UUTISET TUVE VALMISTUU: KAAPELIA PINNAN ALLE. Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit. Svensk resumé

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUTISET TUVE VALMISTUU: KAAPELIA PINNAN ALLE. Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit. Svensk resumé"

Transkriptio

1 UUTISET Suomen Erillisverkot Oy:n sidosryhmälehti Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit TUVE VALMISTUU: KAAPELIA PINNAN ALLE Svensk resumé VIRVE-UUTISET 3/

2 PÄÄKIRJOITUS Avoimuus, pitkäjänteisyys, vastuullisuus Sisältö: VIRVE-UUTISET, SUOMEN ERILLISVERKOT OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI Valtioneuvosto hyväksyi 3. marraskuuta valtion yhtiöomistusta koskevat omistajapoliittiset tavoitteet ja periaatteet. Päätöksessä korostetaan toiminnan vastuullisuutta, avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä. Valtion sataprosenttisesti omistamana yhtiönä Erillisverkot noudattaa periaatepäätöksessä edellytettyjä vastuullisuutta, avoimuutta ja pitkäjänteisyyttä niin raportoinnissa, palkitsemisessa kuin toiminnan läpinäkyvyydessäkin. Päätöksen mukaan sekä valtion kokonaan omistamien että nyt myös enemmistöomistuksessa olevien noteeraamattomien yhtiöiden tulee jatkossa raportoida vastuukysymyksistä täsmällisellä ja vertailukelpoisella tavalla sekä huomioida toiminnan läpinäkyvyys. Koska Erillisverkot-konserni edustaa sekä kaupallisesti toimivia yhtiötä VIRVE Tuotteet ja Palvelut Oy ja Leijonaverkot Oy että myös strategista tehtävää hoitavaa Suomen Erillisverkot Oy:tä, on konsernissa huomioitu niin liiketaloudellisesti kannattava toiminta kuin palvelutehtävien hoitaminenkin kustannustehokkaasti ja asetettujen vaatimusten mukaan. Raportoinnin kehittäminen muiden noteeraamattomien valtionyhtiöiden mukaiseen vertailukelpoiseen muotoon on yksi vuoden 2012 kehityskohteita. Valtio odottaa yhtiöiden kiinnittävän huomiota vastuullisuuden toteutumiseen myös alihankintayrityksissä. Erillisverkoissa prosesseja alihankintayritysten kanssa on kuluvana vuonna hiottu jatkuvuuden hallinnan näkökulmasta. Tulevana vuonna yhteistyön kehittämisessä keskitytään yhä enemmän myös vastuullisuuden toteutumiseen. Periaatepäätös edellyttää, että yhtiöt pitävät huolta toimivasta yhteydenpidosta henkilöstöryhmien kanssa, työssä jaksamisesta, työhyvinvoinnin parantamisesta ja tasavertaisesta palkitsemisesta. Erillisverkoissa noudatetaan periaatetta, että ammattiyhdistystoimintaan ja henkilöstönedustajiin suhtaudutaan arvostaen ja avoimesti. Henkilöstön edustajat ovat mukana kehittämässä työyhteisöä mm. YT-neuvottelukunnassa, esimiesfoorumissa ja työsuojelutoimikunnassa. Työyhteisön ilmapiiriä mitataan vuosittain tehtävällä ilmapiiritutkimuksella, ja kehittämistoimenpiteitä tehdään niin konsernitasoisesti kuin osastokohtaisestikin. Erillisverkoissa palkitsemisen tavoitteena on kannustaa hyviin suorituksiin ja motivoida henkilöstöä pitkäjänteiseen työhön yrityksen päämäärien saavuttamiseksi. Palkitsemisessa pyrkimyksenä on oikeudenmukaisuus ja se perustuu konsernissa henkilöstön edustajien ja johdon määrittelemiin yhteisiin periaatteisiin. Periaatepäätöksessä kiinnitetään huomiota myös yhtiöiden hallitusten monimuotoisuuden toteutumiseen, erityisesti sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Erillisverkkojen hallituksessa monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat toteutuneet hyvin. Nykyinen sivulla 5 esiteltävä hallitus koostuu kahdeksasta jäsenestä, tasapuolisesti neljä kumpaakin sukupuolta. Yksi tärkeimpiä toimintaamme ohjaavia tekijöitä on se periaatepäätöksessä esitetty lähtökohta, että valtion yritysvarallisuus on merkittävä osa kansallisvarallisuutta. Uusien kasvavien liiketoimintojemme myötä tämä tulee entistä merkittävämmäksi. Kimmo Manni toimitusjohtaja 4 Erillisverkoissa tapahtuu 6 Vesistökaapelia laskemassa 12 Norja rakentaa turvaverkkoaan 18 Turun sairaalapalon opetukset 22 Kyberturvallisuus on kilpailukykyä 26 Tietoturvallisuus perustason lisäksi kannattaa luokitella 29 Sanastoa 30 Svensk resumé KANSI Merikaapelin lasku syksyllä on viileää puuhaa. UUTISET Norjan Nødnett Kyberturvan edelläkävijäksi Turun palon opit Svensk resumé Päätoimittaja Satu Huhtela Julkaisija Toimitusneuvosto Erillisverkot: Satu Huhtela, Antti Koponen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen, Diana Törnroos ja Laura Vuoma Toimitus Alma 360 Asiakasmedia, PL 502, Helsinki, Tuottaja Virve Airola AD Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Laura Vuoma Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2011 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. VIRVE-UUTISET 3/ VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 3

3 ERILLISVERKOSSA TAPAHTUU ANTERO AALTONEN Asiakastyytyväisyystutkimus 2011: Turvallinen yhteistyökumppani Erillisverkot on yhä useamman asiakastyytyväisyystutkimukseen vastanneen mielestä erittäin turvallinen yhteistyökumppani. Täysin tai lähes samaa mieltä tästä oli 93 prosenttia vastanneista. Myös Erillisverkkojen toteuttamien ja ylläpitämien verkkojen tietoturvallisuutta pidetään hyvänä ja tarpeita vastaavana. Asiakassuhdetta ja yhteistyötä kuvaavat väittämät saavat hyvät arviot. Asiakastyytyväisyyden neljä pääkohtaa olivat: Erillisverkkojen tunnettuus ja virve-palvelujen käyttö sekä käyttöön liittyvät päätökset, Toimintaa koskevat väittämät aihealueittain (kokonaistyytyväisyys, turvallisuus, toteutus ja imago), Asiakassuhde ja yhteistyö sekä Avoin palaute. Vuonna 2010 asiakaspalautteen keskiarvo oli viisiportaisella asteikolla 4,11. Tulos oli paras vuodesta 2002 alkaen tehdyistä asiakastyytyväisyyskyselyistä. Tänä vuonna tyytyväisyys on 4,10. Turvallisuuteen liittyvissä väittämissä tulos on erittäin hyvä (4,49). Imagoa kartoittavista väittämistä vastaajat ovat eniten samaa mieltä ammattitaitoisuudesta (4,27), teknisestä osaamisesta (4,29) sekä toiminnan luotettavuudesta (4,34). Lähes neljän keskiarvon saavat myös toiminnan asiakaslähtöisyys (3,78) ja aktiivinen tiedottaminen (3,78). Palvelu- ja tuotevalikoima (3,82) sekä toiminnan kehittäminen (3,90) olivat pysyneet edellisvuoteen verrattuna ennallaan. Avoimessa palautteessa esiin nousseita teemoja olivat ammattitaitoisuus, asiakaslähtöisyys, hyvä asiakaspalvelu/-tuki, luotettavuus, palvelualttius, palvelujen hyvä saatavuus, toimintavarmuus, tiedottamisen aktiivisuus sekä virven hyvä toimivuus. Avoimessa kehittämispalautteessa nousivat esiin henkilöstön kehittäminen ja tuotekehitys, aktiivisempi/asiakaslähtöisempi tiedottaminen/ viestintä, henkilöstön lukumäärän ajoittainen vähäisyys, joustavampi ja edullisempi hinnoittelu, käyttömukavuus ja helppokäyttöisyys asiakkaalle sekä reklamaatioiden käsittely. Erillisverkot pitää asiakastyytyväisyystutkimuksessa ja muissa yhteyksissä saatavaa asiakaspalautetta erittäin tärkeänä, jotta palvelutoimintaa voidaan jatkuvasti parantaa ja kohdentaa asiakkaille tärkeisiin tarpeisiin. Vaikka viime vuosien tulokset ovat olleet hyviä, eri osa-alueita halutaan entisestään parantaa. Tavoitteena on palvella asiakaskuntaa myös kuluvan ja tulevan vuoden aikana asiakaslähtöisesti ja asiakkaiden kriteerit täyttäen. Asiakastyytyväisyystutkimus toteutettiin syyskuussa Taloustutkimus Oy:n kanssa. Vastausprosentti oli noussut edellisestä vuodesta ja oli nyt 30. Prikaatikenraali Harri Ohra-aho Erillisverkkojen hallitukseen Suomen Erillisverkot Oy:n yhtiökokous nimitti hallitusjäseneksi puolustusvoimien pääesikunnassa työskentelevän prikaatikenraali Harri Ohra-ahon. Hänet nimitettiin hallituksesta eronneen pitkäaikaisen jäsenen ja varapuheenjohtajan kenraaliluutnantti Markku Kolin tilalle. Hallituksen varapuheenjohtajaksi nimitettiin toimitusjohtaja Esa Rautalinko. Hallituksen jäsenet ovat Jarmo Väisänen, valtioneuvoston kanslia CIO Tapani Hämäläinen, poliisihallitus liiketoimintajohtaja Lea Jokinen, Realia Management hallinto- ja kehitysjohtaja Päivi Nerg, valtiovarainministeriö prikaatikenraali, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäpäällikkö Harri Ohra-aho toimitusjohtaja Esa Rautalinko, Honkarakenne Oyj ylipormestari Eva-Riitta Siitonen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen, Diacor Terveyspalvelut Oy LAURA VUOMA VIRVE-liittymien kuukausimaksu ennallaan 2012 Valtioneuvoston kanslia, sisäasiainministeriö ja Erillisverkot ovat kolmikantaneuvotteluissa vahvistaneet, ettei virve-liittymien kuukausimaksuja koroteta vuonna Valtion miljoonalla eurolla kasvava hintatuki virve-verkolle, Erillisverkkojen kustannushallinnan kehittäminen sekä virveliittymien määrän kasvu mahdollistavat sen, että virve-liittymien kuukausimaksut pysyvät samalla tasolla jo kuudetta vuotta peräkkäin ilman inflaatiokorotuksia. Erillisverkot uskoo, että tämä vakaa kuukausimaksu mahdollistaa asiakaskunnan käytössä olevan ensimmäisen sukupolven (1G) virve-päätelaitekaluston uudistamisen. Yli-ikäisen kaluston käytön on todettu olevan mm. virven toimintavarmuutta lisäävä riski. VIRVE-päivä Teemana korkean varautumisen viestintäratkaisut. Virve-päivän seminaari järjestetään ensi vuonna poikkeuksellisesti Seminaarin ohjelma julkaistaan verkossa joulukuussa. 4 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 5

4 KENTÄLLÄ TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT JOHANNA KOKKOLA TUVE VALMISTUU: VESISTÖKAAPELIA LASKEMASSA Kaapelilaiva Telepaatti purjehtii omia reittejään. Kaapaelilaiva Telepaatti laski lokakuun puolivälissä TUVE-verkkoon kuuluvaa vesistökaapelia Joensuun lähivesillä. 6 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 7»

5 Joensuun eteläpuolella aukeava Pyhäselkä on lokakuun puolivälissä tuulinen ja varsin hyytävä paikka. Turussa kotisatamaansa pitävän kaapelilaiva Telepaatin miehistö on kokenut pahempaakin, sillä vuotuinen purjehduskausi alkaa jäiden lähdöstä ja jatkuu jäiden tuloon asti. Tällä kertaa tehtävänä on laskea vesistökaapeli, jolla varmennetaan olemassa olevia maayhteyksiä Joensuun alueella. Kaapeli lasketaan rantakaivosta rantakaivoon, ja myöhemmin paikalle tuleva asennusporukka tekee liitokset ja kaapelin maihinnousuojan suojaukset. Vuonna 1978 kaapelialukseksi varta vasten valmistettu Telepaatti on kyntänyt ahkerasti Suomen rannikkoa ja sen lähivesiä ja vuonna 1999 tehdyn pidennyksen ja modernisoinnin jälkeen sen toiminta-alueena on ollut koko Itämeri. Laivan nykyinen omistaja on tietoliikenne- ja energiaverkkoja rakentava Relacom Finland Oy, mutta sen seitsemän hengen miehistö on työskennellyt yhdessä pisimmillään kymmeniä vuosia. Relacomilla TUVE-merivalokaapeliprojektia vetävä palvelupäällikkö Lauri Lammes kertoo, että työntekijät huolehtivat laivalla sekä merenkulusta että kaapelin laskuun liittyvistä eri tehtävistä. Kokenut miehistö tarttuu tehtäviinsä ilman sen kummempia komentoja tai työnjakoa. Työajastani valtaosa kuluu Telepaatilla. Kaapelia laskettaessa vastaan aluksen tiedonkeruu- ja atk-järjestelmistä sekä tietoturvasta asiakkaan niin edellyttäessä ja tietysti kokonaisuudesta. Mutta tartun muun miehistön tapaan tarvittaessa työhön kuin työhön. SYKSYINEN PÄIVÄ PYHÄSELÄLLÄ Telepaatin syväys vaihtelee lastin määrästä riippuen kolmen metrin molemmin puolin. Lammes kertoo, että tarkoituksena on poikkeuksetta tuoda alus mahdollisimman lähelle rantaa jopa pohjakosketukseen asti mutta tällä kertaa lahti on lähtöpaikassa niin matala, että laiva joutuu jäämään lähes metrin päähän rannasta. Kaapelia joudutaan sen vuoksi ensin laskemaan moottoriveneen vetämältä alumiiniselta ponttonilta, joka lasketaan nosturilla laivan kannelta veteen ja lastataan. Kun riittävä määrä kaapelia on saatu aseteltua ponttonin päälle, moottorivene alkaa hinata sitä rantaa kohti. Lautta keikkuu voimakkaassa aallokossa kiikkerän näköisenä, mutta se ei näy kannella olevia miehiä haittaavan. Lopulta lautta ja vene palaavat. Kun ne on nostettu kannelle ja kiinnitetty paikoilleen, Telepaatti lähtee liikkeelle kohti vastarantaa. Kaapeli nousee tasaisen varmasti ruumasta, kulkee kannella olevan siirto- ja mittauslaitteiston läpi ja laskeutuu lopulta veteen keulassa olevan ison pyörivän kelan kautta. Alus etenee unettavan rauhallisesti, kunnes muutaman tunnin päästä ollaan perillä. Tällä kertaa päästään aivan rannan tuntumaan ja kaapelin pää viedään Lauri Lammes vastaa Relacomin puolella TUVE-hankkeeseen liittyvästä merikaapeliprojektista. Kaapelierän lastaaminen ruumaan kestää kauemmin kuin sen laskeminen. maihin odottamaan asennusporukkaa. Vaikka paluumatka Joensuun syväsatamaan on huomattavasti lyhyempi kuin tulomatka, tällekin päivälle kertyy valmisteluineen pituutta täyden työpäivän mitta. AVAIMET KÄTEEN -KAAPELI Armeijan oman kaapelilaiva Putsaaren jäätyä viime talvena eläkkeelle Telepaatti on huolehtinut valtakunnalliseen TUVE-hankkeeseen liittyvistä vesistökaapelien laskuista. Relacom toteuttaa kaapelit avaimet käteen -palveluna, johon sisältyy reittien suunnittelu yhdessä puolustusvoimain kanssa, vaadittavien lupien hakeminen ja itse kaapelien lasku. Kaapelihankkeen valmistelu vie tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen, sillä lupaprosessi vie aikaa. Lupiin sanovat sanansa myös muut viranomaiset, kuten liikenne- ja museovirasto. Lisäksi tarvitaan luvat maa- ja vesialueiden omistajilta ja erilaisilta kalastus- ja jakokunnilta. Mahdollisten valitusten ja reittimuutosten takia kaapelit tilataan yleensä vasta, kun kaikki luvat on saatu, Lammes selittää. Käytännössä olemme tässä hankkeessa tehneet aikataulusyistä kaapeli- tilauksen jo ennen lupien varmistumista. Pienet muutokset ovat tarvittaessa mahdollisia reittien välillä, sillä tilaamamme kaapeli toimitetaan yhtenä pituutena. Nytkin meillä on kaapelia kyydissä kuutisenkymmentä kilometriä. Ville Ketosen mukaan yleisötapahtumien riskit vaihtelevat tilaisuuden luonteen ja paikan mukaan. Laivan ruumassa kaapeli purkautuu tasaisesti suurelta koililta, jossa kaapelia voi olla enimmillään yli 200 kilometriä. SÄIDEN ARMOILLA Pyhäselällä lasketaan peukalon vahvuista metallivahvistettua 96-kuituista valokaapelia, jota mahtuisi laivan uumeniin jopa 260 kilometriä. Pisimmät lasketut valokaapelit ovat olleet 170 kilometrin pituisia. Kaapelierän lastaaminen laivan ruumaan kestää kauemmin kuin sen laskeminen, sillä kaapeli on aseteltava lastattaessa väljälle säännölliselle koilille, jotta se purkautuisi ongelmitta. Lastausnopeus on kaksi kilometriä tunnissa ja purkunopeus jos sää on hyvä neljä kilometriä tunnissa. Aikataulu täytyy tehdä väljäksi, sillä työskentelemme säiden armoilla: joskus joudumme odottelemaan viikkoja tuulten ja aaltojen tyyntymistä jonkun saaren suojassa. Automaattinen DP-järjestelmä pystyy pitämään laivan täsmälleen paikoillaan vielä 8 10 metrin tuulessa, mutta tarvitaan vain pari lisäkilometriä tuulen nopeuteen, niin alkaa tulla hankaluuksia. Kaapeli lasketaan tarkasti suunniteltua reittiä, joka rekisteröityy tietojärjestelmän muistiin kahden sekunnin välein. Mutta käytännössä kaapelin asettumiseen vesistön pohjassa vaikuttavat muun muassa merivirrat. Yleensä kaapelin todellinen sijainti on jossain 2 20 metrin päässä kartalle merkitystä reitistä. Tästä ei käytännössä aiheudu ongelmia. Purjehdimme omia polkujamme vältellen laivaväyliä, kivikkoja, korkeuseroja, virtapaikkoja, hylkyjä ja muita kohtia, joissa kaapeli saattaisi vaurioitua. Sen vuoksi joudumme usein liikkumaan valkoisilla vesillä eli merikortin valkoisilla alueilla, missä riski löytää kivi on iso. Onneksi laivassa on kaksoispohja, Lammes veistelee. Teräsvahvistetut merikaapelit ovat kestäviä ja hyvälaatuisia, ja niille luvataan nykyisin jopa 30 vuoden kestoikää. Mekaaniset vauriot ovat järjestään ihmisen aiheuttamia, esimerkiksi seurausta ankkurien ja isojen pohjatroolien käytöstä.» 8 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/2011 9

6 TEKSTI JARNO SALOVUORI KUVITUS SCANSTOCKPHOTO AKATEEMINEN NURKKA Todellinen turvaverkko Oman verkon rakentaminen kaikkien turvallisuusviranomaisten käyttöön on järkevä ja edullinen tapa lisätä yhteiskunnan toimintavarmuutta. Valmistuttuaan hallinnon turvallisuusverkko eli TUVE on valtiojohdon ja turvallisuusviranomaiskäyttäjän oma, turvallinen, korkean varautumisen tietoverkko. Valtioneuvoston tämän vuoden toukokuussa tekemän periaatepäätöksen mukaan sen hallinta, ylläpito ja kehittäminen siirtyvät rakennusvaiheen jälkeen asteittain Suomen Erillisverkot Oy:lle. Hankesihteeri Olli Peltonen TUVEn toteutusta koordinoivasta valtiovarainministeriöstä kertoo, että verkkoa käyttävät ministeriöiden lisäksi ainakin puolustusvoimat, poliisi, pelastusviranomaiset, rajavartiolaitos ja hätäkeskukset. Verkko ja sen palvelut tuodaan myös muiden yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisten toimijoiden käyttöön. Samalla huolehditaan kriittisen tietoaineiston varastoinnista sekä kehitetään turvallisia palveluja ja käyttötapoja. Näitä yhteisiä palveluja TUVE-hankkeessa kehittää sisäasiainministeriön hallinnonalan palvelukeskus, Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK. Käytännössä TUVE-hanke merkitsee puolustusvoimien korkeasti suojatun tieto- ja viestintäverkon laajentamista, modernisointia ja saattamista muidenkin viranomaisten käyttöön. Kaikkea ei ole tehty itse, vaan verkkoa on rakennettu ennen kaikkea sinne, missä ei ole entuudestaan ollut kaupallisia toimijoita, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen puolesta TUVE tietoliikenne -projektia hankkeessa vetävä insinöörimajuri Ismo Viljanen sanoo. Yhteysvälejä on vuokrattu tai vaihdettu muilta toimijoilta aina kun se on ollut järkevää. Ne ovat olleet mustia kuituja, joihin ei ole liittynyt mitään aktiivilaitepalveluja. Varsinainen verkkopalvelu reitittimineen ja muine toimilaitteineen on aina ollut viranomaisten omassa valvonnassa. MUUTTUNEESSA MAAILMASSA Olli Peltonen kertoo, että hankkeen taustalla on ollut tarve varmistaa viranomaisliikenteen tiedonkulku ja tietoturva sekä rauhan että kriisin aikana. Taustalla on maailman muuttuminen. Tietoyhteyksien merkitys on tullut yhä kriittisemmäksi samalla kun verkkooperaattorikenttä on perusteellisesti muuttunut. Perusajatuksena on varmistaa, että turvallisuusviranomaisten tietoliikenne suojataan, sen käytettävyys varmistetaan ja kriittinen tietoaineisto varastoidaan ja hallinnoidaan Suomessa. Paitsi kriisitilanteiden varalta, haluam me varmentaa yhteyksiä myös aivan tavallisia arjen haavereita vastaan. Jos kaikkien toimijoiden kaapelit kulkevat samassa kaivannossa, yksi kaivinkoneen kauhaisu riittää lamauttamaan niiden varassa olevat yhteiskunnan toiminnot. Merivoimien Esikunnan komentajakapteeni Risto Riihiaho lisää, että erityisesti merialueiden osalta TUVEhanke on 90-prosenttisesti jo rakennettujen yhteyksien varmennusta. Tässäkin taustalla on maailman muuttuminen: tekniikka valvoo, sillä ihmiset on vedetty pois. Valvontajärjestelmien käytössä olevien verkkoyhteyksien luotettavuus on sen vuoksi entistäkin tärkeämpää. MAALLA, MERELLÄ JA JÄRVILLÄ TUVE-hanke lisää puolustusvoimien rakentamia kuituyhteyskilometrejä noin kolmanneksella. Myös olemassa olevien yhteyksien kapasiteettia lisätään. Hankkeen toimesta lasketaan yli kilometriä merikaapelia ja asennetaan kilometriä maakaapelia. Lisäksi vuokrataan noin kilometriä kaapeliyhteyksiä. Ensi vuonna päättyvän nelivuotisen hankkeen kokonaisbudjetti on 187 miljoonaa euroa, josta tietoliikenneverkon infrarakenteisiin ja aktiivilaitteisiin käytetään noin puolet. Valokaapeleihin ja vuokrakuitupareihin kuluu kaikkiaan noin 30 miljoonaa euroa. Peltonen kertoo, että kaapelikilometrejä tarvitaan liittämään verkkoon 70 sisäasiainministeriön tärkeätä kohdetta raja-asemia, suuria poliisiasemia ja hätäkeskuksia. Samalla vähennetään operaattorisidonnaisuuksia ja varmennetaan olemassa olevia tärkeitä yhteyksiä. Vaikka hanke valmistuu, työ oikeastaan vasta alkaa. Saamme suhteellisen pienin investoinnein aikaan turvallisuusviranomaisille minimitason tietoverkon, jota lähdemme nyt täydentämään ja kehittämään paremmaksi. Laivan matkassa ovat myös hankkeeseen osallistuneiden tahojen edustajat: Olli Peltonen (kuvassa vasemmalla), Risto Riihiaho ja Ismo Viljanen. Tietojärjestelmäremontti tulee tarpeeseen 112-organisaatioiden roolien- ja resurssienhallintaan kaivataan parempia työkaluja. Taina Kurki ja Hanna-Miina Sihvonen tutkivat onnettomuusorganisaatioiden roolienhallintaa operatiivisen toiminnan ja tietojärjestelmien näkökulmista. Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa tehty tapaustutkimus perustuu laajoihin haastatteluihin ja havainnointiin muun muassa hätäkeskuksissa ja pelastustoimen ja poliisin kenttäolosuhteissa. Työ osuu sopivaan saumaan, sillä parhaillaan uudistetaan hätäkeskusten tietojärjestelmiä ja viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmiä. Tutkijoiden oma tausta on sekä tietojenkäsittelytieteessä että yhteiskuntatieteessä, tiedonhallinnassa. Kurki ja Sihvonen ovat mukana myös Laureaammattikorkeakoulun projektissa, jossa kehitetään hälytysajoneuvojen tieto- ja viestintätekniikkaa. Erilaiset lähestymistavat täydentävät toisiaan. Yliopistoprojektissa olemme tuottaneet ajankohtaisiin järjestelmähankkeisiin liittyvää tietoa. Ajoneuvoprojekti on puolestaan käytännön ongelmanratkaisua yhteistyössä viranomaisten ja alan teollisuuden kanssa, Hanna-Miina Sihvonen kertoo. HAJANAISUUS HAITTAA JÄRJESTELMIEN KÄYTTÖÄ Tärkeintä tutkimuksessa on ollut tietojärjestelmien käyttäjien haastatteleminen ja operatiivisen työn seuraaminen. Haastattelujen tuloksia on peilattu seuraavissa haastatteluissa. Tässä prosessissa esiin nousseet mielipiteet validoituvat tutkimustuloksiksi. Menemme haastateltavan ehdoilla, emmekä yritä saada sellaista tietoa, jota ihmisellä ei ole. Tarkoitushan ei ole, että operatiivinen loppukäyttäjä ratkaisee järjestelmän ongelmia, vaan kertoo meille mitä haluaa, Taina Kurki muistuttaa. Useamman organisaation tutkiminen antoi mahdollisuuden tarkastella samaa tapausta 112-ketjun eri vaiheissa. Organisaatioiden toiminnasta löytyi asioita, jotka vaikuttavat resurssien käyttöön ja valmiussuunnitteluun. Vaikka organisaatioiden työ ja tekeminen on hyvin erilaista, tietotarpeet ovat hyvin samanlaisia, jotta pystytään johtamaan ja toimimaan operatiivisissa tilanteissa, Kurki tiivistää yhden tutkimuksen tuloksista. Eräs havainto oli, että tietojärjestelmät eivät keskustele keskenään riittävästi. Moni puute on ollut tiedossa pitkään, mutta järjestelmien kokonaisuus on silti jäänyt hajanaiseksi. ROOLIT HALTUUN REKRYTOINNISTA LÄHTIEN Kurki ja Sihvonen päätyvät hahmottelemaan roolienhallinnan mallin, joka sisältää rekrytoinnin, työvuorosuunnittelun ja työvuorojen tapahtumat. Lähtökohtana on valmiussuunnittelu, josta seuraa henkilöstötarve, ajoneuvokalusto, välineet ja niin edelleen. Kentällä muutokset ovat nopeita eikä kaikki tieto tällä hetkellä kulje reaaliaikaisesti hätäkeskukseen. Tarvittaisiin järjestelmä, johon työvuorot ja tapahtumat tallentuvat. Olisi esimerkiksi hyödyllistä pystyä tallentamaan puhetta laajemmassa mittakaavassa suoraan kentältä. Kuuden tunnin kuluttua toimistolla ei tarvitsisi pohtia miten kaikki menikään. Tutkijat korostavat myös jäljitettävyyttä, lokia siitä missä roolissa jokin asia on tehty. Lisäksi tarpeellisen tiedon pitäisi kulkea mukana roolien vaihtuessa. Tieto ei poista resurssiongelmia, mutta toimintaa voidaan organisoida paremmin, jos esimerkiksi kyvykkyystieto on ajan tasalla. Ilman tällaista järjestelmääkin tullaan toimeen, mutta tietojärjestelmät voivat tukea johtamista ja työn suunnittelua sekä koulutusta, Kurki ja Sihvonen toteavat. Tutkimuksen aikana virve-kapula tuli tutuksi ja kehitysideoitakin ilmeni. Esimerkiksi lyhytviestejä ja statuspäivitystä voisi käyttää hyväksi, kun vuoroon suunniteltu henkilö vaihtuu sairastumisen takia. Näin saataisiin oikea tieto siitä, kuka kyseistä roolia hoitaa. Kaikkiaan virven käyttö on ihailtavalla tasolla verrattuna vastaavaan tilanteeseen muualla Euroopassa. Viranomaisten yhteistyö toimii hyvin puheryhmäjärjestelyissäkin, Hanna- Miina Sihvonen kiittää. 10 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET VE- UTI ET 3/

7 MAAILMALTA TEKSTI JUSSI-PEKKA AUKIA KUVAT GETTY IMAGES, JUSSI-PEKKA AUKIA, COLOURBOX JA NOKIA SIEMENS NETWORK Nødnettin rakentamiskustannuksia nostaa vuoristoisessa maassa erityisesti tunnelien määrä, sillä kaikkiin yli 500 metriä pitkiin tunneleihin on rakennettava radioverkon kuuluvuus. Oslon ja Bergenin yhdistävä 24,5 kilometriä pitkä Lærdalstunnelen on maailman pisin maantietunneli. Norja rakentaa turvaverkkoaan Kesäkuussa lopullisen rahoituspäätöksen saanut Norjan Tetra-verkko Nødnett on suurin Norjassa koskaan tehty investointi yleiseen turvallisuuteen.» VIRVE-UUTISET 3/

8 MAAILMALTA Tor Helge Lyngstølin työpaikan katolta on mainio näköala Holmenkollenin suuntaan. Tetra-verkon rakentaminen maksaa Norjan kaltaisessa isossa ja harvaan asutussa maassa enemmän kuin vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa. Tor Helge Lyngstøl johtaa vuonna 2007 perustettua Norjan Oikeusministeriön alaista Direktoratet for nødkommunikasjon -virastoa, joka vastaa Nødnettin rakentamisesta ja ylläpidosta. Viraston perustamista edelsi liki kymmenen vuotta verkon rahoituksen ja rakentamisen taustatyötä. Lyngstøl tuli mukaan hankkeeseen vuonna Turvallisuusviranomaisten viestintäverkko oli tuolloin vasta ajatus, jonka toteutusmahdollisuuksia lähdin selvittämään. Isoin haaste oli saada rahoitus mahtumaan oikeusministeriön budjettiin, jossa valtaosa rahoista kuluu palkkoihin ja muihin juokseviin menoihin, Lyngstøl muitelee. Pitkällisen poliittisen väännön ja monen vaiheen jälkeen joulukuussa 2004 Suurkäräjät lopulta myönsi varat ensimmäisen koeverkon rakentamiseksi. Rahoituksen saamista vauhdittivat ainakin vuonna 2000 tapahtunut Åstan junaonnettomuus ja sen yhteydessä havaitut viestintäongelmat sekä vuonna 2004 tehty Nokas-rahankuljetusyhtiön laskentakeskuksen raaka aseellinen ryöstö Stavangerissa, jossa ryöstäjät olivat salakuunnelleet analogista poliisiradiota. Yleensäkin tuohon aikaan puhuttiin paljon poliisi radioiden käyttöön liittyvistä tietoturvaongelmista. Poliisin salaamatonta radioliikennettä, jossa käsiteltiin usein ihmisten yksityisasioita, kuunneltiin yleisesti. ASKEL KERRALLAAN Joulukuussa 2006 solmittiin Siemensin kanssa sopimus verkon rakentamisesta ja operoinnista koko Norjan alueella. Euroopan siihen mennessä suurin yksittäinen tetra-tilaus päätettiin kuitenkin jakaa kahtia, niin että kakkosvaiheen rakentamisesta päätettäisiin lopullisesti vasta ensimmäisten vaiheen kokemusten perusteella. Ensimmäinen vaihe kattoi Oslon alueen 54 kuntaa ja kolmasosan Norjan väestöstä. Ensimmäiset tämän verkon osat otettiin käyttöön loppuvuodesta 2009 ja viimeiset vuoden 2010 keväällä. Ykkösvaiheessa rakennettiin 240 tukiasemaa, kymmenien maantie- ja rautatietunnelien edellyttämät laitteistot sekä tarvittavat hälytyskeskusliitynnät. Päätelaitteita on käytössä yhteensä 8 000, joista poliisilla. Tämän vuoden kesäkuussa Suurkäräjät päätti lopullisesti toisen vaiheen rakentamisesta ja määritteli toiminnalle selvät taloudelliset kehykset. Lyngstøl kertoo, että 4,7 miljardin Norjan kruunun eli noin 600 miljoonan euron hintainen urakka on Norjan historiassa suurin julkiseen turvallisuuteen tehty investointi. Verkon ensimmäinen vaihe maksoi 1,3 miljardia kruunua. Kun päälle lasketaan rakennus- ja käynnistysajan operointikulut, joista valtio vastaa, Nødnettin valtiolle aiheuttama kokonaislasku on 10 miljardia kruunua eli noin 775 miljoonaa euroa. Verkkoa operoi Nokia Siemens Networks, NSN. Siinä käytettävät päätelaitteet, jotka valtio myös hankkii, toimittaa Motorola. Valtio vastaa myös 320 hälytyskeskuksen tarvitsemista laitteista ja ohjelmistoista Nødnettin osalta. KAKKOSVAIHE KÄYNNISTYY Nødnettin kakkosvaiheen rakentaminen alkaa ensi vuonna. Ensimmäisten osien odotetaan olevan käytössä loppuvuodesta 2013 ja koko verkon ennustetaan valmistuvan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tukiasemia rakennetaan kappaletta. Lisäksi toteutetaan kuuluvuus kaikkiin yli 500 metriä pitkiin tunneleihin. Lyngstøl muistuttaa, että tetra-verkon rakentaminen maksaa Norjan kaltaisessa isossa ja harvaan asutussa maassa enemmän kuin vaikkapa Tanskassa tai Hollannissa. Erityisesti verkon hintaa nostaa tunnelien määrä. Hälytyskeskuksia on paljon, mutta niiden osuus kokonaiskuluista on vain prosentteja. Vaikka verkosta halutaan kattava, suojelualueilla on tehtävä kompromisseja ja tukeuduttava olemassa olevaan infrastruktuuriin. Suojelualueille emme voi rakentaa uusia mastoja kuin erikoisluvalla vilkkaimmille turistiseuduille. Ykkösvaiheen rakentamisessa meillä oli täysin uusia tukiasemapaikkoja 12 prosenttia, mutta kakkosvaiheessa niitä pitäisi olla enintään viisi prosenttia. Tämän ei pitäisi tekemiemme tietokonesimulaatioiden perusteella olla ongelma. Lisäksi varaudumme paikalle siirrettävillä tukiasemilla erityistilanteisiin, kuten asumattomilla seuduilla tapahtuviin lento-onnettomuuksiin. Miten ensimmäisen vaiheen aikana saadut kokemukset vaikuttavat kakkosvaiheen käyttöönottoon? Yritämme ensinnäkin löyhentää verkon rakentamisen ja käyttöönottoaikataulujen keskinäistä sidosta. Aloitamme poliisin kanssa ja otamme muut käyttäjäryhmät mukaan myöhemmin. Lopulta verkkoa pääsevät käyttämään kaikki pelastuspalveluviranomaiset, Lyngstøl kertoo. Samoin otamme ensimmäiseksi käyttöön puheyhteydet ja laajennamme muihin sovelluksiin vasta myöhemmin, sillä käyttäjien on helpompi oppia ne yksi kerrallaan. HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Yksi keskeisistä käyttöönoton haasteista on päivystyskeskusten ja verkon integrointi. Keskusten puhelinjärjestelmät ja tetra-verkko pitää saada toimimaan niin, että yhteys käyttäjän päätelaitteesta tetra-verkon kautta hälytyskeskukseen ja sieltä tarvittaessa puhelinverkkojen yli oikeaan osoitteeseen kuten sairaalassa päivystävälle lääkärille onnistuu luotettavasti. Toinen haaste on taata yhä monimutkaisemmaksi muuttuvan verkko- ja laitekokonaisuuden luotettavuus. Kakkosvaiheen verkko on tekniikaltaan aikaisempaa kehittyneempi ja tarjoaa aikaisempaa enemmän puhe- ja datakapasiteettia. Tukiasemissa on kaksi radiolähetintä, ja noin kolmanneksessa tukiasemia on nopean tiedonsiirron teds-valmius. Jatkossa katsotaan, onko niiden määrää tarpeen lisätä. Lyngstøl vakuuttaa, että myös päätelaitteet ovat pienempiä, kestävämpiä ja niissä on enemmän ominaisuuksia. Uutta on myös yhteistoimintamahdollisuus helikopterien kanssa sekä mahdollisuus käyttää raja-alueilla ruotsalaista Cassidianin teknologiaan perustuvaa rakel-viranomaisverkkoa rajan ylittävissä operaatioissa. Se on ensimmäinen isojen verkkojen isi-standardin mukainen yhdistäminen, jossa verkot ovat eri toimittajan valmistamia. Miten heinäkuun 22. päivän tapahtumat vaikuttivat verkon suunnitteluun tai vaatimusmäärittelyihin? Lyngstøl arvioi, että koettu katastrofi viimeistään osoitti Nødnettin tarpeellisuuden. Opimme paljon verkon kuormittumisesta poikkeustilanteessa. Samoin havaitsimme, että rakentamisaikana uuden ja vanhan verkon raja-alueilla pitää kiinnittää erityishuomiota yhteyksien ongelmattomaan muodostukseen verkkojen välillä. Tärkeintä on, että saadut kokemukset välittyvät uusien menetelmien kehittämiseen ja eri käyttäjäryhmien yhteistoimintaan.» 14 VIRVE-UUTISET 3/2011 VIRVE-UUTISET 3/

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely

Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Turvallisuus. Käytettävyys. Yhteistyö. Hallinnon turvallisuusverkkohanke Hankkeen esittely Valtiovarainministeriö TUVE-hanke 03/2012 TUVE - esityksen sisältö 1. Mitä hallinnon turvallisuusverkolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen

Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 1 (6) 25.11.2015 Lappeenrannan kaupungin tietoturvapolitiikka 2016 Muutoshistoria Versio Laatija Päiväys Muutokset Hyväksynyt 0.9 Juuso Mikkonen 25.11.2015 Valmis Tietohallintotyöryhmän käsittelyyn. 1.0

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa

SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014. Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa SAIRAALATEKNIIKAN PÄIVÄT HELSINGISSÄ 12.-13.2.2014 Sairaalan ja pelastuslaitoksen välinen yhteistyö savunpoistossa Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Keijo Kangastie Pelastuspäällikkö SAVUNPOISTO Rakennukseen

Lisätiedot

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014

Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Kuuluvuutta sisätiloihin seminaari 26.8.2014 Viranomaisverkkojen tarpeet Harri Hilden Virveverkko Oy Suomen Erillisverkot -konserni Konsernin emoyhtiö Suomen Erillisverkot Oy on Suomen valtion kokonaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen

Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Globaalien toimintaympäristöjen käytettävyyden turvaaminen Yhteiskunnan kokonaisturvallisuus Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehtiminen on valtiovallan keskeisimpiä tehtäviä ja yhteiskunnan elintärkeät

Lisätiedot

Mobiliteetti ja kommunikaatio

Mobiliteetti ja kommunikaatio Mobiliteetti ja kommunikaatio Kokemuksia tietoturvallisesta kommunikaatiopalvelusta hajautetussa ympäristössä Hannu Naumanen Järjestelmäpäällikkö 31.10.2012 HALTIK lyhyesti Toiminta alkanut 1.3.2008 Viraston

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ Hallituksen koko 3 Riippumattomuuden arviointi 3 Hallituksen kokoonpano 3 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 4 2 SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi

Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia. Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi Valtori tänään ja huomenna Valtorin strategia Valtorin asiakaspäivä 30.10.2014 Toimitusjohtaja Kari Pessi MUUTOS = MAHDOLLISUUS JA HAASTE On etuoikeus olla toteuttamassa muutosta ja ottaa haaste vastaan.

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi

Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi 14.9.2012 Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen/koordinointi kuntien valmiussuunnitelmien päivittäminen. Kootaan seutukunnittain hallintokuntakohtaiset työryhmät Kuhunkin työryhmään jokaisesta kunnasta

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Muuttuva maailma luo uusia toimintamahdollisuuksia Pelastusalan naisverkosto 14.11.2015 Tampere Sirpa Suomalainen Aluejohtaja Tulevaisuus pelastustoiminnan kannalta?

Lisätiedot

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA

VARAUTUMISSEMINAARI VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA VARAUTUMISSEMINAARI 4.12.2008 VARAUTUMINEN ALUEHALLINNON UUDISTUKSESSA Pelastusylijohtaja Pentti Partanen VARAUTUMINEN Tarkoitetaan kaikkia niitä hallinnon ja elinkeinoelämän, tai jopa yksittäisen

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät

Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP Sairaalatekniikan päivät 8.2.2017 Paljon on kysymyksiä, vähemmän vastauksia? SSTY Kyberturvallisuusseminaari 19.10.2016 Kyberturvallisuus on turvallisuuden osa- alue,

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi?

EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? EI KENENKÄÄN ASIAKAS - Tuleeko asiakas kohdatuksi ja kuulluksi? Lastensuojelun foorumi 5.5.2009 Mirva Makkonen ja Tuula Kivistö-Pyhtilä Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikkö 1 Ei kenenkään asiakas

Lisätiedot

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa

Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Kohti sisäisen turvallisuuden strategiaa Ratkaisujen Suomi - Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma 29.5.2015 Suomi on maailman turvallisin maa asua, yrittää ja tehdä työtä. Sisäisen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena

Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Kiinteistöliitto Varsinais-Suomi ry. Sen kotipaikka on Turun kaupunki ja toimintaalueena Varsinais-Suomi. Yhdistys

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY

IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY IT-PÄÄTTÄJÄBAROMETRI 2016 ATEA FINLAND OY It-päättäjäbarometri 2016 Atean it-päättäjäbarometri toteutettiin kuudetta kertaa huhtikuun 2016 aikana sähköisenä kyselylomakkeena. Kyselyyn vastasi määräaikaan

Lisätiedot

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO?

MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? MITTEE SE ON SE IHMISLÄHHEENE HOETO? Tarja Kvist, Yliopistotutkija, TtT Itä-Suomen yliopisto Hoitotieteen laitos 8.4.2011 IHMISLÄHHEENE HOETO on: koko henkilökunnan antamaa hoitoa moniammatillista, kokonaisvaltaista,

Lisätiedot

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015

5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 5G Nopeasta tiedonsiirrosta älykkäisiin verkkoihin 22.10.2015 Teppo Ahonen Esityksen sisältö Digita lyhyesti 5G-verkkojen vaatimusten laajuus Verkkojen topologiat Taajuuksien käyttö 5G ja älykkäät verkot

Lisätiedot

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta

KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Ryhmäkoko Hinta (alv 24 %) Koulutuskuvaukset Tavoite Kesto. Kokonaisvaltainen riskienhallinta KOULUTUSTARJOTIN 1 (11) Kokonaisvaltainen riskienhallinta Osallistuja tiedostaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan periaatteet. Osallistuja ymmärtää eri tahojen laatimien riskianalyysien ja uhkamallien

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Miten suojautua nykyisiltä tieto- ja kyberuhilta? Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle,

Lisätiedot

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana

SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Turvalliseen huomiseen SPEKin rooli ja mahdollisuudet alueellisen ja paikallisen turvallisuusverkoston aktivoijana Veli-Pekka Nurmi Valtuuston puheenjohtaja, dosentti Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Tuntematon uhka Mikä se on ja miten siltä suojaudutaan

Tuntematon uhka Mikä se on ja miten siltä suojaudutaan Tuntematon uhka Mikä se on ja miten siltä suojaudutaan Valtori Tietoturvaseminaari 2014 2.4.2014 Agenda Agenda Yritysesittely Tuntematon uhka -tutkimus Suojautumiskeinot 1 KPMG yrityksenä KPMG on maailmanlaajuinen

Lisätiedot

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa

Yleinen asiakastyytyväisyys laajakaistapalveluihin loivassa nousussa EPSI Rating Laajakaista 2016 Päivämäärä: 31-10-2016 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569 1921

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Suurten muutosten vuosi 2014

Suurten muutosten vuosi 2014 Vuosikatsaus 2014 Suurten muutosten vuosi 2014 Johtajan katsaus Vuosi 2014 oli HALTIKissa poikkeuksellisen suurten muutosten ja epävarmuuden vuosi. ICT-säästötoimenpiteet johtivat yhteistoimintaneuvotteluihin,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Koha-SuomiOy:n perustaminen

Koha-SuomiOy:n perustaminen Koha-SuomiOy:n perustaminen Tausta Koha on avoimeen lähdekoodiin perustuva kirjastojärjestelmä Kohaa on aloitettu kehittää Uudessa-Seelannissa vuonna 2000 Käytössä tuhansissa kirjastoissa ympäri maailmaa

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Sähköriippuvuuden riskit

Sähköriippuvuuden riskit 1 Sähköriippuvuuden riskit Käyttövarmuuspäivä Fingrid Oyj, 26.11.2009 Dosentti, tekn. tri Veli-Pekka Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Sähköenergiatekniikka 25.11.2009 Mikä ihme energiassa, sähkössä

Lisätiedot

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä

julkinen ja yksityinen tila menevät sekaisin kulunrajoitusta ja -ohjausta ihmisille toiminta osin ympärivuorokautista asennusalustoja ja -reittejä Mikko Hollmén Kiinteistöjohtaja, PSSHP SSTY Seminaari 19.10.2016 Kananmunan kuori suoja säätä (lämpö, kylmä, kosteus, tuuli) vastaan suoja ääntä vastaan suoja asiattomia (eläimet, ihmiset) vastaan suoja

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus

Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen. Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus Vakavien onnettomuuksien tutkinta ja onnettomuuksista oppiminen Johtaja, dosentti Veli-Pekka Nurmi Onnettomuustutkintakeskus ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS VAKAVIEN ONNETTOMUUKSIEN JA NIIDEN VAARATILANTEIDEN

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan

MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010. Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 1 (5) JOULUKUU 2010 Yritysasiakkaat suosittelevat e laskua Kultalinkki ja taloushallinnon ohjelmistot SEPA aikaan MAKSULIIKEUUTISET 2 (5) E laskulla rahanarvoisia etuja Tässä Maksuliikeuutisten

Lisätiedot

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008

Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Palkitsemisen tila ja muutos Suomessa 2008 Toteuttajat: Tutkijat Aino Salimäki & Tina Sweins Tutkimusassistentit Jouko Heiskanen & Antti Salimäki Ohjaajat: Professorit Matti Vartiainen & Tomi Laamanen

Lisätiedot

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman

Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari Kari Wirman Kybersairauden tiedostaminen! Sairaanhoitopiirien kyberseminaari 19.10.2016 Kari Wirman 19.10.2016 Kari Wirman cybernetics Cybernetics saves the souls, bodies and material possessions from the gravest

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu

Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa. 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viestinnän kohdentaminen ja viestintä häiriötilanteissa 29.10.2015 Anna-Maria Maunu Viranomaisviestintä? 28.1.2015 Anna-Maria Maunu Viestintä kohdentuu kun on: kiinnostava viesti selkeä kieli osattu käyttää

Lisätiedot

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten?

Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? Kyberturvallisuus on digitalisaation edellytys ja mahdollistaja - miksi ja miten? 20.11.2015 Kimmo Rousku, VAHTI-pääsihteeri Julkisen hallinnon ICT-toiminto Kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriyksikkö

Lisätiedot

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013

Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke. 8 valtiota käynnisti vuonna Suomi liittyi huhtikuussa 2013 Avoin Hallinto 2 Kansainvälinen avoimen hallinnon kumppanuushanke Tiedon saatavuus Kansalaisten osallisuus Hallinnon vastuullisuus Uusien teknologioiden hyödyntäminen 8 valtiota käynnisti vuonna 2011 Nyt

Lisätiedot

Tietoturvapolitiikka

Tietoturvapolitiikka Valtiokonttori Ohje 1 (6) Tietoturvapolitiikka Valtion IT -palvelukeskus Valtiokonttori Ohje 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tietoturvallisuuden kattavuus ja rajaus Valtion IT-palvelukeskuksessa...

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen TIETOKEKOn ja JUHTAn seminaari 9.6.2015 Kehittämisneuvos Harri Martikainen Keskeinen toimintaympäristö SM:n tulevaisuuskatsaus

Lisätiedot

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen

Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen KESKI-POHJANMAAN JA PIETARSAAREN ALUEEN PELASTUSLAITOS MELLERSTA ÖSTERBOTTENS OCH JAKOBSTADSOMRÅDETS RÄDDNINGSVERK Viranomaiset kriisissä -seminaari 1.9.2016 Pelastuspäällikkö Terho Pylkkänen Pelastustoiminnan

Lisätiedot

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA

TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA TEEMME KYBERTURVASTA TOTTA Petri Kairinen, CEO (twitter: @kairinen) Pörssin Avoimet Ovet 1.9.2015 1.9.2015 Nixu 2015 1 PIDÄMME DIGITAALISEN YHTEISKUNNAN TOIMINNASSA. 1.9.2015 Nixu 2015 2 DIGITAALINEN YHTEISKUNTA

Lisätiedot

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman jatko. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman jatko Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-toiminta jatkuu vaikka ohjelma päättyy Kansallisesti tarkasteltuna kehittymisen ja sen tukemisen tarve

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys vuonna 2016 (VMBaro) Sisältö Sisältö Raporttikokonaisuus sisältää v. 2016 työtyytyväisyystiedot: - n henkilöstölle yhteensä - Valtion henkilöstölle luokiteltuna sukupuolen, iän, vakinaisuuden, hallinnonalan, virastotyypin, henkilöstöryhmän

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos Kestävä hyvinvointi -seminaari Helsingin yliopisto 10.4.2013 Halusimme

Lisätiedot

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA

Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Virpi Hämäläinen, Hanna Maula, Kimmo Suominen DIGIAJAN STRATEGIA Copyright 2016 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi: Janne Harju Taitto: Maria Mitrunen 978-952-14-2494-6 978-952-14-2495-3 (sähkökirja)

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan ohjaus (14/2016) 172/54/2015 Valtiovarainministeriö, 18.5.2016, VM/853/00.05.00/2016. Puolustusvoimat, 20.5.2016, AM9733. Puolustusministeriö,

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu

Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu Turvallisuus- ja valmiussuunnittelu YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA (valtioneuvosto) SISÄISEN TURVALLISUUDEN OHJELMA (sisäministeriö) Aluehallintoviraston kokonaisturvallisuusstrategia (L-S AVI) Keski-Suomen

Lisätiedot

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti

Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuollon tietojärjestelmä Veeti Vesihuoltopäivä 18.11.2015 Jyrki Laitinen Suomen ympäristökeskus SYKE Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on toteuttaa tietojärjestelmä, josta viranomaiset saavat

Lisätiedot

KUNTO Muutoksen seurantakysely

KUNTO Muutoksen seurantakysely KUNTO Muutoksen seurantakysely Muutoksen seurantakyselyn tavoitteena on auttaa organisaation johtoa seuraamaan muutosprosessia ja arvioimaan sen vaikutuksia. Kysely tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset

Poliittinen riski Suomessa. Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset Poliittinen riski Suomessa Kyselytutkimuksen keskeisimmät löydökset 16.10.2014 Taustaa tutkimuksesta Aula Research Oy toteutti syys-lokakuussa kyselytutkimuksen poliittisesta riskistä Suomessa Tutkimus

Lisätiedot

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen

OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen OTKESin palontutkinnat, suositukset ja niiden toteutuminen Johtava tutkija Kai Valonen Kuva: Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kuva: Kymenlaakson pelastuslaitos Kuva: Poliisi Onnettomuuksien tutkinnan tarkoitus

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä

Sisäinen turvallisuus Oiva Kaltiokumpu, Kansallisena Veteraanipäivänä SUOMEN SISÄINEN TURVALLISUUS UHATTUNA! TARUA VAI TOTTA? Sisäisen turvallisuuden merkitys eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä Sisäinen turvallisuus nostaa enemmän kysymyksiä, kuin on anta vastauksia

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta

Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta 1(7) Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Lausuntopyyntönne LVM/1114/03/2014/4.7.2014 Lausunto laajakaistadirektiivin arviointimuistiosta 1. Yleistä Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus

Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarve ja saatavuus Selvitys Keski Suomen alueella Nina Pimiä Projekti insinööri 29.1.2016 Mitä tutkittiin? Pienten vesihuoltolaitosten ostopalveluiden tarvetta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala

Toimialan yksityisasiakkaiden tyytyväisyys edelleen sama yritysasiakkaat kirivät. Asiakastyytyväisyyden kehitys - Toimiala EPSI Rating Matkaviestintä 2016 Päivämäärä: 2016-10-17 Lisätietojen saamiseksi, vieraile kotisivuillamme (www.epsi-finland.org) tai ota yhteyttä Tarja Ilvonen, CEO EPSI Rating Suomi Puhelin: +358 50 569

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS

TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS TAMPEREEN ALUEPELASTUSLAITOS VARAUTUMISEN VALTAKUNNALLISET OPINTOPÄIVÄT 19.-20.10.2011 PIRKANMAAN KUNTIEN VALMIUSTOIMINTA JA PELASTUSTOIMI PELASTUSLAKIUUDISTUS 2011 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA 2010

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA Ari-Pekka Meuronen Turvallisuuspäällikkö Lappeenrannan kaupunki On todennäköistä, että jotain epätodennäköistä tulee tapahtumaan. -Aristoteles

Lisätiedot

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA

LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA LÄÄKEHUOLTO JA LÄÄKEPOLITIIKKA Terveysakatemia 24.8.2010 Päivi Sillanaukee Lääkehuoltoon kuuluvat mm. Lääkekehitys ja -tutkimus, lääketuotanto, lääkkeiden tukkujakelu, lääkkeiden vähittäisjakelu, lääkkeiden

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

Satakunnan pelastuslaitos

Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos Satakunnan pelastuslaitos on yksi maamme 22 alueellisesta pelastuslaitoksesta. Apuamme tarvitaan erilaisissa palo-, pelastus-, vahingontorjunta- ja sairaankuljetustehtävissä keskimäärin

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot