Energiasanomat 6/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiasanomat 6/5.4.2011"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ SÄHKÖMARKKINAT - NorGer-kaapeli Saksan ja Norjan välille 2015 VERKOSTO - Tuntimittauskoulutuksessa tärkeää asiaa kaikille Energiasanomat 6/ KAUKOLÄMPÖ - Kansallinen energiapolitiikka jarruttaa kaukolämmitystä? - Kaukolämmön sopimusehdot myös englanniksi ILMASTO - EU tavoittelee vähähiilistä taloutta vuoteen 2050 mennessä PÄÄSTÖT - Suomen päästöt kasvoivat viime vuonna TUTKIMUS - Älykkään verkon kuluttajapalveluja kehitetään YMPÄRISTÖPOOLI - Päästövertailumittaukset loppuseminaari KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - Kohti hiilineutraalia kuntaa - tutkimushanke (HINKU) - Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Opiskelijoita kaivataan! - Energy Business Professionals monipuolinen koulutus energia-alan johtajille ja asiantuntijoille - Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari - Laskuttajapäivä - Jakeluverkon vikojen paikantaminen ilmajohdot - Käytännön maastosuunnittelu - Alueelliset tuntimittauskoulutukset - Yliasentajapäivät - Ilmajohtoverkostotyöt - Turvallisuuskoordinaattori sähköverkon rakentamisessa - EDI käyttäjäpäivät Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Pekka Tiusanen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , pekka.tiusanen(a)energia.fi Jukka Kortelainen, puh. (09) , faksi (09) , jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi Tilaukset: Paperiversio vuosikerta 95 + alv/ekku Stenfors

2 SÄHKÖMARKKINAT NorGer-kaapeli Saksan ja Norjan välille 2015 Ala-Saksin osavaltio on nyt omalta osaltaan hyväksynyt pitkään valmistellun Saksan ja Norjan yhdistävän NorGer-merikaapelin suunnitteluprosessin. Kaapeli tarvitsee Saksassa kuitenkin vielä toisen vastaavanlaisen hyväksymispäätöksen ennen lopullista lupaa. Tavoitteena on ottaa vuoden 2015 aikana käyttöön megawatin siirtotehoinen tasavirtayhteys tasaamaan Norjan vesivoimaa ja Saksan tuulivoimaa. Kaapelin hinnaksi arvioidaan 1,4 miljardia euroa. Kaapelin suunniteltu jännite on kilovolttia. Kaapelin Norjan pää tulee Tonstadiin ja Saksassa 570 kilometriä pitkä kaapeli päättyy Ala-Saksin Mooriemiin. NorGer-kaapelin takana on konsortio, jossa osakkaina ovat Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett SF (50 %), norjalaiset energiayhtiöt Agder Energi AS ja Lyse Produksjon AS sekä sveitsiläinen Elektrizitäts-Gesellschaft Laufenburg EGL AG, kukin niistä 16,67 prosentin osuudella. Statnett tuli projektin osakkaaksi kesäkuussa Hanketta varten on perustettu yhtiö NorGer AS Kristiansandiin. NorGer-kaapelihanke on ollut vireillä ainakin jo vuodesta Aluksi suunniteltiin 700 MW:n yhteyttä, joka olisi valmistunut vuonna Jatkosuunnittelussa siirtotehoa on nostettu ja valmistumisen ajankohtaa on siirretty. Pekka Tiusanen VERKOSTO Tuntimittauskoulutuksessa tärkeää asiaa kaikille Maaliskuussa järjestettyihin alueellisiin tuntimittauskoulutuksiin Jyväskylässä, Oulussa ja Vantaalla eivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan ja tästä johtuen järjestämme toukokuussa vielä yhden lisätilaisuuden Sokos Hotel Vantaalla. Energiateollisuus ry on julkaissut ajankohtaisen tuntimittauksen toteutusta käsittelevän suosituksen Tuntimittauksen periaatteita. Suosituksessa annetaan ohjeita sähkömarkkinalainsäädännön vaatiman tuntimittauksen toteutukselle sekä täsmennetään toimialan käytäntöjä tuntimittauksen ja tuntitietojen välityksen suhteen. Uuden suosituksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin kolmessa maaliskuun aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Tilaisuudet antavat erinomaisen katsauksen tuntimittauksen keskeisestä merkityksestä toimijoiden liiketoiminnan kannalta. Koulutuksessa pureudutaan eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin mittaukseen liittyen, käydään läpi lainsäädännön vaatimukset mittalaitteiden teknisille ominaisuuksille sekä tutustutaan luenta- ja mittaustiedonhallintajärjestelmältä vaadittaviin ominaisuuksiin. Koulutus ei keskity vain mittauksen tekniseen toteutukseen, vaan keskeisessä roolissa ovat myös mittaustietojen välittämisen pelisäännöt. Erityistä huomiota koulutuksessa on kiinnitetty mittaustietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja puuttuvien tietojen käsittelyyn unohtamatta työn alla olevia sääntöjä tasevirheiden korjauksille. Uusi suositus aiheuttaa muutoksia kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille, niin myyjille kuin verkonhaltijoillekin.

3 Tuntimittaukseen kohdistuu parhaillaan suuria odotuksia sekä toimijoiden että asiakkaiden parissa. Tuntimittausvaatimukset tulevat osin voimaan jo vuoden 2012 alussa. Tuntimittauksen luotettavuudella ja yhteisillä toimintatavoilla on aivan keskeinen merkitys verkonhaltijan lisäksi myös sähkönmyyjän liiketoimintaan sekä asiakaskohtaamisiin laskuista yksityiskohtaiseen asiakasneuvontaan. Koulutuksessa onkin tärkeää ajankohtaista asiaa niin mittauksesta ja tiedonvaihdosta vastaaville kuin asiakasrajapinnassa työskenteleville. Tule kuulemaan uudesta suosituksesta sekä vaihtamaan ajatuksia muiden asian parissa työskentelevien kanssa! Tutustu ohjelmaan tästä linkistä. KAUKOLÄMPÖ Kansallinen energiapolitiikka jarruttaa kaukolämmitystä? Aiheuttaako kansallinen lainsäädäntö esteitä kaukolämmitykselle? Millä keinoin kaukolämmitystä voi edistää? Näihin kysymyksiin on etsitty ratkaisuja piakkoin valmistuvassa Ecoheat4EU selvityksessä. Useimpien tarkasteltujen 14 EU-jäsenmaan lainsäädännöstä löytyy tarpeettomia esteitä kaukolämmityksen kehitykselle. Näin on myös Suomessa - kaukolämmön kilpailukykyä rasittaa vuodenvaihteessa huimasti kiristyneet kaukolämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverot. Myös Energiateollisuus on ollut mukana EU:n Intelligent Energy for Europe ohjelman rahoittamassa ja Euroheat & Powerin koordinoimaan DHC+ Technology Platformiin kuuluvassa Ecoheat4EU selvityksessä. Selvityksessä on tarkasteltu 14 EU-maan oikeudellisia järjestelmiä ja pyritty löytämään lainsäädäntömekanismeja, joilla edistettäisiin modernin kaukolämmityksen ja jäähdytyksen kehitystä koko Euroopassa ja erityisesti hankkeen kohteina olleissa 14 EU-maassa ml. Suomessa. Selvityksessä annetaan lukuisia suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia (65 kpl) sekä EU-tason että kansallisen tason lainsäädännön muutoksiksi ja lisäyksiksi. Suomelle suositellaan kolmea toimenpidettä: - Kaukolämpöjärjestelmien kaksinkertaisen hiilidioksidiohjauksen poistaminen (sekä CO2- perusteinen energiavero että EU:n päästökauppa kohdistuvat samoihin kohteisiin) - Primäärienergian käytön huomioon ottaminen rakentamismääräyksissä - Eri tukitoimien keskinäisen vaikutuksen huomioon ottaminen, kun uusia tukitoimia kehitetään ja otetaan käyttöön. Lisätietoja: Jari Kostama Kaukolämmön sopimusehdot myös englanniksi Suosituksemme kaukolämmön sopimusehdoista on nyt käännetty myös englanniksi, käännös on epävirallinen. ET:n suositus Recommendation T1/2010, Terms of contract for district heat löytyy pdf-muodossa Kaukolämpö» Kirjasto» Julkaisut. ET:n kaukolämpötoimialan jäsenet löytävät julkaisut ET:n ekstranetistä myös muokattavassa wordmuodossa Mirja Tiitinen

4 ILMASTO EU tavoittelee vähähiilistä taloutta vuoteen 2050 mennessä Komissio on julkaissut ilmastopääosaston valmisteleman tiekartan vähähiilisestä yhteisöstä vuoteen 2050 (ns. ilmastotiekartta). Tiekartan mukaan kahden asteen ilmastotavoitteesta johdetut päästövähennystavoitteet EU:lle ovat seuraavat: 80 % vuoteen 2050, 60 % vuoteen 2040 ja 40 % vuoteen 2030 mennessä. Edelleen komissio tuo esille sen, että vuoden 20 %:n päästötavoite vuoteen 2020 mennessä ei ole kahden asteen tavoitepolulla. Energian käytön tehostaminen johtaisi komission mukaan 25 %:n päästövähennyksiin. Tiekartassa kuvataan myös sektorikohtaisia tavoitteita. Energiasektorin päästövähennykseksi on arvioitu noin 60% vuoteen 2030 mennessä. Komission tiedonanto lähtee siitä, että päästöpolku olisi toteutettavissa pitkälti nykyisellä teknologialla, joskin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin merkitys niin energiantuotannossa kuin prosessiteollisuudessa olisi suuri. 80 %:n päästövähennys vuoteen 2050 mennessä on tarkoitus toteuttaa yhteisön omin voimin, eikä kehitysmaissa toteutettavia päästövähennyshankkeita ole ajateltu hyödynnettävän. Komissio näkee päästökaupan ilmastopolitiikan lippulaivana, jonka roolia se aikoo vahvistaa. Tarkoitus on muun muassa tiukentaa päästökaupan tavoitteita vetämällä päästökaupasta pois (ns. set aside) tietty määrä päästöoikeuksia kauden 2013 alussa. Tähän mennessä jäsenmaiden ympäristöministerit ovat keskustelleet asiasta. Näillä näkymin jäsenmaat ottavan ehdotukseen kantaa tarkemmin kesäkuussa. Ilmastotiekartta on yksi osa tiekarttojen kokonaisuutta. Samanaikaisesti ilmastotiekartan kanssa komissio julkaisi energiatehokkuudesta toimintaohjelman. Liikenteen vihreä kirja on tarkoitus julkaista vielä maaliskuun aikana. Kesäkuussa odotetaan tiekarttaa resurssitehokkuudesta, ja vuoden 2011 lopulla tulee ulos energiatiekartta. Tiekartat täydentävät parhaillaan toimeenpantavaa vuoteen 2020 tähtäävän ilmasto- ja energiapakettia sekä komission uutta energiastrategiaa vuosille Tiekarttojen käsittelyn jälkeen komissio antanee yksityiskohtaisempia lainsäädäntöesityksiä eri aiheista. ET:n tulokulmana on alan visio hiilineutraalista sähköstä ja kaukolämmöstä vuoteen 2050 mennessä. Sähkö ja kaukolämpö pitää nähdä ratkaisuna tuleviin haasteisiin, sillä vähän päästöjä aiheuttavalla tavalla tuotettu sähkö ja kaukolämpö voivat olla vähentämässä merkittävästi päästöjä mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa. ET:n viestinä on ollut, että vuoden 2020 ilmastotavoitteen tiukentamisen sijaan katse pitää kohdistaan vuosiin 2030 ja Suomen pitäisi arvioida osaltaan vuosien 2030 ja 2040 ilmastotavoitteita ja niiden vaikutuksia. Jatkossa yhteisössä ei pidä asettaa uusiutuvalle energialle uusia tavoitteita, jotka kilpailevat päästötavoitteen kanssa. ET ei tue päästökauppaan suunniteltua set aside mallia. Lisäksi ET peräänkuuluttaa mekanismien roolia pyrittäessä saamaan aikaan globaali hinta hiilidioksidille. ET tuo esille oman visionsa viestejä. Osallistumalla pitkän aikavälin keskusteluun on tarkoitus vaikuttaa siihen, että lähiajan poliittiset päätökset turvaavat energiainvestoinneille toimintaympäristön pitkäjänteisesti ja ennakoivasti. Riitta Larnimaa

5 PÄÄSTÖT Suomen päästöt kasvoivat viime vuonna Suomessa EU:n päästökauppaan kuuluvien laitosten yhteispäästömäärä viime vuonna oli 41,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Yrityksille myönnetyt 37,9 miljoonan tonnin päästöoikeudet eivät riittäneet, vaan päästöt ylittivät myönnetyt 3,4 miljoonaa tonnia. Päästöjen kasvu johtui pääasiassa teollisuustuotannon elpymisestä, kylmästä talvesta sekä heikosta vesivoimatilanteesta Pohjoismaissa, ilmenee Energiamarkkinaviraston julkistamista tiedoista. Erityisesti päästöoikeudet eivät riittäneet sähkön- ja lämmöntuotannossa, vaje oli viime vuonna noin 6,0 miljoonaa päästöoikeutta. Ylimääräisiä päästöoikeuksia jäi yrityksille kuitenkin terästeollisuudessa sekä massa- ja paperiteollisuudessa. Talouden elpymisen seurauksena teollisuus- ja energiantuotanto kasvoivat. Myös kylmä talvi ja heikko vesivoimatilanne Pohjoismaissa lisäsivät lämmön- ja sähköntuotantoa. Sähköä tuotettiin aikaisempaa enemmän myös pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Teollisuus- ja energiatuotannon lisäys kasvatti kivihiilen kulutusta viime vuonna 23 prosenttia, maakaasun käyttöä 10 prosenttia ja turpeen käyttöä 30 prosenttia. Laitoskohtaiset tiedot vuosille myönnetyistä päästöoikeuksista, päästöistä sekä niiden erotuksista ovat EMV:n nettisivulla ja yrityskohtaiset tiedot sivulla Pekka Tiusanen TUTKIMUS Älykkään verkon kuluttajapalveluja kehitetään Älykkään sähköverkon ja esimerkiksi automaattisen mittariluvun tuottamia mahdollisuuksia on teknisestä näkökulmasta tutkittu vuosia. Älykkään verkon tuottamia mahdollisuuksia asiakasnäkökulmasta on kuitenkin tutkittu toistaiseksi hyvin vähän. Älykkään asiakasrajapinnan mahdollistamat uudet konseptit koskevat tulevaisuudessa laajasti sekä kuluttajia että sähköyhtiöitä. Toistaiseksi nämä mallit ja konseptit ovat pääosin vielä idea- tai kokeiluasteella. Nämä visiot liittyvät mm. sähkön pienimuotoiseen tuottamiseen, energiaomavaraisuuden kasvattamiseen, kysyntäjoustoon, kotiautomaation lisäämiseen, sähkön säästämiseen ja energiatehokkuuteen, tarkempaan kulutuksen seurantaan tai vaikkapa sähköautojen laajempaan käyttöönottoon. Älykkään verkon tuoman lisäarvon ymmärtäminen -hankkeessa selvitetään pystytäänkö osa asiakkaista aktivoimaan niin, että he tuottaisivat keskenään tai yhdessä sähköyhtiön kanssa lisäarvoa itselleen tai jollekin kolmannelle osapuolelle. Osapuolista riippuu millaiseksi yhteistyö niiden välillä muotoutuu ja millaista niiden välinen liiketoiminta tulee olemaan tulevaisuudessa. Aihealueen tutkiminen kuluttajanäkökulmasta on ajankohtaista, jotta tunnistettujen mahdollisuuksien kiinnostavuutta voidaan arvioida ja täsmentää, sekä fokusoida kuluttajien tarpeet nykyistä paremmin. Samalla kun asiakkaan rooli muuttuu aktiiviseksi toimijaksi sähkömarkkinoilla, voi sähköyhtiön rooli muuttua myyjästä tai energian jakelijasta selkeämmin yhteistyökumppaniksi. Liiketoimintaa ja lisäarvopalveluita voi syntyä koko energiaketjun varrelle. Lähtökohtana on kaikkien osapuolien hyöty.

6 Hankkeen toteuttaa Kuluttajatutkimuskeskus ja sitä rahoittaa sähköntutkimuspooli. Hanketta koordinoi Energiateollisuus ry. Lisätietoja: Sirpa Leino Energiateollisuus ry, Kaisa Matschoss, Kuluttajatutkimuskeskus, Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Sirpa Leino YMPÄRISTÖPOOLI Päästövertailumittaukset loppuseminaari Energia-alan ympäristöpooli rahoitti yhdessä ympäristöministeriön, Metsäteollisuuden, Teknologiateollisuuden ja VTT:n kanssa kansalliset päästövertailumittaukset. Vertailumittaukset järjestetään muutaman vuoden välein parantamaan savukaasupäästöjen mittausten laatua. Hanke on saatu päätökseen ja siitä järjestetään loppuseminaari klo 13:00 16:00 VTT:n auditoriossa (Vuorimiehentie 5, Espoo). Seminaarissa valotetaan vertailumittauksien taustoja, esitetään päästövertailumittausten tulokset vuodelta 2010 ja keskustellaan alan kehittämistarpeista Suomessa. Ohjelma: pj. ympäristöneuvos, Markku Hietamäki, YM 13:00 13:20 Ilmoittautuminen ja kahvi 13:20 13:40 Miksi päästömittauksia / vertailumittauksia tehdään Tutkimusinsinööri, Harri Puustinen, VTT 13:40 15:00 Vuoden 2010 vertailumittausten tulosten esittely Tutkija, Tuula Kajolinna, VTT 15:00 15:15 Miten päästömittaustoimintoja tulisi kehittää? Tiimipäällikkö, Tuula Pellikka, VTT 15:15 15:50 Keskustelua mm. seuraavista aiheista: Kommentteja vertailumittauksiin liittyen Kenen tehtävä / intressi on kehittää alan laatua? Tarvitaanko yhteistä raportointipohjaa? Kuinka usein vertailumittauksia pitäisi tehdä? 15:50 16:00 Seminaarin päätös Ilmoittautumiset alla olevasta linkistä mennessä: https://www.lyyti.fi/ilmoittaudu/vtt_9922 Pia Oesch

7 KOULUTUS JA TAPAHTUMAT Kohti hiilineutraalia kuntaa -tutkimushanke (HINKU) Tervetuloa Kohti hiilineutraalia kuntaa -tutkimushankeen (HINKU) yritystapaamiseen Suomen ympäristökeskukseen Mechelininkatu 34a, neuvotteluhuone Muuttohaukka, 1. krs. huhtikuun 8 päivänä 2011 klo Suomen ympäristökeskuksen sijainti ja yhteydet: Tilaisuus on suunnattu hankkeen yhteistyöyrityksille. Ohjelma: - Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke laajenee valtakunnalliseksi ja toiminta muuttuu pysyväksi, Professori Jyri Seppälä, SYKE - Uudenkaupungin toimintatapa yritysten energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, Toimitusjohtaja Reijo Laine, Senior & Sons - HINKU-hankkeen mahdollisuudet tukea yritysten toimintaa kunnissa, Projektipäällikkö Jyrki Tenhunen, SYKE Yritysten valmistellut kommenttipuheenvuorot - Viestintäjohtaja Sari Lehikoinen, BaseN - Myyntipäällikkö Veikko Ruohonen, ABB - Keskustelu HINKU-prosessin kehittämisestä yritysten näkökulmasta Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös videoyhteydellä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen mennessä sähköpostilla osoitteeseen Mikäli haluatte pitää valmistellun puheenvuoron, ottakaa yhteys Jyrki Tenhuseen, puh Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Opiskelijoita kaivataan! AEL:n tarjoama energia-alan työnjohtokoulutus antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia ammattimaisesti energia-alan lähiesimiestehtävissä. Koulutus sopii parhaiten energiaalan ammattitaidon jo omaaville henkilöille, jotka ovat siirtymässä tai ovat äskettäin siirtyneet lähiesimiestehtäviin, tiimin tai ryhmän vetäjiksi tai muihin työnjohtotehtäviin. Koulutus kestää noin puolitoista vuotta ja se toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon kuuluu lähipäiviä, verkko-opiskelua ja ohjattua työssä oppimista. Ohjauksen ja koulutusmenetelmien tavoitteena on opittujen asioiden vieminen tekemisen tasolle. Lähiopetuspäiviä on noin 25, jotka pidetään pääsääntöisesti kahden päivän jaksoina. Koulutus suoritetaan osoittamalla osaaminen näyttöjen avulla. Koulutus on oppisopimusrahoitteista, eli työnantajalle ei aiheudu suoria kuluja koulutuksesta. Energiateollisuuden jäsenyritysten edustajia on ollut mukana suunnittelemassa koulutuksen sisältöjä. Seuraava ryhmä aloittaa koulutuksen , mikäli saadaan tarpeeksi osallistujia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Minna Rautajoki

8 Energy Business Professionals monipuolinen koulutus energia-alan johtajille ja asiantuntijoille Aalto PRO Aalto-yliopiston Energy Business Professionals -koulutusohjelmassa tarkastellaan energia-alan tulevaisuuden haasteita ja miten näihin haasteisiin voidaan vastata paremmalla ja tietoisemmalla johtamisella. Näkökulmina ovat mm. strateginen päätöksenteko ja strategioiden toteuttaminen, prosessien johtaminen, asiakkuuksien ja kumppanuuksien johtaminen sekä muutoksen johtaminen. Lisäksi osallistujat haastetaan tarkastelemaan omaa johtajuuttaan ja vuoro-vaikutustaan konkreettisen palautteen kautta. Viidettä kertaa toteutettava koulutus syventää osallistujien ammatillista osaamista, antaa uusia virikkeitä, kehittää strategista ajattelua ja johtamisvalmiuksia. Koulutuksen avulla osallistujat pystyvät hahmottamaan energia-alan ja oman yrityksensä tulevaisuuden haasteita aikaisempaa paremmin ja siten viemään yritystään menestykseen. Lisäksi osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden yritysten välisten yhteistyöverkostojen syntymiseen ja hyvien käytäntöjen oivaltamiseen. Energiateollisuuden jäsenyritysten edustajista koostuva suunnitteluryhmä on ollut mukana suunnittelemassa koulutuksen sisältöjä. Seuraava EPB-koulutuksen ajanjakso on (12 pv). Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautajoki Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Hilton Helsinki Kalastajatorppa, Helsinki Energiateollisuus ry ja Adato Energia Oy järjestävät keskiviikkona jo perinteeksi muodostuneen ilmasto- ja päästökauppaseminaarin. Seminaarissa etsimme vastausta kysymykseen "Mikä ohjaa päästövähennyksiä tulevaisuudessa?" EU:n rooli ilmasto- ja energiapolitiikassa on vahvistunut entisestään, ja kansallista liikkumavaraa on yhä vähemmän. EU:ssa pohditaan uusia päästötavoitteita ja energiapolitiikalle valmistellaan pitkän aikavälin tiekarttaa. Samalla, kun päästökaupan vuonna 2013 alkavaa kautta valmistellaan, keskustelu velloo myös verotuksen ohjausvaikutuksista. Jotkut tahot tarjoavat pöydälle myös normeja esimerkiksi ilmastolain muodossa. Seminaarin tavoitteena on välittää tietoa ja lisätä keskustelua Suomen ja EU:n Ilmastopoliittisista linjauksista ja toimenpiteistä sekä niiden vaikutuksista energia-alan yritysten liiketoimintaan. Päivän aikana virinnyttä keskustelua on mahdollista jatkaa virallisen ohjelma-osuuden jälkeen pidettävässä buffet-tilaisuudessa. Samalla on tilaisuus tavata uusia ja vanhoja yhteistyökumppaneita. Tarkempi ohjelma valmistuu maaliskuun puoleen väliin mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Juhani Kalevi, Adato

