Oireita hoidetaan - sairaus pahenee Arvioita hallituksen ilmastostrategian taustaselvityksestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Oireita hoidetaan - sairaus pahenee Arvioita hallituksen ilmastostrategian taustaselvityksestä"

Transkriptio

1 Oireita hoidetaan - sairaus pahenee Arvioita hallituksen ilmastostrategian taustaselvityksestä Yhteenveto: Ilmastoskenaariot epärealistisia ja tarkoitushakuisia Hallituksen ilmastostrategia on huolestuttavasti lähtemässä liikkeelle näköalattomista, tarkoitushakuisilta vaikuttavista lähtökohdista. Ilmastostrategian taustaselvityksen luonnos sisältää kaksi skenaariota, joilla molemmilla päästään Kioton tavoitteisiin. KIO 1 skenaariossa lisätään maakaasua, uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä. KIO 2 skenaariossa rakennetaan viides ydinvoimala ja energiansäästö ja uusiutuvat energialähteet jäävät vähemmälle. (KTM 2001) Päästöjen vähentämisen tuomia taloudellisia tai työllisyysmahdollisuuksia Suomen taloudelle ei skenaarioissa tarkastella. Sen sijaan ilmastostrategiaan ajetaan ydinvoimaa tarkoitushakuisilla tai epärealistisen pessimistisillä oletuksilla: Energiansäästön keinoja otetaan käyttöön erittäin hitaasti ja sähkön kulutus kasvaa kaikissa skenaarioissa nopeasti Uusiutuvien energialähteiden oletetaan lisääntyvän erittäin hitaasti verrattuna tutkittuihin mahdollisuuksiin Sähkön tuonnin pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta oletetaan loppuvan vastoin taustatutkimusten tuloksia, mikä johtaa epärealistisiin johtopäätöksiin Uusien energiateknologioiden kasvavaa vientiä ei oteta huomioon kustannuksia arvioitaessa Ydinvoimaan investoimisen heikentävä vaikutus uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen on jätetty huomiotta Kustannukset arvioitu epäselvästi Skenaarioissa esiteltyjä kustannuksia on vaikea arvioida, koska oletuksia uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tai energiansäästön kustannuksista ei ole annettu ympäristöjärjestöille toistuvista pyynnöistä huolimatta. Uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästön parempia työllisyysvaikutuksia ei ole otettu huomioon kansantaloudellisissa kustannuslaskelmissa. Uuden teknologian vientivaikutuksia ei myös ole otettu huomioon laskelmissa, mikä jo tekee tarkastelusta epärealistisen. Uusiutuvien energialähteiden lisäämisen kustannuksia on korostettu eräissä viimeaikaisissa julkisissa puheenvuoroissa. On kuitenkin huomattava, että suurin osa ilmastoskenaarioiden kustannuksista ei tule niinkään uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä vaan valituista melko jäykistä ohjauskeinoista. (vrt. KTM 2001, 83, 105) On todennäköistä, että paremmin suunnatuilla ohjauskeinoilla kustannukset olisivat pienemmät. Esimerkiksi sähköveron tasaisen korottamisen sijaan siirtyminen takaisin sähköntuotannon polttoaineiden verotukseen mahdollistaisi todennäköisesti tehokkaamman ohjausvaikutuksen pienemmillä kustannuksilla. Lisäksi täytyy ottaa huomioon, että uusiutuvien energialähteiden kustannukset ovat laskemassa varsin nopeasti. Ydinvoima pahentaa ilmastonmuutoksen syitä ja hidastaa ratkaisujen kehittämistä Skenaariot esittävät, että ydinvoima olisi jonkin verran edullisempi tapa päästä Kioton tavoitteeseen. Se, että Suomi ainoana länsimaana suunnittelee ydinvoiman lisäämistä ilmastostrategiaan, on lyhytnäköistä ja heikentää kuvaa Suomesta kestävää kehitystä tavoittelevana maana. Ydinvoima on koko elinkaaren pituudeltaan, uraaninlouhinnasta 1

2 ydinjätteisiin, ympäristön kannalta kestämätöntä, eikä se voi ympäristö-, turvallisuus- ja taloudellisista syistä olla edes osaratkaisu ilmastonmuutokseen. Ydinvoiman markkinoiminen ympäristö- ja ilmastosyillä onkin teollisuudelta pinnallista ympäristöajattelua, kun se samaan aikaan suunnittelee kasvattavansa hiilidioksidipäästöjä toisaalla, esimerkiksi prosessiteollisuudessa. Kestävyys ja ekotehokkuuteen panostaminen onkin suomalaisessa teollisuudessa yhä useammin jäämässä puheen tasolle. Jotta ilmastonmuutosta voitaisiin torjua, ilmastostrategian täytyy ensimmäisellä kaudella luoda mahdollisuuksia pitkän tähtäimen kannattavalle päästöjen vähentämiselle miljardin markan investointi ydinvoimaan kuitenkin hidastaisi huomattavasti investointeja uusiutuviin energialähteisiin ja niiden kehittämiseen sekä haittaisi energiansäästöä. Voidaankin sanoa, että ydinvoima helpottaa ilmastonmuutoksen oireita, mutta pahentaa sairautta. Päästöjä voidaan vähentää hetkellisesti mutta keskeinen taustaongelma, energian kulutuksen kasvu nopeutuu, mikä johtaa samaan tai pahempaan ongelmaan jatkossa. Tämä trendi näkyy myös skenaarioissa, joissa päästöt alkavat välittömästi taas kasvaa ydinreaktorin valmistumisen jälkeen (KTM 2001, 100, 101). Näin ilmastostrategia, joka tukeutuu ydinvoimaan voi vaikeuttaa päästöjen vähentämistä heti seuraavalla tavoitekaudella. Kotimainen sähkön ja lämmön yhteistuotanto kärsii Onkin suoranaista harhaanjohtamista, että ydinvoimainvestoinnin ei skenaarioissa katsota vaikuttavan investointeihin uusiutuvien energialähteisiin, vaikka sen oletetaan vaikuttavan energiansäästöinvestointeihin, koska se tuottaa halvempaa sähköä. On kuitenkin selvää halvempi ydinvoima ja tuontisähkö leikkaavat investointeja kotimaisilla polttoaineilla tapahtuvaan sähköntuotantoon. Tällä on suoraa vaikutusta nimenomaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoon, joka on jo nyt suuntautumassa lämmöntuotannon puolelle, koska halvempaa sähköä on saatavilla. Tulevaisuudessa tämä tarkoittaa työpaikkojen menetyksiä puuenergian käytössä ja alan kehityksen hidastumista. Visio kestävästä teollisuuspolitiikasta puuttuu Skenaarioiden suurimpia ongelmia on, että kummassakaan skenaariossa sähkön kulutuksen nopeaa kasvua ei pysäytetä. Trendin jatkuminen tekee ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaadittavan voimakkaan päästövähennyksen jatkossa erittäin vaikeaksi. Tukemalla ilmastostrategia ydinvoimaan kestämättömän trendin kääntäminen lykätään tulevien sukupolvien ratkaistavaksi. Samalla Suomi menettää taloudellisia mahdollisuuksia, jotka se on viime vuosikymmenenä luonut uusien energialähteiden edelläkävijänä. Useat suomalaiset yritykset ovat maailman markkinajohtajia uuden energiateknologian viennissä. (Etla 1999) Kotimaisella energiapolitiikalla näille yrityksille joko luodaan vientitukea tai vedetään matto alta On huolestuttavaa, että skenaarioista puuttuu täydellisesti laajempi ja pitemmän tähtäimen teollisuuspoliittinen visio suomalaisen teollisuuden kestävästä kehityksestä. Pikemminkin näyttää siltä, että Suomesta ollaan edelleen tekemässä ihannemaata paperin ja metallin bulkkituotantoon. Tämä johtaisi voimakkaasti kasvavaan päästökehitykseen tulevaisuudessa. Samalla tämä heijastuu heikosti työllistävien paperiteollisuuden ja perusmetalliteollisuuden suosimiseen muiden, työllistävämpien alojen kustannuksella. Esimerkiksi ympäristöala työllistää jo henkeä eli enemmän kuin perusmetalliteollisuus. (Tilastokeskus 2000) On kuitenkin muistettava, että myös energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukyky syntyy tehokkaammista ja älykkäämmistä järjestelmistä. Todellisen ilmastostrategian tulisi ohjata suomalaista yhteiskuntaa harppaukseen energiatehokkuudessa, ottamaan käyttöön jo valmiina olevia tehokkaampia tuotantotapoja. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaadittava % päästöjen vähennys tulevina vuosikymmeninä tarkoittaa huomattavaa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden 2

3 lisäämistä sekä materiaali- ja energiakulutuksen vähentämistä. Näitä muutoksia ei saa liikkeelle ilman voimakasta tutkimus ja investointipanostusta ja energiapolitiikan ja teollisuuspolitiikan ohjausta. Kulujen välttämisestä taloudellisten mahdollisuuksien hakemiseen Ilmastostrategiasta on skenaarioiden valossa muodostumassa lyhytnäköinen ja näköalaton Kioto-strategia, jossa pyritään välttämään kustannuksia, mutta ilmastonmuutoksen tuomia mahdollisuuksia ei tarkastella lainkaan. Pitkän tähtäimen ilmastostrategian tulisi tehdä päästöjen vähentämisestä taloudellinen mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle. Ydinvoiman edistäminen onkin sijoittamista väärään hevoseen: uudet energiateknologiat ovat Suomelle lupaavia talouden aloja ja maailmanmarkkinat kasvavat % vuositahtia, eli tietokoneiden ja kännykköjen tahtia (Etla 1999), Suomi ei voi jättää ilmastositoumuksiaan ydinvoimayhtiöiden armoille Jos ilmastostrategia tukeutuisi uuteen ydinvoimaan, Suomi olisi sitoumuksineen käytännössä ydinvoimayhtiö TVO:n armoilla. On epävarmaa investoisiko TVO ydinvoimaan nykyisessä markkinatilanteessa. Yhtiön omistajat StoraEnso ja UPM-Kymmenen edustajat ovat myös julkisuudessa ilmoittaneet, että investointipäätökset tehdään vasta, kun eduskunnan kanta selviää. (Tekniikka & Talous ) Lisäksi optimistisimmassakin tapauksessa on epävarmaa, valmistuisiko ydinreaktori ajoissa, jotta se voisi auttaa Kioton tavoitteisiin pääsemiseksi. 3

4 Arvioita hallituksen ilmastostrategian taustaselvityksestä Osa 1- Tarkoitushakuisia oletuksia 1. Miksi ilmastostrategia yksinkertaistetaan ydinvoimavalintaan? Normaalisti skenaariotarkastelun tarkoituksena on tutkia erilaisia mahdollisia kehityskulkuja useiden skenaarioiden kautta. KIO1 ja KIO2 skenaariot ovat kuitenkin oletuksiltaan niin samanlaisia, että oikeastaan voidaan puhua yhdestä skenaariosta ydinvoimalla ja ilman. Tämä yksinkertaistus ei kuitenkaan alkuunkaan vastaa käytettävissä olevia mahdollisuuksia ja mahdollisia kehityskulkuja ilmastonmuutosta torjuttaessa. Merkittäviä kysymykseen vaikuttavia tekijöitä ovat talouden eri sektorien kasvu, ilmastopolitiikka ja Kioton mekanismien käyttö, investoinnit energiatehokkuuteen, öljyn ja kaasun hintojen vaihtelut ja uusiutuvien energialähteiden kustannusten lasku. Energiaintensiivisen teollisuuden kasvua ja sähkön tuontia on kuitenkin skenaarioissa tarkasteltu herkkyysanalyysillä, mutta selvityksessä tätä ei kuitenkaan analysoida varsinaisten skenaariotarkastelun tapaan. (KTM 2001, 101) Näyttääkin siltä, että KIO1 ja KIO2 skenaarioissa Kioton tavoitteen saavuttaminen yksinkertaistetaan tarkoitushakuisesti ydinvoimavalinnan ympärille. 2. Miksi energiansäästön mahdollisuuksia ei käytetä? Kummassakin skenaarioissa sähkön kulutus kasvaa nopeasti, eikä sähkön kulutus tasaannu vuoteen 2020 mennessä. Ydinvoimaskenaariossa sähkön kulutuksen kasvu on vielä nopeampaa. Suurin osa sähkön kulutuksesta tulee paperiteollisuuden ja metalliteollisuuden kasvusta, joka on nopeampaa kuin tuotantotapojen tehostamistoimet. (KTM 2001, 85) Tämä on huolestuttavaa, koska esimerkiksi eniten sähköä kuluttavan paperin raaka-aineen, mekaanisen massan tuotantoa voidaan alan tutkimuksen mukaan tehostaa 5-15 %. (Lähepelto 1998) Skenaarioissa esitetyillä toimilla sähköä voitaisiin säästää vain 2,38 TWh verrattuna muuten tapahtuvaan kehitykseen vuoteen 2010 mennessä. (KTM 2001, 94) Tämä tarkoittaa 2,6 % sähkönkulutuksesta, kun energiansäästöohjelmien esittämät mahdollisuudet ovat % luokkaa. (KTM 1991, KTM 1995) Suuri osa sähkön säästön mahdollisuuksista jääkin käyttämättä: erityisen huolestuttavia ovat esimerkiksi sähkölämmityksen osuuden kasvaminen ja paperiteollisuuden säästömahdollisuuksien käyttämättä jättäminen. Säästötavoite onkin poliittinen valinta ja kestämätöntä kehitystä, joka hylkää kaikki aikaisempien energiansäästöohjelmien sähkönsäästötavoitteet. KTM:n viime vuonna asettama energiansäästöryhmä esitti skenaarioissa käyttöön otettujen keinojen lisäksi myös tiukempia toimia sähkön säästämiseksi, jotka voisivat hidastaa kulutuksen kasvua huomattavasti. Näidenkin keinojen käyttö johtaisi vain 4,6 TWh säästöön muuten tapahtuvaan kehitykseen verrattuna ja samalla sähkön absoluuttinen kulutus kasvaisi edelleen jonkin verran. (KTM 2000) Skenaariotarkastelussa sähkön säästön kustannuksia on nostettu niin, että jokaiselta investoinnilta vaaditaan sisäinen korko. (Tervo 2001) Vaikka tämä voi olla ohjauskeinojen mitoittamisen kannalta perusteltu tarkastelutapa, se antaa vääristyneen ja liian kalliin kuvan energiansäästön kustannuksista. Kauppa- ja teollisuusministeriön energiansäästön kustannuksista tekemiä oletuksia ei kuitenkaan toistuvista pyynnöistä huolimatta ole annettu ympäristöjärjestöjen käyttöön. 4

5 Sähkön säästön kustannuksia on julkisuudessa liioiteltu huomattavasti ja ilman perusteita. Kokemukset osoittavat, että energiansäästö on tyypillisissä tapauksissa useita kertoja halvempaa kuin uuden sähköntuotannon rakentaminen. Energiansäästökeskus Motivan selvitysten mukaan nyt toteutetut sähkönsäästökeinot maksavat itsensä takaisin 0-3 vuodessa (Motiva 1999), kun esimerkiksi ydinvoima maksaisi itsensä takaisin noin 20 vuodessa. Sähkön säästö onkin ehdottomasti halvin tapa vähentää päästöjä. Esimerkkitapaukset osoittavat, että teollisuuden sähkömoottorien toimintaa tehostamalla voidaan vähentää päästöjä huomattavia voittoja tuottaen (ABB 2000). Myös skenaariossa voimakkaasti sähkönkulutustaan lisäävällä paperiteollisuudella on tutkimuksien mukaan mahdollisuuksia tehostaa mekaanisen massan valmistusta 5-15 % ja tutkimukset löysivät viitteitä 30 % tehostamismahdollisuuksista. (Lähepelto 1998) Ongelmana onkin teollisuuden tarkastelutapa, joka vaatii energiansäästöinvestointien olevan moninkertaisesti energiantuotantoinvestointeja kannattavampia, ennen kuin niitä ryhdytään tekemään päästöjen vähennyssyistä. Teollisuus pitäisikin velvoittaa tarkastelemaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiskeinojen kustannuksia samalta viivalta. 3. Miksi uusiutuvien energialähteiden mahdollisuuksia ei käytetä? Skenaarioissa uusiutuvia energialähteitä lisätään vain uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassa esitetty määrä. Edistämisohjelmassa kuitenkin varsinkin puuhakkeen, tuulivoiman ja lämpöpumppujen osuus kasvaa erittäin hitaasti. Suomen bioenergiayhdistyksen mukaan bioenergialla voisi lisätä uutta sähkökapasiteettia 2000 MW vuoteen 2010 mennessä (Finbio 2000) mikä voi tarkoittaa noin TWh sähköntuotantoa vuodessa. Skenaarioissa esitetty tuulivoiman 500 MW tavoite on vaatimaton verrattuna vaikkapa VTT:n tutkimuksiin tuotantomahdollisuuksista. Esimerkiksi 3000 MW tuulivoimakapasiteetilla 12 tuulipuistossa merellä voitaisiin tuottaa 8 TWh eli 10 % nykyisestä sähköntuotannosta. (Holttinen 2000) Saksassa rakennettiin pelkästään viime vuonna 1600 MW tuulivoimaa, tuulisuudeltaan Suomen rannikkoa heikommille alueille. (BWE 2001) Lämpöpumppuja on Suomessa nykyään noin ja määrän odotetaan kolminkertaistuvan vuoteen Ruotsissa lämpöpumput tuottavat noin 9 TWh energiaa vuodessa. (VTT 2000) Ruotsissa lämpöpumppuja suunnitellaan vuosittain lisättävän jopa kappaletta. (Swedish 1996) Uusiutuvien energialähteiden kustannuksia liioiteltu Puu, joka on öljyn jälkeen toiseksi suurin energialähteemme 19 % osuudella, on useissa käyttömuodoissaan, esimerkiksi metsäteollisuuden energianlähteenä, jo nyt täysin kilpailukykyistä. Puuhakkeen käyttö energiantuotannon polttoaineena on myös läheltä hankittuna hyvin kilpailukykyistä. Yli sadan kilometrin päästä hankittuna puuhake on tällä hetkellä muutamia pennejä kalliimpaa kilowattitunnilta kuin esimerkiksi hiili. Toisaalta puun huomattavasti suurempi työllistämisvaikutus kompensoi hintaeroa yhteiskunnan kannalta. (Turkki 1999) Tuulivoiman kustannukset ovat tällä hetkellä Suomessa edullisilla paikoilla ilman tukea p/kwh. Kun uuden hiililauhdevoiman sähköntuotantokustannukset ovat 16 p/kwh, on tuulivoima siis 4-8 penniä kalliimpaa. (VTT 2000) Toisaalta ympäristö- ja työllistämisvaikutukset parantavat huomattavasti tuulivoiman kilpailukykyä yhteiskunnan näkökulmasta. (Energia-Ekono 1999, EU commission 1998) Konsulttiyhtiö KPMG:n tutkimuksen mukaan sarjatuotannon edut ovat merkittävin tapa saada uusien energiateknologioiden kustannukset laskuun. (KPMG 1999) Samalla kun kustannukset laskevat ja kysyntä lisääntyy, tuotekehitykseen voidaan panostaa jatkuvasti, kuten tuulivoimateollisuudessa on tapahtunut. Investoiminen näyttääkin siis olevan varmin tapa laskea uusien energiateknologioiden kustannuksia. 5

6 Taustaselostus sisältää jokseenkin ristiriitaisia lausuntoja ydinvoiman vaikutuksista uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen. Joissain kohdissa skenaarioissa väitetään, että ydinvoima ei vaikuttaisi puuenergian rakentamiseen, (KTM 2001, 99) joissain taas realistisesti todetaan, että näin tapahtuisi (KTM 2001, 97). Vaikutukset ovat ilmeisiä jos tarkastellaan ydinvoiman investointikustannuksia ja ydinvoimalla tuotetun sähkön määrää. On uskottavaa, että ydinvoimavaihtoehdossa bioenergian käyttö suuntautuisi lämmöntuotantoon, kuten eräät hakemuksen jälkeen julkistetut hankkeet tekevät. Näin sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehitys Suomessa heikkenisi. Uusiutuvien energialähteiden lisäämisessä on huomioitava, että ne työllistävät 3-5 kertaa paremmin kuin ydinvoima. Lisäksi puuvoima, varsinkin pienet sähköä ja lämpöä tuottavat Tuulivoiman ja ydinvoiman työllistävyys rakennusvaiheessa henkilötyövuotta/ TWh Tuulivoima Ydinvoima Kuva 1. Tuulivoiman ja ydinvoiman työllistämisvaikutukset (EU Commission 1998, Fortum 1999) voimalaitokset työllistävät nimenomaan maaseudulla, joten puuvoiman tukemisella on merkittävä aluepoliittinen merkitys. Selvitysten mukaan pienet sähköä ja lämpöä tuottavat puuvoimalat työllistävät niin merkittävästi, että ne tulevat kansantaloudelle hiilivoimaa taloudellisesti kannattavammiksi. (Turkki 1999) Metsätähdehakkeen kilpailukyky hiileen verrattuna työllisyyshyödyt huomioon ottaen (p/kwh) p/kwh Hiilen hintataso Ilman työllisyyshyötyjä Työllisyyshyödyt min Työllisyyshyödyt max 6

7 Kuva 2. Metsätähdehakkeen työllisyyshyödyt johtavat siihen, että se on polttoaineena yhteiskunnalle hiiltä halvempi polttoaine. Suurimmat työllisyyshyödyt syntyvät pienistä voimaloista. (Lähde: Turkki 1999) Taustaselvityksen skenaariossa arvioidaan, että eräät uudet uusiutuvat energialähteet, esimerkiksi puun kaasutustekniikat eivät tule laajamittaiseen käyttöön ennen vuotta (KTM 2001, 79) Tämä on kuitenkin erittäin pessimistinen arvio. Suomessa on juuri perustettu ensimmäinen biomassan kaasuttamiseen perustuva sähköä ja lämpöä tuottava laitos. Puun kaasutusteknologioilla voidaan sähkön ja lämmön tuotantoa lisätä, koska samalla polttoainemäärä tuottaa enemmän sähköä suhteessa lämpöön. Lisäetuna on että kaasutusteknologiat eivät tuota hiukkaspäästöjä. VTT:n arvion mukaan puun ja varsinkin metsäteollisuuden mustalipeän kaasutustekniikoissa sähkön ja lämmöntuotannossa olisi voitu tuottaa maksimissaan lähes 800 MW sähkötehoa vuoteen 2010 mennessä. (Helynen & Nousiainen 1996) Ruotsissa esimerkiksi metsäteollisuuden mustalipeän kaasutusta tutkitaan demonstraatiolaitoksilla. Suomessa vuoden 2001 budjettiin ei saatu tukea vastaavan demonstraatiolaitoksen rakentamiselle. 4. Sähkön tuonnin loppuminen Pohjois-Euroopasta ei saa tukea tutkimuksista Vaikka ilmastostrategia ei voi perustua sähkön tuonnille on oletus sähkön tuonnin lähes täydellisestä loppumisesta Pohjoismaista harhaanjohtava. Myöskään teetetyt taustatutkimukset eivät tue oletusta. Oletuksilla sähkön tuonnista on merkittäviä vaikutuksia kun arvioidaan investointeja uuteen sähköntuotantokapasiteettiin. Kauppa- ja teollisuusministeriö on teettänyt konsulttiyhtiö Pricewaterhousecoopersilla tutkimuksen sähkökaupan kehittymisestä Pohjoismaissa. Siinä todetaan, että jos muissa Pohjoismaissa tehdään ilmasto-ohjelmia, sähkön tuotanto voi edelleen jatkua. (PWC 2000) KTM kuitenkin käyttää skenaarioissaan vain PWC:n tutkimuksen markkinaskenaariota, jossa sähkön kulutus Pohjoismaissa kasvaa voimakkaasti ja vientimahdollisuudet Suomeen pienenevät. PWC:n toisessa, ns. ympäristöskenaariossa muutkin Pohjoismaat tekevät ilmasto-ohjelmia ja vientimahdollisuudet säilyvät nykyisellään. On huomattavaa, että tässä skenaariossa sähkön kulutus Pohjoismaissa on pienempi ja sähkön tuonti Suomeen on mahdollista nykyisellä 12 TWh tasolla vuoteen 2007 saakka, jonka jälkeen se pienenee kotimaisen kysynnän vähentyessä. (PWC 2000, 48) On epärealistisesta odottaa, että vain Suomi toteuttaisi ilmasto-ohjelman, jossa sähköä säästetään. Skenaarioissa itsessäänkin KTM huomauttaa tästä: KIO skenaarion olosuhteissa täytynee olettaa, että naapurimaat käynnistävät omia kansallisia ilmastoohjelmia, jolla voi olla vaikutuksia myös sähkön tuonti/vienti näkymiin. (KTM 2001, 79) Kuitenkin heti perää todetaan, ilman sen laajempia perusteluja: Ruotsin ja Norjan tuottajilta ei liikene vesivoimaa normaalivuoden olosuhteissa vientiin. On huomioitava, että ilmastonmuutoksen myötä jo viimeisen 20 vuoden aikana ns. normaalivuosia on ollut yhä harvemmin. Vesivuosien parantuminen korreloi viime vuosikymmeninä nousseen lämpötilan kanssa. Ruotsin ilmatieteen laitoksen tutkijat arvioivatkin että ilmastonmuutos parantaa vesivuosia Pohjoismaissa. (Ny Teknik 2000) 7

8 Kuva 3. Keskimääräinen vesivuosi Ruotsissa on 66 TWh, joka on kahtena viime vuosikymmenenä ylitetty yhä useammin. Lähde: Electric power in Sweden Sähkömarkkinoiden normaali toiminta tuottaa joskus sähkön hintapiikkejä, jolloin kysynnän noustessa epätavallisen korkealle otetaan käyttöön kallista tuotantokapasiteettia, jota ei kannata pitää jatkuvasti käynnissä. Viime viikolla Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla sähkön hinta nousi kuusinkertaiseksi tunnin ajaksi. Vuosikustannuksina sähkön hintapiikkien vaikutus on kuitenkin häviävän pieni, ja vastaa kuuden tunnin ylimääräistä kulutusta vuodessa. Kyse onkin sähkömarkkinoiden normaalista toiminnasta. Osa 2 - Kustannukset arvioitu liian korkeiksi 1. Miksei ilmastonmuutoksen tuomia taloudellisia mahdollisuuksia pyritä käyttämään hyväksi? Pitkän tähtäimen ilmastostrategian tulisi tehdä päästöjen vähentämisestä taloudellinen mahdollisuus suomalaiselle teollisuudelle. Ydinvoiman edistäminen onkin rahojen sijoittamista väärään hevoseen. Uusien energiateknologioiden kysyntä maailmanmarkkinoilla kasvaa % vuositahtia, eli tietokoneiden ja kännykköjen tahtia (Etla 1999). Esimerkiksi EU:n markkinat ovat voimakkaassa kasvussa uusiutuvien energialähteiden edistämistavoitteiden myötä. Puuenergiateknologiat, kuten puun hyödyntämisen mahdollistavat polttokattilat sekä energiansäästöteknologiat kuten sähkömoottorien taajuusmuuttajat ovat Suomessa merkittäviä vientialoja. (Etla 1999) Suomessa on kehitetty uusia energiateknologioita, kuten biomassan kaasutukseen perustuvat sähköä ja lämpöä tuottavat voimalat. Eräät suomalaiset yritykset kuten ABB Motors ja Metso Gears ovat tuulivoimaloiden komponenttivalmistajina maailman markkinajohtajia. (Etla 1999) Suomessa ollaan myös aloittamassa kokonaan kotimaassa valmistettujen tuulivoimaloiden valmistusta. Vuonna 1998 energiateknologian vienti Suomesta oli noin 16 miljardia markkaa. (Etla 1999) Koko ympäristözn liikevaihto oli tällöin 28 mrd markkaa eli perusmetalliteollisuuden kokoluokkaa. (Tilastokeskus 2000) Onkin huolestuttavaa, että uusiutuvien energialähteiden tukia onkin laskettu jo entisestään eurooppalaisittain alhaiselta tasolta. Tämä vetää maton alta juuri niiltä kehittyviltä aloilta, jotka mahdollistavat kannattavan ja nopean päästöjen vähentämisen jatkossa ja tuovat jo muutaman vuoden tähtäimellä huomattavia vientimahdollisuuksia. 2. Päästöjen vähentämisen kustannukset arvioitu epärealistisesti 8

9 Hallitus on ilmoittanut, että ilmastostrategia pyritään tekemään niin, että se ei rajoita talouden tai työllisyyden kasvua, ja että se tukee julkisen velan laskua.(ktm 2001) Tätä voi tulkita niin, että ilmastonmuutoksen torjuminen ei saa maksaa lyhyellä tähtäimellä mitään, ja pitemmällä tähtäimellä itsensä takaisin maksavia investointeja ja uuden teknologian kehittämistä voi tehdä hyvin rajoitetusti. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että nykyisen sukupolven lyhytnäköiset taloudelliset edut halutaan maksimoida ja ilmastonmuutos ja sen haaste työnnetään tuleville sukupolville. Investointien jäädyttämistä ei voi myöskään perustella julkisen velan laskulla. Uusiutuvien energialähteiden paremmat, aluepoliittisesti merkittävät työllisyysvaikutukset sekä uusien energiateknologioiden viennin kasvu päinvastoin luovat mahdollisuuksia laskea julkista velkaa. Kumpikaan ilmastostrategian taustapaperin skenaarioista ei nykyisillä oletuksilla aivan täytä hallituksen vaatimuksia. Alustavien laskelmien mukaan KIO 1 ja 2 hidastavat talouden kasvua hiukan, 0,3-0,6 % BKT:stä vuonna Skenaarioiden välinen ero 0,3 % on kuitenkin erittäin pieni. (KTM 2001, 106) On huomattava, että suurin osa skenaarioiden kustannuksista syntyy jäykistä ohjauskeinoista, kuten sähkön kulutuksen verottamisesta. Suomen sähkön verotusta muutettiin ohjaavasta hiilidioksidiverotuksesta yleiseksi kulutuksen verottamiseksi vuonna Tällöin perusteluna käytettiin, että Suomen hiililauhdevoiman kilpailukyky oli uhattuna. Ilmastoohjelman osana tuleekin välittömästi ottaa tarkasteluun sähkön verotuksen muuttaminen takaisin ohjaavaan sähköntuotannon polttoaineiden verotukseen. Paremmin ongelmaan kohdistuva verotus tuottaa todennäköisesti huomattavasti paremman ohjausvaikutuksen kuin sähkön kulutuksen verottaminen. Vaikuttaa siltä, että skenaarioissa ei ole otettu huomioon uusiutuvien energialähteiden ja energiasäästön parempaa työllistämisvaikutusta. Energiansäästötyöryhmän raportissa todettiin, että ohjauskeinojen tuottama työllisyyden lisääntyminen voisi olla luokkaa henkilötyövuotta vuonna (KTM 2000) On myös epäselvää onko työn verotuksen alentamisesta koituva tuotteiden ja palveluiden kustannusten lasku otettu huomioon laskemissa. Tällä on merkittävä vaikutus myös uusiutuvien energialähteiden, varsinkin puuenergian hintaan. Kustannuksia tarkasteltaessa on huomioitava, että ilmastoskenaarioiden kustannuksia tarkastellessa ei ole otettu huomioon talouden uusien kasvavien alueiden mahdollisuuksia. Kokemus muista maista kertoo, että julkiset tuet uusiutuville energialähteille tukevat näiden alojen vientiteollisuutta ja tuovat investoinnit takaisin. Tämä voidaan nähdä Saksasta, joka rakensi tuulivoimaa viime vuonna 1600 MW eli yli kolme kertaa Suomen kymmenen vuoden tavoitteen verran yhdessä vuodessa, keskimäärin heikommille tuulialueille kuin Suomessa. Samalla Saksan tuulivoimateollisuuden liikevaihto oli 12 mrd markkaa.(bwe 2001) Kustannuksissa ei myöskään oteta huomioon skenaarioiden energiavalinnoista todennäköisiä taloudelle koituvia sivuvaikutuksia: ydinvoimaskenaariossa investoinnit uusiin tehokkaampiin järjestelmiin hidastuvat ja uusiutuvien energialähteiden kehitys hidastuu. Samalla energiatehokkuuden hyötyjä ja uuden teknologian vientihyötyjä jää saavuttamatta. Sähkön hinta, jota teollisuus korostaa, on suhteellisen pieni osa esimerkiksi paperiteollisuuden kustannuksia. Lisäksi Suomessa paperiteollisuuden sähkön hinta on viime vuosina ollut Euroopan toiseksi alhaisin Ruotsin jälkeen. (Carlsson & Heikkinen 1998, Eurostat 1999) On huomattava, että skenaarioissa esitetyt energiamarkkinoiden rakenteen muutokset eivät juuri muuttaisi prosessiteollisuuden sähkön hintaa. (KTM 2001, 84) Skenaarioiden mukaan maakaasun ja uusiutuvien energialähteiden lisääminen nostaisi sähkön hintaa kotitalouksille 2-3 p/kwh, kun taas energiaverotuksen nostaminen lisää sähkön hintaa 9

10 5 p/kwh. (KTM 2001, 84) Kokonaisuudessaan esimerkiksi kotitalouksien sähkön hinta nousisi noin 7 p/kwh eli kerrostaloasunnossa tyypillisellä 2000 kwh kulutuksella noin 150 mk vuodessa. Verotuksen nousu kuitenkin voi ohjata sähkönkuluttajia sähkön säästöön, joka tuottaisi rahallista säästöä. Lisäksi sähkön verotuksen muuttaminen tasaisesta kulutuksen verottamisesta takaisin polttoaineiden verotukseen tuottaisi todennäköisesti voimakkaamman ohjausvaikutuksen pienemmillä kustannuksilla. Eräs taloudellinen vaikutus, jota ei lainkaan ole käsitelty, voi olla Suomen ja varsinkin paperiteollisuuden ympäristöimagon kärsiminen, jota voisi kutsua ekokilpailukyvyn menetykseksi. On epäuskottavaa, että keskieurooppalaiset asiakkaat haluavat rahoittaa ydinvoiman uutta nousua Euroopassa ostaessaan suomalaiselle paperille painettua lehteä. Voimalan käynnistyessä vuonna 2010 kuluttajat ovat yhä tottuneempia uusiutuviin energialähteisiin. Onkin mahdollista, että voimalaitoksen käynnistyessä syntyy samanlainen tilanne kuin Temelinin ydinvoimalaitoksen valmistuminen on aiheuttanut Tshekin ja Itävallan ja Saksan välillä. Mielenkiintoista on, että ympäristökilpailukykyä ei mainita skenaarioiden taustaselvityksessä. Lähteet: ABB 2000, Frequency converters, ABB Industry BWE 2001, lehdistötiedote Carlsson & Heikkinen 1998, Energiankäyttö Suomen massa-ja paperiteollisuudessa, ostosähkön hintavertailu eräissä maissa, Oy Keskuslaboratorio, Tekniikan kehittämiskeskus, Espoo. Electric Power in Sweden 1999, annual report, Swedish power association. Energia-Ekono 1998, Tuulivoiman ja aurinkosähkön kilpailukyky ympäristöhyödyt huomioon ottaen. Kauppa- ja teollisuusministeriö, Kemijoki Oy, Kemin kaupungin energialaitos, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Neste Oy, Pori Energia. Eurostat 1999, "Statistics in focus", Environment and Energy, Theme 8-1-3/1999. EU Commission 1998, Wind Energy in Europe - The Facts, European Commission Directorate-General for Energy, European Wind Energy Association. Etla 1999, Hernesniemi H.; Viitamo E., Suomen energiaklusterin kilpailuetu,elinkeinoelämän tutkimuslaitos. Finbio 2000, Biosähköä voidaan rakentaa lisää 2000 Megawattia, lehdistötiedote , Fortum 1999, Ympäristövaikutusten arviointi Loviisa 3 -ydinvoimalaitoshankkeelle, Sosioekonomisten vaikutusten arviointi, Suunnittelukeskus Oy. Helynen S. & Nousiainen I 1996, Biopolttoaineiden tuotanto ja käyttömahdollisuudet, Kauppa ja teollisuusministeriö. Holttinen H. 2000, Laajamittainen tuulivoimatuotanto Suomen sähköjärjestelmässä, VTT. KPMG 1999, The KPMG Solar Report, Solar Power - From Perennial Promise to Competitive Alternative, KPMG Bureau voor Economische Argumentatie, Steins Bisschop Meijburg & Co Advocaten, Hoofddorp. KTM 1991, Lepistö, A., Energiansäästöprojekti, Loppuraportti, Kauppa-ja teollisuusministeriö, katsauksia B:100. KTM 1995, Energiansäästötoimikunnan mietintö, Kauppa- ja teollisuusministeriön työryhmä- ja toimikuntaraportteja 24/1995. KTM 2000, Ehdotus energiansäästöohjelmaksi, Kauppa ja teollisuusministeriö. KTM 2001, Kasvihuonekaasujen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet Suomessa, Kansallisen ilmasto-ohjelman taustaselvitys, Kauppa- ja teollisuusministeriö. Lähepelto J., 1998, Kestävä paperi -tutkimusohjelman loppuraportti, Keskuslaboratorio Oy, Teknologian kehittämiskeskus, Espoo-Helsinki. Motiva 1999, Energiakatselmustoiminnan tilannekatsaus Motivan julkaisu 4/99, Helsinki. Ny teknik 2000, , Ändrat klimat kan ge mer vattenkraft, PWC 2000, Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden skenaariot loppuraportti, PricewaterhouseCoopers. The Swedish Council for Building Research 1996, The Energy Book, a Resume of Present Knowledge and Research. Tekniikka & Talous 2000, Ydinvoima ei vie paperin ostajia, Tervo, P., 2001, Suullinen tiedonanto Tilastokeskus 2000, Ympäristöalan liikevaihto 28 miljardia markkaa vuonna Turkki, J. 1999, Biopolttoaineiden tuotannon ja käytön yhteiskunnalliset vaikutukset, Bioenergian tutkimusohjelman julkaisuja 28, Jyväskylän teknologiakeskus Oy, Jyväskylä. Uusiutuva energiapolitiikka 1999, toim. Lammi, H., Dodo, Greenpeace, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliiton energianeuvosto, Suomen WWF. VTT 2000, Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaselvitys, Helynen S. Holttinen H. Lund P, Sipilä K., Wolff, J., Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Lisätietoja: Harri Lammi, kampanjavastaava, Greenpeace, GSM , harri.lammi@nordic.greenpeace.org 10

Kestävä ilmasto-ohjelma KIO*

Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* 11. 2. 22 Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* Kestävän ilmastopolitiikan mukainen vertaileva skenaario hallituksen ilmastostrategiaan. Skenaario perustuu hallituksen ilmastostrategian taustatutkimuksiin. KIO*

Lisätiedot

Uusiutuvat energialähteet ja energiansäästö

Uusiutuvat energialähteet ja energiansäästö Uusiutuvat energialähteet ja energiansäästö Yhteenveto tutkimuksista Väite: Suomessa energiansäästömahdollisuudet on jo käytetty. Kannattavistakin energiansäästömahdollisuuksista valtaosa on käyttämättä.

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita. 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita 15.1.2014 Martti Kätkä EU:n energia- ja ilmastotavoitteet 2030 Lähtökohta oltava suotuisan toimintaympäristön säilyttäminen

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä,

Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta. Helsingissä, Energiajärjestelmän tulevaisuus Vaikuttajien näkemyksiä energia-alan tulevaisuudesta Helsingissä, 14.2.2018 Kyselytutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 18.2.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus 9 %

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA

ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA ISBEO 2020 ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 www.isbeo2020.fi ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMAPROSESSI Jatketaan vuoden 2008 bioenergiaohjelmaa (Itä-Suomen neuvottelukunnan päätös 2009) Muuttunut poliittinen

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen

Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Energia-ala matkalla hiilineutraaliin tulevaisuuteen Kohti hiilineutraalia kaupunkia näkökulmia tavoitteeseen Seminaari 22.2.2018, klo 12.00-15.00 Tampereen valtuustosali Näkökulmia energiaalan murrokseen

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS

GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS GREENPEACEN ENERGIAVALLANKUMOUS YHTEENVETO Energiavallankumousmallin tarkoituksena on osoittaa, että Suomen tarvitsema energia voidaan tuottaa uusiutuvilla energianlähteillä ja ilmastopäästöt voidaan laskea

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting

Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät. Mikko Kara, Gaia Consulting Tuulivoima ja sähkömarkkinat Koneyrittäjien energiapäivät Mikko Kara, Gaia Consulting 24.3.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi

Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, mutta vähemmän kuin toimettomuus Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski Presidenttifoorumi 10.11.2009 Ilmastonmuutos maksaa Valtiosihteeri Velipekka Nummikoski 10.11.2009

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski-Suomen energiatase 2016 Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori

Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Energiatulevaisuus - järjestön uudet tuulet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry ET:n kevätseminaari Pori Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit ovat

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio

Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan Kuopio Sähkömarkkinoiden kehittäminen sähköä oikeaan hintaan 20.11.2008 Kuopio Johtaja Martti Kätkä, Teknologiateollisuus ry Sähkömarkkinoiden uusi toimintamalli Sähkön hinta alenee. Elinkustannukset alenevat.

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 Kimmo Ollikka VATT Valtiovarainvaliokunta 17.2.2017 Kivihiilen energiakäytöstä luopuminen Lämmöntuotannon

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Kestävä kehitys Fortumissa

Kestävä kehitys Fortumissa Kestävä kehitys Fortumissa Fortum For a cleaner world 2 3 Fortum luo arvoa Edistämme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista (SDG) Tärkeimmät vaikutuksemme SDG-tavoitteisiin 4 Tekojamme vuonna

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA

UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA UUSIUTUVA ENERGIAPOLITIIKKA Vertailevia skenaarioita Kauppa- ja teollisuusministeriön Energiatalous 2025 -skenaariotarkasteluihin Hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää 40% vuoteen 2030 mennessä lisäämällä

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 2. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-kesäkuussa Korjattu 20.10.2011 Vuosien 2010 ja 2011 ensimmäistä ja toista vuosineljännestä

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Talousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä

Talousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä Talousvaliokunnalle ydinvoimaa koskevista periaatepäätöksistä Lisätiedot: energiavastaava Lauri Myllyvirta, 050 3625 981 reenpeace kiittää lausuntopyynnöstä, ja vetoaa talousvaliokuntaan, jotta se ei puoltaisi

Lisätiedot

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Keinot pääp. Kolme skenaariota

Keinot pääp. Kolme skenaariota Keinot pääp äästöjen vähentämiseksi Kolme skenaariota Poliittinen haaste on valtava! IEA: ennustus Kahden asteen tavoitteen edellyttämät päästövähennykset Kolme skenaariota 1. IPCC, hallitustenvälinen

Lisätiedot