VESIHUOLTO VANTAAN SEUTULAN HAJA-ASUTUSALUEEN LAPSIPERHEIDEN TALOUKSISSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESIHUOLTO VANTAAN SEUTULAN HAJA-ASUTUSALUEEN LAPSIPERHEIDEN TALOUKSISSA"

Transkriptio

1 VESIHUOLTO VANTAAN SEUTULAN HAJA-ASUTUSALUEEN LAPSIPERHEIDEN TALOUKSISSA Koivikko Pirttiranta Reuna/Riipilä Perhepäivähoitajat 12 8 Porakaivot Rengaskaivot Lotta Kivikoski Vantaan kaupungin ympäristökeskus 24

2 1 VESIHUOLTO VANTAAN SEUTULAN HAJA-ASUTUSALUEEN LAPSIPERHEIDEN TALOUKSISSA Sarjassa aiemmin julkaistu: Wuori, T. Vantaan eläinsuojakartoitus 21 Kivikoski, L. Vantaan kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto 21 Lamponen, T. Koulujen sisäilmasto Vantaalla, 2 Ympäristöterveysohjelmaan liittyen myös julkaistu: Laaksonen, T., Törmä-Oksanen, R., Mäki-Petäys, N., Hemminki, K. ja Johansson, T. Euroopan Unionin jäsenvaltioista toimitettavien lihaerien valvonta ja mikrobiologinen laatu -valvontaprojekti. Elintarvikeviraston julkaisuja 1/1 Oksanen, T. ja Vuorivirta, P. Haja-asutuksen vesihuolto ja ojien veden laatu Vantaan Riipilässä, Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, julkaisu 49 / 2 Lotta Kivikoski Vantaan kaupungin ympäristökeskus 24

3 2 Kaivovesien laatu kartoitettu Vantaalla Hyvälaatuisen talousveden puute on maailmanlaajuisesti ajatellen suurimpia terveysongelmia ja lapsikuolleisuuden aiheuttajia. Vantaan väestöstä noin 4 asukasta on edelleen kaupungin vesi- ja viemäriverkoston ulkopuolella. Kehitys on kuitenkin ollut varsin suotuisaa verrattuna siihen, että vielä 199-luvun alussa noin 15 vantaalaista asui ilman vesi- ja viemäriverkostoliitäntää. Osana Vantaan paikallista ympäristöterveysohjelmaa tehtiin vuonna 21 kaivoveden laadun ja viemäröintiratkaisujen kartoitus, jossa oli mukana haja-asutusalueita eri puolilta Vantaata. Jatkotutkimus haluttiin suunnata lapsiin ja lapsiperheisiin. Tutkimusalueena oli Vantaan suurin haja-asutusalue Seutula. Tutkimus antoi arvokasta tietoa kaivoveden laadusta Seutulan alueella ja tulosten perusteella voidaan antaa neuvoja ja ohjeita alueen kotitalouksille. Tutkimus oli mahdollista toteuttaa yhteistyössä Martinlaakson sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa. Haluankin kiittää sosiaali- ja terveyskeskuksen johtoryhmää tuesta tämän selvityksen mahdollistamiseksi. Tutkimuksen kokoaminen raportiksi on ollut mahdollista Etelä-Suomen lääninhallituksen Vantaan paikallisen ympäristöterveysohjelman tekoa varten myöntämän taloudellisen tuen avulla. Nina Mäki-Petäys 1. kaupungineläinlääkäri

4 ESIPUHE Tämä tutkimus on tehty jatkotutkimuksena vuoden 21 lopussa julkaistuun tutkimukseen Vantaan kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto 21. Koska aiemmassa julkaisussa on erillinen teoriaosuus, on tässä julkaisussa esitetty vain hyvin vähän teoriaa ja keskitytty lähinnä uusien tulosten tarkasteluun. Haluaisin erityisesti kiittää 1. kaupungineläinlääkäri Nina Mäki-Petäystä neuvoista ja ohjauksesta sekä terveydensuojelutarkastaja Saara Hornia, joka on ollut mukana näytteiden otossa ja muussa käytännön työssä. Lisäksi kiitokset muulle ympäristökeskuksen henkilökunnalle sekä Vantaan elintarvike- ja ympäristölaboratoriolle, jossa vesinäytteet on analysoitu. Vantaalla Lotta Kivikoski Tiedustelut:

5 4 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...5 SAMMANDRAG...6 ABSTRACT JOHDANTO VESIHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla... 8 VESIHUOLTO SUOMEN HAJA-ASUTUSALUEILLA Veden hankinta Jätevedet TUTKIMUKSEN TEKO Näytteenottotiedot KAIVOVESIKYSELYN TULOKSET Kaivotiedot Asunto-, asukas- ja vedenkäyttötiedot Aikaisemmat vesitutkimukset JÄTEVESIKYSELYN TULOKSET Jätevesien käsittelymenetelmät Saostuskaivokäsittely Jäteveden kerääminen umpisäiliöön KAIVOVESITUTKIMUS Kaivovesien arvostelu Kaivovesitutkimuksen tulokset Mikrobiologiset laatuvaatimukset ja -suositukset Kemialliset laatuvaatimukset Laatusuositukset Yhteenveto kaivovesitutkimuksen tuloksista Yhteenveto kaivovesitutkimuksen tuloksista alueittain JOHTOPÄÄTÖKSET Kaivovesikysely Jätevesikysely Laboratoriotulokset Vertailu aikaisempiin tutkimuksiin Vantaan kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto Haja-asutuksen vesihuolto ja ojien veden laatu Vantaan Riipilässä Ehdotetut toimenpiteet...9 LÄHTEET...4 LIITTEET Liite 1: Kartta Liite 2: Kirje tutkimusalueen asukkaille Liite : Kyselylomakkeet Liite 4: Kaivovesikyselyn tulokset Liite 5: Jätevesikyselyn tulokset Liite 6: Laboratoriotutkimusten tulokset

6 5 TIIVISTELMÄ Vuonna 22 tehdyn laskelman mukaan Vantaan kaupungin hieman yli 18 asukkaasta noin 44 jää kunnallisten vesi- ja viemäriverkoston palvelujen ulkopuolelle. Vantaan suurin haja-asutusalue on Länsi-Vantaalla sijaitseva Seutulan alue. Osana Vantaan paikallista ympäristöterveysohjelmaa vuonna 21 julkaistiin tutkimus Vantaan kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto 21, jossa oli selvitetty neljän eri puolilla Vantaata sijaitsevan alueen (Nybygget, Östersundom, Tapola & Kotamäki ja Askisto) vesihuoltoa. Tässä jatkotutkimuksessa on selvitty Seutulan haja-asutusalueen vesihuoltoa, tutkimuksen kohderyhmänä on ollut lapset ja lapsiperheet. Tutkimus on suunniteltu yhteistyössä Martinlaakson sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa ja sen käytännön osuus tehty vuosien 21 ja 22 aikana. Tutkimuksessa ovat olleet mukana Seutulan alueen perhepäivähoitajat sekä lapsiperheitä Koivikon, Pirttirannan, Reunan ja Riipilän alueilta. Yhteensä tutkimuksessa on ollut mukana 51 taloutta Seutulan alueelta. Asukkaita näissä talouksissa on noin 2, joista noin puolet on lapsia. Lisäksi perhepäivähoitajilla on hoidettavana yhteensä - 4 lasta. Tutkimusalueen vesihuoltoa selvitettiin kyselytutkimuksen sekä kaivovesinäytteiden laboratoriotutkimusten avulla. Kyselyllä selvitettiin tietoja kaivoista, kaivoveden ja vedenhankinnan mahdollista ongelmista sekä tietoja asukkaista ja heidän vedenkäytöstään. Lisäksi selvitettiin käytetyt jäteveden käsittelytavat ja arvioitiin niiden riittävyyttä alueilla. Kaivoveden laatua selvittiin mikrobiologisilla ja kemiallisilla laboratoriotutkimuksilla. Vesinäytteet analysoitiin Vantaan kaupungin elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Yhteensä tutkittiin 5:n kaivon vesi. Kaivovesikyselyssä suurimmat esille tulleet ongelmat olivat kaivojen riittämätön kunnossapito ja puhdistus, kaivovesien tutkituttaminen liian harvoin tai ei ollenkaan sekä rengaskaivossa veden huono riittävyys. Jätevesien käsittelyssäkin oli puutteita. Pelkän saostuskaivon käyttö jätevedenkäsittelymenetelmänä on edelleen yleistä haja-asutusalueilla, kaikista tutkimuksen talouksista pelkkä saostuskaivokäsittely oli käytössä neljäsosassa (25 ). Myös saostuskaivojen huolto ja jopa tyhjentäminen oli laiminlyöty osassa talouksista. Analysoidut vesinäytteet jaettiin kolmeen ryhmään laatuvaatimusten ja suositusten toteutumisen mukaan. Kaikki laatuvaatimukset ja suositukset täytti 25 kaikista näytteistä. Näytteistä 5 ei täyttänyt laatusuosituksia, mutta täytti terveydelliset laatuvaatimukset. Näytteistä 25 ei täyttänyt edes laatuvaatimuksia johtuen porakaivojen osalta korkeista fluoridipitoisuuksista ja rengaskaivoissa mikrobeista. Laatusuositusten enimmäispitoisuuksien ylityksistä suurin osa johtui korkeista sameuksista, korkeista rauta- ja mangaanipitoisuuksista, alhaisista ph-luvuista tai korkeista KMnO 4 -luvuista. Verrattuna vuonna 21 julkaistuun tutkimukseen mikrobeja löytyi rengaskaivoista enemmän kuin aiemmin, porakaivoista ei löytynyt mikrobeja kummassakaan tutkimuksessa. Porakaivoista löytyi korkeita fluoridipitoisuuksia huomattavasti vähemmän kun aiemmin eikä korkeita radonpitoisuuksia löytynyt ollenkaan. Laatusuosituksiin kuuluvien aineiden kohdalla ongelmat olivat hyvin pitkälti samoja kuin aikaisemmassakin tutkimuksessa.

7 6 SAMMANDRAG Enligt en beräkning från 22 bor ca 44 av Vandas över 18 invånare utanför det kommunala vatten- och avloppsnätets tjänster. Sjöskog i västra Vanda utgör det största glesbebyggda området i Vanda. Som en del av Vandas lokala miljöhälsoprogram år 21 publicerades undersökningen "Vantaan kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto 21", i vilken vattenförsörjningen i fyra områden på olika håll i Vanda undersöktes (Nybygget, Östersundom, Tapola & Kotamäki och Askisto). I denna fortsättningsundersökning har vattenförsörjningen i glesbygden Sjöskog utretts, undersökningens målgrupp har varit barn och barnfamiljer. Undersökningen har planerats i samarbete med Mårtensdals social- och hälsocentral och det praktiska arbetet har utförts under åren 21 och 22. I undersökningen har familjedagvårdare från Sjöskog och barnfamiljer från områdena Koivikko, Pirttiranta, Reuna ja Ripuby deltagit. Sammanlagt har 51 hushåll i Sjöskog deltagit i undersökningen. I hushållen bor ca 2 personer, av vilka ca hälften är barn. Dessutom har familjedagvårdarna hand om sammanlagt - 4 barn. Vattenförsörjningen i undersökningsområdet utreddes med hjälp av en enkät och laboratorieundersökningar av brunnsvattenproven. Med hjälp av enkäten utredde man brunnarna, eventuella problem med brunnsvattnet och vattenanskaffningen samt fick information om invånarna och deras vattenkonsumtion. Dessutom utreddes vilka metoder som användes för behandling av avloppsvattnet och om de är tillräckliga i områdena. Brunnsvattnets kvalitet utreddes genom mikrobiologiska och kemiska laboratorieundersökningar. Vattenproven analyserades i Vanda stads livsmedels- och miljölaboratorium. Sammanlagt undersöktes vattnet i 5 brunnar. De största problemen som framkom i brunnsvattenenkäten var otillräcklig skötsel och rengöring av brunnarna, att man låtit undersöka brunnsvattnet alltför sällan eller inte alls samt att det fanns ont om vatten i ringbrunnarna. Det fanns också brister i behandlingen av avloppsvattnet. Fortfarande är användningen av enbart slamavskiljningsbrunnar som metod för att behandla avloppsvattnet allmän i glesbygden; av alla hushåll som deltog i undersökningen använde en fjärdedel enbart behandling i en slamavskiljningsbrunn (25 ). Också underhållet och till och med tömningen av slamavskiljningsbrunnarna hade försummats i en del av hushållen. De analyserade vattenproven indelades i tre grupper enligt hur de uppfyllde kvalitetskraven och rekommendationerna. 25 av alla prov uppfyllde kvalitetskraven och rekommendationerna. 5 av proven uppfyllde inte kvalitetsrekommendationerna, men nog de hälsorelaterade kvalitetskraven. 25 av proven uppfyllde inte ens kvalitetskraven på grund av höga fluoridhalter för borrbrunnarnas del och på grund av mikrober i ringbrunnarna. Största delen av överskridningarna av kvalitetsrekommendationerna för de maximala halterna berodde på hög grumlighet, höga järn- och manganhalter, låga ph-värden eller höga KMnO 4 -värden. Jämfört med den år 21 publicerade undersökningen påträffades fler mikrober än tidigare. Alla mikrobfynd gjordes i ringbrunnarna. Däremot påträffades färre höga fluoridhalter i borrbrunnarna och höga radonhalter förekom inte alls. När det gäller ämnen som omfattas av kvalitetsrekommendationerna var problemen i stor utsträckning samma som i den tidigare undersökningen.

8 7 ABSTRACT City of Vantaa has over 18 inhabitants of which, based on a calculation made 22, 44 inhabitants live in rural areas not reached by the city's water supply and sewerage system. The village of Seutula situated in Northwest of Helsinki-Vantaa airport is the largest of these rural areas in Vantaa. As part of the Vantaa local environmental health program a large study was performed in 21. The aim of this study was to evaluate water supply and sewerage in rural areas. For this study a written survey was conducted in two rural areas; Nybygget in the eastern part of Vantaa and the villages of Kotamäki and Tapola in the western part of Vantaa. There were also two reference areas, Östersundom in the eastern part of Vantaa and the northern part of Askisto in the western part of Vantaa. In addition to the written survey laboratory analyses were performed on water samples from the study areas. Samples were taken from 92 wells. The aim of this study was to evaluate water supply and sewerage in the village of Seutula. In this study the target group has been families with children and especially children in daycare in private homes. In the households lives 2 persons of which half are children. This study was planned together with the Martinlaakso social and healthcare center. For this study a written survey was conducted in the study area. Laboratory analyses were performed on water samples from 5 wells. According to the survey the main problems in the water supply are; unsufficient amounts of water in the dug wells in dry seasons, neglect in emptying and cleaning of the wells and surface water entering the wells (result of the poor condition of wells). The owners of the wells also didn t have their water analysed often enough. There are also shortcomings in waste water management. The use of a septic tank is still often the only means of waste water management in rural areas. This was the case in twenty five per cent of the households in this study. In addition the emptying of the septic tank had been neglected in some of the households. Water samples analysed in the laboratory were divided in three groups according to how they met the quality requirements and quality recommendations. Twenty five per cent of the samples met all the quality requirements and recommendations. Fifty per cent of the samples did not meet the technical or aesthetic quality recommendations but did meet the quality requirements. Twenty five per cent of the samples did not even meet the hygienic or other health related requirements. The reason for this was a high number of microbes or high concentration of fluoride. The technical and aesthetic quality recommendations were not met because of high concentrations of iron, aluminium, KMnO 4 or low ph-values.

9 8 1 JOHDANTO Ympäristökeskus on selvittänyt kunnalliseen vesi- ja viemäriverkostoon kuulumattomien talouksien vesihuoltoa sekä tutkinut asukkaiden kaivoveden laatua osana ympäristöterveysohjelmaa. Tutkimuksen kohderyhmä ovat olleet lapset ja lapsiperheet Seutulan alueella ja se on suunniteltu yhteistyössä Martinlaakson sosiaali- ja terveyskeskuksen kanssa. Tutkimuksessa on selvitetty Vantaan Seutulan haja-asutusalueen asukkaiden kaivoveden laatua sekä jätevesien käsittelyä. Tutkimuksessa ovat olleet mukana Seutulan alueen perhepäivähoitajien taloudet sekä lapsiperheitä Koivikosta, Pirttirannasta, Reunasta ja Riipilästä. Vantaan ympäristökeskus on myös julkaissut osana ympäristöterveysohjelmaa selvityksen Vantaan kaupungin haja-asutusalueiden vesihuolto 21, jossa on selvitetty neljän Vantaan haja-asutusalueen (Askiston pohjoisosa, Kotamäki & Tapola, Östersundom ja Nybygget) vesihuollon laatua sekä esitetty teoriaa vesihuollon järjestämisestä. Vuonna 2 valmistui Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistyksen kanssa yhteistyössä laadittu julkaisu Haja-asutuksen vesihuolto ja ojien vedenlaatu Vantaan Riipilässä. Julkaisussa on selvitetty lähinnä Riipilän alueen jätevesien käsittelyä, mutta myös tutkittu alueen asukkaiden kaivovesien laatua. 2 VESIHUOLTOON LIITTYVÄÄ LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Talousveteen ja jäteveden käsittelyn terveydellisiin vaikutuksiin liittyviä määräyksiä annetaan terveydensuojelulaissa ja asetuksessa. (TSL N:o 76/1994, TSA N:o 128/1994). Lisäksi tarkempia määräyksiä vesiasioista annetaan vesilaissa ja asetuksessa (VesiL N:o 264/1961, VesiA N:o 2821/1962), ympäristönsuojelulaissa ja asetuksessa (YSL N:o 86/2, YSA N:o 169/2) ja Vesihuoltolaissa (N:o 119/21). Viemäröimättömien alueiden jätevesien käsittelyä koskee Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla (N:o 542/2). Tärkein yksittäisten kotitalouksien veden hankintaa käsittelevä määräys on sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista (N:o 41/21). Tämä asetus koskee pieniä laitoksia sekä yksittäisten talouksien omaa vedenhankintaa, asetukseen perustuu myös talousvesien arviointi. Tarkempia ohjeita vesihuollosta haja-asutusalueella annetaan rakennustietosäätiön ohjetiedoston RT -korteissa. Lisäksi paikalliset viranomaiset antavat omia ohjeitaan vesihuollon järjestämisestä. 2.1 Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkoston ulkopuolisilla alueilla on annettu ja se on tullut voimaan Asetuksessa säädetään vähimmäisvaatimukset kiinteistökohtaiselle jätevedenkäsittelylle ja se koskee kaikkia viemäriverkostoon liittymättömiä talouksia.

10 9 Asetuksella määritetään jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset. Asetuksen mukaan talousjätevesistä ympäristöön joutuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineen (BHK 7 ) osalta vähintään 9, kokonaisfosforin osalta vähintään 85 ja kokonaistypen osalta vähintään 4 verrattuna käsittelemättömän jäteveden kuormitukseen. Kiinteistön omistajan on esitettävä jätevesijärjestelmästä selvitys, jonka perusteella on mahdollista arvioida jätevesistä aiheutuva kuormitus. Lisäksi jokaisesta jätevesijärjestelmästä tulee olla ajan tasalla olevat käyttö- ja huolto-ohjeet. Asetuksen vaatimukset koskevat jo nyt uudisrakennuksia, vanhoilla kiinteistöillä on kymmenen vuoden siirtymäaika. Jätevesijärjestelmästä laadittavaan selvityksen sekä käyttö- ja huolto-ohjeiden laatimiseen on kahden vuoden siirtymäaika. Kiinteistöllä, jossa ei ole vesikäymälää, aikaa selvityksen ja ohjeiden tekoon on neljä vuotta. Asetuksen mukaan Suomen ympäristökeskuksen on seurattava yleisesti saatavilla olevia jäteveden käsittelylaitteistoja ja -menetelmiä sekä niillä saavutettavia tuloksia. Lisäksi puolueettomaan ja luotettavaan arviointiin perustuva ajantasaisen seurannan tieto tulee saattaa kansalaisten helposti saatavaksi. VESIHUOLTO SUOMEN HAJA-ASUTUSALUEILLA Suomessa noin vakituista asuntoa ja toiset vapaa-ajan asuntoa saa käyttämänsä talousveden kaivosta. Noin miljoona suomalaista asuu kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyn varassa (Pönkä 22). Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella arvioidaan noin 1 ihmisen olevan oman vedenottamon ja noin 12 ihmisen kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn varassa (Yli-Tolppa 1998). Vantaalla vuonna 22 tehdyn laskelman mukaan 44 asukasta jää kunnallisen vesi- ja viemäriverkoston palvelujen ulkopuolelle..1 Veden hankinta Kaivovesi Kaivovesi on pohjavettä, joka on syntynyt sade- ja sulamisvesien imeytyessä maakerrosten läpi. Imeytyessään vesi suodattuu ja puhdistuu ja siihen liukenee terveydelle tärkeitä hivenaineita. Yleensä haja-asutusalueilla käytetään moreenikerrostumiin tai kallioperään muodostunutta pohjavettä. Vesilaitosten pohjavedenottamot käyttävät yleensä soraharjuille muodostunutta pohjavettä. (Hatva ym. 1996) Yhteensä pohjavettä talousvetenä käyttää noin kolme neljäsosaa suomalaisista. Suomen pohjavesi on laadultaan yleensä hyvää ja talousvedeksi kelpaavaa sellaisenaan. Suomen pohjaveden yleispiirteitä ovat happamuus, mineraalisuolojen vähäisyys ja paikoin korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet. (Hatva ym. 1996) Pohjaveden laatu vaihtelee huomattavasti riippuen alueellisista ja paikallisista olosuhteista. Kaakkois-Suomen alue käsittää Salpausselkien etelänpuoleisen alueen, joka on maastomuodoiltaan tasainen ja pääosin savikerroksen peittämä. Kaakkois-Suomen alueen pääkivilaji on rapakivigraniitti, mutta alueen länsiosissa esiintyy runsaasti muitakin kivilajeja. Alue on pää-

11 1 osiltaan peltoviljelyaluetta, mutta siellä on myös runsaasti haja-asutusaluetta, taajamia ja kaupunkeja. Erityisesti Uudellamaalla asutus on hyvin tiheää. (Korkka-Niemi ym. 199) Paikallisista olosuhteista pohjaveden laatuun vaikuttavat erityisesti pohjavesiesiintymän geologinen rakenne, pohjaveden virtausolosuhteet, maa- ja kallioperän ominaisuudet, meren läheisyys, vuodenaika ja ihmisen toiminta. (Hatva ym. 1996) Kaivot Rengaskaivo on yleisin kaivotyyppi, se soveltuu lähinnä hiekka-, sora- ja moreenialueille. Rengaskaivon pitäisi olla aina vähintään kolme metriä syvä ja siihen pitäisi saada ainakin metrin syvyinen vesimäärä. Kaivon rakenteissa tärkeitä asioita ovat riittävän korkealle maan pinnalle ulottuvat kaivorakenteet, riittävä pengerrys, hyvä renkaiden ja läpivientien tiivistys ja ehjä kansi. Puurakenteita ei kaivoissa kannata käyttää, koska ne ovat hyvä kasvualusta bakteereille. Muoviset putket ovat parhaiten kaivoon soveltuvia, koska ne eivät huononna veden laatua. (RT ) Paras rengaskaivon paikka on yleensä rinteiden alaosat. Lähistöllä olevat lähteet ja kosteikot osoittavat, että alueella on pohjavettä. Kaivoon liittyvä pohjaveden muodostumisalue on yleensä kaivon yläpuolella tai tasaisessa maastossa kaivon ympärillä, muodostumisalue ulottuu jopa satojen metrien päähän kaivosta. (Hatva ym. 1996) Porakaivo tehdään poraamalla kallioon pystysuora reikä. Porakaivojen syvyydet vaihtelevat yleensä - 12 metrin välillä. Kovin paljon yli 1 metriä syviä porakaivoja ei kannata tehdä, koska kallioperän rakoilu vähenee syvyyden kasvaessa. Kallioporakaivoille antoisimmat paikat sijaitsevat kallion ruhjevyöhykkeissä, jotka sijaitsevat yleensä maaston alavimmissa osissa. Huonoimpia paikkoja kallioporakaivolle ovat kalliomäet, koska ne ovat yleensä vain vähän rakoilevia. (RT ) Porakaivon antoisuutta voidaan parantaa käyttämällä korkeapainehuuhtelua tai räjäytystä, jolloin saadaan avattua pieniä hiushalkeamia kallioon, joita pitkin vesi pääsee kaivoon. Porakaivon veden laatua voidaan parantaa tiivistämällä rikkonaisen kallion ja maakerroksen välinen vyöhyke etteivät maan pinnalta valuvat vedet pääse suoraan porareikään. Kallioperän ollessa kovin rikkonainen pintavesi saattaa kuitenkin päästä porakaivoon kallioperän halkeamien kautta. (Hatva ym. 1996).2 Jätevedet Asumisjätevesi muodostuu lähinnä peseytymiseen, pyykinpesuun, astianpesuun ja ruuanlaittoon käytetystä vedestä sekä wc:n huuhteluvedestä. Pelkkää pesuvettä sanotaan harmaaksi vedeksi ja wc:n huuhteluvesiä sisältävää jätevettä mustaksi vedeksi. (Santala 199) Wc:n huuhteluvedet vaikuttavat merkittävästi asumisjäteveden laatuun. Wc-vesien arvioidaan aiheuttavan lähes asumisjäteveden orgaanisesta kuormasta, noin 5 fosforikuormasta ja noin 9 typpikuomasta, lisäksi suurin osa bakteereista ja muista taudinaiheuttajista on peräisin wc-vesistä. (Karttunen 1999) Kuvassa 1 on esitetty asumisjäteveden muodostuminen.

12 Peseytyminen Ruuanlaitto WC:n huuhtelu 15 Pyykinpesu 2 Siivous ja muut toiminnot KUVA 1: Kotitalouden jäteveden muodostuminen (Santala ym. 1999) Kiinteistökohtaisessa jäteveden käsittelyssä tavoitteena on vähentää ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta ja jäteveden käsittelymenetelmä on valittava sen mukaan. On tärkeää valita tilanteeseen sopivin jäteveden käsittelymenetelmä, tärkeimpiä valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat asunnon käymälätyyppi, jäteveden purkupaikka ja asutuksen tiheys alueella. (Karttunen 1999) Jätevesien käsittelylle haja-asutusalueilla on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja. Käytetyimmät ratkaisut ovat saostuskaivokäsittely ja jäteveden keräys umpisäiliöön. Lisäksi käytetään erilaisia maaperäkäsittelyjä, imeytystä tai suodatusta sekä pienpuhdistamoja. Kompostikäymälää käyttämällä voidaan vaikuttaa merkittävästi syntyvän jäteveden laatuun. (RT ) Haja-asutuksen jätevedet aiheuttavat osan vesistöjen hajakuormituksesta. Haja-asutuksen jätevesien merkitys on nykyään korostunut entisestään, koska taajamien ja teollisuuden jätevedet käsitellään tehokkaasti. (RT ) Vesistöissä jätevedet aiheuttavat rehevöitymistä, hapenkulutuksen kasvua ja hygieenisiä haittoja. Vesistöjen lisäksi väärin käsitellyt tai johdetut jätevedet pilaavat pohjavettä ja sitä kautta myös lähistöllä olevia kaivoja. (Kulmala ym. 1998) 4 TUTKIMUKSEN TEKO Tutkimuksessa ovat olleet mukana Seutulan alueen perhepäivähoitajien taloudet sekä lapsiperheitä Seutulan alueelta: Koivikosta, Pirttirannasta, Reunasta ja Riipilästä. Vantaan kartta, johon tutkimusalueet on merkitty, on liitteenä 1. Tutkimusalueita valittaessa otettiin huomion alueen sosiaali- ja terveyskeskuksen mielipiteet ja pyrittiin valitsemaan alueita, joilla mahdollisesti on ongelmia vesihuollon järjestämisessä esimerkiksi hyvin pienten tonttien ja tiiviin rakenteen takia. Tutkimuksessa olivat mukana kaikki Seutulan alueen perhepäivähoitajat, joiden yhteystiedot saatiin alueen sosiaali- ja terveyskeskuksesta. Varsinaisille tutkimusalueelle jaettiin ilmoituksia tutkimuksen teosta, joissa pyydettiin kiinnostuneita ilmoittautumaan tutkimukseen mukaan. Esimerkki ilmoituksesta alueen asukkaille on liitteenä 2. Tarkoituksena oli ottaa tutkimukseen ensisijaisesti lapsiperheitä, mutta alueellisen kattavuuden varmistamiseksi otettiin mukaan myös joitain talouksia, joissa ei ollut lapsia. Tutkimus toteutettiin käytännössä aina alue kerrallaan.

13 12 Tutkimusalueella tehtiin kirjallinen kysely kaivovedestä ja jäteveden käsittelystä. Kyselyn tarkoitus oli selvittää erityisesti tietoja kaivosta, kaivoveden mahdollisia ongelmia, veden käyttöä sekä käytetyt jäteveden käsittelymenetelmät. Kyselylomakkeet on laadittu vuonna 21 tehtyyn tutkimukseen ja niitä on vain hieman muokattu tähän jatkotutkimukseen sopivaksi. Kyselylomakkeet ovat liitteenä. Osallistuneiden talouksien kaivovedestä otettiin näyte laboratoriotutkimuksiin veden laadun selvittämiseksi. Vesinäytteet tutkittiin Vantaan elintarvike- ja ympäristölaboratoriossa. Vesinäytteistä tutkittiin sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen N:o 41/21 liitteen II mukaiset määritykset sekä lisäksi määritettiin alumiinipitoisuus ja osasta näytteistä myös lyijy- ja kadmiumpitoisuus. 4.1 Näytteenottotiedot Seutulan alueelta otettiin näytteet vesi- ja viemäriverkoston ulkopuolella olevien perhepäivähoitajien kaivovedestä. Yhteensä otettiin seitsemän vesinäytettä, joista kolme oli rengaskaivojen vesiä, kolme porakaivojen vesiä ja yksi Vantaan Veden betonisäiliöön tuomaa verkostovettä. Yksi rengaskaivon vesinäyte oli perhepäivähoitajien käyttämästä kerhohuoneistosta, muut perhepäivähoitajien asunnoista. Koivikossa otettiin yhteensä 15 kaivovesinäytettä, joista 9 oli rengaskaivojen vettä ja 6 porakaivojen vettä. Pirttirannassa otettiin yhteensä 11 kaivovesinäytettä, joista 1 oli rengaskaivojen vettä ja yksi porakaivon vesinäyte. Reunan ja Riipilän alueilla otettiin yhteensä 2 kaivovesinäytettä, joista 8 on rengaskaivojen vettä ja 12 porakaivojen vettä. Kaikkien perhepäivähoitajien vesinäytteet otettiin Koivikossa vesinäytteet otettiin ajalla Pirttirannassa rengaskaivojen näytteet otettiin ajalla ja porakaivon toukokuussa 22 muutama viikko kaivon valmistumisen jälkeen. Reunan ja Riipilän vesinäytteet otettiin ajalla Kaikki vesinäytteet ottivat terveydensuojelutarkastajat Saara Horn ja Lotta Kivikoski. Vesinäytteet otettiin kolme kaivoa lukuun ottamatta hanasta, yleensä keittiöstä. Kahdesta kaivosta, joista ei oltu vedetty vesijohtoja taloon, näyte otettiin suoraan kaivosta ja yhdestä kaivosta näyte otettiin ulkoa hanasta talon seinästä. Kuvassa 2 on esitetty tutkimuksessa mukana olleet kaivot ja niiden tyypit.

14 Koivikko Pirttiranta Reuna/Riipilä Perhepäivähoitajat 12 8 Porakaivot Rengaskaivot KUVA 2: Tutkimukseen osallistuneet kaivot (kpl) ja niiden tyypit 5 KAIVOVESIKYSELYN TULOKSET Kaivovesikyselyssä kysyttiin tietoja kaivosta ja sen käytöstä, vesijohdoista, mahdollisista kaivovettä likaavista tekijöistä, veden riittävyydestä kaivossa, tietoja talouden asukkaista ja veden käytöstä sekä aikaisempia kaivovesitutkimuksia. Kyselyn tulokset on esitetty tarkemmin taulukkoina liitteessä Kaivotiedot Tuloksissa on mukana 51 kaivon tiedot, 29 rengaskaivon ja 22 porakaivon. Mukana oli 9 rengaskaivoa ja 6 porakaivoa Koivikosta, 1 rengaskaivoa ja yksi porakaivo Pirttirannasta, 8 rengaskaivoa ja 12 porakaivoa Reunan ja Riipilän alueelta sekä kaksi rengaskaivoa ja kolme porakaivoa perhepäivähoitajien talouksista. Yksi kaivoista oli kivirakenteinen, kaikki muut betonirenkaista rakennettuja. Kaivojen kannen rakenteet olivat pääasiassa betonia, mutta käytössä oli myös puurakenteita lähinnä rengaskaivoissa ja metallirakenteisia kansia porakaivoissa. Kaivon kannen pitäisi olla tiivis ja lukittava ja se suositellaan tehtäväksi teräsbetonista. Lisäksi kaivon kanteen tulisi laittaa tuuletusputki, joka varustetaan hyönteisverkolla ja suojahatulla. Yleisin vedenottotapa oli veden johtaminen säiliön kautta. Pumpulla veden ottaminen ilman säiliötä oli myös yleistä. Kahdessa rengaskaivossa oli vielä käytössä veden otossa nostoastia. Kyselylomakkeessa oli kysytty mahdollisista vesijohtomateriaaleista muovin, kuparin ja galvanoidun raudan käyttöä eikä vastauksissa tullut ilmi muiden vesijohtomateriaalien käyttöä. Muutama talous ei tosin ilmoittanut vesijohdon materiaalia. Yleisimmin käytetyt materiaalit olivat kupari ja muovi. Kuparia oli käytetty vesijohtojen materiaalina tutkituista talouksista 1:ssa (61 ) ja muovia 29:n talouden (57 ) vesijohdoissa. Galvanoitua rautaa oli käytetty neljän talouden (8 ) vesijohdoissa. Kuparisia johtoja esiintyi enemmän rengaskaivoissa ja muovisia enemmän porakaivoissa. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että porakaivot ovat keskimäärin uudempia ja muovi on käyte-

15 14 tyin materiaali uusissa johdoissa. Rengaskaivoissa oli tyypillisesti vesijohtomateriaalina kupari tai sekä kupari että muovi. Porakaivojen johdoissa taas yleisintä oli pelkkä muovi tai sekä kupari että muovi. Kaivojen iät vaihtelivat välillä 1,5-45 vuotta. Rengaskaivot ovat vanhempia, niiden iän keskiarvoksi tuli noin vuotta ja porakaivojen noin 15 vuotta. Rengaskaivoissa ei ollut yhtään alle viisi vuotta vanhaa kaivoa ja alle 1 vuotta vanhojakin oli vain kaksi. Eniten oli 21-5 vuotta vanhoja rengaskaivoja, yhteensä 15 kappaletta (52 ). Porakaivoista alle viisi vuotta vanhoja kaivoja oli kolme ja alle 1 vuotta vanhoja oli neljä. Eniten oli 11-2 vuotta vanhoja porakaivoja, yhteensä kahdeksan kappaletta (6 ). Peräti 22 kaikista kaivon omistajista ei tiennyt kaivon ikää. Vesijohtojen iät vaihtelivat muutamasta viikosta 4 vuoteen. Myös vesijohdot olivat porakaivoissa uudemmat kuin rengaskaivoissa. Rengaskaivoissa vesijohdot ovat keskimäärin 19 vuotta vanhoja ja porakaivoissa 1 vuotta. Rengaskaivojen vesijohdoista eniten oli 11-2 vuotta vanhoja, mutta vesijohtojen iät jakautuivat aika tasaisesti. Myös porakaivojen vesijohdoissa eniten oli 11-2 vuotta vanhoja. Vesijohtojen iästä ei ollut tietoa yhteensä 25 :lla talouksista. Rengaskaivojen syvyys vaihteli välillä - 1 metriä. Eniten oli noin viisi metriä syviä rengaskaivoja, mutta syvyydet jakautuivat aika tasaisesti vaihteluvälille. Keskiarvosyvyydeksi tuli 5,2 metriä. Kymmenen vastaajaa ei tiennyt rengaskaivon syvyyttä. Porakaivojen syvyydet vaihtelivat välillä metriä. Syvyyden keskiarvoksi tuli 76 metriä. Eniten oli 76-1 metriä syviä porakaivoja, matalia (alle 5 m) kaivoja oli vain kolme. Kaivojen syvyydet on esitetty taulukossa 1. TAULUKKO 1: Kaivojen syvyydet Rengaskaivon syvyys Metriä 29 kpl Porakaivon syvyys Metriä 22 kpl Alle 4 m 4-5 Yli 5 Ei tietoa Alle Yli 1 Ei tietoa Rengaskaivojen tyhjentäminen ja puhdistaminen suositellaan tehtävän 5 vuoden välein. Noin kolmasosassa talouksista kaivo oli tyhjennetty viimeisen vuoden sisällä ja puhdistettu lähes yhtä monessa. Lisäksi vielä muutama talous ilmoitti puhdistuksen ja tyhjennyksen tapahtuneen viimeisen viiden vuoden sisällä. Suurimmalla osalla viimeisestä tyhjennyksestä ja puhdistuksesta on kuitenkin runsaasti aikaa tai aikaa ei ole ilmoitettu. Yli puolet vastanneista ei ilmoittanut kaivon tyhjennys- ja puhdistusvuotta. Porakaivoja ei ole juurikaan tyhjennetty tai puhdistettu vaikka myös porakaivojen betonirengasosa olisi syytä aika ajoin puhdistaa kuten rengaskaivo. Vain yksi porakaivon omistaja ilmoitti tyhjennys- ja puhdistusvuoden. Veden käsittely on kolmessa kaivossa, joista kaksi on rengaskaivoja ja yksi porakaivo. Kaikki käsittelymenetelmät ovat suodatuksia lähinnä raudan, mutta myös humuksen ja mangaanin

16 15 poistoon. Molemmissa rengaskaivoissa suodattimet ilmeisesti toimivat hyvin, sillä vesistä analysoitiin vain hyvin pienet pitoisuudet rautaa ja mangaania sekä matala sameus ja KMnO 4 - luku. Porakaivossa pitoisuudet olivat korkeampia ja sen veden mangaanipitoisuus ylitti suosituksen enimmäispitoisuuden. Kaivoveden likaantumisen yleisimpänä syynä on kaivon huono kunto, jolloin kaivoon pääsee pintavettä ja sen mukana likaavia aineita ja mikrobeja. Pintaveden mukana kaivoon pääsee myös kiintoainesta, jonka voi nähdä veden sameutena. Kaivoon voi päästä pintavettä vuotavista rengasliitoksista, renkaiden murtumista tai routavaurioista, vuotavista kansirakenteista tai johtokaivannoista. Kunnostamalla ja puhdistamalla kaivo voidaan päästä eroon pintavesien aiheuttamista ongelmista. Kyselylomakkeessa kysyttiin kaivonomistajien omaa arviota siitä voiko kaivoon päästä pintavettä. Rengaskaivojen omistajista yli puolet (55 ) on sitä mieltä, että kaivoon pääsee pintavettä. Noin kolmasosa (1 ) rengaskaivonomistajista on sitä mieltä, että heidän kaivoonsa ei pääse pintavettä ja loput 14 ei osaa arvioida tilannetta. Porakaivon omistajista peräti 91 on sitä mieltä, että pintavettä ei pääse kaivoon. Vain kaksi porakaivon omistajaa (9 ) epäilee kaivoon pääsevän pintavettä. Pohjaveden likaantuminen voi aiheuttaa myös kaivoveden likaantumisen. Pohjaveden tärkeimpiä likaajia haja-asutusalueilla ovat vuotavat saostuskaivot ja umpisäiliöt, väärin tehty jäteveden imeytys, viemäriojat ja putket, käymälät, tunkiot, saunat, puutarhat, lannoitetut pellot, laidunmaat, navetat, eläinsuojat, vuotavat öljysäiliöt ja suolattavat maantiet. Lisäksi kaatopaikat, jätevarastot ja teollisuuslaitokset voivat liata pohjavettä laajaltakin alueelta. Mikrobien lisäksi kaivon likaantuminen voi näkyä kohonneissa orgaanisen aineksen, typpiyhdisteiden tai kloridin (suolaus) määrissä. Kyselylomakkeessa kysyttiin myös kaivonomistajien omia näkökantoja siihen, mitkä kaivon lähiympäristön kohteet saattavat vaikuttaa kaivoveden laatuun. Lomakkeessa oli mainittu viemärijohto tai -oja, lannoitettu pelto, laidunmaa, navetta, käymälä, sauna, pesula, öljysäiliö, kaatopaikka, jätevarasto ja teollisuuslaitos. Lisäksi oli kohta muu, johon vastaajat saattoivat lisätä muita tärkeiksi katsomiaan mahdollisia saastuttavia kohteita. Kaivonomistajista 18 (5 ) ei ilmoittanut mitään kaivon lähistöllä olevaa mahdollista saastutuslähdettä. Saastutuslähteistä selvästi useimmin mainittiin viemärijohto tai -oja, jonka nimesi mahdolliseksi saastutuslähteeksi 19 kaivonomistajaa (7 ). Lannoitettu pelto, kaatopaikka, sauna ja öljysäiliö mainittiin myös useita kertoja. Kaikki kaatopaikan mahdolliseksi saastutuslähteeksi nimenneet olivat Koivikon alueelta. Muutaman kerran mainittiin laidunmaa, käymälä ja teollisuuslaitos. Molemmat teollisuuslaitoksen mahdolliseksi saastutuslähteeksi nimenneet olivat myös Koivikon alueelta. Kohdassa muut nimettiin saastutuslähteeksi tie. Navettaa, pesulaa ja jätevarastoa ei mainittu kertaakaan. Mainitut saastutuslähteet ja niiden määrä on esitetty kuvassa.

17 Viem.johto/oja Lan. pelto Laidunmaa Sauna Kaatopaikka Teollisuuslaitos Muut (tie) KUVA : Kaivojen läheisyydessä sijaitsevat mahdolliset saastutuslähteet, mainintoja kpl 5.2 Asunto-, asukas- ja vedenkäyttötiedot Kaivon huono antoisuus voi johtua kaivon mataluudesta pohjaveden pintaan verrattuna, suodatinsoran tukkeutumisesta, pohjan liettymisestä tai vedenottolaitteistojen huonosta kunnosta. Rengaskaivojen omistajilla oli jonkin verran ongelmia veden riittävyyden kanssa. Rengaskaivojen omistajista huonoksi veden riittävyyden arvioi 1 vastanneista ja kohtalaiseksi noin kolmasosa vastanneista. Huonoksi tai kohtalaiseksi veden riittävyyden arvioinneita oli eri puolilla tutkimusaluetta. Porakaivojen omistajista suurin osa ilmoitti veden riittävyyden olevan hyvä, vain yhden vastaajan mielestä riittävyys oli kohtalainen ja yhden mielestä huono. Veden riittävyys vastaajien mielestä rengas- ja porakaivoissa on esitetty kuvassa Huono Kohtalainen Hyvä 2 Rengaskaivot Porakaivot KUVA 4: Kaivoveden riittävyys rengas- ja porakaivoissa

18 17 Rakennuksia käytetään vakituiseen asumiseen, perhepäivähoitajien kerhohuoneistonkin toisessa kerroksessa asutaan vakituisesti. Yhden kaivon käyttöaika on noin 1 kuukautta vuodessa ja yhtä käytetään vain satunnaisesti, muiden käyttöaika on 12 kuukautta vuodessa. Kaikkiaan osallistuneissa talouksissa on asukkaita noin 2, joista pieniä lapsia on noin 1. Lisäksi perhepäivähoitajilla on hoidettavaan 4-9 lasta eli yhteensä - 4 lasta. Kaikissa talouksissa vettä käytettiin talousvetenä. Tosin muutamassa taloudessa vettä ei käytetä juomavetenä laatuongelmien vuoksi. Lisäksi osa talouksista käyttää vettä kasteluun tai karjanhoitoon. Kaivoista ainakin kaksi on kahden tai useamman talouden yhteiskäytössä. 5. Aikaisemmat vesitutkimukset Kaivoveden laatu suositellaan selvitettävän 5 vuoden välein, myös uuden kaivon käyttöönoton yhteydessä sen vesi on aina syytä tutkituttaa. Porakaivon radonpitoisuus on myös syytä selvittää. Veden laatua ei oltu tutkittu aikaisemmin 1:stä kaivosta (61 ). Viimeisen viiden vuoden sisällä oli tutkittu yhteensä yhdeksän kaivon vesi. Radontutkimus oli tehty aikaisemmin viidestä porakaivovedestä. Taulukossa 2 on esitetty viimeisten vesitutkimusten ajankohdat. TAULUKKO 2: Viimeisin kaivovesitutkimus Viimeisin vesitutkimus Rengaskaivot 29 kpl Porakaivot 22 kpl Kaikki 51 kpl Vuoden sisällä Viiden vuoden sisällä 1 vuoden sisällä Yli 1 vuotta sitten Vuosi ei ole tiedossa Vettä ei ole tutkittu aikaisemmin JÄTEVESIKYSELYN TULOKSET Jätevesikyselyssä selvitettiin talouden jätevedenkäsittelymenetelmät sekä tiedot käytössä olevista saostuskaivoista ja umpisäiliöistä. Jätevesikyselyssä oli mukana 6 perhepäivähoitajan taloutta, 15 taloutta Koivikosta, 11 Pirttirannasta sekä 2 Reunan ja Riipilän alueilta eli yhteensä 52 taloutta. Kyselyn tulokset on esitetty tarkemmin taulukkoina liitteessä Jätevesien käsittelymenetelmät Käytössä olevia jätevedenkäsittelymenetelmiä tutkimukseen osallistuneissa talouksissa olivat saostuskaivot ja umpisäiliöt. Käytetyin ratkaisu oli johtaa umpisäiliöön mustat vedet ja saostuskaivoon harmaat vedet. Tämä ratkaisu oli käytössä 27 taloudessa (52 ). Muita käytettyjä ratkaisuja olivat pelkkä saostuskaivokäsittely kaikille jätevesille sekä kaikkien jätevesin johtaminen umpisäiliöön. Pelkkä saostuskaivokäsittely oli käytössä 1 taloudessa (25 ) ja pelkkä umpisäiliö 12 taloudessa (2 ).

19 18 Tutkimuksessa mukana olleissa alueissa oli jonkin verran eroja käytettyjen jätevedenkäsittelymenetelmien suhteen. Koivikon alueen talouksissa ei ollut olenkaan käytössä pelkkää saostuskaivokäsittelyä kun taas Pirttirannan alueella se oli käytössä 46 :ssa tutkituista talouksista. Koivikossa kaikilla 15 osallistuneella taloudella oli käytössään umpisäiliö, näistä kahdeksassa taloudessa umpisäiliöön johdettiin vain mustat vedet ja seitsemässä taloudessa kaikki jätevedet. Pirttirannassa 11 taloudesta vain kuudella oli käytössä umpisäiliö ja viidessä taloudessa kaikki jätevedet johdettiin saostuskaivoon. Neljässä taloudessa umpisäiliöön johdettiin mustat vedet ja kahdessa taloudessa kaikki jätevedet. Reunan ja Riipilän alueella tutkimukseen osallistuneista 2 taloudesta 18 taloudella on käytössä saostuskaivo ja 1 umpisäiliö. Kymmenessä taloudessa umpisäiliöön johdetaan mustat vedet ja harmaat vedet johdetaan saostuskaivoon. Myös harmaat vedet johdetaan umpisäiliöön kolmessa taloudessa. Seitsemässä taloudessa kaikki jätevedet johdetaan saostuskaivoon. Käytetyt jätevedenkäsittelymenetelmät on esitetty kuvassa 5, kohdassa kaikki ovat mukana myös perhepäivähoitajien taloudet. Saostuskaivosta vesi johdetaan ojaan (72 ) tai maahan (2 ). Yhdellä taloudella on käytössä suodatinkenttä, jonne vesi johdetaan saostuskaivosta Koivikko Pirttiranta Reuna/Riipilä Kaikki Saostuskaivo ja umpisäiliö Pelkkä saostuskaivo Pelkkä umpisäiliö KUVA 5: Jätevesien käsittelymenetelmät

20 Saostuskaivokäsittely Saostuskaivo on tavallisin jäteveden esikäsittelymenetelmä, mutta sitä käytetään myös ainoana jäteveden käsittelymenetelmänä hyvin yleisesti. Teholtaan saostuskaivokäsittely on varsin vaatimaton ja nykyään sitä pidetään yksinään riittämättömänä jäteveden käsittelynä. Saostuskaivo on mekaaninen käsittelymenetelmä, jonka tarkoituksena on erottaa jätevedestä kiintoaineet, liettyneet ja kelluvat aineet. Laskeutuneen ja kelluvan aineksen kulkeutuminen selkeytyneen veden mukana estetään tekemällä saostuskaivosta useampiosainen, lopuksi selkeytynyt vesi johdetaan ulos saostuskaivosta. Oikein mitoitettu saostuskaivo vähentää jäteveden laskeutuvien ja liettyvien aineiden määrää noin 7. Biokemiallisen hapenkulutuksen (BHK), typen ja fosforin määrää saostuskaivokäsittely vähentää vain vähän, noin 1 2. (Santala 199) Tutkimuksen talouksissa oli käytössä yhteensä 9 saostuskaivoa, Koivikon alueella seitsemän, Pirttirannassa yhdeksän, Reunan ja Riipilän alueella 18 sekä viisi perhepäivähoitajilla. Saostuskaivoista suurin osa eli 21 kappaletta (54 ) oli -osaisia. Käytössä oli myös runsaasti 2-osaisia saostuskaivoja, 15 kappaletta (8 ). Lisäksi käytössä oli muutama 1-osainen saostuskaivo. Saostuskaivoista -osaisista yhdeksän ja 2-osaisistakin neljä ovat talouden ainoa jätevesienkäsittelymenetelmä, jonne johdetaan kaikki jätevedet. Saostuskaivoista 11 oli asennettu vuoden 199 jälkeen, kahdeksan 8-luvulla, kuusi 7-luvulla sekä neljä 6-luvulla. Saostuskaivojen tiedetyt iät vaihtelivat kahdesta neljäänkymmeneen vuoteen. Iän keskiarvoksi tuli noin 2 vuotta. Tosin kymmenen saostuskaivon ikää ei saatu selville, joten nämä ovat todennäköisesti myös vanhemmasta päästä. Yhteensä 18 taloutta eli melkein puolet vastaajista ei tiennyt saostuskaivon tilavuutta. Vastanneiden ilmoittamat tilavuudet vaihtelivat välillä 2-1 m. Pieniä, alle 5 m saostuskaivoja, oli 1 kappaletta. Saostuskaivojen materiaaleista yleisin oli betoni. Betonisia saostuskaivoja oli 29 kappaletta eli 74. Muovisia oli käytössä vain neljä (1 ). Saostuskaivon materiaali ei ollut viiden talouden (1 ) tiedossa. Vanhemmat saostuskaivot on yleensä valmistettu betonista, uudemmat muovista, lasikuidusta tai metallista. Myös betonisten saostuskaivojen runsas käyttö viittaa siihen, että tutkimusalueella käytössä olevat saostuskaivot ovat aika vanhoja. Saostuskaivon tyhjennys olisi suositeltavaa tehdä ainakin kerran vuodessa. Jos saostuskaivoon johdetaan kaikki jätevedet, tyhjennys tulisi tehdä vähintään kaksi kertaa vuodessa. Mikäli talouden käytössä on myös umpisäiliö on järkevää tyhjennyttää saostuskaivo ja umpisäiliö samalla kertaa. Lisäksi suositellaan saostuskaivon täyttämistä puhtaalla vedellä tyhjennyksen jälkeen. Tutkimuksen saostuskaivoista viisi ilmoitettiin tyhjennettävän kerran vuodessa ja 1 kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi 1 tyhjennetään useammin kuin kaksi kertaa vuodessa. Neljä vastaaja ilmoitti tyhjennyksen tapahtuvan harvemmin kuin kerran vuodessa. Kymmenen saostuskaivon tyhjennystiheydestä ei saatu tietoa. Viimeisin tyhjennys on ollut 21:llä saostuskaivolla (54 ) viimeisen kuuden kuukauden aikana ja lisäksi kahdeksalla muullakin (21 ) vuoden sisällä. Kaksi (5 ) saostuskaivoa on viimeksi tyhjennetty yli vuosi sitten ja kahdeksan (21 ) viimeisestä tyhjennyksestä ei saatu tietoa.

VANTAAN KAUPUNGIN HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLTO 2001

VANTAAN KAUPUNGIN HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLTO 2001 VANTAAN KAUPUNGIN HAJA-ASUTUSALUEIDEN VESIHUOLTO Lotta Kivikoski Vantaan kaupungin ympäristökeskus Vantaa Tämä julkaisu on osa Vantaan paikallista ympäristöterveysohjelmaa -. Julkaisun tekeminen on mahdollistettu

Lisätiedot

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625

JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA. Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 1 JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA Vs. ympäristösihteeri Satu Ala-Könni puh. 2413 4260 (ma-ti, pe) gsm 050 386 4625 2 TAUSTAA Jäteveden sisältämästä fosforista 50% tulee

Lisätiedot

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS

RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS RAUHALA / KATRIINANTIE -ALUEEN KAIVOVESITUTKIMUS 2015 SISÄLLYS Johdanto...3 Tutkimuksen kohteet ja suoritus...3 Kaivovesien tutkimukset...5 Vesianalyysit... 5 Mikrobiologinen tutkimus... 5 Sameus... 5

Lisätiedot

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1 JÄTEVEDEN KÄSITTELY Tiivistelmä: Asetus talousjätevesien käsittely vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla MR PIPE SERVICE FINLAND OY 2 1.

Lisätiedot

Jätevesienkäsittely kuntoon

Jätevesienkäsittely kuntoon Jätevesienkäsittely kuntoon Eija Säger Hämeen ammattikorkeakoulu Jätevesihuollon kehittäminen Tammelan kunnan hajaasutusalueilla hanke JärviSunnuntai 12.6.2011 Hämeen luontokeskus, Tammela Säädösmuutokset

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI

TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Tilaaja Enontekiön Vesihuolto Oy Ounastie 165 99400 Enontekiö Ahma ympäristö Oy PL 96 96101 Rovaniemi TESTAUSSELOSTE TALOUSVESI Näytteenottopaikka Enontekiön Vesihuolto, verkosto, Hetta, Keskuskeittiö

Lisätiedot

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus

Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Kasvisten kasteluvesien turvallisuus Tuorekasvisten turvallisuuden parantaminen TuoPro Sisältö Kasteluveden laatuvaatimukset Kasteluvesilähteet, -menetelmät ja -laitteistot TuoPro-hankkeen analyysituloksia

Lisätiedot

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue

Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Kaivovesitutkimus Vanha Porvoontien Laurintien -alue Projektiyhteenveto 2014 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten

Lisätiedot

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen

Kesärannan ranta-asemakaavaalueen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A STORA ENSO OYJ Kesärannan ranta-asemakaavaalueen vesihuolto Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24308 Selostus 1 (6) Määttä Päivi Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012

Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Sivu 1(6) Kiila-Lavanko -alueen kaivovesitutkimus 2012 Vantaan ympäristökeskuksessa tehdään kaivovesitutkimuksia tarkoituksena selvittää kunnallisen vesijohtoverkoston ulkopuolisten asuinalueiden kaivoveden

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 11.11.2015 1 (5) Kokemäen Vesihuolto Oy Tulkkilantie 2 32800 KOKEMÄKI Tilausnro 243666 (0KOKEMVE/talousve), saapunut 30.10.2015, näytteet otettu 29.10.2015 (7-11) Näytteenottaja: Tapio Jussila NÄYTTEET Lab.nro Näytteen

Lisätiedot

Selvitys. Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään

Selvitys. Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään Selvitys Nastolan kunnan Pensuon alueen asukkaiden kiinnostuksesta liittyä kunnalliseen vesi ja viemärijärjestelmään Johanna Takkinen ja Kirsti Pekonen Joulukuu 20 Pensuon vesi ja viemärihanke: Yhteenveto

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015

TESTAUSSELOSTE *Talousvesi 30.6.2015 1 (6) Kankaanpään kaupunki Tekninen virasto Vaajasaari Marja PL 36 38701 KANKAANPÄÄ Tilausnro 231959 (0KANKA/Kankaanp), saapunut 17.6.2015, näytteet otettu 17.6.2015 (9:40) Näytteenottaja: Terv. tark.

Lisätiedot

Näytteenotto ja tulosten analysointi

Näytteenotto ja tulosten analysointi Haja-asutuksen jätevedet Näytteenotto ja tulosten analysointi Mirva Levomäki Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Näytteenoton tärkeys VN asetus 542/2003, hajajätevesiasetus kuormitusta vähennettävä

Lisätiedot

Jätevesijärjestelmän suunnitelma

Jätevesijärjestelmän suunnitelma 1 Jätevesijärjestelmän suunnitelma Liite rakennus - tai toimenpidelupahakemukseen Suunnitelma koskee: sekä: uuden rakennuksen uutta jätevesijärjestelmää olemassa olevan jätevesijärjestelmän tehostusta

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ LUPAA VARTEN KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN CW Solutions Oy 25.09.2004 1(1) VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SELVITYS Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla

Lisätiedot

Kaivoveden laatu kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien läheisyydessä

Kaivoveden laatu kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien läheisyydessä Suomen ympäristökeskuksen raportteja 4 2008 Kaivoveden laatu kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien läheisyydessä Yhteenveto Paraisten ja Kokemäen kaivotutkimuksista Janne Juvonen Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 19.4.2016 16-2170 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi PL 20 23501 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 189593 (WUKI/N1), saapunut 5.4.2016, näytteet otettu 5.4.2016

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta

Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Haja-asutusalueen jätevesi-ilta Marttila 7.12.2011 Jonna Hostikka Lainsäädäntöä Vesihuoltolaki (119/2001) Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella olevan kiinteistön on liityttävä laitoksen viemäriverkostoon

Lisätiedot

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa

Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa 6.6.2008 Jätevesien käsittelysuositukset viemäröimättömällä alueella Janakkalan kunnassa Haja-asutusalueen jätevesienkäsittelyä ohjaavat ympäristönsuojelulaki (86/2000), valtioneuvostonasetus talousjätevesien

Lisätiedot

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012

Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012 1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen

Lisätiedot

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset. NEUVO-hanke Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn muuttuneet säädökset NEUVO-hanke Yleinen lainsäädäntö Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Suomen perustuslaki

Lisätiedot

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro:

Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan. Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYSLOMAKE Asikkalan kunta Toimitetaan suunnitelman yhteydessä kunnan Rakennusvalvonta rakennusvalvontaan Asikkalantie 21 / PL 6 17201 VÄÄKSY Saapunut: Rakennuslupanro: Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet

Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Opas analyysitulosten tulkintaan Talousvedet Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy Opas talousveden analyysitulosten tulkintaan Tämä opas talousvesianalyysitulosten tulkintaan on laadittu Savo-Karjalan Ympäristötutkimus

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.11.2013 Sivu 1 / 1 4201/11.01.03/2012 102 Haja-asutusalueen jätevesineuvonta vuonna 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 31.5.2016 16-3220 #1 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 190647 (WVEHMAA/P1), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (11:15) Näytteenottaja:

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry, Vesi- ja elintarvikelaboratori PL 51 (Tehtaankatu 26) 08100 Lohja EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit NMKL 86:1999 Enterobacteriaceae

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE. Kiinteistönhaltija. Nimi. Osoite. Puhelinnumero ja sähköpostiosoite SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ JA KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE Kiinteistönhaltija Nimi Osoite Puhelinnumero ja sähköpostiosoite Tiedot kiinteistöstä omistus vuokra Kiinteistön osoite Kylä ja RN:o Käyttötarkoitus

Lisätiedot

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely

Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Talousveden laatu ja pohjaveden käsittely Aino Pelto-Huikko Tutkija, DI 5.6.2014 Kankaanpää Vesivälitteiset epidemiat 69 vesiepidemiaa vuosina 1998 2010 Suurin osa (pienillä) pohjavesilaitoksilla (25)

Lisätiedot

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä

Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä 1 Selvitys olemassa olevasta jätevesijärjestelmästä järjestelmä vesikäymälällä järjestelmä ainoastaan pesuvesille, ns. harmaavesille järjestelmä muulle jätevedelle (esim. öljypitoiselle vedelle) Omistaja

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa

Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Lopen vesihuoltopäivä 7.5.2010 Lainsäädäntö ja kunnan käytäntö jätevesiasioissa Juha Viinikka ympäristöpäällikkö Vesihuoltoa ohjaava lainsäädäntö Vesilaki Ympäristönsuojelulaki Maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Turku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2013 17.1.2013 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot: Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Haja-asutusalueiden vesihuolto Water and wastewater management in rural areas. 05.10.2015 Katriina Kujala-Räty, vesihuolto (TkL) Hajaputsari ry

Haja-asutusalueiden vesihuolto Water and wastewater management in rural areas. 05.10.2015 Katriina Kujala-Räty, vesihuolto (TkL) Hajaputsari ry Haja-asutusalueiden vesihuolto Water and wastewater management in rural areas 05.10.2015 Katriina Kujala-Räty, vesihuolto (TkL) Hajaputsari ry Talousveden hankinta Kunnallisen vesihuoltolaitoksen verkosto

Lisätiedot

KIINTEISTÖN HALTIJA Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Sähköpostiosoite TIEDOT KIINTEISTÖSTÄ Kiinteistön osoite Kiinteistön rek.n:o Kiinteistön valmistumisvuosi Peruskorjausvuodet

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Pohjois-Espoon asukasfoorumi Ruskatalon auditorio, Kalajärvi, 28.10.2010 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Haja-asutusalueen jätevesien

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y T U T K I M U S- H I N N A S T O 2015 30.1.2015 Savo-Karjalan Ympäristötutkimus Oy laboratorioiden yhteystiedot Kuopion laboratorio Yrittäjäntie

Lisätiedot

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus

Tilan nimi ja RN:o. Onko rakennuspaikka pohjavesialueella kyllä ei omakotitalo rivitalo vapaa-ajan asunto sauna maatilan asuinrakennus SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 2007 1. KIINTEISTÖN OMISTAJA Nimi: Osoite: Puhelin kotiin: Puhelin työhön: 2. RAKENNUS- PAIKKA Kiinteistön haltija (jos eri kuin omistaja): Kylä: Rakennuspaikan osoite:

Lisätiedot

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA

SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ KÄYTTÖ- JA HUOLTO-OHJE HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473

Elohopea akkr Sisäinen menetelmä KVVY LA 82, perustuu EPA 7473 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry, Tampere PL 265 33101 Tampere EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT Matriisi elintarvikkeet Menetelmän nimi Akkr/Arv Standardi Elohopea akkr Sisäinen menetelmä

Lisätiedot

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen

Vesiturvallisuus Suomessa. Ilkka Miettinen Vesiturvallisuus Suomessa Ilkka Miettinen 29.9.2015 Ilkka Miettinen 1 Kyllä Suomessa vettä riittää Kuivuus maailmanlaajuinen ongelma Suomi Runsaat vesivarat: pinta- (235 km 3 ) ja pohjavedet (6 milj. m

Lisätiedot

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä?

KAAVATILANNE Asemakaava Ranta-asemakaava Yleiskaava. Muu rakennus, mikä? SELVITYS SELVITYS NYKYISESTÄ JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Säilytetään kiinteistöllä! KIINTEISTÖN- OMISTAJAN YHTEYSTIEDOT Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero KIINTEISTÖ Kaupunginosa/kylä

Lisätiedot

Diaarinumero (Viranomainen täyttää) VAPAUTUSHAKEMUS VESIJOHTOON JÄTEVESIVIEMÄRIIN SADEVESIVIEMÄRIIN LIITTYMISESTÄ OHJEITA: Täyttäkää kaikki kohdat huolellisesti. Jokaisesta vesipisteitä tai viemärin sisältävästä

Lisätiedot

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset

Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn vaatimukset Lahnus-Takkulaseudun omakotiyhdistys 29.3.2011 Ilppo Kajaste / Espoon kaupungin ympäristökeskus Jätevesien käsittely hajaasutusalueella Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI

ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI ETELÄ-KARJALAN KAIVOVESIPROJEKTI HAJA-ASUTUSALUEELLA 2001-2003 1 Tiivistelmä Etelä-Karjalan kuntien ympäristöterveydenhuollot selvittivät alueen yksityistalouksien talousvesikaivojen kuntoa ja veden hygieenistä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN

VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN VALTIONEUVOSTON 1.1.2004 VOIMAAN TULLEEN ASETUKSEN N:o 542/2003 MUKAINEN SUUNNITELMA Talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla KIINTEISTÖTUNNUS : KAUPUNGINOSA

Lisätiedot

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi.

Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. 12.5.2011 Kainuun ELY-keskus PL 115 87101 Kajaani Asukkaat ovat kysyneet Kalliojärven ja Kivijärven veden käyttökelpoisuutta talous-, uima-, pesu- ja löylyvedeksi. Ympäristöterveydenhuolto on arvioinut

Lisätiedot

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. NAANTALIN KAUPUNKI SELVITYS JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ HUOLTOPÄIVÄKIRJA Täytetyt lomakkeet säilytetään kiinteistöllä ja ne esitetään pyydettäessä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kiinteistön haltija

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2016 TESTAUSSELOSTE 1 (4) Paraisten kaupunki Vesihuoltolaitos Rantatie 28 21600 PARAINEN Tilausnro 190664 (WPAR/V3), saapunut 10.5.2016, näytteet otettu 10.5.2016 (08:30) Näytteenottaja: M. Laaksonen NÄYTTEET

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 2.11.2015 1 (3) Uudenkaupungin kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Pankkitie 1 23600 KALANTI Tilausnro 185289 (WTAIVA/Lähtevä), saapunut 13.10.2015, näytteet otettu 13.10.2015 Näytteenottaja: Kati Lorjo NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset

A. Talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset 2614.86.2012 1 (6) KIVIJÄRVEN JA KALLIOJÄRVEN KÄYTTÖ TALOUS-, UIMA-, PESU- JA LÖYLYVETENÄ - Ympäristöterveydenhuollon arvio perustuen terveydensuojelulain nojalla annettuihin asetuksiin ja Terveyden- ja

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke 2 Kuva: Harri Mattila Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Harri Mattila 1 Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 3 Asetus talousjätevesien

Lisätiedot

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009

Täydennys lohjalaisille hyvä jätevesien käsittely esitteeseen 8.12.2009 HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LOHJALLA Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (Haja-asutuksen jätevesiasetus 542/2003)

Lisätiedot

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä

Rakennuksen haltijan nimi ja yhteystiedot (jos eri kuin omistaja): Tilan nimi ja Rn:o / Kortteli ja tontin nro: henkilöä Säilytettävä kiinteistöllä, esitetään viranoaiselle tarvittaessa RAKENNUKSEN OMISTAJA Nii: Osoite: JÄTEVESIJÄRJESTELMÄN SELVITYS Puhelin koti/työ: Rakennuksen haltijan nii ja yhteystiedot (jos eri kuin

Lisätiedot

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT

JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT SUOMALAISEN MUOVIVALUN EXPERTTI JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT JÄTEVESIJÄRJESTELMÄT PUMPPAAMOT PUTKET JA OSAT KAAPELINSUOJAUS RUMMUT VIEMÄRI- JA VESIJOHTOPUTKET KAIVOT LAITURITARVIKKEET KIINTEISTÖTARVIKKEET Ympäristöystävällistä

Lisätiedot

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta

Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta Tietoa eri puhdistamotyyppien toiminnasta KOKOEKO-seminaari 24.2.2011 Ville Matikka Savonia-ammattikorkeakoulu Tekniikka, Kuopio Ympäristötekniikan opetus- ja tutkimusyksikkö Sisältö Taustaa Pienpuhdistamoista

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon

Jätevesien käsittely kuntoon Jätevesien käsittely kuntoon Uudet vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 1.1.2014 alkaen Järviseudun jätevesi 2013 tiedotushanke KUREJOKI 7.4.2010 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.

Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010. Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2. Karjalan kylien sanitaation kehittäminen 2008-2010 Maastotöiden tuloksia Projektikoordinaattori Susanna Pakula 25.2.2010 Petroskoi Vuoden 2008 tulokset Selvitettiin kiinteistöjen vedenhankintaa, käymälöiden

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA

UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA Pyhtään kunta 25.4.2014 (päivitetty 11.6.2015) UIMAVESIPROFIILI HUUTJÄRVEN UIMARANTA SISÄLLYS 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja yhteystiedot

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.

Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä. Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,

Lisätiedot

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN

HAAPAVEDEN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖLABORATORION TUTKIMUSMAKSUT 1.6.2013 ALKAEN Hinnastoon on koottu laboratoriossa tehtävien määritysten ja muiden peluiden verottomat ja arvonlisäverolliset hinnat. Laboratoriomme on FINAS pelun akkreditoima testauslaboratorio T190. Akkreditoidut

Lisätiedot

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?

OHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat

Lisätiedot

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET

TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET TALOUSVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA LAATUSUOSITUKSET ERKKI VUORI PROFESSORI, EMERITUS 27.11.2012 HJELT INSTITUUTTI OIKEUSLÄÄKETIETEEN OSASTO MEISSÄ ON PALJON VETTÄ! Ihmisen vesipitoisuus on keskimäärin yli

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ. 2. KIINTEISTÖN TIEDOT Kylä: Korttelin / Tilan nimi: Tontin n:o / RN:o Jalasjärven kunta Tekninen osasto Ympäristötoimi Kirkkotie 4, PL 12 61601 Jalasjärvi SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ 1. KIINTEISTÖN OMISTAJAN/HALTIJAN TIEDOT : : virka-aikana: Sähköpostiosoite:

Lisätiedot

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ

VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ FCG Planeko Oy VESIHUOLLON KEHITTÄMISSUUNNITELMAN PÄIVITYS TIIVISTELMÄ 0536-C9049 25.11.2008 FCG Planeko Oy Tiivistelmä I SISÄLLYSLUETTELO 1 KEHITTÄMISSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ... 1 1.1 Vesihuollon kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014

28.5.2014. Hankkeen taustaa. Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke. Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 2014 3.6.2014 28.5.214 Hankkeen taustaa Viemäriverkoston vauriot pohjavesialueella VAURI-hanke Janne Juvonen, SYKE Vesihuolto 214 3.6.214 Vuonna 211 selvitettiin kyselytutkimuksella 2 vesihuoltolaitokselta pohjavesialueilla

Lisätiedot

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009

jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Kiinteistökohtainen jätevesien käsittely Antti Heinonen Insinööritoimisto HYS Oy 14.10.2009 Jätevesien käsittelyn järjestäminen....on varmasti talouden yksi suurimmista hankinnoista..ei ole mikään heräteostos..kannattaa

Lisätiedot

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet

Sisällys WehoPuts jäteveden pienpuhdistamot WehoSeptic-maapuhdistamot WehoSeptic-mökkituotteet WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet Sisällys WehoPuts 5-10... 3 WehoPuts-tarvikkeet... 3 WehoPuts 15-95... 4 WehoSeptic-maapuhdistamot...5-6 WehoSeptic-mökkituotteet... 6 WehoSeptic-kuivakäymälätuotteet... 7 Hanakat-toimipaikat... 8 WehoPuts

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun

Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun Suomen ympäristökeskuksen OIVApaikkatietopalvelun käyttö Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus (perustuen Mirjam Orvomaan esitykseen) Viranomaisten uudet työkalut talousveden laadun turvaamiseksi 4.6.2015

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio

REKISTERIOTE Hyväksytty laboratorio Ramboll Finland Oy Ramboll Analytics Niemenkatu 73 15140 LAHTI Puh. 0403567895 EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveystutkimukset Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys akkr ISO

Lisätiedot

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino

haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino -hanke Kuva: Satu Heino Jätevesien käsittely k haja-asutusalueella asutusalueella Asukaskoulutus Satu Heino Järkeä jätevedenkäsittelyyn -hanke 2 Kuva: Satu Heino 1 Kuva: Satu Heino Mitä kuormittavaa jätevesi j sisält ltää? 4

Lisätiedot

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA

1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Kainuun elintarvike- ja ympäristölaboratorio 1. ELINTARVIKKEET Hinta alv 0 % Hinta alv. 24 % 1.1 MIKROBIT ELINTARVIKKEISTA Bacillus cereus 16,58 20,56 Campylobacter spp. 38,53 47,78 Clostridium perfringens

Lisätiedot

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS

TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 12.4.2013. Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS TESTAUSSELOSTE 1 (4) Raision kaupunki Ympäristövirasto Nallinkatu 2 21200 RAISIO Tilausnro 153993 (WRAISIO/R1), saapunut 25.3.2013, näytteet otettu 25.3.2013 (09:00) Näytteenottaja: JS NÄYTTEET Lab.nro

Lisätiedot

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013

Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Ympäristöterveyden osasto Vesi ja terveys -yksikkö Yhteenveto suurten, EU:lle raportoivien laitosten talousveden valvonnasta ja laadusta vuonna 2013 Outi Zacheus, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl

SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Hämeenkyrön kunta, Ympäristönsuojelu Hollitie 7, 39100 HÄMEENKYRÖ Saapumispäivä Käsittely 1(6) SELVITYS KIINTEISTÖN JÄTEVESIJÄRJESTELMÄSTÄ Liitteitä: kpl Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja esitetään

Lisätiedot

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä

Jätevesien käsittely kuntoon. Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Jätevesien käsittely kuntoon Täytä vaatimukset haja-asutuksen jätevesien käsittelystä 15.3.2016 mennessä Ympäristötarkastaja Sirpa Viholainen 28.5.2011 Vauhtia jätevesien käsittelyyn Kaikissa kiinteistöissä

Lisätiedot

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009

Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Rauman kaupunki, Ympäristölaboratorio PL 238 26101 Rauma EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT asumisterveys Sieni-itiöt, materiaalit arv Asumisterveysohje 2003 ja Asumisterveysopas 2009 Sieni-itiöt, pintanäytteet

Lisätiedot

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:

TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja: Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi

Lisätiedot

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA.

OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. Liite 1/1 OHJEET JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN VALINTAAN, RAKENTAMISEEN JA HOITOON KOKKOLASSA VESILAITOKSEN VIEMÄRIVERKOSTON ULKO- PUOLISILLA ALUEILLA. A. JÄTEVESIEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN SUUNNITTELU,

Lisätiedot

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla

Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010. Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jätevedet ja hygienia iltaseminaari Kemira 14.1.2010 Jätevesien hygienian parantaminen Jyväskylän Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolla Jyväskylän Seudun Puhdistamo Oy - Yhtiö perustettu 1971 - Omistajina

Lisätiedot

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS

Sisältö KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS 1 KOLARIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET LUONNOS Sisältö 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET... 2 1 Tavoite... 2 2 Määräysten antaminen ja valvonta... 2 3 Määräysten soveltaminen ja suhde muihin määräyksiin...

Lisätiedot

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011)

TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Huom. Kiinteistöllä säilytettävä TALOUSJÄTEVESIEN KÄSITTELY VESIHUOLTOLAITOSTEN VIEMÄRIVERKOSTOJEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA (VNA 209/2011) Yhteenveto jätevesijärjestelmän suunnitelmasta Uusi jätevesijärjestelmä

Lisätiedot

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö

REKISTERIOTE Hyväksytyt laboratoriot. Valvontaosasto Valvonnan kehittämisyksikkö 23.8.2010 6842/961/2006 Savo-Karjalan ympäristötutkimus Oy, Kuopio Elintarvikeyksikkö Yrittäjäntie 24 70150 KUOPIO EVIRAN REKISTERISSÄ OLEVAT MENETELMÄT elintarvikkeet Aerobiset mikro-organismit akkr ISO

Lisätiedot

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1

Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 Hintalomake Laboratoriopalvelut 27.1.2015 Talousvesi välilehti 1 täyttää tiedot keltaisella merkittyihin soluihin. TALOUSVESI Näytteiden kokonaismäärä/vuosi: noin 750 kpl ** Hinta on ilmoitettava aina,

Lisätiedot

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2.

Hajajätevesiasetus. Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011. Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 11.2. Hajajätevesiasetus Lainsäädännön uusimmat käänteet Helsinki 10.2.2011 Saara Bäck/Luontoympäristöosasto/ Hajajätevedet 1 Hajajätevesiasetuksen soveltamisala Sovelletaan viemäriverkoston ulkopuolella Soveltamisala

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY

HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY HAJA-ASUTUSALUEIDEN JÄTEVESIEN KÄSITTELY LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI 2016 2 Vaatimukset viemäriverkoston ulkopuolisten kiinteistöjen jätevesijärjestelmille: Jätevedet tulee johtaa vähintään kolmeosastoisen

Lisätiedot

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve

Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Lämpökaivojen ympäristövaikutukset ja luvantarve Hydrogeologi Timo Kinnunen, Uudenmaan ELY-keskus 11.4.2013 Esityksen sisältö Lämpökaivoihin liittyviä ympäristöriskejä Lämpökaivon rakentamiseen tarvitaan

Lisätiedot

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA

PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA PYHÄNIEMEN EU-UIMARANTA 1 YHTEYSTIEDOT Pyhäniemen uimarannan omistaja on Kihniön kunta, osoite: 39820 KIHNIÖ Päävastuullinen hoitaja on Kiinteistö Oy Pyhäniemi, osoite: 1 c/o Holiday Club Isännöinti, PL

Lisätiedot

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015

Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 23.6.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu toukokuu 2015 Kaivoksesta pumpattava

Lisätiedot

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011

KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 KÖYLIÖN KUNNAN VESILAITOKSEN VALVONTATUTKIMUSOHJELMA VUOSILLE 2007-2011 1. YLEISTÄ Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen, 461/2000 talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista, mukaan kunnan

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI

TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI TOIVAKAN KIRKONKYLÄN UIMARANNAN UIMAVESIPROFIILI SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. UIMAVEDEN LAATUVAATIMUKSET JA VALVONTA 2.1 Laatuvaatimukset ja suositukset. 2.2 Laadun arviointi ja luokitus 2.3 Laadun

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005

ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005 ELINTARVIKEVALVONNAN VALVONTAPROJEKTIT VUONNA 2005 2 SISÄLLYSLUETTELO MAAKUNNALLINEN LAITOSKEITTIÖIDEN PINTAPUHTAUSPROJEKTI...3 Yhteenveto ja pintapuhtauden parantaminen...6 MYYMÄLÖIDEN PINTAPUHTAUSNÄYTTEIDEN

Lisätiedot

Ympäristönsuojelujaosto/Miljö vårdssektionen 46 03.09.2012

Ympäristönsuojelujaosto/Miljö vårdssektionen 46 03.09.2012 Ympäristönsuojelujaosto/Miljö vårdssektionen 46 03.09.2012 Vapautushakemus liittämisvelvollisuudesta vesi- ja viemäriverkostoon liittymisestä/anhållan om befrielse från anslutningsplikt till vatten och

Lisätiedot