajankohtaa on siirretty. Pekka Tiusanen VERKOSTO Tuntimittauskoulutuksessa tärkeää asiaa kaikille Maaliskuussa järjestettyihin alueellisiin tuntimittauskoulutuksiin Jyväskylässä, Oulussa ja Vantaalla eivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan ja tästä johtuen järjestämme toukokuussa vielä yhden lisätilaisuuden Sokos Hotel Vantaalla. Energiateollisuus ry on julkaissut ajankohtaisen tuntimittauksen toteutusta käsittelevän suosituksen Tuntimittauksen periaatteita. Suosituksessa annetaan ohjeita sähkömarkkinalainsäädännön vaatiman tuntimittauksen toteutukselle sekä täsmennetään toimialan käytäntöjä tuntimittauksen ja tuntitietojen välityksen suhteen. Uuden suosituksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin kolmessa maaliskuun aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Tilaisuudet antavat erinomaisen katsauksen tuntimittauksen keskeisestä merkityksestä toimijoiden liiketoiminnan kannalta. Koulutuksessa pureudutaan eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin mittaukseen liittyen, käydään läpi lainsäädännön vaatimukset mittalaitteiden teknisille ominaisuuksille sekä tutustutaan luenta- ja mittaustiedonhallintajärjestelmältä vaadittaviin ominaisuuksiin. Koulutus ei keskity vain mittauksen tekniseen toteutukseen, vaan keskeisessä roolissa ovat myös mittaustietojen välittämisen pelisäännöt. Erityistä huomiota koulutuksessa on kiinnitetty mittaustietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja puuttuvien tietojen käsittelyyn unohtamatta työn alla olevia sääntöjä tasevirheiden korjauksille. Uusi suositus aiheuttaa muutoksia kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille, niin myyjille kuin verkonhaltijoillekin.

3 Tuntimittaukseen kohdistuu parhaillaan suuria odotuksia sekä toimijoiden että asiakkaiden parissa. Tuntimittausvaatimukset tulevat osin voimaan jo vuoden 2012 alussa. Tuntimittauksen luotettavuudella ja yhteisillä toimintatavoilla on aivan keskeinen merkitys verkonhaltijan lisäksi myös sähkönmyyjän liiketoimintaan sekä asiakaskohtaamisiin laskuista yksityiskohtaiseen asiakasneuvontaan. Koulutuksessa onkin tärkeää ajankohtaista asiaa niin mittauksesta ja tiedonvaihdosta vastaaville kuin asiakasrajapinnassa työskenteleville. Tule kuulemaan uudesta suosituksesta sekä vaihtamaan ajatuksia muiden asian parissa työskentelevien kanssa! Tutustu ohjelmaan tästä linkistä. KAUKOLÄMPÖ Kansallinen energiapolitiikka jarruttaa kaukolämmitystä? Aiheuttaako kansallinen lainsäädäntö esteitä kaukolämmitykselle? Millä keinoin kaukolämmitystä voi edistää? Näihin kysymyksiin on etsitty ratkaisuja piakkoin valmistuvassa Ecoheat4EU selvityksessä. Useimpien tarkasteltujen 14 EU-jäsenmaan lainsäädännöstä löytyy tarpeettomia esteitä kaukolämmityksen kehitykselle. Näin on myös Suomessa - kaukolämmön kilpailukykyä rasittaa vuodenvaihteessa huimasti kiristyneet kaukolämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverot. Myös Energiateollisuus on ollut mukana EU:n Intelligent Energy for Europe ohjelman rahoittamassa ja Euroheat & Powerin koordinoimaan DHC+ Technology Platformiin kuuluvassa Ecoheat4EU selvityksessä. Selvityksessä on tarkasteltu 14 EU-maan oikeudellisia järjestelmiä ja pyritty löytämään lainsäädäntömekanismeja, joilla edistettäisiin modernin kaukolämmityksen ja jäähdytyksen kehitystä koko Euroopassa ja erityisesti hankkeen kohteina olleissa 14 EU-maassa ml. Suomessa. Selvityksessä annetaan lukuisia suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia (65 kpl) sekä EU-tason että kansallisen tason lainsäädännön muutoksiksi ja lisäyksiksi. Suomelle suositellaan kolmea toimenpidettä: - Kaukolämpöjärjestelmien kaksinkertaisen hiilidioksidiohjauksen poistaminen (sekä CO2- perusteinen energiavero että EU:n päästökauppa kohdistuvat samoihin kohteisiin) - Primäärienergian käytön huomioon ottaminen rakentamismääräyksissä - Eri tukitoimien keskinäisen vaikutuksen huomioon ottaminen, kun uusia tukitoimia kehitetään ja otetaan käyttöön. Lisätietoja: Jari Kostama Kaukolämmön sopimusehdot myös englanniksi Suosituksemme kaukolämmön sopimusehdoista on nyt käännetty myös englanniksi, käännös on epävirallinen. ET:n suositus Recommendation T1/2010, Terms of contract for district heat löytyy pdf-muodossa Kaukolämpö» Kirjasto» Julkaisut. ET:n kaukolämpötoimialan jäsenet löytävät julkaisut ET:n ekstranetistä myös muokattavassa wordmuodossa Mirja Tiitinen

