Uusiutuvat energialähteet ja energiansäästö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusiutuvat energialähteet ja energiansäästö"

Transkriptio

1 Uusiutuvat energialähteet ja energiansäästö Yhteenveto tutkimuksista Väite: Suomessa energiansäästömahdollisuudet on jo käytetty. Kannattavistakin energiansäästömahdollisuuksista valtaosa on käyttämättä. Väite: Päästöjä voidaan vähentää nopeasti vain vesi- ja ydinvoimalla. Uusiutuvat energialähteet ja energiansäästöteknologiat mahdollistavat päästöjen nopean vähentämisen. Väite: Päästöjen vähentäminen uusiutuvilla energialähteillä on kallista. Energiansäästö ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen on saman hintaista tai edullisempaa kuin ydinvoiman lisääminen.

2 Energiansäästön mahdollisuuksista on valtaosa käyttämättä Mekaanisen massan tuotannossa voidaan säästää sähköä jopa 15 %. Taajuusmuuttajat ovat kannattava tapa vähentää teollisuuden CO 2 -päästöjä. Energiansäästö tuottaa halvinta sähköä Energiatehostamisen mahdollisuuksista on Suomessa vieläkin valtaosa käyttämättä. Tutkimusten ja kokemusten mukaan investoinnit sähkön säästöön tuottavat selvästi Suomen halvinta sähköä, energiansäästöprojektit ovat kahdesta kymmeneen kertaan kannattavampia kuin energiantuotannon lisärakentaminen. (Motiva 1999, ETLA 1999, VTT 1999a, Keskuslaboratorio Oy 1998, KTM 1997a, KTM 1995a, KTM 1991.) VTT:n kehittämät matalaenergiatalot vähentävät Suomen energiantarvetta kokonaisten voimalaitosten tuotannon verran Mekaanisen massan tuotannon tehostaminen tuottaa teollisuudelle satojen miljoonien markkojen säästöt Rakennusten lämmitykseen kuluu noin 2 % Suomen energiasta. VTT:n kehittämät matalaenergiatalot kuitenkin vähentävät rakennuksen lämmitysenergian tarvetta 6-9 %, eivätkä käytännössä tule maksamaan tavallisia rakennuksia enempää. Kokonaisuudessaan matalaenergiatalot säästäisivät pelkästään uudisrakentamisessa vuosittain merkittävän määrän energiaa, vuonna 22 jo 7 TWh eli lähes Loviisan ydinvoimalan energiantuotannon verran. (VTT 1999b.) Metsäteollisuus kuluttaa Suomen sähköstä 33 %. Merkittävä osa tästä kuluu yhteen prosessiin: paperin raaka-aineen, massan, hiertämiseen mekaanisesti puusta. Mekaanisen massan tuotannon tehostamista tutkittiin TEKES:n Kestävä paperi -teknologiaohjelmassa, jossa suurimmat paperinvalmistajat olivat mukana. Kehitetyillä uusilla prosesseilla voidaan massan tuotannossa säästää 5-15 % sähköä ja investointien jälkeen tämä tuottaa 18 miljoonan markan vuosittaiset säästöt teollisuudelle. (Keskuslaboratorio Oy 1998, Energiatilastot 1998.) Matalaenergiatalon ominaisuuksia Matalaenergiatalossa on kaksi kertaa parempi eristys. Suomessa kehitetyt matalaenergiaikkunat ovat vielä kaksi kertaa tehokkaampia kuin kolminkertaiset ikkunat. Poistoilman lämmön talteenotto mahdollistaa huomattavan energiansäästön ja hyvän sisäilman. Lämpöpumput keräävät lämmitysenergiaa maaperään varastoituneesta lämmöstä. Ruotsissa lämpöpumpuilla tuotetaan vuosittain puolentoista ydinvoimalan tuotannon, 1 TWh, verran energiaa. Aurinkokeräimet käyttävät auringon lämmön lämmityksen apuna. Aurinkolämmöllä voitaisiin Helsingissä tuottaa lähes kaikki lämmin vesi huhtikuusta syyskuuhun. (The Swedish Council for Building Research 1996, Motiva 2, VTT 1999b.) Taajuusmuuttajat puolittavat sähkömoottorien energiankulutuksen Sähkömoottorit, jotka tavallisesti käyvät tarpeesta riippumatta samalla nopeudella, kuluttavat noin 6 % Suomen teollisuuden sähköstä. Säätelemällä moottorin nopeutta taajuusmuuttajilla voidaan sähkön kulutus usein vähentää puoleen ja investoinnit maksavat itsensä takaisin 5-1 kertaa nopeammin kuin uuden voimalaitoskapasiteetin rakentaminen. Taajuusmuuttajat ovatkin eräs kannattavimpia keinoja vähentää teollisuuden hiilidioksidipäästöjä. Kuitenkin vasta 1 %:ssa Suomen teollisuuden sähkömoottoreista on taajuusmuuttajat. (ETLA 1999, Zwei 1999.)

3 Uusiutuvat energialähteet ovat toiseksi merkittävin osa Suomen energiantuotantoa PVO:n Pietarsaaren 58 MW voimalaitos käyttää pääpolttoaineenaan puuta. Laitoksella on käytössä uusi metsähakkeen paalitustapa, risutukki, joka pienentää keruu- ja kuljetuskustannuksia. Puuhakkeen käyttö voidaan lähes kaksinkertaistaa Puulla tuotetaan nyt 19 % Suomen energiasta ja siitä onkin kehittynyt öljyn jälkeen toiseksi suurin energialähteemme. Puuhakkeen käyttö voidaan VTT:n mukaan kuitenkin vielä lähes kaksinkertaistaa ja tekniset mahdollisuudet ovat vieläkin suuremmat. Vaikka puuenergia on nykyään jo hyvin kilpailukykyistä, sen kustannusten odotetaan pienenevän useita kymmeniä prosentteja, kun parempia keruumenetelmiä otetaan käyttöön. Puuenergia tuottaa huomattavasti vähemmän rikki-, typpi- ja raskasmetallipäästöjä kuin kivihiili tai turve. Usein puun käyttöä voidaan lisätä asteittaisesti tai kokonaisia kivihiilivoimaloita voidaan muuntaa käyttämään puupellettejä, kuten Ruotsissa on menestyksekkäästi tehty. (Energiatilastot 1998, KTM 1996, KTM 1997b, KTM 1999.) Tuulivoimalla voidaan tuottaa Tuulivoiman rakennustahti maailmassa Tuulisähkön hinta Pohjoismaissa kymmeniä prosentteja Suomen sähköstä 3 5 MW 45 p/kwh 3 4 VTT:n tutkimusten mukaan tuulivoimalla voidaan tuottaa kymmeniä prosentteja Suomen sähköstä. Tuulivoiman käyttövarmuus on noussut 2 3 yli 98 %:n, eli paremmaksi kuin useimpien muiden energiantuotanto muotojen. Hajasijoitettuna tuulivoiman varakapasiteetin tarve pienenee 1 2 ja varavoimaa voidaan ostaa eurooppalaisilta sähkömarkkinoilta. Tätä 5 15 helpottaa se, että tuulisuutta pystytään ennustamaan hyvin etukäteen. Lisäksi tuulivoimalat tuottavat eniten sähköä talvella, kun kysyntä on suurin. (VTT 1998, VTT 1999c, VTT 1994, VTT 1993.) Tuulivoima on maailman nopeimmin kasvava energiamuoto Tuulivoiman kustannukset alittavat muiden energialähteiden kustannukset viidessä vuodessa Vuonna 1999 rakennettiin tuulivoimaa ennätyksellisesti yli 36 MW lisää. Lisäksi Espanjassa on rakenteilla muutamassa vuodessa yli 2 MW tuulivoimaa ja Ruotsissa on suunniteltu 8 MW merituulivoiman rakentamista. Tanska kattaa jo nyt 12 % sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla ja tavoitteena on 5 % vuonna 23. Koko maailman sähköstä voidaan nykyisen kehityksen jatkuessa tuottaa tuulivoimalla 1 % vuonna 22. (AWEA 1999, EWEA 1999, DEA 1999, Danish Wind Turbine Manufacturers Association 2, Wind Power Monthly 2, Börsen 2.) Markkinoilla olevien tuulivoimaloiden teho on viiden vuoden aikana yli kolminkertaistunut,6 MW:sta 2 MW:iin ja 5 MW voimaloita odotetaan markkinoille muutaman vuoden sisään. Tehon huomattava lisääntyminen, tekninen kehitys ja erityisesti sarjatuotantoon siirtyminen laskevat tuulivoiman kustannukset Suomessa muiden energiantuotantotapojen alle 5-1 vuodessa. Tutkimuksien mukaan tehokkain tapa laskea uusiutuvien energialähteiden kustannuksia on investoida niihin. (EU Commission 1998, Energia-Ekono 1998, Danish Wind Turbine Manufacturers Association 2, KPMG 1999.)

4 Energiansäästön hyödyt voivat ylittää päästöjen vähentämisen kustannukset Ydinvoiman lisääminen ei ole halvempaa kuin uusiutuvien ja säästön lisääminen VTT:n tutkimustulosten valossa ydinvoima ei ole edes lyhyellä tähtäimellä merkittävästi halvempi tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä kuin energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen. Energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden kustannukset oletettiin lisäksi huomattavasti korkeammiksi kuin ne muiden tutkimusten mukaan ovat. (VTT 1999a.) Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannukset (VTT 1999a) 4 mrd mk/vuosi Energiansäästö (SAVE) Ydinvoiman lisärakentaminen (NUCLEAR 1) Päästöjen vähennys voi tuottaa Euroopassa taloudellista hyötyä Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kustannukset EU:ssa vuonna 22 (IPSEP 1999) mrd ECU 89 /vuosi Hollannin hallitus teetti tutkimuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kustannuksista EU:ssa. Tutkimuksessa otettiin huomioon energiansäästön tuottamat hyödyt ja perinteisten ulkoiskustannusten, kuten terveys- ja ympäristökustannusten pieneneminen. Lisäksi tarkasteltiin ensimmäistä kertaa myös päästöjen vähennyksen tärkeitä heijastusvaikutuksia talouteen. Tällaisia ovat muun muassa uusien teknologioiden kustannusten lasku ja edullisempi energiantuotantorakenne. Tuloksien mukaan hiilidioksidipäästöjen vähennys voi olla EU:n alueella huomattavan kannattavaa, vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttamia kustannuksia ei edes otettaisi huomioon. (IPSEP 1999.) Ydinvoimasta luopuminen Uusiutuvien lisääminen Yhteistuotanto Energiatehokkuus Vältetyt perinteiset ulkoiskustannukset YHTEENSÄ HEIJASTUSVAIKUTUKSET Uusien teknologioiden kustannusten lasku Edullisempi energiantuotantorakenne Fossiilisten polttoaineiden hintojen lasku Energiansäästön tuottamat hyödyt voivat ylittää Suomessa päästöjen vähennyskustannukset VTT:n ja KTM:n tutkimusten vertailu osoittaa, että hyödyt hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä saattavat olla suuremmat kuin haitat. Energiansäästö voi tuottaa tutkimusten mukaan 4-8 mrd markan vuotuiset voitot ja kannattavilla energiansäästömahdollisuuksilla voidaan hiilidioksidipäästöjä vähentää noin 2 %. Toisaalta on arvioitu, että hiilidioksidipäästöjen vähentäminen Kioton tavoitteeseen ilman energiansäästön tuomia voittoja maksaa 2,5 mrd markkaa vuosittain. (KTM 1995a, KTM 1991, VTT 1999a.) Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kustannukset verrattuna energiansäästön hyötyihin mrd mk/vuosi Päästöjen vähentämisen kustannukset (VTT 1999a) Energiansäästön tuottamat voitot (KTM 1991, KTM 1995a)

5 Uudet energiateknologiat ovat tärkeä osa Suomen kilpailukykyä Suomalaisen tuulivoimateollisuuden vienti vetää Suomalaisilla yrityksillä on vahvaa energiateknologioiden vientiosaamista: energiateknologian viennin arvo ylittää nykyään energian tuonnin arvon. Suomen energiaklusterin vahvoja vientituotteita ovat puuta käyttävät ABB Motors Oy kehittää höyrykattilat, energiansäästöteknologia ja tuulivoimaloiden komponentit. Esimerkiksi vaasalaisen ABB Motors Oy:n osuus tuulivoimageneraattorien Vaasassa uutta tehokkaampaa tuulivoimageneraattoria. ABB Motors myi tuulivoima- maailmanmarkkinoista on 24 %. Tuulivoiman maailmanmarkkinat ovat viimeisen viiden vuoden aikana kasvaneet 4 % vuodessa. Myös sähkö- generaattoreita viime vuonna 12 miljoonan markan edestä. moottorien taajuusmuuttajilla, joilla sähkömoottorien sähkönkulutusta voidaan vähentää erittäin taloudellisesti, on kasvava maailmanlaajuinen kysyntä. (ETLA 1999, VTT 1999c.) Uusiutuvat energialähteet työllistävät Mmk Suomen energiateknologian vienti ja tuonti Uusiutuvat energialähteet työllistävät 2-5 kertaa paremmin kuin fossiiliset polttoaineet tai ydinvoima. Lisäksi puuhakkeen tuotanto työllistää juuri maaseudun pahimmilla työttömyysalueilla. Tanskassa tuulivoimateollisuus työllistää henkeä. Suomalainen tuulivoimateollisuus laajenee nopeasti ja tuulivoimaloiden kokoaminen voi alkaa Suomessa, jos investointitahti nopeutuu nykyisestä. (VTT 1999c, EU Commission 1998, Fortum 1998, Fortum 1999, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy 1999, KTM 1995b.) Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää nopeasti uusiutuvilla energialähteillä ja energiansäästöllä Vienti Tuonti htv/twh Tuulivoiman ja ydinvoiman työllistävyys rakennusvaiheessa 8 6 (htv = henkilötyövuosi) VTT:n tutkimuksen mukaan Suomi voi päästä Kioton tavoitteeseen lisäämällä energiansäästöä ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Uusimman tutkimuksen mukaan päästöjen vähennysmahdollisuuksia ilman lisäydinvoimaa löytyy vielä huomattavasti enemmän. (VTT 1999a, Lehtilä 2.) Kansalaisjärjestöjen teettämissä Uusiutuva energiapolitiikka -skenaarioissa otettiin käyttöön VTT:n ja TEKES:in tutkimuksien osoittamia puuenergian, tuulivoiman ja energiansäästön potentiaaleja. Skenaarioissa osoitettiin, että hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 4 % vuoteen 23, eli huomattavasti nopeammin kuin KTM:n skenaarioissa. Lisäksi skenaarioissa osoitettiin, että nykyinen ydinvoimakapasiteetti voidaan pitkällä tähtäimellä korvata muilla energiantuotantomuodoilla ilman, että päästöjen vähentäminen hidastuu. (Uusiutuva energiapolitiikka 1999.) Tuulivoima Ydinvoima Milj. t CO Hiilidioksidipäästöjen vähentämistahti eri tutkimusten mukaan Kioton tavoitetaso VTT 1999a KTM (EPO 1) Uusiutuva 1 ja 2

6 Lähteet AWEA 1999, "Global Wind Energy Market Report 1999, Best Year Ever for Wind Energy", American Wind Energy Association, Börsen 2, "Sweden: Offshore Wind Power Projects ", , Danish Wind Turbine Manufacturers Association 2, Krohn, S., "Danish Wind Turbines: An Industrial Success Story", DEA 1996, Energy 21, Danish Government's Action Plan for Energy, Danish Energy Agency. Energiatilastot 1998, Tilastokeskus, Helsinki. Energia-Ekono 1998, Tuulivoiman ja aurinkosähkön kilpailukyky ympäristöhyödyt huomioonottaen, Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kemijoki Oy, Kemin kaupungin energialaitos, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Neste Oy, Pori Energia. ETLA 1999, Hernesniemi H. ; Viitamo E., Suomen energiaklusterin kilpailuetu, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos, Helsinki. EU Commission 1998, Wind Energy in Europe - The Facts, European Commission Directorate- General for Energy, European Wind Energy Association. Eurostat, "Statistics in focus", Environment and Energy, Theme 8-1-3/1999. EWEA 1999, WIND FORCE 1: A Blueprint To Achieve 1% of the World's Electricity from Wind Power by 22, Greenpeace International, European Wind Energy Association, Forum for Energy and Development. Fortum 1999, Ympäristövaikutusten arviointi Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshankkeelle, Sosioekonomisten vaikutusten arviointi, Suunnittelukeskus Oy. Fortum 1998, "Työllistämisvaikutukset tarkistettiin Loviisa 3 YVA:ssa", lehdistötiedote IPSEP 1999, Krause, F.; Koomey, J.; Olivier, D., Cutting carbon emissions while making money, Climate saving energy strategies for the European Union, International Project for Sustainable Energy Paths. Jyväskylän Teknologiakeskus Oy 1999, Turkki, J., Biopolttoaineiden tuotannon ja käytön yhteiskunnalliset vaikutukset, Bioenergian tutkimusohjelman julkaisuja 28, Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, Jyväskylä. Keskuslaboratorio Oy 1998, Lähepelto, J., Kestävä paperi -tutkimusohjelman loppuraportti, Keskuslaboratorio Oy, Teknologian kehittämiskeskus, Espoo-Helsinki. KPMG 1999, The KPMG Solar Report, Solar Power - From Perennial Promise to Competitive Alternative, KPMG Bureau voor Economische Argumentatie, Steins Bisschop Meijburg & Co Advocaten, Hoofddorp. KTM 1999, Tuhkanen, S., Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman ympäristövaikutusten arviointi, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 23/1999. KTM 1997a, Kasanen, P.; Heljo, J.; Lund, P.; Mäenpää, I.; Nippala E., Energiansäästöpolitiikan tuloksellisuuden arviointi, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 11/1997. KTM 1997b, Asplund, D., Bioenergian asema ja kehitysmahdollisuudet energiataloudessa, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 21/1997. KTM 1996, Helynen, S.; Nousiainen, I., Biopolttoaineiden tuotanto ja käyttöpotentiaalit, Kauppa- ja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 26/1996. KTM 1995a, Energiansäästötoimikunnan mietintö, Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 24/1995. KTM 1995b, Mäenpää, I; Männistö, J., Bioenergian yhteiskunnalliset vaikutukset, Kauppaja teollisuusministeriön tutkimuksia ja raportteja 111/1995. KTM 1991, Lepistö, A., Energiansäästöprojekti, Loppuraportti, Kauppa-ja teollisuusministeriö, katsauksia B:1. Lehtilä 2, "Potential and cost of emerging technologies", teoksessa Climate Change, Sosioeconomic dimensions and consequences of mitigation measures, ed. Pirilä, P., Edita, Helsinki. Motiva 1999, Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus Motivan julkaisu 4/99, Helsinki. Motiva 2, "Aurinkolämmön ja -sähkön potentiaaliset tuotantoluvut Mittaukset helmikuu 1999-tammikuu 2", The Swedish Council for Building Research 1996, The Energy Book, a Resume of Present Knowledge and Research. Uusiutuva energiapolitiikka 1999, toim. Lammi, H., Dodo, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvosto, Suomen WWF. VTT 1999a, Lehtilä, A.; Tuhkanen, S., Integrated cost-effectiveness analysis of greenhouse gas emission abatement, the case of Finland, VTT Energy, Espoo. VTT 1999b, Leppänen, P.; Pulakka, S.; Saari, M.; Virtanen, H., Life-cycle-cost optimised wooden multi-storey apartment building, Nordic Wood, VTT Building Technology, Espoo. VTT 1999c, Holttinen, H., "Tuulivoima", teoksessa Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaraportti, VTT Energia. VTT 1998, Holttinen, H., Offshore-tuulivoima Perämeren jääolosuhteissa, VTT, Espoo. VTT 1994, Sommerdahl, T.; Holttinen, H.; Lemström, B.; Peltola, E., Tuulivoiman sijoittaminen luodoille, VTT, Espoo. VTT 1993, Peltola E.; Petäjä J., Tuulivoima Suomen energiahuollossa, VTT, Espoo. Wind Power Monthly 2, "Spain: Utility places largest ever wind plant order", February 2. Zwei 1999, Saving Energy with Electrical Drives, Zwei Division Electric Drive Systems, Zentralverband Elektrotechnik- und Elektronikindustrie e V., Frankfurt am Main.

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kestävä ilmasto-ohjelma KIO*

Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* 11. 2. 22 Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* Kestävän ilmastopolitiikan mukainen vertaileva skenaario hallituksen ilmastostrategiaan. Skenaario perustuu hallituksen ilmastostrategian taustatutkimuksiin. KIO*

Lisätiedot

Oireita hoidetaan - sairaus pahenee Arvioita hallituksen ilmastostrategian taustaselvityksestä

Oireita hoidetaan - sairaus pahenee Arvioita hallituksen ilmastostrategian taustaselvityksestä Oireita hoidetaan - sairaus pahenee Arvioita hallituksen ilmastostrategian taustaselvityksestä Yhteenveto: Ilmastoskenaariot epärealistisia ja tarkoitushakuisia Hallituksen ilmastostrategia on huolestuttavasti

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut

REMA Rakennuskannan energiatehokkuuden. arviointimalli Keskeisimmät tulokset. Julkisivumessut Talotekniikan sähkö Huoneistosähkö 18.1.211 1 OKT 21 normi OKT 198-> OKT 196-1979 OKT RAT 196-1979 RAT LPR 196-1979 LPR

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03. Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group Aurinkosähkö Suomessa 2030 Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen

Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Uusiutuva energia kannattava investointi tulevaisuuteen Ilmasto-ohjelman päällikkö Karoliina Auvinen, WWF Suomi TEM asiantuntijaseminaari: Uusiutuva energia pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Energia, ilmasto ja ympäristö

Energia, ilmasto ja ympäristö Energia, ilmasto ja ympäristö Konsultit 2HPO 1 Hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu ilmakehässä Lähde: IPCC ja VNK 2 Maailman kasvihuonepäästöt Lähde: Baumert, K. A. ja VNK 3 Maailman kasvihuonepäästöjen

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa?

Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Onko Suomi tuulivoiman kehitysmaa? Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas lyhyesti Taaleritehdas

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group

Naps Systems Oy. 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Introduction to Naps Systems Group Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group 31 vuotta aurinkosähköjärjestelmiä - Suomessa! Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.06.2012 Copyright Naps Systems, Inc. 2012 Mitä on aurinkosähkö

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013

Low-Carbon Finland 2050 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot. Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.2013 Low-Carbon Finland 25 -Platform Energiajärjestelmäskenaariot Antti Lehtilä Tiina Koljonen 2.12.213 Low-Carbon Platform -skenaariot Tarkastellaan seuraavia kuutta skenaariota: : Nykyinen politiikka, ei

Lisätiedot

Haasteista mahdollisuuksia

Haasteista mahdollisuuksia Haasteista mahdollisuuksia Sähkön ja kaukolämmön hiilineutraali visio 2050 Jukka Leskelä, Energiateollisuus ry 1 Kuntien ilmastokonferenssi 6.5.2010 Tulevaisuudesta päätetään nyt Pääomaintensiivistä ja

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma:

Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: Etelä Suomen ja Viron Interreg III A ohjelma: "Internetpalvelusta apua ilmastokamppailuun (e3portaali)" Kuresaari 14.9.2007 Jorma Pietiläinen Copyright VTT Lähtökohta: 2 3 4 IPCC:n skenaatiot: 5 6 Tulevaisuus?

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto

Kaisa Lindström. rehtori, Otavan Opisto Kaisa Lindström rehtori, Otavan Opisto Energiapotentiaalin aliarviointi Hallituksen esityksessä energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian potentiaalit on aliarvioitu ja sähkönkulutuksen kasvu yliarvioitu.

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA

UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA Vertailevia skenaarioita Kauppa- ja teollisuusministeriön Energiatalous 2025 -skenaariotarkasteluihin Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 40% vuoteen 2030 mennessä lisäämällä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT Ilmasto- ja energiatulevaisuus 25 Tiina Koljonen, VTT HAASTEET Ilmasto- ja energiaskenaarioiden laadinta vaatii laajaa asiantuntemusta teknologioista, taloudesta, luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista,

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.

Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet. Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10. Muuttuvan energiateollisuuden uudet liiketoimintamahdollisuudet Jukka Leskelä Energiateollisuus TeollisuusSummit 2015 Oulu 14.10.2015 2 EU:n energialähteet 1990 ja 2009 Historiallinen kehitys melko hidasta

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009

Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Aluetason energiaratkaisut Markku J. Virtanen, Dr 31.3.2009 Viitekehys paradigman muutokselle 2 Missä ja milloin innovaatiot syntyvät? Business (Kannattavuus) 3 Ekotehokkaan alueen suunnitteluperiaatteita

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot