KONHON Rantaasemakaava. kaava nro 483. KAAVASELOSTUS Ehdotus S ä ä k s m ä e n t i e 2, V a l k e a k o s k i

Transkriptio

1 KONHON Rantaasemakaava kaava nro 483 KAAVASELOSTUS Ehdotus Kaava-alueet rajattu kartalla punaisella. Valkeakosken kaupunki Kaupunkisuunnittelu S ä ä k s m ä e n t i e 2, V a l k e a k o s k i

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Ranta-asemakaava laaditaan Valkeakosken kaupungin Konhon kylään tilan Ranta-asemakaavalla muodostuvat Valkeakosken Konhon kylään kortteli 1RA sekä metsätalousaluetta. Ranta-asemakaavan laatii Insinööritoimisto Poutanen Oy UPM-Kymmene Oyj:n toimeksiannosta ja Valkeakosken kaupunkisuunnitteluyksikön valvonnassa. Kaavan hyväksyy Valkeakosken kaupunginvaltuusto. 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän vesistön rannalla Konhon kylän alueella ja käsittää tilan alueet, tila käsittää kolme erillistä palstaa, jotka rajoittuvat kaikki Konhonselkään. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Valtatie 3:n lähellä oleva alue on tarkoitus jäädä vapaa-alueeksi. Kaavan hyväksyy Valkeakosken kaupunginhallituksen esityksestä Valkeakosken kaupunginvaltuusto. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Palauteraportti lausunnoista, jota päivitetään kaavan edetessä 3 Liito-oravakartoitus 2015, Suomen Luontotieto Oy 4. Arkeoginen inventointi, Mikroliitti Oy Emätila- ja mitoitusselvitys 6. Kaavakartta sekä kaavamääräykset 7. Seurantalomake

3 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Täydentyy kaavaprosessin kuluessa. Kaavoitushakemus Vireilletulo KH, kuulutus OAS nähtävillä Luonnos KH Luonnos nähtävillä Ehdotus KH Ehdotus nähtävillä Hyväksyminen KH Hyväksyminen KV Kaavaprosessi on kuvattuna osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Ranta-asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto. 2.2 Ranta-asemakaava Kaava-alue sijaitsee Valkeakosken Konhon kylän alueella Aloitteen asemakaavan laatimisesta on tehnyt maanomistaja UPM-Kymmene Oyj. Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Valtatie 3:n lähellä oleva alue jää vapaa-alueeksi. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän alueella, jakaantuen kolmeen eri alueeseen, liitekartta. Suunnittelualue muodostuu tilasta Luonnonympäristö Kaava-alueen luonnonympäristö on talousmetsää. Alueella ei ole tiedossa erityisiä luonnonarvoja. Alueelta on tehty liito-oravaselvitys vuonna 2015, selvityksessä ei havaittu alueella olevan liito-oravan reviirejä Maaperä Kaava-alueen maaperä on maaperäkartan perusteella Konhonkärjen alueella kivikkoista moreenimaata, Neitsytsaaren alue on osittain kovapohjaista moreenimaata ja osittain eloperäistä maapohjaa.

4 3.1.4 Rakennettu ympäristö Kaava-alue on rakentamaton, Konhonkärjen palstat rajoittuvat muihin loma-asuntojen tontteihin. Alueella ei ole havaittu kiinteitä muinaisjäännöksiä vuoden 2015 inventoinnissa. Kaava-alue sijaitsee kunnallisteknisten verkostojen ulkopuolella Maanomistus Suunnittelualue on UPM-Kymmene Oyj:n omistuksessa Pohjakartta Alueen maastotietokantaan perustuva pohjakartta on hyväksytty Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Eri kaavatasojen kaavatilanne on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet: Suunnittelualueelle ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Valkeakosken kaupungin rakennusjärjestyksen tulevaksi voimaan ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaava-alue käsittää 3 erillistä saman rekisteritilan palstaa. Valkeakosken rantayleiskaava v.1993 on laadittu kaava-alueelle ja sen ympäristöön, mutta kaavaa ei vahvistettu aikanaan Konhonselän ranta-alueilta moottoritielinjauksen silloisen keskeneräisyyden vuoksi. Maanomistaja on hakenut aiemmin poikkeamislupaa toteuttaa rantayleiskaavan rakennuspaikat, mutta lupaa ei saatu poikkeamislupamenettelyllä kuin yhdelle tontille. Nyt on tarkoitus kaavalla osoittaa muut kaksi rantayleiskaavassa tilan alueille osoitettua RA-rakennuspaikkaa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Aloitteen asemakaavan muutoksesta on tehnyt maanomistaja. Prosessin käsittely-vaiheet on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.

5 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osalliset ja osallistuminen on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Vireilletulo Kaupunginhallitus on päättänyt asemakaavoituksen vireilletulosta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Palaute eri vaiheiden mielipiteisiin, lausuntoihin ja muistutuksiin on kussakin käsittelyvaiheessa kirjattu palauteraporttiin joka on selostuksen liitteenä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä välisenä aikana ja siitä on pyydetty lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Lausunnot ja niiden vastineet on kuvattu tarkemmin palauteraportissa. Lausuntojen perusteella kaavaehdotukseen (päivätty ) ei ole tehty muutoksia verrattuna kaavaluonnokseen ( ) Viranomaisyhteistyö Viranomaisilta saadut lausunnot on listattu ja niihin vastattu palauteraportissa, joka on selostuksen liitteenä. Kaavasta on käyty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu , jonka perusteella on tehty kaavaan liittyvät selvitykset. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Kaava-alue käsittää 3 erillistä saman rekisteritilan palstaa. Valkeakosken rantayleiskaava v on laadittu kaava-alueelle ja sen ympäristöön, mutta kaavaa ei vahvistettu aikanaan Konhonselän ranta-alueilta moottoritielinjauksen silloisen keskeneräisyyden vuoksi Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaavan lähtökohtana on sijoittaa kohdetilan alueelle rantayleiskaavassa osoitetut RA-rakennuspaikat suunnitelmallisesti. Koska alueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa, esitetään selvitys ranta-asemakaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan. Varsinaiselle kaava-alueelle ei kohdistu sellaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, jotka olisivat ristiriidassa kaavan tavoitteiden kanssa. Maakuntakaavassa kaava-alueelle ei ole osoitettu erityisiä aluevarauksia Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tavoitteet tarkentuvat kaavaprosessin aikana. Prosessin edetessä syntyneet tavoitteet pyritään huomioimaan kaavan kaikkiin tavoitteisiin ja lähtökohtiin nähden. Prosessin aikana syntyviä tavoitteita ovat esimerkiksi eri osallisten tavoitteet.

6 4.6 Yleiskaavallinen tarkastelu Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon maakuntakaava sekä yleiskaavan sisältövaatimukset. Koska kaavamuutosalueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, on seuraavassa esitetty yleiskaavallinen tarkastelu MRL 39 :n mukaisesti ranta-asemakaavaan liittyen soveltuvin osin. 1. Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; Kaava-alueen viereisillä alueilla on jo muuta loma-asutusta, alueelle tulee valmis tiestö ja energiaverkosto. Kaavan toteuttaminen ei vaadi uutta yhdyskuntarakennetta. 2. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; Viitataan edelliseen kohtaan. 3. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; Kaava osoittaa loma-asuntorakentamista. Kunnallisia palveluja saadaan Valkeakosken kaupungin alueelta ja kaupallisia Akaan kaupungin taajamista. 4. Mahdollisuudet vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen Jätevesihuolto perustuu valtakunnalliseen jätevesiasetukseen ja kaupungin ympäristönsuojelumääräyksiin, jolloin voidaan aina käyttää parasta mahdollista laitekantaa ja puhdistusmenetelmiä. 5. Ympäristöhaittojen vähentäminen Vesi- ja jätehuollon osalta ks. edellinen kohta. Rakennuspaikat sijoittuvat peitteiselle metsäalueelle Maisematekijöitä on huomioitu kaavasuunnittelussa mm. rakennusalan määrityksessä. Kaava-alueelle jää myös yhtenäistä vapaata ranta-aluetta Neitsytsaaren palstalle sekä Konhonniemen toiselle palstalle. 6. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Luontoselvityksissä ja kaavasuunnittelussa on huomioitu maisemalliset kohteet. Myös edellinen kohta. 7. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Kyse on ranta-asemakaavasta, jossa jokamiehenoikeuskäyttöön tarkoitetut vapaa-alueet on osoitettu metsätalousalueille vapaina rantaosuuksina, tässä kaavassa Neitsytsaaren alue ja Konhonniemen toinen palsta kokonaan. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Yleistä Kaavalla on osoitettu 2 uutta RA-rakennuspaikkaa rantayleiskaavan mukaisesti Konhonkärjen alueelle. Muut kaava-alueen osat on osoitettu metsätalousalueina.

7 5.1.1 Mitoitus 5.2 Aluevaraukset Kaava-alueen mitoitus perustuu vahvistamattoman rantayleiskaavan mitoitukseen, jossa kaava-alueelle on osoitettu 2 RA-rakennuspaikkaa. Rantayleiskaava jätettiin vahvistamatta aikanaan siinä vaiheessa avoinna olleiden moottoritielinjausvaihtoehtojen perusteella. Rantayleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena emätilalaskelmaen pohjautuen, jonka perusteella kaavan mitoitukset eri tiloille on osoitettu. Vaikka rantayleiskaavaa ei ole vahvistettu kaava-alueen osalta, on kaavassa perusteltua noudattaa rantayleiskaavan mitoitusta ja rakennuspaikkojen sijoitusta. Rantayleiskaavan laadinnan aikainen mitoitustaulukko kaavaselostuksen liitteenä RA-Korttelialueet Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon ja tarvittavia talousrakennuksia. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 140 k-m 2. Loma-asuntorakennuksen enimmäiskerrosala saa olla enintään 80 k-m 2 ja talousrakennusten yhteenlaskettu kerrosala enintään 60 k-m 2. Rakennukset tulee sijoittaa vähintään 40 m:n etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta, kuitenkin erillisen saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 20 k-m 2 saa sijoittaa vähintään 20 m:n etäisyydelle keskiveden korkeuden mukaisesta rantaviivasta M-alueet Metsätalousalue. Metsänhoitotoimenpiteet tulee suorittaa rantamaisemalliset näkökohdat huomioon ottaen. 5.3 Kaavan vaikutusten arviointi Kaavan vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava sopeutuu RA-korttelin osalta alueen muuhun ympäristöön alueella jo olevan muun vanhemman loma-asutuksen yhteyteen. Neitsytsaaren alue jää edelleen vapaa-alueena metsätalouskäyttöön samoinkuin Konhonkärjen pienempi palsta. Kaava-alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä kesällä 2015 suoritetun arkeologisen inventoinnin tulosten perusteella (Mikroliitti Oy) Kaavan vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Neitsytsaaren alue ja Konhonkärjen kaakkoiskulman alue jäävät edelleen vapaa-alueena metsätalouskäyttöön. Kaava-alueella ei ole erityisiä luonnonarvoja. Alueella on tehty liito-oravaselvitys keväällä Muut vaikutukset Kaavassa osoitettavat 2 uutta lomarakennuspaikkaa eivät vaikuta muuttavasti Konhon-kärjen alueen luonnetta loma-asutusalueena. Sosiaalisia vaikutuksia kaavalla ei voida katsoa olevan. 5.4 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on osoitettu ja selitetty ranta-asemakaavakartassa.

8 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavamääräyksissä on ohjattu alueen rakentamista, rakennusten ulkomuotoa ja materiaaleja, sekä tontin rakentamista. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun ranta-asemakaava on saanut lainvoiman. Alue toteutetaan maanomistajan aikataulujen puitteissa. 6.3 Toteutuksen seuranta Alueen toteutumista seurataan rakennuslupien myöntämisen yhteydessä. Seuranta kohdistuu alueen laadukkaaseen toteuttamiseen sekä kaavamääräysten noudattamisen.

9 Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS tark. Konho, UPM-Kymmene Oyj ranta-asemakaava, kaava nro 483 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtö- tiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan, miksi kaava laaditaan, kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana, miten asia etenee ja missä vaiheessa siihen voi vaikuttaa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa. 1. Suunnittelualueen sijainti ja yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän alueella, jakaantuen kolmeen eri alueeseen, liitekartta. Suunnittelualue muodostuu tilasta Kaava-alueen likimääräiset rajaukset on merkitty karttaan punaisella. -1-

10 Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS tark. 2. Suunnittelutehtävän määrittely ja tavoitteet Ranta-asemakaavatyön tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. Valtatie 3:n lähellä oleva alue jää vapaaalueeksi. 3. Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) muodostavat maankäytön suunnittelun ylimmän tason. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Suunnittelualueille ei kohdistu erityisiä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Maakuntakaava Maakuntavaltuuston hyväksymässä ja valtioneuvoston vahvistamassa (KHO ) Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa eikä 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. VT 3:n ympäristössä on kehittämismerkintä ; maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa ( ls 3 ). Pirkanmaan 2 vaihemaakuntakaava sai lainvoiman Maakuntakaavayhdistelmä. -2-

11 Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS tark. Yleiskaava Vuonna 1993 muilta osin vahvistettu Valkeakosken rantayleiskaava ei ole voimassa kaava-alueiden osalta. Kaavan periaatteita on tarkoitus silti noudattaa rantaasemakaavassa. Ranta-asemakaava Alueella ei ole voimassa ranta-asemakaavaa. 4. Vaikutusten arviointi Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset (MRL9 ). Ranta-asemakaavalla voi olla normaalisti vaikutusta maisemallisiin seikkoihin, liikenteen järjestämiseen, virkistysyhteyksiin ja ekologisiin yhteyksiin. Arvioinnin suorittaa kaavoittaja ottaen huomioon osallisten ja viranomaisten palautteen. Arvioinnin lähtökohtana ovat käytössä olevat ja laadittavat selvitykset. 5. Tehdyt ja tehtävät selvitykset Kaavatyössä käytetään hyväksi Metsäkansa-Konho osayleiskaavan yhteydessä tehtyjä selvityksiä ja muita tätä kaavaa varten tehtyjä selvityksiä. - Luontoselvitys, FCG Oy, Arkeologinen selvitys, Mikroliitti Oy Osayleiskaavan muut aineistot - Liito-oravaselvitys tehty v.2015 Suomen Luontotieto Oy, (kaava-alue) - Arkeologinen inventointi on tehty kaava-alueelta v

12 Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS tark. 6. Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisia ovat kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat sekä kaavan vaikutusalueen asukkaat Muita osallisia ovat Valkeakosken kaupungin hallintokunnat, Valkeakosken Energia Oy, Pirkanmaan aluepelastuslaitos, Pirkan-maan ELY-keskus, Pirkanmaan Liitto, Pirkanmaan Maakuntamuseo Liikenne-virasto, alueella toimivat verkkoyhtiöt Elisa Oyj ja TeliaSonera Finland Oyj. Lisäksi kaavahankkeen osallisia ovat kaikki, jotka täyttävät edellä olevan osallisuuden määritelmän. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Osallisten luetteloa voidaan työn edetessä täydentää. 7. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavoitukseen liittyvä julkinen aineisto kootaan tutustuttavaksi kaavoituksen eri vaiheissa nähtävilläolojen ajaksi. Aineisto on nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin internet-sivuilla Kaavatyön aloitus ja vireilletulo Kaavanlaatijan toimesta laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ELY:n ja muiden viranomaisten kesken Asemakaavoituksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internetsivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin Internet-sivuilla Osallisilla on ollut mahdollisuus ottaa kantaa kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältöön. -4-

13 Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS tark. Luonnosvaihe Laaditaan tehtyjen perusselvitysten pohjalta alustavista ranta-asemakaavaluonnos. Kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaavaluonnos on nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin Internetsivuilla 30 vuorokauden ajan. Luonnoksesta pyydetään viranomaisosallisten kommentit. Osallisilla on mahdollisuus esittää kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävillä olon aikana. Mielipiteisiin laaditaan vastineet. Ehdotusvaihe Luonnosvaiheessa saadun palautteen ja mahdollisten lisäselvitysten pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Kaupunginhallituksen hyväksymä asemakaavaehdotus (kaavakartta, kaavaselostus sekä vastineet luonnosvaiheen palautteeseen) ovat nähtävillä kaavoitustoimen aulassa sekä kaupungin internet-sivuilla vähintään 30 vuorokauden ajan. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta kuulutetaan Valkeakosken Sanomissa, kaupungin Internet-sivuilla ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Ulkopaikkakuntalaisille osallisille maanomistajille ilmoitetaan nähtävilläolosta kirjeellä. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta ja kaupungin hallintokunnilta. Osalliset voivat jättää nähtävilläoloaikana kaavaehdotuksesta kirjallisen muistutuksen. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kaavan hyväksyminen Kaavoitustyön tuloksena saadaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ranta-asemakaavakartta ja -selostus. Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä voi hakea muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto- oikeuden ratkaisusta on mahdollisuus hakea muutosta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaavan voimaantulo Kaava tulee voimaan, kun lainvoimainen hyväksymispäätös kuulutetaan. Kaavan hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen mukaisesti. -5-

14 Insinööritoimisto Poutanen Oy OAS tark. 8. Tavoitteellinen aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä kesäkuu 2015 Luonnosvaiheen aineisto nähtävillä loka-marraskuu 2015 Asemakaavaehdotus nähtävillä tammi-, helmikuu 2015 Asemakaavan hyväksyminen maalis-, huhtikuu Yhteystiedot Kaavan laatija}: DI Juha Poutanen, YKS 361 Insinööritoimisto Poutanen Oy puh Linnankatu Hämeenlinna toimisto(at) poutanenoy.fi Lisätietoja myös Valkeakosken kaavoitustoimesta puh tai sähköpostilla kaavoitus@valkeakoski.fi. Kaavasuunnitelmat sekä niitä koskevat asiakirjat ovat nähtävilläoloaikana kaupungintalolla kaavoitustoimen aulassa. (Sääksmäentie 2, nk. B-porras) -6-

15 HALLINTOKESKUS KAUPUNKISUUNNITTELU KONHON RANTA-ASEMAKAAVA PALAUTERAPORTTI Lausunnot, kommentit, mielipiteet ja muistutukset on koottu tiivistettyinä tähän palauteraporttiin. Raportissa esitetään kaavoittajan vastine saatuun palautteeseen. Kaava-asiakirjoihin tehtävät täydennykset ja tarkistukset erottuvat lihavoituina. Vireilletulo pvm. OAS KH OAS nähtävillä Luonnos KH Luonnos nähtävillä Ehdotus KH Ehdotus nähtävillä

16 LAUSUNNOT lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta No Lausunto Vastine 1. Pirkanmaan maakuntamuseo: Ranta-asemakaavan alueen arkeologista perintöä ei ole aikaisemmin inventoitu suunnittelutasoa ja nykyvaatimuksia vastaavalla tarkkuudella. Vanhan kartta-aineiston perusteella alueella on ainakin 1900-luvun alussa sijainnut torppa. Siihen todennäköisesti liittyviä kivirakenteita on havaittavissa mastossa. Asemakaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen inventointi, jossa keskitytään historiallisen ajan kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja muihin arkeologisiin kulttuuriperintökohteisiin. Muuttuvan maankäytön alueilla tutkimus on toteutettava tarkkuusinventointina. Mikäli vt 3:n itäpuolella olevalle alueelle ei suunnitella uutta maankäyttöä, se voidaan jättää inventoinnin ulkopuolelle. Kaavan vaikutukset arkeologiseen perintöön tulee arvioida. Arkeologisessa inventoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita. Historiallisen ajan muinaisjäännösten osalta on lisäksi käytettävä ohjeena julkaisua Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset: tunnistaminen ja suojelu (Museovirasto). Lisätietoja inventoinnin tilaamisesta ja suorittamisesta saa maakuntamuseolta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on tehtävä selvitys- ja arviointitarvetta koskevat lisäykset. Kaavaluonnos selvitysaineistoineen tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. 1. Pirkanmaan 2 liitto: Pirkanmaan liitto ei anna lausuntoa suunnitelmasta. Suunnitelmassa on tarpeen todeta, että valtatien 3 lähellä sijaitsevaa suunnittelualueen osaa koskee maakuntakaavan kehittämismerkintä maankäytön kehittämisen kohdealue liikenteellisessä solmukohdassa (ls 3). 2. Ympäristöpäällikkö: Konhon ranta-asemakaavan valmistelussa tulee ottaa huomioon jätevesien käsittelyvaatimukset haja-asutusalueella. Lomarakennuspaikat tulee Kaava-alueelta tehtiin kesällä 2015 arkeologinen inventointi. Selvityksessä ei havaittu maastossa kiinteitä muinaisjäännöksiä Lausunnon torpan osalta todetaan seuraavaa: Koillisen, erillisen tontin länsireunamilla on saattanut sijaita torppa (sittemmin talo) joka on perustettu joskus 1840-luvun jälkeen. Talo on hävinnyt kyseiseltä paikalta ilmeisesti luvun alussa tai mahdollisesti hieman aiemmin luvun torpan- ja talonpaikat eivät ole muinaisjäännöksiä (HIKI opas: Niukkanen M 2009: Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3). Tässä tapauksessa torppa on vielä suhteellisen nuori, mahdollisesti vasta 1900-luvulla perustettu ja varmuudella vielä 1920 luvulla asuttu ja itse talonpaikka ei ilmeisesti ole tontilla sijainnut. Mahdollisen vanhan pihamaan alue (pihan itäosa) nyt tutkitulla tontilla on sähkölinjaa ja muuntajan aluetta, kaikkiaan varsin sekoitettua ja raivattua aluetta, jossa vanhaa pihamaata ja siihen liittyvien rakennusten jäänteitä ei ole ehjänä jäljellä. Tässä tapauksessa en nähnyt tarpeelliseksi tehdä paikalla systemaattista koekuopitusta koska ilman sitäkin ja muutoin saaduin silmänvaraisin havainnoin on selvää, että paikalla ei ole kiinteää muinaisjäännöstä. Paikalle ei myöskään osoiteta rakentamista. Täydennetään OAS:aa tältä osin. Todetaan Liiton kanta, kaavaselostuksessa todetaan maakuntakaavan liikenteellinen solmukohtamerkintä Kaavamääräyksissä huomioidaan lausunnon sisältö, tontit osoitetaan riittävän suurina jätevesien käsittelyn toteuttamista varten.

17 mitoittaa siten, että talousjätevesiasetuksen 209/2011 vaatimukset talousjätevesien käsittelystä on mahdollista toteuttaa kiinteistöllä eli kiinteistöt ovat riittävän isoja jätevesien käsittelyjärjestelmien toteuttamista varten. 3. Rakennustarkastaja: Ei huomautettavaa. Todetaan Rakennustarkastajan kanta. mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta No Mielipide Vastine Lausunnot luonnoksesta: No Lausunto Vastine 6. Rakennustarkastaja: Rakennusvalvonnalla ei ole kommentoitavaa Todetaan Rakennustarkastajan puoltava kanta. kaavaluonnoksesta. 7. Ympäristötarkastaja: Kaavaluonnoksessa on huomioitu ympäristöpäällikön rantakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta antama kommentti. Lomarakennuspaikoilla on mahdollista toteuttaa talousjätevesien käsittely valtioneuvoston asetuksen 209/2011 vaatimukset täyttävällä tavalla. Ympäristönsuojelulla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksen johdosta. 8. Pirkanmaan 2 liitto: Pirkanmaan liitto ei jätä kommenttia asiasta. 9. Pirkanmaan maakuntamuseo: Maakuntamuseo on aiemmassa lausunnossaan todennut, että asemakaavahankkeen yhteydessä tulee suorittaa arkeologinen inventointi, jossa keskitytään historiallisen ajan kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja muihin arkeologisiin kulttuuriperintökohteisiin. Maakuntamuseo on tutustunut kaavaluonnokseen sekä siihen liittyvään muinaisjäännösinventoinnin raporttiin (Mikroliitti Oy 2015) ja toteaa seuraavaa. Inventoinnissa ei ole tarkastettu eikä dokumentoitu ranta-asemakaavan keskeisellä, Jumusensalmen pohjoispuolella olevalla osa-alueella sijaitsevia kivirakenteita, jotka todennäköisesti liittyvät vanhoissa kartoissa esiintyvään torppaan. Historiallisen lähdeaineiston osalta selvitys perustuu pienimittakaavaisiin yleiskarttoihin, eikä siinä ole käytetty isojakokarttaa tai muuta tarkkuudeltaan ja aikatasoltaan vastaavaa aineistoa. Torpan ajoitus ja siten myös arvio kohteen merkityksestä perustuu pitäjänkarttaan, joka on kyseiseltä koh- Todetaan Ympäristötarkastajan puoltava kanta. Todetaan, että Liitto ei jätä lausuntoa asiassa. Arkeologi Timo Jussila on pyynnöstä antanut seuraavat kommentit lausunnosta: Tehdyn tutkimuksen ( Mikroliitti Oy) mukaan kyseisellä alueella ei ole ollut torppaa. Jos kuitenkin on ollut, niin kyseinen torpanpaikka ei ole muinaisjäännös eikä paikkaa - epämääräisiä kivirakenteita - pidä myöskään suojella muillakaan tavoilla kuten S-merkinnällä. Museoviraston ohjeistuksen mukaan luvun talon- tai torpanpaikkoja ja epämääräisiä kivirakenteita ei voi esittää suojeltavaksi mitenkään, etenkin kun kyseessä on vielä mahdolli-

18 dalta vahingoittunut eikä voi toimia riittävänä lähteenä. Maakuntamuseo toteaa, että kaavan selvitysaineistoa tulee täydentää arkeologisen perinnön osalta. Kaava-alueella sijaitsevat historialliset kivirakenteet tulee merkitä kaavaan asianmukaisella suojelumerkinnällä (s tai sm). Kaavaselostusta tulee täydentää arkeologista kohdetta koskevilla tiedoilla ja kaavan vaikutukset siihen on arvioitava. Kaavaehdotus tulee toimittaa Pirkanmaan maakuntamuseoon lausuntoa varten. nen torpanpaikka ja hyvin runneltu maasto (sähkölinja ja muuntaja), johon mahdolliset rakenteiksi jonkun tulkitsemat kivet varsin todennäköisesti liittyvät. Inventoinnissa tehty mahdollisen torpan ajoitus on riittävän hyvä ja luotettava, samoin sen paikannus. Museoviraston ohjeistus on kyseisen alueen tapaisten alueiden osalta täysin yksiselitteinen: mitään suojeltavaa ei ole, 1750-lukua vanhemmat torpanpaikat voivat olla muinaisjäännöksiä ja poikkeuksellisesti hieman nuoremmat jos ne ovat erittäin hyvin säilyneitä kokonaisuuksia. Muinaisjäännös pitää myös tarkasti paikantaa. Muinaisjäännöstä ei siis ole kyseisellä tontilla todettu, paikannettu eikä havaittu, hyvän ja perusteellisen inventointitutkimuksen jälkeen. Alueelta ei ole saatavissa tarkempia vanhoja karttoja. Kansallisarkistosta ei Timo Jussilan mukaan kahteen kertaan etsittynä (v ja 2015) ole löytynyt aluetta kuvaavia tarkempia karttoja. Konhon kylä on ollut rälssin omistama yksittäistila, josta ei ole verollepano (isojako) karttoja tehty muuta kuin v kartta joka ei tähän niemeen ulotu ja se tarkoittaa yksiselitteisen selvästi : niemen alue on tuolloin ollut asutuksesta tyhjä. Kartta-asia on selvitetty tässä ja Konhon aiemmassa inventoinnissa. Rikasarkivia (Tukholma) on katsottu vain alustavasti mutta Pietarin arkistoja ei ollenkaan. Niistä tuskin kuitenkaan on saatavissa tarkempia, vanhoja karttoja juuri tästä alueesta. Aluetta kuvaavia tarkempia vanhoja karttoja kuin mitä raportissa on esitetty, ei siis ole arkistoista löytänyt. Pitäjänkartan v kys. tontin kohdalla olevan kartan pienen repeämän kohdalla ei ole voinut olla merkintää torpasta siitä olisi väistämättä ulottunut jotain merkintää myös repeämän ulkopuolelle, kun vertailee samalla kartalla olevia muita torppamerkintöjä. Koska kartalla v. 1691, Kuninkaankartalla v ja v kartalla ( joihin torpat on tarkoin merkitty) ja muilla 1700-l yleiskartoilla ei ole mitään merkintöjä torpasta tai muusta asutuksesta tontin kohdalla ja lähellä, on aivan yksiselitteisen selvää, että ei ole mitään perustetta epäillä paikalla tai lähialueella olleen torppaa ennen vuotta Sen jälkeen perustetuttujen torppien ja talojen paikat eivät ole muinaisjäännöksiä eivätkä suojelukohteita ylipäätään etenkin tässä tapauksessa jossa paikalla on modernin rakentamisen ja toiminnan runtelemaa maastoa. Torpan paikan ja ajoituksen tarkempi selvittäminen on siten tarpeetonta ja turhaa.

19 Paikalla suoritettu ja hankkeen toteuttajan kustantama muinaisjäännösinventointi on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti riittävä ja riittävän perusteellinen myös Muinaismuistolain mukaisesti. Maastoinventoinnissa ei alueella havaittu merkkejä muinaisjäännöksestä. Maakuntamuseon lausunto ei anna aihetta edellä olevan lisäselvityksen mukaan tarkempiin tutkimuksiin eikä lisäyksiin tai muutoksiin kaavassa. 10. Pirkanmaan ELY-keskus, sposti Pyydettynä kommenttina Valkeakosken kaupungin Konhon ranta-asemakaavan luonnoksesta, Pirkanmaan ELY esittää seuravaa : Kaava-alue sijaitsee kaupungin länsiosassa Konhonselän vesistön rannalla Konhon kylän alueella ja käsittää tilan alueet. Rantaasemakaavan tavoitteena on kaavoittaa alueille mitoituksen sallima määrä omarantaisia lomarakennuspaikkoja. ELY -keskuksen käsityksen mukaan rantaasemakaavassa esitetty mitoitus on korkeahko, mutta hyväksyttävissä, kun otetaan huomioon rakennuspaikkojen sijainti olemassa olevien loma-asuntojen välisellä alueella sekä alueelle laadittu rantaosayleiskaava, jossa kaava-alueelle oli osoitettu 2 RA-rakennuspaikkaa. Rantaosayleiskaava jätettiin vahvistamatta avoinna olleiden moottoritielinjausvaihtoehtojen takia. Rantaosayleiskaavaa laadittaessa on tutkittu rakentamisen määrää mitoitusperiaatteet ja olosuhteet huomioon ottaen. Rantaosayleiskaava ei ole lainvoimainen, mutta sillä on merkityksensä aluetta koskevana tosiasiaselvityksenä ja siitä käyvät ilmi ne periaatteet, jotka kaupunginvaltuusto on tarkoittanut rantarakentamisessa noudatettavaksi. Lisäksi kaava-alueen pohjoispuolelle jää rakentamisesta vapaata rantaviiva, joka vahvistamatta jääneessä rantaosayleiskaavassa oli merkitty rakentamisesta vapaaksi ranta-alueeksi. Ranta-asemakaavan selostukseen on liitetty viranomaisneuvottelussa edellytetty yleiskaavallinen tarkastelu. Tarkastelu on suppeahko, mutta siinä on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa määritellyt yleiskaavan sisältövaatimukset. Alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota ympäristöar-

20 voihin sekä uudisrakentamisen soveltuvuuteen maisemaan ja naapuritilojen rakennuskantaan. Pirkanmaan ELY-keskus ei näe tarpeen antaa kirjallista lausuntoa ranta-asemakaavan luonnoksesta. Todetaan ELY-keskuksen puoltava lausunto kaavaluonnoksen osalta. Lausunnossa esitetyt muut seikat huomioidaan ranta-asemakaavan luonne huomioiden soveltuvin osin rakennuslupakäsittelyjen yhteydessä. Mielipiteet Luonnoksesta: No Lausunto Vastine Lausunnot ehdotuksesta: No Lausunto Vastine Muistutukset ehdotuksesta: No Lausunto Vastine

21 Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 Liito-orava Suomen Luontotieto Oy 6/20145 Jyrki Matikainen

22 Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja menetelmät Kohteiden yleiskuvaus ja tulokset Yhteenveto Lähteet ja kirjallisuus Liitteet

23 Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys Johdanto Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi keväällä 2015 Suomen Luontotieto Oy:ltä Valkeakoskella sijaitsevan Konhon alueen kolmen rantakohteen liito-oravaselvityksen. Maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset täyttävää selvitystä käytetään alueen maankäytön suunnittelun tausta-aineistona. Tehtävän yhteyshenkilönä on tilaajan puolella toiminut Juha Poutanen ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. 2. Aineisto ja menetelmät Alueille tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen. Kohteille tehtiin maastokäynti Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisilta oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla alueilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Alueilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien lehtipuiden, samoin kuin suurten kuusten tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi kohteilta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle. Kohteet käveltiin systemaattisesti läpi kahteen kertaan. Nyt tutkitut alueet on aiemmin inventoitu laajemman osayleiskaavatyön (FCG 2011) yhteydessä eikä alueilta löytynyt silloin merkittäviä luontoarvoja. Tarkemman kaavoituksen yhteydessä kohteet kuitenkin tarkastettiin ympäristöviranomaisten pyynnöstä uudelleen. Maastoinventoinnin suoritti ja raportin kirjoitti FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Työssä tarvittavan karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Liito-oravan jätöksiä ei kohteilla havaittu 3

24 Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys Kohteiden yleiskuvaus ja tulokset Kohde 1. Neitsytsaari Mantereeseen kiinni kasvanut saari, jonka eteläpuolella on metsittynyt maantäyttöalue. Entistä saarta kiertää kapea luhtareunus etelä- ja länsipuolella. Alueen keskiosa on hieman kuivempaa ja paikoin myös louhikkoista. Aluetta kiertää eteläpuolelta riista-aita ja kohde sijoittuu kahden tien väliin. Kohde on kosteapohjaista lehtoa, jossa puusto muodostuu rauduskoivuista (Betula pendula), haavoista (Populus tremula), tervalepistä (Alnus glutinosa), harmaalepistä (Alnus incana) ja kuusista. Pensaskerroksessa ja aluspuustossa kasvaa runsaasti tuomea (Prunus padus). Muuhun pensaskerroksen lajistoon kuuluu mustaherukka (Ribes nigrum) ja lehtokuusama (Lonicera xylosteum). Aluskasvillisuus on heinävaltaista ja kosteimmilla kohdin putkilokasvilajisto on niukkaa. Alueella on runsaasti lahopuuta ja useita kolopuita. Lehdon alueella havaittiin rummuttava pikkutikka. Liito-orava havainnot: Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Ympäristönsä puolesta alue on liito-oravalle soveliasta elinympäristöä, mutta nykyisin alue on teiden ja vesistön ympäröimä saareke, jonne kulku on vaikeaa. Lisäksi kohteella saattaa olla liian vähän suojakuusia lajille. Neitsytsaaren kosteaa lehtoa (tontti 1) 4

25 Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 Kohde 2. Rannan ja sähkölinjan väliin sijoittuva hyvin louhikkoinen tontti, joka rajautuu kummaltakin puolen kesämökkien pihapiireihin. Alueen puusto on varttunutta ja koostuu haavoista, rauduskoivuista, kuusista ja rannan tervalepistä. Pensaskerroksen lajistoon kuuluu taikinanmarja (Ribes alpinum). Alueen metsätyyppi on luokiteltavissa kuivaksi lehdoksi ja aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. sinivuokko (Hepatica nobilis) ja sormisara (Carex digitata). Alueella on useita kolopuita ja myös lahopuuta on runsaasti. Liito-orava havainnot: Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta. Ympäristönsä puolesta kohde soveltuisi liito-oravan elinympäristöksi, tosin lajille soveliasta elinympäristöä on lähialueella niukasti ja kohde on liian pieni lajin lisääntymisympäristöksi. Tontti no 2 louhikkoa ja haavikkoa 5

26 Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys 2015 Kohde 3. Niemen kärkeen sijoittuva tontti, jossa puusto on varttunutta kuusikkoa. Kuusen lisäksi puustoon kuuluu haapaa, rauduskoivua ja rannassa myös tervaleppää. Alueella kasvaa myös muutamia metsälehmuksia (Tilia cordata). Metsätyyppi on oravanmarjatyypin tuoretta kangasta ja aluskasvillisuuden lajistoon kuuluu mm. sinivuokko. Pensaskerros on niukka ja lajistoon kuuluu lehtokuusama, taikinanmarja sekä mustaherukka. Alueelta on korjattu tuulenkaatoja ja lahopuuta. Kolopuita ei alueella havaittu. Alueella on puukiipijäreviiri. Alueen pohjoispuolella kulkevan tien pohjoispuolisessa haavikossa kasvaa metsälehmusta ja kohde täyttänee jalopuulehdot luontotyypin määritelmän suojeltavasta luontotyypistä. Tämä alue sijaitsee kuitenkin nyt tutkitun kohteen ulkopuolella. Liito-orava havainnot: Alueella ei havaittu merkkejä liito-oravasta eikä kohde ole optimaalista liito-oravan elinympäristöä. Yleiskuva tontti no 3 6

27 Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys Yhteenveto Kolmelta tutkitulta rantakohteelta ei löytynyt merkkejä liito-oravista eikä kohteilta ole aiemmin tehty havaintoja liito-oravista. Neitsytsaaren alueen merkitystä mahdollisena liito-oravan elinpiirinä heikentää kohteen eristyneisyys valtateiden välisellä alueella. Muut suunnittelukohteet sijoittuvat jo rakennettujen mökkitonttien väliin ja tämä seikka on jo heikentänyt kohteiden luontoarvoja. Kohteiden mahdollinen rakentaminen ei heikennä alueen viheryhteyksiä eikä rakentamisella ole vaikutusta laajemman alueen liito-oravapopulaation liikkumismahdollisuuksiin alueelta toiselle. 5. Lähteet ja kirjallisuus Ahola Jorma & Alanko Markku 2003: Liito-orava Valkeakosken alueella Valkeakosken lintuharrastajat ry, Valkeakosken kaupungin ympäristötoimi. FCG Finnish Consulting Group Oy 2011: Metsäkansan osayleiskaavan luontoselvitys Finnlund, M; Havaintoja liito-oravan kiimaleikeistä. Siipipeili 6 (1): Hanski Ilpo K,1998: Home ranges and habitat use in the declining flying squirrel, Pteromys volans, in managed forests. Wildlife biology 4: Hanski Ilpo K, 2001: Liito-oravan biologia ja suojelu Suomessa s 13. Suomen ympäristö 459. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005: Suuri Pohjolan kasvio Mäkelä Antero, 1996; Liito-oravan ravintokohteet eri vuodenaikoina ulosteanalyysin perusteella. WWF raportti nro 8. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Selonen, V., Hanski, I. K. & Stevens, P. C. 2001: Space use of the Siberian flying squirrel Pteromys volans in fragmented forest landscapes. Ecography 24: Selonen, V. & Hanski, I. K. 2003: Movements of the flying squirrel Pteromys volans in corridors and in matrix habitat. Ecography 26: Sierla, L., Lammi, E., Mannila, J & Nironen, M. 2004: Direktiivilajien huomioon ottaminen suunnittelussa. Suomen ympäristö 742, Ympäristöministeriö, Helsinki 7

28 Suomen Luontotieto Oy Valkeakosken Konhon suunnittelualueiden liito-oravaselvitys Liitteet Karttaliite 1. Tutkittujen kohteiden sijainti 8

29

30 2 Sisältö Kansikuva: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Kartat... 6 Kaakkoisen tontin maastoa sähkölinjan itäpuolella Perustiedot Alue: Valkeakoski, Konho. Ranta-asemakaava-alue, kiinteistöllä , joka sijaitsee valtatie 3:n ja Konhon kartanon itäpuolella olevassa niemessä, Jumusensalmen pohjoispuolella. Kiinteistö koostuu kahdesta erillisestä alasta. Tarkoitus: Selvittää onko kiinteistöllä kiinteitä muinaisjäännöksiä.. Työaika: maastotyö Kustantaja: Insinööritoimisto Poutanen Oy Aiemmat tutkimukset: Timo Jussila, Valkeakoski Kärjenniemen-Metsäkansan-Konhon osayleiskaava-alueenmuinaisjäännösinventointi v Tekijät: Mikroliitti Oy, Timo Jussila. Tulokset: Tutkimusalueilta ei aikaisemmin tunnettu muinaisjäännöksiä. Inventoinnissa ei havaittu mitään muinaisjäännökseen viittaavaa. Tutkitut alueet vihreällä (vas.). Lännessä Konhon hist ajan muinaisjäännökset sinisin palloin (talotontteja) ja Jumusensalmen eteläpuolella kivikautinen asuinpaikka punaisella pallolla. Selityksiä: Koordinaatit ja kartat ovat ETRS-TM35FIN koordinaatistossa. Kartat ovat Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta kesällä 2015 ellei toisin mainittu. Kohdekuvauksissa myös YKJ koordinaatit (PI). Valokuvia ei ole talletettu mihinkään viralliseen arkistoon eikä niillä ole mitään kokoelmatunnusta. Valokuvat digitaalisia. Valokuvat ovat tallessa Mikroliitti Oy:n serverillä.

31 3 Inventointi Konhon itäpuolella, Jumusensalmen pohjoispuolella on tekeillä ranta-asemakaava kiinteistölle Pirkanmaan maakuntamuseon paikalla tekemässä maastokatselmuksessa kaava-alueella todettiin kivirakenteita (-perustuksia), jotka todennäköisesti liittyvät vanhoissa kartoissa esiintyvään torppaan. Tämän vuoksi maakuntamuseo kehotti asemakaavaalueella suoritettavaksi arkeologisen tarkkuusinventoinnin, jossa keskitytään pääasiassa historiallisen ajan kiinteisiin muinaisjäännöksiin ja muihin arkeologisiin kulttuuriperintökohteisiin. Hankkeen kaavakonsulttina toimiva Insinööritoimisto Poutanen Oy tilasi muinaisjäännösinventoinnin Mikroliitti Oy:ltä. Inventoitu kiinteistö koostuu kahdesta erillisestä osasta, joista toinen, laajempi, sijaitsee niemen luoteiskärjessä ja toinen niemen koillisosassa. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 1,5 hehtaaria. Koillisessa sijaitsevalle pienemmälle kiinteistön osalle ei kaavaluonnoksessa osoiteta rakentamista. Niemen kärjen osalle on kaavailtu kahta tonttia. Alueella kyseisessä niemessä - on viimeksi inventoitu muinaisjäännöksiä v (Jussila). Tuolloin kyseessä oli osayleiskaavainventointi ja silloin ei tällä tämän niemen alueella katsottu olevan tarvetta tarkempaan tutkimukseen muinaisjäännöksiä tai niille otollisia maastoja ei havaittu paikalla käytäessä. Salmen vastarannalla sijaitsee Vuollesaaren kivikautinen asuinpaikka ja kaava-alueesta n. 700 m itään Konhon saaritontti ja Konhon kartano historiallisen ajan talonpaikat. Alue kuuluu Konhon kylään. Varhaisin maininta Konho-nimestä on vuodelta 1390, kylänä mainitaan V.1540 maakirjassa kylässä on viisi taloa luvulla kylästä muodostetaan kartano ja talot häviävät. Vanajavettä jonka vesistön salmessa alue sijaitsee on laskettu 1800-l lopulla 1900 l alussa. Niemen maa-alue on ollut hieman suppeampi. Vanha, laskua edeltävä vesiraja on ollut hieman yli nykyisen 80 m korkeustason. Kaikkiaan Vanajaveden vesistö on ollut esihistoriallisena aikana transgressiivinen, eli veden taso on ollut hitaasti nouseva. Rantasidonnaisia muinaisjäännöksiä voi periaatteessa löytää aivan nykyisen rannan tuntumasta, topografiasta missä ranta-asuminen on ollut mahdollista silloinkin kun vedentaso on ollut nykyistä hieman alempana. Kivikautta myöhempiä, rantahakuisia asuinpaikkoja kuten varhaismetallikautisia ja rautakautisia voi löytyä vanhan l rantatason tuntumasta ja hieman yläpuoleltakin. Niemen lounaiskärjen alue on maastoltaan korkeampaa ja vanha vesiraja on aivan nykyisen rannan tuntumassa. Alueen pintamaaperä on erittäin kivikkoista ja maaperä hiesua. Vanhan rannan tuntumassa on pari suppeaa ja vähäkivisempää maastonkohtaa, jossa periaatteessa olisi voinut sijaita pienialainen kivi-rautakautinen leiripaikka. Näille kohdille tein useita koekuoppia, mutta mitään esihistoriaan viittaavaa en havainnut. Kärjen alueella on sijainnut v kartalla mökki, mutta ei enää 1976 kartalla. Siitä on näkyvissä pieni aukea jonka keskellä on matala, laakea sammal- ja heinäpeitteinen maakasa, sekä tuskin havaittavia viitteitä rantaan menevästä tie- tai kävelyurasta tontin itäosassa. Jäljet kesämökistä on muutoin täysin hävitetty. Muille vanhoille kartoille 1700-l lopulta lopulle ei niemen kärjen alueelle ole merkitty rakennuksia. Kiinteistön luoteisosassa, niemen kärjen alueella ei ole minkäänlaisia merkkejä kiinteistä muinaisjäännöksistä. Pienempi, koillinen tontti, minne ei rakentamista kaavaluonnoksessa osoiteta (M-alue), on maastoltaan erittäin kivikkoinen ja maaperältään hienoaineksinen. Tontin länsiosan halki kulkee sähkölinja etelä-pohjoissuunnassa. Tontin länsikupeessa on muuntaja ja siitä linja sähkölinjalle. Sähkölinjan ja muuntajan alue on avointa maastoa, muutoin alueella on rehevää ja tiheää, lehtomaista sekametsää. Paikalla käytäessä sähkölinjojen alue oli aluskasvillisuudeltaan suurelta osin pusikkoa (vatukkoa) ja pensasta, osin matalampaa heinää. Kuljin avointa sähkölinjojen

32 4 aluetta ristiin rastiin, mutta en heinikossa ja pusikossa havainnut mitään rakenteisiin viittaavaa. Ylipäätään linjan alue vaikutti raivatulta ja arkeologisessa mielessä hyvin sekoitetulta - ilmeisesti linjaa rakennettaessa. Muuta linjan alueelle tehty koekuoppa ei antanut mitään vihjettä muinaisjäännöksestä: maaperä sekoittunutta ja hienoaineksista, kivikkoista. Suurin osa tontista sijoittuu em. sähkölinjan ja muokatun alueen itäpuolelle, missä on metsää. Tontin itäreuna, pienen lahdekkeen pohjois-luoteispuolella on alavaa ja sen länsipuolella kohoaa korkeampi ja kuiva maasto (kartan n. 80 m korkeuskäyrän kohdilla). Metsäisellä tontin osalla (joka lohkareista ja kivikkoista) en havainnut mitään ihmistoimintaan viittaavaa luvun lopun ns. Kuninkaankartassa (ks. luku kartat) alue on rakentamatonta mutta niemen keskellä, kaakkoisosassa on ollut niittymaata pitäjänkartalla alue on rakentamatonta, tyhjää mutta niemessä niittymaata tai peltoa. Vuoden 1912 ns. Senaatinkartassa niemen kaakkoisosaan on merkitty torppa, joka vaikuttaisi sijoittuvan lähelle nyt inventoitua kaakkoista tonttia. Vuoden 1922 taloudellisessa kartassa on niemen kaakkoisosaan merkitty Saarisen talo, pellon reunalle rantaan. Vuoden 1959 kartalla kyseistä taloa ei enää ole. Pellon länsireuna on ko. kartalla merkitty pusikoksi ja pusikkoinen ala ulottuu aivan nyt inventoidun tontin länsikulmaan, missä muuntaja. Voisi olettaa, että kyseinen v kartan pusikkoalue pellon ja metsän välillä olisi vanhaa Saarisen pihamaata. V kartalla talo on merkitty aivan pellon laitaan ja itse talonpaikka olisi voinut sijaita nykyisen tien liepeillä (mitään tietä ei paikalle tule v aiemmissa kartoissa). Tontin länsiosan halki kulkeva sähkölinja on rakennettu joskus v jälkeen ja ennen v Nyt tutkitun kaakkoisen tontin alueella en havainnut mitään taloon viittaavaa mutta sähkölinjan alue on kovin sekoittunutta ja maaperä joka tapauksessa myllätyltä vaikuttavaa (linjaa rakennettaessa kiviä siirrelty ja raivattu). Muutamassa koekuopassa ei ollut yhtään mitään mainittavaa. Kaakkoisella tontilla ei ole mitään muinaisjäännökseen viittaavaa siellä ei ole edes pyyntikulttuurin asuinpaikalle sopivaa maastoa (vähäkivisiä kohtia) toisin kuin lounaisella kiinteistöllä. Kivirakenteiden jäännöksiä en havainnut muita kuin sähkölinjaan ilmeisesti liittyvää raiviota. Koillisen, erillisen tontin länsireunamilla on saattanut sijaita torppa (sittemmin talo) joka on perustettu joskus 1840-luvun jälkeen. Talo on hävinnyt kyseiseltä paikalta ilmeisesti 1950-luvun alussa tai mahdollisesti hieman aiemmin luvun torpan- ja talonpaikat eivät ole muinaisjäännöksiä (HIKI opas: Niukkanen M 2009: Historiallisen ajan kiinteät muinaisjäännökset. Tunnistaminen ja suojelu. Museoviraston rakennushistorian osaston oppaita ja ohjeita 3). Tässä tapauksessa torppa on vielä suhteellisen nuori, mahdollisesti vasta 1900-luvulla perustettu ja varmuudella vielä 1920 luvulla asuttu ja itse talonpaikka ei ilmeisesti ole tontilla sijainnut. Mahdollisen vanhan pihamaan alue (pihan itäosa) nyt tutkitulla tontilla on sähkölinjaa ja muuntajan aluetta, kaikkiaan varsin sekoitettua ja raivattua aluetta, jossa vanhaa pihamaata ja siihen liittyvien rakennusten jäänteitä ei ole ehjänä jäljellä. Tässä tapauksessa en nähnyt tarpeelliseksi tehdä paikalla systemaattista koekuopitusta koska ilman sitäkin ja muutoin saaduin silmänvaraisin havainnoin on selvää, että paikalla ei ole kiinteää muinaisjäännöstä. Paikalle ei myöskään osoiteta rakentamista. Tutkimuksen tulos on: kiinteistön alueella ei ole kiinteitä muinaisjäännöksiä Timo Jussila

33 5 Lounaisen tontin maastoa Lounaisen tontin maastoa, vasemmalla aukkoa jossa ilmeisesti ollut mökki luvulla.

34 6 Kartat Tutkitut alueet vihreällä Ote ranta-asemakaavan pohjakartasta jossa tutkitut kiinteistöt ruskealla.

35 7 Ote ns. Kuninkaankartasta v Päälle on merkitty sinipunaisilla suorakaiteilla tutkittujen alueiden sijainnit. Ote Sääksmäen pitäjänkartasta luvulta. Päälle on merkitty sinipunaisilla suorakaiteilla tutkittujen alueiden sijainnit. Ote senaatinkartasta v Niemen kaakkoisosaan on merkitty torppa (keskellä).

36 8 Ote taloudellisesta kartasta v Senaatinkartan torpan kohdille on merkitty Saarisen talo. Oteperuskartasta v Saarisen talo hävinnyt mutta pellon laidan pusikko saattaisi olla jäännettä pihamaasta. Ote peruskartasta v

37

38 20 kv 20 kv ajo RA M 1 I Jumusensalmi Jumunen 79.4 ( ) rp37 rp81 rp88 rp85 rp94 44 rp82 rp16 rp