1 Metsäkeskuksen johtokunnan asettaminen ja tarkempi kokoonpano

Transkriptio

1 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Metsäneuvos Marja Kokkonen Muistio (luonnos ) VALTIONEUVOSTON ASETUS SUOMEN METSÄKESKUKSEN TOIMINNASTA 1. Yleistä [Eduskunta on hyväksynyt lain Suomen metsäkeskuksesta annetun lain muuttamisesta (EV xx/2016 vp HE 223/2016 vp).] Tarkoituksena on viedä laki vahvistettavaksi Tasavallan presidentin esittelyyn joulukuun viimeisellä viikolla. Laki tulisi voimaan Tällä hetkellä on voimassa valtioneuvoston asetus Suomen metsäkeskuksen toiminnasta (1448/2014). Ehdotettavalla valtioneuvoston asetuksella kumottaisiin kyseinen asetus. Esitettävä valtioneuvoston asetus annettaisiin Suomen metsäkeskuksesta annetun lain (418/2011, jäljempänä metsäkeskuslaki) 4 :n 3 momentin, 6 :n 3 momentin, 7 :n 3 momentin, 8 :n 2 momentin, 9 :n 3 momentin, 13 :n 4 momentin, 14 :n 5 momentin ja 27 :n 4 momentin nojalla. Asetus käsittelisi Suomen metsäkeskuksen, jäljempänä metsäkeskus, hallinnollisia asiakokonaisuuksia. Metsäkeskus toimii vuoden 2017 alusta yhtenä kokonaisuutena ilman yksikköjä. Metsäkeskus on myynyt liiketoimintansa ja metsäkiinteistönsä ulkopuolisille toimijoille syyskuussa Tämän myötä metsäkeskuksen liiketoimintayksikön toiminta päättyy metsäkeskuksessa. Metsäkeskuslaista poistuu vuoden 2017 alusta lukien maininnat julkisen palvelun yksiköstä ja liiketoimintayksiköstä. Tästä johtuen nykyinen asetus ei voi jäädä voimaan, koska se on rakentunut metsäkeskuksen yksikköjaon mukaisesti. 2. Pykäläkohtaiset perustelut 1 luku Metsäkeskuksen johtokunta 1 Metsäkeskuksen johtokunnan asettaminen ja tarkempi kokoonpano Pykälässä säädettäisiin metsäkeskuksen johtokunnan asettamisesta ja tarkemmasta kokoonpanosta. Metsäkeskuslain 4 :n 1 momentin mukaan metsäkeskuksen johtokunnan asettaa maa- ja metsätalousministeriö. Johtokunnassa on metsäkeskuslain mukaan seitsemän jäsentä. Ehdotettavan pykälän 1 momentin mukaan Suomen metsäkeskuksen johtokunnassa on maa- ja metsätalousministeriön edustajan ja henkilöstöedustajan tämä edellytys on säädetty metsäkeskuslaissa lisäksi metsänomistajien ja puuta jalostavan teollisuuden edustus. Maa- ja metsätalousministeriön on johtokuntaa asettaessaan toimittava metsäkeskuslain 4 :n säännösten mukaan. Ministeriön on otettava huomioon maan eri osat ja alueellinen tasapuolisuus johtokuntaa asettaessaan, ja lisäksi jäsenten tulee edustaa metsäkeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta metsäalan eri sektoreilta.

2 2 Metsäkeskuslain edellä mainitun muutoslain voimaantulosäännöksen mukaan maaja metsätalousministeriö voi asettaa uuden johtokunnan kesken edeltävän johtokunnan toimikauden, kun liiketoiminta on päättynyt metsäkeskuksessa. Nykyisen johtokunnan toimikausi on Johtokunnan kokoonpanoa on tarkoituksenmukaista uudistaa johtuen siitä, että liiketoimintaa ei enää harjoiteta metsäkeskuksessa vuoden 2017 alusta lukien. Voimassa olevaan asetukseen verrattuna enää ei säädettäisi kahdesta henkilöstöä edustavasta jäsenestä. Metsäkeskuksessa ei vuoden 2017 alusta lukien ole enää yksikköjä (julkisen palvelun yksikkö ja liiketoimintayksikkö). Tästä yksikkörakenteesta johtuen oli tarpeen nimetä aiemmin kaksi jäsentä. 2 Johtokunnan jäsenten kelpoisuus Ehdotetun 2 :n mukaan johtokunnan jäseneksi ei saisi nimittää henkilöä, jonka muu tehtävä tai asema voi olla ristiriidassa metsäkeskuksen julkisten hallintotehtävien kanssa. Säännös on sisällöltään sama kuin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 2 :n 1 momentti. Metsäkeskuksen julkisiin hallintotehtäviin sisältyy merkittävänä tehtäväkokonaisuutena metsätalouden rahoitusta koskevan lainsäädännön (Kemera-tuet) toimeenpano, joka käytännön toteutuksena tarkoittaa julkisen vallan käyttöä. Johtokunta ei osallistu muutoin julkisen vallan käyttöä koskeviin Kemera-asioihin, kuin vain näiden tehtävien hoitoon tarkoitettujen varojen käytön osalta. Tämä yhteys on kuitenkin otettava huomioon, kun arvioidaan johtokunnan jäseneksi edustajaa tahoilta, joille kyseisten varojen käytön suuntaamiseen vaikuttaminen on tärkeää edustamiensa tahojen harjoittaman elinkeinotoiminnan kannalta. Voimassa olevassa asetuksessa on säännös, jonka mukaan edustajia valittaessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että liiketoimintayksikön harjoittaman liiketoiminnan kanssa kilpailevan yhteisön tai muun organisaation sellaista toimihenkilöä tai luottamushenkilöä, joka voi toiminnassaan hyödyntää liiketoimintayksikön liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, ei nimitetä johtokuntaan. Tästä ei enää johtokunnan jäsenten kelpoisuutta arvioitaessa ole tarpeen säätää. Aiempaan liiketoimintayksikköön liittyvien asioiden käsittelyssä on kuitenkin edelleen säädettävä tietojen käsittelystä suhteessa aiemman liiketoimintayksikön liikesalaisuuksiin. Tästä säädettäisiin ehdotetun asetuksen 6 :ssä. 3 Eron myöntäminen sekä johtokunnan täydentäminen Maa- ja metsätalousministeriö määrää metsäkeskuslain 4 :n 1 momentin mukaan johtokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Esitetään, että sama taho myöntäisi edelleen myös eron pyynnöstä puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle. Muiden johtokunnan jäsenten osalta eron pyynnöstä myöntäisi johtokunta. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan, jos johtokunnan jäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, nimitetään hänen tilalleen uusi jäsen johtokunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa järjestyksessä kuin alkuperäinen jäsen on nimitetty. Metsäkeskuslain 4 :n 1 momentin mukaan kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Varajäsenen asema katoaa, jos varsinainen jäsen vaihtuu. Tämän vuoksi

3 3 esitetään, että jos johtokunnan jäsen vaihtuu, aiemman jäsenen henkilökohtainen varajäsen on myös vaihdettava 2 momentin mukaisessa järjestyksessä. Säännös vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 3 :ää uutta 3 momenttia lukuun ottamatta. 4 Johtokunnan eräät tehtävät Metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön strategisessa ja tulosohjauksessa sekä sen valvonnan alainen. Tähän liittyen maa- ja metsätalousministeriö on sopinut yhdessä metsäkeskuksen kanssa metsäkeskuksen strategisista ja tulostavoitteista sekä resursseista ja kehittämislinjauksista. Metsäkeskus ja maa- ja metsätalousministeriö neuvottelevat vuosittain metsäkeskuksen toiminnalle asetettavista strategisista tavoitteista ja tulostavoitteista, jotka kirjataan tulossopimukseen. Maa- ja metsätalousministeriö myös ohjaa metsäkeskusta. Maa- ja metsätalousministeriön on varmistettava se, että metsäkeskus hoitaa sille säädetyt tehtävät valtakunnallisesti muun muassa metsälainsäädännön valvonnan osalta. Tämän vuoksi esitetään, että johtokunnan olisi tuotava maa- ja metsätalousministeriön kanssa käytävään tulossopimusneuvotteluun esitys metsäkeskukselle osoitettujen varojen kohdentamisesta. Tämä tarkoittaisi sekä metsäkeskuksen toimintaan myönnettävien varojen että kestävän metsätalouden rahoitukseen liittyvän lainsäädännön nojalla edelleen myönnettävien varojen kohdentamista. Ehdotettu 4 vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 4 :ää. 5 Johtokunnan järjestäytyminen ja päätösvaltaisuus Pykälän 1 ja 3 momentissa säädettäisiin johtokunnan koolle kutsumisesta ja päätöksenteosta kyseisessä toimielimessä. Myös kokouksenpito sähköisten välineiden avulla tai etäosallistuminen kokouksiin olisi pykälän 2 momentin mukaan mahdollista. Tämä mahdollistaisi myös sen, että osa johtokunnan jäsenistä on kokouksessa läsnä osan käyttäessä etäosallistumismahdollisuutta. Pykälän momentit vastaavat voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 5 :n 1 3 momenttia. 6 Johtokunnan toiminta Metsäkeskuslain 4 :n 1 momentin mukaan johtokunnalla olisi mahdollisuus tarvittaessa asettaa jaostoja, jotka toimivat sen alaisuudessa erilaisten asiakokonaisuuksien valmistelijoina. Jaostoon voisi kuulua myös johtokunnan ulkopuolisia jäseniä, mistä syystä on tarpeen edelleen erikseen säätää jaoston puheenjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta johtokunnan kokouksessa sen käsitellessä jaostossa valmisteltuja asioita. Tästä säädettäisiin ehdotetun pykälän 1 momentissa. Metsäkeskuksen liiketoiminta on myyty syyskuussa ulkopuoliselle toimijalle. Liiketoiminnan kauppa ja siihen liittyvä materiaali ovat liikesalaisuuden piiriin kuuluva asiakokonaisuus. Jotta tähän kauppaan liittyen voidaan varmistaa se, että kilpailevat tahot suhteessa aiempaan liiketoimintaan eivät saa tietoja, jotka voisivat sisältää aiemman liiketoimintayksikön liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, asiasta säädettäisiin erikseen. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan johtokunnan puheenjohtajan on varmistettava, että aiempaan metsäkeskuksen liiketoimintayksikköön liittyviä asi-

4 4 oita esiteltäessä, käsiteltäessä ja niistä päätettäessä aiemman liiketoimintayksikön harjoittaman liiketoiminnan kanssa kilpailevan yhteisön tai muun organisaation sellainen toimihenkilö tai luottamushenkilö, joka voi toiminnassaan hyödyntää liiketoimintayksikön liikesalaisuudeksi katsottavaa tietoa, ei osallistu johtokunnan kokoukseen eikä hänelle toimiteta asiaan liittyvää materiaalia. Maa- ja metsätalousministeriölle kuuluvan valvonnan toteuttamiseksi ehdotetun pykälän 3 momentissa säädettäisiin lisäksi, että johtokunnan kokousten aineisto ja pöytäkirjat olisi toimitettava viivytyksettä myös maa- ja metsätalousministeriöön. 2 luku Maakunnalliset metsäneuvostot 7 Maakunnallisten metsäneuvostojen toiminta-alueet ja nimet Maakunnallisten metsäneuvostojen toiminta-alueista ja nimistä ei olisi tarpeen säätää edelleenkään erikseen. On tärkeää, että maakunnallisten metsäneuvostojen asettaminen ja niiden toiminnan hallinnointi on prosessina joustava. Tällöin voidaan reagoida tarvelähtöisesti niihin muutoksiin, joita alueellisissa ja valtakunnallisissa yhteistyörakenteissa kulloinkin tapahtuu. Tästä syystä metsäneuvostojen toiminta-alueet ja niiden nimet päätettäisiin metsäkeskuksen työjärjestyksessä, jonka maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa. Maakunnallisia metsäneuvostoja tulisi asettaa tarpeellinen määrä alueellisen ja maakunnallisen yhteistyön hoitamiseksi sekä metsiin perustuvien elinkeinojen edistämiseksi. Ehdotettu 7 vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 7 :ää. Ensimmäisestä virkkeestä on vain poistettu maininta julkisen palvelun yksiköstä. 8 Maakunnallisen metsäneuvoston asettaminen ja muut menettelyt Pykälässä säädettäisiin maakunnallisten metsäneuvostojen asettamisesta. Tällä hetkellä toimii 14 alueellista metsäneuvostoa. Metsäkeskuslain 6 :n mukaan metsäneuvoston jäsenten on edustettava laajaalaisesti maakunnan metsään perustuvien elinkeinojen kehittämisen kannalta keskeistä asiantuntemusta. Lisäksi metsäkeskuslaissa edellytetään, että metsäneuvoston asettamisessa olisi myös otettava huomioon metsäneuvoston toiminta-alueella asuvat metsänomistajat. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan maakunnallisessa metsäneuvostossa olisi oltava jäseniä, joilla on metsäneuvoston toiminta-alueen metsiin perustuvien elinkeinojen paikallistuntemusta. Lisäksi metsäneuvostojen jäseniä nimitettäessä tulisi ottaa huomioon jäsenten asiantuntemus metsien taloudelliseen, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Ehdotetun pykälän 2 momentissa säädettäisiin jäsenen irtisanoutumismenettelystä ja 3 momentissa eron vaikutuksista varajäseneen. Ehdotettu 8 vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 8 :ää. 9 Maakunnallisen metsäneuvoston järjestäytyminen ja toiminta Pykälässä säädettäisiin maakunnallisen metsäneuvoston koolle kutsumisesta ja päätöksenteosta kyseisessä toimielimessä. Metsäkeskuslain 6 :n 1 momentin mukaan metsäneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Tästä johtuen ehdotetun 9 :n

5 5 1 momentin mukaan metsäneuvoston ensimmäisen kokouksen kutsuisi koolle metsäkeskus. Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan myös kokouksenpito sähköisten välineiden avulla tai etäosallistuminen kokouksiin olisi mahdollista. Ehdotetun pykälän 4 momentin mukaisesti metsäkeskus vastaisi maakunnallisten metsäneuvostojen kokousten valmistelusta. Tätä varten sen tulisi varata toimintaa varten riittävät resurssit. Ehdotettu 9 vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 9 :ää. Pykälässä ei ole kuitenkaan enää mainintoja julkisen palvelun yksiköstä. 3 luku Metsäkeskuksen toimet 10 Toimien haku- ja täyttömenettely Metsäkeskuksen julkisen vallan käyttöä sisältävien toimien haku- ja täyttämismenettelyssä sovellettaisiin edelleen vastaavanlaista menettelyä kuin virantäytössä. Ehdotetussa 10 :ssä viitattaisiin valtion viran haku- ja täyttämismenettelyä koskeviin säännöksiin, jossa säädetään viran haku- ja täyttömenettelystä. Niiden toimien, joissa ei käytetä julkista valtaa, avoinnaolosta olisi ilmoitettava asianmukaisella tavalla. Toimien haku- ja täyttämismenettelyllä tarkoitetaan ainoastaan toimen avoimeksi julistamiseen, hakemiseen ja täyttämiseen liittyviä menettelyllisiä seikkoja. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 10 :ää. Pykälässä ei ole kuitenkaan enää mainintaa julkisen palvelun yksiköstä. 11 Toimien täyttäminen ja todistukset Ehdotettavassa 11 :n 1 momentissa säädettäisiin johtajan oikeuksista antaa valtuus työsopimusten tekemiseen eli toimien täyttämiseen. Metsäkeskuslain 13 :n 3 momentin mukaan johtaja tai hänen valtuuttamansa tekee työsopimuksen toimihenkilön kanssa. Kun työsopimus tehdään sellaisen toimen osalta, jossa voidaan käyttää julkista valtaa, käytetään ratkaisuvaltaa julkisen vallan käyttöä koskien. Näiden työsopimusten tekemiseen eli toimien täyttämiseen johtaja voisi valtuuttaa vain sellaisen toimihenkilön, jolle on säädetty ratkaisuvallan käyttäminen julkisen vallan osalta. Johtaja voisi siten valtuuttaa työsopimusten tekemiseen vain metsäjohtajan tai rahoitus- ja tarkastuspäällikön näiden toimien (esittelijä, tarkastaja) osalta. Muiden toimien osalta johtaja voisi valtuuttaa työnjohdollisessa esimiesasemassa olevan toimihenkilön tai hallinnollisista asioista vastuussa olevan johtavan toimihenkilön tarkoittaa metsäkeskuksen hallintojohtajaa täyttämään tietyt toimet. Vaikka johtaja valtuuttaisi työsopimusten tekemiseen, hän kuitenkin metsäkeskuslain 7 :n 2 momentin nojalla määrää resurssien tarkoituksenmukaisesta käytöstä toimintokohtaisesti. Metsäkeskuslain 13 :n mukaan valtioneuvosto valitsee johtajan maa- ja metsätalousministeriön esittelystä. Metsäkeskuksen johtaja valitsee metsäjohtajan ja rahoitusja tarkastuspäällikön. Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa viimeksi mainittujen valintaa ja erottamista koskevan päätöksen. Ehdotettavan pykälän 2 momentissa säädettäisiin todistuksen antamisesta johtajalle irtisanoutumisen ja palvelussuhteen päättymisen johdosta.

6 6 Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 11 :ää. 12 Sijaisuudet Metsäkeskuslain 7 :n 1 momentin mukaan johtajan alaisuudessa ja hänen ensimmäisenä sijaisenaan toimii metsäjohtaja. Johtajan sijaisena voi toimia myös rahoitusja tarkastuspäällikkö. Ehdotettavan 12 :n 1 momentin mukaan johtajan olisi määrättävä metsäjohtajan sijaiseksi yksi tai useampi rahoitus- ja tarkastuspäällikkö. Määräyksessä olisi todettava sijaisuusjärjestys. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan jos sekä johtaja että metsäjohtaja olisivat estyneitä hoitamaan tehtäviään, metsäjohtajan ensimmäiseksi sijaiseksi sijaisuusjärjestyksen mukaisesti määrätty rahoitus- ja tarkastuspäällikkö toimisi johtajan sijaisena. Mahdollisessa kyseisen rahoitus- ja tarkastuspäällikön esteellisyystilanteessa toimittaisiin 1 momentissa tarkoitetun sijaisuusjärjestyksen mukaan. Rahoitus- ja tarkastuspäälliköt käyttävät toimessaan ratkaisuvaltaa julkisen vallan käyttöä koskevissa asioissa. Tämän vuoksi heidän sijaisenaan on oltava toimihenkilö, joka voi myös käyttää julkista valtaa ratkaisutoiminnassaan. Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan rahoitus- ja tarkastuspäällikön sijaiseksi olisi määrättävä toinen rahoitus- ja tarkastuspäällikkö. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 12 :ää. 4 luku Julkisen vallan käyttö 13 Tehtävien hoidon järjestäminen Metsäkeskuslain 14 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan käyttöä koskevia tehtäviä hoitava toimihenkilö saa osallistua metsäkeskukselle kuuluvien 8 :ssä tarkoitettujen muiden tehtävien hoitoon edellyttäen, että näiden muiden tehtävien hoitaminen ei voi vaarantaa julkisen vallan käyttöä koskevien tehtävien hoidon riippumattomuutta ja puolueettomuutta. Käytännössä on toimittava siten, että toimihenkilön, jonka tehtävät sisältävät julkisen vallan käyttöä, toimenkuvalla rajataan pois sellaiset työyhdistelmät, joissa julkisen vallan käyttöä sisältävien tehtävien hoitamisen puolueettomuus ja riippumattomuus voivat vaarantua. Julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä hoidettaessa voi syntyä esteellisyystilanteita tai asian riippumaton ja puolueeton käsittely voi muuten vaarantua. Näin ei metsäkeskuslain mukaan saa tapahtua, vaan tilanteet, jossa näin voisi tapahtua, on pyrittävä sulkemaan jo ennalta pois. Esteellisyyden mahdollisuus on syytä ottaa huomioon julkisen vallan käyttöä sisältäviin tehtäviin osallistuvien toimihenkilöiden työnkuvia muodostettaessa. Ehdotettavan 13 :n 1 3 momentissa säädettäisiin tähän liittyen. Pois on pyrittävä sulkemaan tilanteet, joihin liittyy metsänomistajan tai muun hallintoasian asianosaisen avustamista taikka yksityiskohtiin menevää ennakkokannan sisältävää neuvontaa asioissa, joita metsäkeskus lain nojalla valvoo tai joissa metsäkeskus muutoin käyttää julkista valtaa. Tällaisia tehtäviä voi sisältyä esimerkiksi erilaisiin elinkeinon edistämiseen liittyviin kehittämishankkeisiin sekä tilanteisiin, joissa toimihenkilö

7 7 muuten avustaa metsänomistajaa asiantuntijana hänen metsiensä käyttöön liittyvissä asioissa. Metsäkeskus ei ole viranomainen, mutta se toimii metsäkeskuslain nojalla viranomaistehtävissä. Viranomaistoiminnan tulee olla puolueetonta. Viranomaistoiminnan puolueettomuutta pyritään turvaamaan muun muassa esteellisyyttä koskevilla säännöksillä. Jos virkamies on esimerkiksi avustanut hallinnon asiakasta tai hän voi hyötyä päätöksestä tai kärsiä siitä vahinkoa, on hän esteellinen osallistumaan asian käsittelyyn. Metsäkeskus on velvollinen antamaan menettelyllistä neuvontaa. Neuvontavelvollisuudesta säädetään hallintolain (434/2003) 8 :ssä. Menettelyllistä neuvontaa ovat esimerkiksi tiedot tuen hakuajoista ja tarvittavista lomakkeista ja muista asiakirjoista. Lisäksi voidaan tehdä ns. aineellista neuvontaa eli esimerkiksi kertoa yleisellä tasolla asiaan sovellettavista säännöksistä. Useimmiten juuri hakemuksia käsittelevät toimihenkilöt metsäkeskuksessa tulevat antamaan neuvontaa, koska he tuntevat asiaa koskevat säännökset metsäkeskuksessa parhaiten. Neuvontaa antavan toimihenkilön tulee tällöin kiinnittää huomiota siihen, että pitkälle menevä neuvonta kuten lomakkeiden täyttäminen tai vaihtoehtojen suosittaminen, toisin sanoen avustaminen, tekee hänet esteelliseksi osallistumaan myöhemmin hakemusasian käsittelyyn. Yleinen metsätalouden edistäminen kuuluu metsäkeskuksen tehtäviin. Metsätalouden yleiseksi edistämiseksi katsotaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden kohteiden, joilla tarkoitetaan metsälain (1093/1996) 10 :ssä määritettyjä kohteita, selvittämistä ja kartoittamista. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 13 :ää. Pykälässä ei ole kuitenkaan enää mainintoja julkisen palvelun yksiköstä. 14 Julkista valtaa käyttävien toimihenkilöiden määrääminen Ehdotettavassa 14 :ssä säädettäisiin menettelystä, jolla vahvistettaisiin metsäkeskuksessa julkista valtaa käyttävät toimihenkilöt metsäkeskuslaissa säädettyjen lisäksi. Menettelystä on välttämätöntä säätää, jotta metsäkeskuksen kanssa asioiville voidaan selkeästi esittää keillä toimihenkilöillä on oikeus julkisen vallan käyttämiseen. Ehdotetun asetuksen 14 :n 2 momentissa säädettäisiin menettelystä esittely- ja tarkastusoikeuden määräämisessä. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 14 :ää. 15 Asioiden ratkaiseminen Ehdotettavassa 15 :ssä säädettäisiin asioiden ratkaisemiseen liittyvästä menettelystä metsäkeskuksessa. Päätösten koneellisesta allekirjoittamisesta on tarpeen edelleen säätää erillinen säännös hallinnollisen taakan keventämiseksi. Metsätalouden rahoituslainsäädäntöön sisältyy säännös siitä, että metsäkeskuksen tuen myöntämistä, maksamista ja epäämistä koskeva päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti. Säännöstä, jonka mukaan päätös voidaan allekirjoittaa koneellisesti, on perusteltu kyseisen lainsäädännön osalta sillä, että kyseessä ovat automaattisen tietojenkäsittelyn avulla valmistetut massaluonteiset päätökset.

8 8 Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 15 :ää. Pykälässä ei ole kuitenkaan enää mainintaa julkisen palvelun yksiköstä. 5 luku Kirjanpito, raportointi ja tilintarkastus 16 Tilikausi ja tilinpäätös Metsäkeskuslain 27 :n 1 momentin mukaan metsäkeskuksen kirjanpitovelvollisuuteen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään. Kirjanpitolain 1 luvun 4 :n mukaan tilikausi on 12 kuukautta. Kirjanpitovelvollisuuden osalta on tässä tarpeen säätää metsäkeskuksen tilikauden pituudeksi kalenterivuosi eli Käytäntö jatkuisi entisellään. Kirjanpitolain 3 luvun 1 :n 1 momentin mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös. Tilinpäätös sisältää taseen, tuloslaskelman ja rahoituslaskelman sekä näihin liittyvät liitteet. Kirjanpitolain 3 luvun 1 :n 3 momentissa säädetään edellytyksistä, joiden vallitessa kirjanpitovelvollisen on sisällytettävä tilinpäätökseensä toimintakertomus. Voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 17 :n 1 momentin mukaan toimintakertomus on säännönmukaisesti sisällytettävä tilinpäätökseen. Sen sisällyttämistä tilinpäätökseen ei siten arvioida vuosikohtaisesti, vaan se liitettäisiin vuosittain tilinpäätökseen. Tätä käytäntöä ei muutettaisi. Toimintakertomuksen sisällöstä säädetään kirjanpitolaissa. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin metsäkeskukselle myös velvollisuus toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma, joka on käytössä myös valtion virastoilla ja laitoksilla. Velvoitteet liittyvät kirjanpitoon liittyvien tarpeellisten asioiden informoimiseen tulosohjaavalle taholle. Ehdotettavan pykälän 2 momentti sisältäisi edelleen konsernitaseen tekemiseen liittyvän informatiivisen säännöksen. Konsernitase laadittaisiin kuitenkin vain silloin, kun se on tarpeen oikean ja riittävän tiedon saamiseksi. Käytännössä konsernitaseen tarpeellisuuden ratkaisee tällöin tilintarkastaja. Sisällöllisesti ehdotettu 16 vastaa pääosin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 17 :ää. Eroavaisuudet johtuvat siitä, että metsäkeskuksen osalta ei ole vuoden 2017 alusta tarpeen säätää kahden yksikön käytännöistä. 17 Tilinpäätöksen allekirjoittaminen ja vahvistaminen sekä raportointi Kirjanpitolain 3 luvun 6 :n mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Metsäkeskuksen tilikausi päättyy vuosittain Johtuen siitä, että metsäkeskus on maa- ja metsätalousministeriön tulosohjauksessa, katsotaan edelleen välttämättömäksi, että metsäkeskuksen tarkastettu tilinpäätös vahvistamisen ja allekirjoittamisen jälkeen toimitetaan vuosittain viipymättä eli ehdotetun mukaisesti mennessä maa- ja metsätalousministeriölle. Metsäkeskuksen johtokunnan tulisi kokoontua hyvissä ajoin huhtikuun aikana, jotta tilinpäätös ja toimintakertomus voitaisiin toimittaa maa- ja metsätalousministeriöön edellä mainittuun päivään mennessä. Metsäkeskuksella on maa- ja metsätalousministeriön valitsema ulkoinen tilintarkastaja. Käytäntö sen osalta, missä vaiheessa virallinen tarkastuskertomus annetaan, voi vaihdella riippuen siitä, mikä yhteisö on kulloinkin tarkastusvastuussa. Mikäli virallinen tarkastuskertomus annetaan vasta tilinpäätöksen allekirjoittamisen ja vahvistamisen jälkeen, tähän olisi hyvä varata riittä-

9 9 västi aikaa johtokunnan tilinpäätöskokouksen jälkeen siten, että aineisto saataisiin kokonaisuudessaan valmiiksi ennen Pykälän 2 momentissa säädettäisiin tarkastetun tilinpäätöksen lisäksi maa- ja metsätalousministeriöön toimitettavasta muusta raportoinnista. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 18 :ää lukuun ottamatta ehdotettua päiväysmuutosta. Pykälässä ei ole enää mainintoja julkisen palvelun yksiköstä. 18 Tilintarkastuskertomuksen sisältö Tilintarkastuslain (1141/2015) 3 luvun 5 :n 1 momentin mukaan tilintarkastajan on annettava kultakin tilikaudelta päivätty ja allekirjoitettu tilintarkastuskertomus. Kyseisessä pykälässä säädetään erityisesti tilintarkastuskertomuksen sisällöstä. Tilintarkastuskertomuksessa on annettava lausunto muun ohella siitä antaako tilinpäätös noudatetun tilinpäätössäännöstön mukaisesti oikean ja riittävän kuvan yhteisön tai säätiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ja siitä ovatko tilikauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot yhdenmukaisia. Ehdotettavassa pykälässä säädettäisiin tilintarkastuskertomuksen sisällöstä edellä selvitettyjen tilintarkastuslain edellyttämien tietojen lisäksi. Asiasta on tarpeen säätää metsäkeskuksen välillisen valtionhallinnon roolin vuoksi ja maa- ja metsätalousministeriön tietojensaantitarpeen vuoksi. Maa- ja metsätalousministeriön on esimerkiksi saatava informaatio siitä, onko valtionapua tai siihen verrattavia varoja käytetty voimassa olevan lainsäädännön ja valtionapua koskevan päätöksen mukaisesti sekä siitä, että tilintekijävarojen käsittely metsäkeskuksessa on ollut asianmukaista. Riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan tilaa halutaan seurattavan myös tilintarkastuksen osana. Valvonnan toimivuuden ja suoran tiedonsaannin varmistamiseksi säädettäisiin myös ehdotetun pykälän 2 momentissa tilintarkastuskertomuksen toimittamisesta suoraan maa- ja metsätalousministeriöön. Ehdotettu pykälä vastaa pääosin voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 19 :ää. Tiettyjä tarkennuksia on tehty voimassa olevan asetuksen 19 :n 1 momentin 5 kohtaan ja lisätty uusi kohta riskienhallinnasta ja sisäisestä tarkastuksesta. 19 Tilintarkastajan muistutukset ja ilmoitukset Ehdotettavan pykälän 1 momentissa säädettäisiin tilintarkastajan velvollisuudesta esittää tietyissä tilanteissa muistutuksia tilintarkastuskertomuksessa. Metsäkeskuslain 27 :n 4 momentissa säädetään asetuksenantovaltuudesta kirjanpitoon ja tilintarkastukseen liittyen. Tilintarkastuslain 3 luvun 7 :ssä säädetään tilintarkastajan huomautusvelvollisuudesta sellaisista seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa. Säännöksen mukaan tilintarkastaja voi esittää hallitukselle, hallintoneuvostolle, toimitusjohtajalle tai muulle vastuuvelvolliselle huomautuksia myös seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa. Tällaiset huomautukset merkitään pöytäkirjaan. Pöytäkirja on annettava yhteisön tai säätiön hallitukselle tai vastaavalle toimielimelle. Toimielimen on käsiteltävä pöytäkirja viipymättä ja säilytettävä se luotettavalla tavalla. Ehdotetussa 19 :n 2 momentissa säädettäisiin niistä tahoista, joille tilintarkastajan olisi ilmoitettava, jos hän huomaa merkittävää huomautettavaa hallinnossa ja taloudessa. Ilmoituksen tekeminen liittyy metsäkeskuslain 19, 20 ja 24 :n toteuttamiseen.

10 10 Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 20 :ää. Pykälässä ei ole kuitenkaan enää mainintaa julkisen palvelun yksiköstä. Myöskään liiketoimintayksikköä koskevia säännöksiä ei enää olisi. 20 Tilintarkastajan riippumattomuus Pykälässä säädettäisiin tilintarkastajan riippumattomuudesta tilintarkastuslain 4 luvun 6 :ssä säädetyn lisäksi. Säännöksessä on lueteltu ne tilanteet, joissa metsäkeskuksen tilintarkastusta tekevän henkilön voidaan katsoa olevan esteellinen tilintarkastuksen tekemiseen. Luettelo ei voi olla tyhjentävä, vaan käytännössä voi tulla eteen myös muita tilanteita, ja tästä johtuen säännöksen 7 kohdan mukaisesti tarkastaja olisi esteellinen, jos hän on muussa sellaisessa asemassa, joka saattaa vaarantaa hänen riippumattomuutensa. Tilintarkastuslain 4 luvun 6 :n 1 momentin mukaan tilintarkastajan on oltava riippumaton 1 luvun 1 :n 1 momentissa tarkoitettua toimeksiantoa suorittaessaan ja tarkastettavan tilinpäätöksen kattaman ajan sekä järjestettävä toimintansa riippumattomuuden turvaavalla tavalla. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan jos edellytykset riippumattomaan toimintaan puuttuvat, tilintarkastajan on kieltäydyttävä vastaanottamasta toimeksiantoa tai luovuttava siitä. Tilintarkastuslain 2 luvun 9 :ssä säädetään tilintarkastajan erottamisesta ja eroamisesta. Näin ollen tästä asiakokonaisuudesta ei ole tarpeen säätää enää metsäkeskuksen osalta tarkemmin. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 21 :ää. Pykälän 6 kohdassa viitataan aiempaan liiketoimintayksikköön, koska sen toiminta on päättynyt metsäkeskuksessa. 21 Velvollisuus avustaa tilintarkastajaa Tilintarkastuslain 3 luvun 9 :n mukaan yhtiömiesten tai hallituksen ja toimitusjohtajan taikka vastaavien toimielinten on varattava tilintarkastajalle tilaisuus toimittaa tarkastus siinä laajuudessa kuin tämä katsoo sen tarpeelliseksi sekä annettava sellaista selvitystä ja apua, jota tilintarkastaja pyytää. Mainitussa säännöksessä on säädetty toimielinten velvollisuudesta antaa tilintarkastajalle selvitystä ja apua tilintarkastuksen tekemiseen. Koska säännöksessä viitataan vain vastaaviin toimielimiin eikä henkilötasolla mainita kuin toimitusjohtaja, säädettäisiin selvyyden vuoksi myös metsäkeskuksen johtajan, metsäjohtajan ja voimassa olevaan asetukseen verrattuna lisäten myös hallintojohtajan velvollisuudesta edesauttaa tilintarkastuksen suorittamista. Ehdotetun 21 :n mukaan tilintarkastuslain 3 luvun 9 :ssä säädetty velvollisuus avustaa tilintarkastajaa koskee metsäkeskuksen johtajaa, metsäjohtajaa ja hallintojohtajaa. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 22 :ää. Pykälässä ei ole enää mainintaa julkisen palvelun yksiköstä eikä liiketoimintajohtajasta. Asetuksen voimaantulosäännökseen tulee lisäksi säännös aiemman liiketoimintajohtajan velvollisuudesta avustaa tilintarkastajaa, koska vuoden 2016 tilinpäätös koskee

11 11 aikaa, jolloin myös aiemman liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja oli metsäkeskuksen palveluksessa. Avustustarve voi koskea myös aiempaa aikaa. 6 luku Metsäkeskuksen tehtävien järjestäminen 22 Johtajan tehtävät Muiden organisaatioiden toimielinten alueelliseen toimintaan osallistumisen varmistamiseksi on tarpeen edelleen säätää johtajalle näihin liittyen toimivalta määrätä toimihenkilöedustus metsäkeskuksesta. Johtajan olisi ehdotetun 22 :n 1 momentin mukaan huolehdittava alueellisten elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja maakuntien liittojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Johtajan olisi ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan myös huolehdittava metsiin perustuvien elinkeinojen edistämisestä yhteistyössä alueellisten ja maakunnallisten elinkeinotoimintaa edistävien ja harjoittavien organisaatioiden ja toimielinten kanssa. Lisäksi johtajan tehtävänä olisi määrätä ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan tarvittava toimihenkilöedustus metsäkeskuksen yhteistyötahojen toimielimiin. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 23 :ää. 23 Haasteen tiedoksianto Ehdotettavassa säännöksessä säädetään haasteen tiedoksisaamiseen liittyvistä käytännön menettelyistä. Menettelystä on tarpeen säätää, koska esimerkiksi eri viranomaisten on tärkeää tietää, millä tavoin tiedon antamisen tulee tapahtua. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 26 :ää tarkennettuna hallintojohtajalla. Pykälässä ei ole enää mainintoja julkisen palvelun yksiköstä. 24 Palkkiot ja korvaukset Valtiovarainministeriö on antanut suosituksen kokouspalkkioiksi (VM/825/ /2014). Metsäkeskuksen johtokunnan jäsenet eivät ole virkamiesasemassa, ja koska kyseessä on suositustasoinen valtiovarainministeriön kanta palkkioista ja korvauksista, johtokunnan palkkiot ja korvaukset olisi vahvistettava erikseen maa- ja metsätalousministeriön taholta. Pykälän 1 momentissa olisi säännökset johtokunnan ja sen jaostojen jäsenille maksettavista palkkioista. Säännöksen mukaan johtokunnan ja sen jaostojen jäsenille maksettaisiin palkkiota kokoukseen osallistumisesta valtiovarainministeriön kokouspalkkioita koskevan kulloinkin voimassa olevan suosituksen mukaisesti. Kokoukseen osallistumisesta ei maksettaisi muuta palkkiota. Ehdotetun pykälän 2 momentin mukaan palkkioihin ei sisälly korvausta mahdollisista ansionmenetyksistä. Johtokuntatyöhön osallistuminen on vapaaehtoista. Tästä johtuen ei johtokuntatyöskentelyyn tai muihinkaan vastaaviin luottamustehtäviin osallistuville korvata valtiolta ansionmenetystä tai muuta vastaavaa kulua. Tällaisista korvauksista ei luonnollisesti ole mainintaa matkustussäännöissäkään, koska ne koskevat ainoastaan suoraan matkustamiseen liittyviä kustannuksia. Palkkio on sen saajalle verotettavaa tuloa, mutta päiväraha ja matkakustannusten korvaukset eivät.

12 12 7 luku Voimaantulo Ehdotetun pykälän 3 momentin mukaan maa- ja metsätalousministeriö määräisi lisäksi metsäkeskuksen johtokunnan, sen jaostojen ja maakunnallisten metsäneuvostojen jäsenten ja varajäsenten päivärahan ja matkakustannusten korvausten perusteet. Ehdotettu pykälä vastaa voimassa olevan valtioneuvoston asetuksen 27 :ää. 25 Voimaantulo Ehdotetun 25 :n 1 momentin mukaan asetus esitetään tulevaksi voimaan Metsäkeskuslain muutos tulee voimaan samana ajankohtana. Ehdotetun pykälän 2 momentilla ehdotetaan kumottavaksi voimassa oleva Suomen metsäkeskuksen toiminnasta annettu valtioneuvoston asetus (1448/2014). Ehdotettavan pykälän 3 momentin mukaan tilintarkastuslain 3 luvun 9 :ssä säädetty velvollisuus avustaa tilintarkastajaa koskisi metsäkeskuksen aiemman liiketoimintayksikön liiketoimintajohtajaa siltä osin kuin avustustarve kohdistuu siihen ajanjaksoon, jolloin hän toimi liiketoimintajohtajana. Kuten edellä on todettu, vuoden 2016 tilinpäätös koskee aikaa, jolloin aiemman liiketoimintayksikön liiketoimintajohtaja oli metsäkeskuksen palveluksessa. Tilintarkastaja voi säännöksen perusteella edellyttää aiempaa liiketoimintajohtajaa avustamaan tekemässään tarkastuksessa. 3. Eräiden asiakokonaisuuksien sääntelyn tarve päättyy 4. Lausunnot Voimassa olevan asetuksen 16 :ää (Velvollisuus pitää erillistä kirjanpitoa) ei ole enää tarpeen sisällyttää asetukseen. Säännös liittyi eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta annetun lain (19/2003) 6 :ään. Enää ei ole tarpeen määritellä laissa tarkoitettuja eriytettyjä toimintoja (julkisen palvelun yksikkö ja liiketoimintayksikkö), koska liiketoiminta päättyy metsäkeskuksessa. Voimassa olevan asetuksen 24 :n (Hankintojen tekeminen) ja 25 :n (Ulkoinen viestintä ja toiminta) tarve poistuu liiketoimintayksikön toiminnan päättymisen vuoksi. Myös 28 :n (Liiketoimintayksikön omaisuuden määrittäminen) tarve poistuu johtuen siitä, että metsäkeskus on myynyt liiketoimintansa ja metsäomaisuutensa ulkopuolisille toimijoille. Tästä johtuen liiketoimintayksikön toiminta päättyy metsäkeskuksessa. Asetusehdotuksesta pyydettiin lausunnot oikeusministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, valtioneuvoston kanslialta, Kilpailu- ja kuluttajavirastolta, Maanmittauslaitokselta, Maaseutuvirastolta, Metsähallitukselta, Luonnonvarakeskukselta, Suomen metsäkeskukselta, Suomen riistakeskukselta, Eläkekassa Versolta, Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyltä, Koneyrittäjien liitolta, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:ltä, METO - Metsäalan asiantuntijat ry:ltä, metsäkeskuksen tilintarkastajalta, Metsänhoitajaliitto ry:ltä, Metsäteollisuus ry:ltä, Puu- ja erityisalojen liitolta, Pääkaupunkiseudun Metsänomistajat ry:ltä, Suomen Sahat ry:ltä, Svenska lantbruksproducenternas central-

13 13 förbund SLC rf:ltä sekä maa- ja metsätalousministeriön ruokaosastolta, yhteensä 25 taholta. 5. Taloudelliset vaikutukset 6. Laintarkastus Maa- ja metsätalousministeriölle toimitettiin xx lausuntoa. Lausunnoissa todettiin.. Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön toimintaa rahoitetaan vuonna 2016 valtion talousarvion momentilta (Valtionapu Suomen metsäkeskukselle). Käytettävissä oleva määräraha vuonna 2016 on 40,800 miljoonaa euroa. Vuoden 2017 valtion talousarvioesityksen mukainen määräraha on 40,800 miljoonaa euroa. Valtionavustus ei ole miltään osin ollut käytettävissä liiketoimintayksikön toimintaan. Valtioneuvoston asetus ei vaikuta valtion talouteen määrärahatarvetta lisäävästi eikä metsäkeskuksen nykyisen määrärahan käyttötarkoitus muutu. Metsäkeskuksen liikevaihto vuonna 2015 oli noin 57,7 miljoonaa euroa, josta julkisen palvelun yksikön osuus oli 47,2 miljoonaa euroa ja liiketoimintayksikön 10,5 miljoonaa euroa