VALTIONEUVOSTON ASETUS SUOMEN METSÄKESKUKSEN TOIMINNASTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALTIONEUVOSTON ASETUS SUOMEN METSÄKESKUKSEN TOIMINNASTA"

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Luonnonvaraosasto Osastopäällikkö Juha Ojala Muistio Luonnos ( ) VALTIONEUVOSTON ASETUS SUOMEN METSÄKESKUKSEN TOIMINNASTA 1. Yleistä Eduskunta on hyväksynyt x.x.2014 lain Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta (EV xxx/2014 vp HE 191/2014 vp). Tasavallan presidentti on vahvistanut lain x.x Laki tulee voimaan Laissa Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta, jäljempänä metsäkeskuslaki, on lukuisia valtuussäännöksiä. Esitettävä valtioneuvoston asetus annettaisiin lain 4 :n 3 momentin, 6 :n 3 momentin, 7 :n 4 momentin, 8 :n 2 momentin, 9 :n 3 momentin, 13 :n 4 momentin, 14 :n 5 momentin ja 27 :n 4 momentin nojalla. Asetus käsittelisi Suomen metsäkeskuksen, jäljempänä metsäkeskus, hallinnollisia asiakokonaisuuksia. Tällä hetkellä on voimassa valtioneuvoston asetus Suomen metsäkeskuksen toiminnasta (1102/2011). Ehdotettavalla valtioneuvoston asetuksella kumottaisiin kyseinen asetus. 2. Pykäläkohtaiset perustelut 1 luku Metsäkeskuksen johtokunta 1 Metsäkeskuksen johtokunnan asettaminen ja tarkempi kokoonpano Pykälässä säädettäisiin metsäkeskuksen johtokunnan asettamisesta ja tarkemmasta kokoonpanosta. Metsäkeskuslain 4 :n 1 momentin mukaan metsäkeskuksen johtokunnan asettaa maa- ja metsätalousministeriö. Johtokunnassa on seitsemän jäsentä metsäkeskuslain mukaan. Nykyisin johtokunnan jäseniä on yhdeksän. Ehdotettavan pykälän 1 momentin mukaan Suomen metsäkeskuksen johtokunnassa on maa- ja metsätalousministeriön edustajan ja henkilöstöedustajan lisäksi metsänomistajien ja puuta jalostavan teollisuuden edustus. Maa- ja metsätalousministeriön on johtokuntaa asettaessaan toimittava metsäkeskuslain 4 :n säännösten mukaan. Ministeriön on otettava huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus johtokuntaa asettaessaan ja lisäksi jäsenten tulee edustaa metsäkeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta metsäalan eri sektoreilta. Ehdotetun pykälän 2 momentti sisältää säännöksen eräänlaisesta jaetusta jäsenyydestä metsäkeskuksen henkilöstöä edustavan jäsenen osalta. Säännös vastaisi voimassa olevan asetuksen 1 :n 2 momentin sisältöä. Metsäkeskuksessa on yksi johtokunta, joka käsittelee sekä julkisen palvelun yksikön että liiketoimintayksikön asiat. Metsäkeskuksen liiketoiminta on eriytetty ja tästä johtuen myös johtokuntatyöskentelyn on edelleen oltava eriytettynä metsäkeskuksen toimihenkilöiden osalta 1 :n 2 momentissa ehdotetulla tavalla. Käytännössä johtokunnassa voi kuitenkin tulla käsiteltäväksi

2 2 asioita, jotka ovat koko metsäkeskuksen henkilöstöä koskevia tai muutoin yhteisiä asioita sekä julkisen palvelun yksikölle että liiketoimintayksikölle. Tällaisten asioiden varalta maa- ja metsätalousministeriö asettaessaan johtokuntaa määräisi toisen henkilöstöä edustavan jäsenen ensisijaiseksi edustajaksi. Jos esimerkiksi esteellisyys estäisi määrättyä henkilöä osallistumasta johtokunnan kokoukseen, edustaisi tällöin toinen henkilöstön edustaja häntä kokouksessa. Läsnäolo-oikeus yhteisten asioiden käsittelyssä olisi myös toisella henkilöstöä edustavalla jäsenellä lukuun ottamatta tietenkin esimerkiksi esteellisyystilanteita. Tarkoituksena on muodostaa johtokunta siten, että se voisi jatkaa asetettavalla kokoonpanollaan metsäkeskuksen liiketoimintayksikön yhtiöittämisen jälkeen, joka on tarkoitus toteuttaa vuoden 2016 alussa. Johtokunnan asettaman jaoston tai jaostojen kautta voitaisiin valmistella yhtiöittämiseen liittyviä asiakokonaisuuksia johtokunnalle päätöksen tekemistä varten. Johtokunta päättäisi jaostojen käyttämisestä ja niiden kokoonpanosta kuitenkin siten, että maa- ja metsätalousministeriö voi vaikuttaa jaoston kokoonpanoon metsäkeskuslain 39 :n 2 momentin nojalla. Säännöksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi ohjata eriyttämisen toteuttamisen valmistelua metsäkeskuksessa. Ministeriö ja metsäkeskus sopivat edelliseen liittyvistä käytännön toimenpiteistä. 2 Johtokunnan jäsenten kelpoisuus Ehdotetun 2 :n 1 momentin mukaan johtokunnan jäseneksi ei saisi nimittää henkilöä, jonka muu tehtävä tai asema voi olla ristiriidassa metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien kanssa. Säännös vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 3 :n 1 momenttia. Ehdotetun 2 :n 2 momentin mukaan edustajia valittaessa olisi kiinnitettävä huomiota siihen, että liiketoimintayksikön harjoittaman liiketoiminnan kanssa kilpailevan yhteisön tai muun organisaation sellaista toimihenkilöä tai luottamushenkilöä, joka voi toiminnassaan hyödyntää liiketoimintayksikön liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, ei nimitettäisi johtokuntaan. Johtokunnan jäsen ei näin ollen voisi olla henkilö, joka asemansa tai työtehtäviensä kautta voisi hyödyntää metsäkeskuksen liiketoiminnan kannalta haitallisesti metsäkeskuksen johtokunnan kokouksessa saamiaan tietoja. Säännös vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 1 :n 3 momenttia. 3 Eron myöntäminen sekä johtokunnan täydentäminen Maa- ja metsätalousministeriö määrää metsäkeskuslain 4 :n 1 momentin mukaan johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Esitetään, että sama taho myöntäisi myös eron pyynnöstä puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Muiden johtokunnan jäsenten osalta eron pyynnöstä myöntäisi johtokunta. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan, jos johtokunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, nimitetään hänen tilalleen uusi jäsen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa järjestyksessä kuin alkuperäinen jäsen on nimitetty. Säännös vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 4 :ää.

3 3 4 Johtokunnan eräät tehtävät Metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alainen. Tähän liittyen maa- ja metsätalousministeriö on sopinut yhdessä metsäkeskuksen kanssa metsäkeskuksen strategisista ja tulostavoitteista sekä resursseista ja kehittämislinjauksista. Metsäkeskus ja maa- ja metsätalousministeriö neuvottelevat vuosittain metsäkeskuksen toiminnalle asetettavista strategisista tavoitteista ja tulostavoitteista, jotka kirjataan tulossopimukseen. Maa- ja metsätalousministeriö myös ohjaa metsäkeskusta. Maa- ja metsätalousministeriön on varmistettava se, että metsäkeskus hoitaa sille säädetyt tehtävät valtakunnallisesti muun muassa metsälainsäädännön valvonnan osalta. Tämän vuoksi esitetään, että johtokunnan olisi tuotava maa- ja metsätalousministeriön kanssa käytävään tulossopimusneuvotteluun esitys metsäkeskukselle osoitettujen varojen kohdentamisesta. Tämä tarkoittaisi sekä metsäkeskuksen toimintaan myönnettävien varojen että kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvän lainsäädännön nojalla edelleen myönnettävien varojen kohdentamista. Ehdotettu 4 vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 7 :n 1 momenttia. 5 Johtokunnan järjestäytyminen ja toiminta Pykälän 1 ja 3 momentissa säädettäisiin johtokunnan koolle kutsumisesta ja päätöksenteosta kyseisessä toimielimessä. Myös kokouksenpito sähköisten välineiden avulla tai etäosallistuminen kokouksiin olisi pykälän 2 momentin mukaan mahdollista. Tämä mahdollistaisi myös sen, että osa johtokunnan jäsenistä on kokouksessa läsnä osan käyttäessä etäosallistumismahdollisuutta. Pykälän 1 ja 3 momentit vastaisivat voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 5 :ää. Ehdotetun 5 :n 4 momentin mukaan johtokunnalla olisi mahdollisuus tarvittaessa asettaa jaostoja, jotka toimivat sen alaisuudessa erilaisten asiakokonaisuuksien valmistelijoina. Jaostoon voisi kuulua myös johtokunnan ulkopuolisia jäseniä, mistä syystä on tarpeen erikseen säätää jaoston työn esittelemisestä sekä jaoston puheenjohtajan läsnäolo-oikeudesta johtokunnan kokouksessa. 6 Johtokunnan kokousmenettely Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin johtokunnan kokousten kokousmenettelystä. Säännös on välttämätön julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön toimintojen eriyttämisen kannalta. Johtokunnan on kokouksissaan varmistuttava siitä, että asioiden esittely, käsittely ja päätöksenteko hoidetaan erillisesti julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön asioissa. Puheenjohtajan ja sihteerin on varmistuttava tiettyjen toimien kuten kokousten pidon jaksottamisen ja esittelylistojen jaon sekä pöytäkirjojen toimittamisen osalta asioiden erillään pidosta. Koska sihteeri on useimmiten toimihenkilö, jonka on oltava perillä käsiteltävistä asioista, jokaisessa johtokunnan kokouksessa toimii vuorotellen käsiteltävien asiakokonaisuuksien mukaan henkilö julkisen palvelun yksikön puolelta ja liiketoimintayksikön puolelta. Metsäkeskuksen eriyttämissäännösten noudattamisen vuoksi kyseeseen ei voi tulla yhden toimihenkilön toimiminen samanaikaisesti sekä julkisten hallintotehtävien että liiketoiminnan asioiden sihteerinä. Erityisesti puheenjohtajan olisi myös varmistettava, että henkilöstöä edustava toimihenkilö on nimenomaan se edustaja, joka voi olla läsnä johtokunnan kokouksessa. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneu-

4 4 voston asetuksen 6 :ää. Valvonnan toteuttamiseksi säädettäisiin lisäksi ehdotetun pykälän 2 momentissa, että johtokunnan kokousten aineisto ja pöytäkirjat olisi toimitettava viivytyksettä myös maa- ja metsätalousministeriöön. 2 luku Maakunnalliset metsäneuvostot 7 Maakunnallisten metsäneuvostojen toiminta-alueet ja nimet Maakunnallisten metsäneuvostojen toiminta-alueista ja nimistä ei olisi tarpeen säätää erikseen. On tärkeää, että maakunnallisten metsäneuvostojen asettaminen ja niiden toiminnan hallinnointi on prosessina joustava. Tällöin voidaan reagoida tarvelähtöisesti niihin muutoksiin, mitä alueellisissa ja valtakunnallisissa yhteistyörakenteissa kulloinkin tapahtuu. Tästä syystä metsäneuvostojen toiminta-alueet ja niiden nimet päätettäisiin metsäkeskuksen työjärjestyksessä, jonka maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa. Maakunnallisia metsäneuvostoja tulisi asettaa tarpeellinen määrä alueellisen ja maakunnallisen yhteistyön hoitamiseksi sekä metsiin perustuvien elinkeinojen edistämiseksi. 8 Maakunnallisen metsäneuvoston asettaminen ja muut menettelyt Pykälässä säädettäisiin maakunnallisten metsäneuvostojen asettamisesta. Metsäkeskuslain 6 :n mukaan metsäneuvoston jäsenten on edustettava laaja-alaisesti maakunnan metsään perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntemusta. Lisäksi metsäkeskuslaissa edellytetään, että metsäneuvoston asettamisessa olisi myös otettava huomioon metsäneuvoston toiminta-alueella asuvat metsänomistajat. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan maakunnallisessa metsäneuvostossa olisi oltava jäseniä, joilla on metsäneuvoston toiminta-alueen metsiin perustuvien elinkeinojen paikallistuntemusta. Lisäksi metsäneuvostojen jäseniä nimitettäessä tulisi ottaa huomioon jäsenien asiantuntemus metsien taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Ehdotetun pykälän 2 momentissa säädettäisiin jäsenen irtisanoutumismenettelystä ja 3 momentissa eron vaikutuksista varajäseneen. Pykälän 4 momentissa olisi säännökset metsäneuvoston jäsenille maksettavista palkkioista. Säännöksen mukaan metsäneuvoston jäsenille maksettaisiin palkkiota kokoukseen osallistumisesta valtiovarainministeriön kokouspalkkioita koskevan kulloinkin voimassa olevan suosituksen mukaisesti. Tällä hetkellä on voimassa suositus VM/825/ /2014. Kokoukseen osallistumisesta ei maksettaisi säännöksen mukaan muuta palkkiota eikä korvausta. Metsäkeskuslain voimaantulosäännöksen 4 momentin mukaan ennen lain voimaantuloa asetetut alueneuvottelukunnat jatkavat toimintaansa siihen saakka, kunnes maaja metsätalousministeriö on asettanut 6 :n mukaiset maakunnalliset metsäneuvostot. 9 Maakunnallisen metsäneuvoston järjestäytyminen ja toiminta Pykälässä säädettäisiin maakunnallisen metsäneuvoston koolle kutsumisesta ja päätöksenteosta kyseisessä toimielimessä. Metsäkeskuslain 6 :n 1 momentin mukaan metsäneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Tästä johtuen ehdotetun 9 :n 1 momentin mukaan metsäneuvoston ensimmäisen kokouksen kutsuisi koolle metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö. Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan myös

5 5 kokouksenpito sähköisten välineiden avulla tai etäosallistuminen kokouksiin olisi mahdollista. Ehdotetun pykälän 4 momentin mukaisesti metsäkeskus vastaisi maakunnallisten metsäneuvostojen kokousten valmistelusta. Tätä varten sen tulisi varata toimintaa varten riittävät resurssit. 3 luku Julkisen palvelun yksikön toimet 10 Toimien haku- ja täyttömenettely Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön julkisen vallan käyttöä sisältävien toimien haku- ja täyttämismenettelyssä sovellettaisiin vastaavanlaista menettelyä kuin virantäytössä. Ehdotetussa 10 :ssä viitattaisiin virkamiesasetukseen (971/1994), jossa säädetään viran haku- ja täyttömenettelystä. Niiden toimien, joissa ei käytetä julkista valtaa, avoinnaolosta olisi ilmoitettava asianmukaisella tavalla. Toimien haku- ja täyttämismenettelyllä tarkoitetaan ainoastaan toimen avoimeksi julistamiseen, hakemiseen ja täyttämiseen liittyviä menettelyllisiä seikkoja. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 8 :ää. 11 Toimien täyttäminen ja todistukset Ehdotettavassa 11 :n 1 momentissa säädettäisiin johtajan oikeuksista antaa valtuus työsopimusten tekemiseen eli toimien täyttämiseen. Metsäkeskuslain 13 :n 3 momentin mukaan johtaja tai hänen valtuuttamansa tekee työsopimuksen toimihenkilön kanssa. Kun työsopimus tehdään sellaisen toimen osalta, joissa voidaan käyttää julkista valtaa, käytetään ratkaisuvaltaa julkisen vallan käyttöä koskien. Näiden työsopimusten tekemiseen eli toimien täyttämiseen johtaja voisi valtuuttaa vain sellaisen toimihenkilön, jolle on säädetty ratkaisuvallan käyttäminen julkisen vallan osalta. Johtaja voisi siten valtuuttaa vain metsäjohtajan tai rahoitus- ja tarkastuspäällikön näiden toimien (esittelijä, tarkastaja) osalta työsopimusten tekemiseen. Muiden toimien osalta johtaja voisi valtuuttaa työnjohdollisessa esimiesasemassa olevan toimihenkilön tai hallinnollisista asioista vastuussa olevan johtavan toimihenkilön tarkoittaa metsäkeskuksen hallintojohtajaa täyttämään tietyt toimet. Vaikka johtaja valtuuttaisi työsopimusten tekemiseen, hän kuitenkin metsäkeskuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrää resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä toimintokohtaisesti. Metsäkeskuslain 13 :n mukaan valtioneuvosto valitsee maa- ja metsätalousministeriön esittelystä johtajan. Metsäkeskuksen johtaja valitsee metsäjohtajan ja rahoitusja tarkastuspäällikön. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa viimeksi mainittujen valintaa ja erottamista koskevan päätöksen. Ehdotettavan pykälän 2 momentissa säädettäisiin todistuksen antamisesta irtisanoutumisen ja palvelussuhteen päättymisen johdosta johtajalle. 12 Sijaisuudet Metsäkeskuslain 7 :n 1 momentin mukaan johtajan alaisuudessa ja hänen ensimmäisenä sijaisenaan toimii metsäjohtaja. Johtajan sijaisena voi toimia myös rahoitusja tarkastuspäällikkö. Ehdotettavan 12 :n 1 momentin mukaan metsäjohtajan sijai-

6 6 seksi olisi määrättävä yksi tai useampi rahoitus- ja tarkastuspäällikkö. Määräyksessä olisi todettava sijaisuusjärjestys. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan jos sekä johtaja että metsäjohtaja olisivat estyneitä hoitamaan tehtäviään, metsäjohtajan ensimmäiseksi sijaiseksi sijaisuusjärjestyksen mukaisesti määrätty rahoitus- ja tarkastuspäällikkö toimisi johtajan sijaisena. Mahdollisessa kyseisen rahoitus- ja tarkastuspäällikön esteellisyystilanteessa toimittaisiin 1 momentissa tarkoitetun sijaisuusjärjestyksen mukaan. Rahoitus- ja tarkastuspäälliköt käyttävät toimessaan ratkaisuvaltaa julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa. Tämän vuoksi heidän sijaisenaan on oltava toimihenkilö, joka voi myös käyttää julkista valtaa ratkaisutoiminnassaan. Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan rahoitus- ja tarkastuspäällikön sijaiseksi olisi määrättävä toinen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö. 4 luku Julkisen vallan käyttö 13 Tehtävien hoidon järjestäminen Metsäkeskuslain 14 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan käyttöä koskevia tehtäviä hoitava toimihenkilö saa osallistua metsäkeskukselle kuuluvien 8 :ssä tarkoitettujen muiden tehtävien hoitoon edellyttäen, että näiden muiden tehtävien hoitaminen ei voi vaarantaa julkisen vallan käyttöä koskevien tehtävien hoidon riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Käytännössä on toimittava siten, että toimihenkilön, jonka tehtävät sisältävät julkisen vallan käyttöä, toimenkuvalla rajataan pois sellaiset työyhdistelmät, joissa julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien hoitamisen puolueettomuus ja riippumattomuus voi vaarantua. Julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä hoidettaessa voi syntyä esteellisyystilanteita tai asian riippumaton ja puolueeton käsittely voi muuten vaarantua. Näin ei metsäkeskuslain mukaan saa tapahtua, vaan tilanteet, jossa näin voisi tapahtua, on pyrittävä sulkemaan jo ennalta pois. Esteellisyyden mahdollisuus on syytä ottaa huomioon julkisen vallan käyttöä sisältäviin tehtäviin osallistuvien toimihenkilöiden työnkuvia muodostettaessa. Ehdotettavan 13 :n 1 3 momentissa säädettäisiin tähän liittyen. Pois on pyrittävä sulkemaan tilanteet, joihin liittyy metsänomistajan tai muun hallintoasian asianosaisen avustamista taikka yksityiskohtiin menevää ennakkokannan sisältävää neuvontaa asioissa, joita metsäkeskus lain nojalla valvoo tai joissa metsäkeskus muutoin käyttää julkista valtaa. Tällaisia tehtäviä voi sisältyä esimerkiksi erilaisiin elinkeinon edistämiseen liittyviin kehittämishankkeisiin sekä tilanteisiin, joissa toimihenkilö muuten avustaa metsänomistajaa asiantuntijana hänen metsiensä käyttöön liittyvissä asioissa. Metsäkeskus ei ole viranomainen, mutta se toimii metsäkeskuslain nojalla viranomaistehtävissä. Viranomaistoiminnan tulee olla puolueetonta. Viranomaistoiminnan puolueettomuutta pyritään turvaamaan muun muassa esteellisyyttä koskevilla säännöksillä. Jos virkamies on esimerkiksi avustanut hallinnon asiakasta tai hän voi hyö-

7 7 tyä päätöksestä tai kärsiä siitä vahinkoa, on hän esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö on velvollinen antamaan menettelyllistä neuvontaa. Neuvontavelvollisuudesta säädetään hallintolain (434/2003) 8 :ssä. Menettelyllistä neuvontaa ovat tiedot esimerkiksi tuen hakuajoista ja tarvittavista lomakkeista ja muista asiakirjoista. Myös ns. aineellista neuvontaa voidaan tehdä eli kertoa esimerkiksi yleisellä tasolla asiaan sovellettavista säännöksistä. Useimmiten juuri hakemuksia käsittelevät toimihenkilöt metsäkeskuksessa tulevat antamaan neuvontaa, koska he tuntevat asiaa koskevat säännökset metsäkeskuksessa parhaiten. Neuvontaa antavan toimihenkilön tulee tällöin kiinnittää huomiota siihen, että pitkälle menevä neuvonta kuten lomakkeiden täyttäminen tai vaihtoehtojen suosittaminen, toisin sanoen avustaminen, tekee hänet esteelliseksi osallistumaan myöhemmin hakemusasian käsittelyyn. Yleinen metsätalouden edistäminen kuuluu metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtäviin. Metsätalouden yleiseksi edistämiseksi katsotaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden, joilla tarkoitetaan metsälain (1093/1996) 10 :ssä määritettyjä kohteita, selvittämistä ja kartoittamista. Ehdotettu pykälä vastaa pääosin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 11 :ää. 14 Julkista valtaa käyttävien toimihenkilöiden määrääminen Ehdotettavassa 14 :ssä säädettäisiin menettelystä, jolla vahvistettaisiin metsäkeskuksessa julkista valtaa käyttävät toimihenkilöt metsäkeskuslaissa säädettyjen lisäksi. Menettelystä on välttämätöntä säätää, jotta metsäkeskuksen kanssa asioiville voidaan selkeästi esittää keillä toimihenkilöillä on oikeus julkisen vallan käyttämiseen. Ehdotetun asetuksen 14 :n 2 momentissa säädettäisiin menettelystä esittely- ja tarkastusoikeuden määräämisessä. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 12 :ää kuitenkin siten muutettuna, että metsäkeskuksen organisaatiomuutoksesta johtuen pykälässä ei ole enää keskusyksikköä, aluejohtajaa ja johtavaa esittelijää koskevia säännöksiä. 15 Asioiden ratkaiseminen Ehdotettavassa 15 :ssä säädettäisiin asioiden ratkaisemiseen liittyvästä menettelystä metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikössä. Ehdotettu pykälä vastaa pääosin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 13 :ää. Päätöksien koneellisesta allekirjoittamisesta olisi tarpeen ottaa erillinen säännös hallinnollisen taakan keventämiseksi. Esimerkiksi uudistettavaan metsätalouden rahoituslainsäädäntöön (HE 138/2014 vp) tulee sisältymään säännös siitä, että metsäkeskuksen tuen myöntämistä, maksamista ja epäämistä koskeva päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Säännöstä, jonka mukaan päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti, on perusteltu kyseisen lainsäädännön osalta sillä, että kyseessä ovat automaattisen tietojenkäsittelyn avulla valmistetut massaluonteiset päätökset.

8 8 5 luku Kirjanpito, raportointi ja tilintarkastus 16 Velvollisuus pitää erillistä kirjanpitoa Metsäkeskuslain 27 :n 1 momentissa säädetään metsäkeskuksen erilliskirjanpitovelvollisuudesta. Sitä toteutetaan sen mukaisesti kuin säädetään eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain (19/2003) 6 :ssä. Metsäkeskuslain 27 :n 4 momentin mukaan tilintarkastajan tilintarkastuslain (459/2007) mukaisista oikeuksista ja velvollisuuksista metsäkeskuksessa, riippumattomuudesta ja tilintarkastuskertomuksen sisällöstä sekä kirjanpitovelvollisuutta koskevista tarpeellisista asioista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Velvollisuudesta pitää erillistä kirjanpitoa katsotaan tarpeelliseksi säätää valtioneuvoston asetuksella tarkemmin. Ehdotettavassa säännöksessä yksilöitäisiin edellä mainitussa laissa (19/2003) tarkoitetut eriytetyt toiminnot tarkoittamaan metsäkeskuksen osalta julkisen palvelun yksikköä ja liiketoimintayksikköä. Sisällöllisesti ehdotettu 16 vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 15 :ää lukuun ottamatta sen 2 momenttia, joka on poistettu tarpeettomana. Toimintojen taloudellinen eriyttäminen on saatettu loppuun nykyisen metsäkeskuslain 37 :n 1 momentin mukaisesti vuonna Tilikausi ja tilinpäätös Metsäkeskuslain 27 :n 1 momentin mukaan metsäkeskuksen kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään. Kirjanpitolain 1 luvun 4 :n mukaan tilikausi on 12 kuukautta. Kirjanpitovelvollisuuden osalta on tässä tarpeen säätää metsäkeskuksen tilikauden pituudeksi kalenterivuosi eli Käytäntö jatkuisi entisellään. Kirjanpitolain 3 luvun 1 :n 1 momentin mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman (viimeksi mainittu tietyissä tilanteissa) sekä näihin liittyvät liitteet. Kirjanpitolain 3 luvun 1 :n 4 momentissa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa kirjanpitovelvollisen on sisällytettävä tilinpäätökseensä toimintakertomus. Voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 16 :n 1 momentin mukaan toimintakertomus on säännönmukaisesti sisällytettävä tilinpäätökseen. Sen sisällyttämistä tilinpäätökseen ei siten arvioida vuosikohtaisesti, vaan se liitettäisiin vuosittain tilinpäätökseen. Tätä käytäntöä ei muutettaisi. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kirjanpitolaissa. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin myös metsäkeskukselle velvollisuus toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle julkisen palvelun yksikön osalta sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma, tilikausikohtainen tuloksellisuusraportti ja henkilöstötilinpäätös. Velvoitteet liittyvät kirjanpitoon liittyvien tarpeellisten asioiden informoimiseen tulosohjaavalle taholle. Ehdotettavan pykälän 2 momentti sisältäisi edelleen konsernitaseen tekemiseen liittyvän informatiivisen säännöksen. Konsernitase laadittaisiin kuitenkin vain silloin, jos tämä on tarpeen oikean ja riittävän tiedon saamiseksi. Käytännössä konsernitaseen tarpeellisuuden ratkaisee tällöin tilintarkastaja.

9 9 Sisällöllisesti ehdotettu 17 vastaa pääosin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 16 :ää. 18 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja vahvistaminen sekä raportointi Kirjanpitolain 3 luvun 6 :n mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Metsäkeskuksen tilikausi päättyisi vuosittain Johtuen siitä, että metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa, katsotaan välttämättömäksi, että julkisen palvelun yksikön osalta tilinpäätös vahvistamisen ja allekirjoittamisen jälkeen toimitetaan vuosittain viipymättä eli 7 päivään toukokuuta mennessä maa- ja metsätalousministeriölle. Metsäkeskuksen johtokunnan tulisi kokoontua hyvissä ajoin huhtikuun aikana, jotta tilinpäätös ja toimintakertomus voitaisiin toimittaa maa- ja metsätalousministeriöön edellä mainittuun päivään mennessä. Nykykäytäntö säilyisi ennallaan. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 17 :ää. Liiketoimintayksikön osalta ei ole tarpeen säätää tilinpäätöksen allekirjoittamisesta. 19 Tilintarkastuskertomuksen sisältö Tilintarkastuslain 15 :n mukaan tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu tilintarkastuskertomus. Kyseisessä pykälässä säädetään erityisesti tilintarkastuskertomuksen sisällöstä. Tilintarkastuslain 15 :n 2 momentin mukaan tilintarkastuskertomuksessa on oltava lausunto siitä, 1) antavatko tilinpäätös ja toimintakertomus noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta, sekä siitä, 2) ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ristiriidattomia. Ehdotettavassa pykälässä säädettäisiin tilintarkastuskertomuksen sisällöstä edellä selvitettyjen tilintarkastuslain edellyttämien tietojen lisäksi. Asiasta on tarpeen säätää metsäkeskuksen välillisen valtionhallinnon roolin vuoksi ja maa- ja metsätalousministeriön tietojensaantitarpeen vuoksi. Maa- ja metsätalousministeriön on esimerkiksi saatava informaatio siitä, onko valtionapua tai niihin verrattavia varoja käytetty voimassaolevan lainsäädännön ja valtionapua koskevan päätöksen mukaisesti. Esimerkiksi mahdollisen muun julkisen tuen, kuten EU-tuen, käytöstä olisi myös saatava informaatio. Samasta syystä säädettäisiin myös ehdotetun pykälän 2 momentissa tilintarkastuskertomuksen toimittamisesta maa- ja metsätalousministeriöön. Sisällöllisesti ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 18 :ää kuitenkin lisättynä velvoitteesta toimittaa tilintarkastuskertomus ministeriöön. 20 Tilintarkastajan muistutukset ja ilmoitukset Ehdotettavan pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilintarkastajan velvollisuudesta esittää tietyissä tilanteissa muistutuksia tilintarkastuskertomuksessa. Metsäkeskuslain 27 :n 4 momentissa säädetään asetuksenantovaltuudesta kirjanpitoon ja tilintarkastukseen liittyen. Tilintarkastuslain 16 :ssä säädetään tilintarkastajan huomautusvelvollisuudesta sellaisista seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa. Säännöksen mukaan tilintarkastaja voi esittää hallitukselle, hallintoneu-

10 10 vostolle, toimitusjohtajalle tai muulle vastuuvelvolliselle huomautuksia seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa. Tällaiset seikat merkitään pöytäkirjaan. Pöytäkirja on annettava toimielimelle, jonka tehtävänä on huolehtia yhteisön tai säätiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Tämän on käsiteltävä pöytäkirja viipymättä ja säilytettävä se luotettavalla tavalla. Ehdotetussa 20 :n 2 momentissa säädettäisiin niistä tahoista, joille tilintarkastajan olisi ilmoitettava, jos hän huomaa merkittävää huomautettavaa hallinnossa ja taloudessa. Ilmoituksen tekeminen liittyy metsäkeskuslain 19, 20 ja 24 :n toteuttamiseen. Sisällöllisesti ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 19 :ää lukuun ottamatta 2 momentin luetteloa tahoista, joita tulee informoida. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön organisaatiomuutoksesta johtuen tahoista jätettäisiin pois aluejohtaja. 21 Tilintarkastajan riippumattomuus Pykälässä säädettäisiin tilintarkastajan riippumattomuudesta tilintarkastuslain 24 ja 25 :ssä säädetyn lisäksi. Säännöksessä on lueteltu ne tilanteet, joissa metsäkeskuksen tilintarkastusta tekevän henkilön voidaan katsoa olevan esteellinen tilintarkastuksen tekemiseen. Luettelo ei voi olla tyhjentävä, vaan käytännössä voi tulla eteen myös muita tilanteita ja tästä johtuen säännöksen 7 kohdan mukaisesti tarkastaja olisi esteellinen, jos hän on muussa sellaisessa asemassa, joka saattaa vaarantaa hänen riippumattomuutensa. Tilintarkastuslain 24 :n 1 momentin mukaan tilintarkastajan on oltava riippumaton 1 :n 1 momentissa tarkoitettua toimeksiantoa suorittaessaan ja järjestettävä toimintansa riippumattomuuden turvaavalla tavalla. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan jos edellytykset riippumattomaan toimintaan puuttuvat, tilintarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta toimeksiantoa tai luovuttava siitä. Tilintarkastuslain 10 :ssä säädetään tilintarkastajan erottamisesta ja eroamisesta. Näin ollen tästä asiakokonaisuudesta ei ole tarpeen säätää enää metsäkeskuksen osalta tarkemmin. Sisällöllisesti ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 20 :ää. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön organisaatiomuutoksesta johtuen pykälän 5 kohdasta jätettäisiin kuitenkin pois maininta alueyksiköstä. 22 Velvollisuus avustaa tilintarkastajaa Tilintarkastuslain 18 :n mukaan yhtiömiesten tai hallituksen ja toimitusjohtajan taikka vastaavien toimielinten on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää. Tytäryrityksen yhtiömiehellä, hallituksella ja toimitusjohtajalla tai vastaavalla toimielimellä on sama velvollisuus emoyrityksen tilintarkastajaa kohtaan. Tilintarkastuslain 18 :ssä on säädetty toimielinten velvollisuudesta antaa tilintarkastajalle selvitystä ja apua tilintarkastuksen tekemiseen. Koska säännöksessä viitataan vain vastaaviin toimielimiin eikä henkilötasolla mainita kuin toimitusjohtaja, selvyyden vuoksi säädettäisiin myös metsäkeskuksen johtajan, metsäjohtajan ja liiketoimintajohtajan velvollisuudesta edesauttaa tilintarkastuksen

11 11 suorittamista. Liiketoimintajohtajan osalta säännös on tarpeellinen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön erillisen toiminnan varmistamisen ja täten myös näihin toimintoihin liittyvän tilintarkastuksen vuoksi. Ehdotetun 22 :n mukaan tilintarkastuslain 18 :ssä säädetty velvollisuus avustaa tilintarkastajaa koskee julkisen palvelun yksikön johtajaa, metsäjohtajaa ja liiketoimintayksikön liiketoimintajohtajaa. Sisällöllisesti ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 21 :ää kuitenkin siten täydennettynä, että metsäjohtaja on lisätty säännöksessä tarkoitettuihin henkilöihin, joiden tulisi avustaa tilintarkastajaa. 6 luku Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön tehtävien järjestäminen 23 Johtajan tehtävät Johtajan tehtävistä ei ole säännöksiä voimassa olevassa valtioneuvoston asetuksessa. Metsäkeskuksen alueorganisaatio muuttuu siten, että jatkossa ei ole enää metsäkeskuslaissa säädettyjä alueyksikköjä. Tästä johtuen esimerkiksi muiden organisaatioiden toimielinten alueelliseen toimintaan osallistumisen varmistamiseksi on tarpeen säätää johtajalle näihin liittyen toimivalta määrätä toimihenkilöedustus metsäkeskuksesta. Johtajan olisi ehdotetun 23 :n 1 momentin mukaan huolehdittava alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja maakuntien liittojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Johtajan olisi ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan myös huolehdittava metsiin perustuvien elinkeinojen edistämisestä yhteistyössä alueellisten ja maakunnallisten elinkeinotoimintaa edistävien organisaatioiden ja toimielinten kanssa. Lisäksi johtajan tehtävänä olisi määrätä ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan tarvittava toimihenkilöedustus metsäkeskuksen yhteistyötahojen toimielimiin. 24 Hankintojen tekeminen Ehdotettava pykälä liittyy metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön toiminnalliseen eriyttämiseen ja sen kautta metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön metsäkeskuslaissa säädettyjen tehtävien järjestämiseen. Säännös on luonteeltaan informatiivinen. Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011) esitöiden mukaan (Yksityiskohtaiset perustelut, 2 Toiminnan rajaus) "Toiminnallinen erottaminen tarkoittaisi edellä kuvatun henkilötason työnjaon lisäksi toiminnan johtamisen sekä tukipalveluiden ja muiden liiketoiminnan ja julkisten hallintotehtävien hoidon yhteisten resurssien erottamista. Metsäkeskuksen ylimpänä päätöksentekoelimenä toimivaa johtokuntaa lukuun ottamatta liiketoiminta ja julkisten hallintotehtävien hoitaminen organisoitaisiin omiksi toisistaan riippumattomiksi yksiköiksi. Myös metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön johtajan ja liiketoimintajohtajan toiminta olisi täysin eriytettyä." Metsäkeskuslain 21 :n mukaan valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, josta metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikölle myönnetään valtionavustusta sille 8 :ssä säädetyistä tehtävistä aiheutuviin menoihin. Säännöksen 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitetut menot rahoitetaan kokonaisuudessaan valtionavustuksella siltä osin kuin niistä ei peritä maksuja tai toimintaan ei saada muuta rahoitusta. Otettaessa huomioon julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, hankintalaki) 6 :n 1 momentin 5 kohta ("mikä tahansa hankinnan tekijä silloin, kun se on saanut

12 12 hankinnan tekemistä varten tukea yli puolet hankinnan arvosta 1-4 kohdassa tarkoitetulta hankintayksiköltä") metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikkö katsotaan ko. laissa tarkoitetuksi hankintayksiköksi. Julkisen palvelun yksikön on siten noudatettava hankintalakia. Hankintalain esitöissä (HE 50/2006; 10 :n yksityiskohtaiset perustelut) todetaan seuraavasti: "Lakiehdotuksen 5 :n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti kilpailuttamisvelvoitteen piirissä olevien sopimusten osapuolina ovat taloudelliset toimijat ja hankintayksiköt. Hankintalainsäädännön ulkopuolella ovat siten hankinnat, joita hankintayksikkö toteuttaa omana työnään eli käyttämällä omaa organisaatiotaan hyväkseen. Tunnusomaista omana työnä tekemiselle on hankintayksikön valta vaikuttaa hankinnan toteuttajan toimintaan siltä puuttuvan itsenäisyyden vuoksi sekä toimeksiantoon liittyvät piirteet, joiden vuoksi se eroaa erillisten oikeushenkilöiden välillä tehdyistä hankintasopimuksista." Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön välillä ei ole edellä kuvattua kytkentää. Kummallakaan niistä ei ole toisiinsa edellä kuvattua valtaa vaikuttaa toisensa toimintaan. Kumpikaan yksiköistä ei ole osa toisen yksikön organisaatiota. Ne ovat päätöksenteonkin osalta erillisiä toimintoja metsäkeskuksen organisaatiossa. Liiketoimintayksikkö ei saa toimintaansa valtion varoja. Vaikka oikeudellisesti metsäkeskuslain 17 :n mukaan metsäkeskus on yksi oikeushenkilö, on julkisen palvelun yksikköä ja liiketoimintayksikköä kohdeltava erillisinä metsäkeskuslain edellyttämän toiminnallisen eriyttämisen vuoksi. Toiminnallinen eriyttäminen on toteutettu alkaen. Yhteisten tukipalvelujen ja muiden yhteisten resurssien käyttö ilman hankintalain mukaista kilpailutusta toisi metsäkeskuksen liiketoimintayksikölle kilpailuetua suhteessa kilpaileviin toiminnanharjoittajiin. Suomen metsäkeskuksesta annetun lain esitöissä (yleisperustelut 2.6 luku) on kilpailuneutraliteettiin liittyen kiinnitetty huomiota kilpailuaseman tasapuolisuuteen metsäkeskusten ja samaa liiketoimintaa harjoittavien muiden toimijoiden välillä. Esitöiden mukaan (yleisperustelut 2.8. luku) julkisten hallintotehtävien ja asiakasrahoitteisen liiketoiminnan erottaminen nykyistä selkeämmin on yksi keino parantaa kilpailun edellytyksiä metsäpalvelumarkkinoilla. Julkisen palvelun yksikön on siten kilpailutettava hankintansa hankintalain mukaisesti. Lisäksi kyseisen 17 :n mukaan metsäkeskuksen puhevaltaa käyttää johtaja metsäkeskukselle metsäkeskuslain 8 :ssä säädettyjen tehtävien osalta ja eriytettyyn liiketoimintaan liittyen liiketoimintayksikkö. Tässäkin tulee esille toiminnallinen eriyttäminen. Hankintalain 2 :n mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Tämä hankintalain säännös sitoo myös metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikköä. Liiketoimintayksikkö asetettaisiin muihin palveluntarjoajiin verrattaessa parempaan asemaan, jos julkisen palvelun yksikön ja liiketoimintayksikön välisiin hankintoihin sovellettaisiin hankintalain oman työn tunnusmerkistöä. Ehdotetun 24 :n mukaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön hankintaa metsäkeskuksen liiketoimintayksiköltä ei pidetä hankinnan toteuttamisena omana työnä. Sisällöllisesti ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 28 :ää.

13 13 25 Ulkoinen viestintä ja toiminta Metsäkeskuksen toiminnan on oltava sellaista, että metsäkeskuksen ulkopuoliset toimijat tietävät yksiselitteisesti kumman tahon julkisen palvelun yksikön vai liiketoimintayksikön kanssa he ovat asioimassa. Tässä ovat olennaisessa asemassa viestintä ja liiketoimintayksikön osalta myös markkinointi, joilla tehdään näkyväksi metsäkeskuksen kaksijakoinen rakenne. Ehdotetun 25 :n 1 momentin mukaan metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön on tiedotuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa sekä muussa sen asiakkaisiin kohdistuvassa asioinnissa selkeästi tuotava esille, että kyseessä on asiointi julkisia hallintotehtäviä hoitavan yhteisön kanssa. Lisäksi ehdotetun 25 :n 2 momentin mukaan julkisen palvelun yksikkö ei saa harjoittaa viestintää tai muutoin edesauttaa metsäkeskuksen liiketoimintayksikön toimintaa siten, että julkisen palvelun yksikön toiminnan riippumattomuus ja puolueettomuus vaarantuu. Viimeksi mainittu on tärkeää, jotta liiketoimintayksikkö ei saa muihin saman alan toimijoihin nähden markkinointietua julkisen palvelun yksikön kautta. Sisällöllisesti ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 29 :ää. 26 Haasteen tiedoksianto Ehdotettavassa säännöksessä säädetään haasteen tiedoksisaamiseen liittyvistä käytännön menettelyistä. Menettelystä on tarpeen säätää, koska esimerkiksi eri viranomaisten on tärkeää tietää, millä tavoin tiedonantamisen tulee tapahtua. Sisällöllisesti ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 30 :ää lukuun ottamatta 2 momentin luetteloa toimihenkilöistä, joille haaste on toimitettava. Metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön organisaatiomuutoksesta johtuen henkilöluettelosta jätettäisiin pois aluejohtaja, jonka tilalle lisättäisiin metsäjohtaja ja rahoitus- ja tarkastuspäällikkö. 27 Palkkiot ja korvaukset Valtionvarainministeriö on antanut suosituksen kokouspalkkioiksi (VM/825/ /2014). Metsäkeskuksen johtokunnan jäsenet eivät ole virkamiesasemassa ja koska kyseessä on suositustasoinen valtiovarainministeriön kanta palkkioista ja korvauksista, johtokunnan palkkiot ja korvaukset olisi vahvistettava erikseen maa- ja metsätalousministeriön taholta. Johtokunnan kokoukset katsotaan palkkioiden ja korvausten osalta kokonaisuudeksi eikä niitä eritellä julkisen palvelun ja liiketoiminnan osalta kokouksen keston suhteen. Ainoastaan henkilöstöä edustavan jäsenen osalta maksettavaan palkkioon saattaa joissakin tapauksissa tulla kokouksen keston mukainen palkkion määritys. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan palkkioihin ja korvauksiin ei sisälly korvausta mahdollisista ansionmenetyksistä. Johtokuntatyöhön osallistuminen on vapaaehtoista. Tästä johtuen ei johtokuntatyöskentelyyn tai muihinkaan vastaaviin luottamustehtäviin osallistuville korvata valtiolta ansionmenetystä tai muuta vastaavaa kulua. Tällaisista korvauksista ei luonnollisesti ole mainintaa matkustussäännöissäkään, koska se koskee ainoastaan suoraan matkustamiseen liittyviä kustannuksia. Palkkio

14 14 7 luku Voimaantulo 3. Lausunnot on sen saajalle verotettavaa tuloa, mutta päiväraha ja matkakustannusten korvaukset eivät. Sisällöllisesti ehdotettu pykälä vastaa pääosin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 31 :ää. Ehdotetussa pykälässä ei säädetä alueneuvottelukuntien palkkioista ja korvauksista, vaan niiden tilalle tulevien maakunnallisten metsäneuvoston palkkioista. Katselmustoimikuntien palkkioihin sovellettavasta käytännöstä säädettäisiin asetuksen voimaantulosäännöksessä. 28 Liiketoimintayksikön omaisuuden määrittäminen Ehdotettavassa pykälässä säädettäisiin liiketoimintayksikölle kuuluvan omaisuuden määrittämisestä ennen liiketoimintayksikön yhtiöittämistä, jonka on tarkoitus toteutua vuoden 2016 alusta. 29 Voimaantulo Ehdotetun 29 :n 1 momentin mukaan asetus esitetään tulevaksi voimaan kuten metsäkeskuslain muutoskin. Ehdotetun pykälän 2 momentilla ehdotetaan kumottavaksi voimassa oleva Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön keskusyksikön toimipaikasta ja alueyksiköistä annettu valtioneuvoston asetus (1101/2011) ja Suomen metsäkeskuksen toiminnasta annettu valtioneuvoston asetus (1102/2011). Ensiksi mainittu kumottaisiin metsäkeskuksen organisaatiomuutoksen vuoksi. Jälkimmäisen kumoaminen tehtäisiin säädösteknisen selkeyden vuoksi. Kumottavaksi esitettävän Suomen metsäkeskuksen toiminnasta annetun valtioneuvoston asetuksen katselmustoimikuntia koskevia :ää sovellettaisiin kuitenkin siihen saakka, kunnes metsätalouden rahoitusta koskeva lainsäädännön uudistus on tullut voimaan. Metsälain muutoksen yhteydessä kumottiin metsälain 17, jossa oli velvoite käyttää metsäkeskuslain 29 :n mukaista katselmustoimikuntaa katselmuksen tekemisessä. Metsäkeskuslaista kumoutuu kyseinen Kuitenkin metsäkeskuslain voimaantulosäännöksen 3 momentin mukaan kumotussa 29 :ssä tarkoitetut katselmustoimikunnat jatkavat toimialueillaan siihen saakka, kunnes metsätalouden rahoitusta koskeva lainsäädännön uudistus on tullut voimaan. Tällä hetkellä katselmustoimikuntaa edellytetään käytettäväksi vain kestävän metsätalouden rahoituksesta annetussa laissa (1094/1996). Metsätalouden rahoituslainsäädännöstä poistuu katselmustoimikuntien käyttäminen lainsäädäntöuudistuksen voimaantulon yhteydessä. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunnot oikeusministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, valtioneuvoston kanslialta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Maaseutuvirastolta, Metsähallitukselta, Metsäntutkimuslaitokselta, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiolta, Suomen metsäkeskukselta, Suomen riistakeskukselta, Eläkekassa Versolta, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyltä, Koneyrittäjien liitolta, Maa- ja metsätalous-

15 15 tuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, METO-Metsäalan asiantuntijat ry:ltä, metsäkeskuksen tilintarkastajalta, Metsänhoitajaliitto ry:ltä, Metsäteollisuus ry:ltä, Puu- ja erityisalojen liitolta, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry:ltä, Suomen Sahat ry:ltä, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC rf:ltä, sekä maa- ja metsätalousministeriön osastoilta, yhteensä x taholta. Maa- ja metsätalousministeriölle toimitettiin y lausuntoa. Lausunnoissa 4. Taloudelliset vaikutukset 5. Laintarkastus Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimintaa rahoitetaan vuonna 2015 valtion talousarvion momentilta (Valtionapu Suomen metsäkeskukselle). Valtion talousarvioesityksen mukainen määräraha vuonna 2015 on 42,720 milj. euroa. Vuonna 2014 käyttävissä oleva määräraha on 44,043 milj. euroa. Valtioneuvoston asetus ei vaikuta valtion talouteen määrärahatarvetta lisäävästi eikä metsäkeskuksen nykyisen määrärahan käyttötarkoitus muutu. Metsäkeskuksen liikevaihto vuonna 2013 oli noin 90 miljoonaa euroa, josta julkisen palvelun yksikön osuus oli 50,6 miljoonaa euroa ja liiketoimintayksikön 39,2 miljoonaa euroa. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä.

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996

ORIVEDEN KAUPUNKI TARKASTUSSÄÄNTÖ. Hyväksytty 21.10.1996 TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty 21.10.1996 Voimaantulo 1.1.1997 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ...5 1. VALVONTAJÄRJESTELMÄ... 5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 5 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA...

Lisätiedot

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ

AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ AKAAN KAUPUNGIN SÄÄNTÖKOKOELMA TARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 15.11.2006 SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...3 1 ULKOINEN JA SISÄINEN VALVONTA...3 TARKASTUSLAUTAKUNTA...3 2 TARKASTUSLAUTAKUNNAN

Lisätiedot

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN

17.12.2015 PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN 1 (5) PIRKANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ 1.1.2013 LUKIEN VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että

Lisätiedot

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta

Valvontajärjestelmä. Tarkastuslautakunta 1 Keski-Pohjanmaan liiton hallintosääntö 1.1.2011 30 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Ulkoinen valvonta järjestetään toimivasta johdosta riippumattomaksi. Ulkoisesta valvonnasta vastaavat tarkastuslautakunta

Lisätiedot

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1

1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1. 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1. 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 Tarkastussääntö 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta 1 2. Luku TARKASTUSLAUTAKUNTA 1 2 Lautakunnan kokoonpano 1 3 Lautakunnan kokoukset 1 4 Lautakunnan tehtävät

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori.

Ulkoisen tarkastuksen tulosalue toimii tarkastuslautakunnan alaisuudessa. Kaupungin ulkoista tarkastusta johtaa kaupunginreviisori. 1(5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 7 hyväksymä. Voimassa 1.9.2015 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015

Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 1 (7) Maakunnallisten metsäneuvostojen nimeäminen v. 2015 Edellisten metsäneuvostojen toimikausi päättyi v. 2014 vuoden lopussa. Metsäkeskuslain muutos astui voimaan 1.1.2015. Sen mukaan siirtymäsäädösten

Lisätiedot

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28

Tarkastussääntö. Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Tarkastussääntö Yhtymähallitus 15.11.2011 131 Yhtymävaltuusto 29.11.2011 28 Sisällysluettelo Valvontajärjestelmä... 1 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 1 Tarkastuslautakunta... 1 2 Lautakunnan kokoonpano...

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on

Sen lisäksi, mitä laissa on erikseen säädetty, lautakunnan tehtävänä on 1 (5) VANTAAN KAUPUNGIN T A R K A S T U S S Ä Ä N T Ö Kaupunginvaltuuston 28.1.2008 hyväksymä. Voimassa 1.3.2008 alkaen. 1 Tehtäväalue Ulkoinen tarkastus vastaa kaupungin hallinnon ja talouden ulkoisen

Lisätiedot

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

RAISION KAUPUNKI 041 00 1 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ RAISION KAUPUNKI 041 00 1 RAISION KAUPUNGIN Kaupunginvaltuuston 17.1.2005 muuttama, voimaantulo 21.1.2005 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Luottamushenkilölle suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta,

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2009 Kaupunginhallitus 14.4.2008 Kaupunginvaltuusto 28.4.2008 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI SISÄLLYSLUETTELO 1 SOVELTAMISALA... 1

Lisätiedot

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä.

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä. 1 (5) Kevan johtosääntö Valtuuskunnan 13.3.2014 hyväksymä, voimaan 13.5.2014 I YLEISTÄ 1 Soveltaminen Tässä johtosäännössä annetaan kunnallisen eläkelain 168 :ssä tarkoitetut määräykset Keva-nimisen kunnallisen

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11

KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussääntö 1(5) KEMIN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1.1.2005 ALKAEN Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 24.1. 2005 11 Muutos KV 28.8.2006

Lisätiedot

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät

2 (5) Tarkastussääntö Hyväksytty: yhtymäkokous xx.xx.xxxx xx 17.9.2014. 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2 (5) 2.2 Tilintarkastajan tehtävät 2.3 Tilintarkastuskertomus Kuntalain 73 75 säädetään tilintarkastajan tehtävistä. Tilintarkastajan on tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki.

Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toteuttamistavat 4 Varojen hankinta Säätiön nimi on Suomen Metsäsäätiö, ruotsiksi Finlands Skogsstiftelse ja sen kotipaikka on Helsinki. Säätiön

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 418/2011 Laki. Suomen metsäkeskuksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

SÄÄDÖSKOKOELMA. 418/2011 Laki. Suomen metsäkeskuksesta. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2011 418/2011 Laki Suomen metsäkeskuksesta Annettu Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Seutuhallitus 3.12.2009 205 Seutuvaltuusto 11.12.2009 31 1 Soveltamisala 1) Tätä sääntöä sovelletaan a) yhtymävaltuuston jäseniin b) yhtymähallituksen jäseniin c) tarkastuslautakuntaan

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ

JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ JOKILATVOJEN TILAPALVELUIDEN KUNTAYHTYMÄN TARKASTUSSÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO VALVONTAJÄRJESTELMÄ...5 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta...5 TARKASTUSLAUTAKUNTA...5 2 Lautakunnan kokoonpano...5 3 Lautakunnan

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ. Voimaan 1.1.2013 LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaan 1.1.2013 1 1 Yleistä Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle maksetaan 1. palkkiota luottamustoimen hoitamisesta 2. korvausta luottamustoimen hoitamisesta aiheutuvasta

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1

Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Pirkkalan kunta Tarkastussääntö 1 Sisällysluettelo 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta... 2 2 Lautakunnan kokoonpano... 2 3 Lautakunnan kokoukset... 2 4 Lautakunnan tehtävät... 2 5 Tilintarkastajan valinta...

Lisätiedot

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94

JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN. TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 JÄRVENPÄÄN KAUPUNGIN TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 10.12.2012 94 1 Sisältö TOIMIELINTEN PALKKIOSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala... 3 1 LUKU PALKKIOT... 3 2 Kokouspalkkiot... 3 3 Samana päivänä

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS

UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ HALLITUKSEN TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-KYMMENE OYJ TARKASTUSVALIOKUNNAN TYÖJÄRJESTYS UPM-Kymmene Oyj:n (jäljempänä yhtiö) hallitus on hyväksynyt tämän tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen

Lisätiedot

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus

TOIMINNANTARKASTUS. Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus TOIMINNANTARKASTUS Toiminnantarkastus vs. tilintarkastus Toiminnantarkastus Asunto-osakeyhtiöissä ja yhdistyksissä on oltava yhtiökokouksen valitsema toiminnantarkastaja, jos sillä ei ole tilintarkastajaa.

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Vanhempi hallitussihteeri 19.4.2016 Jukka Ränkimies EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI TUOTTAJAORGANISAATIOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN 2 :N MUUTTAMISESTA

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa.

Tässä ohjeessa sovittuja periaatteita on noudatettava myös uusia PKS -yhteisöjä / säätiöitä perustettaessa. HYVÄ HALLINTOTAPA PKS -YHTEISÖISSÄ Tämä ohje on tarkoitettu Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien yhteisesti omistamien yhteisöjen (osakeyhtiöt, kuntayhtymät ja yhdistykset) ja säätiöiden

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

HE 237/2014 vp. 1.2 Tietoyhteiskuntakaari

HE 237/2014 vp. 1.2 Tietoyhteiskuntakaari HE 237/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 4 :n sekä tietoyhteiskuntakaaren 351 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia.

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia. KIRKKONUMMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaantulopäivämäärä 1.2.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkioita luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015. 1142/2015 Laki. julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 2015 1142/2015 Laki julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuksesta Annettu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

MMM vahvistanut 30.12.2011 mmm d:no 768/424/2011, muutettu 7 3 mom 25.9.2012 mmm d:no 1541/481/2012

MMM vahvistanut 30.12.2011 mmm d:no 768/424/2011, muutettu 7 3 mom 25.9.2012 mmm d:no 1541/481/2012 05.11.2012 RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TYÖJÄRJESTYS Voimaantulo 1.1.2012, voimassa toistaiseksi Käsitelty Suomen riistakeskuksen hallituksessa 18.11.2011, MMM vahvistanut 30.12.2011 mmm d:no 768/424/2011,

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö

SÄÄNNÖT. Suomen lasten ja nuorten säätiö SÄÄNNÖT Suomen lasten ja nuorten säätiö 1 SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Suomen lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen i Finland. Säätiön kotipaikkakunta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT

OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry. CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT OPINTOTOIMINNAN KESKUSLIITTO ry CENTRALFÖRBUNDET FÖR STUDIEVERKSAMHET rf SÄÄNNÖT ------- Nämä säännöt on hyväksytty Opintotoiminnan Keskusliitto OK ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 21.5.2003 ja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT

SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT Kysytty 27-01-2013. Voimassa 27-12-2012 lähtien SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

PERHON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2015-2016

PERHON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2015-2016 1 PERHON KUNTA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 2015-2016 1 Soveltamisala Tämän säännön mukaan luottamushenkilölle suoritetaan 1) palkkiota luottamustoimen hoitamisesta; 2) korvausta luottamustoimen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011

SISÄMINISTERIÖ Muistio Liite Lainsäädäntöneuvos 13.2.2015 SM066:00/2011 SISÄMINISTERIÖN ASETUS VARTIJAN JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN ASUSTA JA JÄRJESTYKSENVALVOJAN TUNNUKSISTA 1. Yleistä Ehdotus liittyy hallituksen esitykseen HE 22/2014 eduskunnalle laiksi yksityisistä turvallisuuspalveluista

Lisätiedot

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava.

Mikäli Akatemia on päätöksessään asettanut myönnölle erityisehdon, on sitä noudatettava. 30.1.2007 SUOMEN AKATEMIAN RAHOITUSPÄÄTÖSTEN YLEISET EHDOT Tuki tutkijakouluille ja valtakunnallisille tutkijankoulutuskursseille, tutkimusyhteistyön edistäminen, tuki tiedeakatemioille ja tiedepoliittisille

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt

Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt 1 Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry:n säännöt NIMI, TARKOITUS JA TOIMINTA 1 Yhdistyksen nimi on Pohjoisen Keski-Suomen ammatilliset opettajat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Äänekoski ja toiminta-alueena

Lisätiedot

2 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot:

2 Kokouspalkkiot Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan seuraavat kokouspalkkiot: 1 JOENSUUN KAUPUNKI KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 007 Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Joensuun kaupunginvaltuuston hyväksymä 26.11.2012 Tulee voimaan 1.1.2013

Lisätiedot

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta?

Yhdistyslaki pähkinän kuoressa. Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyslaki pähkinän kuoressa Mihin yhdistyslaki velvoittaa hallitusta? Yhdistyksen toimintaa säätelee Yhdistyslaki (26.5.1989/503) Tärkein yhdistyksiä ohjaava laki. Yhdistyksen kokous Ylin päätäntävalta

Lisätiedot

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45

1. Kaupungin toimielinten kokouksista suoritetaan palkkiot seuraavasti: A. kaupunginvaltuusto, - hallitus ja sen jaostot sekä tarkastuslautakunta 45 NIVALAN KAUPUNKI LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 17.12.2008 48 Voimaantulopäivä: 1.1.2009 1 SOVELTAMISALA 2 KOKOUSPALKKIOT Kaupungin luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo

HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT. ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008. Sisällysluettelo HTM-TILINTARKASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT ylimääräinen yhdistyskokous 1.2.2008, rekisteröity 21.5.2008 Sisällysluettelo Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Tarkoitus ja sen toteuttaminen 2 Jäsenyyttä koskevat

Lisätiedot

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT

HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT HELSINGIN TAKSIAUTOILIJAT r.y.:n SÄÄNNÖT Vahvistettu 29.2.2012 Helsingin Taksiautoilijat r.y.:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Taksiautoilijat r.y. ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistys

Lisätiedot

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 )

1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa koskeva yhtiöjärjestyksen määräys poistetaan (6 ja 8 ) 25.2.2015 1 (5) Fennian hallituksen ehdotus 20.4.2015 yhtiökokoukselle koskien yhtiöjärjestyksen muuttamista: Muutosehdotuksien pääasiallinen sisältö on: 1. Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten yläikärajaa

Lisätiedot

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN

TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396. Laki. N:o 391 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2009 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä kesäkuuta 2009 N:o 391 396 SISÄLLYS N:o Sivu 391 Laki rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta... 3429 392 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT

Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry SÄÄNNÖT 2011 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Verhoilijamestarien Liitto ry (epävirallisesti lyhennettynä SVL), jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi,

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja.

Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y., Västra Nylands vatten och miljö r.f. ja sen kotipaikka on Lohja. 2 Toiminta-alue Yhdistyksen pääasiallinen toiminta-alue

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1

PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 PORIN VENEILIJÄT R.Y. 1 1. Nimi ja kotipaikka S Ä Ä N N Ö T Yhdistyksen, jota jäljempänä kutsutaan seuraksi, nimi on Porin Veneilijät ry. Seuran kotipaikka on Porin kaupunki. 2. Seuran tarkoitus ja toiminnan

Lisätiedot

Laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista 19.5.2004/400

Laki työneuvostosta ja eräistä työsuojelun poikkeusluvista 19.5.2004/400 1 of 5 27/05/2011 11:54 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2004» 19.5.2004/400 19.5.2004/400 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki työneuvostosta

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKI- 041 00 LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 T:\JOHTSÄÄN\Luottamush.palkkio- ja matkustussääntö

RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKI- 041 00 LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 T:\JOHTSÄÄN\Luottamush.palkkio- ja matkustussääntö LÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 RAISION KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 1 SOVELTAMISALA Kaupunginvaltuuston 26.11.2001 hyväksymä, voimaantulo 1.1.2002, kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa.

HE 172/2013 vp. on selkiyttää valtion eläkerahastoa koskevaa sääntelyä ja valtion eläketurvan rahoitusta koskevaa valmistelua valtioneuvostossa. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain ja valtion eläkerahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009

POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1(9) POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS 1.1.2009 1. LUKU KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Hallituksen tehtävät ja vastuut. AYY:n yhdistyskoulutus 3.12.2014 @ Design Factory Otto Palonen

Hallituksen tehtävät ja vastuut. AYY:n yhdistyskoulutus 3.12.2014 @ Design Factory Otto Palonen Hallituksen tehtävät ja vastuut AYY:n yhdistyskoulutus 3.12.2014 @ Design Factory Otto Palonen Agenda Hallituksen asema Hallituksen tehtävät Mitä hallitus ei saa tehdä Vastuu Pelisäännöt Toimintaohjeita

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654))

(Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on 135.654)) Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Tukiyhdistyksen mallisäännöt 1 - yksi (1) sääntömääräinen kokous vuodessa (Säännöt on ennakkotarkastettu Patentti- ja rekisterihallituksessa 6.6.2012, rekisterinumero on

Lisätiedot

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta.

Ulkomaalaisten jäsenten luku voi olla korkeintaan 1/5 yhdistyksen koko jäsenluvusta. 1 (7) V9.12.2008 PRH:n hyväksymät FINPRO RY:N SÄÄNNÖT Sääntöjen muutos rekisteröity 18.9.2009. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Finpro ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

olla konkurssissa Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen

olla konkurssissa Hallituksen jäsenen ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen HALLITUS (1/4) Yhdistyksellä on oltava hallitus Hallituksessa on oltava vähintään kolme jäsentä, joista yksi on puheenjohtaja Puheenjohtajan tulee olla täysi-ikäinen ja täysivaltainen, jonka kotipaikka

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT HOAY Rautatieläisenkatu 6 00520 HELSINKI puh. 020 7489 451, 020 7489 452 toimisto@hoay.fi www.hoay.fi YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi, tarkoitus ja toiminta Helsingin opettajien ammattiyhdistys ry:n SÄÄNNÖT

Lisätiedot

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt

Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys ja jonka kotipaikka on

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot