Jätteiden energiakäytön päästöjen hallinta. Jorma Jokiniemi Kuopion yliopisto ja VTT
|
|
- Topi Turunen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Jätteiden energiakäytön päästöjen hallinta Jorma Jokiniemi Kuopion yliopisto ja VTT Jätteiden energiakäytön seminaari Lohja
2 2 Sisältö 1. Johdanto 2. Jätteenpoltto arina ja leijukerrostekniikalla 3. Ilmapäästöt 4. Minkälaisia päästöjä eri prosesseissa muodostuu ja miksi 5. Mikä on päästö 6. Jäteenpolton mitatut päästöt 7. Päästöjen luokittelu polttoaineen ja prosessin suhteen Yhteenveto
3 3 1. Johdanto Tässä esityksessä käsitellään jätteenpolton ilmapäästöjä arinaja leijupolttotekniikalla poltto ja kaasutustekniikat päästöjen muodostuminen polttotekniikan vaikutus erotus ja suodatuslaitteet mittaustulokset Lopuksi verrataan jätteenpolton päästöjä muihin päästöihin ja esitetään arvio jätteenpolton vaikutuksista yhdyskuntailman pitoisuuksiin
4 4 KAASUTUS Kun halutaan syöttää kierrätyspolttoaineita hiilipölykattilaan, maakaasukattilaan tai turbiiniin, kierrätyspolttoaine on ensin kaasutettava. Kaasutuksen tuotekaasu voidaan puhdistaa epäpuhtauksista ennen kaasun syöttöä kattilaan, jolloin pääkattilan käytettävyysei huonone.
5 5 Kun REF:n klooripitoisuus on pieni (<0,1 paino %), kaasutuksen tuotekaasu voidaan polttaa suoraan kiinteän polttoaineen kattilassa. Esimerkkinä tällaisesta ratkaisusta on Lahden Lämpövoima Oy:n Kymijärven voimalaitoksen kaasutin.
6 6 (arinakattilassa)
7 7 Massapoltto arinatekniikalla
8 8 18 MW Arinakattilalaitos Ruotsissa.
9 9 Jätteenpolton arinakattilalaitos aloitti toimintansa syksyllä2003 Kattilan toimitti Babcock & Völund ja siinä on Alstom NID kaasujenpuhdistuslaitteisto Laitos tuottaa lämpöä noin 8000 taloudelle ja paikalliselle teollisuudelle Jätteellä on tehokas syntypaikkalajittelu Jäte ei sisällä suuriä määriä kotitalouksien biojätettä Laitokselle toimitettu jäte poltetaan sellaisenaan arinakattilassa. Lämmöntuotyanto 18 MWth Sähkön tuotanto 1,7 MW laitoksen omaan käyttöön Polttoaine: 70 % kotitalouksien syntypaikkalajiteltua jätettä 30 % lajiteltua teollisuuden jätettä
10 10 Jätteenpolton arinakattilalaitos 18 MWth.
11 11 Jätteen siirtäminen poltettavaksi
12 12 Leijukerrostekniikka jätteenpoltossa
13 13
14 14
15 15
16 16 NID (novel integrated desulphurization) Aktiivihiili elohopea ja dioksiinit+furaanit Sammutettu kalkki CaOH HCl, SO SNCR (Selective Non Catalytic Reduction) Typen oksidit
17 17
18 Tuhkan käsittely ja loppusijoitus. 18
19 19 Jätteenpolton leijukerroskattila aloitti toimintansa syksyllä2003 Kiertoleijukattilan toimitti Kvaerner ja siinä on Alstomin NID kaasujenpuhdistuslaitteisto Poltettava jäte murskataan ja siitä poistetaan metallit Jätteellä ei ole syntypaikkalajittelua Jäte sisältää myös kotitalouksien biojätettä Lämmöntuotanto 75 MWth Polttoaine: 70 % kotitalouksien lajittelematonta jätettä 30 % lajiteltua teollisuuden jätettä
20 20 Polttoaineen käsittely kiertoleijukattilassa
21 21
22 22 Ilmapäästöt Poltossa muodostuu kolmea eri tyyppistä kaasumaista komponenttia joihin kaasujen puhdistustekniikka ei vaikuta. CO: Hään määrä kertoo palamisen hyvyydestä (epätäydellinen palaminen). Jos palaminen on täydellistä ei häkää muodostu. EU ja muut viranomaiset ovat asettaneet hään keskimääräiselle päästölle päästörajoja. CO2 + H20 : Hiilidioksidi ja vesihöyry ovat täydellisen palamisen tuotteet. NO ja NO2, (NOx) : Typen oksidit. Typen oksidien päästöjä voidaan vähentää seuraavasti: SNCR prosessi: Ammoniakin tai urean injektointi kuumaan savukaasuun tai SCR prosessi: Katalyytin käyttö jolloin ammoniakki tai urea voidaan injektoida viileämpään savukaasuun. HCl ja SO2 Jos polttoaine sisältää rikkiä ja klooria ovat rikkidioksidi ja kloorivety kaasut niiden pääasialliset olomuodot savukaasussa. Voidaan poistaa sekoittamalla savukaasuun sammutettua kalkkia tai natriumbikarbonaattia.
23 23 Dioxinit ja furaanit Nämä ovat hyvin toksisia komponentteja, joiden pitoisuudet luonnossa tulee rajata erittäin alhaisiksi. Aktiivihiili kykenee absorboimaan kaiken dioksiinin ja furaanin savukaasuista. Käytetty aktiivihiili voidaan hävittää polttamalla (täydellinen palaminen), jolloin myös dioksiinit ja furaanit häviävät. Myös SCR katalyytti hävittää savukaasussa olevat dioksiinit ja furaanit. EU:n jätteenpolton direktiivin asetus savukaasun 2 sekunnin viipymästä 850 C:ssa hävittää nämä yhdisteet ja muutkin haitalliset orgaaniset komponentit.
24 24 PAH (poly aromaattiset hiilivedyt) ovat toksisia komponentteja joita syntyy epätäydellisessä palamisessa. Ne voivat olla savukaasussa joka kaasu tai hiukkasmuodossa. TOC (orgaanisen hiilen kokonaismäärä savukaasussa) on palavien orgaanisten yhdisteiden kokonaismäärä savukaasussa. Aktiivihiili poistaa hyvin nämä yhdisteet. Hiukkaset ja raskasmetallit Savukaasun jäähtyessä kaasuuntuneet epäorgaaniset ainekset tiivistyvät pienhiukkasiksi. Palamaton ja kaasuntumaton tuhka ja muut ainekset muodostavat suurhiukkaset. Kaasuuntuneet raskasmetallit voivat reagoida kuumassa suurten tuhkahiukkasten pinnalle ja savukaasun jäähtyessä lisää siinä vielä olevat kaasumaiset raskasmetallit tiivistyvät ja rikastuvat pienhiukkasiin. Kaasuuntumattomat raskasmetallit jäävät suurhiukkasiin. Elohopea (Hg) on ainoa raskasmetalli joka nykytiedon mukaan esiintyy pääosin kaasumaisena savukaasupuhdistimien lämötiloissa ( C). Hiukkasssuodattimilla voidaan poistaa hiukkaset tehokkaasti ja elohopea voidaan poistaa aktiivihiilellä. PÄÄSTÖJEN MITTAAMINEN
25 25
26 26
27 27 Hiukkasten ja kaasujen mittaaminen standardin mukaisella menetelmällä.
28 28 Pienhiukkasten (sisältäen raskasmetallit) mittaaminen. ESP outlet Vacuum pump BLPI ESP inlet Porous tube diluter TEOM/ELPI/ DMA SDI/VI Critical orifice Pre cyclone Vacuum pump Vacuum pump BLPI
29 29 Dioksiinien ja furaanien mitaaminen.
30 30 Elektronimikroskooppikuva jätteenpoltossa syntyvistä hiukkasista.
31 Biomassan leijukerrospoltto Huono pienpoltto 31 Kevyt polttoöljy, nokihiukkanen Raskas polttöljy H2SO4
32 32 Tuloksia jätteenpolttolaitoksilla tehdyistä mittauksista Suomessa on ollut käynnissä Tekesin, yritysten ja VTT:n rahoittama JÄPPI (jätteenpolton pienhiukkaset) tutkimusprojekti, jossa on mitattu toimivien laitosten ilmapäästöjä. Seuraavassa kerrotaan tässä projektissa saaduista mittaustuloksista poltettaessa jätettä arina ja leijukerrostekniikalla.
33 33 JÄPPI projektissa tutkitut Polttoaineet Pilot plant Wood waste Pilot plant SRF I Pilot plant SRF I UM Pilot plant SRF III Pilot plant SRF III UM Grate Chip+bark Grate Wood waste & chip + bark CFB 75 MW RDF Grate incinerator Waste CFB Co combustion SRF+peat wood+coke SRF = Solid Recovered Fuel UM = Urban Mill
34 Kloorin määrä polttoaineissa. Kuvasta näkyy, että jäte on hyvin epätasalaatuista, joten eri aineiden määrät vaihtelevat suuresti. 1.5 %, d Karhula Wood waste Pilot plant SRF I SRF I UM SRF III SRF III UM Chip+bark Wood waste & chip+ CFB RDF Grate waste CFB Co comb SRF+peat wood+coke
35 35 Kadmiumin määrä polttoaineissa 20 Content, mg/kg d. Pilot plant Karhula Wood waste SRF I SRF I UM SRF III SRF III UM Chip+bark Wood waste & chip+bark CFB RDF Grate waste CFB Co comb SRF+peat wood+coke
36 36 Lead in Lyijyn fuel määrä polttoaineissa 300 Pb, mg/kg, d. Pilot plant Karhula Wood waste SRF I SRF I UM SRF III SRF III UM Chip+bark Wood waste & chip+bark CFB RDF Grate waste CFB Co comb SRF+peat wood+coke
37 37 Hiukkasten massakokojakaumat [mg/nm 3 ] ennen suodatinta. Katkoviiva esierottimelle kerättyjen suurten hiukkasten määrää. Sininen arinakattila 18 MW Ruotsissa, punainen leijukerroskattila pilot laitos Suomessa ja vihreä leijukerroskattila 75 MW Ruotsissa. dm/dlog(dp) [mg/m^3] (NTP) Hässleholm (BLPI) Hässleholm (pre cyclone) Nörrköping (BLPI) Norrköping (pre cyclone) Karhula SRF III (BLPI) Karhula SRF III (pre cyclone) Cyclone cut off D50 = ~5 8µm Dp [µm]
38 38 Hiukkasten massakokojakaumat [mg/nm 3 ] suodattimen jälkeen. Katkoviiva esierottimelle kerättyjen suurten hiukkasten määrää. Sininen arinakattila 18 MW Ruotsissa, punainen leijukerroskattila pilot laitos Suomessa ja vihreä leijukerroskattila 75 MW Ruotsissa. dm/dlog(dp) [mg/m^3] (NTP) Outlet 1 11:45 17: Outlet 2 11:10 17:40 Outlet 1 Cyclone Norrköping outlet Norrköping cyclone Dp [µm]
39 39 70 dm/dlog(dp) [mg/m^3] (NTP) Pb jakautuminen eri kokoisiin hiukkasiin ennen suodatinta. Pb Hässleholm Pb Norrköping Pb Kauttua Pb SRF 1 Pb SRF 3 Pb SRF 1 UM Pb SRF 3 UM ,01 0, Aerodynamic diameter, Dp [µm]
40 6 Mn jakautuminen eri kokoisiin hiukkasiin ennen suodatinta. 40 dm/dlog(dp) [mg/m^3] (NTP) Mn Hässleholm Mn Norrköping Mn Kauttua Mn SRF 1 Mn SRF 3 Mn SRF 1 UM Mn SRF 3 UM 1 0 0,01 0, Aerodynamic diameter, Dp [µm]
41 dm/dlog(dp) [µg/m^3] (NTP) VTT University TECHNICAL of Kuopio RESEARCH CENTRE OF FINLAND Pb jakautuminen eri kokoisiin hiukkasiin suodattimen jälkeen. Pb, Filter outlet Vaikka vaihtelua esiintyy, niin määrät ovat erittäin alhaiset Pb Hässleholm (BLPI) Pb Hässleholm (pre cyclone) Pb Norrköping 1 (BLPI) Pb Norrköping 2 (BLPI) Pb Norrköping 2 (pre cyclone) Dp [µm]
42 42 1.E+08 1.E+07 INLET Norrköping OUTLET Norrköping OUTLET Norrköping OUTLET Norrköping sootblow ing dn/dlog(dp) [1/cm^3] (NTP) 1.E+06 1.E+05 1.E+04 1.E+03 1.E+02 1.E Aerodynam ic Dp [µm] Pienhiukkasten lukumäärä eri kokoisissa hiukkasissa ennen suodatinta ja sen jälkeen (katkoviiva).
43 µg/m^3 (NTP) Trace metal concentrations in sub micron particles, filter inlet Raskasmetallien määrät pienhiukkasissa ennen suodatinta Hässleholm Norrköping sin arina, pun leijukerros Al As Cd Co Cu Fe Mn Pb Sb V Zn
44 Raskasmetallien määrät pienhiukkasissa suodattimen jälkeen Trace metal concentrations in sub micron particles, filter outlet Hässleholm Norrköping µg/m^3 (NTP) sin arina, pun leijukerros As Cd Co Cu Mn Pb Sb V Zn
45 Jätteen polton ilma päästöjä (NID tekniikka, normaalitilanne). Mitatut päästöt ovat joillekin komponenteille niin alhaisia, että käytännössä standardin mukaisen mittausmenetelmän havaitsemisraja tulee vastaan. Päästökomponentti Rikkidioksidi, SO 2 Typen oksidit NO x (NO 2 :na ilmoitettuna) Hiukkaspäästöt, TSP Kloorivety, HCl Fluorivety, HF Dioksiniit ja furaanit Cd+Tl Hg Sb+As+Pb+Cr+Co+Cu+Mn+ Ni+V Kaasumaiset ja höyrymäiset orgaaniset aineet orgaanisen hiilen kokonaismääränä, TOC Pitoisuus savukaasussa mg/m 3 (NTP, kuiva kaasu O 2 11 %) MITATTU 0, , ,02 0,2 0,0034 x ,01 x 10 6 < 0,002 0,005 0,007 < 0,02 < 1 Pitoisuus savukaasussa mg/m 3 (NTP, kuiva kaasu O 2 11 %) PÄÄSTÖRAJA EU ,1 x ,05 0,05 0,
46 t Pienhiukkasten muodostuminen ja raskasmetallien käyttäytyminen jätteen poltossa T g [ C] Päästö ennen suod. 46 Polttoainehiukkanen Pyrolyysi/ palaminen/ liekki/ höyrystyminen Raskasmetallit Pb, Cu Hg (kaasumaisia) heterogeeniset reaktiot sulfaatteja klorideja oksideita Hg (kaasuna/ hiukkasina) PbCl 2, CuCl 2..M x O y (hiukkasina) K, Na, Ca tuhkahiukkasia sulfaatteja klorideja oksideita KCl 2, KSO 4, CaSO 4
47 47 Eri polttoaineiden ja laitosten pienhiukkasja raskasmetallipäästöjen vertailu Kivihiili (pölypoltto, sähkösuodin pussisuodin) Turve (pölypoltto, leijukerrospoltto, sähkösuodin Biomassa (leijukerrospoltto, pienpoltto, eri suotimia) Öljy (raskasöljy, kevyt öljy, poltinpoltto, dieselmoottorit) Mustalipeä (soodakattila)
48 48 Hiukkaspää äästöt t Tuhkahiukkaset (sisältää raskasmetallit) Hienojakoinen lentotuhka (poltossa kaasuuntunut epäorgaaninen aines) Karkea lentotuhka t Hiiltä sisältävät hiukkaset Noki t Hapot Orgaaninen aines (PAH, hiilivedyt) Koksi (palamaton hiili, karkeat hiukkaset) rikkihappo ja suolahappo, orgaaniset hapot)
49 49 Polttoaineet:Pienhiukkasiin rikastuvat aineet joita on paljon myös polttoaineessa epäorgaaniset Biomassa: K, Ca, Na, (Mn), Cl, S, Zn Raskasöljy: S, V, Ni, Na Jäte: Cl, S, K, Na, Pb, Cu, Zn, Al, Sn Hiiltä on kaikissa ja sen esiintyminen pienhiukkasissa riippuu palamisen hyvyydestä (noki ja hiilivedyt=orgaaninen aines)
50 50 Mitä päästöt ovat? C x H y O N Ca K S H 2 O t Ideaalisessa hiilivetyjen palamisessa syntyy pelkästään hiilidioksia (CO 2 ) ja vettä (H 2 O). t Päästöjä syntyy, kun polttoaineen hapettuminen ei ole täydellistä = epätäydellinen palaminen C x H y, CO, VOC, PAH, Hiukkaset t NO x ja SO 2 päästöt sekä osa tuhkahiukkasista vapautuu, vaikka palaminen olisi täydellistä. Tuhka % Kiinteä hiili % Haihtuvat aineet % Vesi
51 51 Polton pienhiukkaspäästöt Suomessa vertailutaulukko Fuel Boiler / Output Particle Particle emissions Flue gas Burner kw separator Characteristics TSP PM1 Medium Chemical composition Morphology Harmful properties T O2 aver. mg/mj mg/mj size (nm) Main elements / compounds spherical/agglomerate particle size/toxicity oc % Biomass/Peat PM1 AMMD Physical size Biomass batch burning batch burning sauna stoves, fireplace inserts, * small size, PAH, masonry heaters, wood log boilers * org , soot 20, inorg.5 50 agglom.,primary 50nm some soot continueous burning continueous burning wood chips grate, stoker burner < na** small units wood pellet pellet burner, stoker burner < org.10 15,soot 1 5,inorg spherical 50 nm small size wood grate 5000 wet scrubber K, SO4 some PAH woodchips grate (circulating) wood grate ESP intermed.&large units wood, peat Bubbling fluidised bed (BFB) ESP SO4, K, Na spherical nm relatively small size wood, sludge Circulating fluidised bed (CFB) ESP 1 2 0,1 200 SO4, K, Cl, Na K salts wood, peat, sludge BFB FF 5 0, na** Waste Waste SRF grate FF 0,2 <0.03 na** na** inlet: inlet: SRF CFB FF 0,4 0,03 na** na** compact agglomerates rel. small size, toxic mixed fuel BFB ESP K, Cl, SO4, Pb, Cd primary nm outlet: (KCl and Pb,Cd ) almost zero emission Oil Oil light oil Oil burner (domestic) mainly soot agglom. primary nm small size, soot heavy oil Oil boiler H2SO4, V, Ni spherical 100 nm small size toxic Diesel engine number, V, Ni, SO4 Coal Pulverised coal combustion ESP Si, S, K, Hg Coal FF 6 ~0 na** na** Hg, As Black liquor Recovery boiler ESP Na, SO4, K, Cl salts compact agglomerates Black liquor nm none * large differences between combustion devices and operation habits (fuel quality etc.) ** below the limit of identification or not analyzed
52 52 Tulevaisuuden haasteita t Eri päästölähteiden terveysvaikutusindikaattorit kemiallinen koostumus hiukkaskoko lukumäärä/pinta ala/massa Pintaominaisuudet t Pienten biomassalaitosten pienhiukkaspäästöjen hallinta t Pienpolton pienhiukkaspäästöt (mitaaminen, hallinta) t Eri päästölähteiden hiukkasten säteilyominaisuudet (ilmastomuutos)
53 53 Jätteenpolton ilmapäästöjen leviäminen ja terveysvaikutukset Leviämistarkastelu voidaan tehdä esim. leviämismallien avulla (Ilmatieteen laitos). Tällöin lähtötietoina voitaisiin käyttää EU:n jätteenpolttodirektiivin asettamia maksimipäästöjä (taulukko 1.). Vaikka hyvällä suodatustekniikalla päästäisiinkin näiden arvojen alle, on järkevää käyttää ko. arvoja varmistamaan, että näillä maksimipäästöilläkään ei ole odotettavissa negatiivisia terveysvaikutuksia Kaikkien ilmapäästöjen osalta voidaan siten mallien avulla laskea korkeimmat tunti ja vuosikeskiarvot maksimipäästötilanteissa. Päästökorkeutena on syytä käyttää laitokseen suunnitellun piipun korkeutta. Yleensä piipun korkeudeksi suunnitellaan m. Korkea päästökorkeus edesauttaa päästöjen tehokasta laimennusta ulkoilmaan ja leviämistä laajemmalle alueelle, jolloin yksittäisen alueen pitoisuuksien lisäykset minimoidaan.
54 54 Valtioneuvoston asettamat, pääosin terveysperusteiset ohjearvot ovat kansallisia ja ne on tarkoitettu ensisijaisesti ohjeeksi viranomaisille. Raja arvot ovat ilmanlaadun ohjearvoja sitovampia ja niiden ylittyminen on ilmansuojeluviranomaisten käytettävissä olevin keinoin estettävä. Ilmanlaadun ohjearvot ovat raja arvoja tiukemmat ja pitoisuuksien ollessa niiden alapuolella myös raja arvot alittuvat. Seuraavassa ohje ja raja arvoja eri päästökomponettien pitoisuuksille ulkoilmassa: Rikkidioksidi, ohjearvoja: tuntikeskiarvo 250 µg/m3, vuorokausikeskiarvo 80 µg/m3. Typen oksidit, ohjearvoja: tuntikeskiarvo 150 µg/m3, vuorokausikeskiarvo 70 µg/m3. Hiukkaspitoisuudet: vuosikeskiarvot PM10 40 µg/m3 (raja arvo), TSP 50 µg/m3 ohjearvo vuorokausikeskiarvot PM10 70 µg/m3 (ohjearvo). Kloorivety: vuosikeskiarvo 100 µg/m3 (raja arvo, Saksa). Fluorivety: vuosikeskiarvo 1 µg/m3 (ohjearvo, WHO).
55 55 Arseeni: vuosikeskiarvo 6 ng/m3 (tavoitearvo, EU). Selvitysten mukaan tämän pitoisuuden alittamisella pystytään tehokkasti ehkäisemään arseenin haitallisia terveysvaikutuksia mukanlukien karsinogeeniset vaikutukset. Nikkeli: vuosikeskiarvo 20 ng/m3 (raja arvo, EU haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemiseksi). Kadmium: vuosikeskiarvo 5 ng/m3 (raja arvo, WHO, tavoitearvo, EU). Elohopea: pitoisuustaso 50 ng/m3 (suositus WHO, alin pitoisuustaso, jonka ei ole havaittu aiheuttavan negatiivisia terveysvaikutuksia, tutkimukset kesken). Dioksiinit ja furaanit: ei ole ohje tai raja arvoja: Mitatut jätteenpolton päästöt ovat kuitenkin niin pieniä, ettei niiden oleteta aiheuttavan pitoisuuksien kohoamista.
56 56 Yhteenveto t Tehdyt tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että EU:n jätteenpolttodirektiivin asettamat päästörajat alittavat päästöt eivät aiheuta edellä esitettyjen komponenttien pitoisuuksien ohje raja tai tavoitearvojen ylityksiä. Tällöin voidaan myös olettaa, että negatiiviset terveysvaikutukset eivät lisäänny, kun pitoisuustasot pysyvät näiden arvojen alapuolella. Leviämismallien mukaan kaikkien raskasmetallien pitoisuudet pysyvät selvästi alle tavoitearvojen käytettäessä maksimipäästöarvoja lähtötietoina. Koska todelliset mitatut päästöt ovat selvästi alle näiden maksimipäästöjen, voidaan perustellusti todeta, että näiden hyvin pienten päästöjen kuormitus ympäristöön mukaan lukien eliöstö, kasvit ja marjat on merkityksetöntä. t Yleisesti voidaan todeta, että parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla voidaan jätteenpoltossa alittaa selvästi EU:n asettamat päästörajat. Tämä tieto perustuu todellisilla toiminnassa olevilla laitoksilla tehtyihin viimeaikaisiin mittauksiin. Tällöin alittuvat myös viranomaisten asettamat ilmalaadun ohjeja raja arvot ja näin vältytään nykyisen tiedon mukaan negatiivilta ympäristöja terveysvaikutuksilta. Tämä edellyttää kuitenkin päästötasojen jatkuvaa seuraamista, johon velvoittaa myös EU:n jätteenpolttodirektiivi.
Jätteenpolttolaitosten Tuhkien Talteenotto
Jätteenpolttolaitosten Tuhkien Talteenotto Prof. Jorma Jokiniemi Itä-Suomen yliopisto UEF Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio FINE KOKOEKO-seminaari 12.2.2019; Jätehuolto ja kiertotalous uuden
LisätiedotTermisen energiahyötykäytön ilmapäästöt
Kokoeko seminaari 16.2.2012, Kuopio Jätteiden energiahyötykäyttö Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Tissari Jarkko 1, Sippula Olli 1, Jokiniemi, Jorma 1,2 1 University of Eastern Finland, Department
LisätiedotPellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY
Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta
LisätiedotJätteen rinnakkaispolton vuosiraportti
Jätteen rinnakkaispolton vuosiraportti 2016 1 Johdanto Tämä raportti on jätteenpolttoasetuksen 151/2013 26 :n mukainen vuosittain laadittava selvitys Pankakoski Mill Oy:n kartonkitehtaan yhteydessä toimivan
LisätiedotHEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka
HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotCABB Oy polttolaitos. 1. Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitos 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan orgaanisia
LisätiedotCABB Oy polttolaitoksen toiminta Prosessin toiminta
CABB Oy polttolaitoksen toiminta 2016 1. Prosessin toiminta CABB Oy:n polttolaitoksella poltetaan omassa toiminnassa syntyviä nestemäisiä ja kaasumaisia jätteitä. Nestemäiset jätteet ovat hienokemikaalitehtaan
LisätiedotKokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta
Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti
LisätiedotTURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Jätteenpolttolaitos TE Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 18.12.2013 Viite 1510005392-001A TURUN JÄTTEENPOLT- TOLAITOS SAVUKAASUJEN RASKASMETALLI- JA DIOKSIINIMITTAUKSET 2013 TURUN JÄTTEENPOLTTOLAITOS
LisätiedotPuun pienpolton p hiukkaspäästöt
PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika
LisätiedotSAVUKAASUJEN PUHDISTUSJÄRJESTELMÄ MUUTOSTILANTEISSA
SAVUKAASUJEN PUHDISTUSJÄRJESTELMÄ MUUTOSTILANTEISSA Erika Koskinen Tuoteinsinööri, Metso Power erika.koskinen@metso.com +358 503 851 047 Suomen energiateollisuus muutoksessa Monipuoliset tekniset ratkaisut
LisätiedotPuun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen
Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen Dos. Jarkko Tissari Fine particle and aerosol technology laboratory (FINE) Department of Environmental and Biological Sciences Puulämmityspäivä, Helsinki
LisätiedotN:o 362 1809. Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet
N:o 362 1809 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Liite I Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien (toksisuusekvivalentin) määrittämiseksi seuraavien dibentso-p-dioksiinien
LisätiedotBOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013
Vastaanottaja Borealis Polymers Oy Asiakirjatyyppi Mittausraportti Päivämäärä 28.8.2013 Viite 82137404-03A BOREALIS POLYMERS OY AROMAATTITUOTANNON PÄÄSTÖMITTAUKSET 2013 Päivämäärä 28.8.2013 Laatija Tarkastaja
LisätiedotDibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet
151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien
LisätiedotLahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh
Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu
LisätiedotPuupelletit. Biopolttoainepelletin määritelmä (CEN/TS 14588, termi 4.18)
www.biohousing.eu.com Kiinteän biopolttoaineen palaminen Saarijärvi 1.11.2007 Aimo Kolsi, VTT 1 Esityksen sisältö Yleisesti puusta polttoaineena Puupelletit Kiinteän biopolttoaineen palaminen Poltto-olosuhteiden
LisätiedotUEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä
Esityksen nimi / Tekijä 24.5.2018 1 Amica, lounasravintola Amica (Tietoteknia) lounasravintola Seminaarisali Kioski, mm. salaatti- & keittolounas Hyvä huomen (Bioteknia) lounasravintola Esityksen nimi
LisätiedotPuunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa
Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Risto Hillamo, Minna Aurela, Anna Frey, Karri Saarnio In co-operation with: Sisältö
LisätiedotSISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU
SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 2 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2013... 2 2.1 Vuoden 2013 mittauksista/tutkimuksista valmistuneet raportit... 3 2.2 Päästöt ilmaan... 3 2.3 Päästöt veteen... 4 2.4 Ilmanlaadun
LisätiedotRaportti JMa KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016
KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 216 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoaineen käyttö ja laatu... 4 3.2 Palaminen... 5 3.3
LisätiedotSUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry
SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan ELY-keskus Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Uudenkaarlepyyn kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen 15.2.2019 SELVITYS ADVEN OY:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN TOIMINNASTA 2018 1 TOIMINTAKUVAUS KPA JEPUA MIRKA 8,5 MWH KIINTEÄN
LisätiedotLausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta
Ympäristölautakunta 53 24.06.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänevoima Oy:n voimalaitoksen lupamääräysten tarkistamishakemuksesta 366/11.01.00.01/2015 YMPL 53 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
LisätiedotVoimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä
Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä Susanna Vähäsarja ÅF-Consult 4.2.2016 1 Sisältö Vedenkäsittelyn vaatimukset Mitä voimalaitoksen vesikemialla tarkoitetaan? Voimalaitosten
Lisätiedot1. LAITOKSEN TOIMINTA YMPÄRISTÖN TARKKAILU Päästöt ilmaan Päästöt veteen... 4
EKOKEM OYJ:N JEPUAN HYÖTYVOIMALAITOKSEN ILMAN LAADUN JA YMPÄRISTÖN TILAN TARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. LAITOKSEN TOIMINTA... 1 2. YMPÄRISTÖN TARKKAILU 2015... 1 2.1 Päästöt ilmaan...
LisätiedotPoltossa vapautuvien metallien laserdiagnostiikka
1 Poltossa vapautuvien metallien laserdiagnostiikka Rolf Hernberg, Albert Manninen, Tommi Kortelainen, Tapio Rantala Tampereen teknillinen yliopisto Fysiikan laitos Sisältö 2 Poltossa vapautuvat metallit
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/M22/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotMamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus
Mamk / Tekniikka ja liikenne / Sähkövoimatekniikka / Sarvelainen 2015 T8415SJ ENERGIATEKNIIKKA Laskuharjoitus KEMIALLISIIN REAKTIOIHIN PERUSTUVA POLTTOAINEEN PALAMINEN Voimalaitoksessa käytetään polttoaineena
LisätiedotAKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT
T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES
LisätiedotKuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.
Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston
LisätiedotVTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset. Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland
VTT:n kaasutustekniikan erikoismittaukset Sanna Tuomi, Matti Reinikainen 13.06.2013, PIKOKAASU-seminaari VTT Technical Research Centre of Finland 2 Kaasutuskaasun epäpuhtaudet Kaasutuskaasu sisältää polttoaineesta
LisätiedotBiomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous
Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju
Lisätiedot1 (7) Miikka Saarinen UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017
1 (7) Miikka Saarinen 23.03.2018 UPM SPECIALTY PAPERS OY TERVASAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2017 UPM Specialty Papers Oy Puh. 0204 16 111 Kotipaikka Helsinki Tervasaari Faksi 0204 16 2369 Y-tunnus
LisätiedotKivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.
Hiilitieto ry Dubrovnikissa 18.3.2010 Kivihiili lähellä ja kaukana Martti Hyvönen ympäristöjohtaja martti.hyvonen@helen.fi Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu
LisätiedotJäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06
Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06 Martti Aho, VTT, Liekki III päivä 31.1.2007 Biosafe-projektin johtoryhmän kokoonpano Henkilö Asema Puh. TEKES/TE-keskus Mauri
LisätiedotYmpäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy. Results From Assets Environmental Excellence
Ympäristöratkaisut Case Tornion Voima Oy Results From Assets Environmental Excellence Sisältö Taustaa - Laitoksen esittely - Ympäristöluvan tarkkailuvaatimukset Päästöjen valvontaratkaisu - Päästölaskennat,
LisätiedotPÄÄTÖS Nro 44/09/1 Dnro Psy-2008-Y-205 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA
1 PÄÄTÖS Nro 44/09/1 Dnro Psy-2008-Y-205 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2009 ASIA Selvitys Tornion voimalaitokselta pääsevän savukaasun todellisista massapitoisuuksista, Tornio HAKIJA Tornion Voima Oy
LisätiedotYMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen
YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-
LisätiedotKOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy
KOKOEKO-seminaari 14.2.2013 Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy The ANDRITZ GROUP Overview Company ANDRITZ AG, Graz, Austria (Group headquarters)
LisätiedotIlmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla. Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
Ilmanlaadun kehittyminen ja seuranta pääkaupunkiseudulla Päivi Aarnio, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä 7.11.2011 Ilmanlaadun seurantaa vuoden jokaisena tuntina HSY huolehtii jäsenkuntiensa
LisätiedotValtakunnalliset päästömittaajapäivät Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö
Valtakunnalliset päästömittaajapäivät 12.- Energiateollisuus ja uusi lainsäädäntö LCP-BREF:n päästö- ja mittausvelvoitteet Heidi Lettojärvi Päästösääntely Jätteenpolttoasetus (151/2013) JÄTTEENPOLTON BREF
LisätiedotKOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018
29.5.2019 KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018 1 Yleistä Tässä raportissa käsitellään Hyötyvoimalaitoksen ympäristöluvan määräyksiä, niiden noudattamista sekä mittaus- ja analyysituloksia
LisätiedotKOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018
29.5.2019 KOTKAN ENERGIA OY:N HOVINSAAREN VOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2018 Kuva: Paavo Terva 1 Yleistä Tässä raportissa käsitellään Hovinsaaren voimalaitoksen ympäristöluvan määräyksiä, niiden noudattamista
LisätiedotTulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin
Tulisijan käyttäjän vaikutus päästöihin ja katsaus kehitteillä oleviin ratkaisuihin Niko Karvosenoja Suomen ympäristökeskus (SYKE), Ilmansaasteet ja ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastopaneelin mediatilaisuus,
LisätiedotBiopolttoaineiden päästöjen ja palamisen tutkimus Kuopion yliopistossa
Biopolttoaineiden päästöjen ja palamisen tutkimus Kuopion yliopistossa Jorma Jokiniemi Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio Ympäristötieteiden laitos, Kuopion yliopisto Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan
Lisätiedot3/18 4/18 5/18 6/18 7/18 8/18 BENSIINI (20 000 L) GLYKOLI (40 000 L) DIESELÖLJY (4 500 L) GLYKOLI- JÄTE (1000 L) BENSIININ TÄYTTÖ- ASEMA MATERIAALI- LABORATORIO (vähäisiä määriä kaasuja) LIUOTINVÄRI- PUMPPAAMO
LisätiedotFINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
Lisätiedotenergiatehottomista komponenteista tai turhasta käyntiajasta
LUT laboratorio- ato o ja mittauspalvelut ut Esimerkkinä energiatehokkuus -> keskeinen keino ilmastomuutoksen hallinnassa Euroopan sähkönkulutuksesta n. 15 % kuluu pumppusovelluksissa On arvioitu, että
LisätiedotFiran vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
Lisätiedotwww.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
LisätiedotCFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007
CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t
LisätiedotLiitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
LisätiedotMitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle. Heidi Lettojärvi,
Mitä suurten polttolaitosten BATvertailuasiakirjalle kuuluu? Heidi Lettojärvi, Sisältö Missä vaiheessa ollaan? Kokemuksia ja kommentteja prosessista Mitä tulossa? Mitä vaikutuksia? Seuraavaksi 2 2011 Sevilla-prosessi
LisätiedotN:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot
N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten
LisätiedotJÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ
JÄTTEET HARVINAISTEN LUONNONVAROJEN LÄHTEENÄ Ari Väisänen 8.5.2019 Sisältö Kriittisten materiaalien tuotanto Potentiaalisia raaka-ainelähteitä Raaka-aineiden talteenotto lietteestä 3D tulostetut metallisiepparit
LisätiedotPienpolton toksikologiset vaikutukset
Pienpolton toksikologiset vaikutukset Ilmanlaatu, ilmasto ja terveys seminaari 23.5.2018 Pasi Jalava Ilmansaasteiden haitallisuus Vuosittain arviolta 2-3 miljoonaa ihmistä kuolee ennenaikaisesti ilmansaasteiden
LisätiedotTerveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet
76. Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Terveydelle haitalliset yhdyskuntailman saasteet ja toksiset aineet Ilman epäpuhtauksia, joista on terveydellistä haittaa, synnyttävät
LisätiedotKOMISSION PÄÄTÖS, annettu 30.6.2016,
EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.6.2016 C(2016) 3942 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 30.6.2016, teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU 32 artiklan 6 kohdan
LisätiedotKOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI Raportti JMa
KOTKAN ENERGIA OY:N HYÖTYVOIMALAITOKSEN YHTEENVETORAPORTTI 2016 Raportti Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Tuotanto... 3 2.1 Tuotantoprosessi... 3 3 Käyttötarkkailu... 4 3.1 Polttoainetarkkailu... 5 3.2
LisätiedotMiten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita
Miten käytän tulisijaa oikein - lämmitysohjeita Eija Alakangas, VTT Biohousing & Quality Wood Älykäs Energiahuolto EU-ohjelma 1. Puu kuivuu. Vesihöyry vapautuu. 2. Kaasumaiset palavat ainekset vapautuvat
LisätiedotPolttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä. Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas
Polttopuun tehokas ja ympäristöystävällinen käyttö lämmityksessä Pääasiallinen lähde: VTT, Alakangas Puupolttoaineen käyttö lämmityksessä Puupolttoaineita käytetään pientaloissa 6,1 milj.m 3 eli 9,1 milj.
LisätiedotTulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
LisätiedotKuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 1990- ja 2000-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 2010-2015
Kuopion ja Siilinjärven ilmanlaadun kehitys 199- ja 2-luvuilla sekä esitys ilmanlaadun seurannaksi vuosille 21-215 KUOPION KAUPUNKI Ympäristökeskus 29 SISÄLLYSLUETTELO Johdanto 1 Ilman epäpuhtauksien terveys-
LisätiedotLkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
LisätiedotTuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus
Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus Ulkoilman pienhiukkasten terveysvaikutukset Pienhiukkaset ovat haitallisin ympäristöaltiste!
LisätiedotLiite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT
LUONNOS 6.9.2017 Liite 1A UUDET PÄÄSTÖRAJA-ARVOT Uudet energiantuotantoyksiköt noudattavat tämän liitteen 1A päästöraja-arvoja 20.12.2018 alkaen, olemassa olevat polttoaineteholtaan yli 5 megawatin energiantuotantoyksiköt
LisätiedotJätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon.
Vantaan Jätevoimala Lähtökohdat Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Polttoaineesta 90 %
LisätiedotTEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus
TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat
LisätiedotAsianro 583/11.01.00.00/2012 106
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 583/11.01.00.00/2012 106 Lausunto Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy:n monipolttoainevoimalaitoksen toimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta (ESA-
LisätiedotKOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
KOUVOLAN JA IITIN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Kuva: Energiantuotannon, teollisuuden ja autoliikenteen typenoksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat ILMANLAADUN ASIANTUNTIJAPALVELUT 2010 Kouvolan
LisätiedotPäätös. Nro 120/2011/1 Dnro ESAVI/85/04.08/2011. Annettu julkipanon jälkeen 21.10.2011
Etelä-Suomi Päätös Nro 120/2011/1 Dnro ESAVI/85/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.10.2011 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 58 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee Nordkalk Oy Ab:n
LisätiedotTulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi
Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi 2 Lähtökohdat: Kerrostuneella kloorilla on osuus tulistimien korroosiolle leijupolttotilanteessa Ei ole
LisätiedotKIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA
MITTAUSRAPORTTI 3.4.214 KIINTEÄN POLTTOAINEIDEN KATTILOIDEN PÄÄSTÖMITTAUKSIA Jarmo Lundgren LVI ja energiatekniikan insinööri Metalli ja LVI Lundgren Oy Metalli ja LVI lundgren Oy Autokatu 7 Jarmo Lundgren
LisätiedotKALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN
KALKKIA SAVUKAASUJEN PUHDISTUKSEEN Puhtaat savukaasut puhdas ilma SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena
LisätiedotITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE
ITÄMEREN NECA-ALUEEN AIHEUTTAMAT KUSTANNUKSET MERENKULULLE Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta Helsinki, 8.3.2016 Vastuullinen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 67. Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 3053/11.01.01/2015 67 Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Katja Ohtonen, puh. 043 826 5216 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotHAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360
Vastaanottaja Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Asiakirjatyyppi Tutkimusraportti ID 1 387 178 Päivämäärä 13.8.2015 HAUKILUOMA II ASEMAKAAVA-ALUE NRO 8360 PAIKOITUSALUEEN MAAPERÄN HAITTA-AINETUTKIMUS
LisätiedotENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS
ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus
LisätiedotKaasualan neuvottelupäivät Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla. Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy
Kaasualan neuvottelupäivät 11.5.2017 Päästöt kuriin nykyaikaisilla kaasupolttimilla Tero Tulokas Varatoimitusjohtaja Oilon Group Oy Aiheet 1. Maakaasun polton päästövaatimukset Euroopassa ja muualla maailmassa
LisätiedotKEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE
PENTTI PAUKKONEN VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS KEHÄVALU OY Mattilanmäki 24 TAMPERE Työ nro 82102448 23.10.2002 VALUHIEKAN HAITTA-AINETUTKIMUS Kehävalu Oy 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 2 2. TUTKIMUSKOHDE 2 2.1
Lisätiedotwww.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita
www.biohousing.eu.com Tehokas ja ympäristöystävällinen tulisijalämmitys käytännön ohjeita 1 Vähemmän päästöjä ja miellyttävää lämpöä tulisijasta 1. Käytä kuivaa polttopuuta 2. Hanki tutkittu, tehokas ja
LisätiedotYmpäristölupahakemuksen täydennys
Ympäristölupahakemuksen täydennys Täydennyspyyntö 28.9.2012 19.10.2012 Talvivaara Sotkamo Oy Talvivaarantie 66 88120 Tuhkakylä Finland 2012-10-19 2 / 6 Ympäristölupahakemuksen täydennys Pohjois-Suomen
LisätiedotHiukkaspäästöjen mittaus
Hiukkaspäästöjen mittaus Juha-Matti Hirvonen MIKES-Aalto 24.3.2010 Sisältö Hiukkaset Koot Synty Terveysvaikutukset ja kustannukset Lainsäädäntö Kansallinen EU Mittausmenetelmiä Mekaaniset Sähköiset Optiset
LisätiedotPellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus
Pellettien ja puunkuivauksessa syntyneiden kondenssivesien biohajoavuustutkimus FM Hanna Prokkola Oulun yliopisto, Kemian laitos EkoPelletti-seminaari 11.4 2013 Biohajoavuus Biohajoavuudella yleensä tarkoitetaan
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotKaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013
Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products
LisätiedotÍ%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
LisätiedotHENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KOKOJAKAUMA, KOOSTUMUS JA LÄHTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA - JATKOTUTKIMUKSET
M2T9904 HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN KOKOJAKAUMA, KOOSTUMUS JA LÄHTEET PÄÄKAUPUNKISEUDULLA - JATKOTUTKIMUKSET Tuomo Pakkanen, Kati Loukkola ja Risto Hillamo Ilmatieteen laitos Päivi Aarnio ja Tarja Koskentalo
LisätiedotUnicon ReneFlex. Jätteestä energiaa
Unicon ReneFlex Jätteestä energiaa KPA Uniconilla on vuosikymmenten kokemus energiahankkeista Tarjoamme vastuullisia energiaratkaisuja ja elinkaaripalveluita KPA Unicon on erikoistunut kattila- ja voimalaitosprojekteihin.
LisätiedotAnalyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
LisätiedotTUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
LisätiedotJÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA. RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi
JÄTEJAKEIDEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS MAARAKENTAMISESSA RAMBOLL FINLAND OY 28.1.2016 marjo.ronkainen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAANRAKENNUKSESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017 Tavoite Tavoitteena on saada uusiomateriaalit
Lisätiedot!"## "$! % & $ $ " #$ " '( $&
!"## $ "$! % & $ " #$ " ' $& !"##"$! %&$$"#$" '$& * && ) * *!"" #$$$% & #$$$% ''') ! ",-*..-" / 0.!/12.*" $ %, )-. -. 1 3 4 - $ % 5 / - 0 0. /.-.* $ 5 4 $ 3 4 $ * 4 $4 5 4 $4 65 4 $4 0-4 $4 0 $ $44 0 $
LisätiedotUutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi
Uutta liiketoimintaa jätteestä tuhkien modifiointi ja geopolymerisointi Tuhkasta timantteja Liiketoimintaa teollisista sivutuotteista ja puhtaasta energiasta Peittoon kierrätyspuisto -hanke Yyterin kylpylähotelli,
LisätiedotOhjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset
Ohjeita opetukseen ja odotettavissa olevat tulokset Ensimmäinen sivu on työskentelyyn orientoiva johdatteluvaihe, jossa annetaan jotain tietoja ongelmista, joita happamat sateet aiheuttavat. Lisäksi esitetään
LisätiedotEU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017 (ANALYYSIT), LAADUNVALVONTA
astaanottaja Fortum Power and Heat Oy, Naantalin voimalaitos Satu iranko satu.viranko@fortum.com Päivämäärä 19.1.2018 iite 15100 10375/50 FORTUM POWER AND HEAT OY LENTOTUHKAN HYÖTYKÄYTTÖKELPOISUUS 2017
LisätiedotBiowaste to power plants at high portions Biosafe TEKES 40181/06
Biowaste to power plants at high portions Biosafe TEKES 40181/06 Fuels T1 Fuel selection, Detailed analysis ÅAU, VTT (J) Harmful and protective compounds T2 Pilot scale experim ents with a BFB reactor:
Lisätiedot