Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin suuri lehdistötilaisuus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin suuri lehdistötilaisuus"

Transkriptio

1 Venäjän federaation presidentin Vladimir Putinin suuri lehdistötilaisuus 18. joulukuuta 2014, Moskova 18. joulukuuta 2014 Vladimir Putinin lehdistötilaisuus. Kuva: Venäjän presidentin lehdistöpalvelu (otteita osa 2 / ulkopolitiikka) V. KONDRATJEV: Vladimir Vladimirovitš, me vietimme hiljattain Berliinin muurin murtumisen 25- vuotispäivää. Te itse olitte todistamassa tuota tapahtumaa 25 vuotta sitten työskennellessänne DDR:ssä. Paljon saavutettiin, ehkä ei sitä, mitä alussa ajattelimme, paljon oli toiveita, mutta joka tapauksessa oli saavutuksia. Ja Teidän sitkeytenne ansiosta Venäjä oli jopa erääseen aikaan lähellä viisumivapautta Euroopan kanssa. Tänä juhlavuonna on vain muutaman viikon aikana pystytetty uutta muuria. Se ei ole betonia mutta silti ilmeinen, näkymätön, mutta vieraantumisen, epäluulon, keskinäisen epäluottamuksen, keskinäisten moitteiden muuri. Mihin tämä kylmeneminen voi johtaa? Jotkut puhuvat jo miltei uuden kylmän sodan kynnyksestä. Tulemmeko tulevaisuudessa elämään jaetussa maailmassa, vai onko sittenkin jonkinlaisia mahdollisuuksia elvyttää dialogi ja yhteistyö? VLADIMIR PUTIN: Te puhuitte nyt siitä, että Berliinin muuri luhistui ja me näemme nyt, että pystytetään jonkinlaisia uusia muureja. Vastaan heti tähän kysymykseen ja toivon Teidän olevan samaa mieltä kanssani. Me emme näe sitä vasta nyt. Tehän olette Saksan ja Euroopan asiantuntija. Eikö meille sanottu Berliinin muurin jälkeen, että Nato ei tule laajenemaan itään? Kuitenkin laajeneminen alkoi heti. Kaksi laajentumisaaltoa. Eikö se ole muuri? Niin, sitä ei ole nostettu maasta, se on virtuaalinen muuri, mutta se on alkanut syntyä. Entä ohjuspuolustusjärjestelmä rajojemme vieressä? Eikö se muka ole muuri? Ymmärrättekö, kukaan ei pysähtynyt. Siinähän on nykyisten kansainvälisten suhteiden suurin ongelma. Kumppanimme eivät pysähtyneet. He päättivät, että he ovat voittajia, että he ovat nyt imperiumi ja kaikki muut ovat vasalleja, ja pitää puristaa viimeiseen asti. Minähän puhuin tästä linjapuheessa. Tässä se ongelma on. Eivät lakanneet rakentamasta muureja huolimatta kaikista yrityksistämme ja eleistämme, jotka tähtäsivät yhteistyöhön ilman mitään jakolinjoja Euroopassa ja koko maailmassa.

2 Ja olen sitä mieltä, että meidän melko tiukan suhtautumisemme tiettyihin kriisitilanteisiin, muun muassa Ukrainassa, täytyy tehdä kumppaneillemme selväksi, että oikeinta on lakata rakentamasta noita muureja ja perustaa yhteinen humanitaarinen alue, turvallisuuden ja taloudellisen vapauden alue. Koska mainitsin Ukrainan näin kyltin, Dmitri Sergejevitš, suokaa anteeksi en sittenkään voi olla antamatta puheenvuoroa kollegoillemme Ukrainasta. Olkaa hyvä. ROMAN TSIMBALJUK, ukrainalainen uutistoimisto UNIAN: Jos sallitte, kaksi hyvin lyhyttä kysymystä. VLADIMIR PUTIN: Olkaa hyvä. ROMAN TSIMBALJUK: Ensimmäinen kysymys koskee rangaistusoperaatiota, jonka olette pannut toimeen maamme itäosassa, lisäksi pääasiassa venäjänkielistä väestöä vastaan. Ei ole salaisuus, että siellä sotii Venäjän sotilaita ja Venäjän sissejä, jotka toteuttavat sitä kaikkea. Kysymys: Paljonko Venäjän sotilaita olette lähettänyt sinne? Paljonko kalustoa olette lähettänyt sinne? Paljonko heitä on kaatunut Ukrainan alueella? Mitä Te asevoimien ylipäällikkönä sanoisitte kaatuneiden venäläisten upseerien ja sotilaiden perheille? Ja jos sallitte, hyvin lyhyesti toinen kysymys. Meillä oli presidentti, hänen nimensä oli Viktor, hän piileksii nyt Venäjän federaation alueella. Hän pani aikoinaan vankilaan Isänmaa-puolueen ykkösnimen Julia Timoshenkon. Timoshenko istui tuomionsa, ja nyt BJT-puolueen ykkösnimi istuu, mutta tällä kertaa venäläisessä vankilassa. VLADIMIR PUTIN: Anteeksi kuinka? Voitteko toistaa. ROMAN TSIMBALJUK: Julia Timoshenkon blokin ehdokaslistan ykkönen istuu nyt vankilassa, venäläisessä. Minulla on kysymys: millä ehdoilla Te vapautatte ukrainalaisen lentäjän Savtshenkon, ukrainalaisen elokuvaohjaajan Oleg Sentsovin ja vähintään 30 muuta ukrainalaista sotavankia, joita pidätte Venäjän alueella eri tutkintavankiloissa? Kiitos. VLADIMIR PUTIN: Aloitetaan viimeisestä kysymyksestä, ja sen jälkeen minä ehdottomasti vastaan myös Teidän ensimmäiseen kysymykseenne. Viimeinen kysymys kansalainen Savtshenkosta, millä ehdoilla hänet voidaan vapauttaa. Kantani tähän on ehdottoman avoin ja mielestäni ymmärrettävä. Tässä salissa istuu niiden toimittajiemme kollegoja (he ovat muuten myös Teidän kollegojanne), jotka saivat surmansa tehdessään työtään Kaakkois- Ukrainassa. Korostan, että nuo ihmiset eivät osallistuneet mihinkään taistelutoimiin kummallakaan puolella. He olivat aseettomia. Kaikkien valtion elinten, myös sotilaselinten velvollisuus on suojella heidän henkeään ja terveyttään, antaa heille mahdollisuus täyttää velvollisuutensa levittää objektiivista, täysipainoista tietoa, joka tapauksessa sellaisena kuin he sen näkevät. Tämä on sivistyneessä maailmassa yleisesti tunnustettu asia. Nuo ihmiset tapettiin. Lainvalvontaelintemme tietojen mukaan tuota murhaa ohjasi rouva Savtshenko. Jos esitutkinnassa ja oikeuskäsittelyssä ilmenee, että hänellä ei ole osaa asiaan, että hän ei ole syyllinen mihinkään, hänet vapautetaan viipymättä. Jos ilmenee, että hän on syyllinen ja että hän todella osallistui tuohon murhaan, lähden siitä, että venäläinen tuomioistuin tekee sen mukaisen päätöksen ja hän joutuu suorittamaan rangaistuksen oikeuden päätöksen mukaisesti. Kenelläkään ei kuitenkaan ole oikeutta etukäteen julistaa ihmistä syylliseksi johonkin rikokseen, tarkoitan, että maassamme on voimassa syyttömyysoletuksen periaate. Katsotaan siis, miten esitutkinta edistyy ja mitä johtopäätöksiä venäläinen tuomioistuin tekee. Muista sotilaista, jotka mainitsitte. Emme pidä heitä minään sotavankeina, heitä säilytetään meillä meidän rangaistuslaitoksissamme, ja heistä on käynnissä esitutkinta, heitä epäillään osallisuudesta terroritoimintaan. Tämä oli kysymyksenne toinen osa. Nyt ensimmäinen siitä, kuka on vastuussa ja mistä. Meillä Venäjällä, kuten itse asiassa melkein missä tahansa muussa presidenttijohtoisessa tasavallassa, kaikesta vastaa presidentti. Mitä tulee sotilaisiin 2

3 heidän kohtalostaan vastaa asevoimien ylipäällikkö. Kiinnitän huomionne siihen, että meillä he ovat yksi ja sama henkilö. Ne, jotka sydämensä ääntä kuunnellen täyttävät velvollisuutensa tai osallistuvat vapaaehtoisesti joihinkin taistelutoimiin, muun muassa myös Kaakkois-Ukrainassa, eivät ole palkkasotureita, sillä he eivät saa siitä rahaa. Yleisen käsityksemme mukaan se, mitä Kaakkois-Ukrainassa tapahtuu, on todella rangaistusoperaatio, mutta sen toteuttajia ovat Kiovan nykyiset vallanpitäjät eikä päinvastoin. Eiväthän kaakossa vastarintaan nousseet lähettäneet taisteluyksikköjään Kiovaan, vaan päinvastoin Kiovan vallanpitäjät lähettivät asevoimia kaakkoon, käyttävät raketinheitinjärjestelmää, tykistöä ja taistelulentokoneita. Missä on ongelma ja miten sen voi ratkaista? Yritän vastata tähänkin kysymykseen. Ongelma on siinä, että vallankaappauksen jälkeen nimittipä sitä kuka miten tahansa ja sanottiinpa siitä mitä tahansa, Kiovassa tehtiin vallankaappaus, aseiden voimalla osa maasta ei hyväksynyt sellaista tapahtumien kehitystä. Sen sijaan, että heidän kanssaan olisi ryhdytty edes jonkinlaiseen poliittiseen dialogiin, pantiin ensin asialle lainvalvontaelimet, miliisi. Kun se ei onnistunut, pantiin asialle armeija. Kun sekään ei onnistunut, ongelma yritetään nyt ratkaista voimakeinoin taloussaarron avulla. Se tie ei mielestäni johda yhtään mihinkään, se on haitaksi Ukrainan valtiojärjestelmälle ja Ukrainan kansalle. Toivon, että meidän onnistuu dialogin avulla ja me olemme valmiit toimimaan siinä välittäjinä sittenkin päästä suoraan nimenomaan poliittiseen dialogiin ja niillä keinoilla, niillä politiikan välineillä ratkaista tilanne aina yhtenäisen poliittisen alueen palauttamiseen saakka. ANTON VERNITSKI, Pervyi kanal (TV-kanava 1): Vladimir Vladimirovitš, onko se, mitä taloudellemme nyt tapahtuu, maksu Krimistä? Onko ehkä aika sanoa se rehellisesti? VLADIMIR PUTIN: Ei, se ei ole maksu Krimistä. Se on maksu pikemminkin meidän luonnollisesta halustamme säilyä kansakuntana, sivilisaationa, valtiona. Seuraavasta syystä. Sanoin jo vastatessani NTV-kanavaa edustavan kolleganne kysymykseen, että Berliinin muurin murtumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen me puhuin tästä myös linjapuheessa avauduimme täysin kumppaniemme edessä. Mitä saimme nähdä? Suoraa täyttä tukea terrorismille Kaukasiassa. Suoraa, ymmärrättekö? Mitä se on, toimivatko yhteistyökumppanit muka niin? En paneudu nyt yksityiskohtiin, mutta se on tosiasia, ja kaikki tietävät sen. Joka asiassa, teimme mitä tahansa, kohtaamme aina ongelmia, vastustusta ja torjuntaa. Muistellaanpa, miten maa valmistautui vuoden 2014 olympialaisiin. Millä innolla, miten innokkaasti me sen teimme järjestääksemme juhlan paitsi omille urheilun harrastajillemme myös urheilun harrastajille koko maailmassa. Ja kuitenkin on kiistaton tosiasia, että tehtiin ennennäkemättömiä yrityksiä, selvästi koordinoituja, ryvеttää sekä olympialaisten valmistelut että itse olympialaisten pitäminen. Se on kiistaton tosiasia. Mitä varten? Kuka sitä tarvitsee? Ja niin loputtomiin. Tiedättekö, esitin niin sanotulla Valdai-klubilla esimerkin ja muistin tunnistettavimman symbolimme karhun, joka vartioi taigaansa. Tehän tiedätte, mitä tarkoitan? Tällaisia analogioita jatkaaksemme minulle itselleni tulee joskus mieleen ajatus: ehkä meidän otsomme pitää istua hiljaa, olla jahtaamatta porsaita pitkin taigaa vaan syödä marjoja ja hunajaa. Ehkä se jätetään rauhaan? Ei jätetä, sillä se tullaan aina yrittämään panna kahleisiin. Ja heti kun se onnistutaan panemaan kahleisiin, siltä revitään hampaat ja kynnet. Nykyään niillä tarkoitetaan ydinpelotetta. Heti kun, taivas siltä varjelkoon, niin tapahtuu, eikä otsoa tarvita, taigaa aletaan heti kahmia. 3