4 ILMASTO EU tavoittelee vähähiilistä taloutta vuoteen 2050 mennessä Komissio on julkaissut ilmastopääosaston valmisteleman tiekartan vähähiilisestä yhteisöstä vuoteen 2050 (ns. ilmastotiekartta). Tiekartan mukaan kahden asteen ilmastotavoitteesta johdetut päästövähennystavoitteet EU:lle ovat seuraavat: 80 % vuoteen 2050, 60 % vuoteen 2040 ja 40 % vuoteen 2030 mennessä. Edelleen komissio tuo esille sen, että vuoden 20 %:n päästötavoite vuoteen 2020 mennessä ei ole kahden asteen tavoitepolulla. Energian käytön tehostaminen johtaisi komission mukaan 25 %:n päästövähennyksiin. Tiekartassa kuvataan myös sektorikohtaisia tavoitteita. Energiasektorin päästövähennykseksi on arvioitu noin 60% vuoteen 2030 mennessä. Komission tiedonanto lähtee siitä, että päästöpolku olisi toteutettavissa pitkälti nykyisellä teknologialla, joskin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin merkitys niin energiantuotannossa kuin prosessiteollisuudessa olisi suuri. 80 %:n päästövähennys vuoteen 2050 mennessä on tarkoitus toteuttaa yhteisön omin voimin, eikä kehitysmaissa toteutettavia päästövähennyshankkeita ole ajateltu hyödynnettävän. Komissio näkee päästökaupan ilmastopolitiikan lippulaivana, jonka roolia se aikoo vahvistaa. Tarkoitus on muun muassa tiukentaa päästökaupan tavoitteita vetämällä päästökaupasta pois (ns. set aside) tietty määrä päästöoikeuksia kauden 2013 alussa. Tähän mennessä jäsenmaiden ympäristöministerit ovat keskustelleet asiasta. Näillä näkymin jäsenmaat ottavan ehdotukseen kantaa tarkemmin kesäkuussa. Ilmastotiekartta on yksi osa tiekarttojen kokonaisuutta. Samanaikaisesti ilmastotiekartan kanssa komissio julkaisi energiatehokkuudesta toimintaohjelman. Liikenteen vihreä kirja on tarkoitus julkaista vielä maaliskuun aikana. Kesäkuussa odotetaan tiekarttaa resurssitehokkuudesta, ja vuoden 2011 lopulla tulee ulos energiatiekartta. Tiekartat täydentävät parhaillaan toimeenpantavaa vuoteen 2020 tähtäävän ilmasto- ja energiapakettia sekä komission uutta energiastrategiaa vuosille Tiekarttojen käsittelyn jälkeen komissio antanee yksityiskohtaisempia lainsäädäntöesityksiä eri aiheista. ET:n tulokulmana on alan visio hiilineutraalista sähköstä ja kaukolämmöstä vuoteen 2050 mennessä. Sähkö ja kaukolämpö pitää nähdä ratkaisuna tuleviin haasteisiin, sillä vähän päästöjä aiheuttavalla tavalla tuotettu sähkö ja kaukolämpö voivat olla vähentämässä merkittävästi päästöjä mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa. ET:n viestinä on ollut, että vuoden 2020 ilmastotavoitteen tiukentamisen sijaan katse pitää kohdistaan vuosiin 2030 ja Suomen pitäisi arvioida osaltaan vuosien 2030 ja 2040 ilmastotavoitteita ja niiden vaikutuksia. Jatkossa yhteisössä ei pidä asettaa uusiutuvalle energialle uusia tavoitteita, jotka kilpailevat päästötavoitteen kanssa. ET ei tue päästökauppaan suunniteltua set aside mallia. Lisäksi ET peräänkuuluttaa mekanismien roolia pyrittäessä saamaan aikaan globaali hinta hiilidioksidille. ET tuo esille oman visionsa viestejä. Osallistumalla pitkän aikavälin keskusteluun on tarkoitus vaikuttaa siihen, että lähiajan poliittiset päätökset turvaavat energiainvestoinneille toimintaympäristön pitkäjänteisesti ja ennakoivasti. Riitta Larnimaa

