UUTISET TUVE VALMISTUU: KAAPELIA PINNAN ALLE. Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit. Svensk resumé

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTISET TUVE VALMISTUU: KAAPELIA PINNAN ALLE. Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit. Svensk resumé"

Transkriptio

1 UUTISET Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit TUVE VALMISTUU: KAAPELIA PINNAN ALLE Svensk resumé VIRVE-UUTISET 3/

2 PÄÄKIRJOITUS Avoimuus, pitkäjänteisyys, vastuullisuus Sisältö: VIRVE-UUTISET, SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI Valtioneuvosto hyväksyi 3. marraskuuta valtion yhtiöomistusta koskevat omistajapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Päätöksessä korostetaan toiminnan vastuullisuutta, avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä. Valtion sataprosenttisesti omistamana yhtiönä Erillisverkot noudattaa periaatepäätöksessä edellytettyjä vastuullisuutta, avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä niin raportoinnissa, palkitsemisessa kuin toiminnan läpinäkyvyydessäkin. Päätöksen mukaan sekä valtion kokonaan omistamien että nyt myös enemmistöomistuksessa olevien noteeraamattomien yhtiöiden tulee jatkossa raportoida vastuukysymyksistä täsmällisellä ja vertailukelpoisella tavalla sekä huomioida toiminnan läpinäkyvyys. Koska Erillisverkot-konserni edustaa sekä kaupallisesti toimivia yhtiötä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy ja Leijonaverkot Oy että myös strategista tehtävää hoitavaa Suomen Erillisverkot Oy:tä, on konsernissa huomioitu niin liiketaloudellisesti kannattava toiminta kuin palvelutehtävien hoitaminenkin kustannustehokkaasti ja asetettujen vaatimusten mukaan. Raportoinnin kehittäminen muiden noteeraamattomien valtionyhtiöiden mukaiseen vertailukelpoiseen muotoon on yksi vuoden 2012 kehityskohteita. Valtio odottaa yhtiöiden kiinnittävän huomiota vastuullisuuden toteutumiseen myös alihankintayrityksissä. Erillisverkoissa prosesseja alihankintayritysten kanssa on kuluvana vuonna hiottu jatkuvuuden hallinnan näkökulmasta. Tulevana vuonna yhteistyön kehittämisessä keskitytään yhä enemmän myös vastuullisuuden toteutumiseen. Periaatepäätös edellyttää, että yhtiöt pitävät huolta toimivasta yhteydenpidosta henkilöstöryhmien kanssa, työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnin parantamisesta ja tasavertaisesta palkitsemisesta. Erillisverkoissa noudatetaan periaatetta, että ammattiyhdistystoimintaan ja henkilöstönedustajiin suhtaudutaan arvostaen ja avoimesti. Henkilöstön edustajat ovat mukana kehittämässä työyhteisöä mm. YT-neuvottelukunnassa, esimiesfoorumissa ja työsuojelutoimikunnassa. Työyhteisön ilmapiiriä mitataan vuosittain tehtävällä ilmapiiritutkimuksella, ja kehittämistoimenpiteitä tehdään niin konsernitasoisesti kuin osastokohtaisestikin. Erillisverkoissa palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin suorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön yrityksen päämäärien saavuttamiseksi. Palkitsemisessa pyrkimyksenä on oikeudenmukaisuus ja se perustuu konsernissa henkilöstön edustajien ja johdon määrittelemiin yhteisiin periaatteisiin. Periaatepäätöksessä kiinnitetään huomiota myös yhtiöiden hallitusten monimuotoisuuden toteutumiseen, erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Erillisverkkojen hallituksessa monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat toteutuneet hyvin. Nykyinen sivulla 5 esiteltävä hallitus koostuu kahdeksasta jäsenestä, tasapuolisesti neljä kumpaakin sukupuolta. Yksi tärkeimpiä toimintaamme ohjaavia tekijöitä on se periaatepäätöksessä esitetty lähtökohta, että valtion yritysvarallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Uusien kasvavien liiketoimintojemme myötä tämä tulee entistä merkittävämmäksi. Kimmo Manni toimitusjohtaja 4 Erillisverkoissa tapahtuu 6 Vesistökaapelia laskemassa 12 Norja rakentaa turvaverkkoaan 18 Turun sairaalapalon opetukset 22 Kyberturvallisuus on kilpailukykyä 26 Tietoturvallisuus perustason lisäksi kannattaa luokitella 29 Sanastoa 30 Svensk resumé KANSI Merikaapelin lasku syksyllä on viileää puuhaa. UUTISET Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit Svensk resumé Päätoimittaja Satu Huhtela Julkaisija Toimitusneuvosto Erillisverkot: Satu Huhtela, Antti Koponen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen, Diana Törnroos ja Laura Vuoma Toimitus Alma 360 Asiakasmedia, PL 502, Helsinki, Tuottaja Virve Airola AD Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Laura Vuoma Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2011 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. VIRVE-UUTISET 3/ VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 3

3 ERILLISVERKOSSA TAPAHTUU ANTERO AALTONEN Asiakastyytyväisyystutkimus 2011: Turvallinen yhteistyökumppani Erillisverkot on yhä useamman asiakastyytyväisyystutkimukseen vastanneen mielestä erittäin turvallinen yhteistyökumppani. Täysin tai lähes samaa mieltä tästä oli 93 prosenttia vastanneista. Myös Erillisverkkojen toteuttamien ja ylläpitämien verkkojen tietoturvallisuutta pidetään hyvänä ja tarpeita vastaavana. Asiakassuhdetta ja yhteistyötä kuvaavat väittämät saavat hyvät arviot. Asiakastyytyväisyyden neljä pääkohtaa olivat: Erillisverkkojen tunnettuus ja virve-palvelujen käyttö sekä käyttöön liittyvät päätökset, Toimintaa koskevat väittämät aihealueittain (kokonaistyytyväisyys, turvallisuus, toteutus ja imago), Asiakassuhde ja yhteistyö sekä Avoin palaute. Vuonna 2010 asiakaspalautteen keskiarvo oli viisiportaisella asteikolla 4,11. Tulos oli paras vuodesta 2002 alkaen tehdyistä asiakastyytyväisyyskyselyistä. Tänä vuonna tyytyväisyys on 4,10. Turvallisuuteen liittyvissä väittämissä tulos on erittäin hyvä (4,49). Imagoa kartoittavista väittämistä vastaajat ovat eniten samaa mieltä ammattitaitoisuudesta (4,27), teknisestä osaamisesta (4,29) sekä toiminnan luotettavuudesta (4,34). Lähes neljän keskiarvon saavat myös toiminnan asiakaslähtöisyys (3,78) ja aktiivinen tiedottaminen (3,78). Palvelu- ja tuotevalikoima (3,82) sekä toiminnan kehittäminen (3,90) olivat pysyneet edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Avoimessa palautteessa esiin nousseita teemoja olivat ammattitaitoisuus, asiakaslähtöisyys, hyvä asiakaspalvelu/-tuki, luotettavuus, palvelualttius, palvelujen hyvä saatavuus, toimintavarmuus, tiedottamisen aktiivisuus sekä virven hyvä toimivuus. Avoimessa kehittämispalautteessa nousivat esiin henkilöstön kehittäminen ja tuotekehitys, aktiivisempi/asiakaslähtöisempi tiedottaminen/ viestintä, henkilöstön lukumäärän ajoittainen vähäisyys, joustavampi ja edullisempi hinnoittelu, käyttömukavuus ja helppokäyttöisyys asiakkaalle sekä reklamaatioiden käsittely. Erillisverkot pitää asiakastyytyväisyystutkimuksessa ja muissa yhteyksissä saatavaa asiakaspalautetta erittäin tärkeänä, jotta palvelutoimintaa voidaan jatkuvasti parantaa ja kohdentaa asiakkaille tärkeisiin tarpeisiin. Vaikka viime vuosien tulokset ovat olleet hyviä, eri osa-alueita halutaan entisestään parantaa. Tavoitteena on palvella asiakaskuntaa myös kuluvan ja tulevan vuoden aikana asiakaslähtöisesti ja asiakkaiden kriteerit täyttäen. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin syyskuussa Taloustutkimus Oy:n kanssa. Vastausprosentti oli noussut edellisestä vuodesta ja oli nyt 30. Prikaatikenraali Harri Ohra-aho Erillisverkkojen hallitukseen Suomen Erillisverkot Oy:n yhtiökokous nimitti hallitusjäseneksi puolustusvoimien pääesikunnassa työskentelevän prikaatikenraali Harri Ohra-ahon. Hänet nimitettiin hallituksesta eronneen pitkäaikaisen jäsenen ja varapuheenjohtajan kenraaliluutnantti Markku Kolin tilalle. Hallituksen varapuheenjohtajaksi nimitettiin toimitusjohtaja Esa Rautalinko. Hallituksen jäsenet ovat Jarmo Väisänen, valtioneuvoston kanslia CIO Tapani Hämäläinen, poliisihallitus liiketoimintajohtaja Lea Jokinen, Realia Management hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg, valtiovarainministeriö prikaatikenraali, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö Harri Ohra-aho toimitusjohtaja Esa Rautalinko, Honkarakenne Oyj ylipormestari Eva-Riitta Siitonen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Diacor Terveyspalvelut Oy LAURA VUOMA VIRVE-liittymien kuukausimaksu ennallaan 2012 Valtioneuvoston kanslia, sisäasiainministeriö ja Erillisverkot ovat kolmikantaneuvotteluissa vahvistaneet, ettei virve-liittymien kuukausimaksuja koroteta vuonna Valtion miljoonalla eurolla kasvava hintatuki virve-verkolle, Erillisverkkojen kustannushallinnan kehittäminen sekä virveliittymien määrän kasvu mahdollistavat sen, että virve-liittymien kuukausimaksut pysyvät samalla tasolla jo kuudetta vuotta peräkkäin ilman inflaatiokorotuksia. Erillisverkot uskoo, että tämä vakaa kuukausimaksu mahdollistaa asiakaskunnan käytössä olevan ensimmäisen sukupolven (1G) virve-päätelaitekaluston uudistamisen. Yli-ikäisen kaluston käytön on todettu olevan mm. virven toimintavarmuutta lisäävä riski. VIRVE-päivä Teemana korkean varautumisen viestintäratkaisut. Virve-päivän seminaari järjestetään ensi vuonna poikkeuksellisesti Seminaarin ohjelma julkaistaan verkossa joulukuussa. 4 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 5

4 KENTÄLLÄ TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT JOHANNA KOKKOLA TUVE VALMISTUU: VESISTÖKAAPELIA LASKEMASSA Kaapelilaiva Telepaatti purjehtii omia reittejään. Kaapaelilaiva Telepaatti laski lokakuun puolivälissä TUVE-verkkoon kuuluvaa vesistökaapelia Joensuun lähivesillä. 6 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 7»

5 Joensuun eteläpuolella aukeava Pyhäselkä on lokakuun puolivälissä tuulinen ja varsin hyytävä paikka. Turussa kotisatamaansa pitävän kaapelilaiva Telepaatin miehistö on kokenut pahempaakin, sillä vuotuinen purjehduskausi alkaa jäiden lähdöstä ja jatkuu jäiden tuloon asti. Tällä kertaa tehtävänä on laskea vesistökaapeli, jolla varmennetaan olemassa olevia maayhteyksiä Joensuun alueella. Kaapeli lasketaan rantakaivosta rantakaivoon, ja myöhemmin paikalle tuleva asennusporukka tekee liitokset ja kaapelin maihinnousuojan suojaukset. Vuonna 1978 kaapelialukseksi varta vasten valmistettu Telepaatti on kyntänyt ahkerasti Suomen rannikkoa ja sen lähivesiä ja vuonna 1999 tehdyn pidennyksen ja modernisoinnin jälkeen sen toiminta-alueena on ollut koko Itämeri. Laivan nykyinen omistaja on tietoliikenne- ja energiaverkkoja rakentava Relacom Finland Oy, mutta sen seitsemän hengen miehistö on työskennellyt yhdessä pisimmillään kymmeniä vuosia. Relacomilla TUVE-merivalokaapeliprojektia vetävä palvelupäällikkö Lauri Lammes kertoo, että työntekijät huolehtivat laivalla sekä merenkulusta että kaapelin laskuun liittyvistä eri tehtävistä. Kokenut miehistö tarttuu tehtäviinsä ilman sen kummempia komentoja tai työnjakoa. Työajastani valtaosa kuluu Telepaatilla. Kaapelia laskettaessa vastaan aluksen tiedonkeruu- ja atk-järjestelmistä sekä tietoturvasta asiakkaan niin edellyttäessä ja tietysti kokonaisuudesta. Mutta tartun muun miehistön tapaan tarvittaessa työhön kuin työhön. SYKSYINEN PÄIVÄ PYHÄSELÄLLÄ Telepaatin syväys vaihtelee lastin määrästä riippuen kolmen metrin molemmin puolin. Lammes kertoo, että tarkoituksena on poikkeuksetta tuoda alus mahdollisimman lähelle rantaa jopa pohjakosketukseen asti mutta tällä kertaa lahti on lähtöpaikassa niin matala, että laiva joutuu jäämään lähes metrin päähän rannasta. Kaapelia joudutaan sen vuoksi ensin laskemaan moottoriveneen vetämältä alumiiniselta ponttonilta, joka lasketaan nosturilla laivan kannelta veteen ja lastataan. Kun riittävä määrä kaapelia on saatu aseteltua ponttonin päälle, moottorivene alkaa hinata sitä rantaa kohti. Lautta keikkuu voimakkaassa aallokossa kiikkerän näköisenä, mutta se ei näy kannella olevia miehiä haittaavan. Lopulta lautta ja vene palaavat. Kun ne on nostettu kannelle ja kiinnitetty paikoilleen, Telepaatti lähtee liikkeelle kohti vastarantaa. Kaapeli nousee tasaisen varmasti ruumasta, kulkee kannella olevan siirto- ja mittauslaitteiston läpi ja laskeutuu lopulta veteen keulassa olevan ison pyörivän kelan kautta. Alus etenee unettavan rauhallisesti, kunnes muutaman tunnin päästä ollaan perillä. Tällä kertaa päästään aivan rannan tuntumaan ja kaapelin pää viedään Lauri Lammes vastaa Relacomin puolella TUVE-hankkeeseen liittyvästä merikaapeliprojektista. Kaapelierän lastaaminen ruumaan kestää kauemmin kuin sen laskeminen. maihin odottamaan asennusporukkaa. Vaikka paluumatka Joensuun syväsatamaan on huomattavasti lyhyempi kuin tulomatka, tällekin päivälle kertyy valmisteluineen pituutta täyden työpäivän mitta. AVAIMET KÄTEEN -KAAPELI Armeijan oman kaapelilaiva Putsaaren jäätyä viime talvena eläkkeelle Telepaatti on huolehtinut valtakunnalliseen TUVE-hankkeeseen liittyvistä vesistökaapelien laskuista. Relacom toteuttaa kaapelit avaimet käteen -palveluna, johon sisältyy reittien suunnittelu yhdessä puolustusvoimain kanssa, vaadittavien lupien hakeminen ja itse kaapelien lasku. Kaapelihankkeen valmistelu vie tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen, sillä lupaprosessi vie aikaa. Lupiin sanovat sanansa myös muut viranomaiset, kuten liikenne- ja museovirasto. Lisäksi tarvitaan luvat maa- ja vesialueiden omistajilta ja erilaisilta kalastus- ja jakokunnilta. Mahdollisten valitusten ja reittimuutosten takia kaapelit tilataan yleensä vasta, kun kaikki luvat on saatu, Lammes selittää. Käytännössä olemme tässä hankkeessa tehneet aikataulusyistä kaapeli- tilauksen jo ennen lupien varmistumista. Pienet muutokset ovat tarvittaessa mahdollisia reittien välillä, sillä tilaamamme kaapeli toimitetaan yhtenä pituutena. Nytkin meillä on kaapelia kyydissä kuutisenkymmentä kilometriä. Ville Ketosen mukaan yleisötapahtumien riskit vaihtelevat tilaisuuden luonteen ja paikan mukaan. Laivan ruumassa kaapeli purkautuu tasaisesti suurelta koililta, jossa kaapelia voi olla enimmillään yli 200 kilometriä. SÄIDEN ARMOILLA Pyhäselällä lasketaan peukalon vahvuista metallivahvistettua 96-kuituista valokaapelia, jota mahtuisi laivan uumeniin jopa 260 kilometriä. Pisimmät lasketut valokaapelit ovat olleet 170 kilometrin pituisia. Kaapelierän lastaaminen laivan ruumaan kestää kauemmin kuin sen laskeminen, sillä kaapeli on aseteltava lastattaessa väljälle säännölliselle koilille, jotta se purkautuisi ongelmitta. Lastausnopeus on kaksi kilometriä tunnissa ja purkunopeus jos sää on hyvä neljä kilometriä tunnissa. Aikataulu täytyy tehdä väljäksi, sillä työskentelemme säiden armoilla: joskus joudumme odottelemaan viikkoja tuulten ja aaltojen tyyntymistä jonkun saaren suojassa. Automaattinen DP-järjestelmä pystyy pitämään laivan täsmälleen paikoillaan vielä 8 10 metrin tuulessa, mutta tarvitaan vain pari lisäkilometriä tuulen nopeuteen, niin alkaa tulla hankaluuksia. Kaapeli lasketaan tarkasti suunniteltua reittiä, joka rekisteröityy tietojärjestelmän muistiin kahden sekunnin välein. Mutta käytännössä kaapelin asettumiseen vesistön pohjassa vaikuttavat muun muassa merivirrat. Yleensä kaapelin todellinen sijainti on jossain 2 20 metrin päässä kartalle merkitystä reitistä. Tästä ei käytännössä aiheudu ongelmia. Purjehdimme omia polkujamme vältellen laivaväyliä, kivikkoja, korkeuseroja, virtapaikkoja, hylkyjä ja muita kohtia, joissa kaapeli saattaisi vaurioitua. Sen vuoksi joudumme usein liikkumaan valkoisilla vesillä eli merikortin valkoisilla alueilla, missä riski löytää kivi on iso. Onneksi laivassa on kaksoispohja, Lammes veistelee. Teräsvahvistetut merikaapelit ovat kestäviä ja hyvälaatuisia, ja niille luvataan nykyisin jopa 30 vuoden kestoikää. Mekaaniset vauriot ovat järjestään ihmisen aiheuttamia, esimerkiksi seurausta ankkurien ja isojen pohjatroolien käytöstä.» 8 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 9

6 TEKSTI JARNO SALOVUORI KUVITUS SCANSTOCKPHOTO AKATEEMINEN NURKKA Todellinen turvaverkko Oman verkon rakentaminen kaikkien turvallisuusviranomaisten käyttöön on järkevä ja edullinen tapa lisätä yhteiskunnan toimintavarmuutta. Valmistuttuaan hallinnon turvallisuusverkko eli TUVE on valtiojohdon ja turvallisuusviranomaiskäyttäjän oma, turvallinen, korkean varautumisen tietoverkko. Valtioneuvoston tämän vuoden toukokuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan sen hallinta, ylläpito ja kehittäminen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen asteittain Suomen Erillisverkot Oy:lle. Hankesihteeri Olli Peltonen TUVEn toteutusta koordinoivasta valtiovarainministeriöstä kertoo, että verkkoa käyttävät ministeriöiden lisäksi ainakin puolustusvoimat, poliisi, pelastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja hätäkeskukset. Verkko ja sen palvelut tuodaan myös muiden yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden käyttöön. Samalla huolehditaan kriittisen tietoaineiston varastoinnista sekä kehitetään turvallisia palveluja ja käyttötapoja. Näitä yhteisiä palveluja TUVE-hankkeessa kehittää sisäasiainministeriön hallinnonalan palvelukeskus, Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK. Käytännössä TUVE-hanke merkitsee puolustusvoimien korkeasti suojatun tieto- ja viestintäverkon laajentamista, modernisointia ja saattamista muidenkin viranomaisten käyttöön. Kaikkea ei ole tehty itse, vaan verkkoa on rakennettu ennen kaikkea sinne, missä ei ole entuudestaan ollut kaupallisia toimijoita, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen puolesta TUVE tietoliikenne -projektia hankkeessa vetävä insinöörimajuri Ismo Viljanen sanoo. Yhteysvälejä on vuokrattu tai vaihdettu muilta toimijoilta aina kun se on ollut järkevää. Ne ovat olleet mustia kuituja, joihin ei ole liittynyt mitään aktiivilaitepalveluja. Varsinainen verkkopalvelu reitittimineen ja muine toimilaitteineen on aina ollut viranomaisten omassa valvonnassa. MUUTTUNEESSA MAAILMASSA Olli Peltonen kertoo, että hankkeen taustalla on ollut tarve varmistaa viranomaisliikenteen tiedonkulku ja tietoturva sekä rauhan että kriisin aikana. Taustalla on maailman muuttuminen. Tietoyhteyksien merkitys on tullut yhä kriittisemmäksi samalla kun verkkooperaattorikenttä on perusteellisesti muuttunut. Perusajatuksena on varmistaa, että turvallisuusviranomaisten tietoliikenne suojataan, sen käytettävyys varmistetaan ja kriittinen tietoaineisto varastoidaan ja hallinnoidaan Suomessa. Paitsi kriisitilanteiden varalta, haluam me varmentaa yhteyksiä myös aivan tavallisia arjen haavereita vastaan. Jos kaikkien toimijoiden kaapelit kulkevat samassa kaivannossa, yksi kaivinkoneen kauhaisu riittää lamauttamaan niiden varassa olevat yhteiskunnan toiminnot. Merivoimien Esikunnan komentajakapteeni Risto Riihiaho lisää, että erityisesti merialueiden osalta TUVEhanke on 90-prosenttisesti jo rakennettujen yhteyksien varmennusta. Tässäkin taustalla on maailman muuttuminen: tekniikka valvoo, sillä ihmiset on vedetty pois. Valvontajärjestelmien käytössä olevien verkkoyhteyksien luotettavuus on sen vuoksi entistäkin tärkeämpää. MAALLA, MERELLÄ JA JÄRVILLÄ TUVE-hanke lisää puolustusvoimien rakentamia kuituyhteyskilometrejä noin kolmanneksella. Myös olemassa olevien yhteyksien kapasiteettia lisätään. Hankkeen toimesta lasketaan yli kilometriä merikaapelia ja asennetaan kilometriä maakaapelia. Lisäksi vuokrataan noin kilometriä kaapeliyhteyksiä. Ensi vuonna päättyvän nelivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 187 miljoonaa euroa, josta tietoliikenneverkon infrarakenteisiin ja aktiivilaitteisiin käytetään noin puolet. Valokaapeleihin ja vuokrakuitupareihin kuluu kaikkiaan noin 30 miljoonaa euroa. Peltonen kertoo, että kaapelikilometrejä tarvitaan liittämään verkkoon 70 sisäasiainministeriön tärkeätä kohdetta raja-asemia, suuria poliisiasemia ja hätäkeskuksia. Samalla vähennetään operaattorisidonnaisuuksia ja varmennetaan olemassa olevia tärkeitä yhteyksiä. Vaikka hanke valmistuu, työ oikeastaan vasta alkaa. Saamme suhteellisen pienin investoinnein aikaan turvallisuusviranomaisille minimitason tietoverkon, jota lähdemme nyt täydentämään ja kehittämään paremmaksi. Laivan matkassa ovat myös hankkeeseen osallistuneiden tahojen edustajat: Olli Peltonen (kuvassa vasemmalla), Risto Riihiaho ja Ismo Viljanen. Tietojärjestelmäremontti tulee tarpeeseen 112-organisaatioiden roolien- ja resurssienhallintaan kaivataan parempia työkaluja. Taina Kurki ja Hanna-Miina Sihvonen tutkivat onnettomuusorganisaatioiden roolienhallintaa operatiivisen toiminnan ja tietojärjestelmien näkökulmista. Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa tehty tapaustutkimus perustuu laajoihin haastatteluihin ja havainnointiin muun muassa hätäkeskuksissa ja pelastustoimen ja poliisin kenttäolosuhteissa. Työ osuu sopivaan saumaan, sillä parhaillaan uudistetaan hätäkeskusten tietojärjestelmiä ja viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmiä. Tutkijoiden oma tausta on sekä tietojenkäsittelytieteessä että yhteiskuntatieteessä, tiedonhallinnassa. Kurki ja Sihvonen ovat mukana myös Laureaammattikorkeakoulun projektissa, jossa kehitetään hälytysajoneuvojen tieto- ja viestintätekniikkaa. Erilaiset lähestymistavat täydentävät toisiaan. Yliopistoprojektissa olemme tuottaneet ajankohtaisiin järjestelmähankkeisiin liittyvää tietoa. Ajoneuvoprojekti on puolestaan käytännön ongelmanratkaisua yhteistyössä viranomaisten ja alan teollisuuden kanssa, Hanna-Miina Sihvonen kertoo. HAJANAISUUS HAITTAA JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÄ Tärkeintä tutkimuksessa on ollut tietojärjestelmien käyttäjien haastatteleminen ja operatiivisen työn seuraaminen. Haastattelujen tuloksia on peilattu seuraavissa haastatteluissa. Tässä prosessissa esiin nousseet mielipiteet validoituvat tutkimustuloksiksi. Menemme haastateltavan ehdoilla, emmekä yritä saada sellaista tietoa, jota ihmisellä ei ole. Tarkoitushan ei ole, että operatiivinen loppukäyttäjä ratkaisee järjestelmän ongelmia, vaan kertoo meille mitä haluaa, Taina Kurki muistuttaa. Useamman organisaation tutkiminen antoi mahdollisuuden tarkastella samaa tapausta 112-ketjun eri vaiheissa. Organisaatioiden toiminnasta löytyi asioita, jotka vaikuttavat resurssien käyttöön ja valmiussuunnitteluun. Vaikka organisaatioiden työ ja tekeminen on hyvin erilaista, tietotarpeet ovat hyvin samanlaisia, jotta pystytään johtamaan ja toimimaan operatiivisissa tilanteissa, Kurki tiivistää yhden tutkimuksen tuloksista. Eräs havainto oli, että tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään riittävästi. Moni puute on ollut tiedossa pitkään, mutta järjestelmien kokonaisuus on silti jäänyt hajanaiseksi. ROOLIT HALTUUN REKRYTOINNISTA LÄHTIEN Kurki ja Sihvonen päätyvät hahmottelemaan roolienhallinnan mallin, joka sisältää rekrytoinnin, työvuorosuunnittelun ja työvuorojen tapahtumat. Lähtökohtana on valmiussuunnittelu, josta seuraa henkilöstötarve, ajoneuvokalusto, välineet ja niin edelleen. Kentällä muutokset ovat nopeita eikä kaikki tieto tällä hetkellä kulje reaaliaikaisesti hätäkeskukseen. Tarvittaisiin järjestelmä, johon työvuorot ja tapahtumat tallentuvat. Olisi esimerkiksi hyödyllistä pystyä tallentamaan puhetta laajemmassa mittakaavassa suoraan kentältä. Kuuden tunnin kuluttua toimistolla ei tarvitsisi pohtia miten kaikki menikään. Tutkijat korostavat myös jäljitettävyyttä, lokia siitä missä roolissa jokin asia on tehty. Lisäksi tarpeellisen tiedon pitäisi kulkea mukana roolien vaihtuessa. Tieto ei poista resurssiongelmia, mutta toimintaa voidaan organisoida paremmin, jos esimerkiksi kyvykkyystieto on ajan tasalla. Ilman tällaista järjestelmääkin tullaan toimeen, mutta tietojärjestelmät voivat tukea johtamista ja työn suunnittelua sekä koulutusta, Kurki ja Sihvonen toteavat. Tutkimuksen aikana virve-kapula tuli tutuksi ja kehitysideoitakin ilmeni. Esimerkiksi lyhytviestejä ja statuspäivitystä voisi käyttää hyväksi, kun vuoroon suunniteltu henkilö vaihtuu sairastumisen takia. Näin saataisiin oikea tieto siitä, kuka kyseistä roolia hoitaa. Kaikkiaan virven käyttö on ihailtavalla tasolla verrattuna vastaavaan tilanteeseen muualla Euroopassa. Viranomaisten yhteistyö toimii hyvin puheryhmäjärjestelyissäkin, Hanna- Miina Sihvonen kiittää. 10 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET VE- UTI ET 3/

7 MAAILMALTA TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT GETTY IMAGES, JUSSI-PEKKA AUKIA, COLOURBOX JA NOKIA SIEMENS NETWORK Nødnettin rakentamiskustannuksia nostaa vuoristoisessa maassa erityisesti tunnelien määrä, sillä kaikkiin yli 500 metriä pitkiin tunneleihin on rakennettava radioverkon kuuluvuus. Oslon ja Bergenin yhdistävä 24,5 kilometriä pitkä Lærdalstunnelen on maailman pisin maantietunneli. Norja rakentaa turvaverkkoaan Kesäkuussa lopullisen rahoituspäätöksen saanut Norjan Tetra-verkko Nødnett on suurin Norjassa koskaan tehty investointi yleiseen turvallisuuteen.» VIRVE-UUTISET 3/

8 MAAILMALTA Tor Helge Lyngstølin työpaikan katolta on mainio näköala Holmenkollenin suuntaan. Tetra-verkon rakentaminen maksaa Norjan kaltaisessa isossa ja harvaan asutussa maassa enemmän kuin vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa. Tor Helge Lyngstøl johtaa vuonna 2007 perustettua Norjan Oikeusministeriön alaista Direktoratet for nødkommunikasjon -virastoa, joka vastaa Nødnettin rakentamisesta ja ylläpidosta. Viraston perustamista edelsi liki kymmenen vuotta verkon rahoituksen ja rakentamisen taustatyötä. Lyngstøl tuli mukaan hankkeeseen vuonna Turvallisuusviranomaisten viestintäverkko oli tuolloin vasta ajatus, jonka toteutusmahdollisuuksia lähdin selvittämään. Isoin haaste oli saada rahoitus mahtumaan oikeusministeriön budjettiin, jossa valtaosa rahoista kuluu palkkoihin ja muihin juokseviin menoihin, Lyngstøl muitelee. Pitkällisen poliittisen väännön ja monen vaiheen jälkeen joulukuussa 2004 Suurkäräjät lopulta myönsi varat ensimmäisen koeverkon rakentamiseksi. Rahoituksen saamista vauhdittivat ainakin vuonna 2000 tapahtunut Åstan junaonnettomuus ja sen yhteydessä havaitut viestintäongelmat sekä vuonna 2004 tehty Nokas-rahankuljetusyhtiön laskentakeskuksen raaka aseellinen ryöstö Stavangerissa, jossa ryöstäjät olivat salakuunnelleet analogista poliisiradiota. Yleensäkin tuohon aikaan puhuttiin paljon poliisi radioiden käyttöön liittyvistä tietoturvaongelmista. Poliisin salaamatonta radioliikennettä, jossa käsiteltiin usein ihmisten yksityisasioita, kuunneltiin yleisesti. ASKEL KERRALLAAN Joulukuussa 2006 solmittiin Siemensin kanssa sopimus verkon rakentamisesta ja operoinnista koko Norjan alueella. Euroopan siihen mennessä suurin yksittäinen tetra-tilaus päätettiin kuitenkin jakaa kahtia, niin että kakkosvaiheen rakentamisesta päätettäisiin lopullisesti vasta ensimmäisten vaiheen kokemusten perusteella. Ensimmäinen vaihe kattoi Oslon alueen 54 kuntaa ja kolmasosan Norjan väestöstä. Ensimmäiset tämän verkon osat otettiin käyttöön loppuvuodesta 2009 ja viimeiset vuoden 2010 keväällä. Ykkösvaiheessa rakennettiin 240 tukiasemaa, kymmenien maantie- ja rautatietunnelien edellyttämät laitteistot sekä tarvittavat hälytyskeskusliitynnät. Päätelaitteita on käytössä yhteensä 8 000, joista poliisilla. Tämän vuoden kesäkuussa Suurkäräjät päätti lopullisesti toisen vaiheen rakentamisesta ja määritteli toiminnalle selvät taloudelliset kehykset. Lyngstøl kertoo, että 4,7 miljardin Norjan kruunun eli noin 600 miljoonan euron hintainen urakka on Norjan historiassa suurin julkiseen turvallisuuteen tehty investointi. Verkon ensimmäinen vaihe maksoi 1,3 miljardia kruunua. Kun päälle lasketaan rakennus- ja käynnistysajan operointikulut, joista valtio vastaa, Nødnettin valtiolle aiheuttama kokonaislasku on 10 miljardia kruunua eli noin 775 miljoonaa euroa. Verkkoa operoi Nokia Siemens Networks, NSN. Siinä käytettävät päätelaitteet, jotka valtio myös hankkii, toimittaa Motorola. Valtio vastaa myös 320 hälytyskeskuksen tarvitsemista laitteista ja ohjelmistoista Nødnettin osalta. KAKKOSVAIHE KÄYNNISTYY Nødnettin kakkosvaiheen rakentaminen alkaa ensi vuonna. Ensimmäisten osien odotetaan olevan käytössä loppuvuodesta 2013 ja koko verkon ennustetaan valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tukiasemia rakennetaan kappaletta. Lisäksi toteutetaan kuuluvuus kaikkiin yli 500 metriä pitkiin tunneleihin. Lyngstøl muistuttaa, että tetra-verkon rakentaminen maksaa Norjan kaltaisessa isossa ja harvaan asutussa maassa enemmän kuin vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa. Erityisesti verkon hintaa nostaa tunnelien määrä. Hälytyskeskuksia on paljon, mutta niiden osuus kokonaiskuluista on vain prosentteja. Vaikka verkosta halutaan kattava, suojelualueilla on tehtävä kompromisseja ja tukeuduttava olemassa olevaan infrastruktuuriin. Suojelualueille emme voi rakentaa uusia mastoja kuin erikoisluvalla vilkkaimmille turistiseuduille. Ykkösvaiheen rakentamisessa meillä oli täysin uusia tukiasemapaikkoja 12 prosenttia, mutta kakkosvaiheessa niitä pitäisi olla enintään viisi prosenttia. Tämän ei pitäisi tekemiemme tietokonesimulaatioiden perusteella olla ongelma. Lisäksi varaudumme paikalle siirrettävillä tukiasemilla erityistilanteisiin, kuten asumattomilla seuduilla tapahtuviin lento-onnettomuuksiin. Miten ensimmäisen vaiheen aikana saadut kokemukset vaikuttavat kakkosvaiheen käyttöönottoon? Yritämme ensinnäkin löyhentää verkon rakentamisen ja käyttöönottoaikataulujen keskinäistä sidosta. Aloitamme poliisin kanssa ja otamme muut käyttäjäryhmät mukaan myöhemmin. Lopulta verkkoa pääsevät käyttämään kaikki pelastuspalveluviranomaiset, Lyngstøl kertoo. Samoin otamme ensimmäiseksi käyttöön puheyhteydet ja laajennamme muihin sovelluksiin vasta myöhemmin, sillä käyttäjien on helpompi oppia ne yksi kerrallaan. HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Yksi keskeisistä käyttöönoton haasteista on päivystyskeskusten ja verkon integrointi. Keskusten puhelinjärjestelmät ja tetra-verkko pitää saada toimimaan niin, että yhteys käyttäjän päätelaitteesta tetra-verkon kautta hälytyskeskukseen ja sieltä tarvittaessa puhelinverkkojen yli oikeaan osoitteeseen kuten sairaalassa päivystävälle lääkärille onnistuu luotettavasti. Toinen haaste on taata yhä monimutkaisemmaksi muuttuvan verkko- ja laitekokonaisuuden luotettavuus. Kakkosvaiheen verkko on tekniikaltaan aikaisempaa kehittyneempi ja tarjoaa aikaisempaa enemmän puhe- ja datakapasiteettia. Tukiasemissa on kaksi radiolähetintä, ja noin kolmanneksessa tukiasemia on nopean tiedonsiirron teds-valmius. Jatkossa katsotaan, onko niiden määrää tarpeen lisätä. Lyngstøl vakuuttaa, että myös päätelaitteet ovat pienempiä, kestävämpiä ja niissä on enemmän ominaisuuksia. Uutta on myös yhteistoimintamahdollisuus helikopterien kanssa sekä mahdollisuus käyttää raja-alueilla ruotsalaista Cassidianin teknologiaan perustuvaa rakel-viranomaisverkkoa rajan ylittävissä operaatioissa. Se on ensimmäinen isojen verkkojen isi-standardin mukainen yhdistäminen, jossa verkot ovat eri toimittajan valmistamia. Miten heinäkuun 22. päivän tapahtumat vaikuttivat verkon suunnitteluun tai vaatimusmäärittelyihin? Lyngstøl arvioi, että koettu katastrofi viimeistään osoitti Nødnettin tarpeellisuuden. Opimme paljon verkon kuormittumisesta poikkeustilanteessa. Samoin havaitsimme, että rakentamisaikana uuden ja vanhan verkon raja-alueilla pitää kiinnittää erityishuomiota yhteyksien ongelmattomaan muodostukseen verkkojen välillä. Tärkeintä on, että saadut kokemukset välittyvät uusien menetelmien kehittämiseen ja eri käyttäjäryhmien yhteistoimintaan.» 14 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Suomen Erillisverkot 10/2015

Suomen Erillisverkot 10/2015 Suomen Erillisverkot 10/2015 Yhteiskunnan turvallisuuden mestari 2 Turvaamassa yhteiskunnan kriittistä johtamista ja tietoyhteiskunnan palveluja - Suomen Erillisverkot -konsernin tehtävänä on turvata yhteiskunnan

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni

LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU. Kimmo Manni LISÄÄ PALVELUJA, TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA ROOLI MUUTTUU Kimmo Manni SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N PERINTEISET TOIMINNOT - Viranomaisradioverkko VIRVEn operaattori - Yksittäisten turvallisuusviranomaisten erillisjärjestelmien

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ?

KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? KUINKA DIGITAALISET RADIOPUHELIMET PARANTAVAT JA NOPEUTTAVAT TURVAVIESTINTÄÄ? 1936 Motorola esittelee Police Cruiser -autoradiopuhelimen, joka otettiin ensimmäisenä käyttöön Chicagon poliisiautoissa. 1940

Lisätiedot

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Viranomaisverkkojen tarpeet Harri Hilden Virveverkko Oy Suomen Erillisverkot -konserni Konsernin emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on Suomen valtion kokonaan

Lisätiedot

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät.

Terveydenhuollon kuntayhtymä, pelastuslaitos, lähikunnat, Kela, hoito- ja palvelukodit ovat yleisimmät sidosryhmät. YRITTÄJYYSTARINA Rautalammin Sairaankuljetus Oy on osakeyhtiö, joka aloitti toimintansa 1.7.2001. Osakkaita oli aluksi kolme, joiden osakkuudet olivat 50%, 30% ja 20%. Tästä piti tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kesä 2014 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn kesäkuussa 2014. Vastauksia kertyi yhteensä 34 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon tutkimuksen

Lisätiedot

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi

MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi MainaRI - kokonaisturvallisuuden arviointi- ja kehittämismenetelmä työhyvinvoinnin edistämiseksi PERUSTASO TAVOITETASO Perusasiat ja lainsäädäntö kunnossa Aktiivista ja tavoitteellista toimintaa Systemaattisesti

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen

Lisätiedot

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012

Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Pelastusharjoitus M/S Ahti ravintolalaivalta 7.6.2012 Hankeverkoston harjoitukset 2012-2013 11 harjoitusta (mm. Ahti tulipalo, hotellien evakuoinnit x 4, kanootti onnettomuus/vesipelastaminen, koskenlasku

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa

Hätäkeskuslaitos. Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa Hätäkeskuslaitos Avun ja turvan ensimmäinen viranomaislenkki auttamisen ketjussa NOPEA APU TURVALLISEMPI HUOMINEN Turvallisuussuunnittelun seminaari Hyvinkää 22.-23.1.2013 Seminaari Hyvinkää 23.1.2013

Lisätiedot

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö

TIETO2007-OPIT. Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö TIETO2007-OPIT Veli-Pekka Kuparinen valmiuspäällikkö Pääesikunta, Johtamisjärjestelmäosasto TIETO 2007 TIETO 2007 Valtakunnallinen tietojärjestelmäalan valmiusharjoitus Turvallisuustilanteiden yhteistoimintaa

Lisätiedot

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja

Dream Broker. Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker Jani Heino Asiakkuusjohtaja Dream Broker lyhyesti Dream Broker on online-videoratkaisuja toimittava ohjelmistoyritys Tarjoamme SaaS-ohjelmiston online-videoiden tuotantoon, editointiin, hallintaan,

Lisätiedot

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Pelastustoimi 2007-2012. 28.11.2007 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastustoimi 2007-2012 Vuosi 2007 Pelastustoimi vahvasti hallitusohjelmaan Sisäisen turvallisuuden ohjelman toimeenpano Lääkäri- ja pelastushelikopteriselvitys Selonteko hätäkeskusuudistuksesta Väestön

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila

HÄTÄKESKUS. Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila HÄTÄKESKUS Hätäkeskusuudistuksen historia ja nykytila Suomessa pelastustoimen ja sairaankuljetuksen tehtäviä välittävät hätäkeskukset ovat tähän asti kuuluneet pelastustoimen organisaatioon ja nämä hätäkeskukset

Lisätiedot

KUVApuhelinhanke alkukyselyt:

KUVApuhelinhanke alkukyselyt: Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Arjen turvallisuus kylissä. Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät 20.5.2011

Arjen turvallisuus kylissä. Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät 20.5.2011 Arjen turvallisuus kylissä Outi Tikkanen ja Sirpa Pekkarinen Kylä auttaa ja välittää kriisissä SYTY:n neuvottelupäivät 20.5.2011 Kylä auttaa ja välittää kriisissä hanke 2009-2011 Hallinnoi Suomen Kylätoiminta

Lisätiedot

Turvallisempi huominen

Turvallisempi huominen lähiturvallisuus 3STO Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti 23.01.2013 Tulevaisuuden usko Minkälaisena näet tulevaisuuden? Uskotko, että saat tukea ja apua, jos sitä tarvitset? Sosiaalinen

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2013 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn maalis-huhtikuussa 2013. Vastauksia kertyi yhteensä 38 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013

Kyber uhat. Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Kyber uhat Heikki Silvennoinen, Miktech oy /Safesaimaa 6.9.2013 Taustaa Kyberturvallisuus on kiinteä osa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Suomi on tietoyhteiskuntana riippuvainen tietoverkkojen ja -järjestelmien

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014

ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 KUNNON TYÖMIEHIÄ» WWW.BRIKO.FI 1 ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TUTKIMUS 2014 ASIAKKAAT ARVIOIVAT BRIKON PARHAAKSI RAKENNUSALAN HENKILÖSTÖVUOKRAAJAKSI JO TOISENA VUONNA PERÄKKÄIN Lue, mitä mieltä asiakkaat olivat

Lisätiedot

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta

Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Tietoturvan johtaminen suomalaisen liikkeenjohdon näkökulmasta Suomalaisen tietoturvayhtiö Silverskin Information Securityn tilaamassa tutkimuksessa kysyttiin sadan yritysjohtajan näkemyksiä tietoturvan

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016

Luottamusta lisäämässä. Toimintasuunnitelma 2014 2016 Luottamusta lisäämässä Toimintasuunnitelma 2014 2016 Toimintasuunnitelma Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen visio on, että Kyberturvallisuuskeskuksesta kehittyy entistä monipuolisempia tietoturvapalveluita

Lisätiedot

Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta

Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta 1(7) Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Lausuntopyyntönne LVM/1114/03/2014/4.7.2014 Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta 1. Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

Tietoturvan nykytila tietoturvaloukkausten näkökulmasta. Jussi Eronen Erityisasiantuntija CERT-FI

Tietoturvan nykytila tietoturvaloukkausten näkökulmasta. Jussi Eronen Erityisasiantuntija CERT-FI Tietoturvan nykytila tietoturvaloukkausten näkökulmasta Jussi Eronen Erityisasiantuntija CERT-FI Tietoturvaloukkausten trendejä == Kestoaiheita Kohdistetut hyökkäykset Haavoittuvien palveluiden murrot

Lisätiedot

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK

PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK PELASTUSAUTOON RAPORTOIVA KIINTEISTÖ PARK Kalevi Piira VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Lämpömiehenkuja 2, 02150 Espoo Tiivistelmä PARK -hankkeen tavoitteena on pelastusautossa toimiva uusia ICT teknologioita

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset

Muutosten vuosi 2013. Johtajan terveiset Vuosikatsaus 2013 Muutosten vuosi 2013 Johtajan terveiset HALTIKin kuudes toimintavuosi oli työntäyteinen. Muun muassa hallinnon turvallisuusverkkohanke (TUVE) saatiin onnistuneesti maaliin ja samalla

Lisätiedot

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn helmi-maaliskuussa 2012. Vastauksia kertyi yhteensä 36 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille!

Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn helmi-maaliskuussa 2012. Vastauksia kertyi yhteensä 36 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kevät 2012 ASIAKASTYYTYVÄISYYS Järjestimme asiakastyytyväisyyskyselyn helmi-maaliskuussa 2012. Vastauksia kertyi yhteensä 36 kappaletta. Kiitos kaikille vastanneille! Kokosimme tähän dokumenttiin yhteenvedon

Lisätiedot

Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus

Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus Hoitolaitosten ja erityisryhmien paloturvallisuus Johtaja Ilkka Horelli Lounais-Suomen aluehallintovirasto 4.9.2015 1 Esityksen sisältö: 1) Tulipalo Turun yliopistollisen keskussairaalan A-sairaalassa

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja

Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Kansalaisten sähköiset palvelut osana kuntien palveluprosesseja Tulevaisuuden sähköiset sosiaali- ja terveyspalvelut kunnissa 9.10.2013 Tanja Rantanen erityisasiantuntija Internetin käytön ja eräiden käyttötapojen

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe

2. Poistumisturvallisuus ja tulipalon vaarallisuus. 1. Esipuhe 1. Esipuhe Tämän dvd:n tarkoituksena on havainnollistaa poistumisturvallisuuden kannalta keskeisiä tekijöitä erilaisissa asumisympäristöissä ja julkisissa rakennuksissa. Video tai sen erilliset osat soveltuvat

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä

Megahub. Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto 07/2011. Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä Megahub Toimitilaa: logistiikka jakelu tuotanto Hämeenlinna Turku Tampere Lahti Riihimäki Jyväskylä 07/2011 Investointi Rakentaminen Onnistuneen hankkeen osatekijät ovat Tontti Käyttäjä Oikea tila, oikea

Lisätiedot

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013

Vastuullinen sijoittaja & viestintä. Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 Vastuullinen sijoittaja & viestintä Päivi Sihvola / Procom 18.11.2013 sisältö 2 Ilmarinen superlyhyesti Vastuullinen omistaja Vastuullinen sijoittaja Näin viestimme Kuumat teemat Asiakkaiden odotukset

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä

ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ. 1. Yleistä Versio 4.3.2014 1 (4) ENSIHOITO JA TRIAGE TOIMINTA MERELLÄ 1. Yleistä Merellä tapahtuvassa onnettomuudessa johto- ja toimintavastuu on meripelastusviranomaisilla. Sairaanhoitopiirien ensihoitopalvelu vastaa

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014

Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen. Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Selkokielisen turvallisuusviestinnän kehittäminen Kaisa Huikuri, Selkoseminaari 30.1.2014 Tavoitteena ennaltaehkäistä turvallisuusongelmia Sisäministeriössä Selkokielinen turvallisuusviestintä -hanke 2013

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten?

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? 20.11.2015 Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri Julkisen hallinnon ICT-toiminto Kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriyksikkö

Lisätiedot

Sähköriippuvuuden riskit

Sähköriippuvuuden riskit 1 Sähköriippuvuuden riskit Käyttövarmuuspäivä Fingrid Oyj, 26.11.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 25.11.2009 Mikä ihme energiassa, sähkössä

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

Pentti Mäkinen 4.10.2007

Pentti Mäkinen 4.10.2007 Pentti Mäkinen 4.10.2007 Keskuskauppakamari kansallisen yhteistyöfoorumin puheenjohtajana Viranomaisten ja elinkeinoelämän muodostama kansallinen yhteistyöryhmä edistää suomalaisten yritysten turvallisuutta

Lisätiedot

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company

Ota kumppaniksi. A UTC Fire & Security Company Ota kumppaniksi paloturvallisuuden ammattilainen A UTC Fire & Security Company Paloturvallisuus yhteinen asiamme Onko kiinteistön paloturvallisuus varmasti kunnossa? Omistajan ja vuokralaisen asenteet

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi

Hätäkeskusuudistus. Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos. www.112.fi Hätäkeskusuudistus Marko Nieminen Hätäkeskuspalvelujen johtaja Hätäkeskuslaitos www. Sisäasiainministeriön 15.5.2009 päätöksen mukaisesti hätäkeskustoimintaa kehitetään vuoteen 2015 mennessä seuraavin

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki

JORMA HEINONEN, TOIMIALAJOHTAJA, toimistot, Case: Senaatti-kiinteistöt. Senaatti-kiinteistöjen pääkonttori, Helsinki Senaatti-kiinteistöjen verkostokumppanina Workspace on mukana tuottamassa Senaattikiinteistöjen asiakkaille työympäristökehittämisen asiantuntijapalveluita. Yhteistyö on alkanut vuonna 2003 ja tänä aikana

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu

Viestintä häiriötilanteissa. 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Viestintä häiriötilanteissa 6.2.2014 Anna-Maria Maunu Häiriötilanneviestintä kunnissa Viestintä on asenne: Viestinnän näkökulma vieläkin puutteellisesti mukana (kuntien) johtamisessa. Kuntien viestinnän

Lisätiedot

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D

Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen. #SoneraB2D Sonera perustaa Helsinkiin Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Sonera perustaa Suomen suurimman avoimen datakeskuksen Perustamme Suomen suurimman kaikille yrityksille palveluja tarjoavan datakeskuksen

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat

Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Asiakastyytyväisyystutkimus Sähkön myynnin, siirron, kokonaistoimituksen ja kaukolämmön asiakkaat Tammikuu 20 Kokonaistyytyväisyys ja suosittelu sekä tyytyväisyys- ja imagoindeksit Yleisarvosana yhtiölle

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto

Äänekoski. Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne. Seppo Kuusisto Äänekoski Laajakaista kaikille 2013-2014 tilanne Seppo Kuusisto Rakennetut ja rakennettavat reitit Äänekoskella 2013 2014 Rakennetaan vain jos 50% vakituisista asunnoista tilaa liittymän Rakennettu vuonna

Lisätiedot

Kun vesillelasku alkaa lähestyä

Kun vesillelasku alkaa lähestyä Kun vesillelasku alkaa lähestyä Nosturin tilaus Tilaa tai sovi vesillelasku kerhon ohjeiden mukaisella tavalla. Muista, että kerhossa on monta jäsentä ja venettä joten toimi yhteisesti sovitulla tavalla.

Lisätiedot

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ

KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ KASVAVAN KYBERTURVAMARKKINAN PELINTEKIJÄ Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Lupaavat pörssiyhtiöt tilaisuus 3.3.2015 3.3.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 3.3.2015 Nixu

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012

TALPOL linjaukset 26.11.2012. TORI-toimenpiteet 19.12.2012 TALPOL linjaukset 26.11.2012 TORI-toimenpiteet 19.12.2012 ICT-laitetilojen (konesalien) määrää vähennetään tavoitteena energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden parantaminen. Otetaan osaksi TORI-suunnittelua

Lisätiedot

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän

Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän Julkaisuvapaa maanantaina 11.11.2013, klo. 09.00 Asiakkaat arvostavat vakuutusyhtiöitä entistä enemmän - EPSI Rating vakuutusyhtiöiden asiakastyytyväisyystutkimus 2013 EPSI Rating tutkii vuosittain asiakkaiden

Lisätiedot

Tietoturvallisuuden ja tietoturvaammattilaisen

Tietoturvallisuuden ja tietoturvaammattilaisen Tietoturvallisuuden ja tietoturvaammattilaisen haasteet Turvallisuusjohtaminen 2006 25.10.2006 Jari Pirhonen puheenjohtaja Tietoturva ry Turvallisuusjohtaja, CISSP, CISA Oy Samlink Ab Tieto lisää turvaa

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot