POHJALAISET NAISET NAISYRITTÄJYYSOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJALAISET NAISET NAISYRITTÄJYYSOHJELMA"

Transkriptio

1 POHJALAISET NAISET NAISYRITTÄJYYSOHJELMA Kyläkaupassa keskellä maailmaa Vahva ja elävästi verkostoitunut pohjoispohjalainen naisyrittäjyys menestyy ja on arvostettua. ProAgria Oulun Maaseutukeskus, Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Pohjalaiset naiset maaseudun naisyrittäjyysohjelma 2006

2 SISÄLTÖ 1. SAATTEEKSI 1 2. YHTEENVETO OHJELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA 2 Toimintalinja 1. Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kehittäminen 2 Toimintalinja 2. Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen 2 Toimintalinja 3. Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen 3 3. OHJELMATYÖN PERUSTA JA TARVE 4 4. NAISTEN TYÖLLISTYMINEN JA YRITTÄJYYS POHJOIS-POHJANMAALLA Maakunnan väestömäärä, ikääntyminen ja muuttoliike Naisten koulutustaso, työllistyminen, toimialarakenne ja poistuma Naisten yritystoiminta Naisten työ ja yrittäjyys maakunnan EU-ohjelmissa NAISYRITTÄJYYS TÄNÄ PÄIVÄNÄ Naisyrittäjän profiili Naisten toiminnan ja naisyrittäjyyden erityispiirteitä Naisten yrittämiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä NAISYRITTÄJYYDEN KEHITTÄMISTARVE POHJOIS-POHJANMAALLA VISIOSTA TOIMINTAAN TOIMINTALINJOJEN JA TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIEN PAINOTUKSET Toimintalinja 1. Itsensä työllistämisen ja naisyrittäjyyden kehittäminen Toimintalinja 2: Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Toimintalinja 3: Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 22

3 1. SAATTEEKSI Pohjois-Pohjanmaalla on haluttu lähteä kehittämään maaseudun naisten yrittäjyyttä ja työllisyyttä ohjelmallisella työllä. Ensimmäinen Pohjalaiset naiset maaseudun naisten yrittäjyysohjelma valmistui keväällä 2004 Pohjois-Pohjanmaan liitossa osana kylien työohjelmaa, jota Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus rahoitti. Nyt päivitetty Pohjalaiset naiset naisyrittäjyysohjelma on valmistunut Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen rahoittaman Pohjalaiset naiset maaseudun naisten yrittäjyyden koordinaatiohankkeessa, jota on hallinnoinut ProAgria Oulun Maaseutukeskus / Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus. Pohjalaiset naiset -ohjelman päivityksen taustalla ovat maakunnalliset ja valtakunnalliset kehittämisstrategiat sekä uuden EU-ohjelmakauden tavoitteet. Erityisesti tämä ohjelma haluaa painottaa naisten työllisyyteen ja yrittäjyyteen liittyviä kokonaisvaltaisia kehittämistoimia niin henkilökohtaisen, paikallisen ja alueellisen kuin globaalinkin tason näkökulmista. Pohjalaiset naiset -ohjelman päivityksessä on tarkastettu tilastoja siltä osin kuin uudempia tietoja on ollut saatavissa. Tilastotietoja on myös osittain pyöristetty tasalukuihin. Edellisessä ohjelmaversiossa ollut ohjelmakauden väliarviointi on tästä jätetty pois. Päivitystä varten tehtiin kysely pohjoispohjalaisen naisyrittäjyyden ihannetilasta. Sen pohjalta päivitetyssä ohjelmassa on kirkastettu ensimmäisen ohjelman visiota sekä laadittu toimenpide-ehdotukset toimintalinjoittain. Vision mukaan Pohjalaiset naiset -ohjelmalla tavoitellaan tilaa, jossa pohjoispohjalainen naisyrittäjyys on vahvaa ja elävää, verkostoitunutta, menestyvää ja arvostettua. Pohjalaiset naiset -koordinaatiohankkeen työn ja ohjelmatyön päivityksen tuloksena koottiin toimenpide-ehdotuksia, jotka tukevat ja toteuttavat Pohjalaiset naiset ohjelman kolmea toimintalinjaa. Toimintalinjat on pidetty päivitetyssä ohjelmassa ennallaan. Ne ovat itsensä työllistäminen ja naisyrittäjyyden kehittäminen, naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen sekä naisyrittäjyyden toimintaympäristön kehittäminen. Koordinaatiohankkeen ohjausryhmä on ollut samalla Pohjalaiset naiset naisyrittäjyysohjelman valmisteluryhmä. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut toiminnanjohtaja Maija- Liisa Tausta-Ojala Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta sekä jäseninä järjestöpäällikkö Kirsti Anttila Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjät ry:sta, hankesuunnittelija Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksesta, projektipäällikkö Marja- Leena Juntunen Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskuksesta, projektipäällikkö Leena Teräs Oulun yliopistosta, elinkeinoasiamies Sirpa Tulimaa Ouluseutu Yrityspalveluista, aluekehityspäällikkö Terttu Väänänen ja projektipäällikkö Kaisa Uusioja Pohjois-Pohjanmaan liitosta sekä ALMA-alueen edustajina Ulla Haukka Vihannista, Annikki Salmela Limingasta ja Riitta Ström Alavieskasta. Ohjelman on kirjoittanut projektipäällikkö Tarja Niskanen PSK-Aikuisopistosta. Pohjalaiset naiset -naisyrittäjyysohjelman toteuttamiseksi tarvitaan tekoja kodeissa, kylillä, työpaikoilla, kunnissa, seutukunnissa, järjestöissä sekä kehittämis- ja viranomaisorganisaatioissa. Pohjois-Pohjanmaalla on monia vahvuuksia rakentaa tulevaisuutta, kuten hyvä väestöpohja ja osaamistaso. Maakuntaohjelman strategian mukaan Pohjois-Pohjanmaata kehitetään erityisesti yrittäjyyden maakuntana, ja juuri siinä voimme olla edelläkävijänä tukemassa myös naisyrittäjyyttä ja samalla lisäämässä maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta verkottuen toiminnoissa eri tavoin. Korkeasta osaamisesta on pidettävä huoli hyvän koulutuksen ja neuvonnan avulla. Maija-Liisa Tausta-Ojala toiminnanjohtaja Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus 1

4 2. YHTEENVETO OHJELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Toimintalinja 1. Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kehittäminen Itsensä työllistämisen mahdollisuuksien edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen 1. Ideointi- ja vertaistukiryhmät, jotka lähtevät paikallisista toimijoista. Yhdessä ideointi ja markkinoiden selvittäminen voi innostaa ja rohkaista yritystoimintaan. Naisyrittäjät tarvitsevat vertaistukea jaksamiseen ja rohkaisuun. Vertaistukiryhmillä tulee olla paikka, johon kokoontua. Se voi olla vaikka tila kylätalosta tai niin sanottu sisartalo, jossa naiset voivat kokoontua ja jossa on tietoverkkoyhteydet. Tilassa voidaan järjestää myös koulutusta, ohjausta ja neuvontaa. Rakennettaessa paikallisia vertaistukiryhmiä on verkostoituminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa tärkeää. 2. Naislähtöiset pilotit ja toimintamallit. Kannustetaan uusien innovatiivisten hankkeiden eteenpäin viemiseen. Näiden avulla voidaan pilotoida ja testata uusia toimintamalleja. Hankkeita toteutettaessa kiinnitetään erityistä huomiota jatkuvuuteen ja siihen, että toiminta voi jatkua myös hankkeen päätyttyä. 3. Yrityshautomot ja kokeilumahdollisuudet, kuten osuuskunnat, verkostoyrittäjyys ja franchising-mallit. Tarvitaan naisille suunnattuja yrittäjyyshautomoita, sillä usein naisten ideat ovat niin pienimuotoisia, ettei niitä kelpuuteta olemassa oleviin yrityshautomoihin. 4. Paikallisiin tarpeisiin räätälöity koulutus. Kartoitetaan yrittämisestä kiinnostuneet naiset ja järjestetään heille koulutusta, joka lähtee henkilökohtaisista tarpeista. Tällainen voi olla vaikkapa niin sanottu yksilöllinen urapalvelu. 5. Tiedon hankkimisen valmiuksiin ja erityisesti tietokoneohjelmien käyttöön liittyvä koulutus. Edistetään edelleen atktaitojen kehittämistä. Sähköinen viestintä antaa monipuoliset mahdollisuudet yritystoiminnan eteenpäin viemiseen, helpottaa yhteydenpitoa ja edesauttaa myös ajasta ja paikasta riippumatonta työntekoa. 6. Työelämäyhteyksien edistäminen. Kartoitetaan ja tuetaan mahdollisuuksia harjoitteluun ja työkokeiluihin, joiden kautta voidaan edistää työllistymistä maaseudulle. 7. Maaseudun ja kaupungin välistä vuorovaikutusta lisäävien kokemusten ja mallien hakeminen. Kartoitetaan uusia mahdollisuuksia edistää työllisyyttä sekä tukea yhteistyömuotojen ja verkostojen syntymistä kaupunkien ja maaseudulla toimivien välille. 8. Hyvistä kokemuksista ja toimintamalleista oppiminen. Tuetaan oppimista muun muassa yritysvierailujen, opintomatkojen tai benchmarkingin muodossa. 9. Paikkaan sitomattomien työskentely- ja alihankintamallien etsiminen ja testaaminen. Sitä mukaa kuin laajakaistayhteydet laajenevat syrjäisillekin seuduille, paranee myös etä- ja joustotyön mahdollisuudet. Vaikka etätyö ei tällä hetkellä ole kovin laajaa, se on tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Esimerkiksi joustotyö avaa uusia mahdollisuuksia maaseudulla elämiseen. Kakkosasuntojen omistajat ovat myös naisyrittäjyyteen liittyvä uusi mahdollisuus. Kartoitetaan uusien toimintamallien löytymistä muun muassa hankkeiden ja pilottien kautta. 10. Rohkaistaan nuorten ja erityisesti nuorten naisten hakeutumista yrittäjiksi kouluttuksen ja tiedotuksen avulla sekä nuorille suunnattujen hankkeiden toteutumista edistäen. 11. Tuetaan omistajavaihdosten lisääntymistä ja helpottumista maakunnassamme. Luodaan luopuja- ja jatkajaverkosto, jossa yrityksestä luopuvat ja yrittäjyydestä kiinnostuneet voivat kohdata. Tuetaan heitä myös neuvonnan avulla. Sisäisen yrittäjyyden vahvistaminen 12. Vertaistukiryhmät ja koulutus, joiden tavoitteena on vahvistaa naisten itseluottamusta ja oman uran suuntaamista kohti unelmia ja omia tavoitteita. 13. Henkilökohtainen neuvonta, jolla autetaan naisia rakentamaan urasuunnitelmia. 14. Yrittäjyyskasvatus ja koulutus, joiden avulla edistetään myönteistä maaperää yrittäjyydelle. Lasten ja nuorten osalta vastuu yrittäjyyskasvatuksesta on oppilaitoksilla, mutta yrittäjät ja yrittäjyyden parissa työskentelevät voivat olla yhteistyössä oppilaitosten kanssa. Naisten yrittäjyysohjelman kautta voidaan tehdä konkreettista yhteistyötä ja olla aktiivisesti tiedottamassa ja kertomassa yrittäjyydestä. Naisten työelämän toiminnan tutkiminen ja tiedottaminen 15. Naistutkimuksen- ja tiedotustarpeen täyttäminen. Seurataan aktiivisesti naistutkimusta ja osallistutaan keskusteluun ja välitetään tietoa eteenpäin esimerkiksi seminaarien kautta. 16. Tasa-arvoisuutta ja tasavertaisuutta tuetaan suuntaamalla koulutusta ja tiedottamista. Tavoitteena on tarjota koulutusta laajasti eri kohderyhmille, ei vain naisille vaan muun muassa kuntien virka- ja luottamushenkilöille. Toimintalinja 2: Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Ideoiden ja tuotteiden kehittäminen 17. Kasvuyritysten tunnistaminen. Kartoitetaan kasvuyrityksiä ja tuetaan niitä koulutuksen ja vrkostojen avulla. 18. Yrityksissä syntyneiden ideoiden kehittäminen ja testaaminen yhdessä yrittäjän kanssa. Tavoitteena on löytää uusia tuotteita ja palveluja nykyisille tai uusille markkinoille. 2

5 Kansainvälistymisen edistäminen 19. Yritysten kansainvälistymistoimintojen tukeminen. Kartoitetaan erityisesti ne naisyrittäjät, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisten yhteyksien ja markkinoinoinnin kehittämisestä. Edistetään heitä tukevioen hankkeiden syntymistä. 20. Messuille osallistuminen. Edistetään hankkeita, joiden kautta naisyrittäjät voivat osallistua messuille. 21. Onnistuneiden kokemusten hyödyntäminen. Haetaan rohkeita esimerkkejä koulutuksiin ja vertaisryhmiin. Liittoudutaan suurten yritysten kanssa. 22. Yhteistyökumppaneiden hakeminen ulkomailta. Tuetaan hankkeita, jotka mahdollistavat yhteistyön syntymisen. 23. Verkostoituminen. Esimerkiksi hailuotolaiset naisyrittäjät ja Perämeren saariston naiset (Ruotsi, Viro, Ahvenanmaa). 24. Maakunnallisten apujen ja tietoverkkojen hyödyntäminen. 25. Kouluttaminen kansainvälistymiseen ja itsetunnon tukeminen. Liikkeenjohdollisen ja ammatillisen osaamisen päivittäminen 26. Tavoitteena on tukea koulutuksen avulla yritystoiminnan kehittämistä. Pyritään vaikuttamaan siihen, että maaseudulla koulutusta voidaan tarjota pienemmille ryhmille ja luomaan henkilökohtaisia oppimisväyliä. 27. Naisyrittäjien yritystoiminnan kehittäminen koulutuksen ja ohjauksen avulla. Työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistäminen. 28. Naisyrittäjien ja heidän yritystensä henkilökunnan ammatillisen osaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen muun muassa täsmäkoulutuksella huomioiden tieto- ja viestintätekniikoiden mahdollisuudet. 29. Naisyrittäjän elämäntilanteeseen sopivan kummi-, tutor- ja mentorointitoiminnan sekä mentorointipankkien kehittäminen. 30. Mahdollisuus benchmarkingiin ja muuhun muiden toiminnasta oppimiseen. Yritysten verkostoitumisen edistäminen 31. Sopivien yrityspartnereiden systemaattinen hakeminen ja yrittäjien tapaamisten järjestäminen, esimerkkeinä yrittäjätreffit ja -torit. 32. Yhteisten opinto- ja messumatkojen toteuttaminen ja edistäminen. 33. Yritysten välisen yhteistyön ja yhteisyrittäjyyden edistäminen. 34. Kontaktien lisääminen erilaisiin sidosryhmiin ja ulkomaille 35. Kärki- ja veturiyritysten etsintä sekä niiden ympärille syntyvien toiminnallisten verkostojen kehittäminen. 36. Sähköisen viestinnän mahdollisuuksien hyödyntämistä verkostojen kehittämisessä hyödynnetään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi naisyrittäjille suunnattu portaali. Toimintalinja 3: Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen Vaikuttaminen rakenteisiin ja naisten yritystoiminnan mahdollisuuksien parantamiseen 37. Vaikutetaan suoraan sekä valtakunnan että alueellisen tason päättäjiin. Tarkoituksena on poistaa naisyrittäjyyden esteitä. Ne voivat olla asenteellisia tai liittyä tasa-arvoisuuteen, yritystoiminnan käynnistämiseen sekä erityisesti vanhemmuuden jakamiseen ja muun muassa sijaispalveluihin. Vaikuttaminen tapahtuu tiedottamalla sekä käynnistämällä asioista aloitteita ja keskustelua. 38. Tuetaan erilaista osaamista edustavien organisaatioiden ja toimijatahojen välisten verkostojen rakentamista. Tavoitteena on naisyrittäjyyden alueellinen osaamiskeskittymä. Yhteistyössä päällekkäiset toiminnot vähenevät ja näin voidaan parantaa yritystoiminnan tukemisen mahdollisuuksia. Ohjelmalla pyritään edistämään verkoston syntymistä ja kehittymistä pysyväksi toiminnaksi. 39. Neuvonta- ja koulutusorganisaatioiden henkilökunnan jaksamisen tukeminen. Perheen ja työn yhteensovittamisen mahdollistaminen 40. Naisten arkirutiineja helpottavien julkisten tai yksityisten palvelukokeilujen ja -innovaatioiden kehittäminen. Pyritään hakemaan ja tukemaan uusien ratkaisujen syntymistä. 41. Edistetään myös naisyrittäjille suunnatun lomitusjärjestelmän syntymistä. Toimenpiteitä ovat muun muassa koulutus ja vaikuttaminen rakenteisiin. Elinympäristön ja viihtyvyyden tukeminen 42. Aktivoidaan naisia kulttuurin, liikunnan ja muiden vapaaajan palveluiden käyttöön siten, että oma jaksaminen paranee ja että nämä palvelut saadaan pysymään alueen ihmisten käytössä. 43. Tuetaan erilaisten rakennusten tai laajempien rakennusmiljöiden entisöimistä tai modernisoimista sekä niiden toimintojen kehittämistä naisyrittäjyyttä edistävään suuntaan. Esimerkiksi kotiseutu- tai muut yhdistykset voivat olla yhteistyökumppaneina naisyrittäjien kanssa. 44. Aktivoidaan alueen ihmisiä kiinnittämään huomiota omaan ympäristöön. Viihtyvyyttä parantavat muun muassa maisemanhoidolliset toimenpiteet. Ympäristöllä ja sen viihtyvyydellä on keskeinen merkitys, kun on kyse naisten yrittäjyydestä. 3

6 3. OHJELMAT YÖN PERUSTA JA TARVE Ensimmäinen Pohjalaiset naiset - maaseudun naisyrittäjyysohjelma valmistui vuonna Ohjelma on päivitetty vuoden 2006 alussa. Päivitykseen on liittynyt sähköinen kysely, joka tehtiin tammikuun alussa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa naisyrittäjyyden tilaa Pohjois-Pohjanmaalla ja löytää tärkeimmät kehittämisen kohteet. Kyselyssä kartoitettiin myös sitä, mikä merkitys ohjelmalla voi olla naisten yrittäjyyden tukemisessa. Kyselyä on täydennetty ja koottu keskusteluissa kolmessa tilaisuudessa Oulussa, Raahessa ja Ylivieskassa sekä Pohjalaiset naiset -ohjelman ohjausryhmässä. Kaikkiaan kyselyyn vastasi 123 henkilöä, mutta vain 51 päätti kyselyn - kyselyn lopussa ohjelma pyysi päättämään kyselyn. Kyselyn päättäneiden suhteellisen pieni osuus saattoi johtua uuteen tekniikkaan liittyvistä pulmista. Merkittävää oli se, että vastaajista 40 prosenttia oli yrittäjiä, joista 10 prosenttia oli maatalousyrittäjiä. Muut vastaajat olivat toimihenkilöitä, virkamiehiä, projektin toimijoita sekä muita ryhmiä, kuten opiskelijoita tai eläkeläisiä. Vastaajista 95 prosenttia oli naisia. Ikäjakauman perusteella kysely tavoitti parhaiten työikäiset, joita oli yhteensä 95 prosenttia. Alle 25-vuotiaita vastaajissa ei ollut lainkaan. Alueellisesti kysely oli varsin kattava: Vastaajia oli 24 kunnasta aina Alavieskasta Kuivaniemelle ja Hailuodosta Kuusamoon. Kyselyssä kartoitettiin pohjoispohjalaisen naisyrittäjyyden ihannetilaa, jonka pohjalta on kirkastettu ensimmäisen ohjelman visiota. Ohjelmalla tavoitellaan tilaa, jossa pohjoispohjalainen naisyrittäjyys menestyy sekä on vahvaa, verkostoitunutta ja arvostettua. Ohjelmatyötä ohjaavat myös maakunnalliset ja valtakunnalliset kehittämisstrategiat. Valtakunnallisen yrittäjyyden politiikkaohjelman tavoitteena on yritteliäs yhteiskunta. Ohjelman tarkoituksena on nostaa Suomi yrittäjyyden toimintaedellytykset Euroopan kärkimaiden joukkoon ja luoda puitteet, jotka edistävät yritysten perustamista, kasvua ja kansainvälistymistä. Opetuksessa ja koulutuksessa yrittäjyyden edistäminen näkyy muun muassa yrittäjyyskasvatusohjelmina ja vaatimuksena sisällyttää yrittäjyyskasvatusta jokaiselle kouluasteelle. Maakuntaohjelman strategian mukaisesti Pohjois-Pohjanmaata kehitetään lähivuosina niin, että maakunnan pitkään jatkunut myönteinen kehitys täydentyy erityisesti yrittäjyyden ja sen arvostuksen sekä tuntemuksen nousuna. Päämääränä on yrittäjyysmaakunta. Erityisesti halutaan tukea nuorten ja naisten yrittäjyyden edistämistä. Vuoden 2006 aikana jatketaan EU:n ohjelmakauden toteuttamista jo vakiintuneeseen tapaan ja valmistaudutaan uuteen ohjelmakauteen Uudella ohjelmakaudella pyritään eurooppalaisella tasolla toteuttamaan Lissabonin ja Göteborgin strategioita sekä niissä määriteltyjä painopistealueita, kuten kilpailukyvyn ja saavutettavuuden parantamista sekä tieteellisten ja teknisten yhteistyöverkostojen luomista. EU:n rakennerahastojen rahoitus kohdistuu tulevalla ohjelmakaudella kolmeen tavoitteeseen: lähentyminen, alueellinen kilpailukyky ja työllisyys sekä Euroopan alueiden välinen yhteistyö. Pohjois-Pohjanmaalla aiotaan toteuttaa kahden viimeksi mainitun tavoitteen mukaisia toimia (Pohjois-Pohjanmaan liiton tiedote, 2005). Naisyrittäjyyden kehittämisstrategian keskeinen päämäärä on taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin turvaaminen ja lisääminen tulevina vuosina. Ohjelmallisuus antaa suuntalinjat tulevaisuuden kehittämiselle ja edistää myös naisyrittäjyyden ja siihen liittyvien kysymysten nostamista yleiseen keskusteluun. Sähköisessä kyselyssä tiedusteltiin, miksi naisyrittäjyysohjelmaa tarvitaan ja miten sen toteuttaminen voi onnistua. Vastausten perusteella naisyrittäjyysohjelman vahvuutena on naisyrittäjien rohkaiseminen ja innostaminen toimintaan sekä osaamisen kehittämiseen. Ohjelman merkitys on myös nostaa esille naisyrittäjyyteen liittyviä kysymyksiä. Naisyrittäjyyden mahdollisuuksina nähdään erityisesti se, että mukaan saadaan myös sellaiset naiset, jotka muuten jäisivät kotiin. Tavoitteena on myös saada naisten yrittäminen tasavertaiseksi. Naisyrittäjyysohjelma vaatii toteutuakseen riittävän rahoituksen lisäksi sitoutumista ja innostumista. Ohjelmaa toteutettaessa tulee kiinnittää erityistä huomiota avoimuuteen ja näkyvyyteen. Uhkana koettiin se, etteivät naiset kiinnostu vaikuttamisesta. Koko maaseutua ja sen elinvoimaisuutta uhkaavana tekijänä pidettiin nuorten naisten poismuuttoa. Kiteytettynä voidaan todeta, että ohjelman toteuttamiseen liittyviä keskeisiä tekijöitä ovat tarpeesta lähtevä, yhteistyötä ja verkostoitumista edistävä toiminta, johon maaseudulla asuvat yrittäjyydestä kiinnostuneet naiset voivat sitoutua. Naisyrittäjyyden edistämisessä ja ohjelmaa toteutettaessa maaseutu tulee nähdä laajasti niin, että myös maaseutumaisissa kaupungeissa asuvat naiset kokevat ohjelman koskevan myös heitä. 4

7 4. NAISTEN T YÖLLIST YMINEN JA YRITTÄJYYS POHJOIS-POHJANMAALLA Keskeistä maaseudun elinvoimaisuudelle ovat työpaikat ja työllistyminen. Tässä kappaleessa käsitellään väestön kasvua, ikääntymistä ja työllisyyden kehitystä sekä naisten yritystoimintaa pohjaksi niille tavoitteille ja toimenpiteille, joita naisyrittäjyysohjelmassa halutaan tuoda esille. Viimeisessä kappaleessa on kerrottu lyhyesti EU-ohjelmien tilanteesta ja naisille suunnatuista hankkeista Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkempaa tarkastelua ei ole tehty, sillä ohjelmakausi alkaa olla lopuillaan ja tuloksien kokoaminen vie aikaa Maakunnan väestömäärä, ikääntyminen ja muuttoliike Maantieteellisesti katsottuna Pohjois-Pohjanmaan maakunta on varsin monimuotoinen. Se ulottuu Pohjanlahden rannikon hiekkadyyneiltä ja lakeuksilta Koillismaan ylängön erämaihin aina Venäjän rajalle saakka. Maakunta koostuu 40 kunnasta, Pohjois-Pohjanmaan liiton maakuntasuunnitelma 2020:n mukaan väestömäärän kokonaiskehitys on ollut maakunnassa varsin positiivinen. Pohjois-Pohjanmaalla asuu 2000-luvun alkuvuosina noin henkilöä, kun vuonna 1970 määrä oli noin asukasta. Väestön osuus on runsas 7 prosenttia koko maan väestöstä. Pohjois-Pohjanmaa on saanut muuttovoittoa Kainuusta ja Lapista sekä menettänyt muuttotappioina asukkaitaan etenkin Uudellemaalle. Pohjois-Pohjanmaan eennakointi-projektin mukaan naisväestön määrä Pohjois-Pohjanmaalla on kasvanut henkilöllä vuosina Vuonna 2001 Pohjois-Pohjanmaalla asui naista. Naisten osuus kokonaisväestöstä oli 49,8 prosenttia. Jo yli puolet maakunnan naisista asuu Oulun seutukunnassa. Naisten ikärakenne on Pohjois-Pohjanmaalla vielä varsin edullinen, mutta alueelliset erot maakunnassa ovat suuret. Oujotka muodostavat seitsemän seutukuntaa. Toisen ohjelmakauden aikana vuosina osa seutukunnista on kuulunut Tavoite 1-alueeseen ja osa Tavoite 2 alueeseen. Tavoite 1 -alueeseen kuuluvissa Koillismaan, Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukuntien 18 kunnassa asukkaita on noin Tavoite 2 -alueeseen kuuluvissa Oulun kaupungissa, Hailuodon kunnassa ja Ylivieskan seutukunnan kuudessa kunnassa on noin asukasta. Raahen seutukunta (viisi kuntaa) ja Oulun seutukunnan Liminka, Lumijoki, Tyrnävä ja Muhos sekä Siikalatvan seutukunnan Rantsila kuuluvat tavoite 2 -alueen siirtymäkauden alueisiin, joiden asukasluku on noin Tavoitealueiden ulkopuolelle jäävät kokonaan Oulun seutukunnan Haukipudas, Kempele, Kiiminki ja Oulunsalo. Uudella ohjelmakaudella rajat muuttuvat, mutta vielä ei ole saatu päätöksiä aikaiseksi. Pohjois-Pohjanmaan kunnat ja seutukunnat. Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liitto 5

8 lunkaaren, Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnissa lasten ja vanhusten suhteellinen määrä on suurempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta vuotiaita on suhteellisesti huomattavasti vähemmän. Oulun seutukunnassa tilanne on päinvastainen, ja varsinkin vuotiaita naisia on alueella huomattavan paljon. Muuttoliikkeen volyymi on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla. Vuosittain yli henkilöä sekä muuttaa alueelle että alueelta pois. Aktiivisimpia muuttajia ovat nuoret, jotka hakeutuvat vetovoimaisille työ- tai opiskelupaikkakunnille. Muuttoliike tulee esille väestön rakenteessa myös siten, että ainoastaan Oulun seutukunnan sukupuolirakenne on selvästi naisenemmistöinen ja koko maakunnassa miesenemmistöinen. Tulevien vuosien muuttotase-ennusteet ovat ristiriitaisia. Tilastokeskus ja Sisäministeriö ennustavat Pohjois-Pohjanmaan muuttotappion olevan vuosittain jopa yli tuhat henkeä. PTT ja ETLA ennustavat muuttotappion selvästi vähäisemmäksi eli alueelta lähtisi noin sata henkeä tulijoita enemmän. Pohjois-Pohjanmaan maakuntaennuste lähtee positiivisesta muuttotaseesta. Keskeistä muuttoliikkeen kehitykselle tulee olemaan ICT-alojen kehitys: jos alat kasvavat, voi muuttovoitto voi olla suurempikin Lapin ja Kainuun lähtömuuton voimistuessa, mutta jos talouden taantuma pitkittyy, imee pääkaupunkiseudun palvelualojen kysyntä väkeä alueelta pois. Pitemmällä aikavälillä lähialueiden tulomuutto vähenee niiden väestön ikääntyessä, mutta kansainvälinen tulomuutto voi voimistua merkittävästikin. (Lähde: eennakointi-projekti) 4.2. Naisten koulutustaso, työllistyminen, toimialarakenne ja poistuma Koulutustaso: Pohjois-Pohjanmaalla koulutustasossa on suuria alueellisia eroja. Oulun seutukunnassa on paras koulutustaso, mikä on ymmärrettävää, koska Oulu tarjoaa erinomaiset opiskelu- ja työmahdollisuudet. Oulun seutukunnan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on noin 4,5 prosenttia valtakunnan tasoa korkeampi. Tutkintoa suorittamattomia yli 15-vuotiaista on Oulun seutukunnassa 7,5 prosenttia vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Keskiasteen suorittaneita on maan keskiarvoa enemmän. (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan tavoite 2-ohjelma ) Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven ja Koillismaan seutukuntien väestön koulutustaso on selvästi sekä maan että muun maakunnan keskiarvoa heikompi. Näiden seutukunnissa peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla on noin puolet 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on korkeimmillaan vain 8 prosenttia. (Lähde: Pohjois-Pohjanmaan tavoite 1-ohjelma ) Työllistyminen: Tilastokeskuksen toimialatilaston mukaan vuonna 2003 Pohjois-Pohjanmaan henkilön kokonaistyövoimasta oli naisia 47,4 prosenttia. Työttömänä naisia oli samaan aikaan vajaat ja työllisiä naisia yli ,9 prosenttia työllisestä työvoimasta. Kaikkien työllisten määrä on vähentynyt 1990-luvun aikana lähes kaikkialla Pohjois-Pohjanmaalla. Ainoastaan Oulun seutukunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla työllisten miesten määrä on kasvanut. Naisten työllisyyskehitys on yleisesti ollut miehiä heikompaa. Ainoastaan Koillismaan seutukunnassa tilanne on päinvastainen. Koko maakunnassa työllisiä naisia oli vuonna 2001 lähes 2 prosenttia vähemmän ja miehiä 3 prosenttia enemmän kuin vuonna Työllisten määrän muutos Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa naiset miehet % Oulun seutukunta Pohjois- Pohjanmaa Ylivieskan seutukunta Koillismaan seutukunta Raahen seutukunta Oulunkaaren seutukunta Siikalatvan seutukunta Työllisten määrän muutos Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Lähde: Nivala-Haapajärven seutukunta Vuonna 2000 yksityinen sektori oli naisten tärkein työllistäjä. Yksityisen sektorin osuus lähti nousuun 1990-luvun puolivälissä. Yksityisen sektorin työllisten määrä on noussut viimeisten kymmenen vuoden aikana yli :lla ja oli noin työllistä vuonna Kuntasektorilla työskentelevien määrä oli puolestaan reilut Myös valtion työllistävyys on laskenut luvun aikana. Naiset eri työnantajasektoreilla Pohjois-Pohjanmaalla % työllisistä kunta yksityinen sektori yrittäjät valtio valtioenemmistöinen oy Naisten osuus työnantajasektoreilla vuosina Pohjois-Pohjanmaalla. Lähde: 6

9 Työllisten määrä suurimmilla toimialoilla Pohjois-Pohjanmaalla Työllisten määrä naiset miehet D Teollisuus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut G Tukkuja vähittäiskauppa K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkim.palvelu M Koulutus A Maa-, riista- ja metsätalous F Rakentaminen I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Naisten osuus yrittäjistä % yrittäjät ilman maataloutta yrittäjät yhteensä Työllisten määrä suurimmilla aloilla vuosina Pohjois-Pohjanmaalla. Lähde: Toimialarakenne: Vuosien välillä terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen merkitys naisten työllistäjänä on noussut Pohjois-Pohjanmaalla, samoin teollisuuden, koulutuksen ja muiden palvelualojen, kuten kiinteistö-, tutkimus- ja vuokrauspalvelut sekä muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Voimakkaimmin supistuneita aloja ovat olleet maa-, riistaja metsätalous sekä rahoitus- ja rakennustoiminta. Suurin osa työllistävistä aloista on kokenut laman jälkeisen notkahduksen, mutta lähtenyt uudelleen kasvuun. Työllisten naisten poistuma: Pohjois-Pohjanmaan työllisistä naisista noin neljännes on yli 50-vuotiaita. Naisvaltaisten alojen työlliset ovat usein ikääntyneitä, joten kymmenen vuoden kuluessa suuri määrä naisia jää eläkkeelle. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan eläkkeelle jää vuoteen 2016 mennessä runsaat naista eli lähes 40 prosenttia vuoden 2001 työllisistä naisista. Heistä on jäämässä eläkkeelle terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluista, koulutuksesta ja teollisuudesta henkilöä. 4.3 Naisten yritystoiminta Naisyrittäjyys ja perheyrittäjyys ovat vahvistuvia suuntauksia. Koko maan yrittäjistä naisten osuus vuonna 1985 oli 25 prosenttia ja 30 prosenttia vuonna Naisyrittäjien (pois lukien maatalousyrittäjät) lukumäärä ja osuus yrittäjistä (33,3 %) oli vuonna 2003 korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Naisten osuus yrittäjistä on Suomessa EU-maiden korkein. Kun maatalous otetaan huomioon, sijoitus on Portugalin jälkeen toinen. Palvelu- ja myyntityön osuus naisyrittäjien ammateista on suuri. Toisaalta johtajien, lainsäädännön, tekniikan ja muiden alojen asiantuntijoiden osuus on pienempi suurimmassa osassa EUmaita. (Lähteet: Naisyrittäjien keskusliitto ry ja kauppa- ja teollisuusministeriön yrittäjyyskatsaus). Naisyrittäjät ja työlliset, 1990 = Naisten osuus yrittäjistä v % Suomi Alankomaat Portugali Belgia Itävalta Saksa Ranska Espanja EU15 Norja Iso-Britannia Ruotsi Italia Tanska Kreikka Irlanti Taulukot kuvaavat naisyrittäjien osuutta yrittäjistä ja naisyrittäjien osuutta työllisistä naisista vuosina sekä naisten osuutta EU-maiden yrittäjistä vuonna naistyölliset naisyrittäjät ilman maataloutta 2000 naisyrittäjät yhteensä yrittäjät yhteensä, ei maatalous yrittäjät yhteensä miehet 7

10 Tilastokeskukselta saatujen tietojen mukaan vuonna 1990 naisyrittäjien määrä oli Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa noin Vuoteen 2001 mennessä naisyrittäjien määrä on noussut noin henkilöön, mikä on 8,7prosenttia työllisistä. Kaiken kaikkiaan naisyrittäjien määrä on kymmenessä vuodessa vähentynyt lähes 3 500:lla. Suurimmaksi osaksi kyse on ollut maatalousyrittäjien määrän laskusta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2001 Oulun seutukunnan ulkopuolisista naisyrittäjästä toimi maatalouden ulkopuolella lähes henkilöä eli 42 prosenttia. Karkeana keskiarvona voidaan todeta, että Oulun ulkopuolisissa kunnissa toimii keskimäärin 100 naisyrittäjää / kunta, joista 60 toimii yrittäjänä maataloudessa ja 40 jollakin muulla toimialalla. Naisten osuus yrittäjistä vuosina 1990, 1995 ja 2001 Yrittäjät, molemmat sukupuolet KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaan maakunta Naisyrittäjät KOKO MAA Pohjois-Pohjanmaan maakunta Oulun seutukunta Oulunkaaren seutukunta Raahen seutukunta Siikalatvan seutukunta Nivala - Haapajärven seutukunta Ylivieskan seutukunta Koillismaan seutukunta Naisten osuus kaikista yrittäjistä on vähentynyt kaikissa Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa ja koko maakunnassa reilut 4 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Naisten osuus yrittäjistä vuonna 2001 oli suurin Raahen seutukunnassa ja pienin Oulunkaaren seutukunnassa. Lukumääräisesti eniten naisyrittäjiä on Oulun seutukunnassa. Heitä oli vuonna 2001 lähes 2000 henkilöä. Maatalouden ulkopuolella toimivien naisyrittäjien määrä on lisääntynyt ainoastaan Oulun ja Koillismaan seutukunnissa, kun verrataan vuoden 2001 lukuja vuoden 1990 lukuihin. Naisyrittäjät Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa , pois lukien maatalousyrittäjät Oulun seutukunta Ylivieskan seutukunta Raahen seutukunta Nivala-Haapajärven seutukunta Oulunkaaren seutukunta Koillismaan seutukunta Siikalatvan seutukunta yrittäjien määrä Naisyrittäjien määrä ilman maatalousyrittäjiä Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa vuosina Lähde: Naisten osuus yrittäjistä (%) KOKO MAA 38,8 35,3 35,1 Pohjois-Pohjanmaan mk. 38,9 34,4 34,6 Oulun seutukunta 34,3 31,7 33,7 Oulunkaaren seutukunta 39,5 34,1 32,9 Raahen seutukunta 42,4 38,8 37,7 Siikalatvan seutukunta 41,3 35,1 35,0 Nivala - Haapajärven seutukunta 41,1 35,0 35,6 Ylivieskan seutukunta 40,3 36,5 35,4 Koillismaan seutukunta 39,4 33,1 33,5 Naisten osuus yrittäjistä koko maassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja seutukunnissa vuosina 1990, 1995 sekä Määrä on ilmoitettu sekä henkilölukuina että suhteellisena osuutena. Lähde: Tilastokeskus,

11 Naisyrittäjien jakautuminen toimialoittain: Toimialoittain tarkasteltuna voidaan havaita naisyrittäjien sijoittuvan erityisesti palvelualoille. Yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut ovat yleisin toimiala naisyrittäjien keskuudessa. Eniten naisyrittäjiä on yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa, kaikkiaan 23 prosenttia yrittäjistä, kun maatalousyrittäjiä ei huomioida. Toimiala sisältää esimerkiksi kampaamot ja kauneushoitolat. Niiden osuus koko toimialan yrittäjistä on peräti 77,5 prosenttia. Toiseksi yleisin toimiala on tukku- ja vähittäiskauppa, jossa työskentelee19 prosenttia yrittäjistä, ja kolmanneksi yleisin terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, joihin sijoittuu 14 prosenttia yrittäjistä. Tukku ja vähittäiskaupassa suurin sektori on uusien tavaroiden vähittäiskauppa erikoismyymälöissä. Toiseksi yleisin sektori on elintarvikkeiden, juomien ja tupakan erikoistumaton vähittäiskauppa. Naisyrittäjien määrä on vähentynyt ajanjaksolla etenkin tukku- ja vähittäiskaupassa. Toimiala on vieläkin toiseksi suurin naisyrittäjyystoimiala. Muissa yhteiskunnallisissa ja henkilökohtaisissa palveluissa sekä teollisuudessa yrittäjien määrä on myös vähentynyt vuosien aikana. Naisyrittäjien määrä sen sijaan kasvoi merkittävästi terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluissa. Yrittäjien ikärakenne Pohjois-Pohjanmaalla 2001 Yrittäjien lukumäärä naiset miehet alle yli 60 Yrittäjien ikärakenne Pohjois-Pohjanmaalla vuonna Lähde: Naisyrittäjien ikärakenne on vanhempi kuin työllisten keskimäärin. Eniten yrittäjiä siirtyy eläkkeelle maa-, riista- ja metsätaloudesta. Myös tukku- ja vähittäiskauppaan tarvitaan paljon uusia naisyrittäjiä, sillä arviolta 45 prosenttia toimialan naisyrittäjistä - lähes 290 yrittäjää - jää eläkkeelle vuoteen 2011 mennessä. Pyöristäen voidaan olettaa, että noin kolmannes vajaasta 6000:sta maakunnan naisyrittäjästä jää eläkkeelle tulevan kymmenen vuoden aikana. Heistä lähes puolet poistuu maataloudesta. Naisyrittäjät toimialoittain Pohjois-Pohjanmaalla , poislukien maatalousyrittäjät O Muut yhteiskunn. ja henk.koht. palv. G Tukku- ja vähittäiskauppa N. Terveydenhuolto ja sosiaalipalv. X Tuntematon K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkintapalv. H Majoitus ja ravitsemistoiminta D Teollisuus I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne F Rakentaminen yrittäjien määrä Naisyrittäjien osuus ilman maatalousyrittäjiä Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Lähde: Naisyrittäjien ikärakenne ja poistuma: Yrittäjien keski-ikä Pohjois-Pohjanmaalla on melko korkea. Vuonna 2001 naisyrittäjistä noin 33 prosenttia on yli 50-vuotiaita. Alle 30-vuotiaiden osuus naisyrittäjistä on ainoastaan 7,1 prosenttia. Alle 30-vuotiaita naisyrittäjiä oli vuonna 2001 maakunnassa hieman yli 400, joista lähes 300 oli maatalousyrittäjiä. Naisyrittäjistä 44 prosenttia on maatalousyrittäjiä, mutta maatalousyrittäjien poisjättäminen luvuista ei vaikuta ikärakenteeseen juuri lainkaan. 9

12 4.4 Naisten työ ja yrittäjyys maakunnan EU-ohjelmissa EU-ohjelmissa naisten tavoitteet eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla. EU-hankkeita rahoitettaessa ei ole huomioitu tarpeeksi sukupuolten välisiä eroja, eikä myöskään toimialoja, joilla toimii paljon naisia. Tällainen on esimerkiksi hoiva- ja sosiaaliala. Tasa-arvon haasteita globaalin ja lokaalin rajapinnoilla julkaisussa (Kailo, Sunnari, Vuori) kuvataan ajankohtaisten trendien vaikutuksia naissukupuoleen. Julkaisussa todetaan, että näiden ilmiöiden vaikutukset jäävät usein piiloon ja huomioimatta. Paikallisessa päätöksenteossa, hanketyössä ja naisille kohdennetussa koulutuksessa tasa-arvoisuuteen liittyvät tekijät tulee olla keskeisellä sijalla. Tämä on huomioitava entistä vahvemmin tulevalla ohjelmakaudella. EU-ohjelmien väliarvioinnit ovat osoittaneet, että tasa-arvotavoitteet eivät ole onnistuneet toivotulla tavalla. Tarvitaan edelleen keskustelua siitä, mikä on nais- ja miestyöpaikkojen merkitys ja miten alueiden kilpailukyvyn eri ulottuvuuksia voidaan peilata myös sukupuolen kautta. EU-hankkeiden onnistumisen kannalta on tärkeää vaikuttaa hankkeiden laatuun. Tällä hetkellä ei ole vielä käytettävissä koostetta ohjelmakauden lopullisista tuloksista. Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin toteutettu jonkin verran naisille suunnattuja EU-hankkeita tai hankkeita, joissa naisten toiminta on keskeisellä sijalla. Alla olevaan taulukkoon on koottu naisille kohdennettuja hankkeita. Lista ei ole täydellinen, mutta antaa suuntaa nykytilanteesta. Naisille tai naisyrittäjille suunnattuja kehittämishankkeita Pohjois-Pohjanmaalla Hanke Hallinnoija Ajankohta EU-rahoitus SISU-hanke (Tavoite 6, 5b) ProAgria Oulun Maaseutukeskus ESR Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Polku yrittäjyyteen (Tavoite 1) ProAgria Oulun Maaseutukeskus ESR Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Polulta toimeksi (Tavoite 1, 3) ProAgria Oulun Maaseutukeskus ESR Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Business Pro - kasvualojen hanke Oulun seudun ammattikorkeakoulu ESR Taidon lähteet Ouluseutu Yrityspalvelut ESR Valme-hanke Ylivieskan seutukunta ESR Naisten metsä Kuivaniemen metsänhoitoyhdistys ry EMOTR/toimintaryhmä Ihanaiset naiset itsensä hallitsevat naiset Maaseudun sivistysliitto EMOTR Pohjalaiset naiset maaseudun ProAgria Oulun Maaseutukeskus EMOTR/Alma naisten yrittäjyysohjelman koordinointi Oulun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Miksei meillä ikinä mittää? Lions Club Vihanti ry 2004 Leader+ Vihannin naisten aktivointihanke Turpeesta saunaksi Rantsilan akkakerho ry 2004 Leader+ Terveyden tielle Zonella T:mi Puttaan parhaat. A.Virkkala 2005 Leader+ Koti kylässä Oulun Diakonissalaitos EMOTR Sinni - naisten businesshanke Ouluseutu Yrityspalvelut ESR Sinni startti -hanke Oulun yliopisto ESR Tahtonaisen tietotaito hankkeet Oulun seudun ammattikorkeakoulu ESR Toteutettu Oulussa, Pudasjärvellä, Kuusamossa ja Raahessa fmba - naisyrittäjien ja johtajien MBA-ohjelma Oulun seudun ammattikorkeakoulu ESR Naisille suunnattuja EU-rahoitteisia kehittämishankkeita Pohjois-Pohjanmaalla vuosina

13 5. NAISYRITTÄJYYS TÄNÄ PÄIVÄNÄ Tässä luvussa tarkastellaan niitä erityispiirteitä, jotka liittyvät naisten toimintaan ja sitä kautta myös naisten yrittäjyyteen. Esille nostetaan myös naisten yrittämiseen liittyviä keskeisiä kysymyksiä Naisyrittäjän profiili Suomalainen naisyrittäjä on keskimäärin hyvin koulutettu. Korkea-asteen koulutuksen saaneiden naisyrittäjien osuus on maassamme EU-maiden keskimääräistä korkeampi. Maamme naisyrittäjistä 40 prosentilla on yliopisto- tai korkeakoulututkinto, 30 prosentilla opistotason tutkinto ja 20 prosentilla ammattikoulupohja. (Lähteet: Yrittäjyyskatsaus ja Naisyrittäjien keskusliitto ry) Naisyrittäjät (ikä 25-49) koulutustasoittain vuonna % Seuraavalla sivulla olevassa nelikentässä on pohdittu Pohjois- Pohjanmaan maaseudulla toimivien naisyrittäjien vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia. Ominaisuudet on kerätty ja yhdistelty vastauksista, jotka perustuvat pyydettyjen asiantuntijalausuntojen antajien pitkäaikaiseen kokemukseen ja havaintoihin. Kuvio ei ole tyhjentävä, vaan sitä voi pitää ainoastaan suuntaa antavana yleistyksenä naisyrittäjiin liitettävistä henkilökohtaisista ominaisuuksista, kun kyse on niinkin suuresta ryhmästä kuin Pohjois-Pohjanmaalla asuvat naiset. Naisten vahvuudet nousevat muun muassa omasta osaamisesta ja yhteistyökyvyistä. Heikkouksina ovat erityisesti yrittäjyyteen liittyvät tekijät. Mahdollisuudet nousevat paikallisista vahvuuksista ja muutoksista, joita tapahtuu toimintaympäristössä. Paikallisella tasolla keskeinen uhka naisten yritystoiminnalle on se, ettei työtä ja perhe-elämää voida sovittaa joustavaksi. Nelikentän lohkoissa olevat ominaisuudet on jaoteltu henkilökohtaisella, paikallisella ja globaalilla tasolla vaikuttaviin tekijöihin. 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% Naisten yritykset ovat kooltaan keskimäärin pieniä yrityksiä. Mitä suurempi yritys sen vähemmän mukana on naisjohtajia. Naisten yritystoiminnan liikevaihdon osuudella mitattuna prosenttiosuudet näyttävät seuraavilta: (Lähde: Naisyrittäjien keskusliitto): Korkeaaste (H) Ylempi toinen aste (M) Alle ylemmän toisen asteen (L) 0% P I S EL A CH E EU-15 NL FIN DK D ND UK IRL F B Naisyrittäjät koulutusasteittain EU-maissa vuonna Liikevaihto: naisten osuus liikevaihdosta noin e tai alle 44 % e 27 % e 25 % e 20 % yli e 19 % 11

14 VAHVUUDET Henkilökohtainen taso: - alansa erityisosaaminen ja -ammattitaito - hyvä itsetuntemus ja -luottamus - korkea motivaatio - verkostoitumisen kyky - sosiaalisuus - luotettavuus Paikallinen taso: - johtavat yrityksiä hallitulla riskillä - vastuullisuus työnantajana Globaali taso: - kielitaito - erilaisten kulttuurien tuntemus HEIKKOUDET Henkilökohtainen taso: - puutteellinen liikkeenjohdollinen osaaminen - kokemuksen puute - tiedon puute säädöksistä ja yritystuista Paikallinen taso: - rahoituksen saaminen - verkostojen puuttuminen - vähäinen riskinottohalu - rajalliset markkinat - kysynnän puute Globaali taso: - markkinoille pääsyyn liittyvät ongelmat - uuden teknologian käyttö MAHDOLLISUUDET Henkilökohtainen taso: - kouluttautuvat yrittäjyyteen - massasta erottuminen, persoonallisuus ja yksilöllisyys Paikallinen taso: - pohjoisen luonnon ja kulttuurin tuotteistaminen - hyvinvointi-, ympäristö- ja matkailubusiness - uudet toimialat Globaali taso: - internetin laaja käyttö - eettinen ja kestävä kehitys - kansainvälistyminen UHAT Henkilökohtainen taso: - perhe tai ympäristö ei tue yrittämistä - ei ehdi pitää osaamistaan ajan tasalla - puutteelliset lomitus-, terveydenhuolto- ja eläkejärjestelyt Paikallinen taso: - maaseudun tyhjeneminen - vanhemmuuden aiheuttamien sosiaalisten kustannusten kasaantuminen naisvaltaisille aloille - hoivataakan lisääntyminen julkisten palvelujen vähentyessä Globaali taso: - tavaroiden ja ihmisten vapaa liikkuvuus - kansainvälisten suuryritysten tulo pienyritysten markkinoille - maailmanlaajuiset katastrofit / onnettomuudet Asiantuntijoiden arvioinnin pohjalta laadittu nelikenttä, Swot-analyysi, maaseudun naisyrittäjyydestä Pohjois-Pohjanmaalla. 12

15 5.2 Naisten toiminnan ja naisyrittäjyyden erityispiirteitä Naisten toimintaan liittyy piirteitä, jotka selvitysten mukaan poikkeavat merkittävästi miesten toiminnasta. Keskeistä naisille on paikallisuus, sosiaalinen vuorovaikutus ja yhteisöllisyydestä lähtevä toiminta. Naisten toiminnan piirteitään voidaan kuvata Devote-projektissa tehdyn selvityksen perusteella seuraavasti: 1. Toiminta täydentää usein joustavasti julkista sektoria Tällaisia toimintoja ovat muun muassa naisten hoivapalveluosuuskunnat sekä työtilauskeskukset resurssikeskuksissa. 2. Toiminta liittyy naisten arkeen Naisten aloja ovat hoivapalvelut, tekstiili- ja vaatetusala, käsityö, elintarviketuotanto sekä monenlaiset yksityiset palvelualat. 3. Toiminta vastaa paikalliseen kysyntään Naisten työllisyyttä, yrittäjyyttä, toimeentuloa ja projekteja synnytetään usein vastaamalla paikalliseen kysyntään ja luomalla sitä. Näin luodaan tuloja paikalliseen talouteen. 4. Toiminta liittyy paikalliseen osaamiseen ja sen kehittämiseen Yksi esimerkki paikallisesta osaamisesta on käsityötaito. 5. Toiminta perustuu yhteisöllisyyteen Yhteisöllinen toiminta liittyy naisten verkostoihin ja synnyttää yhteisöllistä yrittäjyyttä, jossa naiset yhdistävät sosiaalisuuden ja itsenäisen elämäntavan sekä minimoivat riskejä. 6. Toiminta vahvistaa paikallista identiteettiä Kun naisten toiminta kohtaa paikallisen kehittämisen tarpeet, kollektiivinen tietoisuus yhteisöstä kasvaa ja paikallisyhteisö kiinteytyy. Tämä tapahtuu arkipäivän hyvinvoinnista huolehtimalla. 7. Toiminta on usein pienimuotoista Naiset ottavat pieniä askeleita. Yrittäjyys voi olla pienimuotoista ja osa-aikaista. Pienikin yrittäjyys vahvistaa perheen taloutta, koska se perustuu jo olemassa oleviin resursseihin. 8. Toiminta perustuu ruohonjuuritason naisten aloitteellisuuteen Naiset suhtautuvat paikalliseen ja alueelliseen kehittämiseen osittain eri tavoin kuin miehet ja pitävät tärkeinä erilaisia asioita kuin miehet. Naisten kehittämistoiminnassa talous ja kehittäminen määritellään laajemmin kuin rahataloutena. Naiset myös kiinnittävät huomiota arjen käytännöllisyyteen enemmän kuin miehet. (Lähde: Työministeriön Employment julkaisu Kehitystä naisten ehdoilla) Naisyrittäjyys ja naisten toiminta maaseudulla tutkimusten valossa: Sisäasiainministeriön naisteemaryhmä on selvittänyt 1980-luvulta lähtien naisten toimintaa. Tarkastelun kohteena ovat olleet erityisesti maaseudun naiset, mutta myös maaseudun miehiin liittyvät tutkimukset ovat mukana. Selvityksen yhtenä tärkeänä tehtävänä on antaa alustava käsitys siitä, millaista tutkimusta Suomen maaseudun naisista on viimeisten vuosikymmenten aikana tehty ja mitkä ovat ne katvealueet, joista tutkimusta ei löydy. Selkeitä katvealueita näyttävät olevan maaseudun naisen työroolien moninaisuus ja koulutus. Millaisia koulutusmahdollisuuksia maaseutu tarjoaa naiselle, miten koulutuksen saatavuus vaikuttaa naisten maalta muuttoon ja millaista aikuiskoulutusta tarvittaisiin, jotta naiset voisivat palata maaseudulle? Myöskään arkeen liittyvä maaseudun naisen rooli äitinä, perheen jäsenenä tai yksilönä ei nouse esiin. Emäntien määrä on laskenut ja julkisen sektorin osuus työllistäjänä on entisestään korostunut varsinkin terveydenhoitoja sosiaalityössä sekä koulutuksessa. Tällä hetkellä maaseudun naiset toimivat pitkälti samoissa ammateissa kuin naiset kaupungeissa. Suurimpiin yksittäisiin maatalouden ulkopuolisiin naisten ammatteihin niin maaseudulla kuin koko maan tasollakin kuuluvat muun muassa siivooja, myyjä, konttoristi, apuhoitaja, keittäjä, sosiaalialan työntekijä, perhepäivähoitaja ja sairaanhoitaja. Palvelualan naisyrittäjyydessä maaseudulla on tapahtunut merkittäviä muutoksia 1990-luvulla. Maaseudun naisyrittäjät toimivat yhä useammin yhteiskunnallisten palveluiden toimialalla. (Lähde: Annamari Asikainen ja Minna Komulainen, Yhdessä vahvat julkaisu) Maatalouden aseman vähetessä maaseudun ammatit eivät enää suuresti poikkea kaupunkimaisista ammateista. Siinä mielessä maaseutua ei enää voitane pitää kovin erillisenä tai erilaisena tarkastelun kohteena. Paremminkin yrittäjyyden kehittämistä maaseudulla tulisi katsella harvan asutuksen ja pitkien välimatkojen kautta eli logistisena kysymyksenä. Tulevaisuuden kehittämishankkeita rahoitettaessa tulisi hyväksyä pienemmät ryhmät ja suuremmat yksikkökohtaiset kulut kuin kaupungeissa. Maaseudun toimialarakenteiden muutosta sekä naisen asemaa ja roolia maaseudulla tulisi myös tutkia tarkemmin, jotta tulokset saataisiin käyttöön hanketoiminnan ohjauksessa ja hankkeiden sisällön suunnittelussa. Alueellinen, ilmiöön kokonaisuutenaan pureutuva tutkimustarve onkin ilmeinen. 13

16 5.3 Naisten yrittämiseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä Naisten yrittäjyyteen liittyy monia ajankohtaisia kysymyksiä, joihin ohjelmallisuudella pyritään omalta osaltaan vastaamaan. Naisten yrittäjyyteen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä tällä hetkellä ovat muun muassa: Tasa-arvoisuus Naiseus tuo yrittäjyyteen perhe-elämään liittyviä esteitä. Näiden esteiden vähentäminen on tärkeää naisyrittäjyyden lisäämiseksi Suomessa. Vaikka äitiyteen ja yrittäjyyteen liittyviä ongelmakohtia ei voida täysin ratkaista esimerkiksi raskauden tai lapsen sairauden johdosta yrityksestä poissaolevan yrittäjän työpanosta on vaikea korvata voidaan kuitenkin taloudellisin panostuksin jossakin määrin helpottaa yrittäjyyden ja perhe-elämän yhteensovittamista. (Lähde: Suomen Yrittäjien yrittäjyysohjelma ) Nuoret yrittäjät Nuorista yrittäjistä on suuri puute. Koulutetut nuoret hakeutuvat mieluummin palkkatyöhön ja turvatumpaan uraputkeen kuin lähtevät yrittäjiksi. Asenteet niin yrittäjän menestymiseen kuin epäonnistumiseenkin ovat Suomessa kielteisiä. Rahoituskin on kiven takana, yritystuet ovat OECD-maiden alhaisimpia. Perheeseen liittyvät tehtävät heikentävät varsinkin nuorilta naisilta mahdollisuuksia antautua yrittäjyyteen. Omistajavaihdokset Suomessa on noin yrityksessä tarvetta sukupolvenvaihdoksille tai omistajavaihdolle ikääntymisen takia. Yritystoiminnan tukeminen Naiset toimivat perinteisesti palvelusektorilla, usein hoitotoimen, kädentaitojen tai kulttuurin aloilla. Näitä ei tueta eikä rahoiteta yhteiskunnallisesti siinä määrin kuin on tarvetta. Naisten alat eivät pääse osallisiksi hautomotuista tai tiede- ja teknologiakeskuksista. Naisilla on vähemmän tietoa yrittäjyyden ja rahoituksen mahdollisuuksista ja he ovat tutkimusten mukaan myös vähemmän taipuvaisia ottamaan riskejä. Naisyrittäjät perustavat yrityksiä aloilla, jotka työllistävät myös muita naisia. Äitiyslomat, sairaiden lasten hoitaminen ja vastuu perheen hyvinvoinnista lisäävät välillisesti naisyrittäjien haavoittuvuutta. Naisten ympäriltä puuttuvat yrittäjyyden aloittamista, kasvua ja kansainvälistymistä tukevat yhteiskunnan tukirakenteet. (Lähde: Erlund, Gronberg, Horelli) Asenteet Asenteissa suhteessa naisten ja miesten auktoriteettiin ja asiantuntijuuteen on tutkimusten mukaan suuria eroja. Niin naiset kuin miehet kasvatetaan ja kasvavat luottamaan enemmän miesten kuin naisten auktoriteettiin. Miehillä on historiallinen ja asenteellinen etumatka suhteessa yrittäjyyteen ja talouselämään. Asennetasolla on todettu myös, että naiset ja miehet kasvatetaan suhtautumaan eri tavoin palkkatyöhön ja rahaan, naiset enemmän uhrautumaan ja joustamaan, miehet enemmän vaatimaan ja odottamaan etuisuuksia ja pitämään puoliaan, kilpailemaan ja etenemään. Tyttöjä kasvatetaan pedagogisten tutkimusten mukaan enemmän kiltteyteen, joustavuuteen ja omien etujen asettamiseen yhteisen edun alaisuuteen. Yrittäjyyskasvatuksessa tuleekin huomioida koti- ja hoivatyön jakamisen merkitys sen sijaan, että naiset uuvutetaan kaksin tai moninkertaisilla velvollisuuksilla ja odotuksilla. Toimintaympäristön muutokset Julkisten palvelujen alasajo Suomessa voi johtaa aivan erilaisiin seurauksiin naisten ja miesten kohdalla. Naiset tarvitsevat miehiä enemmän päiväkoti-, hoiva- ja terveyspalveluja voidakseen yhdistää uran ja perhe-elämän. Tutkimuksissa naisten hoivataakan ja palkattoman työn on todettu lisääntyneen julkisen sektorin heikentymisen myötä. Kun puhutaan yhteisöllisen vastuunkannon lisääntymisen merkityksestä, täytyy muistaa myös erilaiset kohderyhmät, kuten omaishoitajat. Keskittyminen suuriin yrityksiin ja monikansallisten yritysten tulo Suomeen ovat johtaneet siihen, että jättimarketit ja ostoskeskukset ovat vaikeuttaneet pienyrittäjien ja kauppojen mahdollisuuksia kilpailla asiakkaista. 14

17 6. NAISYRITTÄJYY TEEN LIITT YVÄ KEHITTÄMISEN TARVE POHJOIS-POHJANMAALLA Naisyrittäjyysohjelman päivityksen yhteydessä tehdyssä kyselyssä haluttiin selvittää naisyrittäjyyden nykytilaa ja kehittämisen tarvetta Pohjois-Pohjanmaalla. Vastanneista 40 prosenttia oli osallistunut Pohjalaiset naiset - maaseudun naisyrittäjyysohjelmaan ja 39 prosenttia oli osallistunut johonkin muuhun naisille suunnattuun projektiin joko toimijana tai osallistujana. Vastaajista 51 prosenttia oli tutustunut olemassa olevaan naisyrittäjyysohjelmaan. Vastauksia on täydennetty keskusteluissa yrittäjien ja naisten yrittäjyyden parissa toimivien henkilöiden kanssa, esimerkkeinä projekteissa toimivat sekä neuvonta- ja asiantuntijatyötä tekevät. Kysymyspatteristo oli melko laaja ja se oli koottu ensimmäisen Pohjalaiset naiset -naisyrittäjyysohjelman tavoitteiden pohjalta. Kyselyssä kysymykset olivat kaksiulotteisia; toisaalta haluttiin määrittää, kuinka merkittävänä vastaajat pitivät eri toimenpiteitä ja toisaalta, kuinka hyvin toimenpiteet ovat heidän mielestään toteutuneet maakunnassamme. Seuraavassa on koottu kyselyn tuloksia toimenpidekokonaisuuksien pohjalta. Näihin toimenpidekokonaisuuksiin liittyvät vastausten yhteenvetotaulukot löytyvät liitteestä 1. I toimenpideohjelma: naisten sisäisen yrittäjyyden ja itsensä työllistämisen edistäminen Toimepideohjelma sisälsi seuraavia toimenpide-ehdotuksia: Paikalliset ideointi- ja vertaistukiryhmät Naislähtöiset pilotit ja toimintamallit Paikallisiin tarpeisiin räätälöity koulutus Tietokoneohjelmien käyttöön liittyvä koulutus Paikkaan sitomattomien työskentelymallien testaaminen Harjoittelut ja työkokeilut Yrittäjyyskasvatus ja koulutus Yrityshautomot Unelmien vahvistaminen ja rohkaiseminen yrittäjyyteen Naistutkimuksen yhteistyön aloittaminen Toimenpideohjelmaan sisältyneet teemat ovat toteutuneet kohtuullisesti; vaihteluväli oli (max 100). Parhaiten on toteutunut tietokoneohjelmien käyttöön liittyvä koulutus. Merkittävimmiksi toimenpiteiksi nousivat unelmien vahvistaminen ja paikallisiin tarpeisiin räätälöity koulutus. Nämä tulivat esille myös keskusteluissa ja avoimissa vastauksissa. Koulutuksen kehittämisessä korostettiin naisien tarpeista lähtevää koulutusta. Kaikista heikoiten on toteutunut paikkaan sitomattomien työskentelymallien testaaminen. Se koettiin myös vähiten merkitseväksi. Etä- ja joustotyö eivät ole tällä hetkellä vielä laajasti toteutuneet muuallakaan. Maaseudulla ne voivat lisääntyä, kun laajakaista saadaan kattavasti käyttöön. Toivottavaa on, että sähköisten viestimien kehittyminen mahdollistaa myös naisille uusia joustavia työskentelymalleja. II Toimenpideohjelma: Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Toimenpideohjelma sisälsi seuraavia toimenpide-ehdotuksia: Naisvaltaisilla aloilla toimivien kasvuyritysten tunnistaminen Syntyneiden ideoiden kehittäminen ja testaaminen yhdessä yrittäjän kanssa Naisvaltaisten alojen yritysten kansainvälistymisen tukeminen Naisyrittäjien liiketoimintaosaamisen kehittäminen Ammatillisen osaamisen kehittäminen ja monipuolistaminen täsmäkoulutuksen avulla Vieraiden kielten osaamisen kehittäminen Sopivien yrityspartnereiden systemaattinen hakeminen Yritysten välisen yhteistyön edistäminen Kärki- ja veturiyritysten etsintä Klusterien muodostaminen Koulutus ja osaamisen kehittäminen koettiin kohtuullisen merkitseväksi eikä suuria eroja eri toimenpiteiden välillä ole. Ammatillisen osaamisen näkökulmasta merkitseväksi nousi liiketoimintaosaamisen kehittäminen. Naisyrittäjyyden kehittämisen kannalta on tärkeä säilyttää naisille ominaiset toimintatavat, mutta samalla kehittää myös taloudellista ja tavoitteellista liiketoiminnan kehittämistä. Vastauksissa korostuu jälleen täsmäkoulutuksen merkitys. Heikoimmin on vastaajien mukaan toteutunut kansainvälistymisen tukeminen. Yritystoimintaan liittyvän osaamisen kehittäminen koettiin tärkeäksi. Yrityksen taloushallinto, kannattavuus ja talouden suunnittelu sekä markkinointiosaamisen kehittäminen nousivat kolmen tärkeimmän teeman joukkoon. Sitä vastoin kielitaidon kehittäminen ja kansainvälisen tiedon hankkiminen koettiin vähiten tärkeimmiksi. Nekin koettiin kuitenkin melko merkisteväksi. Keskusteluissa kansainvälistyminen koettiin tärkeäksi, koska toisaalta voimme oppia muiden maiden toimintavoista ja toisaalta kehittää kansainvälisiä yhteyksiä ja markkinoita niiden yrittäjien keskuudessa, joilla on siihen jo valmiuksia ja ennen kaikkea tahtoa. Maakunnassa on paljon osaavia naisia, joilla on kiinnostusta lähteä kansainvälisille markkinoille. III Toimenpideohjelma: Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen Toimenpideohjelma sisälsi seuraavia toimenpiteistä: Naisyrittäjiä palvelevien portaalien ja internetsivujen sisällön kehittäminen Maaseudulle sopivien koulutusmuotojen kehittäminen Naisten arkirutiineja helpottavien julkisten ja yksityisten palvelukokeilujen kehittäminen 15

18 Naisyrittäjien sijais- ja lomituspalvelujen kehittäminen Yritysympäristöjen viihtyisyyden edistäminen Jaksamista ja maaseudulla viihtyvyyttä edistävien kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajan palvelujen kehittäminen Rakennusten ja laajempien rakennusmiljöiden entisöiminen tai modernisoiminen yrittäjyyden tukemiseksi Yritystoiminnan mahdollisuuksien parantaminen erilaisin tukitoimin Yritystoiminnan parantaminen vaikuttamalla yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Toimintaympäristöjen kehittämisessä uusien, joustavien koulutuksellisten ratkaisujen kehittäminen koettiin melko merkitseväksi. Yritystoiminnan parantamiseen vaikuttaminen ja naisyrittäjien lomitus- ja sijaispalvelujen järjestäminen nousivat toiseksi merkityksellisimmiksi. Viimeksi mainittu oli vastaajien mielestä toteutunut kaikista heikoiten. Parhaiten oli vastaajien mukaan toteutunut jaksamiseen ja viihtyisyyteen liittyvien palvelujen kehittäminen. Avoimissa vastauksissa tietoverkkojen ja sähköisten sovellusten mahdollisuuksia pidetään merkittävinä. Vastaajien mukaan ne helpottavat työtä, edistävät kehityksessä mukana pysymistä ja kouluttautumista sekä mahdollistavat markkinointia ja tuotteiden myyntiä. Tietoverkkojen kautta voidaan vastaajien mukaan rakentaa myös jaksamiseen ja tukeen liittyviä verkostoja. Uusien työpaikkojen ja yritysten luomisessa yrittäjyyden rahoituksellisten tukirakenteiden vahvistaminen nousi vastaajien mielestä tärkeimmäksi toimenpiteeksi. Muut toimenpiteet liittyvät verkostojen ja henkisten tukirakenteiden vahvistamiseen. Keskusteluissa erityisesti mentorointi- ja tutortoiminnan merkitys yritystoimintaan kannustamisessa ja rohkaisussa nousivat tärkeiksi toimenpiteiksi. Lisäksi keskusteluissa tuli esille se, että mentoroinnin onnistumisen kannalta on usein parempi hakea mentori joko kauempaa tai muulta toimialalta, jotta vältytään keskinäiseltä kilpailulta. Yhteenvetona voidaan todeta, että aikaisemmin tähän ohjelmaan kerätty tieto ja nyt tehty päivitys ovat osoittaneet naisyrittäjyyden eteenpäin viemisen tärkeyden. Kehittäminen ja naisyrittäjyyden edistäminen tulee tapahtua monella tasolla. Naisia tulee innostaa ja heidän itsetuntoaan vahvistaa sekä naisille tulee luoda mahdollisuuksia käynnistää ja kehittää yrityksiä. Samalla on tärkeää vaikuttaa niihin päätöksiin ja toimenpiteisiin, joilla naisten mahdollisuuksia osallistua työelämään parannetaan. Toimenpiteiden tärkeysjärjestys vastaajien mukaan oli seuraava: yrittäjyyden rahoituksellisten tukirakenteiden vahvistaminen kärki/veturiyritysten etsintä ja kehittäminen, alihankinta- ja jalostusketjujen rakentaminen kummi-, tutor- ja mentorointitoiminnan kehittäminen perustaa yrityshautomoita ja kokeilumahdollisuuksia, kuten osuuskuntia, verkostoyrittäjyyttä ja franchisingmalleja kontaktien lisääminen erilaisiin sidosryhmiin ja ulkomaille) yhteisyrittäjyyden kehittäminen benchmarking yms. muiden toiminnasta oppimisen järjestäminen klusterien muodostaminen 16

19 7. VISIOSTA TOIMINTAAN Pohjalaiset naiset maaseudun naisyrittäjyyden visio jatkaa samaa linjaa kuin Pohjois-Pohjanmaan visioksi 2020 asetettu omaan ja yhteiseen tulevaisuuteen luottavien ihmisten maakunta. Maakunnan visio on hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon maakunta. Samalla se on elinvoimaisten alueiden yrittäjyysmaakunta kärkenään Oulu, tasapainoisesti kehittyneen Suomen toinen keskus. Ydinstrategiaksi on valittu Pohjois-Pohjanmaa alueiden ja yhteistyön maakuntana. Maakunnalliselle kehittämistyölle valitut arvot sopivat hyvin myös naisyrittäjyysohjelman arvoperustaksi. Näitä arvoja ovat: ihmisten hyvinvointi oikeudenmukaisuus vastuu ympäristöstä luotettavuus ja tasa-arvoisuus Naisyrittäjyydelle asetettu tavoitetila vuonna 2015 on kohdennettu kuvaamaan erityisesti Pohjois-Pohjanmaan maaseutualueilla asuvien potentiaalisten tai jo toimivien naisyrittäjien toivottavia ominaispiirteitä. Naisyrittäjyysohjelmalla tavoitellaan laajasti maaseutumaisessa ympäristössä, pienkaupungeissa tai keskuksissa asuvia naisia. Vision otsikkoteksti kuvaa kyläkaupassa tiivistyvän koko yhteisöä koskevan hyvinvoinnin ylläpidon. Yritystoimissa yrittäjän on kyettävä sopeuttamaan toimintaansa paikallisten, yhteiskunnallisten ja maailmanlaajuisten kehitystrendien mukaan. Nämä trendit muuttavat toimintaympäristöämme ja on tärkeää seurata toimintaympäristön muutoksia monella tasolla. KYLÄKAUPASSA KESKELLÄ MAAILMAA vahva ja elävästi verkostoitunut pohjoispohjalainen naisyrittäjyys menestyy ja on arvostettua Pohjalainen nainen asuu ja työskentelee viihtyisässä ja turvallisessa yhteisössä, jossa tiedostetaan naisten työllistymisen erityispiirteet ja arvostetaan naisyrittäjyyttä. Hänellä on monipuolista osaamista ja hän uskoo itseensä, yhteistyön voimaan ja maakuntansa tulevaisuuteen. Sisäinen ja ulkoinen yrittäjyys ovat juurtuneet luonnolliseksi osaksi Pohjalaisen naisen identiteettiä. Hän toimii itsensä ja perheensä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin hyväksi pohjoisen luonnon ja perinnekulttuurin antamin voimavaroin, niitä uudistaen ja niistä uudistuen. Hyvinvointi ei ole vain taloudellista menestymistä vaan sisältää myös fyysiseen ja sosiaaliseen ympäristöön liittyviä myönteisiä vaikutuksia. Pohjoispohjalaiset naisyrittäjät toimivat keskellä muuttuvaa maailmaa. Yhteiskunnan kehitys on täynnä haasteita, joita emme ole aikaisemmin kohdanneet. Näihin muutoksiin meidän on kyettävä sopeutumaan mutta samanaikaisesti muutokset tarjoavat myös ennen kokeilemattomia mahdollisuuksia. Ohjelmallisilla toimenpide-ehdotuksilla pyritään tukemaan avautuviin mahdollisuuksiin tarttumista ja uhkien torjumista. Strategiaan valittujen painotusten ja toimintalinjojen kautta pyritään vaikuttamaan toivottuun tilaan pääsemistä tulevalla ohjelma ohjelmakaudella. On selvää, etteivät pelkästään kyseisen ohjelman toimenpidesuositukset ja linjaukset riitä tavoitetilan optimaaliseen toteutumiseen. Naisyrittäjyyden edistäminen vaatiikin koko maakunnan kattavaa, eri alueilla ja eritasoisissa tehtävissä vaikuttavien sidosryhmien aktiivisia toimenpiteitä. 17

20 8. TOIMINTALINJOJEN JA TOIMENPIDEKOKONAISUUKSIEN PAINOTUKSET Naisten työllistymistä ja yrittäjyyttä edistettäessä on tarpeen tiedostaa kolme eri tasoa, joilla on vaikutusta naisten toimintaan. Vaikka naisten ja miesten yrittäjyydessä on paljon yhtäläisyyksiä, voidaan todeta, että niissä on myös eriäviä piirteitä. Naisten yrittäjyyteen 1) henkilökohtaisella tasolla korostuvat yksilökohtaisen tuen tarve sekä naisen rooliin perheessä liittyvät tekijät. 2) Paikallisella ja alueellisella tasolla kehittämistyölle haasteita asettavat naisten työllistymisen ja yrittäjyyden painottuminen palvelualoille sekä maaseudun tilanteeseen ja sen palvelurakenteen ylläpitoon liittyvät kysymykset. 3) Globaalilla tasolla ajankohtaiset trendit, kuten teknologian vaikutukset, kaupan ja liikkuvuuden vapautuminen sekä uudenlaiset tarpeet vaikuttavat yhä nopeammin yritystoiminnan paikallisiin ja yrityskohtaisiin toimintaedellytyksiin. Tutkimusten mukaan pelkästään naisille kohdennettua yritysvalmennusta ja koulutusta on Suomessa vielä melko vähän. Ensimmäiset kokeilut toteutettiin tasa-arvolain voimaantulon jälkeen 1980-luvun loppupuolella. Eri puolilla maata järjestetyissä projekteissa on ollut runsaasti osallistujia. Palautteen mukaan naiset toivovat käytännönläheisiä asiantuntijapalveluita ja koulutusta omilta toimialoiltaan. Tätä käsitystä tukee myös päivityksen yhteydessä tehdyn kyselyn vastaukset. Asiantuntijapalvelujen tulee olla saatavissa lähellä, mieluiten lyhyissä jaksoissa ja säännöllisesti. Koulutuksen lisäksi tarvetta on myös sellaiseen henkilökohtaiseen neuvontaan ja konsultointiin, jossa sisältö ei ole ennalta tarkoin määrätty. Koulutus, ohjaus ja neuvonta tapahtuu parhaimmillaan täsmäkoulutuksena, jossa ensin määritellään henkilökohtaiset koulutus- ja kehittämistarpeet ja näiden pohjalta laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Koulutuksellisia ratkaisuja tulee kehittää niin, että saatavuus paranee ja kynnys koulutukseen osallistumiseen alenee. Pohjalaiset naiset naisyrittäjyysohjelma koostuu kolmesta toimintalinjasta, jotka on jaettu toimenpidekokonaisuuksiin. Toimintalinjoja ovat: Toimintalinja 1: Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kehittäminen Toimintalinja 2: Naisyritysten toimintojen ja ammatillisen osaamisen kehittäminen Toimintalinja 3: Naisyrittäjyyden toimintaympäristöjen kehittäminen Toimintalinjojen sisällä on toimenpidekokonaisuuksia, joissa esitetään toimenpide-ehdotuksia naisyrittäjyyden edistämiseksi Pohjois-Pohjanmaalla. Toimenpide-ehdotusten tarkoituksena on toimia suuntaa antavana paikallisten ja omaehtoisten ideoiden herättelijänä. Kaiken kaikkiaan on toivottavaa saada aikaan mahdollisimman laaja-alainen, aukoton ja viimeisintä 18 asiantuntemusta hyödyntävä järjestelmä tai polku, jolla naisten yrittäjyysvalmiuksia ja yritystoimintaa edistetään kehityskaaren eri vaiheissa sekä luodaan työllistymisen mahdollisuuksia maaseudulle. 8.1 Toimintalinja 1. Itsensä työllistämisen ja yrittäjyyden kehittäminen Toimintalinja 1:n tarkoituksena on kannustaa ja rohkaista itsensä työllistymiseen joko yrittäjänä tai aktiivisella toiminnalla, joka sisältää sisäisen yrittäjyyden näkökulman. Tarkoituksena on poistaa naisten henkilökohtaisia yrittäjyyden esteitä ja lisätä yrittäjyysvalmiuksia sekä auttaa tiedostamaan yhteiskunnassa ja paikallistasolla ilmeneviä naisyrittäjyyteen ja tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä sekä vaikuttaa myönteisten asenteiden lisääntymiseen yrittäjyyteen Itsensä työllistämisen mahdollisuuksien edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen Pitkät etäisyydet, yksipuolinen ja vähäinen koulutustarjonta sekä perinteiset roolimallit asettavat esteitä harvaan asutun maaseudun naisten työllistymiselle. Itsensä työllistäminen joko toisen palvelukseen tai omaan yritykseen edellyttää naisten omaehtoista toimintaa, jota aktivoimalla ehkäistään samalla syrjäytymistä ja sen mukanaan tuomia pitkäkestoisia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia. Erityisesti nuoria tulee kannustaa yritystoimintaan. Näin voidaan turvata maaseudun elinvoimaisuutta ja saada nuoria palaamaan maaseudulle. Myös paluumuuttajat ja muut kohderyhmät, kuten maahanmuuttajanaiset voivat olla potentiaalisia yrittäjiä maaseudulla. Mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen voi löytyä myös kapeilta markkina-alueilta silloin kun on kyse erikoisosaamisesta. Toisena mahdollisuutena voisi olla työllistyminen esimerkiksi yhdistysten tai muun kolmannen sektorin toimijan kautta. Tavoitteena on kannustaa naisia perustamaan uutta yritystoimintaa sekä löytämään uusia mahdollisuuksia itsensä työllistämiseen. Tarvitaan uusien mahdollisuuksien kartoittamista sekä kannustusta ja rohkaisua yritysideoiden eteenpäin viemiseen. Toimenpide-ehdotuksia: Ideointi- ja vertaistukiryhmät, jotka lähtevät paikallisista toimijoista. Yhdessä ideointi ja markkinoiden selvittäminen innostaa ja rohkaisee yritystoimintaan. Samoin naisyrittäjät tarvitsevat vertaistukea jaksamiseen ja rohkaisuun. Vertaistukiryhmillä tulee olla paikka, johon kokoontua. Se voi olla vaikka tila kylätalosta tai jokin muu paikka niin sanottu sisartalo, jossa naiset voivat kokoontua ja jossa on tieto-

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön kansainvälinen liikkuvuus 2009 Reijo Ailasmaa +358 29 524 7062 reijo.ailasmaa@thl.fi Terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus

Jäsenet. Arvot. Toiminta- ajatus Jäsenet Arvot Toiminta- ajatus Visio Tavoitteet 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 2 3.2.2016 Nimi Sukunimi @TK_akateemiset 3 Suurin osa jäsenistä on tekniikan tai luonnontieteiden yliopistollisen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015

Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Pohjois-Pohjanmaan työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.01.2016 klo 9.00 Työllisyyden trendit Pohjois-Pohjanmaalla Uusia avoimia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31

Sisällys. Tekijän esipuhe 7. Luku I: Taustatietoa 11. Luku II: Suppea kuvaus Suomen koulutusjärjestelmästä ja sen kehityksestä 31 Sisällys Tekijän esipuhe 7 5 Luku I: Taustatietoa 11 1.1 Poliittiset ja hallinnolliset rakenteet 11 1.2 Väestö 13 1.2.1 Ikä- ja sukupuolirakenne 13 1.2.4 Kieliryhmät 15 1.2.5 Maantieteelliset erot 15 1.2.6

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014

Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 NÄKYMIÄ HELMIKUU 2014 PIRKANMAAN ELY-KESKUS Pirkanmaan työllisyyskatsaus Tammikuu 2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.2.2014 klo 9.00 Pirkanmaan tilanne ennallaan Työttömien työnhakijoiden määrä oli lähes

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa Tiedotustilaisuus 9.2.24 Tilastokeskus 11.5.25 klo 9.-12. 55 Puumalan väestö 23 (TK:n kunnittainen väestöennuste) 5 45 4 35 3 25 2 15 1 5 5 1 15 2 25 3 35 4

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Farmasian tiedekunnassa vuonna 2009 farmaseutin tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Helsingin yliopistossa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Teologisessa tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin tuottanut

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell,

EU:n rakennerahastokausi Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma. Carola Gunell, EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä - ohjelma Carola Gunell, 22.5.2014 Paljon muutoksia 2014-2020 kaudella! Ohjelma-alue koostuu kahdesta alueelta: IP-alue ELSA-alue Päätöksenteko

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Valtiotieteellisestä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Oikeustieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 valmistuneiden kyselyyn 2012. Materiaalin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö

Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella. Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö Nuorisotyöttömyydestä ja nuorista työelämän ulkopuolella Pekka Myrskylä Tilastokeskuksen ent. kehittämispäällikkö 16.09.2016 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan liitto 2004 POHJALAISET NAISET. maaseudun naisten yrittäjyysohjelma

Pohjois-Pohjanmaan liitto 2004 POHJALAISET NAISET. maaseudun naisten yrittäjyysohjelma Pohjois-Pohjanmaan liitto 2004 POHJALAISET NAISET maaseudun naisten yrittäjyysohjelma POHJALAISET NAISET ohjelman sisällysluettelo 1. JOHDANTO JA TYÖTÄ OHJAAVA TAVOITETILA...3 2. TIIVISTELMÄ...5 3. NAISTEN

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot