Energiasanomat 6/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Energiasanomat 6/5.4.2011"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ SÄHKÖMARKKINAT - NorGer-kaapeli Saksan ja Norjan välille 2015 VERKOSTO - Tuntimittauskoulutuksessa tärkeää asiaa kaikille Energiasanomat 6/ KAUKOLÄMPÖ - Kansallinen energiapolitiikka jarruttaa kaukolämmitystä? - Kaukolämmön sopimusehdot myös englanniksi ILMASTO - EU tavoittelee vähähiilistä taloutta vuoteen 2050 mennessä PÄÄSTÖT - Suomen päästöt kasvoivat viime vuonna TUTKIMUS - Älykkään verkon kuluttajapalveluja kehitetään YMPÄRISTÖPOOLI - Päästövertailumittaukset loppuseminaari KOULUTUS JA TAPAHTUMAT - Kohti hiilineutraalia kuntaa - tutkimushanke (HINKU) - Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Opiskelijoita kaivataan! - Energy Business Professionals monipuolinen koulutus energia-alan johtajille ja asiantuntijoille - Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari - Laskuttajapäivä - Jakeluverkon vikojen paikantaminen ilmajohdot - Käytännön maastosuunnittelu - Alueelliset tuntimittauskoulutukset - Yliasentajapäivät - Ilmajohtoverkostotyöt - Turvallisuuskoordinaattori sähköverkon rakentamisessa - EDI käyttäjäpäivät Julkaisija: Energiateollisuus ry Toimitus: Pekka Tiusanen (vastaava), puh. (09) , faksi (09) , pekka.tiusanen(a)energia.fi Jukka Kortelainen, puh. (09) , faksi (09) , jukka.kortelainen(a)energia.fi Toimitussihteeri: Ekku Stenfors, Adato Energia Oy, puh. (09) , faksi (09) , ekku.stenfors(a)energia.fi Tilaukset: Paperiversio vuosikerta 95 + alv/ekku Stenfors

2 SÄHKÖMARKKINAT NorGer-kaapeli Saksan ja Norjan välille 2015 Ala-Saksin osavaltio on nyt omalta osaltaan hyväksynyt pitkään valmistellun Saksan ja Norjan yhdistävän NorGer-merikaapelin suunnitteluprosessin. Kaapeli tarvitsee Saksassa kuitenkin vielä toisen vastaavanlaisen hyväksymispäätöksen ennen lopullista lupaa. Tavoitteena on ottaa vuoden 2015 aikana käyttöön megawatin siirtotehoinen tasavirtayhteys tasaamaan Norjan vesivoimaa ja Saksan tuulivoimaa. Kaapelin hinnaksi arvioidaan 1,4 miljardia euroa. Kaapelin suunniteltu jännite on kilovolttia. Kaapelin Norjan pää tulee Tonstadiin ja Saksassa 570 kilometriä pitkä kaapeli päättyy Ala-Saksin Mooriemiin. NorGer-kaapelin takana on konsortio, jossa osakkaina ovat Norjan kantaverkkoyhtiö Statnett SF (50 %), norjalaiset energiayhtiöt Agder Energi AS ja Lyse Produksjon AS sekä sveitsiläinen Elektrizitäts-Gesellschaft Laufenburg EGL AG, kukin niistä 16,67 prosentin osuudella. Statnett tuli projektin osakkaaksi kesäkuussa Hanketta varten on perustettu yhtiö NorGer AS Kristiansandiin. NorGer-kaapelihanke on ollut vireillä ainakin jo vuodesta Aluksi suunniteltiin 700 MW:n yhteyttä, joka olisi valmistunut vuonna Jatkosuunnittelussa siirtotehoa on nostettu ja valmistumisen ajankohtaa on siirretty. Pekka Tiusanen VERKOSTO Tuntimittauskoulutuksessa tärkeää asiaa kaikille Maaliskuussa järjestettyihin alueellisiin tuntimittauskoulutuksiin Jyväskylässä, Oulussa ja Vantaalla eivät kaikki halukkaat mahtuneet mukaan ja tästä johtuen järjestämme toukokuussa vielä yhden lisätilaisuuden Sokos Hotel Vantaalla. Energiateollisuus ry on julkaissut ajankohtaisen tuntimittauksen toteutusta käsittelevän suosituksen Tuntimittauksen periaatteita. Suosituksessa annetaan ohjeita sähkömarkkinalainsäädännön vaatiman tuntimittauksen toteutukselle sekä täsmennetään toimialan käytäntöjä tuntimittauksen ja tuntitietojen välityksen suhteen. Uuden suosituksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin kolmessa maaliskuun aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Tilaisuudet antavat erinomaisen katsauksen tuntimittauksen keskeisestä merkityksestä toimijoiden liiketoiminnan kannalta. Koulutuksessa pureudutaan eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin mittaukseen liittyen, käydään läpi lainsäädännön vaatimukset mittalaitteiden teknisille ominaisuuksille sekä tutustutaan luenta- ja mittaustiedonhallintajärjestelmältä vaadittaviin ominaisuuksiin. Koulutus ei keskity vain mittauksen tekniseen toteutukseen, vaan keskeisessä roolissa ovat myös mittaustietojen välittämisen pelisäännöt. Erityistä huomiota koulutuksessa on kiinnitetty mittaustietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja puuttuvien tietojen käsittelyyn unohtamatta työn alla olevia sääntöjä tasevirheiden korjauksille. Uusi suositus aiheuttaa muutoksia kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille, niin myyjille kuin verkonhaltijoillekin.

3 Tuntimittaukseen kohdistuu parhaillaan suuria odotuksia sekä toimijoiden että asiakkaiden parissa. Tuntimittausvaatimukset tulevat osin voimaan jo vuoden 2012 alussa. Tuntimittauksen luotettavuudella ja yhteisillä toimintatavoilla on aivan keskeinen merkitys verkonhaltijan lisäksi myös sähkönmyyjän liiketoimintaan sekä asiakaskohtaamisiin laskuista yksityiskohtaiseen asiakasneuvontaan. Koulutuksessa onkin tärkeää ajankohtaista asiaa niin mittauksesta ja tiedonvaihdosta vastaaville kuin asiakasrajapinnassa työskenteleville. Tule kuulemaan uudesta suosituksesta sekä vaihtamaan ajatuksia muiden asian parissa työskentelevien kanssa! Tutustu ohjelmaan tästä linkistä. KAUKOLÄMPÖ Kansallinen energiapolitiikka jarruttaa kaukolämmitystä? Aiheuttaako kansallinen lainsäädäntö esteitä kaukolämmitykselle? Millä keinoin kaukolämmitystä voi edistää? Näihin kysymyksiin on etsitty ratkaisuja piakkoin valmistuvassa Ecoheat4EU selvityksessä. Useimpien tarkasteltujen 14 EU-jäsenmaan lainsäädännöstä löytyy tarpeettomia esteitä kaukolämmityksen kehitykselle. Näin on myös Suomessa - kaukolämmön kilpailukykyä rasittaa vuodenvaihteessa huimasti kiristyneet kaukolämmön tuotannon polttoaineiden valmisteverot. Myös Energiateollisuus on ollut mukana EU:n Intelligent Energy for Europe ohjelman rahoittamassa ja Euroheat & Powerin koordinoimaan DHC+ Technology Platformiin kuuluvassa Ecoheat4EU selvityksessä. Selvityksessä on tarkasteltu 14 EU-maan oikeudellisia järjestelmiä ja pyritty löytämään lainsäädäntömekanismeja, joilla edistettäisiin modernin kaukolämmityksen ja jäähdytyksen kehitystä koko Euroopassa ja erityisesti hankkeen kohteina olleissa 14 EU-maassa ml. Suomessa. Selvityksessä annetaan lukuisia suosituksia ja toimenpide-ehdotuksia (65 kpl) sekä EU-tason että kansallisen tason lainsäädännön muutoksiksi ja lisäyksiksi. Suomelle suositellaan kolmea toimenpidettä: - Kaukolämpöjärjestelmien kaksinkertaisen hiilidioksidiohjauksen poistaminen (sekä CO2- perusteinen energiavero että EU:n päästökauppa kohdistuvat samoihin kohteisiin) - Primäärienergian käytön huomioon ottaminen rakentamismääräyksissä - Eri tukitoimien keskinäisen vaikutuksen huomioon ottaminen, kun uusia tukitoimia kehitetään ja otetaan käyttöön. Lisätietoja: Jari Kostama Kaukolämmön sopimusehdot myös englanniksi Suosituksemme kaukolämmön sopimusehdoista on nyt käännetty myös englanniksi, käännös on epävirallinen. ET:n suositus Recommendation T1/2010, Terms of contract for district heat löytyy pdf-muodossa Kaukolämpö» Kirjasto» Julkaisut. ET:n kaukolämpötoimialan jäsenet löytävät julkaisut ET:n ekstranetistä myös muokattavassa wordmuodossa Mirja Tiitinen

4 ILMASTO EU tavoittelee vähähiilistä taloutta vuoteen 2050 mennessä Komissio on julkaissut ilmastopääosaston valmisteleman tiekartan vähähiilisestä yhteisöstä vuoteen 2050 (ns. ilmastotiekartta). Tiekartan mukaan kahden asteen ilmastotavoitteesta johdetut päästövähennystavoitteet EU:lle ovat seuraavat: 80 % vuoteen 2050, 60 % vuoteen 2040 ja 40 % vuoteen 2030 mennessä. Edelleen komissio tuo esille sen, että vuoden 20 %:n päästötavoite vuoteen 2020 mennessä ei ole kahden asteen tavoitepolulla. Energian käytön tehostaminen johtaisi komission mukaan 25 %:n päästövähennyksiin. Tiekartassa kuvataan myös sektorikohtaisia tavoitteita. Energiasektorin päästövähennykseksi on arvioitu noin 60% vuoteen 2030 mennessä. Komission tiedonanto lähtee siitä, että päästöpolku olisi toteutettavissa pitkälti nykyisellä teknologialla, joskin hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin merkitys niin energiantuotannossa kuin prosessiteollisuudessa olisi suuri. 80 %:n päästövähennys vuoteen 2050 mennessä on tarkoitus toteuttaa yhteisön omin voimin, eikä kehitysmaissa toteutettavia päästövähennyshankkeita ole ajateltu hyödynnettävän. Komissio näkee päästökaupan ilmastopolitiikan lippulaivana, jonka roolia se aikoo vahvistaa. Tarkoitus on muun muassa tiukentaa päästökaupan tavoitteita vetämällä päästökaupasta pois (ns. set aside) tietty määrä päästöoikeuksia kauden 2013 alussa. Tähän mennessä jäsenmaiden ympäristöministerit ovat keskustelleet asiasta. Näillä näkymin jäsenmaat ottavan ehdotukseen kantaa tarkemmin kesäkuussa. Ilmastotiekartta on yksi osa tiekarttojen kokonaisuutta. Samanaikaisesti ilmastotiekartan kanssa komissio julkaisi energiatehokkuudesta toimintaohjelman. Liikenteen vihreä kirja on tarkoitus julkaista vielä maaliskuun aikana. Kesäkuussa odotetaan tiekarttaa resurssitehokkuudesta, ja vuoden 2011 lopulla tulee ulos energiatiekartta. Tiekartat täydentävät parhaillaan toimeenpantavaa vuoteen 2020 tähtäävän ilmasto- ja energiapakettia sekä komission uutta energiastrategiaa vuosille Tiekarttojen käsittelyn jälkeen komissio antanee yksityiskohtaisempia lainsäädäntöesityksiä eri aiheista. ET:n tulokulmana on alan visio hiilineutraalista sähköstä ja kaukolämmöstä vuoteen 2050 mennessä. Sähkö ja kaukolämpö pitää nähdä ratkaisuna tuleviin haasteisiin, sillä vähän päästöjä aiheuttavalla tavalla tuotettu sähkö ja kaukolämpö voivat olla vähentämässä merkittävästi päästöjä mm. liikenteessä, lämmityksessä ja teollisuudessa. ET:n viestinä on ollut, että vuoden 2020 ilmastotavoitteen tiukentamisen sijaan katse pitää kohdistaan vuosiin 2030 ja Suomen pitäisi arvioida osaltaan vuosien 2030 ja 2040 ilmastotavoitteita ja niiden vaikutuksia. Jatkossa yhteisössä ei pidä asettaa uusiutuvalle energialle uusia tavoitteita, jotka kilpailevat päästötavoitteen kanssa. ET ei tue päästökauppaan suunniteltua set aside mallia. Lisäksi ET peräänkuuluttaa mekanismien roolia pyrittäessä saamaan aikaan globaali hinta hiilidioksidille. ET tuo esille oman visionsa viestejä. Osallistumalla pitkän aikavälin keskusteluun on tarkoitus vaikuttaa siihen, että lähiajan poliittiset päätökset turvaavat energiainvestoinneille toimintaympäristön pitkäjänteisesti ja ennakoivasti. Riitta Larnimaa

5 PÄÄSTÖT Suomen päästöt kasvoivat viime vuonna Suomessa EU:n päästökauppaan kuuluvien laitosten yhteispäästömäärä viime vuonna oli 41,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Yrityksille myönnetyt 37,9 miljoonan tonnin päästöoikeudet eivät riittäneet, vaan päästöt ylittivät myönnetyt 3,4 miljoonaa tonnia. Päästöjen kasvu johtui pääasiassa teollisuustuotannon elpymisestä, kylmästä talvesta sekä heikosta vesivoimatilanteesta Pohjoismaissa, ilmenee Energiamarkkinaviraston julkistamista tiedoista. Erityisesti päästöoikeudet eivät riittäneet sähkön- ja lämmöntuotannossa, vaje oli viime vuonna noin 6,0 miljoonaa päästöoikeutta. Ylimääräisiä päästöoikeuksia jäi yrityksille kuitenkin terästeollisuudessa sekä massa- ja paperiteollisuudessa. Talouden elpymisen seurauksena teollisuus- ja energiantuotanto kasvoivat. Myös kylmä talvi ja heikko vesivoimatilanne Pohjoismaissa lisäsivät lämmön- ja sähköntuotantoa. Sähköä tuotettiin aikaisempaa enemmän myös pohjoismaisille sähkömarkkinoille. Teollisuus- ja energiatuotannon lisäys kasvatti kivihiilen kulutusta viime vuonna 23 prosenttia, maakaasun käyttöä 10 prosenttia ja turpeen käyttöä 30 prosenttia. Laitoskohtaiset tiedot vuosille myönnetyistä päästöoikeuksista, päästöistä sekä niiden erotuksista ovat EMV:n nettisivulla ja yrityskohtaiset tiedot sivulla Pekka Tiusanen TUTKIMUS Älykkään verkon kuluttajapalveluja kehitetään Älykkään sähköverkon ja esimerkiksi automaattisen mittariluvun tuottamia mahdollisuuksia on teknisestä näkökulmasta tutkittu vuosia. Älykkään verkon tuottamia mahdollisuuksia asiakasnäkökulmasta on kuitenkin tutkittu toistaiseksi hyvin vähän. Älykkään asiakasrajapinnan mahdollistamat uudet konseptit koskevat tulevaisuudessa laajasti sekä kuluttajia että sähköyhtiöitä. Toistaiseksi nämä mallit ja konseptit ovat pääosin vielä idea- tai kokeiluasteella. Nämä visiot liittyvät mm. sähkön pienimuotoiseen tuottamiseen, energiaomavaraisuuden kasvattamiseen, kysyntäjoustoon, kotiautomaation lisäämiseen, sähkön säästämiseen ja energiatehokkuuteen, tarkempaan kulutuksen seurantaan tai vaikkapa sähköautojen laajempaan käyttöönottoon. Älykkään verkon tuoman lisäarvon ymmärtäminen -hankkeessa selvitetään pystytäänkö osa asiakkaista aktivoimaan niin, että he tuottaisivat keskenään tai yhdessä sähköyhtiön kanssa lisäarvoa itselleen tai jollekin kolmannelle osapuolelle. Osapuolista riippuu millaiseksi yhteistyö niiden välillä muotoutuu ja millaista niiden välinen liiketoiminta tulee olemaan tulevaisuudessa. Aihealueen tutkiminen kuluttajanäkökulmasta on ajankohtaista, jotta tunnistettujen mahdollisuuksien kiinnostavuutta voidaan arvioida ja täsmentää, sekä fokusoida kuluttajien tarpeet nykyistä paremmin. Samalla kun asiakkaan rooli muuttuu aktiiviseksi toimijaksi sähkömarkkinoilla, voi sähköyhtiön rooli muuttua myyjästä tai energian jakelijasta selkeämmin yhteistyökumppaniksi. Liiketoimintaa ja lisäarvopalveluita voi syntyä koko energiaketjun varrelle. Lähtökohtana on kaikkien osapuolien hyöty.

6 Hankkeen toteuttaa Kuluttajatutkimuskeskus ja sitä rahoittaa sähköntutkimuspooli. Hanketta koordinoi Energiateollisuus ry. Lisätietoja: Sirpa Leino Energiateollisuus ry, Kaisa Matschoss, Kuluttajatutkimuskeskus, Eva Heiskanen, Kuluttajatutkimuskeskus, Sirpa Leino YMPÄRISTÖPOOLI Päästövertailumittaukset loppuseminaari Energia-alan ympäristöpooli rahoitti yhdessä ympäristöministeriön, Metsäteollisuuden, Teknologiateollisuuden ja VTT:n kanssa kansalliset päästövertailumittaukset. Vertailumittaukset järjestetään muutaman vuoden välein parantamaan savukaasupäästöjen mittausten laatua. Hanke on saatu päätökseen ja siitä järjestetään loppuseminaari klo 13:00 16:00 VTT:n auditoriossa (Vuorimiehentie 5, Espoo). Seminaarissa valotetaan vertailumittauksien taustoja, esitetään päästövertailumittausten tulokset vuodelta 2010 ja keskustellaan alan kehittämistarpeista Suomessa. Ohjelma: pj. ympäristöneuvos, Markku Hietamäki, YM 13:00 13:20 Ilmoittautuminen ja kahvi 13:20 13:40 Miksi päästömittauksia / vertailumittauksia tehdään Tutkimusinsinööri, Harri Puustinen, VTT 13:40 15:00 Vuoden 2010 vertailumittausten tulosten esittely Tutkija, Tuula Kajolinna, VTT 15:00 15:15 Miten päästömittaustoimintoja tulisi kehittää? Tiimipäällikkö, Tuula Pellikka, VTT 15:15 15:50 Keskustelua mm. seuraavista aiheista: Kommentteja vertailumittauksiin liittyen Kenen tehtävä / intressi on kehittää alan laatua? Tarvitaanko yhteistä raportointipohjaa? Kuinka usein vertailumittauksia pitäisi tehdä? 15:50 16:00 Seminaarin päätös Ilmoittautumiset alla olevasta linkistä mennessä: https://www.lyyti.fi/ilmoittaudu/vtt_9922 Pia Oesch

7 KOULUTUS JA TAPAHTUMAT Kohti hiilineutraalia kuntaa -tutkimushanke (HINKU) Tervetuloa Kohti hiilineutraalia kuntaa -tutkimushankeen (HINKU) yritystapaamiseen Suomen ympäristökeskukseen Mechelininkatu 34a, neuvotteluhuone Muuttohaukka, 1. krs. huhtikuun 8 päivänä 2011 klo Suomen ympäristökeskuksen sijainti ja yhteydet: Tilaisuus on suunnattu hankkeen yhteistyöyrityksille. Ohjelma: - Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke laajenee valtakunnalliseksi ja toiminta muuttuu pysyväksi, Professori Jyri Seppälä, SYKE - Uudenkaupungin toimintatapa yritysten energiatehokkuuden parantamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, Toimitusjohtaja Reijo Laine, Senior & Sons - HINKU-hankkeen mahdollisuudet tukea yritysten toimintaa kunnissa, Projektipäällikkö Jyrki Tenhunen, SYKE Yritysten valmistellut kommenttipuheenvuorot - Viestintäjohtaja Sari Lehikoinen, BaseN - Myyntipäällikkö Veikko Ruohonen, ABB - Keskustelu HINKU-prosessin kehittämisestä yritysten näkökulmasta Tilaisuuteen on mahdollista osallistua myös videoyhteydellä. Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Ilmoittautuminen mennessä sähköpostilla osoitteeseen Mikäli haluatte pitää valmistellun puheenvuoron, ottakaa yhteys Jyrki Tenhuseen, puh Koulutusohjelma valmistaa energia-alan lähiesimiestehtäviin Opiskelijoita kaivataan! AEL:n tarjoama energia-alan työnjohtokoulutus antaa opiskelijalle monipuoliset valmiudet toimia ammattimaisesti energia-alan lähiesimiestehtävissä. Koulutus sopii parhaiten energiaalan ammattitaidon jo omaaville henkilöille, jotka ovat siirtymässä tai ovat äskettäin siirtyneet lähiesimiestehtäviin, tiimin tai ryhmän vetäjiksi tai muihin työnjohtotehtäviin. Koulutus kestää noin puolitoista vuotta ja se toteutetaan monimuoto-opiskeluna, johon kuuluu lähipäiviä, verkko-opiskelua ja ohjattua työssä oppimista. Ohjauksen ja koulutusmenetelmien tavoitteena on opittujen asioiden vieminen tekemisen tasolle. Lähiopetuspäiviä on noin 25, jotka pidetään pääsääntöisesti kahden päivän jaksoina. Koulutus suoritetaan osoittamalla osaaminen näyttöjen avulla. Koulutus on oppisopimusrahoitteista, eli työnantajalle ei aiheudu suoria kuluja koulutuksesta. Energiateollisuuden jäsenyritysten edustajia on ollut mukana suunnittelemassa koulutuksen sisältöjä. Seuraava ryhmä aloittaa koulutuksen , mikäli saadaan tarpeeksi osallistujia. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Minna Rautajoki

8 Energy Business Professionals monipuolinen koulutus energia-alan johtajille ja asiantuntijoille Aalto PRO Aalto-yliopiston Energy Business Professionals -koulutusohjelmassa tarkastellaan energia-alan tulevaisuuden haasteita ja miten näihin haasteisiin voidaan vastata paremmalla ja tietoisemmalla johtamisella. Näkökulmina ovat mm. strateginen päätöksenteko ja strategioiden toteuttaminen, prosessien johtaminen, asiakkuuksien ja kumppanuuksien johtaminen sekä muutoksen johtaminen. Lisäksi osallistujat haastetaan tarkastelemaan omaa johtajuuttaan ja vuoro-vaikutustaan konkreettisen palautteen kautta. Viidettä kertaa toteutettava koulutus syventää osallistujien ammatillista osaamista, antaa uusia virikkeitä, kehittää strategista ajattelua ja johtamisvalmiuksia. Koulutuksen avulla osallistujat pystyvät hahmottamaan energia-alan ja oman yrityksensä tulevaisuuden haasteita aikaisempaa paremmin ja siten viemään yritystään menestykseen. Lisäksi osallistuminen tarjoaa mahdollisuuden yritysten välisten yhteistyöverkostojen syntymiseen ja hyvien käytäntöjen oivaltamiseen. Energiateollisuuden jäsenyritysten edustajista koostuva suunnitteluryhmä on ollut mukana suunnittelemassa koulutuksen sisältöjä. Seuraava EPB-koulutuksen ajanjakso on (12 pv). Lisätiedot ja ilmoittautuminen: Minna Rautajoki Energiateollisuuden Ilmasto- ja päästökauppaseminaari Hilton Helsinki Kalastajatorppa, Helsinki Energiateollisuus ry ja Adato Energia Oy järjestävät keskiviikkona jo perinteeksi muodostuneen ilmasto- ja päästökauppaseminaarin. Seminaarissa etsimme vastausta kysymykseen "Mikä ohjaa päästövähennyksiä tulevaisuudessa?" EU:n rooli ilmasto- ja energiapolitiikassa on vahvistunut entisestään, ja kansallista liikkumavaraa on yhä vähemmän. EU:ssa pohditaan uusia päästötavoitteita ja energiapolitiikalle valmistellaan pitkän aikavälin tiekarttaa. Samalla, kun päästökaupan vuonna 2013 alkavaa kautta valmistellaan, keskustelu velloo myös verotuksen ohjausvaikutuksista. Jotkut tahot tarjoavat pöydälle myös normeja esimerkiksi ilmastolain muodossa. Seminaarin tavoitteena on välittää tietoa ja lisätä keskustelua Suomen ja EU:n Ilmastopoliittisista linjauksista ja toimenpiteistä sekä niiden vaikutuksista energia-alan yritysten liiketoimintaan. Päivän aikana virinnyttä keskustelua on mahdollista jatkaa virallisen ohjelma-osuuden jälkeen pidettävässä buffet-tilaisuudessa. Samalla on tilaisuus tavata uusia ja vanhoja yhteistyökumppaneita. Tarkempi ohjelma valmistuu maaliskuun puoleen väliin mennessä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen Juhani Kalevi, Adato

9 Laskuttajapäivä , Työväenmuseo Werstas, Tampere Ajankohtaispäivässä on mahdollisuus päivittää energia-alan laskutukseen liittyvät tuoreimmat muutokset. Kuulemme myös katsauksen pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehityksestä. Tavoitteenahan on, että muutaman vuoden kuluttua meillä olisi yhtenäiset pohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat. Keskustelemme myös tuntimittauksesta laskutuksen näkökulmasta ja maksuliikenteen nykytilasta. Kuluttajatutkimuskeskus selvitti osana Energiateollisuus ry:n Mainetalkoita kuluttajien mielipiteitä sähkölaskusta. Saamme asiantuntijan raportin kuluttajien näkemyksistä. Päivän lopuksi kuulemme kahden palvelutoimittajan näkemyksiä energia-alan laskutuksen kehitykseen. Päivä on tarkoitettu kaikille energia-alalla toimiville taloushallinnon asiantuntijoille, laskutuksen parissa toimiville sekä muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja lisätiedot Juhani Kalevi, Adato Jakeluverkon vikojen paikantaminen ilmajohdot viat ja niistä johtuvat epänormaalit jännitteet sähkönkäyttäjällä Edupoli, luentosali ja harjoituskenttä, Vantaa Tällä kurssilla vikojen paikantamista harjoitellaan sähköverkostotöiden harjoittelua varten rakennetulla harjoituskentällä käytännön mittauksin ja harjoituksin. Käytännön harjoitteluun sisältyy myös maakaapelivikojen paikannusta kaapelitutkien avulla. Koulutuspäivän tavoitteena on - selvittää sähkön laadun vaatimuksia jakeluverkossa ja käyttöhäiriöiden osuutta sähkön laatuun - selvittää mistä niitä vikoja tulee ja voidaanko niitä estää ennakkoon - perehtyä tyypillisiin vikatilanteisiin ja vian paikantamisen ongelmiin - suorittaa vianselvitykseen liittyviä mittausharjoituksia käytännössä - opastaa mittaustulosten analysointiin ja vianpaikantamiseen Kohderyhmä Sähkönjakeluverkoston päivystys-, viankorjaus-, käyttö- ja kunnossapitotehtävissä työskentelevät. Käytännön maastosuunnittelu Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Tämä kurssi on viime syksyn suositun uudistetun maastosuunnittelukurssin uusinta. Kurssilla paneudutaan erityisesti käytännön maastosuunnitteluun, laitteiden käyttöön, metsän arviointiin ja puuston korvausten määrittelyyn maastoharjoitusten muodossa. Maastosuunnittelussa ilmajohdoille etsitään sopiva reitti, sillä kartalla sijoitusta määrättäessä ei ole voitu ottaa huomioon paikallisia olosuhteita, kuten erilaisia maastoesteitä, maanomistajien toivomuksia jne. Tavoitteena on johdon rakenteiden ja rakentamisen aiheuttaman haitan minimoiminen ja johdon sijoittaminen sopivasti maastoon pyrkien mahdollisimman lyhyeen johtopituuteen ja mahdollisimman taloudellisiin rakenneratkaisuihin. Tilaisuuden tavoitteena on - korostaa maastosuunnittelun taloudellisuutta ja suunnittelun ammattitaitoa

10 - käydä läpi käytännön maastosuunnittelua ottaen huomioon eri standardeja, määräyksiä, - suosituksia ja turvallisuusnäkökohtia - perehtyä maastosuunnittelussa käytettäviin laitteisiin ja välineisiin sekä niiden käyttöön - opastaa ja harjoitella maastosuunnittelua, metsän arviointia ja puuston korvausten määrittelyä maastossa - keskustella ja vaihtaa kokemuksia eri sähköyhtiöiden maastosuunnittelun käytännöistä ja laitteista ym. Kohderyhmä Kurssi on tarkoitettu maastosuunnittelusta jo kokemusta omaaville ja aiemmille maastosuunnittelukursseilla osallistuneille maastosuunnittelijoille ja muille käytännön maastosuunnittelusta tietoa tarvitseville. Alueelliset tuntimittauskoulutukset Sokos hotel, Vantaa (suuren suosio vuoksi lisätilaisuus) TUNTIMITTAUSKOULUTUKSESSA TÄRKEÄÄ ASIAA KAIKILLE Energiateollisuus ry on julkaissut ajankohtaisen tuntimittauksen toteutusta käsittelevän suosituksen Tuntimittauksen periaatteita. Suosituksessa annetaan ohjeita sähkömarkkinalainsäädännön vaatiman tuntimittauksen toteutukselle sekä täsmennetään toimialan käytäntöjä tuntimittauksen ja tuntitietojen välityksen suhteen. Uuden suosituksen sisällöstä kerrotaan tarkemmin kolmessa maaliskuun aikana järjestettävässä samansisältöisessä alueellisessa koulutustilaisuudessa. Tilaisuudet antavat erinomaisen katsauksen tuntimittauksen keskeisestä merkityksestä toimijoiden liiketoiminnan kannalta. Koulutuksessa pureudutaan eri toimijoiden rooleihin ja vastuisiin mittaukseen liittyen, käydään läpi lainsäädännön vaatimukset mittalaitteiden teknisille ominaisuuksille sekä tutustutaan luenta- ja mittaustiedonhallintajärjestelmältä vaadittaviin ominaisuuksiin. Koulutus ei keskity vain mittauksen tekniseen toteutukseen, vaan keskeisessä roolissa ovat myös mittaustietojen välittämisen pelisäännöt. Erityistä huomiota koulutuksessa on kiinnitetty mittaustietojen oikeellisuuden varmistamiseen ja puuttuvien tietojen käsittelyyn unohtamatta työn alla olevia sääntöjä tasevirheiden korjauksille. Uusi suositus aiheuttaa muutoksia kaikille sähkömarkkinoiden osapuolille, niin myyjille kuin verkonhaltijoillekin. Tuntimittaukseen kohdistuu parhaillaan suuria odotuksia sekä toimijoiden että asiakkaiden parissa. Tuntimittausvaatimukset tulevat osin voimaan jo vuoden 2012 alussa. Tuntimittauksen luotettavuudella ja yhteisillä toimintatavoilla on aivan keskeinen merkitys verkonhaltijan lisäksi myös sähkönmyyjän liiketoimintaan sekä asiakaskohtaamisiin laskuista yksityiskohtaiseen asiakasneuvontaan. Koulutuksessa onkin tärkeää ajankohtaista asiaa niin mittauksesta ja tiedonvaihdosta vastaaville kuin asiakasrajapinnassa työskenteleville. Tule kuulemaan uudesta suosituksesta sekä vaihtamaan ajatuksia muiden asian parissa työskentelevien kanssa!

11 Yliasentajapäivät Tallinna Päivät aloitamme paneutumalla valtioneuvoston asetukseen VNa 205/2009 rakennustyön turvallisuudesta ja sen soveltamiseen käytännön verkonrakennustöissä ja turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin ja vastuisiin. VNa 205/2009 mukaan hankkeelle on nimettävä turvallisuuskoordinaattori, jonka tulee ennen työn aloittamista varmistua siitä, että turvallisuus on huomioitu suunnittelua tilattaessa ja suunnittelussa. Hänen tulee varmistua siitä, että suunnittelulla on tarvittavat tilaajan toimittamat johdon rakenteiden kuntotiedot ja siitä, että niitä hyödynnetään suunnittelussa sekä varmistuttava siitä, että suunnittelija antaa aktiivisesti tietoa rakennuttajalle/rakentajalle turvallisuuteen vaikuttavista asioista. Asetuksen mukaan myös purkutyöt on suunniteltava etukäteen ja kypärän käyttöön on tullut lisävaatimuksia. Saamme opastusta keskijänniteverkon ylijännitesuojaukseen ja sen asentamiseen, maakaapelivarusteista sekä liitosten tekemisestä oikein, jotta niistä ei aiheudu ongelmia verkon käytölle. Lisäksi perehdymme 20 kv jännitetyömenetelmiin, työvälineisiin sekä pätevyyteen tehdä jännitetöitä. Erityisesti paneudutaan käytännön verkonrakennustöissä tehtävien jännitetöiden laatuvaatimuksiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Ensimmäisen päivän lopuksi kuulemme ja keskustelemme yliasentajatutkinnon perusteiden muutoksista, jotka tulivat voimaan Uudessa sähköverkkoalan erikoisammattitutkinnossa keskitytään lähinnä työnjohtajana toimimiseen. Pakollisina osina ovat turvallisuus ja riskien hallinta, projektinhallinta. Millaiset ovat aiemman sähkölaitosyliasentajatutkinnon suorittaneiden tulevaisuuden näkymät ja jatkokehittymisnäkymät verkostoalalla? Yliasentajapäivillä sinulla on erinomainen mahdollisuus keskustella luentojen lomassa kollegoiden kanssa ajankohtaisista verkonrakennukseen ja siihen liittyvistä aiheista ja uuden ammattitutkinnon vaikutuksista asentajien ja yliasentajien tehtäviin. Ilmajohtoverkostotyöt Etelä-Savon ammattiopisto, Mikkeli Verkostotöitä rakennutetaan yhä enemmän verkonrakennukseen erikoistuneilla urakoitsijoilla tai oman yhtiön urakointiyksiköllä. Verkonhaltijan oma henkilöstö suorittaa monissa yhtiöissä lähinnä verkoston kunnossapito-, huolto-, ja viankorjaustöitä sekä pienehköjen liittymisjohtojen rakentamista. Kilpailun myötä verkostotyön laatu ja verkostoasentajien ammattitaito korostuu, joten ammattitaidon ylläpitoon ja kehittämiseen kannattaa panostaa. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssi on tarkoitettu sähköyhtiöissä työskenteleville verkostoasentajille ja verkoston rakentamistehtäviin siirtyville verkko- ja urakointiyhtiöiden henkilöille. Ensimmäinen päivä soveltuu erityisesti myös verkonrakentamiseen liittyviä maanrakennustöitä, kuten pylväiden pystytystä, tekeville urakoitsijoille. Ilmajohtoverkostotyöt -kurssin tavoitteena on - luoda katsaus ilmajohtoverkoston rakentamisen nykytilaan ja tulevaisuuteen - luoda käsitys rakentamistyön laadun merkityksestä ilmajohtoverkoston käyttöiälle - käydä läpi ilmajohtotekniikan peruskäsitteitä - selvittää verkoston rakentamisen perusteita rakennustöiden valmistelusta käyttöönotto- ja vastaanottotarkastuksiin

12 - oppia noudattamaan asennus- ja työpiirustuksia ja ohjeita sekä oppia oikeita asennustapoja - koota sähkönjakeluverkon rakentamisen ja urakoinnin parissa toimivia sekä omien tilaajien, omien rakennusyksiköiden, urakoitsijoiden verkostoasentajia ym. verkostorakentamisen parissa toimivia tapaamaan toisiaan ja keskustelemaan verkostorakentamiseen liittyvistä asioista. Osallistujille jaetaan Markku Monnin Ilmajohtoverkostotyöt kirjan uusin painos, jota käytetään aineistona. Turvallisuuskoordinaattori sähköverkon rakentamisessa Hämeenkylän kartano, Vantaa Kesäkuun 2009 alusta tuli voimaan valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (VNA 205/2009). Rakennuttajan on nimettävä työkohteeseen pätevä turvallisuuskoordinaattori, jolla tulee olla myös tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa turvallisuusasioiden hoitoon. Turvallisuuskoordinaattorin nimeäminen ei vähennä päätoteuttajan ja mm. suunnittelijoiden vastuita. Millaisissa verkonrakennushankkeissa turvallisuuskoordinaattori on nimettävä? Mistä turvallisuuskoordinaattori käytännössä vastaa, mitä asiakirjoja laadittava, mikä on sähkötöiden ja käytönjohtajien rooli? Näistä ja monista muista avoimista kysymyksistä keskustelemme ja haemme vastauksia päivän aikana. Aamupäivällä kuulemme työsuojeluviranomaisen näkemyksiä ja ohjeita uuden asetuksen soveltamisesta, velvoitteista ja toimenpiteistä. Selvittelemme myös, miten turvallisuuskoordinaattoriasiat on käytännössä eri yhtiöissä toteutettu ja millaisia yhteisiä käytäntöjä on sovellettavissa verkonrakentamisessa. Iltapäivän teemana on yhteisrakentaminen ja kuulemme mm. liikenne- ja viestintäministeriöön näkemyksiä sekä ministeriössä meneillään olevista hankkeista asian suhteen. Lisäksi tuomme esille verkkoyhtiön kokemuksia ja näkemyksiä, miten kunta päätoteuttajana yhteisellä verkkotyömaalla on näkynyt ja vaikuttanut arkipäivän tekemiseen ja miten toimitaan eri yhtiöissä. Päivän lopuksi kuulemme vielä näkemyksiä ja kokemuksia yhteisrakentamisesta ja urakointiasiakirjojenkäytöstä Lahden alueella. Päivä on suunnattu erityisesti verkonrakennuttajille, verkko- ja urakointi- ym. palveluntuotantoyhtiöissä verkonrakennus-, käyttö-, kunnossapito- ja suunnittelutehtävissä toimiville. EDI käyttäjäpäivät Scandic Vierumäki Perinteiset alkukesän suositut EDI -käyttäjäpäivät ovat jälleen täynnä asiaa. Päivien aikana kuulemme sähkömarkkinoiden toimivuudesta eri näkökulmista. Asiaa tarkastellaan niin kuluttajan, viranomaisen kuin toimijoidenkin näkökulmasta. Paneudumme peruutussanomien käyttöönottoon ja muihin vuoden 2010 uusiin menettelytapalinjauksiin. Käynnissä oleva tuntimittausuudistus toi tullessaan muutoksia myös PRODAT-sanomaliikenteeseen ja siinä noudatettaviin menettelytapoihin.

13 Ensimmäisen päivän lopuksi pohdimme niin uudistetulla kuin aikaisemmin totutulla tavalla pienryhmissä vastauksia erilaisiin ryhmätyötehtäviin liittyen päivittäisiin haasteisiin sanomaliikenteen ja asiakkuuksien hoidossa. Myös mittaus ja taseselvitys sekä päivitetyt menettelyohjeet joutuvat osallistujien käsittelyyn. Osallistujat voivat ilmoittautumisen yhteydessä ilmoittaa, mihin ryhmään haluavat osallistua. Ryhmät täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ryhmiin 1-3 mahtuu ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Toinen päivä aloitetaan ryhmätöiden oikeiden vastausten parissa ja jatketaan kuulemalla missä pohjoismaiset sähkön vähittäismarkkinat hankkeessa mennään ja mitä kehitys mahtaakaan tuoda tulleessaan. Lisäksi selvittelemme taseselvityksen pohjoismaista harmonisointia sekä menettelytapoja taseisiin jääneiden virheiden korjaamiseksi. Luentojen yhteyteen varataan aikaa myös keskusteluille ja kysymyksille. Järjestämme bussikuljetuksen HKI - Vantaan lentoasemalta Vierumäelle ja päivien jälkeen takaisin.

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu Merja Turunen, Ympäristöministeriö 12.2.2016 Hallitusohjelma BIOTALOUS JA PUHTAAT RATKAISUT 1. Hiilettömään puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030

EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan kehys vuoteen 2030 Forestenergy 2020, Jyväskylä 8.10.2014 Pekka Tervo, TEM Komission tiedonanto ilmasto- ja energiapolitiikan puitteista vuosille 2020-2030 (annettu 21.1.2014)

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa

Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa Kokemuksia energia- ja päästölaskennasta asemakaavoituksessa INURDECO TYÖPAJA 25.8.2014 ENERGIA- JA ILMASTOTAVOITTEET ASEMAKAAVOITUKSESSA Paikka: Business Kitchen, Torikatu 23 (4.krs) Eini Vasu, kaavoitusarkkitehti

Lisätiedot

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino

Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta. Älykäs energianmittaus , Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Ajankohtaista sähkön älykkäästä mittaamisesta Älykäs energianmittaus 10.2.2015, Jyväskylän Paviljonki Sirpa Leino Tarve lisätä älyä sähkönjakeluverkkoihin EU:n ilmastotavoitteet 20-20-20 Hiilidioksidipäästöjen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa

Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013 Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch

Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit. EU-edunvalvontapäivä Pia Oesch Uusiutuvan energian direktiivin uudistaminen ja biomassan kestävyyskriteerit EU-edunvalvontapäivä 5.2.2016 Yleistä uusiutuvan direktiivin uudistamisesta Koskee uusiutuvien energialähteiden direktiivin

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua

Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua Ympäristöministeriö rakentamassa vihreää kasvua YM uusi strategia ulos elokuussa 2014 Toiminta-ajatus: Kestävää elinympäristöä ja vihreää kasvua rakentamassa. Mitä YM:n vihreän kasvun rakentaminen tarkoittaa?

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto

Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto Energiaviraston esittely RES-kouluttajien infotilaisuus 5.10.2015 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Energiavirasto lähtökohtia ja lukuja Energiavirasto valvoo ja edistää: energiamarkkinoiden toimintaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille?

Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous. Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Resurssitehokkuus, resurssiviisaus, kiertotalous Mitä menossa/tulossa valtakunnallisesti ja miten jalkautetaan alueille? Jyri Seppälä, SYKE 5.5.2014 Jyväskylä RESURSSITEHOKKUUS JA VÄHÄHIILISYYS EU:n tiekartat

Lisätiedot

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen

Toimivuutta ja turvaa katolle. Katse kattoon. REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki Jari Suuronen Toimivuutta ja turvaa katolle Katse kattoon REM-Taloyhtiötapahtuma 2016 Helsinki 6.4.2016 Jari Suuronen Nordic Waterproofing Group Liikevaihto n. 200 M Henkilöstöä n. 650 Valmistusta Suomessa, Ruotsissa

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010

Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Suomen kestävän kehityksen toimikunta, kokous 3/ 2010 Säätytalo 13.10.2010 10 1 Yhteistyöllä, rohkeudella ja luovuudella kohti hiilineutraalia kuntaa! Kari koski Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Hinku-hanke

Lisätiedot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot

Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Hiilineutraalisuus ja organisaatiot Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Maailmalta ja Suomesta kuuluu Ulkomailla hiilineutraaliksi pyrkiviä

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009)

Turvallisuusasiakirja. (VNa 205/2009) Turvallisuusasiakirja (VNa 205/2009) Liikennevirasto Turvallisuusasiakirja, tie-, rata- ja vesiväylähankkeet, versio 20.8.2014 Seuraavia yhteystietoja käytetään vakavissa onnettomuustapauksissa: Yleinen

Lisätiedot

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys

2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys 2030 skenaariotarkastelut - tavoitteena 40 %:n kasvihuonekaasuvähennys ForestEnergy2020 vuosiseminaari 8.10.2014, Jyväskylä Tiina Koljonen, tutkimustiimin päällikkö VTT, Energiajärjestelmät EU 2030 ilmasto-

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii? Ville Niinistö Ympäristöministeri COP 19 -seminaari: Kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta vuonna 2015 28.10.2013 IPCC:n 5. arviointiraportin tulokset

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta?

Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Näkemyksiä biomassan kestävään käyttöön: Miltä komission suunnitelmat vaikuttavat Suomen kannalta? Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 25.1.2017 Pörssitalo Hanne Siikavirta RED II / Bioenergian

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 11.05.2015 498 HEL 2014-012200 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää katsoa valtuutettu

Lisätiedot

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki

Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset. Kati Ruohomäki Päästökaupan toiminta ja kustannusvaikutukset Kati Ruohomäki Sisältö Ajankohtaista päästökaupassa Päästökaupan toimintaperiaate Hiilivuodon käsite ja ratkaisu Maksuttomat päästöoikeudet Päästökaupan epäsuora

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari

Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Metsien käytön tulevaisuus Suomessa Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa - kutsuseminaari Jussi Uusivuori Seminaari Suomenlinnassa Maaliskuun 26. päivä 2010 Seminaarin tarkoitus Herättää ajatusten vaihtoa

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Anne Berner Liikenne- ja viestintäministeri 24.11.2016 Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti v. 2015

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Käyttöasetus potilassiirtojen

Käyttöasetus potilassiirtojen Käyttöasetus potilassiirtojen näkökulmasta Ylitarkastaja Riina Perko Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008) Käyttöasetus Asetus voimaan 1.1.2009 Käyttöasetuksen

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making. Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Innovatiivinen kaupunki B2B Match Making Karjasillan koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 9.9.2014 Sisältö: Taustaa: Oulun sitoutuminen INKA/ Älykäs kaupunki ohjelman toteuttamiseen ja ohjelmien

Lisätiedot

! LAATUKÄSIKIRJA 2015

! LAATUKÄSIKIRJA 2015 LAATUKÄSIKIRJA Sisällys 1. Yritys 2 1.1. Organisaatio ja vastuualueet 3 1.2. Laatupolitiikka 4 2. Laadunhallintajärjestelmä 5 2.1. Laadunhallintajärjestelmän rakenne 5 2.2. Laadunhallintajärjestelmän käyttö

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus

Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus Elinkeinopoliittiset tavoitteet Välivainion hakuprosessissa Välivainion koulun alueen kehittäminen, tiedotustilaisuus 17.11.2015 Sisältö: Taustaa: Yritysten tarve ja älykkään kaupungin tiekartta 2020 Liiketoiminnan

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017

Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Kansallisarkiston koulutusohjelma 2017 Tenttipäivät Kansallisarkiston asiakirjahallinnon ja arkistotoimen perustutkinnon tenttipäivät 2017 Kansallisarkiston toimipaikoissa: Helsinki (Rauhankatu 17), Hämeenlinna,

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS

YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS YHTEINEN KUNNALLISTEKNINEN TYÖMAA ENEMMÄN KUIN SOPIMUS VESIHUOLTO 2016 8.6.2016 HÄMEENLINNA 1 YHTEINEN TYÖMAA > Yhteisellä rakennustyömaalla tarkoitetaan työpaikkaa, jolla samanaikaisesti tai peräkkäin

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Kumppaniksi Kaukolämpöpäiville ja Lämpöklubille. Kaukolämpöpäivät Verkatehdas, Hämeenlinna Kohtaamispaikka keskiviikkona 23.8.

Kumppaniksi Kaukolämpöpäiville ja Lämpöklubille. Kaukolämpöpäivät Verkatehdas, Hämeenlinna Kohtaamispaikka keskiviikkona 23.8. Kumppaniksi Kaukolämpöpäiville ja Lämpöklubille Kaukolämpöpäivät 23.-24.8.2017 Verkatehdas, Hämeenlinna Kohtaamispaikka keskiviikkona 23.8.2017 Tule ja ole osa kaukolämpöalan päätapahtumaa! Kaukolämpöpäiville

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta

Annika Lindblom, pääsihteeri. Kestävän kehityksen toimikunta Annika Lindblom, pääsihteeri Kestävän kehityksen toimikunta Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen päivitys KIITOS OSALLISTUMISESTA! Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Yhteiskuntasitoumuksen päivitys:

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti

Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Mistä hyvät rakennushankkeet on tehty RATUKE SEMINAARI Helsinki Kuinka kaupunki rakennuttaa turvallisesti Milko Tietäväinen Rakennuttamispäällikkö Tampereen kaupunki T A M P E R E E N K A U P U N K I 1

Lisätiedot