4 Olemmehan miltei virallisilta tahoilta monesti kuulleet olevan väärin, että Siperia mittaamattomine rikkauksiin kuuluu yksin Venäjälle. Miten niin väärin? Mutta Teksasin nappaaminen Meksikolta oli oikein. Mutta se, että me isännöimme omalla maallamme, on väärin, pitää jakaa. Ja sitten, sen jälkeen, kunhan kynnet ja hampaat on revitty, otsoa ei ylipäätään tarvita. Se täytetään, ja sillä selvä. Siksi kyse ei ole Krimistä. Kyse on siitä, että me puolustamme itsenäisyyttämme, suvereniteettiamme ja olemassaolomme oikeutta. Tämä meidän kaikkien täytyy ymmärtää. Ja jos ajattelemme, että yksi ongelmista, joita meillä nyt on, muun muassa taloudessa, pakotteiden vaikutuksesta, vaikuttamassa, ja niin se onkin, ongelmien kokonaismäärästä, yleisesti ottaen, varmaan noin 25 prosenttia on pakotteiden vaikutusta Mutta meidän täytyy ymmärtää tämä. Me haluamme säilyä ja taistella, ja sen lisäksi parantaa, käyttäen näitä ilmiöitä hyväksi tänään, taloutemme rakennetta, olla riippumattomampia, päästä yli tästä tai sitten me haluamme, että nahkamme ripustetaan seinälle. Sellaiset vaihtoehdot meillä on. Eikä Krim liity tähän. JOHN SIMPSON (käännöksen mukaan): Herra Presidentti, nimeni on John Simpson. Edustan BBC:tä. Länsimaat ovat nyt lähes yksimielisiä siitä, että on alkanut uusi kylmä sota ja että, suoraan sanottuna, Tekin olette antanut siihen panoksenne. Seuraamme käytännössä joka päivä, miten venäläiset lentokoneet tekevät hyvin vaarallisia liikkeitä länsimaiden ilmatilan suunnalla. Käsittääkseni niin tehdään Teidän ohjeidenne mukaan, koska Te olette Venäjän joukkojen ylipäällikkö ja vain Teillä on mahdollisuus lähettää Venäjän joukkoja muiden suvereenien maiden alueelle, sekä Krimin että muiden maiden suuntaan. Nyt olette joutuneet suuriin vaikeuksiin Venäjän valuutan suhteen. Teidän on välttämätöntä varmistaa tuki muun muassa länsimaista. Haluaisin esittää seuraavan kysymyksen: haluaisitteko ehkä käyttää hyväksi tilaisuutta ilmoittaa länsimaille tässä lehdistötilaisuudessa, että olette nyt valmis paneutumaan Ukrainan ongelmien tehokkaaseen ja rakentavaan ratkaisemiseen? Kiitos. VLADIMIR PUTIN: Suuri kiitos Teille kysymyksestä. Meidän harjoituksistamme, liikkeistä, asevoimien kehityksestä. Sanoitte, että Venäjä on tietyssä määrin antanut oman panoksensa siihen jännitykseen, jota nyt havaitsemme maailmassa. Venäjä on antanut panoksensa, mutta vain siinä mielessä, että se suojelee yhä tiukemmin ja tiukemmin kansallisia etujaan. Me emme hyökkää (sanan poliittisessa merkityksessä), emme hyökkää ketään vastaan. Me vain suojelemme etujamme. Ja läntisten yhteistyökumppaniemme, ennen muuta amerikkalaisten, tyytymättömyys liittyy siihen, että me teemme juuri niin, eikä siihen, että me sallimme joitakin turvallisuuteen liittyviä toimia, jotka aiheuttavat jännitystä. Minä selitän. Te puhutte ilmavoimiemme lennoista, muun muassa strategisten ilmavoimien lennoista. Tiedättekö Te, että Venäjä lopetti 90-luvun alussa kokonaan Neuvostoliiton harrastamat strategisten ilmavoimiemme lennot kaukaisilla partiointialueilla? Me lopetimme kokonaan, mutta amerikkalaiset strategiset lentokoneet ydinaseineen jatkoivat lentämistä. Mitä varten? Ketä vastaan? Ketä uhkasivat? Me pidättäydyimme ja pidättäydyimme lennoista, pidättäydyimme ja pidättäydyimme lennoista vuodesta toiseen. Ja vasta pari kolme vuotta sitten aloitimme ne lennot uudestaan. Kuka siis provosoi? Mekö? Meillä on käytännössä vain kaksi tukikohtaa ulkomailla, nekin terrorismin uhkaamilla suunnilla: Kirgisiassa sen jälkeen, kun sinne tuli taistelijoita Afganistanista, Kirgisian viranomaisten pyynnöstä, silloisen presidentin Akajevin, ja Tadžikistanissa sekin Afganistanin rajalla. Varmaan tekin haluatte, että siellä olisi kaikki rauhallista. Ja se on aiheellista, ymmärrettävää ja selvää. 4

5 Amerikkalaisia tukikohtia on kaikkialla maailmassa. Ja Te haluatte sanoa, että me käyttäydymme aggressiivisesti? Onko siinä järkeä vai ei? Mitä tekemistä Euroopassa on amerikkalaisilla asevoimilla, muun muassa taktisilla ydinaseilla? Mitä ne siellä tekevät? Kuulkaa, puolustusministeriön ensi vuoden budjetti on meillä kasvanut, mutta dollarimääräisesti se on suunnilleen, ellen erehdy, 50 miljardin paikkeilla. Ja Pentagonin budjetti on miltei kymmenen kertaa suurempi 575 miljardia käsittääkseni vahvisti kongressi hiljattain. Ja Te haluatte sanoa, että me harjoitamme aggressiivista politiikkaa? Onko siinä järkeä vai ei? Mekö työnnämme asevoimiamme Yhdysvaltojen tai muiden valtioiden rajoille? Kuka tuo meitä kohti Naton tukikohtia ja sotilaallista infrastruktuuria? Emme me. Kuunteleeko joku meitä, käydäänkö kanssamme edes jonkinlaista dialogia tästä asiasta? Ei, ei ylipäätään mitään. Vastaus on aina sama: Ei ole teidän asianne. Jokaisella maalla on oikeus valita oma tapansa taata turvallisuus. Niin, hyvä on. Mutta silloin mekin tulemme tekemään niin. Miksi se on meiltä kielletty? Ja lopuksi, puhuin tästä jo linjapuheessa ohjuspuolustusjärjestelmä. Kuka irtautui yksipuolisesti sopimuksesta, joka oli ehdottomasti yksi koko kansainvälisen turvallisuusjärjestelmän kulmakivistä? Mekö? Ei. Sen teki USA. Irtautui yksipuolisesti. Luo uhkia meille. Perustaa strategisen ohjuspuolustuksen osia paitsi Alaskaan myös Eurooppaan, Romaniaan, Puolaan ihan meidän viereemme. Ja Te haluatte sanoa, että me harjoitamme aggressiivista politiikkaa? Kysymys: haluammeko tasavertaisia suhteita? Kyllä, haluamme. Mutta silloin on ehdottomasti kunnioitettava kansallisia etujamme sekä turvallisuudessa että taloudessa. Neuvottelimme 19 tai kuinka monta se nyt oli vuotta liittymisestä WTO:hon. Myönnyimme hyvin moniin kompromisseihin. Ja lähdimme aina siitä, että ne sopimukset ovat teräksenlujia. En rupea nyt puhumaan siitä, kuka on oikeassa ja kuka on syyllinen. Minun mielestäni me olemme oikeassa Ukrainan kriisissä, olen jo puhunut siitä ja monta kertaa. Ja mielestäni läntiset kumppanimme ovat väärässä. Mutta annetaan sen nyt olla. Me liityimme WTO:hon. Sillä on sääntöjä. Vastoin kaikkia noita sääntöjä ja vastoin kansainvälisen oikeuden normeja ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa Venäjän taloudelle on asetettu pakotteita yksipuolisesti, mitään oikeudellista menettelyä noudattamatta. Olemmeko taas väärässä? Me haluamme kehittää normaaleja suhteita sekä turvallisuuden että terrorismin torjunnan alalla. Tulemme työskentelemään yhdessä ydinaseiden leviämisen estämiseksi. Tulemme työskentelemään yhdessä torjuaksemme sellaisia uhkia kuin huumeiden ja järjestäytyneen rikollisuuden leviäminen, vakavien tartuntatautien, muun muassa ebolan leviäminen. Tulemme tekemään tätä kaikkea yhdessä, muun muassa tulemme tekemään töitä myös talouden alalla, jos kumppanimme sitä haluavat. 5

Elä sitä, mitä jo olet!

Elä sitä, mitä jo olet! ! Co-Creating meaningful futures. Mikko Paloranta mikko.paloranta@mirrorlearning.com 040 585 0022 Elä sitä, mitä jo olet!... 1 1.1. Lukijalle... 4 2. Luomme oman todellisuutemme... 5 2.1. Minä ja todellisuuteni...

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela

MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela MIKÄ SE NATO OIKEIN ON? Karoliina Honkanen - Janne Kuusela www.eva.fi EVAn kotisivuilla raportteja, puheita ja artikkeleita suomeksi ja englanniksi Kustantaja: Taloustieto Oy Kansi: Antti Eklund Painopaikka:

Lisätiedot

Jos Mestareita seuraisimme

Jos Mestareita seuraisimme RUUSU-RISTI-KIRJASTO N:o 16 Jos Mestareita seuraisimme... Pari sanaa yhteiskunnallisesta kysymyksestä ja Gandhin elämäntyöstä Helsingin esitelmiä helmikuulla 1924 pitänyt Pekka Ervast Näköispainos (Ensimmäisestä

Lisätiedot

Seurakunta voi nousta uudelle tasolle

Seurakunta voi nousta uudelle tasolle 27.11.2011 Anne-Mari Manninen Seurakunta voi nousta uudelle tasolle Ääni on tärkein Ja minä henkilökohtaisesti olen Isältä rukoillut sitä, että Herra, minua ei kiinnosta onko minun hiukset aina täydelliset,

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Kun kulttuurit tulevat tiskille

Kun kulttuurit tulevat tiskille OPAS 4 2013 eila isotalus Kun kulttuurit tulevat tiskille Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Opas kulttuurienväliseen osaamiseen asiakaspalvelussa Sisältö Miksi puhua kulttuurista?...

Lisätiedot

Suunnittelu on toivon järjestämistä

Suunnittelu on toivon järjestämistä Suunnittelu on toivon järjestämistä John Forester haastattelussa Perheeni oli paennut Wienistä, koska he olivat juutalaisia. He olivat tulleet Yhdysvaltoihin enkä aikonut kuluttaa elämääni pommien tekemiseen,

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät

KUVAT: Lahja Kallinen. nuoret lastensuojelun kehittäjät N TEKSTI: Johanna Barkman, Pesäpuu ry Riina Pekkala, Perhehoitoliitto ry ja Sinut ry Anna Rainio, Helsingin yliopisto Suvi ja Milla-Kristiina, foorumilaiset KUVAT: Lahja Kallinen 1 nuoret lastensuojelun

Lisätiedot

Et kai se siit tulee, et se pitää nähdä jotenkin se kohde puolustettavana ja arvokkaana

Et kai se siit tulee, et se pitää nähdä jotenkin se kohde puolustettavana ja arvokkaana Et kai se siit tulee, et se pitää nähdä jotenkin se kohde puolustettavana ja arvokkaana Käsityksiä maanpuolustustahdosta ja siihen vaikuttavista tekijöistä Liisa Myyry Kiitokset Puolustusministeriön rahoittama

Lisätiedot

Asenne, joka avaa taivaita

Asenne, joka avaa taivaita Esko Valtanen 2.1.2011 Asenne, joka avaa taivaita Eletään Herralle Tuossa ajattelin näin, että mitenkähän olisi jos olisi sellainen tilanne, että me tietäisimme ihan tasan tarkkaan, että sanotaan esim.

Lisätiedot

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk

Monikulttuurisuus on hyvä asia! Poika 9.lk Erilaisuus on massateinien vastakohta. Ne uskaltavat sanoa mielipiteensä kuuluvasti ja ottavat kantaa asioihin. Erilaisuus voi näkyä myös pukeutumisessa ja vaikka musiikissa. Tyttö 9.lk Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Missä on elämäsi ilo? Missä on Sinun elämäsi suurin ilo? Miten etsit iloa elämääsi?

Missä on elämäsi ilo? Missä on Sinun elämäsi suurin ilo? Miten etsit iloa elämääsi? Taivaan kansalaisina maailmassa Joh. 15:10-17 10. Jos noudatatte käskyjäni, te pysytte minun rakkaudessani, niin kuin minä olen noudattanut Isäni käskyjä ja pysyn hänen rakkaudessaan. 11. "Olen puhunut

Lisätiedot

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ

Eero Ojanen. Hyvä päätös? polemia KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ polemia Eero Ojanen Hyvä päätös? KAKS KUNNALLISALAN KEHITTÄMISSÄÄTIÖ Hyvä päätös? Eero Ojanen Hyvä päätös? Filosofisia näkökulmia päätöksentekoon kaks kunnallisalan kehittämissäätiö HYVÄ PÄÄTÖS? Kieliasun

Lisätiedot

Anarkismista. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright. 2014 tammikuu 5. Nicolas Walter Anarkismista

Anarkismista. Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright. 2014 tammikuu 5. Nicolas Walter Anarkismista Anarkistinen kirjasto Anti-Copyright 2014 tammikuu 5 Nicolas Walter Anarkismista Nicolas Walter Anarkismista 1969 Suomennos (2012) perustuu Freedom Pressin painokseen vuodelta 2002 Alkuperäinen julkaisu

Lisätiedot

Kun vanhempi on trans*

Kun vanhempi on trans* Seta Transtukipiste Kun vanhempi on trans* Linda Korpikoski 15.3.2013 Sisällys 1 Apua, vanhempani on trans!... 3 1.1 Mitä minun kannattaa tehdä?... 4 1.2 Transmikä?... 4 1.3 Eikö sukupuoli ole itsestään

Lisätiedot

Kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja rauhanvälittämisen rajapinnat. Kyselytutkimus 2012

Kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja rauhanvälittämisen rajapinnat. Kyselytutkimus 2012 Kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja rauhanvälittämisen rajapinnat Kyselytutkimus 2012 Kehitysyhteistyön, kriisinhallinnan ja rauhanvälittämisen rajapinnat Kyselytutkimus 2012 Sisällys 1. Johdanto 3

Lisätiedot

Suomi ja Nato. Suomen Atlantti-Seuran 10-vuotisjulkaisu. Toim. Terhi Suominen Jyrki Karvinen

Suomi ja Nato. Suomen Atlantti-Seuran 10-vuotisjulkaisu. Toim. Terhi Suominen Jyrki Karvinen Suomen Atlantti-Seuran 10-vuotisjulkaisu Suomi ja Nato Toim. Terhi Suominen Jyrki Karvinen SUOMEN ATLANTTI-SEURA Finlands Atlantsällskap Atlantic Council of Finland suomi ja nato Suomen Atlantti-Seuran

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

SUOMEN PAIKKA MAAILMASSA? EUROOPPA-TIETOA EUROPAKUNSKAP. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka

SUOMEN PAIKKA MAAILMASSA? EUROOPPA-TIETOA EUROPAKUNSKAP. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka PAULI JÄRVENPÄÄ KIRSTI KAUPPI OLLI KIVINEN HANNA OJANEN RISTO PIIPPONEN OLLI REHN ANTTI SIERLA SUOMEN PAIKKA MAAILMASSA? EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka EUROOPPA-TIETOA EUROPAKUNSKAP SUOMEN PAIKKA

Lisätiedot

ELÄMÄN KOULU JA SEN OPETTAJAT

ELÄMÄN KOULU JA SEN OPETTAJAT ELÄMÄN KOULU JA SEN OPETTAJAT Pekka Ervastin esitelmä 22.5.1932 Elämän koulu lienee useimmille ihmisille käytännöllisesti katsoen vieras käsite, joskin siitä joskus kuulee puhuttavan. Välinpitämättömät

Lisätiedot

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä 2 2014 taito-hanke Syyttäjälaitospäivä Tom IFStröm Mika AALto sisältö Tässä numerossa Pääkirjoitus: Kuuluuko? Kuuntelen 3 Lapsesta tuli TAITO 4 Korutonta kertomaa talousnäkymistä 7 Mika Aalto: Vain osaava

Lisätiedot

MARTTI LUTHER. Haanokin poisottaminen. 106 Luterilainen 4/2012

MARTTI LUTHER. Haanokin poisottaminen. 106 Luterilainen 4/2012 106 Luterilainen 4/2012 MARTTI LUTHER Haanokin poisottaminen Erityisesti merkillepantavat ja syvälle sydämeen painettavat ovat siis sanat siitä, että Haanok on viety täältä ja otettu vastaan, eikä tekijänä

Lisätiedot

Nro 2, helmikuu 2000, 3 vuosikerta. Ruusuristin Veljeskunta AMORCin Jäsenlehti ...

Nro 2, helmikuu 2000, 3 vuosikerta. Ruusuristin Veljeskunta AMORCin Jäsenlehti ... ROSA ET CRUX Nro 2, helmikuu 2000, 3 vuosikerta FILOSOFIAA - TIEDETTÄ - KULTTURIA Ruusuristin Veljeskunta AMORCin Jäsenlehti... Toimituksesta... 3 Imperaattori Christian Bernardin haastattelu... 5 Ympyrä...

Lisätiedot

Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen. OK-opintokeskus

Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen. OK-opintokeskus Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas Anne Ilvonen OK-opintokeskus Sisältö Vaikuttaminen on jokaisen kansalaistaito... 5 1. Mitä vaikuttaminen on?... 6 1.1. Valta... 7 1.2. Osallistuminen...

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus

LAPSET PUHEEKSI. - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia. Manuaali ja lokikirja. Tytti Solantaus LAPSET PUHEEKSI - kun vanhemmalla on mielenterveyden ongelmia Manuaali ja lokikirja Tytti Solantaus 1 SISÄLLYS LAPSET PUHEEKSI -TYÖMENETELMÄN TAUSTA JA PERIAATTEET... 3 JOHDANTO... 3 TOIMIVA LAPSI&PERHE

Lisätiedot

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen

Luova ympäristö lasten omaaloitteisen Luova ympäristö lasten omaaloitteisen toiminnan tukemiseksi (Miten käytimme TRIZ:a lasten TV-pelin suunnittelutyössä?) Kirjailija Karl Rautio Creavit Media Osk (Suomi) 2013 Opetusaineisto on valmistunut

Lisätiedot

TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA VUOROVAIKUTUS, RAKENTAVA OSALLISTUMINEN JA SEN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT

TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA VUOROVAIKUTUS, RAKENTAVA OSALLISTUMINEN JA SEN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT PSYKOLOGI, RYHMÄTYÖ RY:N KOULUTTAJA JA TYÖNOHJAAJA ANITA ANKKURI-IKONEN TYÖELÄMÄSSÄ TARVITTAVA VUOROVAIKUTUS, RAKENTAVA OSALLISTUMINEN JA SEN EDELLYTTÄMÄT TAIDOT HANKALUUKSIA OLISI PALJON VÄHEMMÄN JOS...

Lisätiedot

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen

Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille. Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Iloa isovanhemmuuteen Työkirja isovanhemmille ja vanhemmille Leena Tiilikka Anna Suutarla Marjo Kankkonen Tämä työkirja on osa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tukea vanhemmille -aineistoa. Työkirjan on

Lisätiedot