Kasarminmäellä 1 /2012. Yrityskoulutusta ja innovaatioita. Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 01.

Transkriptio

1 Tähän jutun nimi Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri / Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1 /2012 / Yrityskoulutusta ja innovaatioita Kasarminmäellä 01.

2 Tähän jutun nimi sisältö / Kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri Innoste on Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan kampuslehti. Julkaisija / Publisher: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu / Kymenlaakso University of Applied Sciences Osoite/Address: PL 9, Kotka, Finland Puh. / Tel Fax Päätoimittaja / Editor-in-Chief: ANNINA PIENIMÄKI AD / Art Director: ILJA TUOMIVAARA AD-assistentti / AD assistant: KANERVA KARVINEN Toimittajat / Reporters: katja neuvonen, niina partti, annina pienimäki, kirsti pitkänen-nurmi, taru rantanen, sara vainikka, oona vihavainen Valokuvat / Photographs: petri laukkanen, riku mikkonen, katja neuvonen, niina nissinen, lu pan, annina pienimäki, sara vainikka Kannen kuva / Cover photo: Petri laukkanen Pääkirjoitus 5 Matkalla ideasta innovaatioon 6 9 Hyvää fiilistä Heinolaan Mitä se yrittäjyyssparraus oikein on? 14 Gallup: Yrittäjyydessä kiehtoo vapaus ja pelottaa vastuu 15 Yhteistyöllä ammattilaiseksi Puusta pitkälle Euro Modo Kolumni: Kohti kahta kampusta 21 Terveisiä tukikohdasta The dance of shadows brought cultures visible Painatus / Printing: KOPIO NIINI FINLAND OY, KOTKA Paperi / Paper: Cyclus Print 115g/m2 ja 170g/m2 Painos/Edition: 1500 kappaletta / copies Jäyniä, jekkuja ja konnankoukkuja 27 Kasarminmäen kuulumisia Opiskelijakunta Klaani Mistä kaikki alkoi? Chinese dance is full of harmony

3 pääkirjoitus PÄÄKIRJOITUS Tätä lehteä koottiin pienellä, mutta tehokkaalla porukalla. Jo lehden teon alkumetreillä huomattiin, että kirjoittajien määrä jää vähäiseksi. Lieneekö syynä vuonna 2008 viimeistä kertaa alkanut yhteisöviestinnän suuntautumisvaihtoehto, kuka tietää. Viestintäläiset elävät nyt mielenkiintoisia aikoja. Loppuuko koulutus kokonaan, jatkuuko se ennallaan vai jossain uudistetussa muodossa? Saattaisihan lopetus helpottaa työllisyystilannetta tulevaisuudessa, mutta millä aikataululla? Entä miten se vaikuttaisi paikallisiin yrityksiin? Olisihan se harmi, jos Kasarminmäen pitkäaikaisin kyamkilainen asukas häädettäisiin kokonaan pois. Kokonaisen koulutusohjelman lopettamisen takana on varmasti niin paljon kiemuroita, ettei tavallinen opiskelija sitä osaa käsittää. Toivottavasti kuitenkin ennen lopullista päätöstä on otettu huomioon kaikkien osapuolien etu, myös opiskelijan. Tämänkertaisessa Innosteessa otetaan selvää, millaista on yrittäjyyskoulutus KyAMK:ssa ja tavataan siihen osallistuneita opiskelijoita. Heidän ideoidensa etenemistä voit seurata sivuilta 6-8. Lisäksi mukana on Habitareen asti päätynyt Euro Modo 2011, koulumme yhteistyöyrityksiä, vaihto-oppilaiden ja Klaanin kuulumisia. Entä mitä tekosyitä sinä olet esittänyt, kun tehtävät ovat joskus jääneet tekemättä? Katso sivulta 27, mitä selityksiä ei enää kannata käyttää. Lehden valmistuttua onkin edessä ansaittu joululoma, rentoutumista ja tolkuttomasti herkkuja. Sitten katsellaankin jo toinen toistaan kauniimpia raketteja ja vaihdetaan seuraavaan vuoteen. Toimitus toivottaa kaikesta huolimatta kaikille mielenkiintoista, innovatiivista ja hyvää vuotta 2012! Annina Pienimäki päätoimittaja 05.

4 yrittäjyys Matkalla Ideasta Innovaatioon Ideasta Innovaatioon -opintojakso on osa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun YrittäjyysKipinä-yrittäjyysprosessia. Sen tavoitteena on saada opiskelijat ideoimaan uusia palvelu- tai tuoteideoita, joita voidaan kehittää lisää myös opintojakson päätyttyä. Toimittaja seurasi erään idean matkaa. Tuliko ideasta innovaatio?» teksti Oona Vihavainen kuvat Petri Laukkanen Jussi Peso (vas.), Antti Halinen, Mikko Kemppainen ja Stavros Lehtomäki ideoivat ansiokkaasti. Toukokuu: Ideoita ja iloa Lukuvuosi vetelee viimeisiään ja aurinko paistaa. Olen seuraamassa Ideasta Innovaatioon -kurssin hedelmiä, eli opiskelijoiden esityksiä kurssin aikana saaduista ideoista. Minulla ei ole tarkkaa käsitystä siitä, mitä kurssilla on tehty ja mistä siinä on ollut kyse. Opiskelijaryhmien esitykset kuitenkin todistavat, että ideoita on saatu kurssilla paljon ja hyviä sellaisia. Kurssin opettajat Sinikka Pekkalin ja Pasi Jaskari kehuvat erityisesti erään ryhmän ideoita. Nappaan ryhmäläiset haastateltaviksi, sillä haluan tietää tarkemmin, mistä he ovat tuoteideansa repineet. Jussi Peso, Mikko Kemppainen, Antti Halinen ja Stavros Lehtomäki eivät malta keskittyä haastatteluun. Peso on juuri saanut tietää saaneensa loistavan kesätyöpaikan, ja hän hyppii tasajalkaa. Muut ovat rauhallisempia, mutta kukaan ei jaksa keskittyä opiskeluasioiden puimiseen kevään viimeisenä koulupäivänä. He eivät ole miettineet ideoidensa viemistä eteenpäin, eikä kukaan heistä tunnu olevan kiinnostunut siitä nytkään. Sovimme, että palaamme asiaan heti syyskuun alussa. Joudun hillitsemään itseäni, etten patistaisi ideanikkareita jatkojalostamaan loistavia ideoitaan kesän aikana. Mitäpä se minulle kuuluu. Minä olen ulkopuolinen tarkkailija. 8. syyskuuta: Jotakin muuta opintopisteiden lisäksi Kesä on ohi. Olen malttanut olla häiriköimättä ryhmäläisiä kesän aikana, vaikka olen palanut halusta kuulla, aikovatko he tehdä ideoilleen mitään. Kurssin toisena opettajana toiminut Jaskari on onneksi yhtä halukas viemään heidän ideoitaan eteenpäin. Istumme vihdoinkin palaverissa. Paikalla ovat Jaskari, viestintää opiskelevat Peso ja Halinen sekä muotoilua opiskeleva Kemppainen. Kynäni sauhuaa. Jaskari: Halusin teidät sen takia koolle, että joku teidän ideoistanne voitaisiin oikeasti tuotteistaa. En halua mitenkään painostaa, mutta ne ideat olivat kehityskelpoisia, ja tuotteistamisprosessi voisi hyvinkin lähteä liikkeelle. Teidän ryhmä on innovatiivinen ja me halutaan tarjota mahdollisuuksia viedä niitä ideoita eteenpäin. Ei tarvitsisi alkuvaiheessa muuta kuin antaa työpanos idean jatkojalostamiseen. Kertokaas vielä tarkemmin niistä ideoista nyt. Ryhmäläiset kertovat ideoistaan Jaskarille. En valitettavasti voi paljastaa tarkemmin, mistä niissä on kyse. Jaskari selvästi innostuu lisää kuullessaan ideoista uudestaan. Jaskari: Teidän ei siis todellakaan tarvitsisi yksin hoitaa kaikkea. Ideoita voidaan viedä eteenpäin yhdessä ja kasata tiimi, johon voitaisiin yrittää saada myös markkinoinnin opiskelija miettimään, miten niitä tuotteita myydään. Kiinnostaako teitä jatkaa tätä? Ryhmäläiset näyttävät mietteliäiltä. Ajattelen, että tällainen tilanne on opiskelijoille varmasti hyvin ristiriitainen. Kaikkeen ei voi panostaa, sillä aika ei yksinkertaisesti riitä. Onkohan kukaan ryhmäläisistä tullut ajatelleeksi, että näin edes voisi tapahtua? Entä jos he eivät halua jatkaa? Heitetäänkö hyvät ideat pöytälaatikkoon ja luetaan myöhemmin lehdestä, että joku muu on saanut saman idean ja tienannut sillä miljoonia? Muotoilua opiskeleva Kemppainen on kiinnostunut viemään ideaansa eteenpäin aikataulunsa puitteissa. Viestintää opiskelevat Halinen ja Peso eivät ole yhtä innoissaan. Halisella on jo tarpeeksi töitä, eikä hän uskalla luvata pystyvänsä sijoittamaan asiaan tarpeeksi tunteja. Peso puolestaan ei ole tarpeeksi kiinnostunut keksimästään tuotteesta. Ymmärrän heidän ratkaisujaan. Jaskari kuitenkin yrittää vielä. Jaskari: Ei tällaiseen välttämättä tarvitse uhrata paljon aikaa. Opiskelijoille pitäisi olla useita projekteja päällekkäin, hitaassa tai nopeassa juoksussa. Ja aina voi pyytää lisää ihmisiä töihin. Ensin tehdään selvitystyötä ja sitten siirrytään tuotteistamiseen. Jaskari ehdottaa, että Kemppaisen tuotetta lähdettäisiin viemään eteenpäin tällä porukalla. Peso ja Halinen voisivat olla mukana ideointiapuna. Tuotteen prototyyppi pystyttäisiin Jaskarin mukaan valmistamaan koululla, ja ryhmään voitaisiin pyytää mukaan myös insinööriopiskelija. Ryhmäläiset suhtautuvat ehdotukseen myönteisesti ja sopivat tapaavansa parin viikon välein. Olen iloinen, että edes yhtä tuotteista lähdetään viemään eteenpäin.»

5 yrittäjyys yrittäjyys Jaskari poistuu paikalta ja kyselen ryhmäläisiltä, olivatko he ajatelleet tällaisen olevan mahdollista. Kemppainen kertoo tajunneensa heti, että hänen ideansa on hyvä, jos sen saa toimimaan käytännössä. Hän ei ole ollut tietoinen siitä, että koulun kautta pystyy tekemään tällaista. Peso kertoo häkeltyneensä tajuttuaan, että ideoita saatetaan lähteä oikeasti tuotteistamaan. Hän ei ollut ajatellut, että saisi kurssista irti mitään muuta kuin opintopisteitä. Nauramme. Oma ideointikykymme saattaa kuitenkin yllättää. 21. syyskuuta: Tekniikkaa ja heikkoja jäitä Olemme jälleen palaverissa. Paikalla ovat lisäkseni Jaskari ja Kemppainen. Kemppainen: Olen tehnyt vähän taustatyötä ja selvittänyt, ettei samanlaista tuotetta ole olemassa. Tekniikassa on kyllä aika paljon mietittävää vielä. Kemppainen ja Jaskari keskustelevat pitkään tuotteen tekniikasta. Päätän olla hiljaa, sillä he puhuvat asioista, joista en ymmärrä mitään, vaikka olenkin omat Tekniikan Maailmani lukenut. Jaskari antaa keskustelun päätteeksi konkreettisia neuvoja etenemisestä. Jaskari: Sun pitäisi tehdä ensin konseptikuva tästä. Eli ihan vaan sellainen mind map -tyyppinen havainnollistava kuva, josta selviää mistä on kyse. Sen jälkeen voidaan pistää päälle uutuustutkimus ja täyttää tuoteväylähakemus. Keksintöasiamies pitää myös tavata jossain välissä. Ihanteellinen tilannehan tässä olisi, jos löytyisi heti valmiit komponentit ja pystyisit rakentamaan itse tuotteen protomallin. Sitten pitäisi miettiä, kannattaako ottaa yhteyttä johonkin tämän alan tuotteiden valmistajaan, jotta tämän pystyisi yhdistämään jo valmiiseen sarjaan. Siinä saisi valmiin markkinointikoneiston. Saatko yhdistettyä tätä opintoihin? Kemppainen: En oikein tiedä, kaikki kurssien puitteissa tehtävät työt on oikeastaan sovittu jo. Jaskari: Kaikkea ei oikeasti tarvitse tehdä omalla ajalla. Täällä alkaa myös tuotteistamiskurssi, jossa voisi viedä tätä eteenpäin. Kannattaa miettiä myös pitkällä tähtäimellä tämän yhdistämistä kursseihin. Ja keskityt nyt vaan itse tuotteistamiseen ja muotokieleen. Teet seuraavaan tapaamiseen kuvan, täytät tuoteväylähakemuksen ja keksintöilmoituksen. Ne löytyy sieltä YrittäjyysKipinä-nettisivuilta. Kemppainen: Mietin myös ton tuotteen yhdistämistä kännykkään. Softaksi siis. Jaskari: No niin! Sittenhän meillä olis sulle sopiva sparraustiimikin pelipuolella, ohjelmistotekniikan opiskelijoita! Ne puhuu biteillä. Kiinnostaisko sellanen? Kemppainen: No joo, mutta tuntuu että oon vähän heikoilla jäillä tässä. Jaskari: Mennään niin pitkälle kun jää kantaa ja laitetaan sitten koko homman päälle henkselit, jos ei onnistu. Näitä tuotteitahan voi olla jossakin, mutta se ei estä tämän viemistä tuotteeksi. Varsinkin jos tämä toteutettaisiin kännykkäsoftana. Näissä on oltava optimistinen. Nyt vaan ne muut pojat mukaan tähän. Voitte te mennä vaikka ravintolaankin puhumaan tästä jos haluatte, kunhan ette huutele näistä vieraisiin pöytiin. Ravintolatapaaminen voisikin tuoda tähän juttuun erikoisia sävyjä. 5. lokakuuta: Takaisin alkuun Tapaamme jälleen. Paikalla ovat Jaskari, Kemppainen, Peso ja Halinen. Emme ole ravintolassa, vaikka ajatus houkuttelikin hieman. Olen bongannut tapaamisten välissä Kemppaisen ideaa vastaavan tuotteen Tekniikan Maailma -lehdestä. Niin on Kemppainenkin. Kemppainen: Huonoja uutisia. Kaksi on löytynyt. Jaskari: No niin, olemme siis lähtötilanteessa. Eihän tämä ole ihme, oli aika oletettavaa että joku on tämän jo keksinyt. Ympärilläni on niin nyreitä naamoja, että tunnen pakollista tarvetta piristää tunnelmaa. Muistutan mobiiliversiosta. Jaskari saa uutta pilkettä silmiinsä, mutta Kemppainen ei innostu mobiiliversiosta samalla tavalla. Hän on muotoilija. Mobiiliversiossa ei ole liiemmin muotoiltavaa. Jaskari haluaa kuitenkin, että asiasta kysytään eräältä matkapuhelinvalmistajalta. Näin päätetään tehdä. Kemppainen lupaa ottaa meihin yhteyttä myöhemmin. 15. marraskuuta: Homma hajallaan Kemppaisesta ei ole kuulunut mitään. Lähestyn häntä sähköpostitse. Kemppainen kertoo homman olevan edelleen aika hajallaan. Yhteydenotto matkapuhelinvalmistajaan ei tuottanut tuloksia. Verkostoituminen on kuitenkin tuottanut hedelmää, ja liiketalouden opiskelijoiden kanssa on ollut puhetta markkinatutkimuksen tekemisestä. Haluan tietää, onko Kemppainen oppinut mitään uutta. Hän sanoo menneensä Ideasta Innovaatioon -kurssille oppiakseen tuntemaan muiden alojen tyyppejä ja luodakseen kontakteja muihinkin kuin muotoilijoihin. Hän kertoo oppineensa, että yhteistyö toiselta alalta olevan ihmisen kanssa voi tuoda uusia ajatuksia. Suurimmat opit hän uskoo saavansa, jos hänen tuotettaan lähdetään viemään kunnolla eteenpäin. Hullultakin tuntuva idea voi sisältää kultajyvän Ideasta Innovaatioon -opintojakso on osa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun YrittäjyysKipinä-yrittäjyysprosessia, joka käynnistyi vuoden 2010 alussa. Opintojakso on sijoitettu pysyvästi ammattikorkeakoulun kulttuurin ja liiketalouden opetusohjelmiin. Opintojakson aikana yrittäjyyskipinän saanut opiskelija voi jatkaa yrittäjyysopintoja henkilökohtaisen opetussuunnitelman avulla.» teksti Oona Vihavainen Aluevaikuttavuus on yksi ammattikorkeakoulujen lakisääteisistä tehtävistä. Ammattikorkeakoulun tuleekin edistää kaikella toiminnallaan myös yrittäjyyttä, sillä yhteiskunnan positiivinen kehitys rakentuu innovatiiviselle ja yrittäjämäiselle toiminnalle. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yrittäjyysopintoja suunnitteli ryhmä opettajia projektipäällikkö Pasi Jaskarin johdolla. Ideasta Innovaatioon -opintojakson opettaja Sinikka Pekkalin pitää opiskelijoiden ideointikykyä äärettömän tärkeänä. Opintojakson tavoitteet tulevat yhteiskunnasta. On tärkeää, että ammattikorkeakoulu tuottaa yrittäjämäisesti toimivia työntekijöitä tai yrittäjiä, jotka huomaavat erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia ympäristössään. Lisäksi on tärkeää osata tuottaa mahdollisuuksien perusteella palvelu- tai tuoteideoita ja kyetä toimimaan monimutkaisissa ennakoimattomissa tilanteissa, Pekkalin sanoo. Ideasta Innovaatioon -opintojakson konkreettisena tavoitteena on saada mahdollisimman monta ideaa, joiden kehittelyä opiskelija voi jatkaa palveluksi tai tuotteeksi saakka. Opintojakson rikkautena on kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialalla pyrkimys monialaisiin työryhmiin, jossa liiketalouden, viestinnän ja muotoilun opiskelijat toimivat tiiminä. Näin eri alojen opiskelijat tuovat tiimiin oman osaamisensa ja näkemyksensä. Opiskelijat jaetaan heti alussa monialaisiin ryhmiin. Ensimmäisessä vaiheessa ryhmä tuottaa vähintään neljä ideaa, tekee niihin taustakartoitusta ja työstää näistä lyhyen esittelyn. Ideoista annetaan sitten vertais- ja opettajapalautetta. Osa ideoista valitaan jatkojalostukseen ja tarkennetaan taustatyöskentelyä, Pekkalin kertoo. Tärkeintä on positiivinen ilmapiiri Ideasta Innovaatioon -opintojakson opiskelijat on saatu ideoimaan hyvin. Pekkalinin mielestä ideointi onnistui erityisen hyvin kevään 2010 opintojaksolla, jossa oli mahdollisuus muodostaa monialaisia ryhmiä. Luovuuteen tarvitaan innostusta, rentoa ympäristöä ja iloa. Positiivinen asenne ja kannustaminen ovat ideoinnissa myös ensiarvoisen tärkeitä. Hullultakin tuntuva idea voi sisältää kultajyvän kun sen antaa elää. Meillähän on valtava potentiaali innovatiivisissa ja ihanissa opiskelijoissa, Pekkalin toteaa. Myös Kasarminmäen kampuksen tilat ja sijainti auttavat ideoinnissa. Pekkalinin mielestä luonnon ympäröimä Kasarminmäki on moninaisine tiloineen hyvä paikka tämäntyyppiselle ryhmätyöskentelylle. Ajamme mielellämme opiskelijat pois luokista luontoon, Pajalle tai luovuuskävelylle. Muistan viime kevään tunnelman. Koivut olivat vihreitä ja aurinko paistoi, opiskelijoilla oli hauskaa. Haasteena on löytää monialaisille ryhmille yhteistä aikaa, mutta se ei ollut viime keväänä esteenä. Kiitos siitä lukujärjestyksen tekijälle. Pekkalin pitää positiivista ilmapiiriä tärkeimpänä ryhmätyöskentelyssä. Ryhmät joutuvat opintojaksolla todella lujille, sillä opiskelijoiden pitää saada tuotettua ideoita itsenäisesti ja ryhmänä. Kielteiset ajatukset pitäisi osata jättää pois ja kannustaa toisia parhaimpaansa. Tässä meillä jokaisella on varmasti haaste omissa työyhteisöissämme. Suupielet alaspäin ei tule kun sydänkohtauksia. Toivon, että opiskelijat saisivat kurssilta onnistumisen kokemuksia. Olisi hienoa, jos opiskelijat löytäisivät itsestään innovatiivisuutta, jota meissä kaikissa kuitenkin on

6 yrittäjyys yrittäjyys Hyvää fiilistä Heinolaan Sisustusarkkitehtuurin ja kalustesuunnittelun opiskelija Susanna Halla halusi laajentaa osaamistaan. Heinolalainen Halla suri kotikaupunkinsa huonoa tilannetta ja päätti laajentaa osaamistaan tuomalla kaupunkiin parempaa f iilistä. teksti Oona Vihavainen kuvat Petri Laukkanen ymenlaakson ammattikorkeakoulun yrittäjyyssparrauksessa mukana olevalla Susanna Hallalla on Hallaus Oy -niminen yritys, jonka toiminnot ovat jakautuneet kahteen osa-alueeseen. Yritys on sisustussuunnittelutoimisto, joka tekee myös yritysviestinnän suunnittelua. Tämän lisäksi hänellä on aputoiminimellä myös tapahtumatoimisto. Koen, että tällaisella palvelutarjoamalla pysyn varmemmin leivässä jos ja kun taantuma iskee ja sisustussuunnittelutilaukset ehkä tilapäisesti vähenevät. Näitä osa-alueita yhdistää se, että sisustussuunnittelu, yritysviestinnän suunnittelu ja tapahtumien suunnittelu lähtevät kaikki tarpeesta, Halla sanoo. Heinolassa vallitsi taannoin tappiomieliala reumasairaalan konkurssin ja UPM:n irtisanomisten takia. Halla halusi parantaa tilannetta omalla toiminnallaan. Mä mietin, että mitä tälle tilanteelle voi tehdä? Miten tänne voi saada sellaista fiilistä, että kyllä tästä vielä noustaan? Heinolalla ei ollut omia tuotteita, ja mä halusin tehdä koko kaupungille jotain iloista ja kivaa. Tuumailin sitä aikani ja suunnittelin, markkinoin ja myin KesäHEINOLA-tekstiilimalliston, johon ihmiset tykästyivät. Tuotemerkki suojattiin. Tapahtumatoimisto selkeästä tarpeesta Kesän 2010 löylynheiton MM-kisojen tapahtumat olivat Heinolalle uusi takaisku. Halla oli seuraamassa tapahtumia eturivistä ja ymmärsi heti, ettei kilpailuja enää järjestettäisi. Se tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta. Ei tule enää näitä kisoja tänne. Lyötiin pienellä porukalla kättä päälle, että ensi kesänä järjestetään omia tapahtumia. KesäHEINOLASTA tuli sen myötä brändi, johon sisältyy tuotteita ja tapahtumia. Päätettiin, että järjestetään Muksuhuvit -niminen lastentapahtuma ja Liikuntahuvit-liikuntatapahtuma, ja että nämä tapahtumat ovat päihteettömiä. Tapahtumatoimiston perustin siis näiden tapahtumien ansiosta. Muksuhuvien järjestämisen taustalla oli selkeä puute ja tilaus lastentapahtumille Heinolaan. Halla halusi tehdä tapahtumakokonaisuuden, joka kestäisi kokonaisen viikonlopun ja toisi siten mahdollisesti Heinolaan myös majoittujia. Hain talvella oppia Lahden ammattikorkeakoulun Event Management -kurssilta. Siellä ideoimme tapahtumia kansainvälisessä ryhmässä. Mukana oli opiskelijoita aina Kiinaa, Kamerunia ja Vietnamia myöten. Heillä oli mahtavia ideoita, joista osa on takataskussa myöhempää käyttöä varten. Event Management -opintojakso hyväksyttiin osaksi syventäviä ammattiopintoja KyAMK:ssa. Ammattikorkeakoulujen yhteistyötä ja oravannahkakauppaa KesäHEINOLA-tapahtumien päihteettömyys vei mukanaan sponsoreita, eikä Heinolan kaupunki pystynyt osallistumaan tapahtumien kustannuksiin. Halla ja muut tapahtumia järjestäneet saivat kuitenkin mukaan paljon yhteistyökumppaneita.»

7 yrittäjyys Tapahtumat järjestettiin hyvin pitkälti oravannahkakaupalla tyyliin, että hei antakaa te meille vessat lainaan, niin me tullaan sitten myymään teidän tapahtumiin makkaraa, Halla toteaa. Yhteistyökumppaneita hankittiin omalla aktiivisuudella ja sinnikkyydellä yritysten ja yhteisöjen suuntaan. Se oli ihan perinteistä myyntityötä siis. Jalkautumista, puhelinsoittoja, sitkeää pommitusta. Torillakin oltiin monena lauantaina konserttilippuja myymässä ja tapahtumia promoamassa, Halla kertoo. Tapahtumien suunnittelussa otettiin koko ajan huomioon heinolalaisten mielipiteet. Halla halusi pitää käyttäjälähtöisyyttä avainsanana. Myös heinolalaisten yritysten näkyville pääseminen ja näytön paikkojen tarjoaminen nuorille ihmisille oli Hallalle tärkeää. Järjestämisessä hyödynnettiinkin ammattikorkeakoulujen yhteistyötä. Ammattikorkeakoulujen yhteistyö pelasi hyvin, ja mä sain oikeaksi kädekseni Mikkelin ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaksi opiskelevan Maiju Helojoen. Visuaalista viestintää hoiti oman koulun graafikko Jukka Mäkelä, ja Lahden AMK:sta oli myös opiskelijoita auttamassa. Teimme hommia siis LAMK:n, KyAMK:n ja MAMK:n opiskelijoiden yhteistyönä. Ihan mahtava projekti! Ja opettajat tykkäsivät, Halla nauraa. Tapahtumat sujuivat hyvin ja niille on luvassa ensi kesänä jatkoa. Muksuhuvit järjestetään kesäkuussa Päivämäärä tarkentuu piakkoin. Asiaan vaikuttaa kesäteatterin aikataulutus. Tulossa on ainakin Junnut Jyrää -lastenkonsertti. Ensi vuonna otan itselleni enemmän johtajan roolia, enkä haali itselleni niin suurta osaa käytännön hommista. Viikonloppu vei totaalisesti voimat. Hyvä olo tuli vasta kun aloin lukea palautelomakkeita ja erityisesti silloin, kun näin tapahtumien ihanat valokuvat. Henkilökohtainen motiivi lähteä rakentamaan tällaisia juttuja oli se, että tämän mittakaavan tapahtumatuotanto vaatii huomattavan määrän monialaista osaamista, suuren määrän kontakteja sekä kokemusta. Haasteet pitävät elämän mielekkäänä. Aina löytyy lisää opittavaa! Siksi tein mitä tein. INNOVAATIO KILPAILU Kymenlaakson ammattikorkeakoulu järjestää innovaatiokilpailun opiskelijoilleen Kilpailussa haetaan uusia liiketoimintaideoita ja tuote- ja palveluideoita opiskelijoiden oman yritystoiminnan käynnistämiseen. Kilpailuun on valittu ensisijaisesti kolme aihealuetta. Kilpailuehdotuksen voi jättää myös aiheiden ulkopuolelta. 1. Uudet puutuotealan ja rakentamisen innovaatiot 2. Uudet uusiutuvan energian ja logistiikan tuotteet ja palvelut 3. Uudet viestinnän ja sosiaalisen median innovaatiot Kilpailuohje: Kilpailuun osallistuu 2-3 opiskelijan tiimi. Tiimin jäsenet voivat olla miltä tahansa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun koulutusohjelmistaa. Kilpailun tuotoksena syntyy ideaportfolio, joka luovutetaan sähköisessä muodossa KyAMK:n innovaatiokilpailu -Moodle-alustalle. Ideaportfolion tulee sisältää: idean esittely, idean kuvitus tai tekninen piirustus, mahdollisuus tulevista markkinoista. Ryhmän jäsenet sopivat idean omistuksesta (ryhmä/yksityinen henkilö) ja vain idean omistaja voi jatkaa idean tuotekehitystä ja saada sille jatkorahoitusta. Kilpailuaineistoa voi työstää syksyllä 2011 alkavilla Ideasta Innovaatio -opinnoilla, jotka järjestetään sekä Kouvolassa että Kotkassa. Ryhmän jäsen voi olla myös Kymenlaakson ammattikorkeakoulun henkilö- kunnan edustaja. Kilpailussa on yksi sarja, jossa kolmen parhaan ryhmän jäsenet palkitaan tavarapalkinnolla: I iphone II III ipad ipod Yrittäjyys Kipinä 12.

8 yrittäjyys gallup Yrittäjyydessä kiehtoo vapaus ja pelottaa vastuu Mitä se yrittäjyyssparraus oikein on? Yrittäjyys houkuttelee, mutta samalla pelottaa Kymenlaakson ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelijoita. Innosteen gallup selvitti, mitä mieltä opiskelijat ovat yrittäjyydestä ja tarjoaako koulu riittävästi yrittäjyyteen liittyviä kursseja. teksti ja kuvat Katja Neuvonen 1. Voisitko ryhtyä yrittäjäksi valmistumisen jälkeen? 2. Mitkä ovat yrittäjyyden hyvät sekä huonot puolet? 3. Pitäisikö KyAMK:ssa olla tarjolla enemmän yrittäjyysopintoja? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua yrittäjyyssparraukseen. Mitä sparraus tarkoittaa opiskelijan kannalta? teksti Oona Vihavainen kuva Petri Laukkanen Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijoiden on mahdollista vahvistaa yrittäjämäistä toimintaa ja osaamistaan koko opintojensa ajan. Yrittäjyysprosessi koostuu kolmesta tasosta. Ensimmäinen taso sisältää Ideasta Innovaatioon -opintojakson, joka auttaa uusien liikeideoiden synnyttämisessä. Ensimmäinen taso sisältää myös LCCE-yritysyhteistyöprojektit, joissa opiskelijat oppivat yrittäjämäisiä toimintatapoja ja yhteistyötä yritysten kanssa. Toisella tasolla opiskelija voi valita vapaasti valittavia yrittäjyysopintoja. Kolmannella tasolla on mahdollisuus hakea henkilökohtaiseen yrittäjyyden sparraukseen. Sparrauksen tarkoituksena on valmentaa opiskelijaa opiskeluaikana, jotta opiskelijalla olisi valmius käynnistää yritystoiminta heti valmistumisen jälkeen tai jo opiskeluaikana. Yrittäjyyssparraukseen hakeutuvat yleensä ne opiskelijat, jotka ovat tehneet valinnan yrittäjäksi ryhtymisestä tai suunnittelevat sen aloittamista. Sparraukseen valitun opiskelijan kanssa tehdään yrittäjyyden henkilökohtainen opetussuunnitelma (YHOPS), joka mahdollistaa paremmin esimerkiksi oman tuotteen kehittämisen kurssien puitteissa. Tämä opetussuunnitelma tehdään yhdessä opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajan ja yrittäjyyssparrauksesta vastaavan projektipäällikkö Pasi Jaskarin kanssa. Opetussuunnitelma hyväksytetään koulutusohjelmavastaavalla. YHOPS tehdään vuodeksi kerrallaan, sillä suunnitelmat saattavat muuttua. Yrittäjyyspolun valinneista opiskelijoista muodostetaan teemoittain sparraustiimejä, joissa voi harjoittaa myös yritystoimintaa. Opiskelijat haastatellaan ennen tiimiin tuloa ja jokainen opiskelija tekee ideapaperin ideansa kehittämisestä. Opiskelijoista muodostetaan 4-10 hengen sparraustiimejä, jotka rakennetaan opiskelijoiden alojen mukaan. Tiimi voi olla keskittynyt esimerkiksi ekovaatetukseen tai peleihin. Tiimeihin haetaan samanhenkisiä, samasta alasta tietäviä opiskelijoita. He voivat toimia yhteistyössä ja miettiä yritystoimintaansa liittyviä asioita yhdessä. Ekovaatetustiimin opiskelijat pystyisivät esimerkiksi etsimään ompelijoita yhdessä. Ydintiimin jäsenet ovat siis samalta alalta, mutta tiimeistä voidaan tehdä myös monialaisia, jos huomataan, että mukaan tarvitaan esimerkiksi markkinoinnin tai viestinnän osaajia. Tiimeillä on lisäksi ulkopuolisia, kauemmin alalla olleita mentoreita, jotka tuovat tiimiin oman näkökulmansa. Yrittäjyyssparrauksesta on mahdollista kerryttää 10 opintopistettä. Sparraukseen voi osallistua vaikkapa kahden lukuvuoden ajan. Käytännössä sparrauksessa tehdään projekteja, jotka yritetään myös saada jotakin kautta näkyville. Opiskelijat tekevät yritystoimintaansa varten tuotekehityspaketit, liiketoimintasuunnitelmat ja miettivät esimerkiksi yrityksen viestintää ja markkinointia. Tätä kaikkea ei tarvitse tehdä yksin, vaan jakaen ideoita ja ajatuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa. Eetu Pylkkö, 25 Kolmannen vuoden av-median opiskelija 1. Olen pyöritellyt ajatusta yrittäjäksi ryhtymisestä. Ajatus kuitenkin epäilyttää vielä tässä vaiheessa. 2. Yrittäjyydessä on paljon riskejä ja se sitoo ympärilleen koko elämän. 3. Koulussa kyllä kannustetaan yrittäjyyteen ja tietoa on saatavilla. Yrittäjyyskursseja on mielestäni riittävästi. Jos haluaa lisätietoja, asioista voi ottaa itse selvää. Antti-Pekka Heiskanen, 25 Kolmannen vuoden av-median opiskelija 1. Olen miettinyt asiaa. Yrittäjyydessä kiinnostaa sen tuoma vapaus. 2. Yrittäjänä saisi pidettyä kaikki langat omissa käsissään, mutta toisaalta yrittäjyys toisi myös paljon vastuuta. Taloudellisesti yrittäjyys ei tosin ole kaikista turvallisin vaihtoehto. 3. Alamme opintokokonaisuuteen kuuluu kaksi yrittäjyysopintoihin liittyvää kurssia ja se on mielestäni riittävä määrä. Laura Lehtinen, 30 Toisen vuoden graafisen suunnittelun opiskelija 1. En ainakaan heti valmistumisen jälkeen lähde yrittäjäksi. Haluan saada ensin varmuutta ja kokemusta. Poissuljettu ajatus yrittäjäksi ryhtyminen ei kuitenkaan ole. 2. Yrittäjyydessä kiinnostaa sen tuoma vapaus ja pelottaa sen epävarmuus. 3. Pakollisia yrittäjyysopintoja on mielestäni riittävästi, sillä mielestäni tämänkaltaiset kurssit eivät saa syödä ammattiopintoja. Vapaavalintaisia yrittäjyysopintoja voisi kyllä olla lisää. Sami Leminen, 25 Toisen vuoden graafisen suunnittelun opiskelija 1. Freelanceriksi voisin ehkä ryhtyä, mutta en ehkä varsinaisesti yrittäjäksi, koska en ole kovin oma-aloitteinen. 2. Yrittäjänä täytyy pitää itse huoli kaikesta. Pidän enemmän yhteisöllisestä työympäristöstä. 3. Yrittäjyysopintoja voisi olla enemmänkin

9 yhteistyö yhteistyö Yhteistyöllä ammattilaiseksi Kymenlaakson ammattikorkeakoulu tekee yhteistyötä paikallisten yrittäjien ja yhteisöjen kanssa. Tavoitteena on sekä opiskelijan että yrittäjän hyöty. teksti ja kuva annina pienimäki ietoyhteiskunnan tilat ja sisällöt -hankkeen voimalla Kouvolan kirjastoon perustettu Mediamaja on yksi KyAMK:n yhteistyökumppaneista. Yhteistyö alkoi heti perustamisvuonna Kaikki lähti käyntiin kaluston lainaamisella. Meillä ei ollut omaa, joten otin yhteyttä vanhaan kouluuni, kertoo itsekin Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa viestintää opiskellut Mediamajan projektinvetäjä Harri Pikka. Käytännössä yhteistyö toimi loistavasti, mutta sopimuksen tekeminen vei aikaa. Sitä läheteltiin useampaan kertaan molempiin suuntiin, ennen kuin se sai oikean muotonsa. Kaluston lainauksen lisäksi Mediamajassa on alusta asti ollut opiskelijoita työharjoittelussa. Pääasiassa harjoittelijat ovat tulleet viestinnästä audiovisuaalisen median puolelta, mutta töitä löytyy muillekin. Meille sopivalla harjoittelijalla on teknisiä valmiuksia ja hän on asiakaspalveluhenkinen. Työ on kuitenkin suurimmaksi osaksi nuorten kanssa tekemistä, joten tärkeää on myös kohderyhmän ymmärtäminen. Eri taiteenalojen tuntemus on hyvä lisä. Harjoittelijan on myös hyvä olla oma-aloitteinen, sillä valmista hommaa ei ole aina tarjolla, Pikka toteaa. Työharjoittelu on paras tapa tutustua tulevaisuuden työelämään yritysvierailujen lisäksi. Pikan mukaan yhteistyö ammattikorkeakoulun kanssa on ollut kokonaisuudessaan hyvää, mutta mahdollisuuksia sen lisäämiseen olisi monia. Hän toivoisikin ammattikorkeakoulun opiskelijoiden löytävän tiensä Mediamajaan. Meidän tiloissa voisi järjestää esimerkiksi alaan liittyviä luentoja, workshoppeja ja vaikka esittää omia lyhytelokuvia. Tänne voisi tuoda myös omia töitään näytille. Tälläkin hetkellä Mediamajassa on Kouvolan Lyseon lukion taidenäyttely, Pikka kertoo. Vaikka Tietoyhteiskunnan tilan ja sisällöt hanke päättyy vuoden 2010 lopussa, se ei tarkoita Mediamajan loppua. Se jatkaa toimintaansa uuden Osaavat Verkostot -hankkeen turvin. Mediamajan toiminta jatkuu samantyyppisenä. Myös yhteistyön koulujen kanssa halutaan jatkuvan aktiivisena. Syvemmän yhteistyön toivossa KooKoo eli Kouvolan Edustuskiekko ry kuuluu Kymenlaakson ammattikorkeakoulun yhteistyökumppaneihin. Yhteistyötä on ollut muun muassa alennusten ja mainosten muodossa. Meillä on tiettyjä pelejä, joihin opiskelijakortilla on omat hintansa. Tämä on neuvoteltu Opiskelijan Kymenlaakson Taru Rantasen kanssa, KooKoon toiminnanjohtaja Sakari Välimaa kertoo. Välimaa on ollut Kookoon toiminnanjohtajan vasta kesästä 2011 asti. Hän pitää yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa hyvänä, mutta toivoo sen kuitenkin syvenevän. Aiemmissa seuroissa pelaajille järjestettiin siirtopaikkoja paikallisiin kouluihin. Tämä olisi hyvä käytäntö myös Kouvolassa, sillä koulutuksen hankkiminen on pojille todella tärkeä asia, Välimaa valaisee. Otamme myös mielellämme meille harjoittelijoita. Esimerkiksi kirjoittajille ja tiedottajille olisi todellista tarvetta. Kookoolle sopiva harjoittelija omaa hyvän ulosannin ja mukautuu nopeatempoiseen työhön. Tärkeää on olla myös kiekkohenkinen ja oikeasti pitää lajista. Mediamajassa oli syksyllä pystyssä Kouvolan Lyseon lukion taidenäyttely. Myös ammattikorkekoulun opiskelijat ovat enemmän kuin tervetulleita järjestämään omia näyttelyitään. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun Kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin yritysyhteistyösuunnittelija Heta Vilén julkaisi lokakuussa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyönään tutkimuksen ammattikorkeakoulun ja yritysten välisestä yhteistyöstä. Tässä muutamia mielenkiintoisia tuloksia Elinkeinoelämän odotukset yhteistyölle ammattikorkeakoulun kanssa -tutkimuksesta: yhteistyön avulla saadaan yrityksiin uutta osaamista ja konkreettista apua toimintaan opiskelija verkostoituu ja yrittäjä tutustuu mahdollisiin uusiin työntekijöihin ammattikorkeakoulun tulisi muistaa ja vahvistaa rooliaan työelämäläheisenä, käytännön työelämän tuntevana koulutusorganisaationa yhteistyöhön liittyviä toimintamalleja tulisi selkeyttää ja yhtenäistää koko ammattikorkeakoulun tasolla sekä koordinaatiota parantaa haasteeksi koettiin opiskelijoiden työelämätaidot ja henkilöstön ajantasainen työelämätietous tulokset vastasivat pitkälti odotuksia ja antoivat paljon ideoita ja kehittämisajatuksia jatkoa varten Kokonaisuudessaan tutkimus on luettavissa osoitteessa