sisällys

Transkriptio

1 Oyj Vuosikertomus

2 sisällys Toimitusjohtajalta 1 Viisi vuotta numeroin Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 3 Osake ja osakkeenomistajat 10 Konsernin tuloslaskelma, IFRS 13 Konsernitase, IFRS 14 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 15 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 16 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 17 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 39 Emoyhtiön tase, FAS 40 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 41 Tunnuslukujen laskentakaavat 42 Hallituksen esitys voitonjaosta 43 Tilintarkastuskertomus 44 Organisaatiokaavio, muita tietoja 45 Selvitys n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 47 Hallitus 50 Johtoryhmä 52 Oyj Metsänpojankuja 1, PL Espoo puhelin n sijoittajasivut ovat osoitteessa > Sijoittajat

3 Toimitusjohtajalta Vuonna n liikevaihto laski edellisvuodesta 15 prosenttia 50 miljoonaan euroon. Myös liiketulos laski ja oli lähes 7 miljoonaa euroa, eli noin 14 prosenttia liikevaihdosta. Voimme kuitenkin sanoa, että vuosi oli meille olosuhteet huomioiden hyvä. Pääliiketoiminta-alueemme Building & Constructionin vuoden liikevaihto ja liiketulos olivat huomattavasti alemmat kuin edellisenä vuonna, liiketulostason jäädessä 13 prosenttiin. B&C:n pidemmän ajan näkymät jatkuvat kuitenkin myönteisinä rakennusalan siirtyessä tietomallien laajempaan hyödyntämiseen. Asiakkaat osoittavat suurta kiinnostusta rakennuksen tietomallinnusta (BIM) kohtaan ja trendi on toimialalla vahva. BIMmin myötä rakennusprosessin toimijoiden yhteistyö laajenee. Yhteistyön helpottamiseksi ohjelmistojen yhteentoimivuutta lisätään ja tiedonsiirtoa ohjelmistojen välillä parannetaan. Asiakkaat voivat valita kuhunkin tehtävään sopivimman tuotteen. Koko vuoden osalta myynnin kehitys oli negatiivista useilla markkina-alueillamme: Intiassa, Länsi-Euroopassa, Arabiemiraateissa ja Pohjoismaissa. Lisenssimyynti kasvoi muun muassa Kiinassa ja Indonesiassa. Potentiaalisista markkinoista lupaavin on Etelä-Amerikka. Infra & Energy -liiketoiminta-alue onnistui vuositasolla kasvattamaan liikevaihtoaan ja liikevoittoaan, mistä olemme varsin tyytyväisiä. Energiatoimialalla tietojärjestelmähankinnat ovat yhtiöille strategisia investointeja ja niihin taloudellinen taantuma ei juuri ole vaikuttanut. Julkishallinnossa talouden alamäki on vähentänyt tuloja ja investointeihin käytettäviä varoja. Tietojärjestelmillä saadaan toimintaan lisää tuottavuutta, tehokkuutta sekä itsepalveluja ja sitä kautta kustannussäästöjä. Vähentyneet taloudelliset resurssit ovat hidastaneet kuntasektorin kehitystä ja investointien valmisteluajat ovat pidentyneet. Henkilöstön määrä säilyi samalla tasolla vuoden aikana. Keskimääräinen henkilöstömäärä nousi 26 henkilöllä edellisvuodesta. Tästä huolimatta kokonaiskustannukset olivat hieman alemmat edellisvuoteen verrattuna. Alempiin kustannuksiin vaikuttivat kulukontrolli ja kannattavuuden mukaan sopeutettu tulospalkkiotaso. Menneeseen vuoteen liitettävä kohokohta on Suomen tasavallan presidentin lle myöntämä vuoden kansainvälistymispalkinto. Palkinnon tavoitteena on edistää yritysten toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä kykyä kehittää ja soveltaa uusia toimintamalleja. Suomalaisten yritysten kasvua ja kilpailukykyä edistävä Finpro tekee vuosittain esitykset palkinnonsaajista. Olemme hyvin iloisia tästä tunnustuksesta. n menestys kansainvälisillä ohjelmistotuotemarkkinoilla perustuu ainakin kolmeen asiaan. Ensiksi perustana on suomalainen osaaminen. Toiseksi voidaan mainita kilpailukykyiset tuotteemme ja vankka toimialatuntemuksemme sekä läheinen yhteistyö asiakkaiden kanssa. Kolmantena on pitkäjänteisyyteemme esimerkiksi tuotekehityksessä; vuonna tutkimus- ja tuotekehityksen osuus oli lähes 30 % liikevaihdosta. n kansainvälistymisen merkkipaaluina voidaan luetella esimerkiksi seuraavat: ensimmäiset vientikaupat tehtiin vuonna 1972 ja ensimmäinen ulkomainen tytäryhtiö perustettiin Ruotsiin vuonna Tällöin ulkomaankaupan osuus liikevaihdosta oli 15 prosenttia. Kansainvälistä toimintaa laajennettiin voimakkaasti vuosituhannen vaihteen tienoilla, jolloin perustettiin oma tytäryhtiö tai toimisto muun muassa Yhdysvaltoihin, Isoon-Britanniaan, Saksaan, Ranskaan, Malesiaan, Japaniin, Arabiemiraatteihin ja Kiinaan. Ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta oli jo yli 50 prosenttia. Tänään n liikevaihdosta yli 80 prosenttia tulee Suomen ulkopuolelta ja asiakkaita on jo lähes 100 maassa. Omia toimipisteitä meillä on nyt 14 maassa ja näiden lisäksi kattava globaali partneriverkosto. Vuosi jää historiaan maailmantalouden epävarmuuden aikana. Maailmantalous vaikuttaisi nyt olevan elpymässä, mutta sen ennakointi on tietenkin vaikeaa. Siksi on myös vaikeaa ennakoida n lukujen kehitystä. Uskomme kuitenkin pitkäaikaisten näkymiemme olevan hyvin suotuisat. Tämän vuosikertomuksen myötä haluan kiittää n asiakkaita, yhteistyökumppaneita, muita sidosryhmiä ja henkilöstöä vuodesta! toimitusjohtaja Ari Kohonen 1

4 viisi vuotta numeroin 2005 (Milj. euroa) TOIMINNAN LAAJUUS Liikevaihto 50,07 58,90 59,25 49,78 37,95 Muutos, % -15,0-0,6 19,0 31,2 0,2 Liikevaihto, jatkuvat toiminnot 50,07 58,90 58,24 47,64 - Muutos, % -15,0 1,1 22,3 Vienti ja ulkomaantoiminta 40,63 48,81 47,89 37,44 27,29 Muutos, % -16,8 1,9 27,9 37,2 27,0 % liikevaihdosta 81,1 82,9 80,8 75,2 71,9 Taseen loppusumma 41,22 44,76 47,00 39,75 28,59 Tutkimus- ja kehitysmenot 1) 14,48 15,13 12,93 10,66 9,50 % liikevaihdosta 28,9 25,7 21,8 21,4 25,0 Investoinnit käyttöomaisuuteen 1,71 2,02 1,66 1,33 1,30 % liikevaihdosta 3,4 3,4 2,8 2,7 3,4 Henkilöstö keskimäärin Liikevaihto / henkilö (1 000 euroa) 109,8 137,0 158,4 153,6 126,9 Henkilöstökulut / henkilö (1 000 euroa) 61,3 64,7 69,5 70,7 66,3 KANNATTAVUUS Liikevoitto (-tappio) 6,81 14,10 20,68 13,62 6,39 % liikevaihdosta 13,6 23,9 34,9 27,4 16,8 Liikevoitto (-tappio), jatkuvat toiminnot 6,81 14,10 17,90 13,38 - % liikevaihdosta 13,6 23,9 30,7 28,1 Tulos ennen satunnaisia eriä 7,26 15,15 21,21 13,77 7,08 % liikevaihdosta 14,5 25,7 35,8 27,7 18,7 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 7,26 15,15 21,21 13,77 7,08 % liikevaihdosta 14,5 25,7 35,8 27,7 18,7 Oman pääoman tuotto (ROE), % 17,4 35,4 55,4 48,5 28,3 Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), % 24,5 49,0 74,5 63,1 32,7 Liikevoitto (-tappio) / henkilö (1 000 euroa) 14,9 32,8 55,3 42,0 21,4 RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA Oma pääoma 29,89 30,34 31,45 24,72 17,21 Korollinen vieras pääoma 0,13 0,12 0,34 0,69 1,34 Koroton vieras pääoma 11,20 14,30 15,21 14,34 10,04 Omavaraisuusaste, % 73,1 68,4 67,5 63,4 61,1 Nettovelkaantumisaste, % -83,7-86,3-94,8-95,2-81,2 OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Tulos/osake (euroa) 0,23 0,49 0,69 0,45 0,26 Tulos/osake (euroa), jatkuvat toiminnot 0,23 0,49 0,60 0,44 Tulos/osake (euroa), myydyt toiminnot 0,09 0,01 Oma pääoma/osake (euroa) 1,33 1,35 1,40 1,10 0,76 Osinko/osake (euroa) 2) 0,20 0,25 0,50 0,40 0,12 Osinko (1 000 euroa) 2) Osinko/tulos, % 87,0 51,0 72,5 88,9 46,2 Efektiivinen osinkotuotto, % 3,1 6,7 3,9 5,1 3,5 Hinta/voitto (P/E-luku) 27,6 7,6 18,4 17,5 13,2 Pörssikurssit, EUR - tilikauden alin 3,40 3,25 7,60 3,38 1,85 - tilikauden ylin 7,88 13,00 14,94 7,90 3,60 - tilikauden keskikurssi 5,56 8,32 10,88 5,24 2,87 - tilikauden päätöskurssi ,35 3,73 12,70 7,88 3,42 Osakekannan markkina-arvo 142,35 83,61 285,96 177,43 77,01 Osakevaihto, kpl Osakevaihto, % 19,7 30,6 61,3 61,0 35,6 Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä kauden lopussa Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä keskimääräinen ) Tutkimus- ja kehitysmenojen laskentaperiaatteita on täsmennetty v ) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle. Tunnuslukujen laskentakaavat ovat sivulla 42.

5 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA Tilikauden pääasiat - -konsernin Liikevaihto oli 50,07 (vuonna ,90) miljoonaa euroa Liiketulos oli 6,81 (14,10) miljoonaa euroa Liiketulosprosentti 13,6 (23,9) Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 81 (83) prosenttia. - Building & Construction -liiketoiminta-alueen liikevaihto tammi-joulukuussa oli 36,34 miljoonaa euroa eli laski noin 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liiketulos oli 4,72 miljoonaa euroa. Liiketulosprosentti oli 13,0. Liiketulosta ja sen tasoa voidaan kuitenkin pitää hyvänä vaikeat olosuhteet huomioiden. B&C:n liikevaihdosta 96 prosenttia tuli Suomen ulkopuolelta. Vuoden aikana lisenssimyynti kasvoi muun muassa Kiinassa ja Indonesiassa. - Toisen liiketoiminta-alueen, Infra & Energyn liikevaihto tammi-joulukuussa oli 13,80 miljoonaa euroa ja liiketulos oli 2,08 miljoonaa euroa. Liikevaihto ja liiketulos nousivat edellisvuodesta. I&E:n liiketulosprosentti oli 15,1, jota pidämme liiketoimintaympäristö huomioiden hyvänä. I&E:n liikevaihdosta 42 prosenttia tuli Suomen ulkopuolelta. - Oyj:n hallitus ehdottaa kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta jaetaan osinkona 0,20 euroa osakkeelta, mikä tekee yhteensä euroa. -konsernin liikevaihto ja liiketulos Liikevaihto, miljoonaa euroa 2008 Muutos Building & Construction 36,34 46,07-9,73 Infra & Energy 13,80 12,95 0,85 Segmenttien välinen liikevaihto -0,07-0,12 0,05 Yhteensä 50,07 58,90-8,83 Liiketulos, miljoonaa euroa 2008 Muutos Building & Construction 4,72 12,13-7,41 Infra & Energy 2,08 1,97 0,11 Muut 0,01 0,00 0,01 Yhteensä 6,81 14,10-7,29 n liikevaihto, miljoonaa euroa n liiketulos, miljoonaa euroa Defence-liiketoiminnan myynnin vaikutus

6 LIIKETOIMINTA n kehittämiä ja markkinoimia, asiakkaiden ydinliiketoimintoja tehostavia mallipohjaisia ohjelmistotuotteita ja niihin liittyviä palveluja käytetään rakentamisessa, energianjakelussa ja yhdyskuntatoimessa. n tuotteiden innovatiivisuus perustuu mallipohjaiseen teknologiaan, jonka kehittäjänä on asiakassegmenteissään kansainvälinen edelläkävijä. lla on myös vuosikymmenten kokemus valitsemiltaan asiakastoimialoilta. Yhtiön ohjelmistotuotteita myydään kansainvälisille markkinoille selkeästi rajatuille asiakastoimialoille ja ne on tarkoitettu ammattikäyttöön. Keskittyminen ohjelmistoliiketoimintaan mahdollistaa yhtenäisemmät prosessit tuotekehityksessä ja muun muassa asiakkuuksien hallinnassa. KONSERNIRAKENNE ssa on kaksi liiketoiminta-aluetta: rakennustoimialaa palveleviin ohjelmistotuotteisiin keskittynyt Building & Construction sekä yhdyskuntatoimen ja energianjakelun ohjelmistoratkaisuihin erikoistunut Infra & Energy. Building & Construction vastasi vuonna hieman yli 70 prosentista ja Infra & Energy lähes 30 prosentista n liikevaihdosta. Koko konsernille yhteisiä toimintoja ovat teknologia sekä tukitoiminnot, kuten talous, hallinto, tietohallinto, henkilöstöhallinto ja viestintä. -konsernin tytäryhtiöt on lueteltu tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 27). Ulkomaiset sivuliikkeet sijaitsevat Tanskassa, Latviassa ja Yhdistyneissä Arabiemiraateissa. LIIKEVAIHTO JA LIIKETULOS -konsernin liikevaihto tammi-joulukuussa oli 50,07 (58,90) miljoonaa euroa, jossa oli laskua 15 prosenttia. Liiketulos oli 6,81 (14,10) miljoonaa euroa, joka on 13,6 (23,9) prosenttia liikevaihdosta. Osakekohtainen tulos oli 0,23 (0,49) euroa. KANNATTAVUUS Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) oli 24,5 (49,0) prosenttia ja oman pääoman tuotto (ROE) 17,4 (35,4) prosenttia. Tulos osaketta kohden oli 0,23 (0,49) euroa. Oma pääoma osaketta kohden kauden lopussa oli 1,33 (1,35) euroa. RAHOITUSASEMA Konsernitaseen loppusumma oli 41,23 (44,76) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli 73,1 (68,4) prosenttia. Korollinen vieras pääoma oli 0,13 (0,12) miljoonaa euroa. Likvidien varojen määrä oli 26,65 (26,30) miljoonaa euroa ja ne muodostivat 64,6 (58,8) prosenttia taseen loppusummasta. INVESTOINNIT Bruttoinvestoinnit olivat yhteensä 1,71 (2,02) miljoonaa euroa. Ne koostuivat tavanomaisista käyttöomaisuusinvestoinneista tietokonelaitteisiin ja -ohjelmistoihin sekä kalustoon. LIIKETOIMINTA-ALUEET Building & Construction n rakennustoimialaa palveleva liiketoiminta-alue Building & Construction (B&C) kehittää ja markkinoi Structures -ohjelmistotuotetta teräs-, betoni- ja muiden rakenteiden tietomallipohjaiseen suunnitteluun sekä rakentamisen ohjaukseen ja toteutusvaiheen hallintaan. Liikevaihto markkina-alueittain, % 2008 Muut maat 5,4 % Suomi 18,9 % Muut maat 5,5 % Suomi 17,1 % Aasia 19,8 % Aasia 21,6 % Pohjois- Amerikka 17,5 % Muu Eurooppa 38,4 % Pohjois- Amerikka 17 % Muu Eurooppa 38,8 % 4

7 Lisenssipainotteisessa myynnissämme kysyntä vaihtelee voimakkaasti. Erityisesti vuoden 2008 syksystä lähtien on rakennusalan kehitys ollut negatiivinen n kaikilla keskeisillä markkina-alueilla. Vaikeuksia on lisännyt epävarmuus rahoituksesta, joka korostuu erityisesti uusissa suurissa hankkeissa. Yleinen taloudellinen epävarmuus vaikuttaa asiakkaiden investointeihin edelleen pidentäen päätöksentekoaikoja ja siirtää hankkeiden aloittamista tulevaisuuteen. Markkinoille vaikuttaa kertyvän patoutunutta kysyntää. Tällä hetkellä elpymisestä on nähtävissä varovaisia merkkejä. Rakennustoimialan haasteellisesta tilanteesta huolimatta n asema 3D-mallinnusohjelmistojen toimittajana on vahva ja käyttäjämäärät ovat kasvussa. Rakennusalan asiakkaat hakevat toimintaa tehostavia työkaluja, joita n tuotteet ovat. Tietomallinnus kasvattaa asemaansa rakennesuunnittelussa ja muissa rakennusprosessin vaiheissa. Erityisesti työmaan ohjauksessa tietomallinnuksen tuomat hyödyt nähdään entistä selvemmin. Isojen kertakauppojen sijaan ohjelmistoja hankitaan edelleen pienissä erissä. Monet näistä hankinnoista ovat kuitenkin strategisia asiakkaiden valmistautuessa tietomallipohjaiseen toimintatapaan. Aikaisempaa suurempi osa myynnistä tapahtuu uusille asiakkaille, mikä on positiivinen osoitus kiinnostuksesta n laajenevaan tuotetarjontaan. B&C:n liikevaihto tammi-joulukuussa oli 36,34 (46,07) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski noin 21 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Liiketulos oli 4,72 (12,13) miljoonaa euroa. B&C:n liiketulosprosentti vuonna oli 13,0 (26,3). Liiketulosta ja sen tasoa voidaan pitää hyvänä vaikeat olosuhteet huomioiden. B&C:n ylläpitotuotot kasvoivat, ja lisenssimyynnin pienentyessä ylläpidon suhteellinen ja tasapainottava merkitys lisääntyi. Loka-joulukuussa B&C:n liikevaihto oli 9,90 (11,35) miljoonaa euroa, missä on laskua 12,8 prosenttia. B&C:n liiketulos loka-joulukuussa oli 1,05 (2,36) miljoonaa euroa ja liiketulosprosentti 10,6 (20,8). Viimeisen neljänneksen liikevaihto oli hieman parempi kuin vuoden aiemmilla neljänneksillä lisenssimyynnin ansiosta. Liiketulos jäi merkittävästi edellisvuotisesta, sillä vuoden aikana saavutetut kulusäästöt eivät enää vaikuttaneet viimeisen neljänneksen tulokseen yhtä voimakkaasti. Loppuvuonna sai potentiaalisesti merkittävän uuden asiakkuuden Yhdysvalloista. B&C:n kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta tammi-joulukuussa oli 96 (95) prosenttia. Markkinaalueittain tarkasteltuna lisenssimyynti kasvoi Pohjois- Amerikassa, Intiassa ja Ranskassa neljännellä neljänneksellä. Koko vuoden osalta myynnin kehitys oli negatiivista muun muassa Intiassa, Länsi-Euroopassa, Arabiemiraateissa ja Pohjoismaissa. Lisenssimyynti kasvoi muun muassa Kiinassa ja Indonesiassa. Potentiaalisista markkinoista lupaavin on Etelä-Amerikka. n kannalta on edelleen myönteistä, että rakennusalan siirtyminen tietomallipohjaisiin 3D-prosesseihin perinteisistä 2D-työtavoista jatkuu. Tämän vuoksi liiketoiminta-alueen pidemmän ajan näkymät jatkuvat lupaavina. Kehitystä edesauttaa se, että oppilaitosten käyttöön tarkoitettujen koulutuslisenssien määrä on selvästi kasvanut. Rakennuksen tietomallinnus (BIM, Building Information Modeling) on vakiinnuttamassa asemaansa rakennusteollisuudessa. BIM tarkoittaa tuotemallin tietojen siirtymistä ja jakamista rakennusprosessissa eri osapuolten välillä. Tämän myötä rakennusprosessin toimijoiden yhteistyö laajenee. Yhteistyön helpottamiseksi ohjelmistojen yhteentoimivuutta lisätään ja tiedonsiirtoa ohjelmistojen välillä parannetaan. Asiakkaat voivat tällöin valita kuhunkin tehtävään sopivimman tuotteen. Tästä ovat esimerkkeinä yhteistyösopimukset, jotka solmi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla MAP Softwaren (elokuussa), Graphisoftin (syyskuussa) sekä Nemetschekin kanssa (lokakuussa). Ohjelmistopiratismin vastaiset toimenpiteet jatkuivat sekä omin voimin että yhteistyössä BSA:n kanssa. Toimenpiteet näyttävät tuottavan tuloksia, vaikkei piratismista kokonaan päästänekään eroon. Heinäkuussa avattiin Bangkokiin, Thaimaahan, toimisto B&C:n asiakastukitehtäviin. Vastaava toimisto avattiin Indonesiassa Jakartaan helmikuussa. 50 B&C:n liikevaihto, miljoonaa euroa 20 B&C:n liiketulos, miljoonaa euroa

8 Huhtikuussa osti pienen yleissuunnitteluohjelmistoja valmistavan 3-Design LLC:n liiketoiminnan. Pääasiallinen asiakaskunta koostuu lähinnä Ison-Britannian markkinoilla toimivista insinööritoimistoista. ja Rautaruukki allekirjoittivat huhtikuussa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan Structures -tietomallinnusohjelmistoa käytetään jatkossa teräsrakenteiden suunnittelussa lähes kaikissa Rautaruukin rakentamisen divisioonan toimintamaissa. Maaliskuussa Isossa-Britanniassa toimiva Fisher Engineering ja solmivat puitesopimuksen, jonka mukaan kaikki Fisherin nykyiset rakenne- ja detaljisuunnitteluohjelmistolisenssit korvataan Structures -lisensseillä seuraavan kahden vuoden aikana. Hollantilainen työstökoneiden valmistaja HGG ja solmivat alkuvuonna sopimuksen jatkoyhteistyöstä. Tavoitteena on kehittää Structuresiin vakioitu ohjelmistoratkaisu teräsputkiteollisuudelle. Putkia käytetään laajasti esimerkiksi off-shore-teollisuudessa. Structuresin tuotekehityksen painopisteinä vuoden lopulla olivat työnkulun, paikallavalubetonisuunnittelun sekä IFC-tiedonsiirron kehittäminen. Vuotuinen pääversio, jossa nämä parannukset ovat mukana, julkaistiin helmikuun 2010 alussa. Infra & Energy Infra & Energy -liiketoiminta-alue keskittyy asiakkaidensa ydinprosesseja tukevien mallipohjaisten ohjelmistoratkaisujen kehittämiseen ja myyntiin. Sen tärkeimmät asiakastoimialat (suluissa tuotteet) ovat energianjakelu ( Xpower), julkishallinto ( Xcity), vesihuolto ( Xpipe) ja infrarakentaminen ( Xstreet). Energiatoimialalla tietojärjestelmähankinnat ovat yhtiöille strategisia investointeja ja niihin taloudellinen taantuma ei juuri ole vaikuttanut. n markkina-asema verkkotietojärjestelmien toimittajana on vahva Pohjoismaissa ja Baltian alueella. Julkishallinnossa talouden alamäki on vähentänyt tuloja ja investointeihin käytettäviä varoja. Tietojärjestelmillä saadaan toimintaan kuitenkin lisää tuottavuutta, tehokkuutta sekä itsepalveluja ja sitä kautta kustannussäästöjä. Vähentyneet taloudelliset resurssit ovat hidastaneet kuntasektorin kehitystä ja investointien valmisteluajat ovat pidentyneet. n myynti ja markkina-asema säilyivät vahvoina Suomessa. I&E:n liikevaihto tammi-joulukuussa oli 13,80 (12,95) miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi vuoden aikana 6,6 prosenttia. I&E:n liiketulos oli 2,08 (1,97) miljoonaa euroa. Liiketoiminta-alue onnistui vuositasolla kasvattamaan liikevaihtoaan ja liikevoittoaan, mistä voidaan olla tyytyväisiä. I&E:n liiketulosprosentti oli 15,1 (15,2), jota pidämme liiketoimintaympäristö huomioiden hyvänä. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 42 (39) prosenttia. I&E:n loka-joulukuun liikevaihto oli 4,41 (4,50) miljoonaa euroa ja liiketulos 0,95 (1,26) miljoonaa euroa. Liiketulosprosentti oli 21,5 (28,0). Viimeinen neljännes oli selvästi vuoden paras, kuten se on ollut useina muina aiempina vuosinakin. Vuoden lopulla Vattenfall Central Europe päätti laajentaa Xpowerin käyttöä Berliinissä ja Hampurissa. Vattenfallin tavoitteena on saada järjestelmä täyteen tuotantokäyttöön Berliinissä vaiheittain vuoden 2010 aikana. Järjestelmän kattavuutta laajennetaan myös Hampurissa, jossa Xpower on ollut käytössä jo noin kymmenen vuotta. Vuoden aikana on strategista yhteistyötä tiivistetty useiden energiatoimialan avainasiakkaiden kanssa. Tämä näkyy muun muassa ratkaisujen edelleenkehittämishankkeina, joissa mukana ovat muun muassa Vattenfall Verkko (Suomi), Helsingin Energia ja Eesti Energia. osallistuu syksyllä alkaneeseen Älykkäät sähköverkot ja energiamarkkinat -tutkimusohjelmaan (Smart Grids and Energy Markets). Ohjelman tavoitteena on kehittää teknologioita ja toimintamalleja tulevaisuuden tarpeet tyydyttävän sähkönjakeluverkon rakentamiseen. Viisivuotisessa ohjelmassa on kolme teemaa: älykkään sähköverkon hallinta, aktiiviset resurssit sekä energian jakelun tulevaisuuden infrastruktuuri. 15 I&E:n liikevaihto, miljoonaa euroa 3 I&E:n liiketulos, miljoonaa euroa

9 Latvenergo laajensi Xpowerin käyttöä ja käytöntukijärjestelmä kattaa koko Latvian jakeluverkon hallinnan. Järjestelmäintegraatio Eesti Energia Jaotusvõrk OÜ:lle valmistui. Lisäksi valmistui eurooppalaisen verkostolaskentastandardin (IEC-standardi) tuki. Xcityn tarjontaa on laajennettu yhdyskuntatoimen sähköisten palvelujen alueella. Vesihuollon ja kaukolämpötoiminnan osalta ensimmäiset asiakkaat ottivat käyttöön n kehittämät käytöntukitoimintaa tukevat sovellukset Suomessa ja Ruotsissa. n ratkaisujen käyttäjäkunta laajentui Suomessa sekä kuntaliitosten että seudullisten ratkaisujen laajentumisen kautta. Myös SaaS-konseptiin pohjautuvia ratkaisuja otettiin käyttöön pienissä energiayhtiöissä ja kaupunkien ulkovaloverkkojen hallinnassa. RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT n liiketoimintaan kohdistuvat riskit ja epävarmuustekijät liittyvät lähinnä markkina- ja kilpailutilanteeseen sekä yleisen taloudellisen tilanteen kehitykseen. Rakennusalan suhdanteet ovat heikot lähes kaikilla markkinoilla ja sillä on ollut negatiivinen vaikutus n tuotteiden kysyntään. Suuri osa n liikevaihdosta koostuu ohjelmistotuotteiden käyttöön oikeuttavien lisenssien myynnistä. Näiden kysynnän vaihtelu voi olla nopeaa ja merkittävää. Lyhyellä aikavälillä ja kysynnän nopeasti alentuessa on haasteellista suhteuttaa kiinteitä henkilöstökustannuksia, joita n kustannukset valtaosaltaan ovat. voi kuitenkin nopeasti vastata kasvavaan kysyntään ja lisämyynnin kate on hyvä. n ohjelmistojen myynti on maantieteellisesti hajautettua. Myöskään yksittäiset asiakkuudet eivät muodosta merkittävää osaa liikevaihdosta, minkä vuoksi edellä mainittujen kaltaiset riskit eivät ole olennaisia. Rahoitusriskeistä on kerrottu lisää tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 28). Riskienhallinnan tarkempi kuvaus on osa erillistä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annettua selvitystä. TUOTEKEHITYS n tuotekehitys on hajautettu liiketoiminta-alueille. Tällä varmistetaan, että tuotekehitystä tehdään entistäkin lähempänä asiakkaita. Tuotekehityksestä kerrotaan ao. liiketoiminta-alueiden kohdalla. Kaikille tuotteille yhteisestä teknologiasta ja arkkitehtuurista vastaa Technology & Architecture -yksikkö. Tutkimus- ja tuotekehitysmenot vuonna olivat 28,9 (vuonna 2008: 25,7) prosenttia liikevaihdosta. Vastaavat luvut aiemmilta vuosilta on esitetty tilinpäätöksen 5-vuotistaulukossa. YMPÄRISTÖ n liiketoiminnan suorat ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Yhtiön tuotteiden käytöstä johtuvien suorien ympäristövaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. H E N K I L Ö S T Ö J A O R G A N I S A AT I O Henkilöstö -konsernin palveluksessa oli tammi-joulukuussa keskimäärin 456 (vuonna 2008: 430 ja vuonna 2007: 374) henkilöä, joista Suomen ulkopuolella keskimäärin 189 (2008: 174; 2007: 144). Osa-aikaisten määrä on muutettu vastaamaan täyttä työpanosta. Defencen henkilöstö (n. 20 henkeä) on huomioitu henkilöluvuissa huhtikuun 2007 loppuun asti. Vuoden lopussa henkilöstön määrä oli osa-aikaiset mukaan lukien 466 (2008: 464; 2007: 400), joista Suomen ulkopuolella 192 (2008: 189; 2007: 158). Henkilöstön määrä säilyi samalla tasolla koko vuoden aikana. Koko vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä nousi 26 henkilöllä edellisvuodesta. Tästä huolimatta kokonaiskustannukset olivat hieman alemmat edellisvuoteen verrattuna. Alempiin kustannuksiin vaikuttivat kulukontrolli ja liikevaihdon jakauma lajeittain 100 % yhteensä Building & Construction Infra & Energy Liikevaihtolajit Osuus liikevaihdosta, % Lisenssi: käyttöoikeus myytyyn tuoteversioon Toistuvat: ylläpitotuotot (sisältää vuotuiset tuoteversiot ja asiakastuen), toistuvat vuokralisenssit ja SaaS-liikevaihto Palvelut: käyttöönoton tuki, koulutus ja konsultointi Liikevaihto yht. milj. euroa ,07 58,90 36,34 46,07 13,80 12,95 Muut: esimerkiksi asiakas- tai asiakasryhmäkohtaiset tuoteprojektit 7

10 kannattavuuden mukaan sopeutettu tulospalkkiotaso. n työntekijöiden keski-ikä oli 37,8 (2008: 37,0; 2007: 37,5) vuotta. Ylempi korkeakoulututkinto tai korkeakouluopintoja oli 64 (2008: 64; 2007: 64) prosentilla henkilöstöstä. laisista 29 (2008: 29; 2007: 29) prosenttia oli naisia ja 71 (2008: 71; 2007: 71) prosenttia miehiä. Lähtövaihtuvuus oli alhainen: 3,8 (2008: 6,6; 2007: 7,7) prosenttia. n koko henkilöstöön sovelletaan palkitsemisjärjestelmää, jonka tasosta yhtiön hallitus päättää. Palkitseminen liittyy edellisen vuoden toiminnallisiin ja erityisesti taloudellisiin tuloksiin. Optio-ohjelmia ei ole voimassa. Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna oli 23,4 (vuonna 2008: 23,1 ja vuonna 2007: 21,5) miljoonaa euroa. Ylin johto n johtoryhmän kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Johtoryhmän jäsenet ovat toimitusjohtaja Ari Kohonen, varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen Risto Räty (Building & Construction), varatoimitusjohtaja Heikki Multamäki (Business Development), johtaja Kai Lehtinen (Infra & Energy), johtaja Petri Raitio (Technology & Architecture), johtaja Leif Granholm, johtaja Harald Lundberg (tietohallinto), johtaja Anneli Bergström (henkilöstö) ja talousjohtaja Timo Keinänen. HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ n hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, n yhtiöjärjestystä sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2008 sen voimaantulosäännösten puitteissa. Selvitys n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä raporttina. Se ilmestyy maaliskuun 2010 toisella viikolla vuosikertomuksen yhteydessä sekä osoitteessa > Sijoittajat > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä. VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Oyj:n 18. maaliskuuta pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti Oyj:n vuoden 2008 tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen. Samalla yhtiökokous myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen esityksen, jonka mukaan tilikaudelta 2008 jaettiin osinkona 25 senttiä osakkeelta (yhteensä euroa). Osingonmaksupäivä oli Hallitus Yhtiön hallituksen jäseniksi vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka valittiin uudelleen Ari Kohonen, Olli-Pekka Laine (varapuheenjohtaja), Heikki Marttinen (puheenjohtaja), Erkki Pehu-Lehtonen ja Reijo Sulonen. Hallituksen varajäseneksi valittiin uudelleen Timo Keinänen. Henkilöstön edustajana hallituksessa jatkoi Juha Kajanen, henkilökohtaisena varaedustajanaan Kirsi Hakkila. Tilintarkastaja Yhtiön uudeksi tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, vastuunalaisena tilintarkastajana KHT Erkka Talvinko. Valtuutukset Yhtiökokous antoi hallitukselle seuraavat valtuutukset: Hallitus valtuutettiin - päättämään yhtiön osakepääoman korottamisesta yhdessä tai useammassa erässä uusmerkinnällä siten, että uusmerkinnässä oikeutetaan merkitsemään yhteensä enintään kappaletta uusia osakkeita, mikä vastaa noin 19,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. - päättämään enintään yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Yhtiön ja sen tytäryhtiöiden hallussa tällä hetkellä olevien ja tämän valtuutuksen perusteella hankittavien osakkeiden enimmäismäärä (yhteensä ) on noin 5,2 prosenttia yhtiön osakkeista. L i i k e v a i h to l i i k e to i m i n ta-a l u e i t ta i n, % 2008 I&E 27 % I&E 22 % B&C 73 % B&C 78 % 8

11 - päättämään yhtiölle hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena ovat kaikki hallitukselle annettujen valtuuksien puitteissa yhtiölle hankitut yhtiön osakkeet, enintään osaketta. Edellä mainittujen valtuuksien nojalla uusia ja/tai hankittuja osakkeita voidaan käyttää vastikkeena silloin, kun hallituksen päättämällä tavalla ja päättämässä laajuudessa yhtiö joko hankkii liiketoimintaansa kuuluvaa omaisuutta tai antaa omia osakkeita vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai käytettäväksi osana yhtiön palkkaus- ja kannustusjärjestelmää. Kaikki edellä mainitut valtuutukset ovat voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen saakka, kuitenkin korkeintaan asti. Vuoden aikana hallitus ei käyttänyt yhtiökokoukselta saamiaan valtuutuksia. KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat euroa, josta tilikauden voitto on euroa. Oyj:n hallitus ehdottaa kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta jaetaan osinkona 0,20 euroa osakkeelta, mikä tekee yhteensä euroa. Yhtiön hallussa oleville omalle osakkeelle osinkoa ei makseta. N Ä K Y M Ä T V U O D E L L E Maailmantalouden elpymisen nopeudella on suuri vaikutus n liikevaihdon kehitykseen, mutta tämän ennakointi on tietenkin vaikeaa. Tässä vaiheessa (helmikuussa 2010) hallitus arvioi sekä liikevaihdon että liiketuloksen kasvavan maltillisesti. Threadneedle Asset Management Holdings Limitedin ja Ameriprice Financial Inc:in omistus Oyj:ssä alitti 5 prosentin rajan Ilmoituksen mukaan Threadneedle ja Ameriprice omistivat tuolloin n osaketta eli 3,582 prosenttia n osakkeista ja äänistä. sai vuoden kansainvälistymispalkinnon helmikuun 2010 alussa. Suomen tasavallan presidentin myöntämän palkinnon tavoitteena on edistää yritysten toimintaa kansainvälisessä ympäristössä sekä kykyä kehittää ja soveltaa uusia toimintamalleja. Henkilöstö vuoden lopussa, jatkuvat toiminnot Henkilöstö, keskimäärin Henkilöstö Suomen ulkopuolella Henkilöstö Suomen ulkopuolella

12 OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT Osakkeet ja osakepääoma Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli joulukuun päättyessä Yhtiön omistuksessa oli osaketta; niiden yhteenlaskettu kirjanpidollinen vasta-arvo oli euroa ja suhteellinen osuus yhtiön osakkeista ja äänimäärästä 0,75 prosenttia. Omista osakkeista suoritettu vastike oli yhteensä ,35 euroa ja arvo kurssin mukaan euroa. Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,03 euroa. Osakepääoma katsauskauden lopussa oli euroa. Kurssikehitys ja osakevaihto Osakkeen ylin noteeraus tammi-joulukuussa oli 7,88 (13,00) euroa ja alin 3,40 (3,25) euroa. Keskikurssi oli 5,56 (8,32) euroa. Vuoden viimeisen pörssipäivän päätöskurssi oli 6,35 (3,73) euroa. Tammi-joulukuussa NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vaihdettiin yhteensä ( ) n osaketta, mikä vastaa 19,6 (30,5) prosenttia yhtiön osakekannasta. Muutokset omistusrakenteessa Threadneedle Asset Management Holdings Limitedin ja Ameriprice Financial Inc:in omistus Oyj:ssä alitti 10 prosentin rajan Ilmoituksen mukaan Threadneedle ja Ameriprice omistivat tuolloin n osaketta eli 9,969 prosenttia n osakkeista ja äänistä. Hallintarekisteröityjen ja ulkomaalaisten omistajien osuus oli vuoden päättyessä 22,46 (25,07) prosenttia. Johdon omistus Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistuksessa tai määräysvallassa oli vuoden päättyessä kappaletta Oyj:n osakkeita. Näiden osakkeiden osuus koko osakekannasta oli 38,1 prosenttia ja äänivallasta 38,4 prosenttia. OMISTUSJAKAUMA SEKTOREITTAIN Hallintarekisteröidyt 21,97 % Ulkomaat 0,50 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,37 % Yritykset 44,87 % Kotitaloudet 11,29 % Julkisyhteisöt 11,66 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 7,34 % O M I S T U S J A K A U M A O S A K K E I D E N M Ä Ä R Ä N M U K A A N Osakemäärä Omistajat, lukumäärä % Osakkeet, lukumäärä % , , , , , , , , , , , ,50 Yhteensä , ,00

13 Suurimmat osakkeenomistajat Osakkeenomistaja Osakkeiden määrä Osuus osakkeista, Osuus äänistä, % % *) Gerako Oy ,06% 38,35% Nordea Pankki Suomi Oyj (hall. rek.) ,01% 11,09% Skandinaviska Enskilda Banken (hall. rek.) ,88% 7,94% Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola ,56% 4,59% Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ,54% 3,57% Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera ,34% 3,37% Svenska Handelsbanken AB (julk), Suomen sivukontt.toiminta (hall. rek.) ,94% 2,97% Sijoitusrahasto Aktia Capital ,52% 2,54% Ereka Oy ,13% 2,14% FIM Fenno Sijoitusrahasto ,57% 1,59% FIM Pankki Oy ,33% 1,34% Fondita Nordic Micro Cap Placeringsfond ,04% 1,05% Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola ,97% 0,98% FIM Forte Sijoitusrahasto ,87% 0,88% Heinonen Reino ,83% 0,83% Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola ,76% 0,77% Oyj ,75% - Sijoitusrahasto Aktia Secura ,66% 0,67% Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap ,45% 0,45% Hietala Pekka Tapani ,36% 0,36% 20 suurinta omistajaa yhteensä ,58% 85,47% Muut ,42% 14,53% Kaikki osakkeet yhteensä ,00% Kaikki äänet yhteensä *) 100,00% *) Kokonaisäänimäärä on eli osakkeiden määrä yht. ( ) - yhtiön hallussa olevat omat osakkeet ( ) Osakkeen perustiedot Listautumispäivä Kaupankäyntikoodi TLA1V Toimialaluokitus Informaatioteknologia ISIN FI

14 osakkeen vaihto ja keskikurssi Kauden vaihto Osakkeen keskikurssi Keskikurssi EUR Vaihto EUR OMX-indeksit ja osakkeen kurssi % (HEL) OMX Helsinki Cap OMX Helsinki Information Technology

15 Konsernin tuloslaskelma, IFRS euroa Liitetieto Liikevaihto 1, Liiketoiminnan muut tuotot Valmiiden ja keskeneräisten töiden varastojen muutos Aineiden ja tarvikkeiden käyttö Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut Poistot Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto Rahoitustuotot Rahoituskulut Voitto ennen veroja Tuloverot Tilikauden voitto Jakautuminen Emoyhtiön omistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tulos (EUR) 0,23 0,49 Tulokseen ei kohdistu laimennusvaikutusta. Konsernin laaja tuloslaskelma Tilikauden voitto Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen: 9, 10 Myytävissä olevat rahoitusvarat Muuntoerot Yhteensä Tilikauden laaja tulos Jakautuminen Emoyhtiön omistajille

16 Konsernitase, IFRS euroa Liitetieto Varat Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Muut rahoitusvarat 14, Saamiset 14, Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset 14, Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Muut rahoitusvarat 14, Rahavarat 14, Varat yhteensä Oma pääoma ja velat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Omat osakkeet Muuntoerot Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Rahoitusvelat 14, Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat 14, Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat Rahoitusvelat 14, Velat yhteensä Oma pääoma ja velat yhteensä

17 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS euroa Liitetieto Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tulos ennen veroja Oikaisut; liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: Poistot Rahoitustuotot ja -kulut Muut oikaisut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Osto- ja muiden velkojen muutos Liiketoiminnasta kertyneet rahavarat Maksetut korot Saadut korot Muut rahoituskulut Maksetut verot Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Rahavirta myydyn liiketoiminnan myynnistä 250 Hankinnasta johtuva rahavirta Investoinninit myytävissä oleviin rahoitusvaroihin Luovutustulot myytävissä olevista rahoitusvaroista Saadut korot myytävissä olevista rahoitusvaroista Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Lainojen takaisinmaksut -217 Omien osakkeiden hankinta -677 Rahoitusleasingvelkojen maksut Osingonjako Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa Taseen ja rahavirtalaskelman rahavarojen täsmäytyslaskelmat Rahavarat taseen mukaan tilikauden alussa Myytävissä olevat rahoitusvarat, rahavarat Rahavirtalaskelman rahavarat tilikauden alussa Rahavarat taseen mukaan tilikauden lopussa Myytävissä olevat rahoitusvarat, rahavarat Rahavirtalaskelman rahavarat tilikauden lopussa

18 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma euroa Omat osakkeet Kertyneet muuntoerot Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Arvonmuutosrahasto Kertyneet voittovarat Yhteensä Oma pääoma Muuntoerot 0 0 Osingonjako Omien osakkeiden hankinta Tilikauden laaja tulos yhteensä Oma pääoma Oma pääoma Muuntoerot 0 0 Osingonjako Siirto kertyneistä voittovaroista Tilikauden laaja tulos yhteensä Oma pääoma

19 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Perustiedot Oyj (emoyhtiö) on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Espoo ja sen rekisteröity osoite on Metsänpojankuja 1, Espoo. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteessa > Sijoittajat tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista (osoite kuten yllä). on kansainvälisesti toimiva ohjelmistotuoteyritys, jonka mallipohjaiset ohjelmistot on tarkoitettu tehostamaan asiakkaiden ydinprosesseja rakentamisessa, energian jakelussa, yhdyskuntatoimessa ja vesihuollossa. Yhtiöllä on asiakkaita lähes 100 maassa. Oyj:n hallitus on kokouksessaan hyväksynyt vuoden tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta. Laatimisperiaatteet Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu voimassaolevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Tilinpäätös on laadittu historiallisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta myytävissä olevia sijoituksia ja johdannaisinstrumentteja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhannen euron tarkkuudella, ellei toisin mainita. Konserni on soveltanut tiettyjä uusia standardeja, muutoksia ja olemassa olevia standardeja koskevia tulkintoja, jotka on julkaistu ja joiden soveltaminen on pakollista 1.1. tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla: - IAS 1 (Uudistettu) Tilinpäätöksen esittäminen. Tämä uudistettu standardi erottaa yhtiön omassa pääomassa tapahtuvat muutokset, jotka liittyvät liiketoimiin yhtiön omistajien kanssa muista oman pääoman muutoksista - IFRS 7 (Muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot. Rahoitusinstrumentteja koskevia liitetietoja on parannettu. Muutos lisää käyvistä arvoista ja maksuvalmiudesta annettavia liitetietoja - IFRS 8 Toimintasegmentit. Standardin mukaan esitettävien segmenttitietojen on perustuttava johdolle toimitettuun yhtiön sisäiseen raportointiin ja siinä noudatettaviin laskentaperiaatteisiin. Konsernin segmenttitiedot ovat jo aiemmin perustuneet johdolle toimitettuun sisäiseen raportointiin, joten toimintasegmentit ovat samat kuin IAS 14 -standardin mukaiset liiketoimintasegmentit. Seuraavat uudet tulkinnat tai muutokset olemassa oleviin standardeihin ovat pakollisesti sovellettavia 1.1. alkaneella tilikaudella, mutta niillä ei ole merkitystä konsernin toiminnassa: - IAS 23 (Uudistettu) Vieraan pääoman menot - IAS 32 (Muutos) Rahoitusinstrumentit: esittämistapa ja IAS 1 (Muutos) Tilinpäätöksen esittäminen Lunastusvelvoitteiset rahoitusinstrumentit ja yhteisön purkautuessa syntyvät velvoitteet - IFRS 2 (Muutos) Osakeperusteiset maksut. Oikeuden syntymisehdot ja peruutukset - IFRIC 9 (Muutos) Kytkettyjen johdannaisten uudelleenarviointi ja IAS 39 (Muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Kytketyt johdannaiset - IFRIC 11, IFRS 2 Konsernin ja omia osakkeita koskevat liiketoimet - IFRIC 13 Kanta-asiakasohjelmat - Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin Seuraavat olemassa olevia standardeja koskevat muutokset ja tulkinnat on julkaistu ja niiden soveltaminen on pakollista tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Niiden ei arvioida olevan merkittäviä konsernin toiminnan kannalta. - IAS 27 (Uudistettu) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös - IAS 39 (Muutos) Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen Eligible Hedged Items - IFRS 2 (Muutos) Osakeperusteiset maksut. Käteisvaroina maksettavat osakeperusteiset liiketoimet konsernissa - IFRS 3 (Uudistettu) Liiketoimintojen yhdistäminen - IFRIC 12 Palvelutoimilupajärjestelyt - IFRIC 14, IAS 19 Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys - IFRIC 15 Kiinteistöjen rakentamissopimukset - IFRIC 16 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukset - IFRIC 17 Muiden kuin käteisvarojen jakaminen omistajille - IFRIC 18 Omaisuuserien siirrot asiakkailta - IFRIC 19 Extinguishing Financial Liabilities with Equity Intruments - Vuosittaiset parannukset IFRS-standardeihin. Arvioiden käyttö Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto joutuu tekemään tilinpäätöksen sisältöön vaikuttavia arvioita ja olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista. Vahvistetuista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siinä määrin kuin on todennäköistä, että niitä voidaan käyttää hyväksi tulevien tilikausien verotettavaa tuloa vastaan. Lopullinen tulos saattaa poiketa tehdyistä arvioista. 17

20 Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Oyj:n ja tytäryhtiöt, joiden osakkeiden äänimäärästä emoyhtiö omistaa suoraan tai välillisesti yli 50% tai joissa emoyhtiöllä suoraan tai välillisesti on oikeus määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt otetaan mukaan hankintahetkestä lähtien ja luovutetut tytäryhtiöt siihen asti kun määräysvalta lakkaa. Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään tilinpäätökseen hankintamenomenetelmää soveltaen, jonka mukaan hankitun yhtiön varat, velat ja ehdolliset velat arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Liikearvon hankintameno on määrä, jolla tytäryhtiön hankintameno ylittää yksilöitävissä olevien varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän nettoarvon. IFRS 1 -standardin helpotuksen mukaisesti IFRS-siirtymäpäivää edeltäviä yrityshankintoja ei ole oikaistu IFRS-periaatteiden mukaisiksi, vaan ne on jätetty suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisiin siirtymäpäivää edeltäneisiin arvoihin. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmää käyttäen. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyvät valuuttakurssien muutoksista johtuvat muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan. Valuuttamääräiset tapahtumat Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ( toimintavaluutta ). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä ulkomaanrahan määräiset monetaariset erät on muunnettu toimintavaluutan määräisiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen. Ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Operatiivisten ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot kirjataan tuloslaskelmaan kurssieroksi rahoitustuottojen ja -kulujen ryhmään. Kurssierot sellaisesta monetaarisesta erästä, joka on osa yhtiön nettosijoitusta ulkomaiseen yksikköön, kirjataan omaan pääomaan. Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssilla ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssilla. Tuloslaskelman ja taseen muuntamisesta eri kurssiin syntyy muuntoeroa, joka kirjataan konsernin omaan pääomaan. Konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä tytäryrityksen oman pääoman muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Rahoitusvarat ja rahoitusvelat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella, ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Luokittelu uudelleen arvioidaan aina tilinpäätöspäivänä. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat kirjataan alunperin käypään arvoon ja transaktiokulut kirjataan tuloslaskelmaan. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Lainat ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Niiden arvostusperuste on jaksotettu hankintameno. Ne sisältyvät taseessa myyntisaamiset ja muut saamiset -ryhmään luonteensa mukaisesti lyhyt- tai pitkäaikaisiin varoihin: viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisiin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti määrätty tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyttäen noteerattuja markkinahintoja. Ne listaamattomat osakkeet, joiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, kirjataan hankintamenoon arvonalennuksilla vähennettynä. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Kun tällainen omaisuuserä myydään, kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan omasta pääomasta tulokseen. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin lukuun ottamatta niitä, jotka on tarkoitus pitää hallussa alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. 18

21 Rahavarat Rahavarat esitetään taseessa hankintamenoon. Rahavarat sisältävät käteisen rahan ja vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset. Rahoituslaskelman rahavaroihin sisällytetään myös sellaiset likvidit sijoitukset, joiden jäljellä oleva maturiteetti ostohetkellä on enintään 3 kuukautta. Tällaiset sijoitukset merkitään alunperin kirjanpitoon myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvina. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alunperin käypään arvoon, joka on yleensä liiketoimessa saatu tai annettu vastikkeen määrä. Myöhemmin (korolliset) velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Se osa rahoitusveloista, joka on tarkoitus maksaa takaisin 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä, esitetään tilinpäätöksessä lyhytaikaisena velkana. Muilta osin velat esitetään pitkäaikaisina. Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta Konserni solmii valuuttajohdannaissopimuksia suojatakseen todennäköisten myyntisopimusten valuuttakurssiriskiä. IAS 39:n mukainen suojauslaskenta ei ole käytössä konsernissa. Johdannaiset kirjataan alunperin hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa. Tämän jälkeen johdannaiset arvostetaan käypään arvoon. Kaikki johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan rahoituskuluihin ja -tuottoihin. Taseessa johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa saamisissa tai veloissa sen mukaan onko käypä arvo positiivinen vai negatiivinen. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä termiinikurssiin ja vertaamalla sitä termiinin tekohetken termiinikurssin kautta laskettuun vasta-arvoon. Tuloutusperiaate Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon arvostettuina välillisillä veroilla ja alennuksilla oikaistuina. Tuloutus tapahtuu, kun omistukseen liittyvät merkittävät riskit, edut ja määräysvalta siirtyvät ostajalle. Yleensä tuloutus tapahtuu, kun suorite luovutetaan. Valmisohjelmistomyynti muodostuu lisenssimaksuista. Lisenssimyynti muodostuu käyttöoikeudesta myytyyn tuoteversioon. Lisenssimaksu tuloutetaan, kun ohjelmisto ja salasana on toimitettu asiakkaalle. Toistuva myynti sisältää ylläpitotuotot ja toistuvat vuokralisenssit ja jaksotetaan ylläpito- tai vuokrasopimuksen mukaisille kuukausille ajan kulumisen mukaisesti. Palvelumyynti tarkoittaa käyttöönoton tukea, koulutusta ja konsultointia. Palvelumyynti laskutetaan ja tuloutetaan sitä mukaan kuin palvelua on suoritettu, järjestetty tai asiakas on vastaanottanut tehdyn palvelun. Muu myynti muodostuu asiakas- tai asiakasryhmäkohtaisista tuoteprojekteista. Suoritteiden myyntitulot kirjataan tuotoiksi luovutushetkellä. Kokonaisarvoltaan pienemmät projektit tuloutetaan, kun ohjelmistot ja niihin liittyvät työt on toimitettu ja asiakas on hyväksynyt toimituksen tai asiakas on ottanut ohjelmiston tuotantokäyttöön. Keskeneräisten projektien menot aktivoidaan keskeneräisiin töihin taseeseen kunnes projekti tuloutetaan. Merkittävien pitkäaikaisten (pääsääntöisesti yli 6 kuukautta kestävien) projektien tulot kirjataan tuotoiksi valmistusasteen perusteella. Myös sellaisen projektin tulot kirjataan tuotoksi valmistusasteen perusteella, joka jakaantuu ajallisesti kahdelle eri osavuosikatsauskaudelle. Valmistusaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen kokonaismenoista. Kun on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluiksi samalla kaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Hankkeesta johtuva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, muutetaan tuloutettua myyntiä ja voittoa sillä kaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Koska myytävissä olevat rahoitusvarat kirjataan käypään arvoon, ei niihin liittyviä korkotuottoja jaksoteta ajan kulumisen perusteella. Tuloverot Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, perustuen kunkin yhtiön paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset. Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuudesta, varauksista, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja rahoitusinstrumenteista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Liikearvoa laskettaessa yritysten hankintamenosta vähennetään hankitun yrityksen omaisuuden veloilla vähennetty käypä arvo. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan liikearvon arvo testataan vuosittain tai useammin, mikäli olosuhteiden muuttuessa on viitteitä siitä, että arvo saattaa olla alentunut. 19

22 20 Muihin aineettomiin oikeuksiin kuuluvat tavaramerkit ja patentit, muihin aineettomiin hyödykkeisiin mm. ohjelmistolisenssit. Patentit ja ohjelmistolisenssit on kirjattu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon. Ohjelmistolisenssit poistetaan tasapoistoin taloudellisena pitoaikanaan, joka vaihtelee kahdesta kuuteen vuoteen. Tavaramerkkien ja patenttien poistoaika on kymmenen vuotta. Tutkimus- ja kehitysmenot Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät, lukuun ottamatta IAS 38:n perusteella taseeseen merkittäviä kehittämismenoja, jotka merkitään taseeseen ja kirjataan poistoina kuluksi taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Yhtiöllä ei ole toistaiseksi syntynyt taseeseen merkittäviä kehittämismenoja. Myydyt toiminnot Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuun toimintoon liittyvät omaisuuserät luokitellaan myytävänä oleviksi ja ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon, mikäli niiden kirjanpitoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan. Poistot näistä omaisuuseristä lopetetaan luokitteluhetkellä. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Käyttöomaisuuden tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin. Käyttöomaisuudesta vähennetään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat käyttöomaisuushyödykkeiden taloudelliseen pitoaikaan. Koneiden ja kaluston poistoaika on 2-5 vuotta. Hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Käyttöomaisuus esitetään liitetiedoissa hankintamenon, kumulatiivisten poistojen ja arvonalentumistappion erotuksena. Hankintamenoon sisältyvät vain ne hyödykkeet, joiden hankintamenoa ei vielä ole kirjattu kokonaan suunnitelman mukaisina poistoina kuluksi. Koneiden ja kaluston myyntivoitot ja -tappiot sisällytetään liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. J u l k i s e t av u s t u k s e t Konserni saa julkisia avustuksia, joiden tarkoituksena mm. on edistää yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tällaiset avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja tuloutetaan kunkin avustuksen kohteena olevan projektin kertyneiden kulujen suhteessa. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan saatavat avustukset kirjataan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan kuluessa. ei toistaiseksi ole saanut julkisia avustuksia käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyen. Arvonalentumiset Poiston kohteena olevien hyödykkeiden osalta arvioidaan, onko viitteitä siitä, että omaisuuserän arvo saattaa olla alentunut. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä siitä saatavan nettomyyntihinnan tai sitä korkeamman käyttöarvon kautta. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappioksi. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain tai kun on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Aikaisemmin kirjattu arvonalentuminen perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa käytetyt oletukset muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjausta. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta. IAS 39:n mukaan kaikkia rahoitusvaroja arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä tarkastelemalla onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Myytävissä olevaksi luokiteltuun oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin tehdyn sijoituksen tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tuloksen kautta myöhemmillä tilikausilla. Jos myytävissä olevaksi luokitellun vieraan pääoman ehtoisen instrumentin käypä arvo nousee myöhemmällä kaudella ja jos nousun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän tappion tulosvaikutteisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti. V u o k r a s o p i m u k s e t Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi määrällä, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai tätä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo sopimuksen

23 alkamisajankohtana. Rahoitusleasing-sopimuksella vuokrattu omaisuuserä poistetaan taloudellisena pitoaikana tai sitä lyhyemmän leasingsopimuksen keston mukaan. Maksettava rahoitusleasing-vuokra jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muun vuokrasopimuksen mukaan määräytyvät vuokrat merkitään tuloslaskelmaan kuluiksi tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Sopimusten jäljellä olevat vuokrat on esitetty vastuina liitetiedoissa. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen. Valmiiden ja keskeneräisten töiden hankintamenoon sisällytetään välittömät valmistuspalkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus valmistuksen yleiskustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Myyntisaamiset Myyntisaamiset arvostetaan niiden odotettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä näiden saatavien arvioidulla arvonalentumisella. Myyntisaamisten arvonalentuminen tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö sille, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, velallisen todennäköinen konkurssi tai rahoituksellinen uudelleenjärjestely sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä myyntisaamisen arvonalentumisesta. Arvonalentuminen kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin. Osakepääoma ja omat osakkeet Osakepääoma muodostuu yksinomaan kantaosakkeista. Uusien osakkeiden liikkeeseenlaskusta välittömästi aiheutuvat verolla vähennetyt kustannukset kirjataan omaan pääomaan pienentämään liikkeeseenlaskusta saatua vastiketta. Oyj:n omia osakkeita ostettaessa omaa pääomaa vähennetään määrällä, joka muodostuu osakkeista maksetusta vastikkeesta lisättynä hankinnan välittömillä kuluilla. Myytäessä omia osakkeita kertyneitä voittovaroja lisätään määrällä, joka muodostuu osakkeista maksetusta vastikkeesta vähennettynä välittömillä kuluilla verot huomioiden. Eläke-etuudet Konserniyhtiöiden eläkejärjestelyt noudattavat eri maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista eläkejärjestelyistä suoritettavat maksut kirjataan kuluksi sen kauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. V a r a u k s e t Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä esim. toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja veroriskeihin. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Osakeperusteiset maksut lla ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia. Osingot Konsernin maksamat osingot kirjataan sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat hyväksyneet osingon maksettavaksi. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa eikä pääoman palautusta. O s a k e k o h ta i n e n t u l o s Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. lla ei ole optioita, jolloin ei myöskään ole tarvetta laskea optioiden laimennusvaikutusta. 21

24 LIITETIEDOT Liitetiedot tuhansina euroina, ellei muuta ole ilmoitettu. 1. Segmentti-informaatio Konsernilla on kaksi raportoitavaa segmenttiä, jotka ovat konsernin strategisia liiketoimintayksiköitä. Toimintasegmentit on määritelty perustuen raportteihin, joita konsernin johtoryhmä käyttää strategisessa päätöksenteossa. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Kaikki muut segmentit -erä muodostuu teknologia & arkitehtuuri -yksiköstä ja konsernin tukiyksiköistä. Building & Construction kehittää ja markkinoi Structures -ohjelmistotuotetta teräs-, betoni- ja muiden rakenteiden tietomallipohjaiseen suunnitteluun sekä rakentamisen ohjaukseen ja toteutusvaiheen hallintaan. Infra & Energy keskittyy asiakkaidensa ydinprosesseja tukevien mallipohjaisten ohjelmistoratkaisujen kehittämiseen ja myyntiin. Sen tärkeimmät asiakastoimialat ovat energianjakelu, julkishallinto, vesihuolto ja infrarakentaminen. Konsernin johtoryhmä arvioi toimintasegmenttien tulosta liikevoittoluvun perusteella. Konsernin johtoryhmälle raportoitava liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta määritetään samalla tavalla kuin tuloslaskelmassa. Korkotuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille, koska rahoituksesta vastaava taloushallinto hallinnoi konsernin rahavaroja. Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Konsernin johtoryhmälle toimitettavat kokonaisvaroja koskevat luvut määritetään samalla tavalla kuin tilinpäätöksessä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella. Segmenttien velkoja ei esitetä, sillä niitä ei raportoida konsernin johtoryhmälle. Liikevaihto jakautuu lisenssi-, toistuvaan, palvelu- ja muuhun myyntiin. Lisenssimyynti muodostuu käyttöoikeudesta myytyyn tuoteversioon. Toistuva myynti sisältää ylläpitotuotot (vuotuiset tuoteversiot ja asiakastuki), toistuvat vuokralisenssit ja SaaS-liikevaihdon. Palvelumyynti tarkoittaa käyttöönoton tukea, koulutusta ja konsultointia. Muu myynti muodostuu asiakas- tai asiakasryhmäkohtaisista tuoteprojekteista. Liiketoimintasegmentit Building & Construction Infra & Energy Kaikki muut segmentit Eliminoinnit Yhteensä Ulkoinen myynti Lisenssit Toistuvat Palvelut Muut Ulkoinen myynti Sisäinen myynti Liikevaihto yhteensä Liikevoitto Kohdistamattomat erät Tilikauden tulos Building & Construction Infra & Energy Kaikki muut segmentit Segmenttien sis. erät Yht. Segmentin poistot Segmentin varat Segmentin investoinnit

25 Liiketoimintasegmentit 2008 Building & Construction Infra & Energy Kaikki muut segmentit Eliminoinnit Yhteensä Ulkoinen myynti Lisenssit Toistuvat Palvelut Muut Ulkoinen myynti Sisäinen myynti Liikevaihto yhteensä Liikevoitto Kohdistamattomat erät Tilikauden tulos Building & Construction Infra & Energy Kaikki muut segmentit Segmenttien sis. erät Yht. Segmentin poistot Segmentin varat Segmentin investoinnit Täsmäytyslaskelmat 2008 Tuotot Raportoitavien segmenttien tuotot Kaikkien muiden segmenttien tuotot 1 1 Segmenttien välisten tuottojen eliminointi Konsernin tuotot yhteensä Liikevoitto Raportoitavien segmenttien liikevoitto Kaikkien muiden segmenttien liikevoitto 13-8 Konsernin liikevoitto yhteensä Varat Raportoitavien segmenttien varat Kaikkien muiden segmenttien varat Segmenttien välisten varojen eliminointi Yhteensä Kohdistamattomat erät: Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Muut rahoitusvarat Rahavarat Varat yhteensä taseessa Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot Konserni toimii neljällä maantieteellisellä alueella: Suomi, muu Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasia. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden tai jälleenmyyjien sijainnin mukaan. Varat esitetään varojen sijainnin mukaan. Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta määritetään samalla tavalla kuin tuloslaskelmassa. Suomi Muu Eurooppa Pohjois- Amerikka Aasia Muut Yhteensä Liikevaihto Varat Suomi Muu Eurooppa Pohjois- Amerikka Aasia Muut Yhteensä Liikevaihto Varat

26 2. Hankitut liiketoiminnot Huhtikuussa osti pienen yleissuunnitteluohjelmistoja valmistavan 3-Design LLC:n liiketoiminnan. Pääasiallinen asiakaskunta koostuu lähinnä Ison-Britannian markkinoilla toimivista insinööritoimistoista. Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo: 2008 Kokonaishankintameno Rahana maksettu kauppahinta 272 Varojen ja velkojen arvot hankintapäivänä Käypä arvo Hankinnan kohteen kirjanpitoarvo Asiakassopimukset 272 Myyntisaamiset ja muut saamiset Rahavarat Varat yhteensä Laskennalliset verovelat Muut velat Velat yhteensä 0 0 Nettovarat Liikearvo Hankintameno yhteensä Rahavirtavaikutus Pitkäaikaishankkeet 2008 Liikevaihtoon kirjatut tuotot Kirjaamatta oleva osuus 195 Valmistusasteen mukaisia tuottoja vastaavat siirtosaamiset Saadut ennakot Osatuloutussaamiset / -velat Vuonna pitkäaikaishankkeet koostuivat Infra & Energy -liiketoiminta-alueen viidestä Xpowerprojektista, neljästä Xcity -projektista ja yhdestä Xstreet -projektista. Vuonna 2008 pitkäaikaishankkeet koostuivat Infra & Energy -liiketoiminta-alueen kahdesta Xcity -projektista. 4. Liiketoiminnan muut tuotot 2008 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 2 4 Tuotekehitysavustukset Vuokratuotot 1 54 Muut Yhteensä Oyj:n tuotekehitysavustukset on saatu Teknologian kehittämiskeskukselta (Tekes). Avustusten tarkoitus on edistää yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaa ja jakaa sen riskejä, kannustaa projektien tulosten kaupallistamista, lisätä verkottumista ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä. Vuoden 2008 vuokratuottoihin sisältyy hyvitysvuokra 49 tuhatta euroa, joka liittyy vanhan toimitilan vuokrasopimuksen purkuun. 24

27 5. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 2008 Palkat Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt Muut henkilöstökulut Yhteensä Konsernin henkilöstön määrä: Henkilöstö keskimäärin Henkilöstö tilikauden lopussa, joista osa-aikaisia Tiedot johdon työsuhde-etuuksista ja lainoista esitetään liitetiedossa 27. Lähipiiritapahtumat. 6. Poistot 2008 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Yhteensä Liiketoiminnan muut kulut 2008 Vuokrakulut Matkustuskulut Atk-kulut Markkinointikulut Muut Yhteensä Vuokrakulut ovat syntyneet pääasiassa konsernin toimitilojen vuokramaksuista. Erä muut koostuu erilaisista hallintoon ja ylläpitoon liittyvistä kuluista, jotka yksinään eivät ole merkittäviä. 8. Tutkimus- ja kehittämismenot Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja 14,48 milj. euroa vuonna (15,13 milj. euroa vuonna 2008). Tutkimus- ja kehittämismenot muodostuvat pääasiassa n omien ohjelmistojen kehitykseen kohdistetuista kuluista, joista yli puolet on henkilöstökuluja. 25

28 9. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 2008 Korkotuotot Myytävissä olevista sijoituksista Lainoista ja muista saamisista Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista Valuuttatermiinien arvonmuutokset Konsernin korkotuotot ovat peräisin pääasiassa emoyhtiön sijoituksista yritys-, kunta- ja sijoitustodistuksiin sekä muihin jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin (liitetieto 15. Myytävissä olevat rahoitusvarat). Rahoituskulut Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista veloista Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista Valuuttatermiinien arvonmuutokset Muut rahoituskulut Kurssierot yhteensä Muut laajan tuloksen erät Rahoitusinstrumentteihin liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut erät sekä niihin liittyvät luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut ovat seuraavat: Myytävissä olevat rahoitusvarat Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu 606 Luokittelun muutos -728 Yhteensä Tuloverot 2008 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennalliset verot Yhteensä Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Ennen veroja Verovaikutus Verojen jälkeen Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma: Tulos ennen veroja Verot laskettuna kotimaan verokannalla Aiempien tilikausien tappioista kirjaamattoman verosaamisen käyttö 186 Kirjattu lask. verosaaminen aikaisempien vuosien tappioista Tilikauden tappiosta kirjaamaton verosaaminen Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus Vähennyskelvottomien kulujen ja verovapaiden tuottojen vaikutus Muut erot -6 8 Verot tuloslaskelmassa Efektiivinen verokanta 28% 28% 26

29 11. Osakekohtainen tulos Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (EUR) 0,23 0,49 Yhtiön omaan pääomaan ei ole kohdistunut tilikauden aikana laimennusvaikutusta. 12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet ja kalusto 2008 Hankintameno Muuntoero Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Muuntoero Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot Tasearvo Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä seuraavasti: Hankintameno Kertyneet poistot Tasearvo Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet Liikearvo 2008 Hankintameno Muuntoero 5-8 Lisäykset 96 Hankintameno Kertyneet poistot Kertyneet poistot Tasearvo Liikearvosta yhteensä 100 tuhatta euroa muodostuu konsernin ranskalaisen tytäryhtiön hankinnasta. Yhteensä 94 tuhatta euroa on peräisin ruotsalaisen OakTree Software AB:n asiakaskunnan hankinnasta ja osaamisen hyödyntämismahdollisuuksista. Liikearvo kohdistetaan näille erille arvonalentumistestauksen yhteydessä. Arvonalentumistestauksessa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin myyntiennusteisiin, jotka kattavat viiden vuoden jakson, ja minkä aikana katetuottoprosentin sekä markkina-aseman odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla. Tämän jakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu ilman kasvutekijää. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja on 12 prosenttia. Johto arvioi, että minkään laskelmissa käytetyn keskeisen muuttujan mahdollinen muutos kohtuullisesti arvioituna ei johtaisi tilanteeseen, jossa kyseisen yhtiön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi sen kirjanpitoarvon. 27

30 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut aineettomat hyödykkeet Yhteensä Hankintameno Muuntoero Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Muuntoero Vähennysten kertyneet poistot 6 6 Tilikauden poistot Kertyneet poistot Tasearvo Hankintameno Muuntoero Lisäykset Hankintameno Kertyneet poistot Muuntoero Tilikauden poistot Kertyneet poistot Tasearvo Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin Käypään arvoon tulosvaikutt. kirjattavat rahoitusvarat/-velat Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Jaks. hank. menoon kirjattavat rahoitusvelat Tase-erien kirjanpitoarvot Tase-erä Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut rahoitusvarat Saamiset Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamiset Johdannaissopimukset Verosaamiset Muut rahoitusvarat Rahavarat Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoitusvelat Lyhytaikaiset rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat Verovelat Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin Käypä arvo 28

31 Käypään arvoon tulosvaikutt. kirjattavat rahoitusvarat/-velat Lainat ja muut saamiset Myytävissä olevat rahoitusvarat Jaks. hank. menoon kirjattavat rahoitusvelat Tase-erien kirjanpitoarvot Tase-erä Pitkäaikaiset rahoitusvarat Muut rahoitusvarat Saamiset Lyhytaikaiset rahoitusvarat Myyntisaamiset ja muut saamiset Verosaamiset Muut rahoitusvarat Rahavarat Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin Pitkäaikaiset rahoitusvelat Rahoitusvelat Lyhytaikaiset rahoitusvelat Ostovelat ja muut velat Johdannaissopimukset Verovelat Rahoitusvelat Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin Käypä arvo 15. Muut rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat pääasiassa emoyhtiön sijoituksista yritys-, kunta- ja sijoitustodistuksiin sekä muihin jälkimarkkinakelpoisiin velkakirjoihin, jotka on arvostettu taseessa käypään arvoon. Näistä sijoituksista on kirjattu korkotuottoja ja myyntivoittoja euroa vuonna ( euroa vuonna 2008). Oyj tuli solmitulla sopimuksella vähemmistöosakkaaksi TocoSoft Oy:hyn (10 %). Tocoman Service Oy:n kaikki osakkeet myytiin joulukuussa. Oyj tuli maaliskuussa vähemmistöosakkaaksi Rym-Shok Oy:hyn (1,1%). Konsernin pitkäaikaiset osakeomistukset koostuvat näistä osakkeista. Oman pääoman ehtoiset noteerattomat sijoitukset arvostetaan taseessa hankintamenoon, koska osakkeille ei ole toimivilla markkinoilla noteerattua markkinahintaa ja käyvän arvon vaihtelut arvioidaan vähäisiksi. Arvonmuutosrahastoon kirjatut erät, jotka ovat aiheutuneet myytävissä olevien sijoitusten pääoman arvonmuutoksista, on eritelty konsernin oman pääoman muutoslaskelmalla Pitkäaikaiset Taseessa käypään arvoon arvostetut Joukkolainat Hankintamenoon arvostetut Osakkeet yrityksissä Yhteensä Lyhytaikaiset Taseessa käypään arvoon arvostetut Joukkolainat Muut osakkeet Yhteensä

32 16. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laskennallisten verojen muutokset vuoden aikana: Kirjattu tuloslaskelmaan Kirj.suor. omaan pääomaan Kurssierot Laskennalliset verosaamiset: Vahvistetut tappiot Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen käypään arvoon 4 4 Muut erät Yhteensä Laskennalliset verovelat: Aineett. hyödykk. arvostaminen käypään arvoon Kertyneet poistoerot Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen käypään arvoon Yhteensä Laskennalliset verosaamiset, netto Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2008 aikana: Kirjattu tuloslaskelmaan Siirto/ Kurssierot Hankitut liiketoiminnot Laskennalliset verosaamiset: Vahvistetut tappiot Muut erät Yhteensä Laskennalliset verovelat: Aineett. hyödykk. arvostaminen käypään arvoon Kertyneet poistoerot Muut erät Yhteensä Laskennalliset verosaamiset, netto Konserniyhtiöillä oli verotuksessa vahvistettuja ja vielä vahvistamattomia tappioita 4,01 miljoonaa euroa (4,38 milj. euroa vuonna 2008), joista ei ole kirjattu verosaamista, koska konsernilla ei ole riittävää varmuutta, että ennen kyseisten tappioiden vanhenemista kertyisi verotettavaa tuloa, jota vastaan tappiot pystyttäisiin hyödyntämään. Pääosa näistä kirjaamattomista saamisista liittyy Saksan ja Japanin tytäryhtiöiden verotappioihin. Näistä tappioista 2,18 miljoonaa euroa (2,10 milj. euroa vuonna 2008) vanhenee seuraavan seitsemän vuoden kuluessa. Taseeseen sisältyy 0,42 miljoonaa euroa (0,15 milj. euroa vuonna 2008) laskennallisia verosaamisia sellaisissa yhtiöissä, joiden kuluvan tai edeltävän tilikauden tulos on ollut tappiollinen. Näiden laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat kyseisten laskennallisten verosaamisten realisoitumisen olevan todennäköistä. Yhtiön johto arvioi, että suurin osa taseeseen kirjatuista laskennallisista verosaamisista tullaan käyttämään seuraavan tilikauden aikana eli erä on luonteeltaan pääosin lyhytaikainen. 17. Vaihto-omaisuus 2008 Keskeneräiset työt Valmiit tuotteet 3 Yhteensä

33 18. Saamiset 2008 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä Siirtosaamiset Tuotekehitys- ja muut avustukset Osatuloutussaamiset Jaksotetut myyntituotot Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat 63 Muut siirtosaamiset Yhteensä Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset 219 Yhteensä Pitkäaikainen myyntisaaminen muodostui Building & Construction -liiketoiminta-alueen yhden asiakkaan saatavasta. Lyhytaikaiset saamiset ovat korottomia. Myyntisaamisten ikäjakauma Erääntymättömät myyntisaamiset päivää erääntyneet myyntisaamiset päivää erääntyneet myyntisaamiset Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset Yhteensä Myyntisaamiset jakautuvat valuutoittain seuraavasti: CNY 70 EUR GBP INR JPY MYR SEK SGD 36 USD Yhteensä Rahavarat 2008 Käteinen raha ja pankkitilit

34 20. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot Osakkeiden lukumäärä Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Omat osakkeet Muuntoerot 0 Omien osakkeiden hankinta Muuntoerot Osakkeiden määrä on ( vuonna 2008). Osakkeiden kirjanpidollinen vasta-arvo on 0,03 euroa per osake, ja konsernin osakepääoma on 678 tuhatta euroa (678 tuhatta euroa vuonna 2008). Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Konsernin enimmäisosakepääoma on 1,8 miljoonaa euroa (1,8 milj. euroa vuonna 2008). Ylikurssirahasto Ylikurssirahastoon on kirjattu ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa ( ) osakeanneissa syntyneet emissiovoitot, kun osakkeen merkintähinta on ylittänyt sen nimellisarvon. Ensimmäisen kerran n ylikurssirahastoon kirjattiin emissiovoittoja vuonna Ylikurssirahasto kasvoi merkittävästi vuoden 2000 keväällä listautumisen yhteydessä. Ylikurssirahastoa on alennettu vuosina kattamaan vahvistettujen taseiden osoittamat tappiot. Vuoden 2005 marraskuussa ylikurssirahastoa alennettiin 12,38 miljoonalla eurolla osakkeenomistajille maksetun pääoman palautuksen vuoksi. Vararahasto Vararahastoon on kirjattu yhtiökokouksen päätöksellä omasta pääomasta siirretty osuus. Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen muutokset. Muuntoerot Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä muuntoerot emoyhtiön pitkäaikaisista saamisista konsernin ulkomaisilta tytäryhtiöiltä. Omat osakkeet Omiin osakkeisiin sisältyy emoyhtiön hallussa olevien oman osakkeen hankintameno. Osakkeiden hankintahinta oli 898 tuhatta euroa, ja se esitetään oman pääoman vähennyksenä. 21. Osakeperusteiset maksut lla ei ole voimassa olevia optio-ohjelmia. 22. Eläkevelvoitteet Joulukuussa 2004 Sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyi Suomen työeläkejärjestelmän (TEL) työkyvyttömyyseläkevastuiden laskentaperusteisiin muutoksia, jotka astuivat voimaan Uuden käytännön mukaan TyEL:n työkyvyttömyysosa käsitellään maksuperusteisena järjestelmänä IFRS-tilinpäätöksissä. konsernin ulkomaisissa tytäryhtiöissä eläkkeet hoidetaan paikallisten, maksuperusteisten eläkejärjestelmien mukaisesti. 32 Yllä mainittujen laskentaperusteiden muutosten astuttua voimaan vuoden 2006 alusta konsernin eläkejärjestelyt tulkitaan maksuperusteisiksi.

35 23. Rahoitusvelat Konsernin rahoitusvelat koostuvat rahoitusleasingveloista rahoitusyhtiöille. Velkojen tasearvot vastaavat velkojen käypiä arvoja Pitkäaikaiset Rahoitusleasingvelat Lyhytaikaiset Rahoitusleasingvelat Yhteensä Pitkäaikaiset velat erääntyvät seuraavasti: Yhteensä Pitkäaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti: SEK Lyhytaikaiset velat jakautuvat valuutoittain seuraavasti: SEK Pitkäaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot olivat: Rahoitusleasingvelat 6,22% 7,36% Lyhytaikaisten velkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot olivat: Rahoitusleasingvelat 6,54% 7,03% Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat: Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua Yhteensä Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua Yhteensä Tulevaisuudessa kertyvät rahoituskulut Ostovelat ja muut velat 2008 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat Palkat ja henkilösivukulut Myynnin jaksotukset Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut rahoitusvarat 139 Muut erät Yhteensä Yhteensä Erä muut velat koostuu ennakonpidätys-, alv- ja muista korottomista lyhytaikaisista veloista. 33

36 25. Muut vuokrasopimukset Konserni vuokralleottajana Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: 2008 Toimitilat Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua Yhteensä Muut Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua Yhteensä Nykyisten toimitilojensa osalta Oyj on jatkanut vuokrasuhdetta kahdella vuodella saakka entisin ehdoin. Suurin osa ryhmän muut vuokravastuista on peräisin autojen leasingvuokrista. Vuoden tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 2,5 milj. euroa (2,3 milj. euroa vuonna 2008). 26. Vastuusitoumukset 2008 Omasta puolesta annetut vakuudet Annetut yrityskiinnitykset (pankkitakauslimiitin vakuutena) Pantatut rahavarat Yhteensä Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) myöntämiin tuotekehitysavustuksiin sisältyy takaisinmaksuvastuu vain, mikäli avustusta on saatu virheellisesti, liikaa tai ilmeisen perusteettomasti, tai mikäli avustusta on käytetty olennaisesti muuhun kuin myönnettyyn tarkoitukseen Johdannaissopimukset Valuuttatermiinit Käypä arvo Kohde-etuuksien nimellisarvo Johdannaiset erääntyvät pääsääntöisesti seuraavan 12 kuukauden aikana. 34

37 27. Lähipiiritapahtumat Konsernin tytär- ja emoyhtiösuhteet Yhtiö Kotimaa Omistusosuus (%) Osuus äänivallasta (%) -konsernin emoyhtiö Oyj Suomi - - -konsernin tytäryhtiöt GmbH Saksa Inc. Yhdysvallat India Private Limited Intia K.K. Japani (M) Sdn Bhd Malesia OakTree AB Ruotsi Sarl Ranska Software AB Ruotsi (UK) Limited Englanti Software (Shanghai) Co. Ltd. Kiina Oyj:n suurin omistaja on Gerako Oy. Gerako Oy omisti Oyj:stä 38,06 % ja sen kotimaa on Suomi. Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat 2008 Tavaroiden ja palveluiden ostot ja myynnit Gerako Oy palveluiden ostot kulujen edelleenveloitukset 12 2 Avoimet saldot palveluiden ostoista ja myynnistä Gerako Oy ostovelka Lähipiiriliiketoimissa toteutuneet ehdot vastaavat riippumattomien osapuolten välisissä liiketoimissa noudatettavia ehtoja. Johdon työsuhde-etuudet * 2008 Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet * Johdolla tarkoitetaan tässä Oyj:n johtoryhmän jäseniä. 35

38 28. Rahoitusriskien hallinta -konsernissa syntyy tavanomaisia kansainväliseen toimintaan liittyviä rahoitusriskejä. Tähän liittyen riskienhallinnan tavoitteena on seurata ja tarvittaessa rajata syntyviä riskejä. Riskienhallinta on keskitetty konsernin rahoituksesta vastaavalle taloushallinnolle, joka raportoi säännöllisesti hallitukselle yhtiön politiikoiden ja ohjeiden mukaan. Valuuttariski Konsernin kansainvälisestä liiketoiminnasta johtuvia valuuttariskejä hallitaan suojaamalla USD-määräistä nettomaksuvirtaa. Siitä huolimatta, että suojaussuhteet täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, ne eivät kaikilta osin täytä IAS 39:n mukaisia suojauslaskennan vaatimuksia. Konserni solmii valuuttatermiinisopimuksia suojatakseen todennäköisten myyntisopimusten valuuttakurssiriskiä. Valuuttatermiinisopimusten voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti joka tilinpäätöksessä. Termiinisopimukset ovat yleensä korkeintaan vuoden pituisia. Valuuttakurssiriskiä, joka aiheutuu sijoituksesta ulkomaisiin yksiköihin, ei suojata, ja se sisältyy konsernin nettovaluuttapositioon konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Rahoitusinstrumenteista aiheutuva IFRS 7 -standardin tarkoittama herkkyys markkinariskeille Seuraava herkkyysanalyysi pyrkii havainnollistamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyden euron ja US-dollarin väliselle valuuttakurssille, joka johtuu taseeseen sisältyvistä rahoitusinstrumenteista: rahoitusvaroista ja -veloista. Markkinariskeille herkkiä rahoitusinstrumentteja ovat käyttöpääomaerät, kuten myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat, talletukset, rahat ja pankkisaamiset ja johdannaissopimukset. Valuuttakurssin muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia: - Euron ja US-dollarin valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/- 10 % - Positio sisältää US-dollarimääräiset rahoitusvarat ja -velat, eli talletukset, myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat, rahat ja pankkisaamiset ja johdannaissopimukset - Positio ei sisällä US-dollarimääräisiä tulevia kassavirtoja. Herkkyysanalyysissä ei ole otettu huomioon tulevia kassavirtoja, joihin kohdistuu merkittäviä suojaustoimenpiteitä. Laskelmassa on vaikuttamassa ainoastaan suojausinstrumentin käyvän arvon muutos Nettopositio Vaikutus tulokseen verojen jälkeen -52/+52 +8/-8 Vaikutus omaan pääomaan 0 0 Likviditeettiriski Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä vaikutusta yhtiön tulokseen ja kassavirtaan, mikä syntyy jos yhtiö ei kykene varmistamaan riittävää rahoitusta toimintaansa varten. Konsernin pääasiallinen rahoituslähde on liiketoiminnan kassavirta. Konsernin likvidien varojen sijoittaminen hoidetaan hallituksen päättämien periaatteiden mukaan lähes riskittömiin sijoitustodistuksiin, joukkovelkakirjoihin ja vastaaviin arvopapereihin. Likvidien varojen sijoituskohteita ovat NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä noteerattujen suurten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden joukkovelkakirjat, yritystodistukset sekä muut korkoinstrumentit. Lisäksi mahdollisia sijoituskohteita ovat eri pankkien, valtion, kuntien ja EKP:n korkosijoitukset. Konsernin korkosijoitukset on porrastettu siten, että vain Suomen valtion ja EKP:n korkosijoituksilla ei ole euromääräistä enimmäisrajaa. Yksittäisen sijoitusinstrumentin maksimi jäljellä oleva juoksuaika voi olla enintään 18 kk. Korkosijoitusten keskimääräinen juoksuaika duraatiolla mitattuna voi olla enintään 12 kk. Maksuvalmiusriski on hyvin alhainen johtuen konsernin suurehkoista likvideistä varoista. 36

39 Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu Yhteensä Valuuttatermiinit, kassasta maksut Valuuttatermiinit, kassaan maksut Johdannaissopimukset, netto Ostovelat ja muut velat Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset Rahoitusleasingvelkojen rahoituskulut Yhteensä Lyhennykset vuonna 2010 sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoituskulut ovat pääasiassa korkokuluja. Rahoitusvelkojen takaisinmaksuaikataulu Yhteensä Valuuttatermiinit, kassasta maksut Valuuttatermiinit, kassaan maksut Johdannaissopimukset, netto Ostovelat ja muut velat Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset Rahoitusleasingvelkojen rahoituskulut Yhteensä Lyhennykset vuonna sisältyvät taseen lyhytaikaisiin velkoihin. Rahoituskulut ovat pääasiassa korkokuluja. Luottoriski Konsernin myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Luottokelpoisuutta arvioidaan huomioiden asiakkaiden taloudellinen asema, luottohistoria ja muita tekijöitä. Yhtiöllä ei ole merkittäviä saamisten luottoriskikeskittymiä, koska yhtiöllä on lukumääräisesti laaja ja kansainvälisesti hajaantunut asiakaskunta. Suurin yksittäinen asiakassaatava edustaa noin 10 % myyntisaatavista. Myyntisaamisista vähennetyt luottotappiot olivat 464 tuhatta euroa (49 tuhatta euroa vuonna 2008). Myyntisaamisten arvonalentumista koskevat muutokset olivat: 2008 Arvonalennus Muutos Luottotappiokirjaukset Arvonalennus Sijoitustoimintaan ja johdannaissopimusvastapuoliin liittyvä luottoriski on alhainen, koska konsernin riskienhallintapolitiikan mukaan vastapuolen luottokelpoisuuden tulee olla korkea. Korkoriski Konsernilla ei ole merkittäviä velkaeriä. Myytävissä olevien sijoitusten korkoriski on alhainen, koska sijoitukset ovat maturiteetiltaan pääosin lyhyehköjä. Konserni voi ottaa kiinteäkorkoista tai vaihtuvakorkoista lainaa. Konsernin taserakenteen vuoksi korkoriskin hallinta keskittyy sijoitusomaisuuteen. Konsernin tulos ja liiketoiminnan rahavirta ovat olennaisilta osin riippumattomia markkinakorkojen vaihteluista. Pääomarakenteen hallinta Yhtiön pääomarakenteen hallinnan tavoite on varmistaa toiminnan jatkuvuus, tukea yhtiön kasvutavoitteita sekä varmistaa omistaja-arvon nousu. Rakennetta voidaan hallita mm. osingonjakoa, omien osakkeiden hankkimista sekä osakeanteja koskevilla päätöksillä. Yhtiö seuraa pääomarakenteen kehitystä omavaraisuusasteella sekä nettovelkaantumisasteella. Tavoitteena on ylläpitää vahva omavaraisuusaste ja maltillinen nettovelkaantumisaste. Omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 73,1 prosenttia (68,4 vuonna 2008). Nettovelkaantumisaste vuonna oli -83,7 prosenttia (-86,3 vuonna 2008). 37

40 Käyvän arvon arvioiminen Toimivilla markkinoilla kaupankäynnin kohteena olevien rahoitusinstrumenttien kuten myytävissä olevien rahoitusvarojen, käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivänä noteerattuihin markkinahintoihin. Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Konsernissa käytetään erilaisia menetelmiä ja tehdään oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa tilinpäätöspäivänä markkinoilla vallitseviin olosuhteisiin. Valuuttatermiinisopimusten käypä arvo määritetään käyttäen tilinpäätöspäivän noteerattuja termiinikursseja. Myyntisaamisten arvonalentumisella vähennetyn kirjanpitoarvon ja ostovelkojen kirjanpitoarvon oletetaan olevan lähellä niiden käypiä arvoja. Rahoitusvelkojen käyvät arvot arvioidaan diskonttaamalla sopimukseen perustuvat vastaiset rahavirrat senhetkisellä markkinakorolla, joka on konsernin saatavissa vastaavanlaisista rahoitusinstrumenteista. Konserni on 1.1. alkaen soveltanut IFRS 7:n muutosta, joka koskee käypään arvoon arvostettavia rahoitusinstrumentteja. Uusien vaatimusten mukaan käyvät arvot esitetään seuraavien käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaisesti: - Täysin samanlaisten varojen tai velkojen noteeratut (oikaisemattomat) hinnat toimivilla markkinoilla (taso 1) - Muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle on todettavissa joko suoraan ts. hintana tai epäsuorasti ts. hinnoista johdettuna (taso 2) - Omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot) (taso 3). Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista ja -veloista Varat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Yhteensä Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Johdannaissopimukset Myytävissä olevat rahoitusvarat Joukkolainat Muut osakkeet Yhteensä Tilikauden aikana rahoitusvarojen tai -velkojen käyvän arvon luokissa ei tapahtunut siirtoja käyvän arvon hierarkian tasolle 3. Johdon arvion mukaan tasolle 3 arvostettujen rahoitusinstrumenttien osalta yhden tai useamman käyvän arvon määrittämiseen käytetyn syöttötiedon vaihtaminen ei muuttaisi tasolla 3 olevien rahoitusinstrumenttien käypää arvoa merkittävästi. Tason 3 muutokset Myytävissä olevat rahoitusvarat Yhteensä Alkusaldo Ostot Myynnit Tulosvaikutteisesti kirjatut voitot/tappiot Loppusaldo Tulosvaikutteisesti kirjatut kokonaisvoitot ja -tappiot raportointikauden lopussa hallussa olevista varoista Rahoitustuotoissa ja -kuluissa Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen tietoihin. 38

41 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS euroa 2008 Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten töiden varastojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liikevoitto (-tappio) Rahoitustuotot ja -kulut Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot 13 Tuloverot Tilikauden voitto (tappio)

42 EMOYHTIÖN tase, FAS euroa 2008 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Pysyvät vastaavat yhteensä Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset Vaihtuvat vastaavat yhteensä VASTAAVAA YHTEENSÄ VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Vararahasto Omat osakkeet Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto (tappio) Oma pääoma yhteensä Tilinpäätössiirtojen kertymä Vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma Vieras pääoma yhteensä VASTATTAVAA YHTEENSÄ

43 EMOYHTIÖN rahoituslaskelma, FAS euroa 2008 Liiketoiminnan rahavirta: Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua Rahoitustuotot ja -kulut Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot liiketoiminnasta Muut rahoitustuotot ja -kulut Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta (A) Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) Rahavirta myydyn liiketoiminnan myynnistä 250 Investoinnit muihin sijoituksiin -25 Luovutustulot muista sijoituksista 173 Investoinnit tytäryhtiöihin Investointien rahavirta (B) Rahoituksen rahavirta: Omien osakkeiden hankinta -678 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -217 Maksetut osingot ja muu voitonjako Rahoituksen rahavirta (C) Rahavarojen (A+B+C) lisäys (+) / vähennys (-) Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

44 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT Omavaraisuusaste, % = Nettovelkaantumisaste, % = Sijoitetun pääoman tuotto, % = Oman pääoman tuotto, % = Tulos/osake = Oma pääoma/osake = Osinko/tulos, % = Efektiivinen osinkotuotto, % = Hinta/voitto = Oma pääoma Taseen loppusumma - Saadut ennakot Korolliset velat - Rahat ja pankkisaamiset Oma pääoma Tilikauden tulos + Rahoituskulut Taseen loppusumma - Korottomat velat (vuoden keskiarvo) Tilikauden tulos Oma pääoma (vuoden keskiarvo) Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Oma pääoma Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osinko/osake Tulos/osake Osinko/osake Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa Osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa Tulos/osake x 100 x 100 x 100 x 100 x 100 x 100 Osakekannan markkina-arvo = Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x viimeinen kaupantekokurssi Tunnuslukuja laskettaessa omien osakkeiden lukumäärä on vähennetty kokonaisosakemäärästä ja hankintameno omasta pääomasta. 42

45 Hallituksen esitys voitonjaosta Oyj:n hallitus ehdottaa kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta jaetaan osinkona 0,20 euroa osakkeelta, mikä tekee yhteensä euroa. Yhtiö hallussa oleville osakkeille ( kappaletta) ei makseta osinkoa. Espoossa, 11. päivänä helmikuuta 2010 Heikki Marttinen, puheenjohtaja Ari Kohonen, toimitusjohtaja Olli-Pekka Laine Erkki Pehu-Lehtonen Reijo Sulonen Juha Kajanen 43

46 TILINTARKASTUSKERTOMUS Oyj:n yhtiökokoukselle Olemme tarkastaneet Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Lausunto konsernitilinpäätöksestä Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Helsingissä 8. maaliskuuta 2010 Ernst & Young Oy KHT-yhteisö Erkka Talvinko KHT 44

47 n organisaatio Toimitusjohtaja Ari Kohonen Talous ja hallinto Timo Keinänen Liiketoiminnan kehitys Heikki Multamäki Konserniviestintä Elina Hollo Henkilöstöhallinto Anneli Bergström Tietohallinto Harald Lundberg Teknologia ja arkkitehtuuri Petri Raitio Building & Construction Risto Räty Liiketoiminta-alueet Infra & Energy Kai Lehtinen Tytäryhtiöt ja aluetoimistot Ruotsi, Tanska, Saksa, Iso-Britannia, Ranska, Yhdysvallat, Japani, Kiina, Intia, Yhdistyneet Arabiemiraatit, Malesia, Indonesia, Thaimaa Muita tietoja Tiedotekooste n vuonna julkistamat pörssitiedotteet ja -ilmoitukset sekä liputusilmoitukset löytyvät yhtiön verkkosivuilta osoitteesta Sijoittajat > Taloustiedot > Pörssitiedotteet > Osavuosikatsaukset vuonna 2010 n vuoden tilinpäätöstiedote perjantaina Osavuosikatsaus 1-3/2010 keskiviikkona Osavuosikatsaus 1-6/2010 perjantaina Osavuosikatsaus 1-9/2010 perjantaina Yhtiökokous 2010 n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina n pääkonttorissa Espoossa. Yhtiökokouskutsu julkistetaan viikolla 11. Yhtiökokouksen päätökset ovat kokouksen jälkeen luettavissa yhtiön verkkosivuilta osoitteessa > Sijoittajat > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Yhtiökokous 45

48 46

49 SELVITYS TEKLAN hallinto- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ VUONNA Tämä selvitys n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena. n hallinnosta ja toiminnasta vastaavat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Hallitus valvoo yhtiön tuloskehitystä, hallintoa ja organisaatiota osakkeenomistajien puolesta. Yhtiötason operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja johtoryhmän avustamana. n hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, n yhtiöjärjestystä sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2008 sen voimaantulosäännösten puitteissa. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Internet-sivuilla osoitteessa Konsernirakenne -konserniin kuuluvat Oyj (emoyhtiö) sekä ulkomaiset tytäryhtiöt. Konsernin liiketoiminnasta vastaa kaksi liiketoiminta-aluetta: Building & Construction ja Infra & Energy. Tytäryhtiöt vastaavat lähinnä Building & Construction -liiketoimintaalueen tuotteiden myynnistä ja asiakastuesta omalla alueellaan. Tuotekehitystoiminta on keskitetty lähes kokonaan Suomeen. - Rakennustoimialaa palveleva liiketoiminta-alue Building & Construction kehittää ja markkinoi Structures -ohjelmistotuotetta teräs-, betoni- ja muiden rakenteiden tietomallipohjaiseen suunnitteluun sekä rakentamisen ohjaukseen ja toteutusvaiheen hallintaan. - Infra & Energy -liiketoiminta-alue keskittyy asiakkaidensa ydinprosesseja tukevien mallipohjaisten ohjelmistoratkaisujen kehittämiseen ja myyntiin. Sen asiakastoimialat ovat energianjakelu, julkishallinto sekä infrarakentaminen ja vesihuolto. Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Yhtiön hallitus kutsuu varsinaisen yhtiökokouksen koolle vuosittain kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa päätetään - tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta - taseen osoittaman tuloksen käyttämisestä - vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle - hallituksen jäsenten lukumäärästä ja - hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan palkkioista ja valitaan - hallituksen jäsenet ja tilintarkastaja sekä käsitellään mahdolliset muut kokouskutsussa mainitut asiat. Hallitus n hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu vähintään kolme ja enintään viisi varsinaista jäsentä sekä yksi varajäsen. Yhtiökokous valitsee hallituksen jäsenet. Hallitukseen voidaan lisäksi nimetä yksi henkilöstön edustaja ja tälle henkilökohtainen varaedustaja. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia ensiksi seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. n hallitus: p päättää yhtiön strategiasta v vahvistaa yhtiön toimintasuunnitelma ja budjetti k käsittelee ja hyväksyy osavuosikatsaukset, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen p päättää strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä yksittäisistä investoinneista, yritysostoista tai -myynneistä sekä vastuusitoumuksista h hyväksyy yhtiön rahoituspolitiikan v vahvistaa konsernitason riskienhallinta- ja raportointimenettelyn p päättää yhtiön palkitsemis- ja kannustusjärjestelmästä p päättää yhtiön rakenteesta ja organisaatiosta v vastaa osinkopolitiikasta ja osakasarvon kehittymisestä n nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää hänen työsuhde-eduistaan p päättää toimitusjohtajan sijaisen nimittämisestä h hoitaa tarkastusvaliokunnalle kuuluvat tehtävät v vastaa muista hallitukselle osakeyhtiölaissa tai muualla säädetyistä tehtävistä. Hallituksen jäsenet vuonna : - Heikki Marttinen (puheenjohtaja) - Olli-Pekka Laine (varapuheenjohtaja) - Ari Kohonen - Erkki Pehu-Lehtonen - Reijo Sulonen - Juha Kajanen (henkilöstön edustaja) - Hallituksen varajäsen: Timo Keinänen Riippumattomat jäsenet ovat Heikki Marttinen, Olli-Pekka Laine, Erkki Pehu-Lehtonen ja Reijo Sulonen. Hallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 11 kertaa ja jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 95. Hallituksen jäsenten palkkiot vuonna olivat seuraavat: - puheenjohtaja euroa kuukaudessa - varapuheenjohtaja euroa kuukaudessa ja - jäsenet euroa kuukaudessa. 47

50 48 Lisäksi heille korvattiin matkakulut n matkustussäännön mukaisesti. -konsernin palveluksessa oleville hallituksen jäsenille ei maksettu palkkioita hallitustyöskentelystä. Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot vuonna : - Heikki Marttinen: euroa - Olli-Pekka Laine: euroa - Erkki Pehu-Lehtonen: euroa ja - Reijo Sulonen : euroa. Hallituksen jäsenillä ei ollut muita etuisuuksia eikä heille luovutettu tilikaudella osakkeita tai osakejohdannaisia oikeuksia. Y n hallituksen jäsenten tarkemmat henkilö- ja omistustiedot on esitetty tämän selvityksen lopussa, sivuilla Hallituksen valiokunnat Jäsenmäärältään pieni hallitus toimii tehokkaasti ja tiiviissä yhteistyössä sekä kokoontuu säännöllisesti, minkä vuoksi n hallitus ei ole katsonut tarpeelliseksi perustaa valiokuntia. Näin ollen hallitus hoitaa myös tarkastusvaliokunnalle kuuluvat tehtävät. Toimitusjohtaja Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Hän ohjaa ja valvoo n ja sen liiketoiminta-alueiden toimintaa, valmistelee hallituksen käsittelyyn menevät asiat ja vastaa niiden täytäntöönpanosta. Oyj:n toimitusjohtajana on alkaen toiminut DI, ekonomi Ari Kohonen. Toimitusjohtajasopimuksen mukaan Ari Kohonen siirtyy eläkkeelle täytettyään 60 vuotta, ellei erikseen toisin sovita. maksaa toimisuhteen ajan ennalta määrätyn summan vakuutusyhtiölle. Tämä tuottaa laskennallisen eläkkeen kunnes Ari Kohonen siirtyy TyEL-järjestelmän piiriin. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Mikäli irtisanoo Ari Kohosen, hän on oikeutettu saamaan 12 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Vuonna toimitusjohtaja Ari Kohoselle maksettiin palkkaa yhteensä euroa (sisältäen luontoisedut). Toimitusjohtajalla ei ollut muita etuisuuksia eikä hänelle luovutettu tilikaudella osakkeita tai osakejohdannaisia oikeuksia. Johtoryhmä Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa mm. strategian, toimintaperiaatteiden ja muiden liiketoiminta-alueille ja konsernille yhteisten asioiden valmistelussa. n johtoryhmä jäseniä ovat toimitusjohtaja sekä liiketoiminta-alueiden ja keskeisten tukitoimintojen johtajat. Johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. Johtoryhmälle ei tilikaudella luovutettu osakkeita tai osakejohdannaisia oikeuksia. - n johtoryhmän jäsenten tarkemmat henkilö- ja omistustiedot on esitetty tämän selvityksen lopussa, sivuilla Palkitseminen n koko henkilöstöön sovelletaan palkitsemisjärjestelmää, josta yhtiön hallitus päättää. Palkitseminen liittyy edellisen vuoden toiminnallisiin ja erityisesti taloudellisiin tuloksiin. lla ei ole optio-ohjelmia. Ta l o u d e l l i s e e n r a p o r to i n t i- prosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan p ä ä p i i r t e e t n hallitus vastaa siitä, että yhtiön sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat asianmukaisesti ja tehokkaasti järjestettyjä. Hallituksen vastuulla on myös varmistaa, että laskentatoimen ja taloushallinnon sisäinen valvonta on järjestetty asianmukaisesti. Lisäksi hallitus vastaa taloudellisen raportointiprosessin valvonnasta. Talousjohdon vastuulla on tiedottaa havainnoista johdon jäsenille. Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että -konsernin toiminta on tuloksellista ja että päätöksenteko perustuu oikeaan ja luotettavaan informaatioon ja riittävään liiketoimintariskien tunnistamiseen. n kaksi liiketoiminta-aluetta sekä konsernin tukiyksiköt valmistelevat omat budjettinsa, jotka hyväksytään hallituksessa. Jokaisen vuosineljänneksen jälkeen liiketoimintaalueet sekä konsernin tukiyksiköt päivittävät tarvittaessa lopputilikauden ennusteensa. Konsernin talousjohto raportoi kuukausittain operatiivisen tuloksen hallitukselle ja johtoryhmälle. Raportointi ja siihen liittyvät analyysit ja vertailut ovat keskeinen osa taloudellisen raportoinnin avulla tehtävää ohjausta ja valvontaa. n liiketoiminnan laatu ja laajuus huomioiden keskeisimmät taloudellisen raportoinnin luotettavuuden riskialueet liittyvät liikevaihdon tuloutukseen ja myyntisaamisiin. Konsernin taloushallinto seuraa säännöllisesti yksiköiden raportointia sekä puuttuu havaittuihin poikkeamiin ja tarvittaessa tekee omia sisäisen tarkastuksen selvityksiä tai teettää niitä ulkopuolisilla asiantuntijoilla. Ulkoisen tilintarkastuksen laajuutta ja sisältöä määriteltäessä on lisäksi otettu huomioon, että yhtiöllä ei ole omaa sisäisen tarkastuksen organisaatiota. Konsernin taloushallinnon vastuulla on yhtenäisten laskenta- ja raportointiperiaatteiden määrittely ja ohjeistaminen, raportointijärjestelmän jatkuva kehittäminen sekä yksiköiden taloushallinnon organisaation kouluttaminen. Konsernin talousjohto huolehtii keskitetysti tilinpäätösstandardien (IFRS) tulkinnasta ja soveltamisesta. Rahoitustoiminta ja valuuttariskien suojaus on keskitetty konsernin taloushallinnolle. - Tarkempi kuvaus rahoitusriskeistä on tilinpäätöksen liitetiedoissa (liite 28, sivulla 36).

51 Tilintarkastus Ulkoisen tilintarkastuksen tehtävänä on todentaa, että tilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot konsernin tuloksesta ja taloudellisesta asemasta tilikaudella. Yhtiön tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen yhtiön vuositilinpäätöksen yhteydessä. Tilikauden aikana suoritetusta tarkastuksesta raportoidaan hallitukselle. Tilintarkastaja ja hallitus tapaavat vähintään kerran vuodessa. Talousjohto tapaa tilintarkastajat vähintään neljä kertaa vuodessa. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan. Tilintarkastajan toimikausi käsittää valinnan tapahtuessa kulumassa olevan tilikauden ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Vuoden varsinainen yhtiökokous valitsi n tilintarkastajaksi KHT-yhteisö Ernst & Young Oy:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Erkka Talvinko. Vuonna emoyhtiön tilintarkastajalle (ja tytäryhtiöiden tilintarkastajille) maksettiin yhteensä euroa. Tästä summasta tilintarkastuksen osuus oli euroa sekä IFRS-, vero- ja muun konsultoinnin osuus euroa. Riskienhallinta n liiketoimintaan kohdistuvat riskit ja epävarmuustekijät liittyvät lähinnä markkina- ja kilpailutilanteeseen sekä yleisen taloudellisen tilanteen kehitykseen. Suuri osa n liikevaihdosta koostuu ohjelmistotuotteiden käyttöön oikeuttavien lisenssien myynnistä. Näiden kysynnän vaihtelu voi olla merkittävää. n ohjelmistojen myynti puolestaan on maantieteellisesti hajautettua eivätkä yksittäiset asiakkuudet muodosta merkittävää osaa liikevaihdosta. Edellä mainittujen kaltaiset riskit eivät ole olennaisia. n riskienhallinnan tavoitteena on havaita, analysoida ja pyrkiä hallitsemaan toimintaan liittyviä mahdollisia uhkia ja riskejä. Tiettyjen riskien osalta periaatteet ja riskienhallinnan keskeisin sisältö on määritelty konsernitason politiikoissa ja ohjeissa. Riskejä seurataan, koordinoidaan ja hoidetaan konsernitasolla, mutta jokainen yksikkö vastaa oman toimintansa riskienhallinnasta. Vahinkoriskien hallintaan kuuluvat myös koko konsernin kattavat vakuutukset. Sisäpiirihallinto noudattaa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta, jota yhtiön omat ohjeet täydentävät. Sisäpiiriläiset eivät saa tehdä kauppoja yhtiön osakkeilla yhden kuukauden aikana ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista (nk. suljettu ikkuna). n sisäpiiriläinen ei myöskään saa käydä lyhytaikaista kauppaa n arvopapereilla eli kolmen kuukauden sisällä tapahtuva kaupankäynti arvopapereilla on kielletty. n julkiseen sisäpiiriin kuuluvat hallituksen jäsenet ja varajäsen, toimitusjohtaja, varatoimitusjohtajat, n johtoryhmän jäsenet ja tilintarkastajat. Yhtiön yrityskohtaiseen sisäpiiriin kuuluvat pysyvät ja hankekohtaiset sisäpiiriläiset. Kaikkia n sisäpiirirekistereitä ylläpidetään yhtiön pääkonttorissa Espoossa. Sisäpiirihallinnosta vastaa yhtiön viestintäpäällikkö. Sisäpiirirekisterien hoitaja on toimitusjohtajan assistentti. - Lista n julkisesta sisäpiiristä on yhtiön verkkosivuilla osoitteessa: > Sijoittajat > Hallinto- ja ohjausjärjestelmä > Sisäpiiri Listaa päivitetään yhtiön toimesta annettujen määräaikojen puitteissa ilman aiheetonta viivytystä. Julkisen sisäpiirin tiedot ovat verkkosivuilla nähtävillä vähintään 12 kuukauden ajalta. n riskienhallinnan keskeiset painopistealueet L Liiketoimintariskejä rajoitetaan hallituksen ja johtoryhmän aktiivisella ja vuorovaikutteisella strategiatyöskentelyllä. I IT-alalle ominaisia henkilöstöön liittyviä riskejä hallitaan osaamisen johtamisella. Näin varmistetaan liiketoiminnan tulevaisuuden kannalta olennaisten osaamisalueiden kehittäminen. T Tuotteisiin ja palveluihin liittyviä riskejä minimoidaan sopimusteitse, porrastetuilla allekirjoitusoikeuksilla sekä auditoinneilla. K Keskeiset tuotemerkit on suojattu rekisteröidyillä tavaramerkkioikeuksilla. T Teknisiä ratkaisuja suojataan patenteilla. M Muiden immateriaalioikeuksien rikkomisen välttämiseksi on laadittu menettelytavat. Y Yhtiön tietoverkon luvaton ja haitallinen käyttö on estetty ja tietoturvariskit on minimoitu alan parhaimmalla ja tuoreimmalla tietoturvateknologialla. K Kansainvälisestä liiketoiminnasta johtuvia valuuttariskejä hallitaan suojaamalla USD-määräistä nettomaksuvirtaa. L Likvidien varojen sijoittaminen hoidetaan hallituksen päättämien periaatteiden mukaan lähes riskittömiin sijoitustodistuksiin, joukkovelkakirjoihin ja vastaaviin arvopapereihin. M Maksuvalmiusriski on hyvin alhainen johtuen yhtiön suurehkoista likvideistä varoista. M Myyntisaamisiin liittyviä riskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla ja tehokkailla perintätoimilla. T Toiminnallisia ja taloudellisia riskejä valvotaan myös konsernin sisäisillä laatuauditoinneilla. J Johto on vakuutettu sekä varmistettu tehokkaalla varamiesjärjestelmällä. Y Yhtiön omaisuus on suojattu asiaankuuluvilla vakuutuksilla. 49

52 Hallitus KTM Heikki Marttinen s Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2001, hallituksen jäsen vuodesta 2000 Strategisen liikkeenjohdon konsultti Omistus : Heikki Marttinen toimii strategisen liikkeenjohdon konsulttina. Hän oli Eimo Oyj:n toimitusjohtaja marraskuuhun 2002 asti, Fortum Oyj:n toimitusjohtaja vuosina sekä Imatran Voima Oy:n hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja taloudesta ja hallinnosta vastaava johtaja ennen sen fuusioitumista Fortumiin. Tätä ennen hän toimi eri tehtävissä Myllykoski Oy:ssä, Helsingin Osakepankissa ja Raute Oy:ssä. Heikki Marttisella on ollut vuosien varrella lukuisia luottamustehtäviä. DI Olli-Pekka Laine s Hallituksen varapuheenjohtaja ja jäsen vuodesta 2003 Omistus : osaketta Olli-Pekka Laine jäi eläkkeelle Eläke-Tapiolan toimitusjohtajan tehtävistä syyskuussa Hän oli yli 30 vuotta Tapiola-yhtiöiden palveluksessa, mm. Tieto-Tapiolan toimitusjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. ssa Olli-Pekka Laine oli vuosina Olli-Pekka Laineella on lukuisia luottamustehtäviä; hän on Suomen Liikemiesten kauppaopiston säätiön hallituksen puheenjohtaja ja myös Helsinki Business Collegen hallituksen puheenjohtaja sekä hallituksen jäsen Haaga-Helia Oy Ab:ssä ja Helia-säätiössä. DI, ekonomi Ari Kohonen s Hallituksen jäsen vuodesta 2003 n toimitusjohtaja Omistus : osaketta määräysvaltayhteisön (Gerako Oy) kautta Ari Kohonen nimitettiin toukokuussa 2003 n toimitusjohtajaksi vuoden 2004 alusta alkaen. Hän aloitti ssa elokuussa Ari Kohonen on tehnyt pitkän työuran Nordeassa, viimeksi yksikönjohtajana suurasiakastoiminnoissa. Hän on n suurimman omistajan, Gerako Oy:n, hallituksen puheenjohtaja. Ari Kohonen on myös Palvelualojen Toimialaliitto ry:n hallituksen jäsen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Eteran hallintoneuvoston jäsen. DI Erkki Pehu-Lehtonen s Hallituksen jäsen vuodesta 2006 Pöyryn hallituksen neuvonantaja Omistus : osaketta (lähipiiri) Erkki Pehu-Lehtonen on ollut Pöyry-yhtiöiden palveluksessa vuodesta 1994 lähtien. Hän oli Pöyry Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 1999 toukokuuhun 2008 asti. Kesäkuun 2008 alusta lähtien Pehu-Lehtonen on toiminut Pöyryn hallituksen osoittamissa neuvonantajatehtävissä (Senior Adviser to the Board). Ennen Pöyry-yhtiöitä hän toimi johtavassa asemassa mm. seuraavissa yhtiöissä: Neles-Jamesbury (Euroopan toiminnot, Helsinki), Valmet Paperikoneet (Helsinki), Valmet- Karlstad AB (Ruotsi), Yhtyneet Paperitehtaat Oy (Valkeakoski) ja TVW Paper Machinery Pty Ltd (Melbourne, Australia). Erkki Pehu-Lehtonen on Raute Oyj:n hallituksen puheenjohtaja (vuodesta ) ja Suomen Paperi-insinöörien Yhdistys ry:n jäsen. 50

53 TkT Reijo Sulonen s Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Tietotekniikan professori, Teknillinen korkeakoulu Omistus : Reijo Sulonen on toiminut Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan professorina vuodesta 1980 lähtien. Uransa aikana hän on toiminut hallitus- ja asiantuntijatehtävissä useissa organisaatioissa mm. Kone Oyj:ssä, Sonera Oyj:ssä, Accenture Oy:ssä, F-Secure Oyj:ssä sekä Napa Oy:ssä. Hän on toiminut useita vuosia vierailevana professorina Stanford Universityssä sekä tutkijana mm. Brown Universityssä ja CERN:ssä. KTM Timo Keinänen s Hallituksen varajäsen vuodesta 2004 n talousjohtaja Omistus : osaketta Timo Keinänen aloitti ssa huhtikuussa 2003 ja hänet nimitettiin n talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi elokuusta 2003 alkaen. Aiemmin hän oli Suomen Rehu Oy:n palveluksessa taloushallinnon eri tehtävissä vuodesta 1986, joista viimeiset kymmenen vuotta yhtiön talousjohtajana. Hän on Tocosoft Oy:n hallituksen jäsen. TkL Juha Kajanen s Henkilöstön edustaja alkaen Kehityspäällikkö Omistus : osaketta Juha Kajanen toimii kehityspäällikkönä n liiketoiminnan kehittämisestä vastaavassa yksikössä. Aiemmin hän on toiminut ryhmäpäällikkönä tuotekehitysyksikössä. Hän tuli n palvelukseen vuonna Kajanen oli tutkijana Teknillisessä korkeakoulussa vuosina Insinöörigeologian ja Kalliotekniikan laboratorioissa. DI Kirsi Hakkila s Henkilöstön edustajan varamies kaudella 2010 IPR manager Omistus : Kirsi Hakkila toimii IPR Managerina teknologiayksikössä. Hän vastaa n immateriaalioikeuksista. Aiemmin hän toimi ohjelmistosuunnittelijana n tuotekehityksessä. Hän tuli n palvelukseen vuonna

54 Johtoryhmä DI, ekonomi Ari Kohonen s n toimitusjohtaja, hallituksen jäsen Omistus : osaketta määräysvaltayhteisön (Gerako Oy) kautta Ari Kohonen nimitettiin toukokuussa 2003 n toimitusjohtajaksi, ja hän aloitti tehtävässä vuoden 2004 alussa. Hän tuli an jo elokuussa Ari Kohonen on tehnyt pitkän työuran Nordeassa, viimeksi yksikönjohtajana suurasiakastoiminnoissa. Hän on n suurimman omistajan, Gerako Oy:n, hallituksen puheenjohtaja. Ari Kohonen on myös Palvelualojen Toimialaliitto ry:n hallituksen jäsen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Eteran hallintoneuvoston jäsen. FM, MHT Anneli Bergström s Henkilöstöjohtaja, johtoryhmässä vuodesta 2006 Omistus : osaketta Anneli Bergström on ollut n palveluksessa vuodesta 1985 alkaen mm. projektipäällikkönä, osastopäällikkönä ja tietohallintopäällikkönä ja tietohallinnosta vastaavana johtajana. Henkilöstöjohtajaksi hänet nimitettiin tammikuussa Bergström kuului n johtoryhmään myös vuosina DI Leif Granholm s Johtaja, johtoryhmässä vuodesta 2003 Omistus : osaketta Leif Granholm tuli an vuonna Hän on toiminut yhtiössä ohjelmoijana, ITpäällikkönä, myyntiedustajana, seniorikonsulttina, teknologiajohtajana ja Public Infra- sekä Energy & Utilities -liiketoiminta-alueiden johtajana. Hän on ollut myös n Ruotsin tytäryhtiön toimitusjohtajana ja vastannut yhtiön rakennusalaa palvelevasta toiminnasta Pohjoismaissa ja Baltiassa. Leif Granholm vastaa tällä hetkellä n strategisen tason edustamisesta BuildingSMARTin globaalissa organisaatiossa. Lisäksi hän osallistuu n BIM-strategian suunnitteluun, implementointiin sekä tukeen aluetoimistoille ja jälleenmyyjille n globaalin BIM-position rakentamisessa. Granholm on Sovibox Oy:n hallituksen jäsen. KTM Timo Keinänen s Talousjohtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2003, hallituksen varajäsen Omistus : osaketta Timo Keinänen aloitti ssa huhtikuussa 2003 ja hänet nimitettiin n talousjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi elokuusta 2003 alkaen. Aiemmin hän oli Suomen Rehu Oy:n palveluksessa taloushallinnon eri tehtävissä vuodesta 1986, joista viimeiset kymmenen vuotta yhtiön talousjohtajana. Hän on Tocosoft Oy:n hallituksen jäsen. 52

55 DI Kai Lehtinen s Infra & Energy -liiketoiminta-alueen johtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 Omistus : (+ lähipiiri 1 200) osaketta Kai Lehtinen tuli an vuonna 1993 Helsingin kaupungin kiinteistöosastolta, jossa hän toimi GIS- ja IT-konsulttina. ssa hän on toiminut mm. tuotepäällikkönä Xcity -tuotehallinnassa, tuotekehitys- ja tuotealuepäällikkönä kunta- ja vesilaitostoimialalla sekä tuotealuepäällikkönä energialiiketoiminta-alueen palveluksessa. Vuosina Lehtinen vastasi n Public Infra -liiketoiminta-alueesta. DI Harald Lundberg s Tietohallintojohtaja, johtoryhmässä vuodesta 2006 Omistus : Harald Lundberg tuli takaisin n palvelukseen keväällä 2004 oltuaan sitä ennen konsulttina TeliaSonerassa ( ) ja TietoEnatorilla ( ) sekä tietohallintojohtajana Certall Finlandissa ( ). Tätä aiemmin hän oli n tietohallinnossa kehitys- ja ylläpitotehtävissä vuosina DI Heikki Multamäki s Varatoimitusjohtaja vuodesta 1996, liiketoiminnan kehitysjohtaja, johtoryhmässä vuodesta 1985 Omistus : osaketta Heikki Multamäki on ollut n palveluksessa vuodesta 1974 lähtien eri tehtävissä, muun muassa projektijohtajana, osastonjohtajana, varatoimitusjohtajana vuodesta 1996 ja palvelujohtajana sekä Energy & Utilities ja Public Infra -liiketoiminta-alueiden johtajana vuoden 2002 helmikuun alusta joulukuun alkuun asti, jolloin hänet nimitettiin n vt toimitusjohtajaksi. Tammikuun 2004 alussa Multamäki siirtyi entisiin tehtäviinsä varatoimitusjohtajaksi ja Energy & Utilities -liiketoiminta-alueen johtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi vuoden 2006 loppuun asti. Petri Raitio s Technology and Architecture -yksikön johtaja, johtoryhmän jäsen vuodesta 2003 Omistus : Petri Raitio aloitti ssa vuonna Hän on toiminut useissa tehtävissä ssa, mm. ohjelmistosuunnittelijana, Teknologiayksikön vetäjänä, Projects -liiketoiminta-alueen johtajana, Defencen johtajana ja n tuotekehityksestä vastaavana johtajana. Hän on vastannut Technology & Architecture -yksiköstä vuodesta Ennen tuloaan an Raitio oli VTT:n palveluksessa. Raitio on ollut Digium Oy:n hallituksen jäsen vuodesta lähtien. DI Risto Räty s Varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, Building & Construction -liiketoimintaalueen johtaja, johtoryhmässä vuodesta 1994 Omistus : (+ lähipiiri 4 068) osaketta Risto Räty tuli n palvelukseen vuonna 1986 ja hän on toiminut yhtiössä ohjelmoijana, myyntiedustajana, myyntipäällikkönä, myyntijohtajana, Euroopasta vastaavana aluejohtajana ja Products-liiketoiminta-alueen johtajana. Hänet nimitettiin Building & Construction -liiketoiminta-alueen johtajaksi vuoden 2001 alusta lukien. Räty on Peikko Finland Oy:n hallituksen jäsen. 53