9 Laskuttajapäivä , Työväenmuseo Werstas, Tampere Ajankohtaispäivässä on mahdollisuus päivittää energia-alan laskutukseen liittyvät tuoreimmat muutokset. Kuulemme myös katsauksen pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehityksestä. Tavoitteenahan on, että muutaman vuoden kuluttua meillä olisi yhtenäiset pohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat. Keskustelemme myös tuntimittauksesta laskutuksen näkökulmasta ja maksuliikenteen nykytilasta. Kuluttajatutkimuskeskus selvitti osana Energiateollisuus ry:n Mainetalkoita kuluttajien mielipiteitä sähkölaskusta. Saamme asiantuntijan raportin kuluttajien näkemyksistä. Päivän lopuksi kuulemme kahden palvelutoimittajan näkemyksiä energia-alan laskutuksen kehitykseen. Päivä on tarkoitettu kaikille energia-alalla toimiville taloushallinnon asiantuntijoille, laskutuksen parissa toimiville sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Juhani Kalevi, Adato Jakeluverkon vikojen paikantaminen ilmajohdot viat ja niistä johtuvat epänormaalit jännitteet sähkönkäyttäjällä Edupoli, luentosali ja harjoituskenttä, Vantaa Tällä kurssilla vikojen paikantamista harjoitellaan sähköverkostotöiden harjoittelua varten rakennetulla harjoituskentällä käytännön mittauksin ja harjoituksin. Käytännön harjoitteluun sisältyy myös maakaapelivikojen paikannusta kaapelitutkien avulla. Koulutuspäivän tavoitteena on - selvittää sähkön laadun vaatimuksia jakeluverkossa ja käyttöhäiriöiden osuutta sähkön laatuun - selvittää mistä niitä vikoja tulee ja voidaanko niitä estää ennakkoon - perehtyä tyypillisiin vikatilanteisiin ja vian paikantamisen ongelmiin - suorittaa vianselvitykseen liittyviä mittausharjoituksia käytännössä - opastaa mittaustulosten analysointiin ja vianpaikantamiseen Kohderyhmä Sähkönjakeluverkoston päivystys-, viankorjaus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävissä työskentelevät. Käytännön maastosuunnittelu Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Tämä kurssi on viime syksyn suositun uudistetun maastosuunnittelukurssin uusinta. Kurssilla paneudutaan erityisesti käytännön maastosuunnitteluun, laitteiden käyttöön, metsän arviointiin ja puuston korvausten määrittelyyn maastoharjoitusten muodossa. Maastosuunnittelussa ilmajohdoille etsitään sopiva reitti, sillä kartalla sijoitusta määrättäessä ei ole voitu ottaa huomioon paikallisia olosuhteita, kuten erilaisia maastoesteitä, maanomistajien toivomuksia jne. Tavoitteena on johdon rakenteiden ja rakentamisen aiheuttaman haitan minimoiminen ja johdon sijoittaminen sopivasti maastoon pyrkien mahdollisimman lyhyeen johtopituuteen ja mahdollisimman taloudellisiin rakenneratkaisuihin. Tilaisuuden tavoitteena on - korostaa maastosuunnittelun taloudellisuutta ja suunnittelun ammattitaitoa

10 - käydä läpi käytännön maastosuunnittelua ottaen huomioon eri standardeja, määräyksiä, - suosituksia ja turvallisuusnäkökohtia - perehtyä maastosuunnittelussa käytettäviin laitteisiin ja välineisiin sekä niiden käyttöön - opastaa ja harjoitella maastosuunnittelua, metsän arviointia ja puuston korvausten määrittelyä maastossa - keskustella ja vaihtaa kokemuksia eri sähköyhtiöiden maastosuunnittelun käytännöistä ja laitteista ym. Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu maastosuunnittelusta jo kokemusta omaaville ja aiemmille maastosuunnittelukursseilla osallistuneille maastosuunnittelijoille ja muille käytännön maastosuunnittelusta tietoa tarvitseville. Alueelliset tuntimittauskoulutukset Sokos hotel, Vantaa (suuren suosio vuoksi lisätilaisuus) TUNTIMITTAUSKOULUTUKSESSA TÄRKEÄÄ ASIAA KAIKILLE Energiateollisuus ry on julkaissut ajankohtaisen tuntimittauksen toteutusta käsittelevän suosituksen Tuntimittauksen periaatteita. Suosituksessa annetaan ohjeita sähkömarkkinalainsäädännön vaatiman tuntimittauksen toteutukselle sekä täsmennetään toimialan käytäntöjä tuntimittauksen ja tuntitietojen välityksen suhteen. Uuden suosituksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin kolmessa maaliskuun aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Tilaisuudet antavat erinomaisen katsauksen tuntimittauksen keskeisestä merkityksestä toimijoiden liiketoiminnan kannalta. Koulutuksessa pureudutaan eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin mittaukseen liittyen, käydään läpi lainsäädännön vaatimukset mittalaitteiden teknisille ominaisuuksille sekä tutustutaan luenta- ja mittaustiedonhallintajärjestelmältä vaadittaviin ominaisuuksiin. Koulutus ei keskity vain mittauksen tekniseen toteutukseen, vaan keskeisessä roolissa ovat myös mittaustietojen välittämisen pelisäännöt. Erityistä huomiota koulutuksessa on kiinnitetty mittaustietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja puuttuvien tietojen käsittelyyn unohtamatta työn alla olevia sääntöjä tasevirheiden korjauksille. Uusi suositus aiheuttaa muutoksia kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille, niin myyjille kuin verkonhaltijoillekin. Tuntimittaukseen kohdistuu parhaillaan suuria odotuksia sekä toimijoiden että asiakkaiden parissa. Tuntimittausvaatimukset tulevat osin voimaan jo vuoden 2012 alussa. Tuntimittauksen luotettavuudella ja yhteisillä toimintatavoilla on aivan keskeinen merkitys verkonhaltijan lisäksi myös sähkönmyyjän liiketoimintaan sekä asiakaskohtaamisiin laskuista yksityiskohtaiseen asiakasneuvontaan. Koulutuksessa onkin tärkeää ajankohtaista asiaa niin mittauksesta ja tiedonvaihdosta vastaaville kuin asiakasrajapinnassa työskenteleville. Tule kuulemaan uudesta suosituksesta sekä vaihtamaan ajatuksia muiden asian parissa työskentelevien kanssa!

11 Yliasentajapäivät Tallinna Päivät aloitamme paneutumalla valtioneuvoston asetukseen VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta ja sen soveltamiseen käytännön verkonrakennustöissä ja turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin ja vastuisiin. VNa 205/2009 mukaan hankkeelle on nimettävä turvallisuuskoordinaattori, jonka tulee ennen työn aloittamista varmistua siitä, että turvallisuus on huomioitu suunnittelua tilattaessa ja suunnittelussa. Hänen tulee varmistua siitä, että suunnittelulla on tarvittavat tilaajan toimittamat johdon rakenteiden kuntotiedot ja siitä, että niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä varmistuttava siitä, että suunnittelija antaa aktiivisesti tietoa rakennuttajalle/rakentajalle turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Asetuksen mukaan myös purkutyöt on suunniteltava etukäteen ja kypärän käyttöön on tullut lisävaatimuksia. Saamme opastusta keskijänniteverkon ylijännitesuojaukseen ja sen asentamiseen, maakaapelivarusteista sekä liitosten tekemisestä oikein, jotta niistä ei aiheudu ongelmia verkon käytölle. Lisäksi perehdymme 20 kv jännitetyömenetelmiin, työvälineisiin sekä pätevyyteen tehdä jännitetöitä. Erityisesti paneudutaan käytännön verkonrakennustöissä tehtävien jännitetöiden laatuvaatimuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Ensimmäisen päivän lopuksi kuulemme ja keskustelemme yliasentajatutkinnon perusteiden muutoksista, jotka tulivat voimaan Uudessa sähköverkkoalan erikoisammattitutkinnossa keskitytään lähinnä työnjohtajana toimimiseen. Pakollisina osina ovat turvallisuus ja riskien hallinta, projektinhallinta. Millaiset ovat aiemman sähkölaitosyliasentajatutkinnon suorittaneiden tulevaisuuden näkymät ja jatkokehittymisnäkymät verkostoalalla? Yliasentajapäivillä sinulla on erinomainen mahdollisuus keskustella luentojen lomassa kollegoiden kanssa ajankohtaisista verkonrakennukseen ja siihen liittyvistä aiheista ja uuden ammattitutkinnon vaikutuksista asentajien ja yliasentajien tehtäviin. Ilmajohtoverkostotyöt Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Verkostotöitä rakennutetaan yhä enemmän verkonrakennukseen erikoistuneilla urakoitsijoilla tai oman yhtiön urakointiyksiköllä. Verkonhaltijan oma henkilöstö suorittaa monissa yhtiöissä lähinnä verkoston kunnossapito-, huolto-, ja viankorjaustöitä sekä pienehköjen liittymisjohtojen rakentamista. Kilpailun myötä verkostotyön laatu ja verkostoasentajien ammattitaito korostuu, joten ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen kannattaa panostaa. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssi on tarkoitettu sähköyhtiöissä työskenteleville verkostoasentajille ja verkoston rakentamistehtäviin siirtyville verkko- ja urakointiyhtiöiden henkilöille. Ensimmäinen päivä soveltuu erityisesti myös verkonrakentamiseen liittyviä maanrakennustöitä, kuten pylväiden pystytystä, tekeville urakoitsijoille. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssin tavoitteena on - luoda katsaus ilmajohtoverkoston rakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen - luoda käsitys rakentamistyön laadun merkityksestä ilmajohtoverkoston käyttöiälle - käydä läpi ilmajohtotekniikan peruskäsitteitä - selvittää verkoston rakentamisen perusteita rakennustöiden valmistelusta käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksiin

12 - oppia noudattamaan asennus- ja työpiirustuksia ja ohjeita sekä oppia oikeita asennustapoja - koota sähkönjakeluverkon rakentamisen ja urakoinnin parissa toimivia sekä omien tilaajien, omien rakennusyksiköiden, urakoitsijoiden verkostoasentajia ym. verkostorakentamisen parissa toimivia tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan verkostorakentamiseen liittyvistä asioista. Osallistujille jaetaan Markku Monnin Ilmajohtoverkostotyöt kirjan uusin painos, jota käytetään aineistona. Turvallisuuskoordinaattori sähköverkon rakentamisessa Hämeenkylän kartano, Vantaa Kesäkuun 2009 alusta tuli voimaan valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNA 205/2009). Rakennuttajan on nimettävä työkohteeseen pätevä turvallisuuskoordinaattori, jolla tulee olla myös tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa turvallisuusasioiden hoitoon. Turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen ei vähennä päätoteuttajan ja mm. suunnittelijoiden vastuita. Millaisissa verkonrakennushankkeissa turvallisuuskoordinaattori on nimettävä? Mistä turvallisuuskoordinaattori käytännössä vastaa, mitä asiakirjoja laadittava, mikä on sähkötöiden ja käytönjohtajien rooli? Näistä ja monista muista avoimista kysymyksistä keskustelemme ja haemme vastauksia päivän aikana. Aamupäivällä kuulemme työsuojeluviranomaisen näkemyksiä ja ohjeita uuden asetuksen soveltamisesta, velvoitteista ja toimenpiteistä. Selvittelemme myös, miten turvallisuuskoordinaattoriasiat on käytännössä eri yhtiöissä toteutettu ja millaisia yhteisiä käytäntöjä on sovellettavissa verkonrakentamisessa. Iltapäivän teemana on yhteisrakentaminen ja kuulemme mm. liikenne- ja viestintäministeriöön näkemyksiä sekä ministeriössä meneillään olevista hankkeista asian suhteen. Lisäksi tuomme esille verkkoyhtiön kokemuksia ja näkemyksiä, miten kunta päätoteuttajana yhteisellä verkkotyömaalla on näkynyt ja vaikuttanut arkipäivän tekemiseen ja miten toimitaan eri yhtiöissä. Päivän lopuksi kuulemme vielä näkemyksiä ja kokemuksia yhteisrakentamisesta ja urakointiasiakirjojenkäytöstä Lahden alueella. Päivä on suunnattu erityisesti verkonrakennuttajille, verkko- ja urakointi- ym. palveluntuotantoyhtiöissä verkonrakennus-, käyttö-, kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä toimiville. EDI käyttäjäpäivät Scandic Vierumäki Perinteiset alkukesän suositut EDI -käyttäjäpäivät ovat jälleen täynnä asiaa. Päivien aikana kuulemme sähkömarkkinoiden toimivuudesta eri näkökulmista. Asiaa tarkastellaan niin kuluttajan, viranomaisen kuin toimijoidenkin näkökulmasta. Paneudumme peruutussanomien käyttöönottoon ja muihin vuoden 2010 uusiin menettelytapalinjauksiin. Käynnissä oleva tuntimittausuudistus toi tullessaan muutoksia myös PRODAT-sanomaliikenteeseen ja siinä noudatettaviin menettelytapoihin.

13 Ensimmäisen päivän lopuksi pohdimme niin uudistetulla kuin aikaisemmin totutulla tavalla pienryhmissä vastauksia erilaisiin ryhmätyötehtäviin liittyen päivittäisiin haasteisiin sanomaliikenteen ja asiakkuuksien hoidossa. Myös mittaus ja taseselvitys sekä päivitetyt menettelyohjeet joutuvat osallistujien käsittelyyn. Osallistujat voivat ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa, mihin ryhmään haluavat osallistua. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmiin 1-3 mahtuu ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Toinen päivä aloitetaan ryhmätöiden oikeiden vastausten parissa ja jatketaan kuulemalla missä pohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat hankkeessa mennään ja mitä kehitys mahtaakaan tuoda tulleessaan. Lisäksi selvittelemme taseselvityksen pohjoismaista harmonisointia sekä menettelytapoja taseisiin jääneiden virheiden korjaamiseksi. Luentojen yhteyteen varataan aikaa myös keskusteluille ja kysymyksille. Järjestämme bussikuljetuksen HKI - Vantaan lentoasemalta Vierumäelle ja päivien jälkeen takaisin.

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiasanomat 7/21.4.2011

Energiasanomat 7/21.4.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 7/21.4.2011 ENERGIATEOLLISUUS - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5: Energiapolitiikkaa ja - markkinoita monen tason näkökulmasta - Energia-ala esillä LUMAkeskuksen Tiede- ja teknologiapäivillä

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

Energiasanomat 5/18.3.2011

Energiasanomat 5/18.3.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 5/18.3.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemoilla ryyditetty energiatapaaminen Turussa 5.4.2011 - ET:n kevätseminaari Lahdessa 19. 20.5.2011 SÄHKÖMARKKINAT - Svenska Kraftnät muuttaa

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Energiasanomat 2/27.1.2011

Energiasanomat 2/27.1.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 2/27.1.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Energiateollisuuden stipendirahasto ENERGIAVUOSI 2010 - Lataa Sähkö ja Kaukolämpö 2010 ppt-kalvot netistä YMPÄRISTÖPOOLI - Ympäristöpoolin vuosiseminaarin

Lisätiedot

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki Toimintasuunnitelma Tiivistelmä Reijo Laine Projektipäällikkö Senior & Sons Oy Pro HINKU- hanke Uusikaupunki Hankkeen avulla toteutetaan systemaattisesti vision

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energiasanomat 3/11.2.2011

Energiasanomat 3/11.2.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 3/11.2.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Vaaliteemainen energiatapaaminen Kuopiossa 22.3.2011 - Energiateollisuuden stipendirahasto - Uusia jäseniä SÄHKÖMARKKINAT - NorthConnect-kaapeli etenee

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Syysseminaari. 11.11.2008 Helsingin Messukeskus

Syysseminaari. 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Syysseminaari 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Energiateollisuus ry:n syysseminaari 11.11.2008 Helsingin Messukeskus Energia politisoituu Ilmasto-ongelmat ja energian toimitusvarmuus kytkevät energia-asiat

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS)

Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Infrastruktuurin tuottamisen johtaminen (12) (RAPS) Koulutusohjelma 2014 Käyttäjälähtöinen infrastruktuuri Kestävä kehitys infrarakennuttamisessa Elinkaaren hallinta RAKLI ry ja Kiinteistöalan Koulutussäätiö

Lisätiedot

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus

LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014. Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus LOW CARBON FINLAND 2050 PLATFORM Finlandiatalo 4.11.2014 Esa Härmälä Toimitusjohtaja, Metsähallitus VÄHÄHIILISEEN SUOMEEN Reilu kaksi viikkoa sitten julkistettiin parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma

Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 1(6) Matti Ryhänen 3.3.2008 (päivitetty 14.02.2013) Savon Voima Verkko Oy:n syrjimättömyyden varmistamisohjelma 2(6) 1 Johdanto 3 2 Toiminnallinen eriyttäminen 3 2.1 Verkonhaltijan johdon riippumattomuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Energiasanomat 2/16.2.2012

Energiasanomat 2/16.2.2012 SISÄLTÖ ENERGIATEOLLISUUS - Energiatapaaminen Jyväskylässä 8.3.2012 VERKOSTO - Maanrakennusurakoitsijat perehdytyksessä Lappeenrannassa - Sopimusosaaminen välttämätön taito verkonrakennushankkeessa SÄHKÖMARKKINAT

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti

Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sertifioitu sähkökauppias -koulutus 2014 Mittava sähkön pörssikaupan koulutuspaketti Sähkökaupan ammattilaisten koulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu sähkökaupan eri tehtävissä

Lisätiedot

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008

Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Sertifi oitu sähkökauppias -koulutukset 2008 Ajankohtaista energiasta Adato Energia Oy ja Nord Pool tarjoavat mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin. Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Euroopan komission tiedonannot:

Euroopan komission tiedonannot: Euroopan komission tiedonannot: Energiamarkkinoiden uutta rakennetta koskevan julkisen kuulemisen käynnistämisestä ja Energian kuluttajien aseman vahvistaminen Talousvaliokunta 25.9.2015 Ylitarkastaja

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ykkösenä asiakas Kaukolämmön toimistohenkilöstön ja teknisen asiakastuen päivät 22. 23.5.2014 Tampere Congress & Culture Centre PUISTOTORNI

Ykkösenä asiakas Kaukolämmön toimistohenkilöstön ja teknisen asiakastuen päivät 22. 23.5.2014 Tampere Congress & Culture Centre PUISTOTORNI Ykkösenä asiakas Kaukolämmön toimistohenkilöstön ja teknisen asiakastuen päivät 22. 23.5.2014 Congress & Culture Centre PUISTOTORNI Ykkösenä asiakas Kaukolämmön toimistohenkilöstön ja teknisen asiakastuen

Lisätiedot

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9. Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.2011 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat edelläkävijöinä

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry

Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot. Milka Kortet, Energiateollisuus ry Haasteista mahdollisuuksia energiateollisuuden mainetalkoot Milka Kortet, Energiateollisuus ry Mainetalkoot -hankkeen tausta Energia-alan julkikuvatutkimus syksyllä 2007 o Julkikuvan ja maineen kehittämisessä

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin

Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sertifioitu sähkökauppias -koulutukset 2012 Tarjoamme mittavan sähkön pörssikaupan koulutuspaketin Sähkökaupan ammattilaisten sertifiointikoulutus Sertifioitu sähkökauppias -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Päästökaupan uudistaminen

Päästökaupan uudistaminen Päästökaupan uudistaminen 21.8.2015 Palace Avaus Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Puheenvuorot Kati Ruohomäki, EK Ismo Ulvila, Euroopan komissio Karoliina Anttonen, TEM Kysymyksiä ja keskustelua Päästökaupan

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005

KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 19.8.2004 Sivu 1/5 KESÄYLIOPISTOJEN TIETOSTRATEGIAHANKE IV 2004-2005 OPTIMA OPPIMISYMPÄRISTÖ -KOULUTUSOHJELMA II Tavoite Hankkeen tavoitteena on edelleen aktivoida ja tukea verkko-opetuksen käynnistämistä

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050

Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Liikenteen ilmastopolitiikka ja tutkimuksen tarve vuoteen 2030/2050 Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö TransSmart-seminaari, Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Energiasanomat 8/12.5.2011

Energiasanomat 8/12.5.2011 SISÄLTÖ Energiasanomat 8/12.5.2011 ENERGIATEOLLISUUS - Toimitusjohtajatapaamiset käynnistyivät energiakomissaari Oettingerin tapaamisella - Muistathan ET:n kevätseminaarin! - Energiateollisuus jakoi nuorille

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energiasanomat 5/19.4.2012

Energiasanomat 5/19.4.2012 SISÄLTÖ Energiasanomat 5/19.4.2012 ENERGIATEOLLISUUS - ET:n kevätseminaari Tampereella 24. 25.5: Taloutta, toimitusvarmuutta ja ympäristöä ja tietysti EU:ta - Energiatapaaminen Seinäjoella 11.5.2012 VERKOSTO

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki

Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Pro Hinku-hanke 2010-2012 Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöjohtamisseminaari - Kymenlaakson kuntien johdolle 10.3.2011 Merikeskus Vellamo Tornatorintie 99 48100 Kotka Kari Koski Kaupunginjohtaja 10.3.2011

Lisätiedot

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM

Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM HINKU hanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari 29.8.2012, Helsinki, Paasitorni TEM Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Kunnat toimivat

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

Hinku-hankkeen tilaisuus 20.3.2013 Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy

Hinku-hankkeen tilaisuus 20.3.2013 Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy Hinku-hankkeen tilaisuus 20.3.2013 Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy Hinku-hankkeella on todellinen sosiaalinen tilaus! Näkyy kentällä! Kunnissa tapahtuu paljon ilmasto- ja cleantech-sektoreilla

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE

SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE SÄHKÖN REAALIAIKAISEN MITTAUKSEN HYÖTY ASIAKKAALLE, SÄHKÖNTOIMITTAJALLE JA YHTEISKUNNALLE ClimBus päätösseminaari Finlandia talo 9.6.-10.6.2009 Juha Rintamäki, toimitusjohtaja Vaasan Sähköverkko Oy PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti 10.11.2015 Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja 1 SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS (SYKE), HINKU-HANKE Aluksi mukana viisi pilottikuntaa,

Lisätiedot

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut

Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Vähähiiliskenaariot ja Suomen energiajärjestelmien kehityspolut Low Carbon Finland 25 -platform Päätösseminaari, 4.11.214, Finlandia-talo Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät

Lisätiedot

Päästökauppa selkokielellä

Päästökauppa selkokielellä Päästökauppa selkokielellä Päästökaupan alkeisoppimäärä 28.5.2015 Ilmastoslangia suomentamassa Karoliina Anttonen, TEM ja Kati Ruohomäki, EK Minkälaisia kasvihuonekaasujen vähennystavoitteita on EU:ssa

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen

Ohjelma. Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen Energiatehokkuuden tuloksellinen johtaminen Energiatehokkuusjärjestelmästä (ETJ) ISO50001-standardiin Aika ja paikka 19.-21.3.2013, Scandic Rosendahl, Tampere Tavoite Tilaisuudessa valmennetaan yrityksiä

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

THTH ry syysseminaari 2013

THTH ry syysseminaari 2013 THTH ry syysseminaari 2013 Keskiviikko 30.10.2013, VTT, Tekniikantie 2, Espoo 1 Syysseminaarin aihealue Aiheena järjestelmien välinen tiedonsiirto ja standardit Case putkiston tiedonsiirto. PSK 5968-standardin

Lisätiedot

Miten yritys voi olla hiilineutraali?

Miten yritys voi olla hiilineutraali? Miten yritys voi olla hiilineutraali? Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ilmastokumppaneiden ja ympäristöjohtamisen vuosiseminaari 3.11.2014, Helsinki Maailmalta ja Suomesta

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 Kohti vähäpäästöisiä kuntia Oras Tynkkynen, Salo 5.10.2010 1. Ilmastokriisi peruutettu? 2. Ilmastopolitiikan linjauksia tuleville vuosikymmenille 3. Tavoitteista toimeenpanoon: hallituksen ilmastonsuojelutoimia

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot