POHJALAISET NAISET NAISYRITTÄJYYSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJALAISET NAISET NAISYRITTÄJYYSOHJELMA"

Transkriptio

1 POHJALAISET NAISET NAISYRITTÄJYYSOHJELMA Kyläkaupassa keskellä maailmaa Vahva ja elävästi verkostoitunut pohjoispohjalainen naisyrittäjyys menestyy ja on arvostettua. ProAgria Oulun Maaseutukeskus, Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Pohjalaiset naiset maaseudun naisyrittäjyysohjelma 2006

2 SISÄLTÖ 1. SAATTEEKSI 1 2. YHTEENVETO OHJELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA 2 Toimintalinja 1. Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kehittäminen 2 Toimintalinja 2. Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen 2 Toimintalinja 3. Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen 3 3. OHJELMATYÖN PERUSTA JA TARVE 4 4. NAISTEN TYÖLLISTYMINEN JA YRITTÄJYYS POHJOIS-POHJANMAALLA Maakunnan väestömäärä, ikääntyminen ja muuttoliike Naisten koulutustaso, työllistyminen, toimialarakenne ja poistuma Naisten yritystoiminta Naisten työ ja yrittäjyys maakunnan EU-ohjelmissa NAISYRITTÄJYYS TÄNÄ PÄIVÄNÄ Naisyrittäjän profiili Naisten toiminnan ja naisyrittäjyyden erityispiirteitä Naisten yrittämiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä NAISYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISTARVE POHJOIS-POHJANMAALLA VISIOSTA TOIMINTAAN TOIMINTALINJOJEN JA TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIEN PAINOTUKSET Toimintalinja 1. Itsensä työllistämisen ja naisyrittäjyyden kehittäminen Toimintalinja 2: Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Toimintalinja 3: Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 22

3 1. SAATTEEKSI Pohjois-Pohjanmaalla on haluttu lähteä kehittämään maaseudun naisten yrittäjyyttä ja työllisyyttä ohjelmallisella työllä. Ensimmäinen Pohjalaiset naiset maaseudun naisten yrittäjyysohjelma valmistui keväällä 2004 Pohjois-Pohjanmaan liitossa osana kylien työohjelmaa, jota Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus rahoitti. Nyt päivitetty Pohjalaiset naiset naisyrittäjyysohjelma on valmistunut Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen rahoittaman Pohjalaiset naiset maaseudun naisten yrittäjyyden koordinaatiohankkeessa, jota on hallinnoinut ProAgria Oulun Maaseutukeskus / Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Pohjalaiset naiset -ohjelman päivityksen taustalla ovat maakunnalliset ja valtakunnalliset kehittämisstrategiat sekä uuden EU-ohjelmakauden tavoitteet. Erityisesti tämä ohjelma haluaa painottaa naisten työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyviä kokonaisvaltaisia kehittämistoimia niin henkilökohtaisen, paikallisen ja alueellisen kuin globaalinkin tason näkökulmista. Pohjalaiset naiset -ohjelman päivityksessä on tarkastettu tilastoja siltä osin kuin uudempia tietoja on ollut saatavissa. Tilastotietoja on myös osittain pyöristetty tasalukuihin. Edellisessä ohjelmaversiossa ollut ohjelmakauden väliarviointi on tästä jätetty pois. Päivitystä varten tehtiin kysely pohjoispohjalaisen naisyrittäjyyden ihannetilasta. Sen pohjalta päivitetyssä ohjelmassa on kirkastettu ensimmäisen ohjelman visiota sekä laadittu toimenpide-ehdotukset toimintalinjoittain. Vision mukaan Pohjalaiset naiset -ohjelmalla tavoitellaan tilaa, jossa pohjoispohjalainen naisyrittäjyys on vahvaa ja elävää, verkostoitunutta, menestyvää ja arvostettua. Pohjalaiset naiset -koordinaatiohankkeen työn ja ohjelmatyön päivityksen tuloksena koottiin toimenpide-ehdotuksia, jotka tukevat ja toteuttavat Pohjalaiset naiset ohjelman kolmea toimintalinjaa. Toimintalinjat on pidetty päivitetyssä ohjelmassa ennallaan. Ne ovat itsensä työllistäminen ja naisyrittäjyyden kehittäminen, naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen sekä naisyrittäjyyden toimintaympäristön kehittäminen. Koordinaatiohankkeen ohjausryhmä on ollut samalla Pohjalaiset naiset naisyrittäjyysohjelman valmisteluryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut toiminnanjohtaja Maija- Liisa Tausta-Ojala Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta sekä jäseninä järjestöpäällikkö Kirsti Anttila Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:sta, hankesuunnittelija Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta, projektipäällikkö Marja- Leena Juntunen Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta, projektipäällikkö Leena Teräs Oulun yliopistosta, elinkeinoasiamies Sirpa Tulimaa Ouluseutu Yrityspalveluista, aluekehityspäällikkö Terttu Väänänen ja projektipäällikkö Kaisa Uusioja Pohjois-Pohjanmaan liitosta sekä ALMA-alueen edustajina Ulla Haukka Vihannista, Annikki Salmela Limingasta ja Riitta Ström Alavieskasta. Ohjelman on kirjoittanut projektipäällikkö Tarja Niskanen PSK-Aikuisopistosta. Pohjalaiset naiset -naisyrittäjyysohjelman toteuttamiseksi tarvitaan tekoja kodeissa, kylillä, työpaikoilla, kunnissa, seutukunnissa, järjestöissä sekä kehittämis- ja viranomaisorganisaatioissa. Pohjois-Pohjanmaalla on monia vahvuuksia rakentaa tulevaisuutta, kuten hyvä väestöpohja ja osaamistaso. Maakuntaohjelman strategian mukaan Pohjois-Pohjanmaata kehitetään erityisesti yrittäjyyden maakuntana, ja juuri siinä voimme olla edelläkävijänä tukemassa myös naisyrittäjyyttä ja samalla lisäämässä maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta verkottuen toiminnoissa eri tavoin. Korkeasta osaamisesta on pidettävä huoli hyvän koulutuksen ja neuvonnan avulla. Maija-Liisa Tausta-Ojala toiminnanjohtaja Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus 1

4 2. YHTEENVETO OHJELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Toimintalinja 1. Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kehittäminen Itsensä työllistämisen mahdollisuuksien edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 1. Ideointi- ja vertaistukiryhmät, jotka lähtevät paikallisista toimijoista. Yhdessä ideointi ja markkinoiden selvittäminen voi innostaa ja rohkaista yritystoimintaan. Naisyrittäjät tarvitsevat vertaistukea jaksamiseen ja rohkaisuun. Vertaistukiryhmillä tulee olla paikka, johon kokoontua. Se voi olla vaikka tila kylätalosta tai niin sanottu sisartalo, jossa naiset voivat kokoontua ja jossa on tietoverkkoyhteydet. Tilassa voidaan järjestää myös koulutusta, ohjausta ja neuvontaa. Rakennettaessa paikallisia vertaistukiryhmiä on verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tärkeää. 2. Naislähtöiset pilotit ja toimintamallit. Kannustetaan uusien innovatiivisten hankkeiden eteenpäin viemiseen. Näiden avulla voidaan pilotoida ja testata uusia toimintamalleja. Hankkeita toteutettaessa kiinnitetään erityistä huomiota jatkuvuuteen ja siihen, että toiminta voi jatkua myös hankkeen päätyttyä. 3. Yrityshautomot ja kokeilumahdollisuudet, kuten osuuskunnat, verkostoyrittäjyys ja franchising-mallit. Tarvitaan naisille suunnattuja yrittäjyyshautomoita, sillä usein naisten ideat ovat niin pienimuotoisia, ettei niitä kelpuuteta olemassa oleviin yrityshautomoihin. 4. Paikallisiin tarpeisiin räätälöity koulutus. Kartoitetaan yrittämisestä kiinnostuneet naiset ja järjestetään heille koulutusta, joka lähtee henkilökohtaisista tarpeista. Tällainen voi olla vaikkapa niin sanottu yksilöllinen urapalvelu. 5. Tiedon hankkimisen valmiuksiin ja erityisesti tietokoneohjelmien käyttöön liittyvä koulutus. Edistetään edelleen atktaitojen kehittämistä. Sähköinen viestintä antaa monipuoliset mahdollisuudet yritystoiminnan eteenpäin viemiseen, helpottaa yhteydenpitoa ja edesauttaa myös ajasta ja paikasta riippumatonta työntekoa. 6. Työelämäyhteyksien edistäminen. Kartoitetaan ja tuetaan mahdollisuuksia harjoitteluun ja työkokeiluihin, joiden kautta voidaan edistää työllistymistä maaseudulle. 7. Maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta lisäävien kokemusten ja mallien hakeminen. Kartoitetaan uusia mahdollisuuksia edistää työllisyyttä sekä tukea yhteistyömuotojen ja verkostojen syntymistä kaupunkien ja maaseudulla toimivien välille. 8. Hyvistä kokemuksista ja toimintamalleista oppiminen. Tuetaan oppimista muun muassa yritysvierailujen, opintomatkojen tai benchmarkingin muodossa. 9. Paikkaan sitomattomien työskentely- ja alihankintamallien etsiminen ja testaaminen. Sitä mukaa kuin laajakaistayhteydet laajenevat syrjäisillekin seuduille, paranee myös etä- ja joustotyön mahdollisuudet. Vaikka etätyö ei tällä hetkellä ole kovin laajaa, se on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Esimerkiksi joustotyö avaa uusia mahdollisuuksia maaseudulla elämiseen. Kakkosasuntojen omistajat ovat myös naisyrittäjyyteen liittyvä uusi mahdollisuus. Kartoitetaan uusien toimintamallien löytymistä muun muassa hankkeiden ja pilottien kautta. 10. Rohkaistaan nuorten ja erityisesti nuorten naisten hakeutumista yrittäjiksi kouluttuksen ja tiedotuksen avulla sekä nuorille suunnattujen hankkeiden toteutumista edistäen. 11. Tuetaan omistajavaihdosten lisääntymistä ja helpottumista maakunnassamme. Luodaan luopuja- ja jatkajaverkosto, jossa yrityksestä luopuvat ja yrittäjyydestä kiinnostuneet voivat kohdata. Tuetaan heitä myös neuvonnan avulla. Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen 12. Vertaistukiryhmät ja koulutus, joiden tavoitteena on vahvistaa naisten itseluottamusta ja oman uran suuntaamista kohti unelmia ja omia tavoitteita. 13. Henkilökohtainen neuvonta, jolla autetaan naisia rakentamaan urasuunnitelmia. 14. Yrittäjyyskasvatus ja koulutus, joiden avulla edistetään myönteistä maaperää yrittäjyydelle. Lasten ja nuorten osalta vastuu yrittäjyyskasvatuksesta on oppilaitoksilla, mutta yrittäjät ja yrittäjyyden parissa työskentelevät voivat olla yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Naisten yrittäjyysohjelman kautta voidaan tehdä konkreettista yhteistyötä ja olla aktiivisesti tiedottamassa ja kertomassa yrittäjyydestä. Naisten työelämän toiminnan tutkiminen ja tiedottaminen 15. Naistutkimuksen- ja tiedotustarpeen täyttäminen. Seurataan aktiivisesti naistutkimusta ja osallistutaan keskusteluun ja välitetään tietoa eteenpäin esimerkiksi seminaarien kautta. 16. Tasa-arvoisuutta ja tasavertaisuutta tuetaan suuntaamalla koulutusta ja tiedottamista. Tavoitteena on tarjota koulutusta laajasti eri kohderyhmille, ei vain naisille vaan muun muassa kuntien virka- ja luottamushenkilöille. Toimintalinja 2: Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Ideoiden ja tuotteiden kehittäminen 17. Kasvuyritysten tunnistaminen. Kartoitetaan kasvuyrityksiä ja tuetaan niitä koulutuksen ja vrkostojen avulla. 18. Yrityksissä syntyneiden ideoiden kehittäminen ja testaaminen yhdessä yrittäjän kanssa. Tavoitteena on löytää uusia tuotteita ja palveluja nykyisille tai uusille markkinoille. 2

5 Kansainvälistymisen edistäminen 19. Yritysten kansainvälistymistoimintojen tukeminen. Kartoitetaan erityisesti ne naisyrittäjät, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisten yhteyksien ja markkinoinoinnin kehittämisestä. Edistetään heitä tukevioen hankkeiden syntymistä. 20. Messuille osallistuminen. Edistetään hankkeita, joiden kautta naisyrittäjät voivat osallistua messuille. 21. Onnistuneiden kokemusten hyödyntäminen. Haetaan rohkeita esimerkkejä koulutuksiin ja vertaisryhmiin. Liittoudutaan suurten yritysten kanssa. 22. Yhteistyökumppaneiden hakeminen ulkomailta. Tuetaan hankkeita, jotka mahdollistavat yhteistyön syntymisen. 23. Verkostoituminen. Esimerkiksi hailuotolaiset naisyrittäjät ja Perämeren saariston naiset (Ruotsi, Viro, Ahvenanmaa). 24. Maakunnallisten apujen ja tietoverkkojen hyödyntäminen. 25. Kouluttaminen kansainvälistymiseen ja itsetunnon tukeminen. Liikkeenjohdollisen ja ammatillisen osaamisen päivittäminen 26. Tavoitteena on tukea koulutuksen avulla yritystoiminnan kehittämistä. Pyritään vaikuttamaan siihen, että maaseudulla koulutusta voidaan tarjota pienemmille ryhmille ja luomaan henkilökohtaisia oppimisväyliä. 27. Naisyrittäjien yritystoiminnan kehittäminen koulutuksen ja ohjauksen avulla. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen. 28. Naisyrittäjien ja heidän yritystensä henkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen muun muassa täsmäkoulutuksella huomioiden tieto- ja viestintätekniikoiden mahdollisuudet. 29. Naisyrittäjän elämäntilanteeseen sopivan kummi-, tutor- ja mentorointitoiminnan sekä mentorointipankkien kehittäminen. 30. Mahdollisuus benchmarkingiin ja muuhun muiden toiminnasta oppimiseen. Yritysten verkostoitumisen edistäminen 31. Sopivien yrityspartnereiden systemaattinen hakeminen ja yrittäjien tapaamisten järjestäminen, esimerkkeinä yrittäjätreffit ja -torit. 32. Yhteisten opinto- ja messumatkojen toteuttaminen ja edistäminen. 33. Yritysten välisen yhteistyön ja yhteisyrittäjyyden edistäminen. 34. Kontaktien lisääminen erilaisiin sidosryhmiin ja ulkomaille 35. Kärki- ja veturiyritysten etsintä sekä niiden ympärille syntyvien toiminnallisten verkostojen kehittäminen. 36. Sähköisen viestinnän mahdollisuuksien hyödyntämistä verkostojen kehittämisessä hyödynnetään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi naisyrittäjille suunnattu portaali. Toimintalinja 3: Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen Vaikuttaminen rakenteisiin ja naisten yritystoiminnan mahdollisuuksien parantamiseen 37. Vaikutetaan suoraan sekä valtakunnan että alueellisen tason päättäjiin. Tarkoituksena on poistaa naisyrittäjyyden esteitä. Ne voivat olla asenteellisia tai liittyä tasa-arvoisuuteen, yritystoiminnan käynnistämiseen sekä erityisesti vanhemmuuden jakamiseen ja muun muassa sijaispalveluihin. Vaikuttaminen tapahtuu tiedottamalla sekä käynnistämällä asioista aloitteita ja keskustelua. 38. Tuetaan erilaista osaamista edustavien organisaatioiden ja toimijatahojen välisten verkostojen rakentamista. Tavoitteena on naisyrittäjyyden alueellinen osaamiskeskittymä. Yhteistyössä päällekkäiset toiminnot vähenevät ja näin voidaan parantaa yritystoiminnan tukemisen mahdollisuuksia. Ohjelmalla pyritään edistämään verkoston syntymistä ja kehittymistä pysyväksi toiminnaksi. 39. Neuvonta- ja koulutusorganisaatioiden henkilökunnan jaksamisen tukeminen. Perheen ja työn yhteensovittamisen mahdollistaminen 40. Naisten arkirutiineja helpottavien julkisten tai yksityisten palvelukokeilujen ja -innovaatioiden kehittäminen. Pyritään hakemaan ja tukemaan uusien ratkaisujen syntymistä. 41. Edistetään myös naisyrittäjille suunnatun lomitusjärjestelmän syntymistä. Toimenpiteitä ovat muun muassa koulutus ja vaikuttaminen rakenteisiin. Elinympäristön ja viihtyvyyden tukeminen 42. Aktivoidaan naisia kulttuurin, liikunnan ja muiden vapaaajan palveluiden käyttöön siten, että oma jaksaminen paranee ja että nämä palvelut saadaan pysymään alueen ihmisten käytössä. 43. Tuetaan erilaisten rakennusten tai laajempien rakennusmiljöiden entisöimistä tai modernisoimista sekä niiden toimintojen kehittämistä naisyrittäjyyttä edistävään suuntaan. Esimerkiksi kotiseutu- tai muut yhdistykset voivat olla yhteistyökumppaneina naisyrittäjien kanssa. 44. Aktivoidaan alueen ihmisiä kiinnittämään huomiota omaan ympäristöön. Viihtyvyyttä parantavat muun muassa maisemanhoidolliset toimenpiteet. Ympäristöllä ja sen viihtyvyydellä on keskeinen merkitys, kun on kyse naisten yrittäjyydestä. 3

6 3. OHJELMAT YÖN PERUSTA JA TARVE Ensimmäinen Pohjalaiset naiset - maaseudun naisyrittäjyysohjelma valmistui vuonna Ohjelma on päivitetty vuoden 2006 alussa. Päivitykseen on liittynyt sähköinen kysely, joka tehtiin tammikuun alussa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa naisyrittäjyyden tilaa Pohjois-Pohjanmaalla ja löytää tärkeimmät kehittämisen kohteet. Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, mikä merkitys ohjelmalla voi olla naisten yrittäjyyden tukemisessa. Kyselyä on täydennetty ja koottu keskusteluissa kolmessa tilaisuudessa Oulussa, Raahessa ja Ylivieskassa sekä Pohjalaiset naiset -ohjelman ohjausryhmässä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 123 henkilöä, mutta vain 51 päätti kyselyn - kyselyn lopussa ohjelma pyysi päättämään kyselyn. Kyselyn päättäneiden suhteellisen pieni osuus saattoi johtua uuteen tekniikkaan liittyvistä pulmista. Merkittävää oli se, että vastaajista 40 prosenttia oli yrittäjiä, joista 10 prosenttia oli maatalousyrittäjiä. Muut vastaajat olivat toimihenkilöitä, virkamiehiä, projektin toimijoita sekä muita ryhmiä, kuten opiskelijoita tai eläkeläisiä. Vastaajista 95 prosenttia oli naisia. Ikäjakauman perusteella kysely tavoitti parhaiten työikäiset, joita oli yhteensä 95 prosenttia. Alle 25-vuotiaita vastaajissa ei ollut lainkaan. Alueellisesti kysely oli varsin kattava: Vastaajia oli 24 kunnasta aina Alavieskasta Kuivaniemelle ja Hailuodosta Kuusamoon. Kyselyssä kartoitettiin pohjoispohjalaisen naisyrittäjyyden ihannetilaa, jonka pohjalta on kirkastettu ensimmäisen ohjelman visiota. Ohjelmalla tavoitellaan tilaa, jossa pohjoispohjalainen naisyrittäjyys menestyy sekä on vahvaa, verkostoitunutta ja arvostettua. Ohjelmatyötä ohjaavat myös maakunnalliset ja valtakunnalliset kehittämisstrategiat. Valtakunnallisen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteena on yritteliäs yhteiskunta. Ohjelman tarkoituksena on nostaa Suomi yrittäjyyden toimintaedellytykset Euroopan kärkimaiden joukkoon ja luoda puitteet, jotka edistävät yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä. Opetuksessa ja koulutuksessa yrittäjyyden edistäminen näkyy muun muassa yrittäjyyskasvatusohjelmina ja vaatimuksena sisällyttää yrittäjyyskasvatusta jokaiselle kouluasteelle. Maakuntaohjelman strategian mukaisesti Pohjois-Pohjanmaata kehitetään lähivuosina niin, että maakunnan pitkään jatkunut myönteinen kehitys täydentyy erityisesti yrittäjyyden ja sen arvostuksen sekä tuntemuksen nousuna. Päämääränä on yrittäjyysmaakunta. Erityisesti halutaan tukea nuorten ja naisten yrittäjyyden edistämistä. Vuoden 2006 aikana jatketaan EU:n ohjelmakauden toteuttamista jo vakiintuneeseen tapaan ja valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen Uudella ohjelmakaudella pyritään eurooppalaisella tasolla toteuttamaan Lissabonin ja Göteborgin strategioita sekä niissä määriteltyjä painopistealueita, kuten kilpailukyvyn ja saavutettavuuden parantamista sekä tieteellisten ja teknisten yhteistyöverkostojen luomista. EU:n rakennerahastojen rahoitus kohdistuu tulevalla ohjelmakaudella kolmeen tavoitteeseen: lähentyminen, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys sekä Euroopan alueiden välinen yhteistyö. Pohjois-Pohjanmaalla aiotaan toteuttaa kahden viimeksi mainitun tavoitteen mukaisia toimia (Pohjois-Pohjanmaan liiton tiedote, 2005). Naisyrittäjyyden kehittämisstrategian keskeinen päämäärä on taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen ja lisääminen tulevina vuosina. Ohjelmallisuus antaa suuntalinjat tulevaisuuden kehittämiselle ja edistää myös naisyrittäjyyden ja siihen liittyvien kysymysten nostamista yleiseen keskusteluun. Sähköisessä kyselyssä tiedusteltiin, miksi naisyrittäjyysohjelmaa tarvitaan ja miten sen toteuttaminen voi onnistua. Vastausten perusteella naisyrittäjyysohjelman vahvuutena on naisyrittäjien rohkaiseminen ja innostaminen toimintaan sekä osaamisen kehittämiseen. Ohjelman merkitys on myös nostaa esille naisyrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Naisyrittäjyyden mahdollisuuksina nähdään erityisesti se, että mukaan saadaan myös sellaiset naiset, jotka muuten jäisivät kotiin. Tavoitteena on myös saada naisten yrittäminen tasavertaiseksi. Naisyrittäjyysohjelma vaatii toteutuakseen riittävän rahoituksen lisäksi sitoutumista ja innostumista. Ohjelmaa toteutettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota avoimuuteen ja näkyvyyteen. Uhkana koettiin se, etteivät naiset kiinnostu vaikuttamisesta. Koko maaseutua ja sen elinvoimaisuutta uhkaavana tekijänä pidettiin nuorten naisten poismuuttoa. Kiteytettynä voidaan todeta, että ohjelman toteuttamiseen liittyviä keskeisiä tekijöitä ovat tarpeesta lähtevä, yhteistyötä ja verkostoitumista edistävä toiminta, johon maaseudulla asuvat yrittäjyydestä kiinnostuneet naiset voivat sitoutua. Naisyrittäjyyden edistämisessä ja ohjelmaa toteutettaessa maaseutu tulee nähdä laajasti niin, että myös maaseutumaisissa kaupungeissa asuvat naiset kokevat ohjelman koskevan myös heitä. 4

7 4. NAISTEN T YÖLLIST YMINEN JA YRITTÄJYYS POHJOIS-POHJANMAALLA Keskeistä maaseudun elinvoimaisuudelle ovat työpaikat ja työllistyminen. Tässä kappaleessa käsitellään väestön kasvua, ikääntymistä ja työllisyyden kehitystä sekä naisten yritystoimintaa pohjaksi niille tavoitteille ja toimenpiteille, joita naisyrittäjyysohjelmassa halutaan tuoda esille. Viimeisessä kappaleessa on kerrottu lyhyesti EU-ohjelmien tilanteesta ja naisille suunnatuista hankkeista Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkempaa tarkastelua ei ole tehty, sillä ohjelmakausi alkaa olla lopuillaan ja tuloksien kokoaminen vie aikaa Maakunnan väestömäärä, ikääntyminen ja muuttoliike Maantieteellisesti katsottuna Pohjois-Pohjanmaan maakunta on varsin monimuotoinen. Se ulottuu Pohjanlahden rannikon hiekkadyyneiltä ja lakeuksilta Koillismaan ylängön erämaihin aina Venäjän rajalle saakka. Maakunta koostuu 40 kunnasta, Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelma 2020:n mukaan väestömäärän kokonaiskehitys on ollut maakunnassa varsin positiivinen. Pohjois-Pohjanmaalla asuu 2000-luvun alkuvuosina noin henkilöä, kun vuonna 1970 määrä oli noin asukasta. Väestön osuus on runsas 7 prosenttia koko maan väestöstä. Pohjois-Pohjanmaa on saanut muuttovoittoa Kainuusta ja Lapista sekä menettänyt muuttotappioina asukkaitaan etenkin Uudellemaalle. Pohjois-Pohjanmaan eennakointi-projektin mukaan naisväestön määrä Pohjois-Pohjanmaalla on kasvanut henkilöllä vuosina Vuonna 2001 Pohjois-Pohjanmaalla asui naista. Naisten osuus kokonaisväestöstä oli 49,8 prosenttia. Jo yli puolet maakunnan naisista asuu Oulun seutukunnassa. Naisten ikärakenne on Pohjois-Pohjanmaalla vielä varsin edullinen, mutta alueelliset erot maakunnassa ovat suuret. Oujotka muodostavat seitsemän seutukuntaa. Toisen ohjelmakauden aikana vuosina osa seutukunnista on kuulunut Tavoite 1-alueeseen ja osa Tavoite 2 alueeseen. Tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa Koillismaan, Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntien 18 kunnassa asukkaita on noin Tavoite 2 -alueeseen kuuluvissa Oulun kaupungissa, Hailuodon kunnassa ja Ylivieskan seutukunnan kuudessa kunnassa on noin asukasta. Raahen seutukunta (viisi kuntaa) ja Oulun seutukunnan Liminka, Lumijoki, Tyrnävä ja Muhos sekä Siikalatvan seutukunnan Rantsila kuuluvat tavoite 2 -alueen siirtymäkauden alueisiin, joiden asukasluku on noin Tavoitealueiden ulkopuolelle jäävät kokonaan Oulun seutukunnan Haukipudas, Kempele, Kiiminki ja Oulunsalo. Uudella ohjelmakaudella rajat muuttuvat, mutta vielä ei ole saatu päätöksiä aikaiseksi. Pohjois-Pohjanmaan kunnat ja seutukunnat. Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liitto 5

8 lunkaaren, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa lasten ja vanhusten suhteellinen määrä on suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta vuotiaita on suhteellisesti huomattavasti vähemmän. Oulun seutukunnassa tilanne on päinvastainen, ja varsinkin vuotiaita naisia on alueella huomattavan paljon. Muuttoliikkeen volyymi on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla. Vuosittain yli henkilöä sekä muuttaa alueelle että alueelta pois. Aktiivisimpia muuttajia ovat nuoret, jotka hakeutuvat vetovoimaisille työ- tai opiskelupaikkakunnille. Muuttoliike tulee esille väestön rakenteessa myös siten, että ainoastaan Oulun seutukunnan sukupuolirakenne on selvästi naisenemmistöinen ja koko maakunnassa miesenemmistöinen. Tulevien vuosien muuttotase-ennusteet ovat ristiriitaisia. Tilastokeskus ja Sisäministeriö ennustavat Pohjois-Pohjanmaan muuttotappion olevan vuosittain jopa yli tuhat henkeä. PTT ja ETLA ennustavat muuttotappion selvästi vähäisemmäksi eli alueelta lähtisi noin sata henkeä tulijoita enemmän. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaennuste lähtee positiivisesta muuttotaseesta. Keskeistä muuttoliikkeen kehitykselle tulee olemaan ICT-alojen kehitys: jos alat kasvavat, voi muuttovoitto voi olla suurempikin Lapin ja Kainuun lähtömuuton voimistuessa, mutta jos talouden taantuma pitkittyy, imee pääkaupunkiseudun palvelualojen kysyntä väkeä alueelta pois. Pitemmällä aikavälillä lähialueiden tulomuutto vähenee niiden väestön ikääntyessä, mutta kansainvälinen tulomuutto voi voimistua merkittävästikin. (Lähde: eennakointi-projekti) 4.2. Naisten koulutustaso, työllistyminen, toimialarakenne ja poistuma Koulutustaso: Pohjois-Pohjanmaalla koulutustasossa on suuria alueellisia eroja. Oulun seutukunnassa on paras koulutustaso, mikä on ymmärrettävää, koska Oulu tarjoaa erinomaiset opiskelu- ja työmahdollisuudet. Oulun seutukunnan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin 4,5 prosenttia valtakunnan tasoa korkeampi. Tutkintoa suorittamattomia yli 15-vuotiaista on Oulun seutukunnassa 7,5 prosenttia vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Keskiasteen suorittaneita on maan keskiarvoa enemmän. (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan tavoite 2-ohjelma ) Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven ja Koillismaan seutukuntien väestön koulutustaso on selvästi sekä maan että muun maakunnan keskiarvoa heikompi. Näiden seutukunnissa peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla on noin puolet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on korkeimmillaan vain 8 prosenttia. (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan tavoite 1-ohjelma ) Työllistyminen: Tilastokeskuksen toimialatilaston mukaan vuonna 2003 Pohjois-Pohjanmaan henkilön kokonaistyövoimasta oli naisia 47,4 prosenttia. Työttömänä naisia oli samaan aikaan vajaat ja työllisiä naisia yli ,9 prosenttia työllisestä työvoimasta. Kaikkien työllisten määrä on vähentynyt 1990-luvun aikana lähes kaikkialla Pohjois-Pohjanmaalla. Ainoastaan Oulun seutukunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla työllisten miesten määrä on kasvanut. Naisten työllisyyskehitys on yleisesti ollut miehiä heikompaa. Ainoastaan Koillismaan seutukunnassa tilanne on päinvastainen. Koko maakunnassa työllisiä naisia oli vuonna 2001 lähes 2 prosenttia vähemmän ja miehiä 3 prosenttia enemmän kuin vuonna Työllisten määrän muutos Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa naiset miehet % Oulun seutukunta Pohjois- Pohjanmaa Ylivieskan seutukunta Koillismaan seutukunta Raahen seutukunta Oulunkaaren seutukunta Siikalatvan seutukunta Työllisten määrän muutos Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Lähde: Nivala-Haapajärven seutukunta Vuonna 2000 yksityinen sektori oli naisten tärkein työllistäjä. Yksityisen sektorin osuus lähti nousuun 1990-luvun puolivälissä. Yksityisen sektorin työllisten määrä on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana yli :lla ja oli noin työllistä vuonna Kuntasektorilla työskentelevien määrä oli puolestaan reilut Myös valtion työllistävyys on laskenut luvun aikana. Naiset eri työnantajasektoreilla Pohjois-Pohjanmaalla % työllisistä kunta yksityinen sektori yrittäjät valtio valtioenemmistöinen oy Naisten osuus työnantajasektoreilla vuosina Pohjois-Pohjanmaalla. Lähde: 6

9 Työllisten määrä suurimmilla toimialoilla Pohjois-Pohjanmaalla Työllisten määrä naiset miehet D Teollisuus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut G Tukkuja vähittäiskauppa K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkim.palvelu M Koulutus A Maa-, riista- ja metsätalous F Rakentaminen I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Naisten osuus yrittäjistä % yrittäjät ilman maataloutta yrittäjät yhteensä Työllisten määrä suurimmilla aloilla vuosina Pohjois-Pohjanmaalla. Lähde: Toimialarakenne: Vuosien välillä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen merkitys naisten työllistäjänä on noussut Pohjois-Pohjanmaalla, samoin teollisuuden, koulutuksen ja muiden palvelualojen, kuten kiinteistö-, tutkimus- ja vuokrauspalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Voimakkaimmin supistuneita aloja ovat olleet maa-, riistaja metsätalous sekä rahoitus- ja rakennustoiminta. Suurin osa työllistävistä aloista on kokenut laman jälkeisen notkahduksen, mutta lähtenyt uudelleen kasvuun. Työllisten naisten poistuma: Pohjois-Pohjanmaan työllisistä naisista noin neljännes on yli 50-vuotiaita. Naisvaltaisten alojen työlliset ovat usein ikääntyneitä, joten kymmenen vuoden kuluessa suuri määrä naisia jää eläkkeelle. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan eläkkeelle jää vuoteen 2016 mennessä runsaat naista eli lähes 40 prosenttia vuoden 2001 työllisistä naisista. Heistä on jäämässä eläkkeelle terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista, koulutuksesta ja teollisuudesta henkilöä. 4.3 Naisten yritystoiminta Naisyrittäjyys ja perheyrittäjyys ovat vahvistuvia suuntauksia. Koko maan yrittäjistä naisten osuus vuonna 1985 oli 25 prosenttia ja 30 prosenttia vuonna Naisyrittäjien (pois lukien maatalousyrittäjät) lukumäärä ja osuus yrittäjistä (33,3 %) oli vuonna 2003 korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Naisten osuus yrittäjistä on Suomessa EU-maiden korkein. Kun maatalous otetaan huomioon, sijoitus on Portugalin jälkeen toinen. Palvelu- ja myyntityön osuus naisyrittäjien ammateista on suuri. Toisaalta johtajien, lainsäädännön, tekniikan ja muiden alojen asiantuntijoiden osuus on pienempi suurimmassa osassa EUmaita. (Lähteet: Naisyrittäjien keskusliitto ry ja kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyyskatsaus). Naisyrittäjät ja työlliset, 1990 = Naisten osuus yrittäjistä v % Suomi Alankomaat Portugali Belgia Itävalta Saksa Ranska Espanja EU15 Norja Iso-Britannia Ruotsi Italia Tanska Kreikka Irlanti Taulukot kuvaavat naisyrittäjien osuutta yrittäjistä ja naisyrittäjien osuutta työllisistä naisista vuosina sekä naisten osuutta EU-maiden yrittäjistä vuonna naistyölliset naisyrittäjät ilman maataloutta 2000 naisyrittäjät yhteensä yrittäjät yhteensä, ei maatalous yrittäjät yhteensä miehet 7

10 Tilastokeskukselta saatujen tietojen mukaan vuonna 1990 naisyrittäjien määrä oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa noin Vuoteen 2001 mennessä naisyrittäjien määrä on noussut noin henkilöön, mikä on 8,7prosenttia työllisistä. Kaiken kaikkiaan naisyrittäjien määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt lähes 3 500:lla. Suurimmaksi osaksi kyse on ollut maatalousyrittäjien määrän laskusta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2001 Oulun seutukunnan ulkopuolisista naisyrittäjästä toimi maatalouden ulkopuolella lähes henkilöä eli 42 prosenttia. Karkeana keskiarvona voidaan todeta, että Oulun ulkopuolisissa kunnissa toimii keskimäärin 100 naisyrittäjää / kunta, joista 60 toimii yrittäjänä maataloudessa ja 40 jollakin muulla toimialalla. Naisten osuus yrittäjistä vuosina 1990, 1995 ja 2001 Yrittäjät, molemmat sukupuolet KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaan maakunta Naisyrittäjät KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaan maakunta Oulun seutukunta Oulunkaaren seutukunta Raahen seutukunta Siikalatvan seutukunta Nivala - Haapajärven seutukunta Ylivieskan seutukunta Koillismaan seutukunta Naisten osuus kaikista yrittäjistä on vähentynyt kaikissa Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa ja koko maakunnassa reilut 4 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Naisten osuus yrittäjistä vuonna 2001 oli suurin Raahen seutukunnassa ja pienin Oulunkaaren seutukunnassa. Lukumääräisesti eniten naisyrittäjiä on Oulun seutukunnassa. Heitä oli vuonna 2001 lähes 2000 henkilöä. Maatalouden ulkopuolella toimivien naisyrittäjien määrä on lisääntynyt ainoastaan Oulun ja Koillismaan seutukunnissa, kun verrataan vuoden 2001 lukuja vuoden 1990 lukuihin. Naisyrittäjät Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa , pois lukien maatalousyrittäjät Oulun seutukunta Ylivieskan seutukunta Raahen seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Oulunkaaren seutukunta Koillismaan seutukunta Siikalatvan seutukunta yrittäjien määrä Naisyrittäjien määrä ilman maatalousyrittäjiä Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa vuosina Lähde: Naisten osuus yrittäjistä (%) KOKO MAA 38,8 35,3 35,1 Pohjois-Pohjanmaan mk. 38,9 34,4 34,6 Oulun seutukunta 34,3 31,7 33,7 Oulunkaaren seutukunta 39,5 34,1 32,9 Raahen seutukunta 42,4 38,8 37,7 Siikalatvan seutukunta 41,3 35,1 35,0 Nivala - Haapajärven seutukunta 41,1 35,0 35,6 Ylivieskan seutukunta 40,3 36,5 35,4 Koillismaan seutukunta 39,4 33,1 33,5 Naisten osuus yrittäjistä koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja seutukunnissa vuosina 1990, 1995 sekä Määrä on ilmoitettu sekä henkilölukuina että suhteellisena osuutena. Lähde: Tilastokeskus,

11 Naisyrittäjien jakautuminen toimialoittain: Toimialoittain tarkasteltuna voidaan havaita naisyrittäjien sijoittuvan erityisesti palvelualoille. Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ovat yleisin toimiala naisyrittäjien keskuudessa. Eniten naisyrittäjiä on yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, kaikkiaan 23 prosenttia yrittäjistä, kun maatalousyrittäjiä ei huomioida. Toimiala sisältää esimerkiksi kampaamot ja kauneushoitolat. Niiden osuus koko toimialan yrittäjistä on peräti 77,5 prosenttia. Toiseksi yleisin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, jossa työskentelee19 prosenttia yrittäjistä, ja kolmanneksi yleisin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, joihin sijoittuu 14 prosenttia yrittäjistä. Tukku ja vähittäiskaupassa suurin sektori on uusien tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä. Toiseksi yleisin sektori on elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumaton vähittäiskauppa. Naisyrittäjien määrä on vähentynyt ajanjaksolla etenkin tukku- ja vähittäiskaupassa. Toimiala on vieläkin toiseksi suurin naisyrittäjyystoimiala. Muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä teollisuudessa yrittäjien määrä on myös vähentynyt vuosien aikana. Naisyrittäjien määrä sen sijaan kasvoi merkittävästi terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Yrittäjien ikärakenne Pohjois-Pohjanmaalla 2001 Yrittäjien lukumäärä naiset miehet alle yli 60 Yrittäjien ikärakenne Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Lähde: Naisyrittäjien ikärakenne on vanhempi kuin työllisten keskimäärin. Eniten yrittäjiä siirtyy eläkkeelle maa-, riista- ja metsätaloudesta. Myös tukku- ja vähittäiskauppaan tarvitaan paljon uusia naisyrittäjiä, sillä arviolta 45 prosenttia toimialan naisyrittäjistä - lähes 290 yrittäjää - jää eläkkeelle vuoteen 2011 mennessä. Pyöristäen voidaan olettaa, että noin kolmannes vajaasta 6000:sta maakunnan naisyrittäjästä jää eläkkeelle tulevan kymmenen vuoden aikana. Heistä lähes puolet poistuu maataloudesta. Naisyrittäjät toimialoittain Pohjois-Pohjanmaalla , poislukien maatalousyrittäjät O Muut yhteiskunn. ja henk.koht. palv. G Tukku- ja vähittäiskauppa N. Terveydenhuolto ja sosiaalipalv. X Tuntematon K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkintapalv. H Majoitus ja ravitsemistoiminta D Teollisuus I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne F Rakentaminen yrittäjien määrä Naisyrittäjien osuus ilman maatalousyrittäjiä Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Lähde: Naisyrittäjien ikärakenne ja poistuma: Yrittäjien keski-ikä Pohjois-Pohjanmaalla on melko korkea. Vuonna 2001 naisyrittäjistä noin 33 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden osuus naisyrittäjistä on ainoastaan 7,1 prosenttia. Alle 30-vuotiaita naisyrittäjiä oli vuonna 2001 maakunnassa hieman yli 400, joista lähes 300 oli maatalousyrittäjiä. Naisyrittäjistä 44 prosenttia on maatalousyrittäjiä, mutta maatalousyrittäjien poisjättäminen luvuista ei vaikuta ikärakenteeseen juuri lainkaan. 9

12 4.4 Naisten työ ja yrittäjyys maakunnan EU-ohjelmissa EU-ohjelmissa naisten tavoitteet eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla. EU-hankkeita rahoitettaessa ei ole huomioitu tarpeeksi sukupuolten välisiä eroja, eikä myöskään toimialoja, joilla toimii paljon naisia. Tällainen on esimerkiksi hoiva- ja sosiaaliala. Tasa-arvon haasteita globaalin ja lokaalin rajapinnoilla julkaisussa (Kailo, Sunnari, Vuori) kuvataan ajankohtaisten trendien vaikutuksia naissukupuoleen. Julkaisussa todetaan, että näiden ilmiöiden vaikutukset jäävät usein piiloon ja huomioimatta. Paikallisessa päätöksenteossa, hanketyössä ja naisille kohdennetussa koulutuksessa tasa-arvoisuuteen liittyvät tekijät tulee olla keskeisellä sijalla. Tämä on huomioitava entistä vahvemmin tulevalla ohjelmakaudella. EU-ohjelmien väliarvioinnit ovat osoittaneet, että tasa-arvotavoitteet eivät ole onnistuneet toivotulla tavalla. Tarvitaan edelleen keskustelua siitä, mikä on nais- ja miestyöpaikkojen merkitys ja miten alueiden kilpailukyvyn eri ulottuvuuksia voidaan peilata myös sukupuolen kautta. EU-hankkeiden onnistumisen kannalta on tärkeää vaikuttaa hankkeiden laatuun. Tällä hetkellä ei ole vielä käytettävissä koostetta ohjelmakauden lopullisista tuloksista. Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin toteutettu jonkin verran naisille suunnattuja EU-hankkeita tai hankkeita, joissa naisten toiminta on keskeisellä sijalla. Alla olevaan taulukkoon on koottu naisille kohdennettuja hankkeita. Lista ei ole täydellinen, mutta antaa suuntaa nykytilanteesta. Naisille tai naisyrittäjille suunnattuja kehittämishankkeita Pohjois-Pohjanmaalla Hanke Hallinnoija Ajankohta EU-rahoitus SISU-hanke (Tavoite 6, 5b) ProAgria Oulun Maaseutukeskus ESR Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Polku yrittäjyyteen (Tavoite 1) ProAgria Oulun Maaseutukeskus ESR Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Polulta toimeksi (Tavoite 1, 3) ProAgria Oulun Maaseutukeskus ESR Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Business Pro - kasvualojen hanke Oulun seudun ammattikorkeakoulu ESR Taidon lähteet Ouluseutu Yrityspalvelut ESR Valme-hanke Ylivieskan seutukunta ESR Naisten metsä Kuivaniemen metsänhoitoyhdistys ry EMOTR/toimintaryhmä Ihanaiset naiset itsensä hallitsevat naiset Maaseudun sivistysliitto EMOTR Pohjalaiset naiset maaseudun ProAgria Oulun Maaseutukeskus EMOTR/Alma naisten yrittäjyysohjelman koordinointi Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Miksei meillä ikinä mittää? Lions Club Vihanti ry 2004 Leader+ Vihannin naisten aktivointihanke Turpeesta saunaksi Rantsilan akkakerho ry 2004 Leader+ Terveyden tielle Zonella T:mi Puttaan parhaat. A.Virkkala 2005 Leader+ Koti kylässä Oulun Diakonissalaitos EMOTR Sinni - naisten businesshanke Ouluseutu Yrityspalvelut ESR Sinni startti -hanke Oulun yliopisto ESR Tahtonaisen tietotaito hankkeet Oulun seudun ammattikorkeakoulu ESR Toteutettu Oulussa, Pudasjärvellä, Kuusamossa ja Raahessa fmba - naisyrittäjien ja johtajien MBA-ohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu ESR Naisille suunnattuja EU-rahoitteisia kehittämishankkeita Pohjois-Pohjanmaalla vuosina

13 5. NAISYRITTÄJYYS TÄNÄ PÄIVÄNÄ Tässä luvussa tarkastellaan niitä erityispiirteitä, jotka liittyvät naisten toimintaan ja sitä kautta myös naisten yrittäjyyteen. Esille nostetaan myös naisten yrittämiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä Naisyrittäjän profiili Suomalainen naisyrittäjä on keskimäärin hyvin koulutettu. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden naisyrittäjien osuus on maassamme EU-maiden keskimääräistä korkeampi. Maamme naisyrittäjistä 40 prosentilla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto, 30 prosentilla opistotason tutkinto ja 20 prosentilla ammattikoulupohja. (Lähteet: Yrittäjyyskatsaus ja Naisyrittäjien keskusliitto ry) Naisyrittäjät (ikä 25-49) koulutustasoittain vuonna % Seuraavalla sivulla olevassa nelikentässä on pohdittu Pohjois- Pohjanmaan maaseudulla toimivien naisyrittäjien vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Ominaisuudet on kerätty ja yhdistelty vastauksista, jotka perustuvat pyydettyjen asiantuntijalausuntojen antajien pitkäaikaiseen kokemukseen ja havaintoihin. Kuvio ei ole tyhjentävä, vaan sitä voi pitää ainoastaan suuntaa antavana yleistyksenä naisyrittäjiin liitettävistä henkilökohtaisista ominaisuuksista, kun kyse on niinkin suuresta ryhmästä kuin Pohjois-Pohjanmaalla asuvat naiset. Naisten vahvuudet nousevat muun muassa omasta osaamisesta ja yhteistyökyvyistä. Heikkouksina ovat erityisesti yrittäjyyteen liittyvät tekijät. Mahdollisuudet nousevat paikallisista vahvuuksista ja muutoksista, joita tapahtuu toimintaympäristössä. Paikallisella tasolla keskeinen uhka naisten yritystoiminnalle on se, ettei työtä ja perhe-elämää voida sovittaa joustavaksi. Nelikentän lohkoissa olevat ominaisuudet on jaoteltu henkilökohtaisella, paikallisella ja globaalilla tasolla vaikuttaviin tekijöihin. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Naisten yritykset ovat kooltaan keskimäärin pieniä yrityksiä. Mitä suurempi yritys sen vähemmän mukana on naisjohtajia. Naisten yritystoiminnan liikevaihdon osuudella mitattuna prosenttiosuudet näyttävät seuraavilta: (Lähde: Naisyrittäjien keskusliitto): Korkeaaste (H) Ylempi toinen aste (M) Alle ylemmän toisen asteen (L) 0% P I S EL A CH E EU-15 NL FIN DK D ND UK IRL F B Naisyrittäjät koulutusasteittain EU-maissa vuonna Liikevaihto: naisten osuus liikevaihdosta noin e tai alle 44 % e 27 % e 25 % e 20 % yli e 19 % 11

14 VAHVUUDET Henkilökohtainen taso: - alansa erityisosaaminen ja -ammattitaito - hyvä itsetuntemus ja -luottamus - korkea motivaatio - verkostoitumisen kyky - sosiaalisuus - luotettavuus Paikallinen taso: - johtavat yrityksiä hallitulla riskillä - vastuullisuus työnantajana Globaali taso: - kielitaito - erilaisten kulttuurien tuntemus HEIKKOUDET Henkilökohtainen taso: - puutteellinen liikkeenjohdollinen osaaminen - kokemuksen puute - tiedon puute säädöksistä ja yritystuista Paikallinen taso: - rahoituksen saaminen - verkostojen puuttuminen - vähäinen riskinottohalu - rajalliset markkinat - kysynnän puute Globaali taso: - markkinoille pääsyyn liittyvät ongelmat - uuden teknologian käyttö MAHDOLLISUUDET Henkilökohtainen taso: - kouluttautuvat yrittäjyyteen - massasta erottuminen, persoonallisuus ja yksilöllisyys Paikallinen taso: - pohjoisen luonnon ja kulttuurin tuotteistaminen - hyvinvointi-, ympäristö- ja matkailubusiness - uudet toimialat Globaali taso: - internetin laaja käyttö - eettinen ja kestävä kehitys - kansainvälistyminen UHAT Henkilökohtainen taso: - perhe tai ympäristö ei tue yrittämistä - ei ehdi pitää osaamistaan ajan tasalla - puutteelliset lomitus-, terveydenhuolto- ja eläkejärjestelyt Paikallinen taso: - maaseudun tyhjeneminen - vanhemmuuden aiheuttamien sosiaalisten kustannusten kasaantuminen naisvaltaisille aloille - hoivataakan lisääntyminen julkisten palvelujen vähentyessä Globaali taso: - tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus - kansainvälisten suuryritysten tulo pienyritysten markkinoille - maailmanlaajuiset katastrofit / onnettomuudet Asiantuntijoiden arvioinnin pohjalta laadittu nelikenttä, Swot-analyysi, maaseudun naisyrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaalla. 12

15 5.2 Naisten toiminnan ja naisyrittäjyyden erityispiirteitä Naisten toimintaan liittyy piirteitä, jotka selvitysten mukaan poikkeavat merkittävästi miesten toiminnasta. Keskeistä naisille on paikallisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyydestä lähtevä toiminta. Naisten toiminnan piirteitään voidaan kuvata Devote-projektissa tehdyn selvityksen perusteella seuraavasti: 1. Toiminta täydentää usein joustavasti julkista sektoria Tällaisia toimintoja ovat muun muassa naisten hoivapalveluosuuskunnat sekä työtilauskeskukset resurssikeskuksissa. 2. Toiminta liittyy naisten arkeen Naisten aloja ovat hoivapalvelut, tekstiili- ja vaatetusala, käsityö, elintarviketuotanto sekä monenlaiset yksityiset palvelualat. 3. Toiminta vastaa paikalliseen kysyntään Naisten työllisyyttä, yrittäjyyttä, toimeentuloa ja projekteja synnytetään usein vastaamalla paikalliseen kysyntään ja luomalla sitä. Näin luodaan tuloja paikalliseen talouteen. 4. Toiminta liittyy paikalliseen osaamiseen ja sen kehittämiseen Yksi esimerkki paikallisesta osaamisesta on käsityötaito. 5. Toiminta perustuu yhteisöllisyyteen Yhteisöllinen toiminta liittyy naisten verkostoihin ja synnyttää yhteisöllistä yrittäjyyttä, jossa naiset yhdistävät sosiaalisuuden ja itsenäisen elämäntavan sekä minimoivat riskejä. 6. Toiminta vahvistaa paikallista identiteettiä Kun naisten toiminta kohtaa paikallisen kehittämisen tarpeet, kollektiivinen tietoisuus yhteisöstä kasvaa ja paikallisyhteisö kiinteytyy. Tämä tapahtuu arkipäivän hyvinvoinnista huolehtimalla. 7. Toiminta on usein pienimuotoista Naiset ottavat pieniä askeleita. Yrittäjyys voi olla pienimuotoista ja osa-aikaista. Pienikin yrittäjyys vahvistaa perheen taloutta, koska se perustuu jo olemassa oleviin resursseihin. 8. Toiminta perustuu ruohonjuuritason naisten aloitteellisuuteen Naiset suhtautuvat paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen osittain eri tavoin kuin miehet ja pitävät tärkeinä erilaisia asioita kuin miehet. Naisten kehittämistoiminnassa talous ja kehittäminen määritellään laajemmin kuin rahataloutena. Naiset myös kiinnittävät huomiota arjen käytännöllisyyteen enemmän kuin miehet. (Lähde: Työministeriön Employment julkaisu Kehitystä naisten ehdoilla) Naisyrittäjyys ja naisten toiminta maaseudulla tutkimusten valossa: Sisäasiainministeriön naisteemaryhmä on selvittänyt 1980-luvulta lähtien naisten toimintaa. Tarkastelun kohteena ovat olleet erityisesti maaseudun naiset, mutta myös maaseudun miehiin liittyvät tutkimukset ovat mukana. Selvityksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on antaa alustava käsitys siitä, millaista tutkimusta Suomen maaseudun naisista on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty ja mitkä ovat ne katvealueet, joista tutkimusta ei löydy. Selkeitä katvealueita näyttävät olevan maaseudun naisen työroolien moninaisuus ja koulutus. Millaisia koulutusmahdollisuuksia maaseutu tarjoaa naiselle, miten koulutuksen saatavuus vaikuttaa naisten maalta muuttoon ja millaista aikuiskoulutusta tarvittaisiin, jotta naiset voisivat palata maaseudulle? Myöskään arkeen liittyvä maaseudun naisen rooli äitinä, perheen jäsenenä tai yksilönä ei nouse esiin. Emäntien määrä on laskenut ja julkisen sektorin osuus työllistäjänä on entisestään korostunut varsinkin terveydenhoitoja sosiaalityössä sekä koulutuksessa. Tällä hetkellä maaseudun naiset toimivat pitkälti samoissa ammateissa kuin naiset kaupungeissa. Suurimpiin yksittäisiin maatalouden ulkopuolisiin naisten ammatteihin niin maaseudulla kuin koko maan tasollakin kuuluvat muun muassa siivooja, myyjä, konttoristi, apuhoitaja, keittäjä, sosiaalialan työntekijä, perhepäivähoitaja ja sairaanhoitaja. Palvelualan naisyrittäjyydessä maaseudulla on tapahtunut merkittäviä muutoksia 1990-luvulla. Maaseudun naisyrittäjät toimivat yhä useammin yhteiskunnallisten palveluiden toimialalla. (Lähde: Annamari Asikainen ja Minna Komulainen, Yhdessä vahvat julkaisu) Maatalouden aseman vähetessä maaseudun ammatit eivät enää suuresti poikkea kaupunkimaisista ammateista. Siinä mielessä maaseutua ei enää voitane pitää kovin erillisenä tai erilaisena tarkastelun kohteena. Paremminkin yrittäjyyden kehittämistä maaseudulla tulisi katsella harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen kautta eli logistisena kysymyksenä. Tulevaisuuden kehittämishankkeita rahoitettaessa tulisi hyväksyä pienemmät ryhmät ja suuremmat yksikkökohtaiset kulut kuin kaupungeissa. Maaseudun toimialarakenteiden muutosta sekä naisen asemaa ja roolia maaseudulla tulisi myös tutkia tarkemmin, jotta tulokset saataisiin käyttöön hanketoiminnan ohjauksessa ja hankkeiden sisällön suunnittelussa. Alueellinen, ilmiöön kokonaisuutenaan pureutuva tutkimustarve onkin ilmeinen. 13

16 5.3 Naisten yrittämiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä Naisten yrittäjyyteen liittyy monia ajankohtaisia kysymyksiä, joihin ohjelmallisuudella pyritään omalta osaltaan vastaamaan. Naisten yrittäjyyteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä tällä hetkellä ovat muun muassa: Tasa-arvoisuus Naiseus tuo yrittäjyyteen perhe-elämään liittyviä esteitä. Näiden esteiden vähentäminen on tärkeää naisyrittäjyyden lisäämiseksi Suomessa. Vaikka äitiyteen ja yrittäjyyteen liittyviä ongelmakohtia ei voida täysin ratkaista esimerkiksi raskauden tai lapsen sairauden johdosta yrityksestä poissaolevan yrittäjän työpanosta on vaikea korvata voidaan kuitenkin taloudellisin panostuksin jossakin määrin helpottaa yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamista. (Lähde: Suomen Yrittäjien yrittäjyysohjelma ) Nuoret yrittäjät Nuorista yrittäjistä on suuri puute. Koulutetut nuoret hakeutuvat mieluummin palkkatyöhön ja turvatumpaan uraputkeen kuin lähtevät yrittäjiksi. Asenteet niin yrittäjän menestymiseen kuin epäonnistumiseenkin ovat Suomessa kielteisiä. Rahoituskin on kiven takana, yritystuet ovat OECD-maiden alhaisimpia. Perheeseen liittyvät tehtävät heikentävät varsinkin nuorilta naisilta mahdollisuuksia antautua yrittäjyyteen. Omistajavaihdokset Suomessa on noin yrityksessä tarvetta sukupolvenvaihdoksille tai omistajavaihdolle ikääntymisen takia. Yritystoiminnan tukeminen Naiset toimivat perinteisesti palvelusektorilla, usein hoitotoimen, kädentaitojen tai kulttuurin aloilla. Näitä ei tueta eikä rahoiteta yhteiskunnallisesti siinä määrin kuin on tarvetta. Naisten alat eivät pääse osallisiksi hautomotuista tai tiede- ja teknologiakeskuksista. Naisilla on vähemmän tietoa yrittäjyyden ja rahoituksen mahdollisuuksista ja he ovat tutkimusten mukaan myös vähemmän taipuvaisia ottamaan riskejä. Naisyrittäjät perustavat yrityksiä aloilla, jotka työllistävät myös muita naisia. Äitiyslomat, sairaiden lasten hoitaminen ja vastuu perheen hyvinvoinnista lisäävät välillisesti naisyrittäjien haavoittuvuutta. Naisten ympäriltä puuttuvat yrittäjyyden aloittamista, kasvua ja kansainvälistymistä tukevat yhteiskunnan tukirakenteet. (Lähde: Erlund, Gronberg, Horelli) Asenteet Asenteissa suhteessa naisten ja miesten auktoriteettiin ja asiantuntijuuteen on tutkimusten mukaan suuria eroja. Niin naiset kuin miehet kasvatetaan ja kasvavat luottamaan enemmän miesten kuin naisten auktoriteettiin. Miehillä on historiallinen ja asenteellinen etumatka suhteessa yrittäjyyteen ja talouselämään. Asennetasolla on todettu myös, että naiset ja miehet kasvatetaan suhtautumaan eri tavoin palkkatyöhön ja rahaan, naiset enemmän uhrautumaan ja joustamaan, miehet enemmän vaatimaan ja odottamaan etuisuuksia ja pitämään puoliaan, kilpailemaan ja etenemään. Tyttöjä kasvatetaan pedagogisten tutkimusten mukaan enemmän kiltteyteen, joustavuuteen ja omien etujen asettamiseen yhteisen edun alaisuuteen. Yrittäjyyskasvatuksessa tuleekin huomioida koti- ja hoivatyön jakamisen merkitys sen sijaan, että naiset uuvutetaan kaksin tai moninkertaisilla velvollisuuksilla ja odotuksilla. Toimintaympäristön muutokset Julkisten palvelujen alasajo Suomessa voi johtaa aivan erilaisiin seurauksiin naisten ja miesten kohdalla. Naiset tarvitsevat miehiä enemmän päiväkoti-, hoiva- ja terveyspalveluja voidakseen yhdistää uran ja perhe-elämän. Tutkimuksissa naisten hoivataakan ja palkattoman työn on todettu lisääntyneen julkisen sektorin heikentymisen myötä. Kun puhutaan yhteisöllisen vastuunkannon lisääntymisen merkityksestä, täytyy muistaa myös erilaiset kohderyhmät, kuten omaishoitajat. Keskittyminen suuriin yrityksiin ja monikansallisten yritysten tulo Suomeen ovat johtaneet siihen, että jättimarketit ja ostoskeskukset ovat vaikeuttaneet pienyrittäjien ja kauppojen mahdollisuuksia kilpailla asiakkaista. 14

17 6. NAISYRITTÄJYY TEEN LIITT YVÄ KEHITTÄMISEN TARVE POHJOIS-POHJANMAALLA Naisyrittäjyysohjelman päivityksen yhteydessä tehdyssä kyselyssä haluttiin selvittää naisyrittäjyyden nykytilaa ja kehittämisen tarvetta Pohjois-Pohjanmaalla. Vastanneista 40 prosenttia oli osallistunut Pohjalaiset naiset - maaseudun naisyrittäjyysohjelmaan ja 39 prosenttia oli osallistunut johonkin muuhun naisille suunnattuun projektiin joko toimijana tai osallistujana. Vastaajista 51 prosenttia oli tutustunut olemassa olevaan naisyrittäjyysohjelmaan. Vastauksia on täydennetty keskusteluissa yrittäjien ja naisten yrittäjyyden parissa toimivien henkilöiden kanssa, esimerkkeinä projekteissa toimivat sekä neuvonta- ja asiantuntijatyötä tekevät. Kysymyspatteristo oli melko laaja ja se oli koottu ensimmäisen Pohjalaiset naiset -naisyrittäjyysohjelman tavoitteiden pohjalta. Kyselyssä kysymykset olivat kaksiulotteisia; toisaalta haluttiin määrittää, kuinka merkittävänä vastaajat pitivät eri toimenpiteitä ja toisaalta, kuinka hyvin toimenpiteet ovat heidän mielestään toteutuneet maakunnassamme. Seuraavassa on koottu kyselyn tuloksia toimenpidekokonaisuuksien pohjalta. Näihin toimenpidekokonaisuuksiin liittyvät vastausten yhteenvetotaulukot löytyvät liitteestä 1. I toimenpideohjelma: naisten sisäisen yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edistäminen Toimepideohjelma sisälsi seuraavia toimenpide-ehdotuksia: Paikalliset ideointi- ja vertaistukiryhmät Naislähtöiset pilotit ja toimintamallit Paikallisiin tarpeisiin räätälöity koulutus Tietokoneohjelmien käyttöön liittyvä koulutus Paikkaan sitomattomien työskentelymallien testaaminen Harjoittelut ja työkokeilut Yrittäjyyskasvatus ja koulutus Yrityshautomot Unelmien vahvistaminen ja rohkaiseminen yrittäjyyteen Naistutkimuksen yhteistyön aloittaminen Toimenpideohjelmaan sisältyneet teemat ovat toteutuneet kohtuullisesti; vaihteluväli oli (max 100). Parhaiten on toteutunut tietokoneohjelmien käyttöön liittyvä koulutus. Merkittävimmiksi toimenpiteiksi nousivat unelmien vahvistaminen ja paikallisiin tarpeisiin räätälöity koulutus. Nämä tulivat esille myös keskusteluissa ja avoimissa vastauksissa. Koulutuksen kehittämisessä korostettiin naisien tarpeista lähtevää koulutusta. Kaikista heikoiten on toteutunut paikkaan sitomattomien työskentelymallien testaaminen. Se koettiin myös vähiten merkitseväksi. Etä- ja joustotyö eivät ole tällä hetkellä vielä laajasti toteutuneet muuallakaan. Maaseudulla ne voivat lisääntyä, kun laajakaista saadaan kattavasti käyttöön. Toivottavaa on, että sähköisten viestimien kehittyminen mahdollistaa myös naisille uusia joustavia työskentelymalleja. II Toimenpideohjelma: Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Toimenpideohjelma sisälsi seuraavia toimenpide-ehdotuksia: Naisvaltaisilla aloilla toimivien kasvuyritysten tunnistaminen Syntyneiden ideoiden kehittäminen ja testaaminen yhdessä yrittäjän kanssa Naisvaltaisten alojen yritysten kansainvälistymisen tukeminen Naisyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen täsmäkoulutuksen avulla Vieraiden kielten osaamisen kehittäminen Sopivien yrityspartnereiden systemaattinen hakeminen Yritysten välisen yhteistyön edistäminen Kärki- ja veturiyritysten etsintä Klusterien muodostaminen Koulutus ja osaamisen kehittäminen koettiin kohtuullisen merkitseväksi eikä suuria eroja eri toimenpiteiden välillä ole. Ammatillisen osaamisen näkökulmasta merkitseväksi nousi liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Naisyrittäjyyden kehittämisen kannalta on tärkeä säilyttää naisille ominaiset toimintatavat, mutta samalla kehittää myös taloudellista ja tavoitteellista liiketoiminnan kehittämistä. Vastauksissa korostuu jälleen täsmäkoulutuksen merkitys. Heikoimmin on vastaajien mukaan toteutunut kansainvälistymisen tukeminen. Yritystoimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen koettiin tärkeäksi. Yrityksen taloushallinto, kannattavuus ja talouden suunnittelu sekä markkinointiosaamisen kehittäminen nousivat kolmen tärkeimmän teeman joukkoon. Sitä vastoin kielitaidon kehittäminen ja kansainvälisen tiedon hankkiminen koettiin vähiten tärkeimmiksi. Nekin koettiin kuitenkin melko merkisteväksi. Keskusteluissa kansainvälistyminen koettiin tärkeäksi, koska toisaalta voimme oppia muiden maiden toimintavoista ja toisaalta kehittää kansainvälisiä yhteyksiä ja markkinoita niiden yrittäjien keskuudessa, joilla on siihen jo valmiuksia ja ennen kaikkea tahtoa. Maakunnassa on paljon osaavia naisia, joilla on kiinnostusta lähteä kansainvälisille markkinoille. III Toimenpideohjelma: Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen Toimenpideohjelma sisälsi seuraavia toimenpiteistä: Naisyrittäjiä palvelevien portaalien ja internetsivujen sisällön kehittäminen Maaseudulle sopivien koulutusmuotojen kehittäminen Naisten arkirutiineja helpottavien julkisten ja yksityisten palvelukokeilujen kehittäminen 15

18 Naisyrittäjien sijais- ja lomituspalvelujen kehittäminen Yritysympäristöjen viihtyisyyden edistäminen Jaksamista ja maaseudulla viihtyvyyttä edistävien kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen kehittäminen Rakennusten ja laajempien rakennusmiljöiden entisöiminen tai modernisoiminen yrittäjyyden tukemiseksi Yritystoiminnan mahdollisuuksien parantaminen erilaisin tukitoimin Yritystoiminnan parantaminen vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Toimintaympäristöjen kehittämisessä uusien, joustavien koulutuksellisten ratkaisujen kehittäminen koettiin melko merkitseväksi. Yritystoiminnan parantamiseen vaikuttaminen ja naisyrittäjien lomitus- ja sijaispalvelujen järjestäminen nousivat toiseksi merkityksellisimmiksi. Viimeksi mainittu oli vastaajien mielestä toteutunut kaikista heikoiten. Parhaiten oli vastaajien mukaan toteutunut jaksamiseen ja viihtyisyyteen liittyvien palvelujen kehittäminen. Avoimissa vastauksissa tietoverkkojen ja sähköisten sovellusten mahdollisuuksia pidetään merkittävinä. Vastaajien mukaan ne helpottavat työtä, edistävät kehityksessä mukana pysymistä ja kouluttautumista sekä mahdollistavat markkinointia ja tuotteiden myyntiä. Tietoverkkojen kautta voidaan vastaajien mukaan rakentaa myös jaksamiseen ja tukeen liittyviä verkostoja. Uusien työpaikkojen ja yritysten luomisessa yrittäjyyden rahoituksellisten tukirakenteiden vahvistaminen nousi vastaajien mielestä tärkeimmäksi toimenpiteeksi. Muut toimenpiteet liittyvät verkostojen ja henkisten tukirakenteiden vahvistamiseen. Keskusteluissa erityisesti mentorointi- ja tutortoiminnan merkitys yritystoimintaan kannustamisessa ja rohkaisussa nousivat tärkeiksi toimenpiteiksi. Lisäksi keskusteluissa tuli esille se, että mentoroinnin onnistumisen kannalta on usein parempi hakea mentori joko kauempaa tai muulta toimialalta, jotta vältytään keskinäiseltä kilpailulta. Yhteenvetona voidaan todeta, että aikaisemmin tähän ohjelmaan kerätty tieto ja nyt tehty päivitys ovat osoittaneet naisyrittäjyyden eteenpäin viemisen tärkeyden. Kehittäminen ja naisyrittäjyyden edistäminen tulee tapahtua monella tasolla. Naisia tulee innostaa ja heidän itsetuntoaan vahvistaa sekä naisille tulee luoda mahdollisuuksia käynnistää ja kehittää yrityksiä. Samalla on tärkeää vaikuttaa niihin päätöksiin ja toimenpiteisiin, joilla naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään parannetaan. Toimenpiteiden tärkeysjärjestys vastaajien mukaan oli seuraava: yrittäjyyden rahoituksellisten tukirakenteiden vahvistaminen kärki/veturiyritysten etsintä ja kehittäminen, alihankinta- ja jalostusketjujen rakentaminen kummi-, tutor- ja mentorointitoiminnan kehittäminen perustaa yrityshautomoita ja kokeilumahdollisuuksia, kuten osuuskuntia, verkostoyrittäjyyttä ja franchisingmalleja kontaktien lisääminen erilaisiin sidosryhmiin ja ulkomaille) yhteisyrittäjyyden kehittäminen benchmarking yms. muiden toiminnasta oppimisen järjestäminen klusterien muodostaminen 16

19 7. VISIOSTA TOIMINTAAN Pohjalaiset naiset maaseudun naisyrittäjyyden visio jatkaa samaa linjaa kuin Pohjois-Pohjanmaan visioksi 2020 asetettu omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta. Maakunnan visio on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Samalla se on elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, tasapainoisesti kehittyneen Suomen toinen keskus. Ydinstrategiaksi on valittu Pohjois-Pohjanmaa alueiden ja yhteistyön maakuntana. Maakunnalliselle kehittämistyölle valitut arvot sopivat hyvin myös naisyrittäjyysohjelman arvoperustaksi. Näitä arvoja ovat: ihmisten hyvinvointi oikeudenmukaisuus vastuu ympäristöstä luotettavuus ja tasa-arvoisuus Naisyrittäjyydelle asetettu tavoitetila vuonna 2015 on kohdennettu kuvaamaan erityisesti Pohjois-Pohjanmaan maaseutualueilla asuvien potentiaalisten tai jo toimivien naisyrittäjien toivottavia ominaispiirteitä. Naisyrittäjyysohjelmalla tavoitellaan laajasti maaseutumaisessa ympäristössä, pienkaupungeissa tai keskuksissa asuvia naisia. Vision otsikkoteksti kuvaa kyläkaupassa tiivistyvän koko yhteisöä koskevan hyvinvoinnin ylläpidon. Yritystoimissa yrittäjän on kyettävä sopeuttamaan toimintaansa paikallisten, yhteiskunnallisten ja maailmanlaajuisten kehitystrendien mukaan. Nämä trendit muuttavat toimintaympäristöämme ja on tärkeää seurata toimintaympäristön muutoksia monella tasolla. KYLÄKAUPASSA KESKELLÄ MAAILMAA vahva ja elävästi verkostoitunut pohjoispohjalainen naisyrittäjyys menestyy ja on arvostettua Pohjalainen nainen asuu ja työskentelee viihtyisässä ja turvallisessa yhteisössä, jossa tiedostetaan naisten työllistymisen erityispiirteet ja arvostetaan naisyrittäjyyttä. Hänellä on monipuolista osaamista ja hän uskoo itseensä, yhteistyön voimaan ja maakuntansa tulevaisuuteen. Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys ovat juurtuneet luonnolliseksi osaksi Pohjalaisen naisen identiteettiä. Hän toimii itsensä ja perheensä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hyväksi pohjoisen luonnon ja perinnekulttuurin antamin voimavaroin, niitä uudistaen ja niistä uudistuen. Hyvinvointi ei ole vain taloudellista menestymistä vaan sisältää myös fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyviä myönteisiä vaikutuksia. Pohjoispohjalaiset naisyrittäjät toimivat keskellä muuttuvaa maailmaa. Yhteiskunnan kehitys on täynnä haasteita, joita emme ole aikaisemmin kohdanneet. Näihin muutoksiin meidän on kyettävä sopeutumaan mutta samanaikaisesti muutokset tarjoavat myös ennen kokeilemattomia mahdollisuuksia. Ohjelmallisilla toimenpide-ehdotuksilla pyritään tukemaan avautuviin mahdollisuuksiin tarttumista ja uhkien torjumista. Strategiaan valittujen painotusten ja toimintalinjojen kautta pyritään vaikuttamaan toivottuun tilaan pääsemistä tulevalla ohjelma ohjelmakaudella. On selvää, etteivät pelkästään kyseisen ohjelman toimenpidesuositukset ja linjaukset riitä tavoitetilan optimaaliseen toteutumiseen. Naisyrittäjyyden edistäminen vaatiikin koko maakunnan kattavaa, eri alueilla ja eritasoisissa tehtävissä vaikuttavien sidosryhmien aktiivisia toimenpiteitä. 17

20 8. TOIMINTALINJOJEN JA TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIEN PAINOTUKSET Naisten työllistymistä ja yrittäjyyttä edistettäessä on tarpeen tiedostaa kolme eri tasoa, joilla on vaikutusta naisten toimintaan. Vaikka naisten ja miesten yrittäjyydessä on paljon yhtäläisyyksiä, voidaan todeta, että niissä on myös eriäviä piirteitä. Naisten yrittäjyyteen 1) henkilökohtaisella tasolla korostuvat yksilökohtaisen tuen tarve sekä naisen rooliin perheessä liittyvät tekijät. 2) Paikallisella ja alueellisella tasolla kehittämistyölle haasteita asettavat naisten työllistymisen ja yrittäjyyden painottuminen palvelualoille sekä maaseudun tilanteeseen ja sen palvelurakenteen ylläpitoon liittyvät kysymykset. 3) Globaalilla tasolla ajankohtaiset trendit, kuten teknologian vaikutukset, kaupan ja liikkuvuuden vapautuminen sekä uudenlaiset tarpeet vaikuttavat yhä nopeammin yritystoiminnan paikallisiin ja yrityskohtaisiin toimintaedellytyksiin. Tutkimusten mukaan pelkästään naisille kohdennettua yritysvalmennusta ja koulutusta on Suomessa vielä melko vähän. Ensimmäiset kokeilut toteutettiin tasa-arvolain voimaantulon jälkeen 1980-luvun loppupuolella. Eri puolilla maata järjestetyissä projekteissa on ollut runsaasti osallistujia. Palautteen mukaan naiset toivovat käytännönläheisiä asiantuntijapalveluita ja koulutusta omilta toimialoiltaan. Tätä käsitystä tukee myös päivityksen yhteydessä tehdyn kyselyn vastaukset. Asiantuntijapalvelujen tulee olla saatavissa lähellä, mieluiten lyhyissä jaksoissa ja säännöllisesti. Koulutuksen lisäksi tarvetta on myös sellaiseen henkilökohtaiseen neuvontaan ja konsultointiin, jossa sisältö ei ole ennalta tarkoin määrätty. Koulutus, ohjaus ja neuvonta tapahtuu parhaimmillaan täsmäkoulutuksena, jossa ensin määritellään henkilökohtaiset koulutus- ja kehittämistarpeet ja näiden pohjalta laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Koulutuksellisia ratkaisuja tulee kehittää niin, että saatavuus paranee ja kynnys koulutukseen osallistumiseen alenee. Pohjalaiset naiset naisyrittäjyysohjelma koostuu kolmesta toimintalinjasta, jotka on jaettu toimenpidekokonaisuuksiin. Toimintalinjoja ovat: Toimintalinja 1: Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kehittäminen Toimintalinja 2: Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Toimintalinja 3: Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen Toimintalinjojen sisällä on toimenpidekokonaisuuksia, joissa esitetään toimenpide-ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi Pohjois-Pohjanmaalla. Toimenpide-ehdotusten tarkoituksena on toimia suuntaa antavana paikallisten ja omaehtoisten ideoiden herättelijänä. Kaiken kaikkiaan on toivottavaa saada aikaan mahdollisimman laaja-alainen, aukoton ja viimeisintä 18 asiantuntemusta hyödyntävä järjestelmä tai polku, jolla naisten yrittäjyysvalmiuksia ja yritystoimintaa edistetään kehityskaaren eri vaiheissa sekä luodaan työllistymisen mahdollisuuksia maaseudulle. 8.1 Toimintalinja 1. Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kehittäminen Toimintalinja 1:n tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista itsensä työllistymiseen joko yrittäjänä tai aktiivisella toiminnalla, joka sisältää sisäisen yrittäjyyden näkökulman. Tarkoituksena on poistaa naisten henkilökohtaisia yrittäjyyden esteitä ja lisätä yrittäjyysvalmiuksia sekä auttaa tiedostamaan yhteiskunnassa ja paikallistasolla ilmeneviä naisyrittäjyyteen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä sekä vaikuttaa myönteisten asenteiden lisääntymiseen yrittäjyyteen Itsensä työllistämisen mahdollisuuksien edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Pitkät etäisyydet, yksipuolinen ja vähäinen koulutustarjonta sekä perinteiset roolimallit asettavat esteitä harvaan asutun maaseudun naisten työllistymiselle. Itsensä työllistäminen joko toisen palvelukseen tai omaan yritykseen edellyttää naisten omaehtoista toimintaa, jota aktivoimalla ehkäistään samalla syrjäytymistä ja sen mukanaan tuomia pitkäkestoisia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Erityisesti nuoria tulee kannustaa yritystoimintaan. Näin voidaan turvata maaseudun elinvoimaisuutta ja saada nuoria palaamaan maaseudulle. Myös paluumuuttajat ja muut kohderyhmät, kuten maahanmuuttajanaiset voivat olla potentiaalisia yrittäjiä maaseudulla. Mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen voi löytyä myös kapeilta markkina-alueilta silloin kun on kyse erikoisosaamisesta. Toisena mahdollisuutena voisi olla työllistyminen esimerkiksi yhdistysten tai muun kolmannen sektorin toimijan kautta. Tavoitteena on kannustaa naisia perustamaan uutta yritystoimintaa sekä löytämään uusia mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen. Tarvitaan uusien mahdollisuuksien kartoittamista sekä kannustusta ja rohkaisua yritysideoiden eteenpäin viemiseen. Toimenpide-ehdotuksia: Ideointi- ja vertaistukiryhmät, jotka lähtevät paikallisista toimijoista. Yhdessä ideointi ja markkinoiden selvittäminen innostaa ja rohkaisee yritystoimintaan. Samoin naisyrittäjät tarvitsevat vertaistukea jaksamiseen ja rohkaisuun. Vertaistukiryhmillä tulee olla paikka, johon kokoontua. Se voi olla vaikka tila kylätalosta tai jokin muu paikka niin sanottu sisartalo, jossa naiset voivat kokoontua ja jossa on tieto-

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liitto 2004 POHJALAISET NAISET. maaseudun naisten yrittäjyysohjelma

Pohjois-Pohjanmaan liitto 2004 POHJALAISET NAISET. maaseudun naisten yrittäjyysohjelma Pohjois-Pohjanmaan liitto 2004 POHJALAISET NAISET maaseudun naisten yrittäjyysohjelma POHJALAISET NAISET ohjelman sisällysluettelo 1. JOHDANTO JA TYÖTÄ OHJAAVA TAVOITETILA...3 2. TIIVISTELMÄ...5 3. NAISTEN

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto

Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen. Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen Johtaja, FT Maire Mäki Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto Pohjois-Pohjanmaan TE-palvelut Kuusamo Asiointipaikat Hallinnollinen asiointipaikka

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

15 Pohjois-Pohjanmaa. 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 15 Pohjois-Pohjanmaa 15.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 15.1. POHJOIS-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 6 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset:

Lisätiedot

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa

Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Ammatillinen aikuiskoulutus muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Yksityisen Opetusalan Liiton keskustelutilaisuus Helsinki 9.4.2008 Muutosvoimat pakottavat jatkuvaan osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienyrittäjien työhyvinvointi Esimerkkinä Naisyrittäjien työhyvinvoíntihanke Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2012, Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 30.5.2012 Oulu 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Oulun seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa ja ammattiopistossa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Juuret ja Siivet Kainuussa

Juuret ja Siivet Kainuussa Juuret ja Siivet Kainuussa Maahanmuuttajat aktiiviseksi osaksi kainuulaista yhteiskuntaa 2008-2012 Kainuun Nuotta ry 19.-20.5.2011 Anneli Vatula Kansainvälistyvä Kainuu Kuva: Vuokko Moilanen 2010 Toimintaympäristö

Lisätiedot

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen

Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen SOSTE 15.8.2013, Tulottomat ja toimettomat Kun koulu jää kesken: tapahtumaketju tulevaisuuteen jukka.ohtonen(at)sosiaalikehitys.com p. 045 8722 118 Aleksis Kiven katu 24 C 33200 Tampere 30-34 -vuotiaiden

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjyys. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjyys Konsultit 2HPO 1 Jos saisi valita yrittäjä- ja palkansaajauran välillä Liettua Kiina USA Kreikka Latvia Bulgaria Italia Ranska Irlanti EU-27 Viro Espanja Iso-Britannia Alankomaat Belgia Saksa

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot