Johdatus väylätekniikkaan
|
|
- Lauri Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Johdatus väylätekniikkaan Pelkkä väyläjärjestelmä ei ole yhtään mitään, vaan todelliset hyödyt saadaan vasta tehokkaalla soveltamisella ja integroimalla väyläjärjestelmä osaksi mekatronista järjestelmää. Mekatroniikka on ala, mikä tehokkaasti yhdistää mekaniikan, elektroniikan sekä ohjelmistot koneiden ja järjestelmien joustavuutta, sovellettavuutta, turvallisuutta, luotettavuutta ja tuottavuutta parantaviksi ratkaisuiksi yhdessä mittausjärjestelmien, järjestelmien käyttäytymisen analysoinnin ja tiedonkäsittelyn kanssa. Heikki Saha Sandvik Tamrock Oy mille, pätevät samat edut ja haitat myös työkone- ja tehdasautomaatioon. Vastoin yleistä mielipidettä, suurin osa mainittujen teollisuuden haarojen eroista korostaa väyläjärjestelmien tuomia etuja pienivolyymisissä tuotteissa. 1. Keskitetty järjestelmä Keskitetty järjestelmä oli ensimmäinen mahdollinen tapa toteuttaa sähköisiä ohjausjärjestelmiä. Sen syntyhetkellä prosessorit olivat suorituskyvyltään vaatimattomia ja hinnaltaan kalliita, joten ainoaksi tavaksi jäi keskittää tarpeellinen laskenta ja I/O:n käsittely Vuosien varrella väyläjärjestelmät ovat kehittyneet voimakkaasti muun elektroniikan kehityksen myötä. Kehityksen ajalta voidaan tunnistaa karkeasti jaettuna seuraavat hajautuksen asteet. Huomattavaa on, että kehitys on kulkenut voimakkaasti kasvavaa hajautusastetta kohti. Vaikka autoteollisuus alihankintaketjuineen on suurin kehittävä ja käyttävä taho väyläjärjestelyhteen laskenta-alustaan. Keskitetyillä ohjausjärjestelmillä korvattiin suoraan releohjauksia, mistä saatiin muutoksen myötä vähemmän epäluotettavia ja alttiita vikaantumisille. Keskitetyssä järjestelmässä jokainen anturi ja toimilaite on erikseen kytketty laskentaalustaan ja siksi kaapelointi/ johdotus aiheuttaa järjestelmään merkittävää massan, kaapelien materiaalikustannuksien sekä asennustyön lisäystä. Samalla lisääntyvät liitospisteiden määrä ja todennäköisyys kytkentävirheille järjestelmän elinkaaren kaikissa vaiheissa. Keskitetyn järjestelmän laajentaminen joko saman tuoteperheen monimutkaisempia variantteja tai uusien sukupolvien lisäominaisuuksia varten on varsin haastavaa. Pitää joko arvata sopiva määrä laajennusvaraa tai valmistautua uudistamaan laskenta-alusta vastaamaan uusia vaatimuksia. Nykyaikaisissa ohjausjärjestelmissä keskitetty ohjaus on järkevä ainoastaan osajärjestelmätasolla, jos I/O on keskittynyt pienelle alueelle ~ alle puolen metrin etäisyydelle laskenta-alustasta tai jopa osaksi mekatronista osajärjestelmää. 2. Puolikeskitetty järjestelmä Ensimmäinen askel kohti hajautusta on puolikeskitetty järjestelmä, missä laskenta on jaettu muutaman I/O-määrältään ja laskentakapasiteetiltaan suureen ja väylällä toisiinsa kytkettyyn laskentaalustaan, solmuun. Ratkaisulla voidaan saavuttaa huomattavia säästöjä etenkin kaapelointityön osalta, koska pitkät, järjestelmän laidalta toiselle kulkevat erillisjohdotukset voidaan korvata kaksisuuntaisella tiedonsiirtoväylällä. Myös luotettavuus kasvaa, koska prosessointi on jaettu ja yhden solmun vikaantuminen vaikuttaa koko järjestelmän sijaan vain osaan järjestelmää. Kehitysaskel on ollut pieni, koska puolikeskitetyssä järjestelmässä väylätekniikkaa hyödynnetään tyypillisesti vain osajärjestelmien yhdistämiseen järjestelmäksi ja anturit ja toimilaitteet kytketään solmuihin perinteisiä I/O-rajapintoja hyödyntäen. Tällä menettelyllä on vältytty antureiden ja toimilaitteiden pakonomaiselta uudistamiselta, mutta samalla siirretty väyläjärjestelmien todellisten mahdollisuuksien hyödyntämistä. Sovellusohjelmistojen kehitykseen pienimuotoinen hajautus on tuonut lisää haasteita. Kaikkien solmujen täytyy pystyä tuottamaa ja kuluttamaan palveluja yhteisen rajapinnan läpi. Tyypillisesti rajapinta muodostetaan tiedonsiirtoväylässä sovellustason protokollalla. Perinteinen yhteen prosessoriin keskittyvä sulautettu tai logiikkaohjelmointi sai uusia ulottuvuuksia ja on ollut erittäin monelle valmistajalle yllättävän suuri haaste. Varsinaisen sovellustason toiminnallisuuden lisäksi hajautetussa järjestelmässä hajautuksen asteesta riippumatta tarvitaan antureiden, toimilaitteiden, laskenta-alustojen ja Kuva 1: Esimerkki keskitetystä järjestelmästä 12 FLUID Finland
2 Kuva 2: Esimerkki puolikeskitetystä järjestelmästä väylien kunnon valvontaa, jotta operaattorille voidaan tarjota ajantasaista tietoa poikkeustilanteista. Erillis-I/O:lla kytkettyjen antureiden ja toimilaitteiden toiminnan ja toimintakunnon valvonta edustaa yleensä merkittävää osaa ohjelmistosta ja kyseisen ohjelmiston osan pitäisi olla olemassa jo ennen varsinaista sovellusohjelmistoa. Vaatimus heijastuu vahvasti I/O-rajapintaan, mukaanlukien I/O-johdotus- tai kaapelointiratkaisu sekä anturit ja toimilaitteet. 3. Puolihajautettu järjestelmä Puolikeskitetyn järjestelmän suurista I/O-keskittymistä ja tehokkaidenkin suorittimien rajallisesta keskeytyspyyntöjen käsittelykyvystä johtuva kankeus on ohjannut ohjausjärjestelmien kehitystä kohti laajempaa hajautusta. Puolikeskitetyn ja -hajautetun järjestelmän suurin ero on solmukohtaisen I/O:n määrässä - puolikeskitetyn järjestelmän solmuissa on useita kymmeniä tuloja ja lähtöjä, kun puolihajautetun järjestelmän solmuissa tuloja ja lähtöjä on muutamia. Puolihajautettu järjestelmä tukee kohtuullisesti tyypillistä hydraulista osajärjestelmää, missä on useita venttiileitä ja antureita yhteen lohkoon integroituna. Edelleen puolihajautettu järjestelmä mahdollistaa jo käytössä olevien antureiden ja toimilaiteiden käytön tarjoamalla niille sopivan I/O-rajapinnan. FLUID Finland
3 Kuva 3: Esimerkki puolihajautetusta järjestelmästä Puolihajautettu järjestelmä on huomattavasti puolikeskitettyä joustavampi, koska I/O:ta voidaan jakaa pienissä ryhmissä järjestelmän tarpeellisiin kohtiin sijoitettuna. Koska yhdessä solmussa I/O:ta on vain muutamia, ei laajennuksille jätetä varaa erillis I/O:na, jolloin laajennuksen lisäävät väylän solmujen määrää. Näin voidaan tarvittaessa hyödyntää esimerkiksi johtosarjoja. Tyypillisesti puolihajautetun järjestelmän solmut ovat samaa tyyppiä ja sisältävät yleisen valikoiman I/O:ta, mikä toteuttaa suurimman osan tarvittavista liitäntätyypeistä. Kannattaa ottaa huomioon, että yleiskäyttöiset solmut ovat todellakin yleiskäyttöisiä, eikä kaikkien järjestelmäintegraattoreiden ole tarkoitus käyttää niiden kaikkia liitäntöjä kaikkialla. Eli 100% I/O:n käyttöasteen tavoittelu johtaa useimmiten suureen määrään turhaa työtä ja järjestelmän sekavaan rakenteeseen. kokonainen järjestelmä selkeisiin toiminnallisiin kokonaisuuksiin, osajärjestelmiin. Kukin osajärjestelmä on mekatroninen, eli voi sisältää vähän kaikkia edellä lueteltuja teknologioita ja kullakin teknologialla toteutetaan ne toiminnot, mihin kyseinen teknologia parhaiten soveltuu. Näin saadaan myös ohjelmistolle selkeitä kokonaisuuksia ohjattavaksi ja tuoteperheiden sisällä voidaan vakioida osajärjestelmiä, mistä yhdistelemällä voidaan tehokkaasti koota erilaisia järjestelmiä. Kuvatulla menettelyllä sovellusohjelmistolla ohjataan varsinaista järjestelmän toiminnallisuutta ja käytetään osajärjestelmien tuottamia osatoimintoja ja palveluita. 4. Täysin hajautettu järjestelmä Täysin hajautetussa järjestelmässä kaikki solmut on integroitu osaksi antureita, toimilaitteita tai niiden yhdistelmiä. Käytännön työkonesovelluksissa täydellinen hajautus kuulostaa kirjoitushetkellä kaukaiselta, johtuen monista sovelluskohtaisista erityisvaatimuksista, mutta henkilöautoissa täydellinen hajautus on jo arkipäivää ja kokemukset ovat ylittäneet ennakko-odotukset. Täydellinen hajautus tarjoaa parhaan mahdollisen joustavuuden, koska ainoastaan sovellus voi rajoittaa, mitkä solmut pitää vähintään olla ja millaisissa ryhmissä solmuja on ominaisuuksien kannalta järkevää hallita. Järjestelmän peruspalveluiden kannalta tilanne on loistava jokaisen solmun tulee tarjota varsinaisen sovellusrajapinnan lisäksi myös kunnonvalvonta- ja vianhakurajapinnat. Näin esimerkiksi venttiilin kelavirtasäädön toteuttaa venttiilivalmistaja, jonka pitäisi tietää parhaiten, kuinka juuri kyseistä venttiiliä tulee ohjata. Samoin kunnonvalvonnat toteuttaa taho, jolla on paras mahdollinen tieto oikeiden valvontojen oikeasta toteutuksesta. Ja mikä tärkeintä, mainittu- Puolihajautetun järjestelmän ohjelmistokehitys voi muuttua painajaiseksi, jos pitäydytään perinteisessä tavassa jakaa järjestelmä mekaniikkaan, hydrauliikkaan, vahvasähköön ja ohjausjärjestelmään. Ainoa tapa pitää kaikki mahdolliset edut käytettävissä on jakaa Kuva 4: Esimerkki täysin hajautetusta järjestelmästä 14 FLUID Finland
4 jen perusasioiden toteutus tulee tehdyksi vain kerran osajärjestelmätoimittajan toimesta eikä jokaisen järjestelmäintegraattorin toimesta, kuten puolikeskitetyn ja puolihajautetun järjestelmän kanssa. Hajautettu malli tarjoaa oivan työkalun tehostaa koko järjestelmän elinkaaren hallintaa. Jokaista vakiorajapintaa tukevaa solmua on helppo ylläpitää, koska ainoastaan vakiorajapinta tulee säilyttää vakiona. Vakiorajapinta mahdollistaa myös eri valmistajien välisen yhteensopivuuden, käytännössä tiettyyn rajaan asti. Huolellisella komponenttien evaluoinnilla voidaan ottaa käyttöön vain yleisesti tuetut ominaisuudet ja saada korvaavia vaihtoehtoja tuotannon jatkuvuuden takaamiseksi. Täysin hajautetuissa järjestelmissä tiedonsiirtoväylien peruspalvelut ja solmutyyppien yhteiset perusominaisuudet tulee joko olla valmiiksi standardoituja tai standardoida huolellisesti. Jos yksikin solmu toteuttaa perusominaisuudet vähän eri tavalla kuin muut, on sekasorto väistämätön. Aiheesta myöhemmin lisää. 5. Hajautetun järjestelmän pakolliset peruspalvelut Käytettävästä väyläjärjestelmästä, toteutettavan järjestelmän koosta ja sovelluksesta riippumatta, väyläpohjaisen ohjausjärjestelmän tulee toteuttaa vähintään seuraavat peruspalvelut yhdellä yhteisellä tavalla: Konfigurointi. Riippumatta siitä, onko mielenkiinnon kohteena liikennöintiin, järjestelmän rakenteeseen tai sovellukseen liittyvät parametrit, pitää olla mahdollista lukea ja kirjoittaa parametrien arvoja. Osa parametreistä voi olla vain luettavissa, vain kirjoitetavissa tai sekä luettavissa että kirjoitettavissa, tarpeen mukaan. Hallittu käynnistys. Järjestelmän tulee toteuttaa käynnistys hallitusti siten, että jokainen solmu voidaan tunnistaa, solmun konfiguraatio tarkistaa ja solmu käynnistää vain kun kaiken on todettu olevan kunnossa. Näin voidaan varmistaa järjestelmän turvallinen käynnistys. Solmujen tilavalvonta. Järjestelmän tulee sisältää mekanismi, jolla solmujen toimintatilaa voidaan valvoa. Valvonta voi olla keskitettyä, hajautettua tai niiden yhdistelmä. Tapahtumien välitys. Erilaisten tapahtumien, kuten ilmoitusten, varoitusten ja hälytysten siirtoon pitää olla valmis mekanismi, mikä tarjoaa mahdollisuuden sekä järjestelmän omien että sovelluksien tapahtumien välityksen. Signaalisiirto. Kenttäväylät tyypillisesti perustuvat signaalien päivitykseen, joten signaalisiirto on normaalin toiminnan ilmenemismuoto. Kuten edellisestä yhteenvedosta voi huomata, olemassaolevan protokollan valinta on perusteltua, koska sellaisen avulla kuvatut perustoiminnot saadaan valmiina. Lisäksi yleisimpiä standardiprotokollia varten on lisäksi olemassa verkonsuunnittelu-, konfiguraattori- simulaattori- ja analysaattoriohjelmistoja ja niiden tarvitsemia laitteistoja. Jotkut väylästandardit määrittelevät lisäksi sovellusrajapinnan, erilaisia tiedostoformaatteja ja jopa väyläjärjestelmän suunnitteluvuon. 6. Väyläjärjestelmän soveltaminen Kuten alussa jo mainittiin, väyläjärjestelmää ei tarvita itsensä vuoksi vaan tuottamaan lisäarvoa järjestelmiin. Siksi suunnittelussa tulee lähteä liikkeelle sovelluksen vaatimuksista, kuten esimerkiksi: Järjestelmän dimensiot Tarvittava kaistanleveys (signaalien määrä, tyypit, päivitysvälit) Deterministisyys Siirtoviiveet Vikasietoisuus Vaaditut solmutyypit Käytössä olevien väylien soveltuvuus Laajennettavuus Ylläpidettävyys Edellä kuvattuihin asioihin pitäisi verrata väyläjärjestelmien ominaisuuksia: Suurin sallittu segmenttipituus (usein liittyy siirtonopeuteen) Suurin sallittu siirtonopeus (usein liittyy segmenttipituuteen) Siirtomedia (kupari/kuitu, impedanssisovitus) Tuetut topologiat (väylä, tähti, puu, rengas) Mahdolliset aktiiviset verkonrakennuselementit (HUB, kytkin, reititin, ) Virheentarkistusmekanismit Laaja COTS(Common Off- -The-Self)-komponenttitarjonta Useimpien nykyaikaisten järjestelmien rakentaminen yksittäisen väyläsegmentin varaan ei ole mielekästä joko järjestelmän rakenteen, rajallisen kaistanleveyden tai vikojen liian suuren vaikutusalueen johdosta. Varsin usein tulee tarve käyttää eri protokollia tai jopa erityyppisiä väyliä eri osissa järjestelmää. Henkilöautot kelpaavat tähänkin hyväksi esimerkiksi, koska niissä käytetään yleisesti CAN (Controller Area Network) -väylää moottorinohjauksessa, voimansiirron hallinnassa ja korin osajärjestelmien integroinnissa. LIN(Local Interconnect Network)-väylää taas käytetään pienten mekatronisten kokonaisuuksien intergrointiin osajärjestelmiksi. Telekommunikaatio-, paikannus- ja viihdejärjestelmät puolestaan liikennöivät keskenään optisen MOST (Media Oriented System Transport) -kuiturengasväylän avulla. Tehdasautomaatiossa CAN on vasta saamassa jalansijaa, mutta erilaiset mm. Ethernet-pohjaiset ratkaisut, Profibus, Modbus, Interbus-S ja ASi ovat yleisiä. Komponenttitarjonnan monipuolistuessa Ethernet on leviämässä hyvää vauhtia myös työkone- ja erikoisajoneuvoautomaatioon. Kuva 5: Esimerkki lineaarisesta väylästä Kuva 6: Esimerkki tähtiverkosta Kuva 7: Esimerkki puumaisesta verkosta Kuva 8: Esimerkki rengasverkosta jatkuu >> FLUID Finland
5 Vaikka jokin väylä ei suoraan tukisikaan joko vaadittua tai parasta mahdollista topologiaa, voidaan sellainen yleensä toteuttaa aktiivisilla verkonrakennuselementeillä, kuten keskittimillä (HUB), kytkimillä (switch) tai reitittimillä (router, gateway). Niiden väliset erot voidaan määritellä karkeasti: Keskitin erottaa fyysisellä tasolla loogisesti yhdessä olevat aliväylät Kytkin erotta viestikehystasolla aliväylät ja voi samalla tarjota hallinnoitavia suodatus- ja muita lisäpalveluita. Reititin toimii tyypillisesti verkkokerroksen protokollaa/ protokollia hyödyntäen ja tarjoaa korkeamman abstraktiotason reititystä. Edellä esitetyt määritelmät ovat karkeita ja tiedonsiirtojärjestelmästä riippuen, kytkimien ja reitittimien toiminnot menevät usein päällekkäin. Tyypillisiä väyläjärjestelmän sovellustapoja ovat suorien ohjauksien tunnelointi väylän yli tai säätöpiirien sulkeminen väylän yli. Ohjausten tunnelointi on ollut perinteinen tapa käyttää väyliä siksi yleisin. Etenkin puomikäytöissä ja robotiikassa nivelkohtaisia säätöpiirejä on hyvällä menestyksellä suljettu väylän yli. Säätökäytössä väylän valinta ja väyläliikenteen konfigurointi ovat avainasemassa. Kaikki väylät eivät sovellu suorituskykynsä puolesta säätöön ja suurin osa väylistä edellyttää huolellista suunnittelua, jotta säätö väylän yli toimii luotettavasti. 7. Avoimmuus Automaatiojärjestelmät ovat tyypillisesti osana pitkän elinkaaren omaavia järjestelmiä. Avoimien ratkaisujen edut korostuvat, koska automaatiojärjestelmien toimittajien etuna on tiheät päivityskierrokset, kun taas järjestelmäintegraattoreiden ja asiakkaiden tarve on selvitä mahdollisimman pienellä ylläpito- ja muutostyöllä sekä pienellä varaosanimikkeistöllä. Koska järjestelmien elinkaarta ei voida lyhentää, suljettujen järjestelmien suurin riski on tarve usean komponenttisukupolven samanaikaiselle tuelle, mikä on logistinen painajainen. Uuden järjestelmän määrittely- ja suunnitteluvaiheissa suljettujen järjestelmien evaluointi on huomattavasti avoimia järjestelmiä vaikeampaa ja kalliimpaa, koska tyypillisesti kaikki tekninen tieto on maksullista ja työkalut kalliita. Avoimiin standardeihin perustuvia järjestelmiä on helpompi evaluoida standardi- ja komponenttitasolla, koska tietoa löytyy helposti ja ilmaiseksi ja tiedon löydyttyä komponenttien ominaisuuksia on helppo verrata sekä keskenään että standardeja vasten. Avoimiin ratkaisuihin löytyy myös enemmän kilpailevia toimittajia, konsultteja ja koulutusta, missä kaikissa kilpailu vaikuttaa positiivisesti sekä hintaan että laatuun. Eritoten vaikeiden ongelmien ratkaisu avoimilla teknologioilla on tehokkaampaa kuin suljetuilla, koska osaajia on enemmän ja käyttäjäkunta levinnyt useammalle sovellusalueelle. 8. OSI Standardointijärjestö ISO on standardoinut yleisen OSImallin kuvaamaan yleistä protokollahierarkiaa. OSI-malli esitellään tässä yhteydessä lyhyesti, koska myös kenttäväylien protokollien toiminta kuvataan suhteessa OSI-mallin kerroksiin. OSI-mallin kerrokset alhaalta ylöspäin voidaan kuvata seuraavasti: 0: Siirtomedia (Transmission Medium) kuuluu varsinaisesti fyysisen tason alapuolelle, mutta se lasketaan kuuluvaksi fyysiseen tasoon ja sen määrittelyyn. 1: Fyysinen kerros (Physical Layer) keskittyy bittien siirtoon siirtotien yli siten, ettei siirrettävien bittien tila muutu siirron aikana. Tyypillisiä fyysisen kerroksen määrittelemiä asioita ovat mm. käytettävät virta- ja/tai jännitetasot, onko siirtotie yksi- vai kaksisuuntainen, mahdollinen siirtolinjan avaaminen ja sulkeminen, liittimien tyyppi ja pinnijärjestys. 2: Linkkikerros (Data Link Layer) keskittyy viestikehyksien ja niissä mahdollisesti esiintyvien virheiden hallintaan kiinteästi määriteltyjen kenttien, tarkistussummien ja mahdollisien kuittauskehysten avulla. Linkkikerroksen tehtävänä on lisäksi hoitaa vuonohjaus, mahdollinen havaitun virheen jälkeinen kehyksen uudelleenlähetys sekä estää saman viestikehyksen vastaanotto kahteen tai useampaan kertaan. Linkkikerros käyttää fyysisen kerroksen bittitason palveluita. 3: Verkkokerroksen (Network Layer) toiminta keskittyy nimensä mukaisesti verkon toimintaan, miten lähetteet reititetään lähettävältä vastaanottavalle solmulle. Monissa kenttäväylissä kaikki solmut ovat samassa verkossa ja verkkokerrosta ei siksi useinkaan ole toteutettu. 4: Siirtokerroksen (Transport Layer) tarkoitus on pilkkoa istuntokerrokselta tulevat lähetteet verkkokerrokselle sopiviksi lähettävässä solmussa ja vastaavasti koota verkkokerrokselta tulevat lähetteen osat takaisin istuntokerrokselle sopiviksi vastaanottavassa solmussa. Lähetteiden pituuden lisäksi siirtokerroksen tulee kyetä kokoamaan lähetteet satunnaisessa järjestyksessä, koska siirron aikana pilkottujen osalähetteiden keskinäinen järjestys saattaa muuttua vaihtoehtoisten siirtoteiden tai uudelleenlähetysten johdosta. 5: Istuntokerros (Session Layer) mahdollistaa istuntojen avaamisen kahden solmun välille. Erona siirtokerrokseen on, että yhden istunnon aikana voidaan tietoa siirtää samanaikaisesti molempiin suuntiin kerrosta käyttävän tahon kannalta samaan aikaan. 6: Esityskerros (Presentation Layer) tarjoaa palveluita tiedon esitystavan yleiskäyttöiseen hallintaan ja automaattisiin muunnoksiin saman asian eri esitystapojen välillä. 7: Sovelluskerros (Application Layer) sisältää erilaisia sovellustason toimintoja. Monet kenttäväylien korkeamman tason protokollat, esimerkiksi CANopen, ovat sovelluskerroksen protokollia. Yleensä vain osa OSI-mallin kerroksista on samanaikaisesti käytössä. Esimerkiksi nykyisten teollisuus- ja toimistoverkkojen pohjana oleva TCP/ IP-protokollaperhe käyttää fyysistä, linkki-, verkko-, siirtoja sovelluskerrosta, mutta ei istunto- eikä esityskerrosta. Yksityiskohtaisemman kuvan saamiseksi Andrew S. Tanenbaum:n kirja Computer Networks on suositeltavaa lukemista. 9. Lisää lukemista Kenttäväyliä ja tietoverkkoja: Korkeamman tason protokollia: cs/services/rfc/index.html Tietoliikenteestä yleisesti: Andrew S. Tanenbaum, Computer Networks, 3:rd Edition, Prentice Hall International, 1996, ISBN FLUID Finland
TURVAVÄYLÄSEMINAARI. Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002. Jukka Hiltunen
TURVAVÄYLÄSEMINAARI Erilaiset kenttäväylät ja niiden kehitys 13.11.2002 Jukka Hiltunen Miksi väylätekniikkaa? 1. luonnolliset perusteet: : kehittyneiden kenttälaitteiden ja ylemmän tason laitteiden välille
LisätiedotAgenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi
1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu
LisätiedotOSI malli. S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000. Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/38) S 38.188 Tietoliikenneverkot S 2000 Luento 2: L1, L2 ja L3 toiminteet OSI malli M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/38) OSI malli kuvaa kommunikaatiota erilaisten protokollien mukaisissa
LisätiedotS-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Piirikytkentäinen evoluutio. Annukka Kiiski
S-38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Piirikytkentäinen evoluutio Annukka Kiiski Verkon topologia Kuvaa verkon rakenteen Fyysinen vs looginen topologia Tähti asema keskitin Perustopologioita Kahdenvälinen
LisätiedotTietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone
ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin
LisätiedotTIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?
Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää
LisätiedotUudelleenkäytön jako kahteen
Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 2:
Teollisuusautomaation standardit Osio 2 Osio 1: SESKOn komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotÄlykästä. kulunvalvontaa. toimii asiakkaan omassa tietoverkossa
Älykästä kulunvalvontaa e Acces toimii asiakkaan omassa tietoverkossa Perinteisen kulunvalvonnan seitsemän pullonkaulaa eli miksi useat yritykset eivät ole hankkineet kulunvalvontajärjestelmää? 1. Koska
LisätiedotSuunnittelu / Asennusohjeet
Suunnittelu / Asennusohjeet Versio 1.0 (041110) Sisältö 1 PERUSTA 2 2 SUUNNITTELU 2 2.1 Esisuunnittelu 2 2.1.1 Järjestelmän laajuus 2 2.1.2 Toimintakuvaukset 2 2.2 Komponenttien sijoitukset 3 2.2.1 Tasopiirustukset
LisätiedotS 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet. Pakettikytkentäiset verkot. Helsinki University of Technology Networking Laboratory
S 38.1105 Tietoliikennetekniikan perusteet Pakettikytkentäiset verkot Kertausta: Verkkojen OSI kerrosmalli Sovelluskerros Esitystapakerros Istuntokerros Kuljetuskerros Verkkokerros Linkkikerros Fyysinen
LisätiedotTeollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana
Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 2/27/2014 Ind. Internet_energy 1 2/27/2014 Ind. Internet_energy 2 Energia- ym. teollisuuden tietoympäristö
Lisätiedot14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä. Tommi Mikkonen,
14. Luento: Kohti hajautettuja sulautettuja järjestelmiä Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Johdanto Hajautettujen järjestelmien väyliä LON CAN Pienen laitteen sisäinen hajautus OpenCL Network
LisätiedotPertti Pennanen OSI 1 (4) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Protokollat Pertti Pennanen OSI 1 (4) SISÄLLYSLUETTELO Protokollat... 1 OSI-mallin kerrokset ovat... 2 Fyysinen kerros (Ethernet) hubi, toistin... 2 Siirtoyhteyskerros (Ethernet) silta, kytkin... 2 Verkkokerros
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotInterfacing Product Data Management System
Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5
LisätiedotTarjotusta tallennusjärjestelmästä pitää olla mahdollista siirtää kapasiteettia hybrid cloud -ympäristöön ilman erillisiä lisähankintoja.
Tallennus-, palvelin- ja varmistusjärjestelmähankinta 1 (5) KYSYMYKSET, VASTAUKSET JA TARJOUSPYYNNÖN TARKENNUKSET (Huom! Sisältää olennaisia tarjouspyynnön muutoksia ja tarkennuksia. Huomioikaa erityisesti
LisätiedotTietoliikenne II (2 ov)
Tietoliikenne II (2 ov) Kevät 2001 Liisa Marttinen Kurssikirja: Tanenbaum, Computer Networks (3. Painos) Tietoliikenne II Kertausta ja täydennystä Tietoliikenne I - kurssin asioihin perusteellisemmin laajemmin
LisätiedotCANopen perusteet. Heikki Saha. Sandvik Tamrock Oy. Terminologiaa. heikki.saha@sandvik.com
CANopen perusteet Heikki Saha Sandvik Tamrock Oy heikki.saha@sandvik.com CANopen on yksi laajimmin käytetyistä CAN-väylän sovelluskerroksen protokollista. CANopen ei ole yksittäinen protokolla, vaan TCP/IP:n
LisätiedotSimulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä. Simo Tauriainen
Simulaattoriavusteinen ohjelmistotestaus työkoneympäristössä Simo Tauriainen www.ponsse.com 25.8.2011 Ponsse-konserni Ponsse Oyj on tavaralajimenetelmän metsäkoneiden myyntiin, tuotantoon, huoltoon ja
LisätiedotOSI-malli. S Tietoliikenneverkot. Miksi kytketään. Välitys ja kytkeminen OSI-mallissa. /XHQWR.\WNHQWlMDUHLWLW\V
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio OSImalli S8.88 Tietoliikenneverkot 7 sovelluskerros 7 sovelluskerros /XHQWR.\WNHQWlMUHLWLW\V esitystapakerros yhteysjakso esitystapakerros yhteysjakso
LisätiedotOPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov
OPINTOJAKSO K0094 Integroidut järjestelmät 2ov Sähkötekniset tietojärjestelmät, pakollinen sähkö-sv. Opiskelija perehtyy väyläpohjaisiin hajautettuihin avoimiin rakennusautomaatio-järjestelmiin.opiskeija
Lisätiedot7. Koneenohjausjärjestelmien suunnittelumallit. OhAr 5.10. 2010 Veli-Pekka Eloranta
7. Koneenohjausjärjestelmien suunnittelumallit OhAr 5.10. 2010 Veli-Pekka Eloranta Sulautettujen järjestelmien mallikieli Sulake-projekti, 2008-2009 Arkkitehtuuriarviointeja (ATAM) teollisuuskumppanien
LisätiedotKUSTANNUSTEHOKAS, TURVALLINEN JA VERKOTTUNUT VESIHUOLLON TIETOTEKNIIKKA MYYTTI VAI MAHDOLLISUUS
KUSTANNUSTEHOKAS, TURVALLINEN JA VERKOTTUNUT VESIHUOLLON TIETOTEKNIIKKA MYYTTI VAI MAHDOLLISUUS Vesihuolto 2017 Raimo Rahkonen 11.5. 2017 SUOMEN KYBERTURVALLISUUDEN NYKYTILA Valtioneuvoston selvitys- ja
LisätiedotWeb sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin
TEKNILLINEN KORKEAKOULU / VAASAN YLIOPISTO Diplomityöesitelmä Web sovelluksen kehittäminen sähkönjakeluverkon suojareleisiin Timo Ahola 2006 Web sovellus Web palvelut joiden avulla laite voidaan liittää
LisätiedotPaikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä
Paikkatiedon hyödyntäminen älykkään sairaalan ICTympäristössä Jouko Kuisma Sairaalatekniikan päivät Hankejohtaja, Fujitsu Finland Helsinki 12.2.2014 jouko.kuisma@fi.fujitsu.com Jokapaikan tietotekniikka?
LisätiedotNimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle
Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement
LisätiedotJOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN. Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät
JOHDATUS ELEKTRONIIKKAAN Oppitunti 2 Elektroniikan järjestelmät 2 ELEKTRONIIKAN JÄRJESTELMÄT Aktiivisuusranneke Mittaa liikettä Keskustelee käyttäjän kanssa ledeillä ja värinällä Keskustelee radioiden
LisätiedotNetemul -ohjelma Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 31.10.2011
Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma ICT1TN002 1/6 Tietokone ja tietoverkot 1 ICT1TN002 Harjoitus lähiverkon toiminnasta Tässä harjoituksessa tutustutaan lähiverkon toimintaan Netemul ohjelman avulla. Ohjelmassa
LisätiedotOSI ja Protokollapino
TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros
LisätiedotOhjattua suorituskykyä.
Ohjattua suorituskykyä. Yhdyskuntatekniset ajoneuvot Toimiala Rakennuskoneet Maa- ja metsätalouskoneet Kuljetus ja logistiikka Suorituskykyä. Kaikkien komponentien täydellisen integroinnin ansiosta saavutetaan
LisätiedotÖljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen
Öljysäiliöiden palosammutusjärjestelmien webpohjainen tilavalvonta PHOENIX CONTACT OY Niittytie 11 FI-01300 Vantaa Contact Center: +358 (0)9 3509 0290 Tekninen asiakaspalvelu: +358 (0)9 3509 0260 26.10.2016
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Web Services. Web Services
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Standardoidutu tapa integroida sovelluksia Internetin kautta avointen protokollien ja rajapintojen avulla. tekniikka mahdollista ITjärjestelmien liittämiseen yrityskumppaneiden
LisätiedotAurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä
Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus
LisätiedotKESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA. Sähköalan perustutkinto
KESKI-UUDENMAAN AMMATTIOPISTO NÄYTTÖSUUNNITELMA Sähköalan perustutkinto Automaatiotekniikan ja kunnossapidon koulutusohjelma Elektroniikan ja tietoliikennetekniikan koulutusohjelma Sähkö- ja energiatekniikan
LisätiedotVirtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).
1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.
LisätiedotWLAN-PALVELU LUOTETTAVASTI KÄYTTÖÖNNE
WLAN-PALVELU LUOTETTAVASTI KÄYTTÖÖNNE LANGATON LÄHIVERKKO, HELPOMMIN AVAIMET KÄTEEN TOIMITUKSENA Seurakunnat voivat tilata langattoman lähiverkon eli WLAN-palvelun (Wireless Local Area Network) käyttöönsä
LisätiedotSuper WISE. Järjestelmätuotteet Swegonin tarpeenmukaiseen ilmanvaihtojärjestelmään
Järjestelmätuotteet Swegonin tarpeenmukaiseen ilmanvaihtojärjestelmään Lyhyesti Tulo- ja poistoilmapuhaltimien paineoptimointi Ilmavirtojen yhteenlasku ja vähennys vyöhykkeissä Ohjaa 80 vyöhykepeltiä jaettuna
LisätiedotSiltojen haitat. Yleisesti edut selvästi suuremmat kuin haitat 2/19/2003 79. Kytkin (switch) Erittäin suorituskykyisiä, moniporttisia siltoja
Siltojen haitat sillat puskuroivat ja aiheuttavat viivettä ei vuonsäätelyä => sillan kapasiteetti voi ylittyä kehysrakenteen muuttaminen => virheitä jää havaitsematta Yleisesti edut selvästi suuremmat
LisätiedotVuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti. Langaton Vuores. Kotikatupalvelin
Vuorekseen liittyvä tutkimusja kehitysprojekti Langaton Vuores Kotikatupalvelin Tutkimuksen tausta Langaton tietoliikenne on arkipäivää Personoidut päätelaitteet (taskutietokone, matkapuhelin, kannettava
LisätiedotASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy.
ASAF seminaari 7.10.2004 Vaatimusten hallinta turvallisuuteen liittyvän järjestelmän suunnittelussa Tapio Nordbo / Enprima Oy Toteutussuunnittelu Hierarkinen vaatimusten johtaminen, lähteenä lait, standardit,
LisätiedotIntegrointi. Ohjelmistotekniikka kevät 2003
Integrointi Ohjelmistotekniikka kevät 2003 ERP (Toiminnanohjausjärjestelmä) Myynti Henkilöstö, palkanlaskenta Kirjanpito Myynti Myyjät Extranet Tietovarasto Laskutus, reskontrat Asiakas ERP Asiakasrekisteri
LisätiedotTOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS
TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa
LisätiedotDownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station
S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo
LisätiedotTeollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana
Teollisuuden uudistuvat liiketoimintamallit Teollinen Internet (Smart Grid) uudistusten mahdollistajana 3/4/2014 Ind. Internet_energy 1 3/4/2014 Ind. Internet_energy 2 Laitteiden ja teollisuuden tietoympäristö
LisätiedotS-38.118 Teletekniikan perusteet
S-38.118 Teletekniikan perusteet Laskuharjoitus 3 Paketoinnin hyötysuhde 1 Harjoitus 3 koostuu: Demoluento (45 min) Datan siirtäminen Internetissä yleensä Laskuesimerkki datan siirtämisestä Äänen siirtäminen
LisätiedotKuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1)
M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (1/20) M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (2/20) Kuva maailmasta Pakettiverkot (Luento 1) WAN Marko Luoma TKK Teletekniikan laboratorio LAN M.Sc.(Tech.) Marko Luoma (3/20) M.Sc.(Tech.) Marko
LisätiedotFiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen
FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen
LisätiedotTietoliikenne II. Syksy 2005 Markku Kojo. Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Page1. Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos
Tietoliikenne II Syksy 2005 Markku Kojo 1 Syksy 2005 Tietoliikenne II (2 ov,, 4 op) Markku Kojo Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos 2 Page1 1 Kirjallisuus ja muuta materiaalia Kurssikirja:
LisätiedotLiittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös
Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)
LisätiedotThe administrative process of a cluster. Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka
The administrative process of a cluster Santtu Rantanen Valvoja: Prof. Jorma Jormakka Sisällysluettelo Johdanto Yleistä HA klustereista Tietoturva klustereissa Hallintaprosessi Johtopäätökset Johdanto
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,
LisätiedotSisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa:
Ismo Grönvall/Timo/TUTA 0353064 Tehtävä 5: Sisäilmaston mittaus hyödyntää langatonta anturiteknologiaa: Ihmiset viettävät huomattavan osan (>90 %) ajasta sisätiloissa. Sisäilmaston laatu on tästä syystä
LisätiedotRosemount 3051S sähköiset ERS-anturit
sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä
LisätiedotMikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko. Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665
Mikkelin sähköisen asioinnin alusta - päätöksenteko Kalle Launiala / ProtonIT Oy kalle.launiala@protonit.net +358 44 5575665 Esityksen osat Hankemallista jatkuvaan ylläpitoon Etenemisehdotus sidosryhmien
LisätiedotLevelOne PLI-2030. Asennusohje. 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta. Versio 07.04.12ish
LevelOne PLI-2030 200Mbps HomePlug AV Ethernet-silta Asennusohje Versio 07.04.12ish Esittely LevelOne 200Mbps HomePlug AV Ethernet-sillan avulla voit kytkeä mitkä tahansa Ethernet-liitännällä varustetut
LisätiedotABB i-bus KNX taloautomaatio. Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? ABB Group May 11, 2016 Slide 1
Sakari Hannikka, 11.5.2016 Kiinteistöjen ohjaukset KNX vai ABB-free@home? May 11, 2016 Slide 1 ABB i-bus KNX taloautomaatio May 11, 2016 Slide 2 KNX on maailman ainoa avoin standardi kotien ja rakennusten
LisätiedotModulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM
Modulaatio-ohjauksen toimimoottori AME 85QM Kuvaus AME 85QM -toimimoottoria käytetään AB-QM DN 200- ja DN 250 -automaattiisissa virtauksenrajoitin ja säätöventtiileissä. Ominaisuudet: asennon ilmaisu automaattinen
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit. Osio 8:
Teollisuusautomaation standardit Osio 8 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotKytkentäkentät, luento 2 - Kolmiportaiset kentät
Kytkentäkentät, luento - Kolmiportaiset kentät Kolmiportaiset kytkentäkentät - esitystapoja ja esimerkkejä Kytkentäkenttien vertailuperusteet ƒ Estottomuus, looginen syvyys, ajokyky Closin -verkko Paull
LisätiedotOhjelmistojen suunnittelu
Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer
Lisätiedot4.2 Yhteensopivuus roolimalleihin perustuvassa palvelussa
4. Roolimallipalvelu 4.1 Tiedot palvelusta Palvelun nimi: Palvelun versio 01.01.00 Toteuttaa palvelun yksilöllistä palvelua (kts. M14.4.42) Roolimallipalvelu (Model role service) MYJ:lle, jotka toteuttavat
LisätiedotKohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen
Kohdekiinteistöjen RAU-järjestelmien analyysi verrattuna AU-luokitukseen Tavoitteiden avulla kohti parempaa automaatiota Sakari Uusitalo Sami Mikkola Rakennusautomaation energiatehokkuusluokitus Standardissa
LisätiedotTeknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä
Teknisiä käsitteitä, lyhenteitä ja määritelmiä Yleistä Asuinkiinteistön monipalveluverkko Asuinkiinteistön viestintäverkko, joka välittää suuren joukon palveluja, on avoin palveluille ja teleyritysten
LisätiedotIntelligent Boats
Intelligent Boats 2009...2011 Kuva: 2008 Cimteam Oy & Ville Penttinen Hanke venevalmistajan kannalta Elektroniikan ja ohjelmistojen elinkaaren hallinta Varaosien saatavuuden hallinta Laadun varmistus Huollettavuuden
LisätiedotVain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja
Vain testaamalla voit voittaa! Markku Selin Kehitysjohtaja Lyhyesti: Suomessa ja Baltiassa Liikevaihto 29,25 (noin 50) milj. Euroa Henkilöstöä Suomessa 46 (115) Juuret vuonna 1989 perustetussa Santa Monica
LisätiedotJärjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta. Hajautuksen hyötyjä
Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Hajautettu tietokanta Hajautettu tietokanta Jokainen hajautettu tietokanta muodostaa oman kokonaisuutensa Loogisesti yhtenäinen data on hajautettu tietokantoihin (eri
LisätiedotUusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa
Uusia tuulia Soneran verkkoratkaisuissa Cisco Expo 8.9.2009 Jari Litmanen 1 Agenda Kuinka IP-palveluverkko tukee asiakkaan liiketoimintaa Palvelukeskusten ja konsolidoinnin asettamat haasteet verkkoratkaisuille
LisätiedotAU Automaatiotekniikka. Toimilohko FB
AU080401 Automaatiotekniikka Toimilohko FB Tarkoitus Dokumentissa kuvataan, mikä on toimilohko (FB) miten toimilohko muodostetaan ja miten sitä sovelletaan S7 ohjelmointiympäristössä (STEP7) mitä etua
LisätiedotTAC 2112. Asennusohje. 1. Asennus 0FL-3664-002
TAC 2112 0FL-3664-002 Asennusohje 1. Asennus 1.1 Säädin Sijoita säädin sellaiseen paikkaan, että säätimen arvot on helppo lukea ja asetella ja että sen luukulle jää avautumistilaa. Sallittua ympäristönlämpötilaa
LisätiedotS-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010
1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä
LisätiedotAutonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy
Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten
LisätiedotSÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010
SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA 2010 Sähkötekniikan koulutusohjelman toimintaympäristö ja osaamistavoitteet Sähkötekniikan koulutusohjelma on voimakkaasti poikkialainen ja antaa mahdollisuuden perehtyä
LisätiedotTURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003. Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö
TURVALLISEN TEKNIIKAN SEMINAARI 2003 Laitteiden etähallinta tietoverkkojen välityksellä Jani Järvinen, tuotepäällikkö Mitä on etähallinta? Jotain muuta kuin laitteen välittömässä läheisyydessä tapahtuvaa
LisätiedotAutomaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013
Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt 2013 AS- 0.3200 Kahvinuuttoprosessin automaatiojärjestelmä Projektin suunnitelmadokumentti Antti Kangasrääsiö 68950W Joonas Kröger 78651M 1. Johdanto Tämän
LisätiedotTutustuminen tuotantolinjastoon
Tutustuminen tuotantolinjastoon Hands-on harjoitus 1 1 Tehtävät 2 Tuotantolinjasto yleisesti 2.1 Asemien käsitteleminen (Kuva 1) 2.2 Tuotantolinjaston toiminta 3 Jakeluaseman kuvaus 4 Testausaseman kuvaus
LisätiedotIPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys
IPv6 käyttöönoton mahdollistajat operaattorin näkemys Jyrki Soini TeliaSonera 1 IPv6 toimi nyt IPv4 osoitteet loppumassa hyvää vauhtia keskusvarasto (IANA) jakoi viimeiset osoitelohkot 3.2.2011 RIPE arvioi
LisätiedotD B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää
Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta
LisätiedotSalausmenetelmät (ei käsitellä tällä kurssilla)
6. Internetin turvattomuus ja palomuuri Internetin turvaongelmia Tietojen keruu turva-aukkojen löytämiseksi ja koneen valtaaminen Internetissä kulkevan tiedon tutkiminen IP-osoitteen väärentäminen Palvelunestohyökkäykset
LisätiedotVäylät. Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä. Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master)
Prosessorin tie ulkomaailmaan Pienissä järjestelmissä vain yksi väylä Prosessoriväylä Osoite, data ja ohjaussignaalit Prosessori ainoa herra (master) Suuremmissa erillisiä väyliä Muistiväylä Oheislaiteväylät
LisätiedotS Tietoliikenneverkot
Teknillinen korkeakoulu Teletekniikan laboratorio S-8.88 Tietoliikenneverkot Luento : Kytkentä ja reititys tietoliikenneverkoissa 5.9.999 S-8.88 Tietoliikenneverkot / Marko Luoma Miksi kytketään Suoraan
LisätiedotDigitaalisen liiketoiminnan alusta ja mikropalveluratkais ut
Digitaalisen liiketoiminnan alusta ja mikropalveluratkais ut erkan.tetik@ansfinland.fi Air Navigation Services Finland (ANS Finland) ANS Finland yhtiöinä Valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö,
LisätiedotTeollisuusautomaation standardit Osio 9
Teollisuusautomaation standardit Osio 9 Osio 1: SESKOn Komitea SK 65: Teollisuusprosessien ohjaus Osio 2: Toiminnallinen turvallisuus: periaatteet Osio 3: Toiminnallinen turvallisuus: standardisarja IEC
LisätiedotElektroninen ohjaus helposti
Elektroninen ohjaus helposti Koneiden vankka ja yksinkertainen ohjaus älykkään elektroniikan avulla IQAN-TOC2 oikotie tulevaisuuteen Helppo määritellä Helppo asentaa Helppo säätää Helppo diagnosoida Vankka
LisätiedotKuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta
Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu
LisätiedotPertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013
Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi
LisätiedotAVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT. Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö. Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011
AVOIMEN TUOTTEEN HALLINTAMALLIT Kunnassa toteutettujen tietojärjestelmien uudelleenkäyttö Yhteentoimivuutta avoimesti 2.12.2011 Erikoistutkija, MSc. Tapio Matinmikko, Teknologian tutkimuskeskus VTT 2 Esittäjästä
LisätiedotMekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA
3.12.2015 1 Mekatroniikan tutkimusverkoston kehittäminen Raumalla, METURA 2 3 Mekatroniikka? Mekatroniikka tulee sanoista mekaniikka ja elektroniikka. Mekatroniikka termi keksittiin Japanissa 1970-luvulla,
LisätiedotVideoneuvottelu. Johdanto. Järjestelmät. Telepresensce. Laitteisto. Ryhmäneuvottelut
Videoneuvottelu Johdanto Johdanto Standardit Tuotteet Internet-puhelut Videoneuvottelua voidaan käyttää + Audio-visuaalinen kommunikointi + Dokumenttien jakaminen: teksti, taulukot ja kuvat Useita etuja
LisätiedotGateWay v10 Laitekuvaus
GateWay v10 2 Dokumentin sisältö GateWay v10... 1 Dokumentin sisältö... 2 1. Optolevel GateWay v10 esittely... 2 2. Optolevel GateWay v10 liitännät... 3 3. Optolevel GateWay v10 merkkivalot... 5 1. Optolevel
LisätiedotTiedonsiirto- ja rajapintastandardit
Tiedonsiirto- ja rajapintastandardit Viitekehys Julkishallinnon perustietovarantojen rajapinnat (PERA) työryhmän tulokset valmiit syksyllä 2011 Määrittelee teknisen arkkitehtuuriratkaisun tietovarantojen
LisätiedotStandardiliitännät. Tämä ja OSI 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL
Standardiliitännät 7LHWROLLNHQQHWHNQLLNDQSHUXVWHHW $(/&7 0DUNXV3HXKNXUL Tämä ja OSI Liitännät toiminnalliset ominaisuudet sähköiset ominaisuudet X.25 Kehysvälitys 7 sovellus 6 esitystapa 5 yhteysjakso
LisätiedotKiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21
Kiinteistöjen tiedonsiirtoväylät, ST-käsikirja 21 Tuotenumero: 412122 56,00 (+ alv 10%) normaalihinta 42,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja sisältää perustietoa väylätekniikoista ja hajautettujen tiedonsiirtoteknologioiden
LisätiedotVerkkodatalehti. C20E A21 C2000 sarjaankytkettävä TURVAVALOVERHOT
Verkkodatalehti C20E-075304A21 C2000 sarjaankytkettävä A B C D E F H I J K L M N O P Q R S T Yksityiskohtaiset tekniset tiedot Ominaisuudet Resoluutio Suojakentän korkeus Synkronointi Turvatekniset ominaisuudet
LisätiedotXCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA VENTTIILIEN SÄÄDÖT
XCRANE OMINAISUUDET KUUSI KULJETTAJA-PROFIILIA Jokaiseen kuljettajaprofiiliin voi tallentaa omat säädöt seuraaville ominaisuuksille Venttiilin parametrit o Miniminopeus (ma) o Maksiminopeus (%) o Rampit
LisätiedotYleisiä tietoja CAN-verkosta. Yleistä. Lisätietoja CAN-yhtyedestä on annettu seuraavissa asiakirjoissa:
Yleistä Ohjausyksiköiden on usein vaihdettava tietoja keskenään. Perinteisesti ohjausyksiköt, joiden on kommunikoitava, liitetään suoraan toisiinsa. Jos ohjausyksikkö tarvitsee tietoja esim. ajonopeudesta
LisätiedotOHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi
OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Läpäisyvaatimukset Hyväksytysti suoritetut: Tentti Harjoitustyöt Harjoitustyöt 3
Lisätiedot1. Tietokoneverkot ja Internet. 1. 1.Tietokoneesta tietoverkkoon. Keskuskone ja päätteet (=>-80-luvun alku) Keskuskone ja oheislaitteet
1. Tietokoneverkot ja Internet 1.1. Tietokoneesta tietoverkkoon 1.2. Tietoliikenneverkon rakenne 1.3. Siirtomedia 1.4. Tietoliikenneohjelmisto eli protokolla 1.5. Viitemallit: OSI-malli, TCP/IP-malli 1.6.
LisätiedotTPA-PMD alusta soi nyt ja tulevaisuudessa - Asennuskannan uudistaminen jatkuu vahvana
Timo Koivunen Honeywell Suomen Asiakaspäivä 2014 TPA-PMD alusta soi nyt ja tulevaisuudessa - Asennuskannan uudistaminen jatkuu vahvana 1 TotalPlant Alcont ja PMD järjestelmien uudistaminen ja kehittäminen
LisätiedotVerkkodatalehti. FX3-XTIO84002 Flexi Soft / Safe EFI-pro System TURVAOHJAIMET / TURVAJÄRJESTELMÄT
Verkkodatalehti FX3-XTIO84002 Flexi Soft / Safe EFI-pro System A B C D E F H I J K L M N O P Q R S T Yksityiskohtaiset tekniset tiedot Ominaisuudet Moduuli Konfiguraatiotapa Turvatekniset ominaisuudet
Lisätiedot