5 PÄÄSTÖT Suomen päästöt kasvoivat viime vuonna Suomessa EU:n päästökauppaan kuuluvien laitosten yhteispäästömäärä viime vuonna oli 41,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Yrityksille myönnetyt 37,9 miljoonan tonnin päästöoikeudet eivät riittäneet, vaan päästöt ylittivät myönnetyt 3,4 miljoonaa tonnia. Päästöjen kasvu johtui pääasiassa teollisuustuotannon elpymisestä, kylmästä talvesta sekä heikosta vesivoimatilanteesta Pohjoismaissa, ilmenee Energiamarkkinaviraston julkistamista tiedoista. Erityisesti päästöoikeudet eivät riittäneet sähkön- ja lämmöntuotannossa, vaje oli viime vuonna noin 6,0 miljoonaa päästöoikeutta. Ylimääräisiä päästöoikeuksia jäi yrityksille kuitenkin terästeollisuudessa sekä massa- ja paperiteollisuudessa. Talouden elpymisen seurauksena teollisuus- ja energiantuotanto kasvoivat. Myös kylmä talvi ja heikko vesivoimatilanne Pohjoismaissa lisäsivät lämmön- ja sähköntuotantoa. Sähköä tuotettiin aikaisempaa enemmän myös pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Teollisuus- ja energiatuotannon lisäys kasvatti kivihiilen kulutusta viime vuonna 23 prosenttia, maakaasun käyttöä 10 prosenttia ja turpeen käyttöä 30 prosenttia. Laitoskohtaiset tiedot vuosille myönnetyistä päästöoikeuksista, päästöistä sekä niiden erotuksista ovat EMV:n nettisivulla ja yrityskohtaiset tiedot sivulla Pekka Tiusanen TUTKIMUS Älykkään verkon kuluttajapalveluja kehitetään Älykkään sähköverkon ja esimerkiksi automaattisen mittariluvun tuottamia mahdollisuuksia on teknisestä näkökulmasta tutkittu vuosia. Älykkään verkon tuottamia mahdollisuuksia asiakasnäkökulmasta on kuitenkin tutkittu toistaiseksi hyvin vähän. Älykkään asiakasrajapinnan mahdollistamat uudet konseptit koskevat tulevaisuudessa laajasti sekä kuluttajia että sähköyhtiöitä. Toistaiseksi nämä mallit ja konseptit ovat pääosin vielä idea- tai kokeiluasteella. Nämä visiot liittyvät mm. sähkön pienimuotoiseen tuottamiseen, energiaomavaraisuuden kasvattamiseen, kysyntäjoustoon, kotiautomaation lisäämiseen, sähkön säästämiseen ja energiatehokkuuteen, tarkempaan kulutuksen seurantaan tai vaikkapa sähköautojen laajempaan käyttöönottoon. Älykkään verkon tuoman lisäarvon ymmärtäminen -hankkeessa selvitetään pystytäänkö osa asiakkaista aktivoimaan niin, että he tuottaisivat keskenään tai yhdessä sähköyhtiön kanssa lisäarvoa itselleen tai jollekin kolmannelle osapuolelle. Osapuolista riippuu millaiseksi yhteistyö niiden välillä muotoutuu ja millaista niiden välinen liiketoiminta tulee olemaan tulevaisuudessa. Aihealueen tutkiminen kuluttajanäkökulmasta on ajankohtaista, jotta tunnistettujen mahdollisuuksien kiinnostavuutta voidaan arvioida ja täsmentää, sekä fokusoida kuluttajien tarpeet nykyistä paremmin. Samalla kun asiakkaan rooli muuttuu aktiiviseksi toimijaksi sähkömarkkinoilla, voi sähköyhtiön rooli muuttua myyjästä tai energian jakelijasta selkeämmin yhteistyökumppaniksi. Liiketoimintaa ja lisäarvopalveluita voi syntyä koko energiaketjun varrelle. Lähtökohtana on kaikkien osapuolien hyöty.

6 Hankkeen toteuttaa Kuluttajatutkimuskeskus ja sitä rahoittaa sähköntutkimuspooli. Hanketta koordinoi Energiateollisuus ry. Lisätietoja: Sirpa Leino Energiateollisuus ry, Kaisa Matschoss, Kuluttajatutkimuskeskus, Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Sirpa Leino YMPÄRISTÖPOOLI Päästövertailumittaukset loppuseminaari Energia-alan ympäristöpooli rahoitti yhdessä ympäristöministeriön, Metsäteollisuuden, Teknologiateollisuuden ja VTT:n kanssa kansalliset päästövertailumittaukset. Vertailumittaukset järjestetään muutaman vuoden välein parantamaan savukaasupäästöjen mittausten laatua. Hanke on saatu päätökseen ja siitä järjestetään loppuseminaari klo 13:00 16:00 VTT:n auditoriossa (Vuorimiehentie 5, Espoo). Seminaarissa valotetaan vertailumittauksien taustoja, esitetään päästövertailumittausten tulokset vuodelta 2010 ja keskustellaan alan kehittämistarpeista Suomessa. Ohjelma: pj. ympäristöneuvos, Markku Hietamäki, YM 13:00 13:20 Ilmoittautuminen ja kahvi 13:20 13:40 Miksi päästömittauksia / vertailumittauksia tehdään Tutkimusinsinööri, Harri Puustinen, VTT 13:40 15:00 Vuoden 2010 vertailumittausten tulosten esittely Tutkija, Tuula Kajolinna, VTT 15:00 15:15 Miten päästömittaustoimintoja tulisi kehittää? Tiimipäällikkö, Tuula Pellikka, VTT 15:15 15:50 Keskustelua mm. seuraavista aiheista: Kommentteja vertailumittauksiin liittyen Kenen tehtävä / intressi on kehittää alan laatua? Tarvitaanko yhteistä raportointipohjaa? Kuinka usein vertailumittauksia pitäisi tehdä? 15:50 16:00 Seminaarin päätös Ilmoittautumiset alla olevasta linkistä mennessä: Pia Oesch

7 KOULUTUS JA TAPAHTUMAT Kohti hiilineutraalia kuntaa -tutkimushanke (HINKU) Tervetuloa Kohti hiilineutraalia kuntaa -tutkimushankeen (HINKU) yritystapaamiseen Suomen ympäristökeskukseen Mechelininkatu 34a, neuvotteluhuone Muuttohaukka, 1. krs. huhtikuun 8 päivänä 2011 klo Suomen ympäristökeskuksen sijainti ja yhteydet: Tilaisuus on suunnattu hankkeen yhteistyöyrityksille. Ohjelma: - Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke laajenee valtakunnalliseksi ja toiminta muuttuu pysyväksi, Professori Jyri Seppälä, SYKE - Uudenkaupungin toimintatapa yritysten energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, Toimitusjohtaja Reijo Laine, Senior & Sons - HINKU-hankkeen mahdollisuudet tukea yritysten toimintaa kunnissa, Projektipäällikkö Jyrki Tenhunen, SYKE Yritysten valmistellut kommenttipuheenvuorot - Viestintäjohtaja Sari Lehikoinen, BaseN - Myyntipäällikkö Veikko Ruohonen, ABB - Keskustelu HINKU-prosessin kehittämisestä yritysten näkökulmasta Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös videoyhteydellä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen mennessä sähköpostilla osoitteeseen kaarina.toivonen@ymparisto.fi. Mikäli haluatte pitää valmistellun puheenvuoron, ottakaa yhteys Jyrki Tenhuseen, jyrki.tenhunen@ymparisto.fi, puh Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Opiskelijoita kaivataan! AEL:n tarjoama energia-alan työnjohtokoulutus antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia ammattimaisesti energia-alan lähiesimiestehtävissä. Koulutus sopii parhaiten energiaalan ammattitaidon jo omaaville henkilöille, jotka ovat siirtymässä tai ovat äskettäin siirtyneet lähiesimiestehtäviin, tiimin tai ryhmän vetäjiksi tai muihin työnjohtotehtäviin. Koulutus kestää noin puolitoista vuotta ja se toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon kuuluu lähipäiviä, verkko-opiskelua ja ohjattua työssä oppimista. Ohjauksen ja koulutusmenetelmien tavoitteena on opittujen asioiden vieminen tekemisen tasolle. Lähiopetuspäiviä on noin 25, jotka pidetään pääsääntöisesti kahden päivän jaksoina. Koulutus suoritetaan osoittamalla osaaminen näyttöjen avulla. Koulutus on oppisopimusrahoitteista, eli työnantajalle ei aiheudu suoria kuluja koulutuksesta. Energiateollisuuden jäsenyritysten edustajia on ollut mukana suunnittelemassa koulutuksen sisältöjä. Seuraava ryhmä aloittaa koulutuksen , mikäli saadaan tarpeeksi osallistujia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Minna Rautajoki

8 Energy Business Professionals monipuolinen koulutus energia-alan johtajille ja asiantuntijoille Aalto PRO Aalto-yliopiston Energy Business Professionals -koulutusohjelmassa tarkastellaan energia-alan tulevaisuuden haasteita ja miten näihin haasteisiin voidaan vastata paremmalla ja tietoisemmalla johtamisella. Näkökulmina ovat mm. strateginen päätöksenteko ja strategioiden toteuttaminen, prosessien johtaminen, asiakkuuksien ja kumppanuuksien johtaminen sekä muutoksen johtaminen. Lisäksi osallistujat haastetaan tarkastelemaan omaa johtajuuttaan ja vuoro-vaikutustaan konkreettisen palautteen kautta. Viidettä kertaa toteutettava koulutus syventää osallistujien ammatillista osaamista, antaa uusia virikkeitä, kehittää strategista ajattelua ja johtamisvalmiuksia. Koulutuksen avulla osallistujat pystyvät hahmottamaan energia-alan ja oman yrityksensä tulevaisuuden haasteita aikaisempaa paremmin ja siten viemään yritystään menestykseen. Lisäksi osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden yritysten välisten yhteistyöverkostojen syntymiseen ja hyvien käytäntöjen oivaltamiseen. Energiateollisuuden jäsenyritysten edustajista koostuva suunnitteluryhmä on ollut mukana suunnittelemassa koulutuksen sisältöjä. Seuraava EPB-koulutuksen ajanjakso on (12 pv). Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautajoki Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Hilton Helsinki Kalastajatorppa, Helsinki Energiateollisuus ry ja Adato Energia Oy järjestävät keskiviikkona jo perinteeksi muodostuneen ilmasto- ja päästökauppaseminaarin. Seminaarissa etsimme vastausta kysymykseen "Mikä ohjaa päästövähennyksiä tulevaisuudessa?" EU:n rooli ilmasto- ja energiapolitiikassa on vahvistunut entisestään, ja kansallista liikkumavaraa on yhä vähemmän. EU:ssa pohditaan uusia päästötavoitteita ja energiapolitiikalle valmistellaan pitkän aikavälin tiekarttaa. Samalla, kun päästökaupan vuonna 2013 alkavaa kautta valmistellaan, keskustelu velloo myös verotuksen ohjausvaikutuksista. Jotkut tahot tarjoavat pöydälle myös normeja esimerkiksi ilmastolain muodossa. Seminaarin tavoitteena on välittää tietoa ja lisätä keskustelua Suomen ja EU:n Ilmastopoliittisista linjauksista ja toimenpiteistä sekä niiden vaikutuksista energia-alan yritysten liiketoimintaan. Päivän aikana virinnyttä keskustelua on mahdollista jatkaa virallisen ohjelma-osuuden jälkeen pidettävässä buffet-tilaisuudessa. Samalla on tilaisuus tavata uusia ja vanhoja yhteistyökumppaneita. Tarkempi ohjelma valmistuu maaliskuun puoleen väliin mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Juhani Kalevi, Adato

9 Laskuttajapäivä , Työväenmuseo Werstas, Tampere Ajankohtaispäivässä on mahdollisuus päivittää energia-alan laskutukseen liittyvät tuoreimmat muutokset. Kuulemme myös katsauksen pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehityksestä. Tavoitteenahan on, että muutaman vuoden kuluttua meillä olisi yhtenäiset pohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat. Keskustelemme myös tuntimittauksesta laskutuksen näkökulmasta ja maksuliikenteen nykytilasta. Kuluttajatutkimuskeskus selvitti osana Energiateollisuus ry:n Mainetalkoita kuluttajien mielipiteitä sähkölaskusta. Saamme asiantuntijan raportin kuluttajien näkemyksistä. Päivän lopuksi kuulemme kahden palvelutoimittajan näkemyksiä energia-alan laskutuksen kehitykseen. Päivä on tarkoitettu kaikille energia-alalla toimiville taloushallinnon asiantuntijoille, laskutuksen parissa toimiville sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Juhani Kalevi, Adato Jakeluverkon vikojen paikantaminen ilmajohdot viat ja niistä johtuvat epänormaalit jännitteet sähkönkäyttäjällä Edupoli, luentosali ja harjoituskenttä, Vantaa Tällä kurssilla vikojen paikantamista harjoitellaan sähköverkostotöiden harjoittelua varten rakennetulla harjoituskentällä käytännön mittauksin ja harjoituksin. Käytännön harjoitteluun sisältyy myös maakaapelivikojen paikannusta kaapelitutkien avulla. Koulutuspäivän tavoitteena on - selvittää sähkön laadun vaatimuksia jakeluverkossa ja käyttöhäiriöiden osuutta sähkön laatuun - selvittää mistä niitä vikoja tulee ja voidaanko niitä estää ennakkoon - perehtyä tyypillisiin vikatilanteisiin ja vian paikantamisen ongelmiin - suorittaa vianselvitykseen liittyviä mittausharjoituksia käytännössä - opastaa mittaustulosten analysointiin ja vianpaikantamiseen Kohderyhmä Sähkönjakeluverkoston päivystys-, viankorjaus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävissä työskentelevät. Käytännön maastosuunnittelu Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Tämä kurssi on viime syksyn suositun uudistetun maastosuunnittelukurssin uusinta. Kurssilla paneudutaan erityisesti käytännön maastosuunnitteluun, laitteiden käyttöön, metsän arviointiin ja puuston korvausten määrittelyyn maastoharjoitusten muodossa. Maastosuunnittelussa ilmajohdoille etsitään sopiva reitti, sillä kartalla sijoitusta määrättäessä ei ole voitu ottaa huomioon paikallisia olosuhteita, kuten erilaisia maastoesteitä, maanomistajien toivomuksia jne. Tavoitteena on johdon rakenteiden ja rakentamisen aiheuttaman haitan minimoiminen ja johdon sijoittaminen sopivasti maastoon pyrkien mahdollisimman lyhyeen johtopituuteen ja mahdollisimman taloudellisiin rakenneratkaisuihin. Tilaisuuden tavoitteena on - korostaa maastosuunnittelun taloudellisuutta ja suunnittelun ammattitaitoa

10 - käydä läpi käytännön maastosuunnittelua ottaen huomioon eri standardeja, määräyksiä, - suosituksia ja turvallisuusnäkökohtia - perehtyä maastosuunnittelussa käytettäviin laitteisiin ja välineisiin sekä niiden käyttöön - opastaa ja harjoitella maastosuunnittelua, metsän arviointia ja puuston korvausten määrittelyä maastossa - keskustella ja vaihtaa kokemuksia eri sähköyhtiöiden maastosuunnittelun käytännöistä ja laitteista ym. Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu maastosuunnittelusta jo kokemusta omaaville ja aiemmille maastosuunnittelukursseilla osallistuneille maastosuunnittelijoille ja muille käytännön maastosuunnittelusta tietoa tarvitseville. Alueelliset tuntimittauskoulutukset Sokos hotel, Vantaa (suuren suosio vuoksi lisätilaisuus) TUNTIMITTAUSKOULUTUKSESSA TÄRKEÄÄ ASIAA KAIKILLE Energiateollisuus ry on julkaissut ajankohtaisen tuntimittauksen toteutusta käsittelevän suosituksen Tuntimittauksen periaatteita. Suosituksessa annetaan ohjeita sähkömarkkinalainsäädännön vaatiman tuntimittauksen toteutukselle sekä täsmennetään toimialan käytäntöjä tuntimittauksen ja tuntitietojen välityksen suhteen. Uuden suosituksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin kolmessa maaliskuun aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Tilaisuudet antavat erinomaisen katsauksen tuntimittauksen keskeisestä merkityksestä toimijoiden liiketoiminnan kannalta. Koulutuksessa pureudutaan eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin mittaukseen liittyen, käydään läpi lainsäädännön vaatimukset mittalaitteiden teknisille ominaisuuksille sekä tutustutaan luenta- ja mittaustiedonhallintajärjestelmältä vaadittaviin ominaisuuksiin. Koulutus ei keskity vain mittauksen tekniseen toteutukseen, vaan keskeisessä roolissa ovat myös mittaustietojen välittämisen pelisäännöt. Erityistä huomiota koulutuksessa on kiinnitetty mittaustietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja puuttuvien tietojen käsittelyyn unohtamatta työn alla olevia sääntöjä tasevirheiden korjauksille. Uusi suositus aiheuttaa muutoksia kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille, niin myyjille kuin verkonhaltijoillekin. Tuntimittaukseen kohdistuu parhaillaan suuria odotuksia sekä toimijoiden että asiakkaiden parissa. Tuntimittausvaatimukset tulevat osin voimaan jo vuoden 2012 alussa. Tuntimittauksen luotettavuudella ja yhteisillä toimintatavoilla on aivan keskeinen merkitys verkonhaltijan lisäksi myös sähkönmyyjän liiketoimintaan sekä asiakaskohtaamisiin laskuista yksityiskohtaiseen asiakasneuvontaan. Koulutuksessa onkin tärkeää ajankohtaista asiaa niin mittauksesta ja tiedonvaihdosta vastaaville kuin asiakasrajapinnassa työskenteleville. Tule kuulemaan uudesta suosituksesta sekä vaihtamaan ajatuksia muiden asian parissa työskentelevien kanssa!

11 Yliasentajapäivät Tallinna Päivät aloitamme paneutumalla valtioneuvoston asetukseen VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta ja sen soveltamiseen käytännön verkonrakennustöissä ja turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin ja vastuisiin. VNa 205/2009 mukaan hankkeelle on nimettävä turvallisuuskoordinaattori, jonka tulee ennen työn aloittamista varmistua siitä, että turvallisuus on huomioitu suunnittelua tilattaessa ja suunnittelussa. Hänen tulee varmistua siitä, että suunnittelulla on tarvittavat tilaajan toimittamat johdon rakenteiden kuntotiedot ja siitä, että niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä varmistuttava siitä, että suunnittelija antaa aktiivisesti tietoa rakennuttajalle/rakentajalle turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Asetuksen mukaan myös purkutyöt on suunniteltava etukäteen ja kypärän käyttöön on tullut lisävaatimuksia. Saamme opastusta keskijänniteverkon ylijännitesuojaukseen ja sen asentamiseen, maakaapelivarusteista sekä liitosten tekemisestä oikein, jotta niistä ei aiheudu ongelmia verkon käytölle. Lisäksi perehdymme 20 kv jännitetyömenetelmiin, työvälineisiin sekä pätevyyteen tehdä jännitetöitä. Erityisesti paneudutaan käytännön verkonrakennustöissä tehtävien jännitetöiden laatuvaatimuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Ensimmäisen päivän lopuksi kuulemme ja keskustelemme yliasentajatutkinnon perusteiden muutoksista, jotka tulivat voimaan Uudessa sähköverkkoalan erikoisammattitutkinnossa keskitytään lähinnä työnjohtajana toimimiseen. Pakollisina osina ovat turvallisuus ja riskien hallinta, projektinhallinta. Millaiset ovat aiemman sähkölaitosyliasentajatutkinnon suorittaneiden tulevaisuuden näkymät ja jatkokehittymisnäkymät verkostoalalla? Yliasentajapäivillä sinulla on erinomainen mahdollisuus keskustella luentojen lomassa kollegoiden kanssa ajankohtaisista verkonrakennukseen ja siihen liittyvistä aiheista ja uuden ammattitutkinnon vaikutuksista asentajien ja yliasentajien tehtäviin. Ilmajohtoverkostotyöt Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Verkostotöitä rakennutetaan yhä enemmän verkonrakennukseen erikoistuneilla urakoitsijoilla tai oman yhtiön urakointiyksiköllä. Verkonhaltijan oma henkilöstö suorittaa monissa yhtiöissä lähinnä verkoston kunnossapito-, huolto-, ja viankorjaustöitä sekä pienehköjen liittymisjohtojen rakentamista. Kilpailun myötä verkostotyön laatu ja verkostoasentajien ammattitaito korostuu, joten ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen kannattaa panostaa. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssi on tarkoitettu sähköyhtiöissä työskenteleville verkostoasentajille ja verkoston rakentamistehtäviin siirtyville verkko- ja urakointiyhtiöiden henkilöille. Ensimmäinen päivä soveltuu erityisesti myös verkonrakentamiseen liittyviä maanrakennustöitä, kuten pylväiden pystytystä, tekeville urakoitsijoille. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssin tavoitteena on - luoda katsaus ilmajohtoverkoston rakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen - luoda käsitys rakentamistyön laadun merkityksestä ilmajohtoverkoston käyttöiälle - käydä läpi ilmajohtotekniikan peruskäsitteitä - selvittää verkoston rakentamisen perusteita rakennustöiden valmistelusta käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksiin

12 - oppia noudattamaan asennus- ja työpiirustuksia ja ohjeita sekä oppia oikeita asennustapoja - koota sähkönjakeluverkon rakentamisen ja urakoinnin parissa toimivia sekä omien tilaajien, omien rakennusyksiköiden, urakoitsijoiden verkostoasentajia ym. verkostorakentamisen parissa toimivia tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan verkostorakentamiseen liittyvistä asioista. Osallistujille jaetaan Markku Monnin Ilmajohtoverkostotyöt kirjan uusin painos, jota käytetään aineistona. Turvallisuuskoordinaattori sähköverkon rakentamisessa Hämeenkylän kartano, Vantaa Kesäkuun 2009 alusta tuli voimaan valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNA 205/2009). Rakennuttajan on nimettävä työkohteeseen pätevä turvallisuuskoordinaattori, jolla tulee olla myös tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa turvallisuusasioiden hoitoon. Turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen ei vähennä päätoteuttajan ja mm. suunnittelijoiden vastuita. Millaisissa verkonrakennushankkeissa turvallisuuskoordinaattori on nimettävä? Mistä turvallisuuskoordinaattori käytännössä vastaa, mitä asiakirjoja laadittava, mikä on sähkötöiden ja käytönjohtajien rooli? Näistä ja monista muista avoimista kysymyksistä keskustelemme ja haemme vastauksia päivän aikana. Aamupäivällä kuulemme työsuojeluviranomaisen näkemyksiä ja ohjeita uuden asetuksen soveltamisesta, velvoitteista ja toimenpiteistä. Selvittelemme myös, miten turvallisuuskoordinaattoriasiat on käytännössä eri yhtiöissä toteutettu ja millaisia yhteisiä käytäntöjä on sovellettavissa verkonrakentamisessa. Iltapäivän teemana on yhteisrakentaminen ja kuulemme mm. liikenne- ja viestintäministeriöön näkemyksiä sekä ministeriössä meneillään olevista hankkeista asian suhteen. Lisäksi tuomme esille verkkoyhtiön kokemuksia ja näkemyksiä, miten kunta päätoteuttajana yhteisellä verkkotyömaalla on näkynyt ja vaikuttanut arkipäivän tekemiseen ja miten toimitaan eri yhtiöissä. Päivän lopuksi kuulemme vielä näkemyksiä ja kokemuksia yhteisrakentamisesta ja urakointiasiakirjojenkäytöstä Lahden alueella. Päivä on suunnattu erityisesti verkonrakennuttajille, verkko- ja urakointi- ym. palveluntuotantoyhtiöissä verkonrakennus-, käyttö-, kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä toimiville. EDI käyttäjäpäivät Scandic Vierumäki Perinteiset alkukesän suositut EDI -käyttäjäpäivät ovat jälleen täynnä asiaa. Päivien aikana kuulemme sähkömarkkinoiden toimivuudesta eri näkökulmista. Asiaa tarkastellaan niin kuluttajan, viranomaisen kuin toimijoidenkin näkökulmasta. Paneudumme peruutussanomien käyttöönottoon ja muihin vuoden 2010 uusiin menettelytapalinjauksiin. Käynnissä oleva tuntimittausuudistus toi tullessaan muutoksia myös PRODAT-sanomaliikenteeseen ja siinä noudatettaviin menettelytapoihin.

13 Ensimmäisen päivän lopuksi pohdimme niin uudistetulla kuin aikaisemmin totutulla tavalla pienryhmissä vastauksia erilaisiin ryhmätyötehtäviin liittyen päivittäisiin haasteisiin sanomaliikenteen ja asiakkuuksien hoidossa. Myös mittaus ja taseselvitys sekä päivitetyt menettelyohjeet joutuvat osallistujien käsittelyyn. Osallistujat voivat ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa, mihin ryhmään haluavat osallistua. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmiin 1-3 mahtuu ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Toinen päivä aloitetaan ryhmätöiden oikeiden vastausten parissa ja jatketaan kuulemalla missä pohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat hankkeessa mennään ja mitä kehitys mahtaakaan tuoda tulleessaan. Lisäksi selvittelemme taseselvityksen pohjoismaista harmonisointia sekä menettelytapoja taseisiin jääneiden virheiden korjaamiseksi. Luentojen yhteyteen varataan aikaa myös keskusteluille ja kysymyksille. Järjestämme bussikuljetuksen HKI - Vantaan lentoasemalta Vierumäelle ja päivien jälkeen takaisin.

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen

Lisätiedot

Energiasanomat 7/21.4.2011

Energiasanomat 7/21.4.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 7/21.4.2011 ENERGIATEOLLISUUS - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5: Energiapolitiikkaa ja - markkinoita monen tason näkökulmasta - Energia-ala esillä LUMAkeskuksen Tiede- ja teknologiapäivillä

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energiasanomat 5/18.3.2011

Energiasanomat 5/18.3.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 5/18.3.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemoilla ryyditetty energiatapaaminen Turussa 5.4.2011 - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Svenska Kraftnät muuttaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta Juhani Tirkkonen Tampere 6.2.2019 EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 EU:n ilmastotavoitteet KHK vähennystavoite vähintään 40 % vuoteen

Lisätiedot

Energiasanomat 2/27.1.2011

Energiasanomat 2/27.1.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 2/27.1.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Energiateollisuuden stipendirahasto ENERGIAVUOSI 2010 - Lataa Sähkö ja Kaukolämpö 2010 ppt-kalvot netistä YMPÄRISTÖPOOLI - Ympäristöpoolin vuosiseminaarin

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5.

Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki 15.5. Energiateollisuuden isot muutokset ja ilmastopolitiikka Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hallitusohjelmaneuvottelut Helsinki Energia alan kaksi murrosta arvoketjun eri päissä Tuotanto ilmastoystävälliseksi

Lisätiedot

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Toimintasuunnitelma Tiivistelmä Reijo Laine Projektipäällikkö Senior & Sons Oy Pro HINKU- hanke Uusikaupunki Hankkeen avulla toteutetaan systemaattisesti vision

Lisätiedot

Syysseminaari. 11.11.2008 Helsingin Messukeskus

Syysseminaari. 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Syysseminaari 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Energiateollisuus ry:n syysseminaari 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Energia politisoituu Ilmasto-ongelmat ja energian toimitusvarmuus kytkevät energia-asiat

Lisätiedot

Älykäs kaupunkienergia

Älykäs kaupunkienergia Älykäs kaupunkienergia Lyhennelmä Pöyryn loppuraportista (kesäkuu 2018) Hankkeen rahoittaja: Energiateollisuus ry Kaukolämpötutkimus Sähkötutkimuspooli Ympäristöpooli Älykäs kaupunkienergia: kohti ilmastoneutraalia

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Älykäs energiajärjestelmä. Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry , Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari

Älykäs energiajärjestelmä. Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry , Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari Älykäs energiajärjestelmä Pekka Salomaa, Energiateollisuus ry 30.1.2019, Clarion Hotel Helsinki Jätkäsaari Energia-alalla koittaa asiakkaiden aika Suuret muutosilmiöt Vähähiilisyys ja uusiutuvat Haastavaa,

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran lausunto VNS 7/2016 vp Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 15.2.2017 Kari Herlevi ja Mari Pantsar Yleistä - Valtioneuvoston

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta

Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Sähköautot liikenne- ja ilmastopolitiikan näkökulmasta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Sähköautodemonstraatioiden työpaja 24.5.2010 Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Energiasanomat 3/11.2.2011

Energiasanomat 3/11.2.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 3/11.2.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemainen energiatapaaminen Kuopiossa 22.3.2011 - Energiateollisuuden stipendirahasto - Uusia jäseniä SÄHKÖMARKKINAT - NorthConnect-kaapeli etenee

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala

Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös. Energiateollisuuden tutkimusseminaari Ylitarkastaja Tatu Pahkala Älyverkkotyöryhmän välitilinpäätös Energiateollisuuden tutkimusseminaari 30.1.2018 Ylitarkastaja Tatu Pahkala Yleistä työryhmästä Ilmastonmuutoksen torjunta Kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen keskeistä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch

Kiertotalouden nykytila energia-alalla. Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 2019, IROResearch Kiertotalouden nykytila energia-alalla Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019, IROResearch Energia-alan kiertotalouden nykytilakartoitus 019 Nykytilakartoituksen mukaan kiertotalous näkyy nykyisin

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus 16.9.2019 Energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet eri aikajänteillä EU 20/20/20

Lisätiedot

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS)

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Koulutusohjelma 2014 Käyttäjälähtöinen infrastruktuuri Kestävä kehitys infrarakennuttamisessa Elinkaaren hallinta RAKLI ry ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä

Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä Valtiovarainministeriö PERUSMUISTIO VM2017-00515 JulkICT Korhonen Juhani 02.10.2017 Asia Tallinnan EU-ministerikokouksen julkilausuma sähköisen hallinnon kehittämisestä Kokous Epävirallinen sähköisen hallinnon

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon

Lisätiedot

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Hiilineutraali Helsinki 2035 Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Millaiset ilmastotavoitteet Helsingin uusi strategia asettaa? Helsinki ottaa vastuunsa ilmastonmuutoksen torjunnassa

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA

HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN JAKELUSTA Muistio 1(3) Esa Niemelä 20.4.2017 Eduskunnan talousvaliokunnalle Viite HE 25/2017 vp, kuuleminen 21.4.2017 HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI LIIKENTEESSÄ KÄYTET- TÄVIEN VAIHTOEHTOISTEN POLTTOAINEIDEN

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1. Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.2018 Esityksen sisältö 1.Mitä ilmastotavoitteet edellyttävät? 2.

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka EK:n kannat EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 EK:n kannat Lähtökohdat Globaali toimintaympäristö on muuttunut 5 vuodessa rajusti; EU:n nykyisiä 2020-tavoitteita ei voi kopioida uudelle kaudelle. Vuoteen 2030

Lisätiedot

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet Viesti on selvä nykyinen päästöjenvähennysten taso ei riitä 2 Fossiilisen energian osuus globaalisti yhä n. 85 % 4.3.2019 3 Paine lisätä kunnianhimoa

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen

Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Toimialakohtaisten vähähiilitiekarttojen valmistelu - katsaus budjettiriiheen 17.9.2019 Teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen Taustoittavia näkökulmia 1. Kestävä kasvu ja ilmastopolitiikka ovat linjassa keskenään

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Energiasanomat 2/16.2.2012

Energiasanomat 2/16.2.2012 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Energiatapaaminen Jyväskylässä 8.3.2012 VERKOSTO - Maanrakennusurakoitsijat perehdytyksessä Lappeenrannassa - Sopimusosaaminen välttämätön taito verkonrakennushankkeessa SÄHKÖMARKKINAT

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen Haluamme ilmastosopimuksen mukaiset päätökset päästövähennyksistä ja kiintiöistä vuosille 2040 ja 2050 mahdollisimman

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 19.8.2004 Sivu 1/5 KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 OPTIMA OPPIMISYMPÄRISTÖ -KOULUTUSOHJELMA II Tavoite Hankkeen tavoitteena on edelleen aktivoida ja tukea verkko-opetuksen käynnistämistä

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot

Täyskäännös kotimaiseen

Täyskäännös kotimaiseen Täyskäännös kotimaiseen Kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin Paikallisena ja palvelevana energiayhtiönä olemme läsnä asiakkaidemme arjessa ja tarjoamme kestäviä ja monipuolisia energiaratkaisuja.

Lisätiedot

Verkkotoimikunta Petri Parviainen. Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista

Verkkotoimikunta Petri Parviainen. Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista 21.2.2019 Verkkotoimikunta Petri Parviainen Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista Ajankohtaista sähkönsiirtopalvelusta 1/2 1. Kantaverkon nimeäminen vuosille 2020 2023 valmisteilla. Fingrid antaa nimeämispäätöksen

Lisätiedot

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy

Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin. Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy Katsaus päästöoikeusmarkkinoihin Markus Herranen, Gasum Portfolio Services Oy 01/04/2019 Footertext 2 PÄÄSTÖMARKKINAT GLOBAALISTI Lähde: International Carbon Action Partnership, emission trading worldwide

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot