Johdatus väylätekniikkaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdatus väylätekniikkaan"

Transkriptio

1 Johdatus väylätekniikkaan Pelkkä väyläjärjestelmä ei ole yhtään mitään, vaan todelliset hyödyt saadaan vasta tehokkaalla soveltamisella ja integroimalla väyläjärjestelmä osaksi mekatronista järjestelmää. Mekatroniikka on ala, mikä tehokkaasti yhdistää mekaniikan, elektroniikan sekä ohjelmistot koneiden ja järjestelmien joustavuutta, sovellettavuutta, turvallisuutta, luotettavuutta ja tuottavuutta parantaviksi ratkaisuiksi yhdessä mittausjärjestelmien, järjestelmien käyttäytymisen analysoinnin ja tiedonkäsittelyn kanssa. Heikki Saha Sandvik Tamrock Oy mille, pätevät samat edut ja haitat myös työkone- ja tehdasautomaatioon. Vastoin yleistä mielipidettä, suurin osa mainittujen teollisuuden haarojen eroista korostaa väyläjärjestelmien tuomia etuja pienivolyymisissä tuotteissa. 1. Keskitetty järjestelmä Keskitetty järjestelmä oli ensimmäinen mahdollinen tapa toteuttaa sähköisiä ohjausjärjestelmiä. Sen syntyhetkellä prosessorit olivat suorituskyvyltään vaatimattomia ja hinnaltaan kalliita, joten ainoaksi tavaksi jäi keskittää tarpeellinen laskenta ja I/O:n käsittely Vuosien varrella väyläjärjestelmät ovat kehittyneet voimakkaasti muun elektroniikan kehityksen myötä. Kehityksen ajalta voidaan tunnistaa karkeasti jaettuna seuraavat hajautuksen asteet. Huomattavaa on, että kehitys on kulkenut voimakkaasti kasvavaa hajautusastetta kohti. Vaikka autoteollisuus alihankintaketjuineen on suurin kehittävä ja käyttävä taho väyläjärjestelyhteen laskenta-alustaan. Keskitetyillä ohjausjärjestelmillä korvattiin suoraan releohjauksia, mistä saatiin muutoksen myötä vähemmän epäluotettavia ja alttiita vikaantumisille. Keskitetyssä järjestelmässä jokainen anturi ja toimilaite on erikseen kytketty laskentaalustaan ja siksi kaapelointi/ johdotus aiheuttaa järjestelmään merkittävää massan, kaapelien materiaalikustannuksien sekä asennustyön lisäystä. Samalla lisääntyvät liitospisteiden määrä ja todennäköisyys kytkentävirheille järjestelmän elinkaaren kaikissa vaiheissa. Keskitetyn järjestelmän laajentaminen joko saman tuoteperheen monimutkaisempia variantteja tai uusien sukupolvien lisäominaisuuksia varten on varsin haastavaa. Pitää joko arvata sopiva määrä laajennusvaraa tai valmistautua uudistamaan laskenta-alusta vastaamaan uusia vaatimuksia. Nykyaikaisissa ohjausjärjestelmissä keskitetty ohjaus on järkevä ainoastaan osajärjestelmätasolla, jos I/O on keskittynyt pienelle alueelle ~ alle puolen metrin etäisyydelle laskenta-alustasta tai jopa osaksi mekatronista osajärjestelmää. 2. Puolikeskitetty järjestelmä Ensimmäinen askel kohti hajautusta on puolikeskitetty järjestelmä, missä laskenta on jaettu muutaman I/O-määrältään ja laskentakapasiteetiltaan suureen ja väylällä toisiinsa kytkettyyn laskentaalustaan, solmuun. Ratkaisulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä etenkin kaapelointityön osalta, koska pitkät, järjestelmän laidalta toiselle kulkevat erillisjohdotukset voidaan korvata kaksisuuntaisella tiedonsiirtoväylällä. Myös luotettavuus kasvaa, koska prosessointi on jaettu ja yhden solmun vikaantuminen vaikuttaa koko järjestelmän sijaan vain osaan järjestelmää. Kehitysaskel on ollut pieni, koska puolikeskitetyssä järjestelmässä väylätekniikkaa hyödynnetään tyypillisesti vain osajärjestelmien yhdistämiseen järjestelmäksi ja anturit ja toimilaitteet kytketään solmuihin perinteisiä I/O-rajapintoja hyödyntäen. Tällä menettelyllä on vältytty antureiden ja toimilaitteiden pakonomaiselta uudistamiselta, mutta samalla siirretty väyläjärjestelmien todellisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Sovellusohjelmistojen kehitykseen pienimuotoinen hajautus on tuonut lisää haasteita. Kaikkien solmujen täytyy pystyä tuottamaa ja kuluttamaan palveluja yhteisen rajapinnan läpi. Tyypillisesti rajapinta muodostetaan tiedonsiirtoväylässä sovellustason protokollalla. Perinteinen yhteen prosessoriin keskittyvä sulautettu tai logiikkaohjelmointi sai uusia ulottuvuuksia ja on ollut erittäin monelle valmistajalle yllättävän suuri haaste. Varsinaisen sovellustason toiminnallisuuden lisäksi hajautetussa järjestelmässä hajautuksen asteesta riippumatta tarvitaan antureiden, toimilaitteiden, laskenta-alustojen ja Kuva 1: Esimerkki keskitetystä järjestelmästä 12 FLUID Finland

2 Kuva 2: Esimerkki puolikeskitetystä järjestelmästä väylien kunnon valvontaa, jotta operaattorille voidaan tarjota ajantasaista tietoa poikkeustilanteista. Erillis-I/O:lla kytkettyjen antureiden ja toimilaitteiden toiminnan ja toimintakunnon valvonta edustaa yleensä merkittävää osaa ohjelmistosta ja kyseisen ohjelmiston osan pitäisi olla olemassa jo ennen varsinaista sovellusohjelmistoa. Vaatimus heijastuu vahvasti I/O-rajapintaan, mukaanlukien I/O-johdotus- tai kaapelointiratkaisu sekä anturit ja toimilaitteet. 3. Puolihajautettu järjestelmä Puolikeskitetyn järjestelmän suurista I/O-keskittymistä ja tehokkaidenkin suorittimien rajallisesta keskeytyspyyntöjen käsittelykyvystä johtuva kankeus on ohjannut ohjausjärjestelmien kehitystä kohti laajempaa hajautusta. Puolikeskitetyn ja -hajautetun järjestelmän suurin ero on solmukohtaisen I/O:n määrässä - puolikeskitetyn järjestelmän solmuissa on useita kymmeniä tuloja ja lähtöjä, kun puolihajautetun järjestelmän solmuissa tuloja ja lähtöjä on muutamia. Puolihajautettu järjestelmä tukee kohtuullisesti tyypillistä hydraulista osajärjestelmää, missä on useita venttiileitä ja antureita yhteen lohkoon integroituna. Edelleen puolihajautettu järjestelmä mahdollistaa jo käytössä olevien antureiden ja toimilaiteiden käytön tarjoamalla niille sopivan I/O-rajapinnan. FLUID Finland

3 Kuva 3: Esimerkki puolihajautetusta järjestelmästä Puolihajautettu järjestelmä on huomattavasti puolikeskitettyä joustavampi, koska I/O:ta voidaan jakaa pienissä ryhmissä järjestelmän tarpeellisiin kohtiin sijoitettuna. Koska yhdessä solmussa I/O:ta on vain muutamia, ei laajennuksille jätetä varaa erillis I/O:na, jolloin laajennuksen lisäävät väylän solmujen määrää. Näin voidaan tarvittaessa hyödyntää esimerkiksi johtosarjoja. Tyypillisesti puolihajautetun järjestelmän solmut ovat samaa tyyppiä ja sisältävät yleisen valikoiman I/O:ta, mikä toteuttaa suurimman osan tarvittavista liitäntätyypeistä. Kannattaa ottaa huomioon, että yleiskäyttöiset solmut ovat todellakin yleiskäyttöisiä, eikä kaikkien järjestelmäintegraattoreiden ole tarkoitus käyttää niiden kaikkia liitäntöjä kaikkialla. Eli 100% I/O:n käyttöasteen tavoittelu johtaa useimmiten suureen määrään turhaa työtä ja järjestelmän sekavaan rakenteeseen. kokonainen järjestelmä selkeisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, osajärjestelmiin. Kukin osajärjestelmä on mekatroninen, eli voi sisältää vähän kaikkia edellä lueteltuja teknologioita ja kullakin teknologialla toteutetaan ne toiminnot, mihin kyseinen teknologia parhaiten soveltuu. Näin saadaan myös ohjelmistolle selkeitä kokonaisuuksia ohjattavaksi ja tuoteperheiden sisällä voidaan vakioida osajärjestelmiä, mistä yhdistelemällä voidaan tehokkaasti koota erilaisia järjestelmiä. Kuvatulla menettelyllä sovellusohjelmistolla ohjataan varsinaista järjestelmän toiminnallisuutta ja käytetään osajärjestelmien tuottamia osatoimintoja ja palveluita. 4. Täysin hajautettu järjestelmä Täysin hajautetussa järjestelmässä kaikki solmut on integroitu osaksi antureita, toimilaitteita tai niiden yhdistelmiä. Käytännön työkonesovelluksissa täydellinen hajautus kuulostaa kirjoitushetkellä kaukaiselta, johtuen monista sovelluskohtaisista erityisvaatimuksista, mutta henkilöautoissa täydellinen hajautus on jo arkipäivää ja kokemukset ovat ylittäneet ennakko-odotukset. Täydellinen hajautus tarjoaa parhaan mahdollisen joustavuuden, koska ainoastaan sovellus voi rajoittaa, mitkä solmut pitää vähintään olla ja millaisissa ryhmissä solmuja on ominaisuuksien kannalta järkevää hallita. Järjestelmän peruspalveluiden kannalta tilanne on loistava jokaisen solmun tulee tarjota varsinaisen sovellusrajapinnan lisäksi myös kunnonvalvonta- ja vianhakurajapinnat. Näin esimerkiksi venttiilin kelavirtasäädön toteuttaa venttiilivalmistaja, jonka pitäisi tietää parhaiten, kuinka juuri kyseistä venttiiliä tulee ohjata. Samoin kunnonvalvonnat toteuttaa taho, jolla on paras mahdollinen tieto oikeiden valvontojen oikeasta toteutuksesta. Ja mikä tärkeintä, mainittu- Puolihajautetun järjestelmän ohjelmistokehitys voi muuttua painajaiseksi, jos pitäydytään perinteisessä tavassa jakaa järjestelmä mekaniikkaan, hydrauliikkaan, vahvasähköön ja ohjausjärjestelmään. Ainoa tapa pitää kaikki mahdolliset edut käytettävissä on jakaa Kuva 4: Esimerkki täysin hajautetusta järjestelmästä 14 FLUID Finland

4 jen perusasioiden toteutus tulee tehdyksi vain kerran osajärjestelmätoimittajan toimesta eikä jokaisen järjestelmäintegraattorin toimesta, kuten puolikeskitetyn ja puolihajautetun järjestelmän kanssa. Hajautettu malli tarjoaa oivan työkalun tehostaa koko järjestelmän elinkaaren hallintaa. Jokaista vakiorajapintaa tukevaa solmua on helppo ylläpitää, koska ainoastaan vakiorajapinta tulee säilyttää vakiona. Vakiorajapinta mahdollistaa myös eri valmistajien välisen yhteensopivuuden, käytännössä tiettyyn rajaan asti. Huolellisella komponenttien evaluoinnilla voidaan ottaa käyttöön vain yleisesti tuetut ominaisuudet ja saada korvaavia vaihtoehtoja tuotannon jatkuvuuden takaamiseksi. Täysin hajautetuissa järjestelmissä tiedonsiirtoväylien peruspalvelut ja solmutyyppien yhteiset perusominaisuudet tulee joko olla valmiiksi standardoituja tai standardoida huolellisesti. Jos yksikin solmu toteuttaa perusominaisuudet vähän eri tavalla kuin muut, on sekasorto väistämätön. Aiheesta myöhemmin lisää. 5. Hajautetun järjestelmän pakolliset peruspalvelut Käytettävästä väyläjärjestelmästä, toteutettavan järjestelmän koosta ja sovelluksesta riippumatta, väyläpohjaisen ohjausjärjestelmän tulee toteuttaa vähintään seuraavat peruspalvelut yhdellä yhteisellä tavalla: Konfigurointi. Riippumatta siitä, onko mielenkiinnon kohteena liikennöintiin, järjestelmän rakenteeseen tai sovellukseen liittyvät parametrit, pitää olla mahdollista lukea ja kirjoittaa parametrien arvoja. Osa parametreistä voi olla vain luettavissa, vain kirjoitetavissa tai sekä luettavissa että kirjoitettavissa, tarpeen mukaan. Hallittu käynnistys. Järjestelmän tulee toteuttaa käynnistys hallitusti siten, että jokainen solmu voidaan tunnistaa, solmun konfiguraatio tarkistaa ja solmu käynnistää vain kun kaiken on todettu olevan kunnossa. Näin voidaan varmistaa järjestelmän turvallinen käynnistys. Solmujen tilavalvonta. Järjestelmän tulee sisältää mekanismi, jolla solmujen toimintatilaa voidaan valvoa. Valvonta voi olla keskitettyä, hajautettua tai niiden yhdistelmä. Tapahtumien välitys. Erilaisten tapahtumien, kuten ilmoitusten, varoitusten ja hälytysten siirtoon pitää olla valmis mekanismi, mikä tarjoaa mahdollisuuden sekä järjestelmän omien että sovelluksien tapahtumien välityksen. Signaalisiirto. Kenttäväylät tyypillisesti perustuvat signaalien päivitykseen, joten signaalisiirto on normaalin toiminnan ilmenemismuoto. Kuten edellisestä yhteenvedosta voi huomata, olemassaolevan protokollan valinta on perusteltua, koska sellaisen avulla kuvatut perustoiminnot saadaan valmiina. Lisäksi yleisimpiä standardiprotokollia varten on lisäksi olemassa verkonsuunnittelu-, konfiguraattori- simulaattori- ja analysaattoriohjelmistoja ja niiden tarvitsemia laitteistoja. Jotkut väylästandardit määrittelevät lisäksi sovellusrajapinnan, erilaisia tiedostoformaatteja ja jopa väyläjärjestelmän suunnitteluvuon. 6. Väyläjärjestelmän soveltaminen Kuten alussa jo mainittiin, väyläjärjestelmää ei tarvita itsensä vuoksi vaan tuottamaan lisäarvoa järjestelmiin. Siksi suunnittelussa tulee lähteä liikkeelle sovelluksen vaatimuksista, kuten esimerkiksi: Järjestelmän dimensiot Tarvittava kaistanleveys (signaalien määrä, tyypit, päivitysvälit) Deterministisyys Siirtoviiveet Vikasietoisuus Vaaditut solmutyypit Käytössä olevien väylien soveltuvuus Laajennettavuus Ylläpidettävyys Edellä kuvattuihin asioihin pitäisi verrata väyläjärjestelmien ominaisuuksia: Suurin sallittu segmenttipituus (usein liittyy siirtonopeuteen) Suurin sallittu siirtonopeus (usein liittyy segmenttipituuteen) Siirtomedia (kupari/kuitu, impedanssisovitus) Tuetut topologiat (väylä, tähti, puu, rengas) Mahdolliset aktiiviset verkonrakennuselementit (HUB, kytkin, reititin, ) Virheentarkistusmekanismit Laaja COTS(Common Off- -The-Self)-komponenttitarjonta Useimpien nykyaikaisten järjestelmien rakentaminen yksittäisen väyläsegmentin varaan ei ole mielekästä joko järjestelmän rakenteen, rajallisen kaistanleveyden tai vikojen liian suuren vaikutusalueen johdosta. Varsin usein tulee tarve käyttää eri protokollia tai jopa erityyppisiä väyliä eri osissa järjestelmää. Henkilöautot kelpaavat tähänkin hyväksi esimerkiksi, koska niissä käytetään yleisesti CAN (Controller Area Network) -väylää moottorinohjauksessa, voimansiirron hallinnassa ja korin osajärjestelmien integroinnissa. LIN(Local Interconnect Network)-väylää taas käytetään pienten mekatronisten kokonaisuuksien intergrointiin osajärjestelmiksi. Telekommunikaatio-, paikannus- ja viihdejärjestelmät puolestaan liikennöivät keskenään optisen MOST (Media Oriented System Transport) -kuiturengasväylän avulla. Tehdasautomaatiossa CAN on vasta saamassa jalansijaa, mutta erilaiset mm. Ethernet-pohjaiset ratkaisut, Profibus, Modbus, Interbus-S ja ASi ovat yleisiä. Komponenttitarjonnan monipuolistuessa Ethernet on leviämässä hyvää vauhtia myös työkone- ja erikoisajoneuvoautomaatioon. Kuva 5: Esimerkki lineaarisesta väylästä Kuva 6: Esimerkki tähtiverkosta Kuva 7: Esimerkki puumaisesta verkosta Kuva 8: Esimerkki rengasverkosta jatkuu >> FLUID Finland

5 Vaikka jokin väylä ei suoraan tukisikaan joko vaadittua tai parasta mahdollista topologiaa, voidaan sellainen yleensä toteuttaa aktiivisilla verkonrakennuselementeillä, kuten keskittimillä (HUB), kytkimillä (switch) tai reitittimillä (router, gateway). Niiden väliset erot voidaan määritellä karkeasti: Keskitin erottaa fyysisellä tasolla loogisesti yhdessä olevat aliväylät Kytkin erotta viestikehystasolla aliväylät ja voi samalla tarjota hallinnoitavia suodatus- ja muita lisäpalveluita. Reititin toimii tyypillisesti verkkokerroksen protokollaa/ protokollia hyödyntäen ja tarjoaa korkeamman abstraktiotason reititystä. Edellä esitetyt määritelmät ovat karkeita ja tiedonsiirtojärjestelmästä riippuen, kytkimien ja reitittimien toiminnot menevät usein päällekkäin. Tyypillisiä väyläjärjestelmän sovellustapoja ovat suorien ohjauksien tunnelointi väylän yli tai säätöpiirien sulkeminen väylän yli. Ohjausten tunnelointi on ollut perinteinen tapa käyttää väyliä siksi yleisin. Etenkin puomikäytöissä ja robotiikassa nivelkohtaisia säätöpiirejä on hyvällä menestyksellä suljettu väylän yli. Säätökäytössä väylän valinta ja väyläliikenteen konfigurointi ovat avainasemassa. Kaikki väylät eivät sovellu suorituskykynsä puolesta säätöön ja suurin osa väylistä edellyttää huolellista suunnittelua, jotta säätö väylän yli toimii luotettavasti. 7. Avoimmuus Automaatiojärjestelmät ovat tyypillisesti osana pitkän elinkaaren omaavia järjestelmiä. Avoimien ratkaisujen edut korostuvat, koska automaatiojärjestelmien toimittajien etuna on tiheät päivityskierrokset, kun taas järjestelmäintegraattoreiden ja asiakkaiden tarve on selvitä mahdollisimman pienellä ylläpito- ja muutostyöllä sekä pienellä varaosanimikkeistöllä. Koska järjestelmien elinkaarta ei voida lyhentää, suljettujen järjestelmien suurin riski on tarve usean komponenttisukupolven samanaikaiselle tuelle, mikä on logistinen painajainen. Uuden järjestelmän määrittely- ja suunnitteluvaiheissa suljettujen järjestelmien evaluointi on huomattavasti avoimia järjestelmiä vaikeampaa ja kalliimpaa, koska tyypillisesti kaikki tekninen tieto on maksullista ja työkalut kalliita. Avoimiin standardeihin perustuvia järjestelmiä on helpompi evaluoida standardi- ja komponenttitasolla, koska tietoa löytyy helposti ja ilmaiseksi ja tiedon löydyttyä komponenttien ominaisuuksia on helppo verrata sekä keskenään että standardeja vasten. Avoimiin ratkaisuihin löytyy myös enemmän kilpailevia toimittajia, konsultteja ja koulutusta, missä kaikissa kilpailu vaikuttaa positiivisesti sekä hintaan että laatuun. Eritoten vaikeiden ongelmien ratkaisu avoimilla teknologioilla on tehokkaampaa kuin suljetuilla, koska osaajia on enemmän ja käyttäjäkunta levinnyt useammalle sovellusalueelle. 8. OSI Standardointijärjestö ISO on standardoinut yleisen OSImallin kuvaamaan yleistä protokollahierarkiaa. OSI-malli esitellään tässä yhteydessä lyhyesti, koska myös kenttäväylien protokollien toiminta kuvataan suhteessa OSI-mallin kerroksiin. OSI-mallin kerrokset alhaalta ylöspäin voidaan kuvata seuraavasti: 0: Siirtomedia (Transmission Medium) kuuluu varsinaisesti fyysisen tason alapuolelle, mutta se lasketaan kuuluvaksi fyysiseen tasoon ja sen määrittelyyn. 1: Fyysinen kerros (Physical Layer) keskittyy bittien siirtoon siirtotien yli siten, ettei siirrettävien bittien tila muutu siirron aikana. Tyypillisiä fyysisen kerroksen määrittelemiä asioita ovat mm. käytettävät virta- ja/tai jännitetasot, onko siirtotie yksi- vai kaksisuuntainen, mahdollinen siirtolinjan avaaminen ja sulkeminen, liittimien tyyppi ja pinnijärjestys. 2: Linkkikerros (Data Link Layer) keskittyy viestikehyksien ja niissä mahdollisesti esiintyvien virheiden hallintaan kiinteästi määriteltyjen kenttien, tarkistussummien ja mahdollisien kuittauskehysten avulla. Linkkikerroksen tehtävänä on lisäksi hoitaa vuonohjaus, mahdollinen havaitun virheen jälkeinen kehyksen uudelleenlähetys sekä estää saman viestikehyksen vastaanotto kahteen tai useampaan kertaan. Linkkikerros käyttää fyysisen kerroksen bittitason palveluita. 3: Verkkokerroksen (Network Layer) toiminta keskittyy nimensä mukaisesti verkon toimintaan, miten lähetteet reititetään lähettävältä vastaanottavalle solmulle. Monissa kenttäväylissä kaikki solmut ovat samassa verkossa ja verkkokerrosta ei siksi useinkaan ole toteutettu. 4: Siirtokerroksen (Transport Layer) tarkoitus on pilkkoa istuntokerrokselta tulevat lähetteet verkkokerrokselle sopiviksi lähettävässä solmussa ja vastaavasti koota verkkokerrokselta tulevat lähetteen osat takaisin istuntokerrokselle sopiviksi vastaanottavassa solmussa. Lähetteiden pituuden lisäksi siirtokerroksen tulee kyetä kokoamaan lähetteet satunnaisessa järjestyksessä, koska siirron aikana pilkottujen osalähetteiden keskinäinen järjestys saattaa muuttua vaihtoehtoisten siirtoteiden tai uudelleenlähetysten johdosta. 5: Istuntokerros (Session Layer) mahdollistaa istuntojen avaamisen kahden solmun välille. Erona siirtokerrokseen on, että yhden istunnon aikana voidaan tietoa siirtää samanaikaisesti molempiin suuntiin kerrosta käyttävän tahon kannalta samaan aikaan. 6: Esityskerros (Presentation Layer) tarjoaa palveluita tiedon esitystavan yleiskäyttöiseen hallintaan ja automaattisiin muunnoksiin saman asian eri esitystapojen välillä. 7: Sovelluskerros (Application Layer) sisältää erilaisia sovellustason toimintoja. Monet kenttäväylien korkeamman tason protokollat, esimerkiksi CANopen, ovat sovelluskerroksen protokollia. Yleensä vain osa OSI-mallin kerroksista on samanaikaisesti käytössä. Esimerkiksi nykyisten teollisuus- ja toimistoverkkojen pohjana oleva TCP/ IP-protokollaperhe käyttää fyysistä, linkki-, verkko-, siirtoja sovelluskerrosta, mutta ei istunto- eikä esityskerrosta. Yksityiskohtaisemman kuvan saamiseksi Andrew S. Tanenbaum:n kirja Computer Networks on suositeltavaa lukemista. 9. Lisää lukemista Kenttäväyliä ja tietoverkkoja: Korkeamman tason protokollia: cs/services/rfc/index.html Tietoliikenteestä yleisesti: Andrew S. Tanenbaum, Computer Networks, 3:rd Edition, Prentice Hall International, 1996, ISBN FLUID Finland

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet

OSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,

14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen, 14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen

Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen tilavalvonta PHOENIX CONTACT OY Niittytie 11 FI-01300 Vantaa Contact Center: +358 (0)9 3509 0290 Tekninen asiakaspalvelu: +358 (0)9 3509 0260 26.10.2016

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus

Lisätiedot

CANopen perusteet. Heikki Saha. Sandvik Tamrock Oy. Terminologiaa. heikki.saha@sandvik.com

CANopen perusteet. Heikki Saha. Sandvik Tamrock Oy. Terminologiaa. heikki.saha@sandvik.com CANopen perusteet Heikki Saha Sandvik Tamrock Oy heikki.saha@sandvik.com CANopen on yksi laajimmin käytetyistä CAN-väylän sovelluskerroksen protokollista. CANopen ei ole yksittäinen protokolla, vaan TCP/IP:n

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen

Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa

Lisätiedot

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja

Siltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Intelligent Boats

Intelligent Boats Intelligent Boats 2009...2011 Kuva: 2008 Cimteam Oy & Ville Penttinen Hanke venevalmistajan kannalta Elektroniikan ja ohjelmistojen elinkaaren hallinta Varaosien saatavuuden hallinta Laadun varmistus Huollettavuuden

Lisätiedot

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010

SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä

Lisätiedot

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa

4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa 4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat

Lisätiedot

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM

Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen

Lisätiedot

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö

Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Kansallisen palveluväylän viitearkkitehtuuri JUHTA 31.10.2013 Hankejohtaja Pauli Kartano Valtiovarainministeriö Viitearkkitehtuuri Toimii ylätason suunnitteluna ja runkona ratkaisu- ja toteutussuunnittelulle

Lisätiedot

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä

Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten

Lisätiedot

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002

TAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002 TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB

AU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Tutustuminen tuotantolinjastoon

Tutustuminen tuotantolinjastoon Tutustuminen tuotantolinjastoon Hands-on harjoitus 1 1 Tehtävät 2 Tuotantolinjasto yleisesti 2.1 Asemien käsitteleminen (Kuva 1) 2.2 Tuotantolinjaston toiminta 3 Jakeluaseman kuvaus 4 Testausaseman kuvaus

Lisätiedot

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät

Kytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät Kytkentäkentät, luento - Kolmiportaiset kentät Kolmiportaiset kytkentäkentät - esitystapoja ja esimerkkejä Kytkentäkenttien vertailuperusteet ƒ Estottomuus, looginen syvyys, ajokyky Closin -verkko Paull

Lisätiedot

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line

Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Turvallisuusseminaari 30.11 1.11.2006 Silja-Line Koneturvallisuus ohjausjärjestelmät ja niihin liittyvät tiedonsiirtojärjestelmät Toiminnallinen turvallisuus Standardi IEC 62061 Koneturvallisuus turvallisuuteen

Lisätiedot

Elektroninen ohjaus helposti

Elektroninen ohjaus helposti Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Harjoitustyö Case - HelpDesk

Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyö Case - HelpDesk Harjoitustyön Case: HelpDesk -sovellus Tietotekniikkatoimittaja AB ja asiakas X ovat viime vuonna sopineet mikrotukiyksikön ulkoistamisesta X:ltä AB:n liikkeenjohdon vastuulle.

Lisätiedot

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1

ABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1 Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten

Lisätiedot

Teollisuusautomaation standardit Osio 9

Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC

Lisätiedot

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys

IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi

Lisätiedot

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa

Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Virtuoosi POS-järjestelmien joukossa Menestyvä liiketoiminta muistuttaa monin osin huippuunsa viritettyä orkesteria jossa eri osien sopusuhtainen vuorovaikutus ja integrointi luovat sykähdyttävän esityksen.

Lisätiedot

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet

1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet 1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.

Lisätiedot

WGS - Quick-Lock-pikavaihtojärjestelmä

WGS - Quick-Lock-pikavaihtojärjestelmä B:01 WGS Quick-Lock-pikavaihtojärjestelmän etuja WGS Quick-Lock-järjestelmä koostuu kahdesta osasta. Yksi osa (WGS QLRD) asennetaan robottiin ja toiseen osaan (WGS-QLGD) rakennat tarttujasi. Tarttujan

Lisätiedot

Kiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21

Kiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21 Kiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21 Tuotenumero: 412122 56,00 (+ alv 10%) normaalihinta 42,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja sisältää perustietoa väylätekniikoista ja hajautettujen tiedonsiirtoteknologioiden

Lisätiedot

7.4 Sormenjälkitekniikka

7.4 Sormenjälkitekniikka 7.4 Sormenjälkitekniikka Tarkastellaan ensimmäisenä esimerkkinä pitkien merkkijonojen vertailua. Ongelma: Ajatellaan, että kaksi n-bittistä (n 1) tiedostoa x ja y sijaitsee eri tietokoneilla. Halutaan

Lisätiedot

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä

Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Matti Vuori Avoimen lähdekoodin ohjelmien käytettävyydestä Edistääkö avoimen lähdekoodin käyttö ohjelmien käyttävyyttä vai ei? Siitä on vielä oikeastaan aikaista tehdä diagnoosia, mutta erilaisia käytettävyyttä

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio

Lisätiedot

Jokin ulkopuolisen valmistajan 24V tai 230V jännitetasolla toimiva säädin

Jokin ulkopuolisen valmistajan 24V tai 230V jännitetasolla toimiva säädin Sivu 1/6 PEMCO PMFC- puhallinpattereiden ohjaus Pemcon puhallinpattereiden ohjaus on toteutettu sekä suunnittelija, että käyttäjän kannalta mahdollisimman helpoilla ja tehokkailla ratkaisuilla. Pemco tarjoaa

Lisätiedot

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri

Lisätiedot

Yleisiä tietoja CAN-verkosta. Yleistä. Lisätietoja CAN-yhtyedestä on annettu seuraavissa asiakirjoissa:

Yleisiä tietoja CAN-verkosta. Yleistä. Lisätietoja CAN-yhtyedestä on annettu seuraavissa asiakirjoissa: Yleistä Ohjausyksiköiden on usein vaihdettava tietoja keskenään. Perinteisesti ohjausyksiköt, joiden on kommunikoitava, liitetään suoraan toisiinsa. Jos ohjausyksikkö tarvitsee tietoja esim. ajonopeudesta

Lisätiedot

Made for efficient farmers

Made for efficient farmers Made for efficient farmers ISOMATCH TELLUS GO, work easy. be in control. Maataloudessa tarvitaan tehokkuutta. Korkeampia satoja vähemmällä vaivalla ja pienemmillä kustannuksilla. Se tarkoittaa myös tuotantopanosten

Lisätiedot

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja

27.5.2011. Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja Ennustajako, minäkö?? Ensimmäinen ajatus nähdessäni tämän seminaarin aiheen oli, ai minäkö ennustaja? Arealtec Oy Kari Kumpulainen vain toimitusjohtaja 1 Sisältö 1. Arealtec Oy lyhyesti 2. Mitä huomenna,

Lisätiedot

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä

Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Tampere Tiedon keruu ja hyödyntäminen kaupunkiympäristössä Palvelualusta pilvessä välittää ja visualisoi tietoa eri lähteistä Hyötyjen ja hyödyntäjien tunnistaminen ja palveleminen Liikenne Sää WiFi Ilman

Lisätiedot

Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet

Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet Joustava tapa integroida järjestelmiä node-red:llä visuaalisesti - Internet of Things & Industrial Internet Mika Karaila Metso Automation, Technology & Application Research PL 237, 33101 TAMPERE Tel. (040)

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak

ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak 5040XXXXXX ASENNUSOHJE TVM110 MetaTrak SARJA SISÄLTÄÄ FI TVM110 KESKUSYKSIKKÖ JOHTOSARJA IRROTA AJONEUVON AKKU GPS ANTENNI GSM ANTENNI KIIHTYVYYSANTURI TARVIKEPUSSI TEKNISET TIEDOT Mitat...104 x 75 x 27

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3 AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan

Lisätiedot

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK)

Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) Tieliikenteen ohjauksen integroitu käyttöliittymä (T-LOIK) Markus Nilsson, projektipäällikkö, Liikennevirasto 3.6.2015 Liikenneviraston T-LOIK T-LOIK on TieLiikenteen Ohjauksen Integroitu Käyttöliittymä

Lisätiedot

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet

Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Langattoman kotiverkon mahdollisuudet Tietoisku 5.4.2016 mikko.kaariainen@opisto.hel.fi Lataa tietoiskun materiaali netistä, kirjoita osoite selaimen osoitelokeroon: opi.opisto.hel.fi/mikko Tietoverkot

Lisätiedot

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa

THEME osaamismatriisi - elektroniikka/sähkötekniikka osakompetenssien/oppimistulosten kanssa OSAAMISALUEET OSAAMISEN KEHITYSVAIHEET 1. Sähköisten ja/tai elektronisten järjestelmien asennus rakennuksiin ja teollisuuslaitoksiin. Hän osaa valmistella ja suorittaa yksinkertaisia sähköisiä ja elektronisia

Lisätiedot

10. Kytkentäohje huonetermostaateille

10. Kytkentäohje huonetermostaateille . Kytkentäohje huonetermostaateille TERMOSTAATTIE JA TOIMILAITTEIDE KYTKETÄ JA KYT KE TÄ KO TE LOI HI 2 1 2 2 1 WehoFloor-termostaatti 3222 soveltuvaa kaapelia 3 1, mm 2. joh timet keskusyk sikköön käsikirjassa

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by

liiketoimintamahdollisuuksia Automaatiolla tuottavuutta ja koneenrakennukseen ELKOM 07 ECT Forum FIMA pääsihteeri Antti Sirén Governed by ELKOM 07 ECT Forum 6.9.2007 Antti Sirén FIMA pääsihteeri Automaatiolla tuottavuutta ja liiketoimintamahdollisuuksia koneenrakennukseen Miksi lisää automaatiota työkoneisiin? Automaation hyödyt asiakkaalle

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Intuitiivisen robotiikan ja mukautettavan modulaarisen pakkauslinjan tulevaisuus

Intuitiivisen robotiikan ja mukautettavan modulaarisen pakkauslinjan tulevaisuus Intuitiivisen robotiikan ja mukautettavan modulaarisen pakkauslinjan tulevaisuus Samuli Bergström, Tuotemarkkinointipäällikkö Pingisrobottimme kykenee pitkäkestoisiin pallotteluihin ihmisvastustajaansa

Lisätiedot

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT

Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt , Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen palveluväylä - yleiskuva ja tilanne nyt 20.5.2014, Jyväskylä Pauli Kartano Valtiovarainministeriö, JulkICT Kansallinen Palveluarkkitehtuuri -ohjelma 2014-2017 Perustietovarannot Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Käyttö- ja asennusohje

Käyttö- ja asennusohje 30.1.2017 V1.5 Käyttö- ja asennusohje GMU331 Smart Gateway ionsign Oy PL 246, Paananvahe 4, 26100 Rauma ionsign@ionsign.fi, p. 02 822 0097 Y-tunnus 2117449-9, VAT FI21174499 Käyttö- ja asennusohje 1/7

Lisätiedot

Rexroth Engineering Työkalumme tehokkaaseen suunnitteluun ja järjestelmien optimointiin

Rexroth Engineering Työkalumme tehokkaaseen suunnitteluun ja järjestelmien optimointiin Rexroth Engineering Työkalumme tehokkaaseen suunnitteluun ja järjestelmien optimointiin Rexroth Engineering Rexroth tarjoaa kattavan valikoiman työkaluja suunnitteluun, tuote- ja teknologiavalintaan, mitoitukseen,

Lisätiedot

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011

Kertaus. Jyry Suvilehto T Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Kertaus Jyry Suvilehto T-110.1100 Johdatus tietoliikenteeseen ja multimediatekniikkaan kevät 2011 Sisältö 1. Mitä ja miten teidän olisi pitänyt oppia 2. Perse edellä puuhun 2 http://tinyurl.com/ydinaines

Lisätiedot

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus

Yhteenveto. Ymmärrä kokonaisuus Mikko Jokela Yhteenveto Poista tiedon monistaminen Järjestele hallittaviin kokonaisuuksiin Mahdollista informaation kulku Luo tiedolle saavutettavuus Käännä oikealle kielelle Ymmärrä kokonaisuus Yritykset

Lisätiedot

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava

TVP 2003 kevätkurssi. Kertaus Otto Alhava TVP 2003 kevätkurssi Kertaus Kysymyksiä ja vastauksia 1) Mistä saa kurssin puuttuvat kalvot? ks. kurssin kotisivu ensi perjantaina! 2) Miten valmistautua tenttiin? (=Miten hahmotan kurssin sisällön paremmin?)

Lisätiedot

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta? OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI

OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI OTM-HANKKEEN SIDOSRYHMÄSEMINAARI 27.4.2016 Päivän ohjelma 12:00 Avaus / Pekka Äikäs 12:30 Johdon katsaus / Kati Kettunen 12:45 Funidata Oy / Jorma Hänninen ja Mika Peura 13:45 Kahvi 14:15 Aallon käyttöönottoprojekti

Lisätiedot

Väyläliitännät Linkkirakenne DDL DDL-X-Tool. Luetteloesite

Väyläliitännät Linkkirakenne DDL DDL-X-Tool. Luetteloesite Väyläliitännät Linkkirakenne DDL Luetteloesite 2 Väyläliitännät Linkkirakenne DDL V-muotoilu, Lisävarusteena saatava työkalu DDL-komponenttien käyttöönoton helpottamiseksi 3 Väyläliitännät Linkkirakenne

Lisätiedot

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely.

XML prosessori. XML prosessointi. XML:n kirjoittaminen. Validoiva jäsennin. Tapahtumaohjattu käsittely. Tapahtumaohjattu käsittely. XML prosessointi Miten XML dokumentteja luetaan ja kirjoitetaan XML prosessori lukee ja välittää XML dokumentin sovellukselle. Se sisältää entieettikäsittelijän (mahdollisesti) XML jäsentimen Sovellus

Lisätiedot

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi?

Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä. Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Lyhyen kantaman radiotekniikat ja niiden soveltaminen teollisuusympäristössä Jero hola ja Ville Särkimäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Langaton tiedonsiirto teollisuudessa, miksi? Toimilaitediagnostiikassa

Lisätiedot

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli

Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)

Lisätiedot

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa

Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Turvallinen etäkäyttö Aaltoyliopistossa Diplomityöseminaari Ville Pursiainen Aalto-yliopiston tietotekniikkapalvelut Valvoja: Prof Patric Östergård, Ohjaajat: DI Jari Kotomäki, DI Tommi Saranpää 7.10.2016

Lisätiedot

KATTIS, jatko vuosille Marko Antila

KATTIS, jatko vuosille Marko Antila KATTIS, jatko vuosille 2005-2006 Marko Antila 15.10.2004 KATTIS - Tausta ja motivaatio Tarve: paremmat (älykkäät) tuotteet Aktiivinen äänen- ja värähtelynhallinta (ANVC) on osa älytuotetta Säätöjärjestelmä

Lisätiedot

Toiminnallinen turvallisuus

Toiminnallinen turvallisuus Toiminnallinen turvallisuus Mitä uutta standardeissa IEC 61508 Tekn.lis. Matti Sundquist, Sundcon Oy www.sundcon.fi matti.sundquist@sundcon.fi Mitä uutta standardeissa IEC 61508-1 ja -4? IEC 61508-1 (yleistä):

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT...

1 YLEISKUVAUS Palvelun rajoitukset Valvonta Ylläpito Edellytykset PALVELUKOMPONENTIT... PALVELUKUVAUS 1 Sisällysluettelo 1 YLEISKUVAUS... 2 1.1 Palvelun rajoitukset... 2 1.2 Valvonta... 2 1.3 Ylläpito... 2 1.4 Edellytykset... 2 2 PALVELUKOMPONENTIT... 3 2.1 Liitäntä... 3 2.2 Nopeusluokat...

Lisätiedot

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE

KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE KAUKOVALVONTAOHJELMA CARELAY CONTROL WPREMOTE Tämä kuvaus on tarkoitettu Carelay - tuotteen Waterpumps WP:n ja Power Factor::n sovelluskohteisiin. Yleistä Carelay Control Wpremote on kaukovalvontaohjelma,

Lisätiedot

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vastusten kytkennät Energialähteiden muunnokset sarjaankytkentä rinnankytkentä kolmio-tähti-muunnos jännitteenjako virranjako Käydään läpi vastusten keskinäisten kytkentöjen erilaiset

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmät

Automaatiojärjestelmät Automaatiojärjestelmät SAUTER yhtiöt maailmanlaajuisesti 1910 aloitti yritystoiminnan Grindelwaldissa 1912 ensimmäiset kellokytkimet toimitettiin asiakkaille 1919 muutti yrityksen Baaseliin, työntekijöitä

Lisätiedot

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen

Ti LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi. X Window System. Jukka Lankinen Ti5316800 LÄHIVERKOT -erikoistyökurssi X Window System Jukka Lankinen 2007-2008 Sisällys Esitys vastaa seuraaviin kysymyksiin: Mikä on X Window System? Minkälainen X on? Mistä sen saa? Miten X:ää käytetään?

Lisätiedot

Haka-käyttäjien kokoontuminen Arto Tuomi CSC Tieteen tietotekniikan keskus

Haka-käyttäjien kokoontuminen Arto Tuomi CSC Tieteen tietotekniikan keskus Hakan teknisiä kuulumisia Haka-käyttäjien kokoontuminen 20.1.2009 Arto Tuomi CSC Tieteen tietotekniikan keskus SAML2 siirtymä 1.12.2008 Uudet Hakaan rekisteröitävät palvelut (SP) tukevat SAML 2.0 -tekniikkaa

Lisätiedot

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1

PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 PAVIRO Kuulutus- ja äänievakuointijärjestelmä ammattilaistason äänenlaadulla Joustavuutta alusta alkaen PAVIRO 1 2 PAVIRO PAVIRO 3 Pitää ihmiset turvassa, tietoisena, ja viihdyttää Boschilla on yli 100

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Pienoiskasvihuone. esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle.

Pienoiskasvihuone. esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle. Pienoiskasvihuone esimerkki ryhmäprojektista koululle tai koulun ulkopuoliselle asiakkaalle. Raportti teknisen työn erikoistumisopintojen soveltavasta työstä. Antti Laakkonen 27.4.1992 1. Työn kuvaus Esimerkkityöksi

Lisätiedot

KESKUSAKKUJÄRJESTELMÄ FZLV. Valvottu 24 V:n keskusakkujärjestelmä VER 16-03

KESKUSAKKUJÄRJESTELMÄ FZLV. Valvottu 24 V:n keskusakkujärjestelmä VER 16-03 KESKUSAKKUJÄRJESTELMÄ FZLV Valvottu 24 V:n keskusakkujärjestelmä VER 16-03 Reitti selväksi se on fi losofi amme ja liikeideamme. Accenta AB markkinoi ja myy laajaa opasvalaisin-, turvavalaistus- ja varavalaistusvarusteiden

Lisätiedot

Langaton rakennusmittauksen tekniikka Kiel-Holtenaun sulussa

Langaton rakennusmittauksen tekniikka Kiel-Holtenaun sulussa Langaton rakennusmittauksen tekniikka Kiel-Holtenaun sulussa PHOENIX CONTACT OY Niittytie 11 FI-01300 Vantaa Contact Center: +358 (0)9 3509 0290 Tekninen asiakaspalvelu: +358 (0)9 3509 0260 03.11.2016

Lisätiedot

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO:

JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: JYRSIN OH6MP 1 JYRSIN SISÄLLYSLUETTELO: -Mikä jyrsin? -Tekniset tiedot. -Asetukset. -Tiedostomuodot: --Jyrsimen JYR-muoto. --Muunnos-ohjelmat. --PCX-tiedosto. --DXF-tiedosto. --PIC-tiedosto. --JYRVIRI-ohjelma.

Lisätiedot

TOR Arkkitehtuuri. - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto

TOR Arkkitehtuuri. - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto TOR Arkkitehtuuri - Muiden palveluiden hyödyntäminen - Tiedon loogiset vastuut - Tietovirrat - Master data -malli - Tietojen siirto Opintopolun palveluiden hyödyntäminen TOR hyödyntää vähintään organisaatiopalvelua,

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Aukoton havaitseminen. Varmasti luotettava. Commercial Series -liiketunnistimet

Aukoton havaitseminen. Varmasti luotettava. Commercial Series -liiketunnistimet Aukoton havaitseminen. Varmasti luotettava. Commercial Series -liiketunnistimet Havaitseminen on ensimmäinen vaihe kodin tai yrityksen ja niiden seinien sisällä olevien ihmisten ja omaisuuden suojelemisessa.

Lisätiedot

2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN

2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN 2-AKSELISEN LINEAARILIIKKEEN OHJAAMINEN Janne Rossi Kirjallisuustyö 6.11.2011 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma SISÄLLYSLUETTELO 1. SOVELLUKSEN YLEINEN KUVAUS... 3 2. VAATIMUSMÄÄRITTELY... 3 2.1

Lisätiedot

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön

Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Ohjeita Siemens Step7, Omron CX Programmer käyttöön Sisällysluettelo 1 Siemens Step7 Manager...1 1.1 Laitteistomäärittely...1 1.2 Ohjelmalohkon luonti ja toteutus...2 1.3 Ohjelman kutsu...3 2 CX-Programmer...4

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden? Paloseminaari 17, Paloturvallisuus ja standardisointi 11.2.2015 Jorma Jantunen Rakenteellista paloturvallisuutta

Lisätiedot

Internet ja tietoverkot

Internet ja tietoverkot 811338A 0. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2014 / 2015 Luennoija 811338A 5 op 9. 1. 6. 3. 2015 nimi: Juha Kortelainen e-mail: juha.kortelainen@oulu.fi vastaanotto: torstai klo 10 12,

Lisätiedot