SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2012 2/2004 1/2005 Seppo Pyrhönen seurantojen harvenemisesta: Pakkovalinta uusien potilaiden hyväksi Seppo Pyrhönen kertoo, että TYKS:n syöpäklinikan lääkärit ovat uupumassa työtaakkansa alle. Lääkäreitä on jo joutunut pitkille sairaslomille työn aiheuttaman liikarasituksen vuoksi. Aluesairalaat tekevät jo niin paljon syöpähoitoja kuin ne voivat, lisäystä voisi enää ajatella ehkä Salossa, mutta silloin sinne tarvittaisiin lisää henkilökuntaa, Seppo Pyrhönen pohtii. Jotta uudet syöpäpotilaat saadaan nopeasti hoitoon Turun yliopistollisen keskussairaalaan, syöpätautien klinikan on pakko tinkiä vanhojen potilaiden seurantakäynneistä. Ellei näin tehdä, aika syöpäleikkauksesta lääke- ja sädehoitojen aloittamiseen venyy liikaa. Pahimmillaan viive näkyy uuden potilaan huonontuneena ennusteena, tiivistää klinikan ylilääkäri, professori Seppo Pyrhönen. Seppo Pyrhönen kiistää jyrkästi, että TYKS:n syöpäklinikka olisi lopettamassa syöpäpotilaiden seurantoja. Hän tähdentää, että kyse on seurantojen harventamisesta. Kun potilas on saanut meillä hoidon, emme enää anna hänelle automaattisesti seuranta-aikaa. Kerromme silti noin kuukauden tarkkuudella, milloin hänet todennäköisesti kutsutaan seurantakäynnille. Käyntiväleihin vaikuttaa syöpätapauksen vakavuus, eli vaikeimmissa syöpätyypeissä seurantoja on tiheämpään. Esimerkiksi rintasyövässä seurantakutsu voi tulla vasta vuodenkin päästä, jos tauti on hyvällä tolalla, ja hoito jo voiton puolella. Kutsu ei välttämättä aina käy lääkärin luo, vaan hoitajan vastaanotolle. Liian pitkä jonotusaika Enempään syöpäklinikka ei pysty, koska sillä on liian vähän henkilökuntaa potilasmäärään nähden. Puute on johtanut siihen, että syöpäleikkauksen jälkeen potilas voi joutua odottamaan puolitoista kuukautta ennen kuin hänen lääkehoitonsa alkaa. Vielä pahempi tilanne on sädehoidossa, jonne syöpäpotilaat joutuvat vielä viime vuoden lopulla jonottamaan 2-3 kuukautta. Suositusten mukaan liitännäishoitojen pitäisi alkaa neljä viikon sisällä leikkauksesta. Pyrhösestä onkin ironista, että elintärkeässä asiassa voi vedota vain suositukseen. Hoitotakuulaki ei nimittäin koske kiireellisiä hoitoja. Mistä näitä potilaita oikein tulee? Syöpäpotilaita tulee koko ajan lisää, koska suuret ikäluokat ovat saavuttaneet syöpä-iän. Suomen syöpärekisterin mukaan uusien syöpätapauksia on viime vuosina tullut ilmi 2-3 prosenttia enemmän aina edellisvuoteen verrattuna. Tahti myös jatkuu samana vielä pitkään. Tämä merkitsee sitä, että vuonna 2020 uusia syöpiä todetaan ehkä jopa , kun vastaava luku on nyt vielä runsaassa :ssa. Yhä vuolaammaksi muuttuvan potilasvirran syynä on myös hyvä hoito. Syöpäpotilaat saavat vaativampia hoitoja kuin koskaan ja elävät siksi myös pidempään kuin heidän kohtalotoverinsa vielä vuosikymmen sitten. Uusin, vaativana pidetty hoito merkitsee usein entistä hoitoa monimutkaisempaa ja pidempää menettelyä. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että syöpäpotilas viipyy klinikalla suonen sisäisessä lääkehoidossa useita tunteja. Parantuneiden hoitotulosten ansiosta levinnyttäkin syöpää sairastavat potilaat voivat olla sairaalassa aktiivihoidossa useita vuosia. Esimerkiksi levinnyttä suolistosyöpää sairastava eli aiemmin solunsalpaajahoidon turvin noin vuoden. Nykyisillä lääkkeillä hän saattaa elää kahdesta kolmeen vuotta, joskus jopa viisi vuotta. Koko sen ajan hän on lääkärin hoidossa. Näin pitkät jonotusajat syövän liitännäishoitoihin kuin meillä on, huonontavat potilaan ennustetta, Pyrhönen toteaa. Tilanteen korjaisi ensi alkuun 4-5 uutta syöpälääkärin virkaa, Seppo Pyrhönen kertoo. Niitä TYKS:n syöpäklinikka ei ole saanut. Siksi klinikalla on päätetty keskittyä uusin potilaiden hoidon nopeuttamiseen ja seurata vanhoja harvemmin. Valinnalle on lääketieteellisiä perusteita. Meillä on vain vähän näyttöä siitä, että seuranta parantaisi syöpäpotilaan ennustetta tai pidentäisi hänen elinaikaansa. Sen sijaan tiedämme, että oikea-aikainen hoitoon pääsy parantaa selvästi potilaan mahdollisuuksia selvitä sairaudestaan. Syöpäklinikalla tiedetään, että osa potilaista huolestuu ja ahdistuu, jos heidät lähetetään sairaalasta kotiin, ja pyydetään odottamaan seurantakutsua, joka tulee joskus. Potilaille terveiseni ovat, että meidän henkilökuntamme TYKS:n syöpäklinikka ei saa tänä vuonna uusia lääkärinvirkoja, koska niitä ei ole syöpäklinikan budjetissa, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Olli- Pekka Lehtonen. Nyt eletään tätä vuotta ja vuoden 2012 talousarvion mukaan. Syöpäklinikkaan koskeneet budjettileikkaukset on siinä peruttu niin, että klinikalla voidaan hoitaa potilaita samalla tavalla kuin syksyllä Lehtonen huomautti, että syöpäklinikalla voidaan kuluvan vuoden aikana käyttää yhtä ylimääräistä lääkäriä. Tämän takia jotkut muut klinikat ovat joutuneet hieman kärsimään, Lehtonen sanoi. Pakottavissa tilanteissa voidaan talousarviovuoden tekee kyllä parhaansa, jotta kaikki saisivat hyvän hoidon. Jos seurankäyntiä kotona odotellessa ilmaantuu oireita, jotka huolestuttavat potilasta, hänen voi aina ottaa yhteyttä meihin. Teksti: Liisa Koivula Kuva: Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen arkisto Ei uusia virkoja tänä vuonna aikanakin menetellä samalla tavalla ja käyttää toisten klinikoiden voimavaroja. Lehtonen ei ottanut kantaa siihen, kärsiikö syöpäklinikka hänen mielestään resurssipulasta vai ei. Hän totesi, että sairaanhoidossa syntyy jatkuvasti uusia tarpeita, mutta rajat on asetettava johonkin. Syöpä tosin on sairausryhmä, jossa tulee kokoa ajan uusia potilaita väestörakenteemme vuosi, Lehtonen myönsi. Lehtonen totesi myös, että viime syksynä esiin pulpahtaneet vertailutiedot TYKS:n syövänhoidon kalleudesta ja tehottomuudesta olivat väärinkäsitys. Professori Seppo Pyrhösellä oli perusteltu syy esittää asiaan toinen tulkinta, hän muotoili

2 N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Kari Ojala Toimitusjohtaja Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Onneksi on... AVOINNA MYÖS SUNNUNTAISIN Kari Ojala Verkställande direktör Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Vapaaehtoistoiminta ja järjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan suola ja sokeri Viime vuosi oli nimetty Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Euroopan Unionissa arviolta lähes 100 miljoonaa ihmistä tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyöllä on myös taloudellista lisäarvoa; se tuottaa jopa 5% EU:n kansantulosta. Menneinä vuosikymmeninä vapaaehtoistoiminta on ollut suomalaisille elämäntapa. Vuosikymmeniä sitten suomalaisessa yhteiskunnassa naapuriapu oli itsestään selvä asia. Maassamme järjestöt ovat yksi yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Yhdistystoiminnalla on poikkeuksellisen suuri merkitys maassamme ihmisten kannalta. Järjestöjen rooli on muuttunut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Muutos kytkeytyy EU:n sisämarkkinasääntelyyn ja siihen, että jäsenistön oikeuksien valvonnan tarve on kasvanut. Palvelumarkkinoiden kehittämisessä järjestöillä ei ole erityisasemaa suhteessa yrityksiin. Järjestöt ovat tämän sisäistäneet. Palvelumarkkinoiden kehittämisinnossa ei tulisi unohtaa järjestöjen perustoimintoja kuten vertais- ja vapaaehtoistoimintaa. Suomalaisten päättäjien kannattaisi osallistua vapaaehtoisjärjestöjen toimintaan. Tällöin saisi suoraa tietoa siitä, miten suomalainen yhteiskunta toimii yksilötasolla. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 3/2012 valiokuntaneuvos Pentti Arajärvi kirjoitti laajasti kahdestatoista vuodestaan tasavallan presidentin puolisona. Vapaaehtoistoimintaa käsitelleessä osassa hän totesi, että vapaaehtoistoiminta ja järjestöt ovat suomalaisen yhteiskunnan suola ja sokeri. Niillä ylläpidetään mahtava määrä toimintaa, joka luultavasti jäisi muuten tekemättä. Näin pidetään yhteiskunta elävänä, inhimillisenä, lähimmäisistä huolehtivana ja monin tavoin arvokkaana. Toivon jokaisen Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomien lukijan yhtyvän valiokuntaneuvos Pentti Arajärven käsitykseen suomalaisesta vapaaehtoistoiminnasta. Pyhän Henrikin Apteekki palvelee Itäharjun Prismassa myymälästä ja drive-in -palvelupisteestä käsin. Arkisin kello 9-20, lauantaisin 9-17 ja sunnuntaisin Puhelin (02) Fax (02) Vapaakaupantuotteista bonukset S-etukortilla...Drive-in apteekki Yhteistyössä AboaPharm Oy Frivilligarbete och föreningsverksamhet är det finländska samhällets salt och socker År 2011 var utsett som Europaåret för frivilligarbete. Inom Europeiska unionen deltar uppskattningsvis nästan 100 miljoner människor i frivilligarbete. Frivilligarbetet har också ett ekonomiskt mervärde; det genererar upp till fem procent av EU:s nationalinkomst. Under de gångna årtiondena har frivilligarbete varit en livsstil bland finländarna. Grannhjälpen har varit en självklarhet i det finländska samhället sedan decennier tillbaka. Föreningsarbetet är en av de sammanbindande krafterna i vårt samhälle. I Finland har föreningsarbetet exceptionellt stor betydelse med tanke på individen. Föreningarnas roll har förändrats under det senaste årtiondet. Förändringen hänför sig till regleringen av EU:s inre marknad, och behovet av att övervaka medlemmarnas rättigheter har ökat. I utvecklingen av servicemarknaden har föreningarna ingen särställning i förhållande till företagen. Föreningarna är också införstådda med detta. I ivern att utveckla servicemarknaden får man inte glömma föreningarnas grundläggande funktioner som bygger på frivilligverksamhet och att sammanföra människor som arbetar för gemensamma mål. Det skulle löna sig för de finländska beslutsfattarna att delta i frivilligorganisationernas arbete, vilket ger direkt information om hur det finländska samhället fungerar på individnivå. I Helsingin Sanomats månadsbilaga 3/2012 skriver utskottsrådet Pentti Arajärvi omfattande om sina tolv år som presidentens make. I avsnittet som berör frivilligverksamhet konstaterar han att frivilligarbete och föreningsverksamhet är det finländska samhällets salt och socker. Genom frivilligarbete och föreningsverksamhet kan vi upprätthålla en mängd verksamhet som annars troligen skulle bli ogjort. Detta arbete håller samhället levande och humant, en plats där man tar hand om sin nästa och det är på många sätt värdefullt. Jag hoppas att alla som läser Sydvästra Finlands Cancerförenings medlemstidning Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat kan dela utskottsrådet Pentti Arajärvis uppfattning om det finländska frivilligarbetet. säästöpankki auttaa aina. Meillä toimihenkilöt ovat helposti tavoitettavissa ja asiat hoituvat mutkattomasti, ilman turhia kommervenkkejä. Kaupan päälle saat vakavaraisen pankin turvan säästöillesi. Tervetuloa tyytyväisten asiakkaiden pankkiin! Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu Turku puhelin (02) telefax (02) Sähköposti: Päätoimittaja: Kari Ojala Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. - Sydvästra-Finlands Cancerförening r.f. Painos: Painopaikka: Turun Sanomat Seuraava lehti ilmestyy elokuussa Kaarina Lieto Loimaa Naantali Paimio Raisio Turku

3 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Television lapsisyöpäpotilas herättää myötätuntoa ja pelkoa Toimittaja Mirja Pyykön Osasto 10 raportin ensiesityksestä tuli kuluneeksi 30 vuotta tammikuun lopussa. Ohjelma kertoi HYKSin pienistä leukemiapotilaista ja heidän hoidostaan tai pikemminkin hoidon ja tilojen puutteellisuuksista vuonna Raportti sai aikaan valtaisan huomion, elettiinhän tuolloin vielä kahden tv-kanavan aikaa. Mikä oli tv:ssä eilen, oli työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa tänään. Mikä sai toimittaja Pyykön valitsemaan aiheekseen lapsisyöpäpotilaat? Itse asiassa ohjelman aihe hautui mielessäni kuukausia. Olin saanut syöpää sairastavien lasten äideiltä kirjeen, jossa he pyysivät, että tarttuisin lasten tilanteeseen, toimittaja Pyykkö muistelee. Lasten syövänhoitoon erikoistuneen lääkärin vakanssia ei ollut. Martti Siimes, joka USA:ssa oli erikoistunut leukemian hoitoon, toimi tuolloin laboratorion ylilääkärinä ja hoiti lapsia siinä ohessa, ilman vakanssia. Pyykkö mietti kauan, miten aihetta voisi käsitellä. Hän piti palaverin Lastenklinikan ylilääkärin, Niilo Hallmanin kanssa. Hallman toivoi aiheesta ohjelmaa. Martti Siimes lupasi olla mukana niin, että Siimeksen ja lapsisyöpäpotilaiden tapaamiset loivat ohjelman rungon sekä tavan käsitellä vaikeaa asiaa. Ohjelmassa seurataan osaston arkea. Eräs kohta kiteyttää 1980-luvun alun asenteen lasten hoitoon: pieneltä potilaalta otetaan kivuliasta luuydinnäytettä ilman anestesiaa. Lapsi huutaa hengenhädässä, kun joukko hoitajia pitää häntä aloillaan. Ohjelmassa on koskettavia lasten vanhempien haastatteluja. Olen kiitollinen vanhemmille, jotka raskaasta tilanteestaan huolimatta halusivat auttaa haastatteluidensa avulla asiaa. Monet sanoivat, että tuskin apu ehtii parhaassa tapauksessakaan heidän lapsilleen, mutta uusille potilaille ehkä. Vanhemmat antoivat ohjelmalle kaikkensa, tuskansa, pelkonsa, toivonsa, vaikka turhatkin. Tuohon aikaan televisiossa ei ollut ohjelmia, joissa ihmiset puhuisivat aroista tunteistaan, elämästään. Varmasti senkin vuoksi vanhempien hätä kosketti ihmisiä syvästi. Samoin kuin se epäoikeudenmukaisuus, jonka he kokivat lasten syövän, etenkin leukemian hoidossa olevan. Tilastollisestihan Suomessa toipui leukemiasta puolet vähemmän lapsia kuin eurooppalaisissa muissa maissa jo silloin parani. Ohjelma muutti maailmaa Ohjelman jälkeen asiat alkoivat rullata melkoista vauhtia. Pikaisesti pantiin pystyyn kansalaiskeräys, joka tuotti yli neljä miljoonaa markkaa, joka ostovoimaltaan vastaa noin 1,5 miljoonaa nykyeuroa. Sisäministeri Johannes Koikkalaisen ripeän toiminnan ansiosta keräyslupa tuli muutamassa päivässä. Rouva Tellervo Koivisto teki ensimmäisen virallisen Toimittaja Tanja Huutonen ja kuvaaja Roman Rokicki haastattelemassa Verna ja Ville Remestä Syksyn Sävel ohjelmaa varten Meri-Karinassa viime lokakuussa. Verna edusti ohjelmassa lapsisyöpäpotilaita. Syksyn Sävel keräsi varoja syöpäjärjestöille. vierailunsa presidentin puolisona osasto 10:lle. Hän sai vauhtia osaston rakennushankkeeseen. Sitten lastenklinikan ylilääkäri vaihtui. Uusi ylilääkäri, tohtori Perheentupa katsoi ohjelman loukanneen HYKSin mainetta siinä määrin, että Pyykkö sai ikuisen porttikiellon HYKSiin ja varsinkin lastenklinikan puolelle. Porttikielto kumottiin kymmenen vuoden kuluttua, kun Perheentupa kuuli puheeni osasto 10 vanhempainyhdistyksen 10-vuotisjuhlassa. Itse asiassa porttikielto ei enää kaiken jälkeen silloin tuntunut miltään. Koko ohjelman jälkeinen aika oli elämän suurta korkeakoulua. Loukkaantunut HYKSin johto perättömine väitteineen julkisuudessa, virheelliset lehtiuutiset laittoman keräyksen käynnistämisestä mahdollisine vankilatuomioineen, suomalaisten hätä ja auttamishalu - kaikki oli aivan käsittämätöntä, hyvä ja paha. Ohjelma paljasti paljon, mutta yksi asia on tullut julkisuuteen vasta viime vuosina. HYKSin silloinen hallintoneuvoston puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Pusa kutsui minut seurantahaastattelun jälkeen yksin ilman mikrofooneja luokseen. Pusa sanoi perimmäisen syyn tilanteeseen olevan se, ettei syöpää sairastavista lapsista kuitenkaan koskaan tulisi veronmaksajia. Kaikki tämä on, toimittaja Pyykkö, täysin hukkaan heitettyä touhua. Pusa kävi vielä etukäteen Pasilassa tarkistamassa, ettei hänen mielipidettään mainittu ohjelmassa. Pusa kuoli paria viikkoa myöhemmin. Ohjelman lapsista kaksi selvisi sairaudestaan. Pienet potilaat ovat yhä herkkä aihe MTV3:n Syksyn Sävel ohjelma keräsi varoja syöpäjärjestöille viime syksynä. Ohjelman lomassa esitettiin syöpäpotilaiden haastatteluja. Yksi ohjelmassa esiintyneistä oli pöytyäläinen melkein kolmevuotias Verna Remes. Haastattelun toimitti Tanja Huutonen. Tavoittelen aina ihmisläheistä juttua, jossa kerrotaan asioista niiden oikeilla nimillä, byrokratiaa ja valkotakkisia asiantuntijoita vältellen ja tavallisia ihmistarinoita korostaen, Huutonen kertoo. Ohjelmaan haluttiin kiinnostavia ihmisiä eri aloilta ja eri sairauksista. Mukana oli niin julkisuuden henkilöitä kuin tavallisiakin ihmisiä. Haastatteluilla haluttiin kertoa selviytymistarina, joka antaisi ihmisille toivoa. Yksi tavoite oli myös saada ihmiset avoimesti kertomaan syöpäsairauksista, jotka eivät saisi olla vaiettu asia. Pienen lapsisyöpäpotilaan kohdalla ei tehty poikkeusta. Halusin kuvata Vernaa vanhempien luvalla aivan samalla tavalla kuin aikuisiakin. Sympaattista arjen tekemistä, sitä mitä lapsi oikeastikin tekee, siis leikkii ja touhuaa. Ehkä toivoin, että lapsipotilas on aktiivinen ja sillä tavalla kunnossa, että ei vain letkuissa makaa sängyssä. Siis elää sillä tavalla ihan normaaliakin elämää. Huutosella ei ollut mitään valmista mallia, miten lapsisyöpäpotilaan elämästä voisi kertoa televisiossa. En ymmärrä miksi syöpälasta ei voisi kuvata televisiossa siinä kuin muitakin lapsia. En voi oikeasti sietää ajatusta, että sairaat lapset pitäisi piilottaa kaiken kansan silmistä. Televisiossa on paljon muuta mitä voisi näyttää vähemmän, väkivaltaa ja tappamista. Minua ei kalju lapsi pelota, enkä pelkää oman lapseni sairastumista, jos näen tai näytän syöpälasta televisiossa. Aion tehdä niin jatkossakin. Halusin kertoa Vernan tarinan. En kaunistella, enkä peitellä sitä. Kun ensi kerran kuulin Vernan kohtalosta, vedet nousivat silmiini. Elämä on joskus niin kohtuutonta. Mutta kun näin Vernan, ei itkettänyt enää yhtään. Lapset ovat niin aitoja ja sopeutuvaisia. Turun juttukeikan jälkeen tiesin, että tästä tulee hyvä. Syksyn Sävelellä oli noin katsojaa. Varoja ohjelma keräsi noin euroa. Saako lapsia näyttää televisiossa? Ohjelman jälkeen Aamulehden toimittaja Elina Laurila kirjoitti kolumnin television hyväntekeväisyysohjelmista, joilla kerätään varoja syöpäpotilaille. Näin Laurila kolumnissaan: Kun kerätään rahaa syöpäpotilaille, ohjelmassa esitetään taatusti ainakin yksi syöpää sairastavasta lapsesta ja tämän vanhemmista kertova pätkä. Sen jälkeen, kun minusta tuli äiti, olen joutunut vaihtamaan kanavaa aina, kun muuten iloisissa tunnelmissa etenevä show alkaa kertoa sairaiden lasten tarinaa. En kestä haastateltujen vanhempien silmissä kiilteleviä kyyneliä. En edes silloin, kun Toimittaja Mirja Pyykkö teki kuuluisan Osasto 10 raportin 30 vuotta sitten. TV-ohjelma toi julkisuuteen lapsisyöpäpotilaiden huonot hoito-olosuhteet Suomessa vuonna tarinalla on onnellinen loppu. Toki elävät esimerkit tekevät varmasti hyvää varainkeruuta ajatellen. Vanhemmat tuskin tällaista lietsomista kaipaavat, sillä pelon aiheita on muutenkin aivan tarpeeksi. Koska kolumni julkaistiin Aamulehden lisäksi Satakunnan Kansassa ja Turun Sanomissa, se herätti runsaasti keskustelua lapsisyöpäpotilaiden julkisuuskuvasta ja siitä, saako sairaita lapsia näyttää televisiossa. Toiset keskustelijat olivat Laurilan kanssa samaa mieltä. Vanhemmat eivät halua nähdä sairaita lapsia, koska he pelkäävät omien lastensa sairastuvan. Toisten mielestä on hyvä, että asioista kerrotaan, sillä se saa muistamaan, miten paljon avuntarvitsijoita maailmassa on. Eräs pieni lapsisyöpäpotilas totesi Syksyn Sävelen nähtyään, että hän ei tiennytkään, että on olemassa muitakin kaljupäisiä lapsipotilaita. Hän ei ollutkaan ainoa. Huutonen kertoo pöyristyneensä luettuaan kolumnin. En voi ymmärtää ihmistä, joka ajattelee syöpälapsen näyttämisen lietsovan pelkoa. Kaapissako sairaita lapsia pitäisi pitää? Kyllä televisiossa on paljon paljon pelottavampia asioita kuin sairas lapsi. Teksti ja kuva: Pekka Remes Mirja Pyykön kuva: Joska Pyykkö

4 N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Kiitollisena elämästä Taiteilija Hilkka Honkasalolle luonto on tärkeä luovuuden lähde. Öljyväritöiden aiheina ovat usein puutarha- ja metsämaisemat. Luonto tulee lähelle erityisesti mökillä Nauvossa, jossa taiteilija maalaa osan vuodesta ja jossa hän tekee puolisonsa avustuksella puutarhatöitä. Elämän rikkaus ovat myös lapset ja lastenlapset. Vuonna 2000 taiteilija Hilkka Honkasalo sairastui aivokasvaimeen. Sairastuminen oli järkytys toimeliaalle kauppiaalle, joka matkusteli paljon, myös työtehtäviin liittyen. Työ vaatesuunnittelijana ja vaatekauppiaana Xantippa - vaateliikkeessä oli täyttänyt päivät. Aivokasvaimen leikkaus johti oikean käden ja jalan halvaantumiseen sekä afasiaan, joka vaikeuttaa puheen tuottoa. Sairastumisen myötä myös työtehtävät piti jättää ja aktiiviseen elämään tottuneena olo tuntui ajoittain yksinäiseltä. Vuonna 2001 syntyi innostus kokeilla kansalaisopistossa vesiväritöitä. Opettaja Eija Ruoho innosti maalaamiseen ja kannusti jatkamaan. Maalaaminen sujuu vasemmalla kädellä ja nykyisin taiteilija keskittyy eniten öljyvärimaalaukseen, jonka kokee omaksi taidemuodokseen. Taiteella, käsillä tekemisellä ja värien käytöllä on parantavaa vaikutusta ja ne ovat auttaneet selviytymään ja käsittelemään omaa sairautta. Taide ja värien käyttö tuovat elämään konkreettisen tekemisen lisäksi monenlaisia tunteita, romanttisuuden kokemusta, haaveita sekä selviytymisen ja aikaan saamisen tunnetta. Taiteilijan voimavarana ovat Taito nauttia elämästä sekä ennen kaikkea Kiitollisuus elämästä. Taiteilija Hilkka Honkasaloa inspiroivat mm. Monetin taiteen kaltainen pehmeys töissä sekä Vincent van Goghin teosten liike ja hulluus : Kun rumuus esitetään kaunistelematta, siitä tulee kaunista. Myös muut taiteilijat, jotka käyttävät töissään värejä ja mielikuvitusta, ovat toimineet innoittajina työskentelyyn. Alkuvuodesta 2012 taiteilija tutustui Pariisin matkallaan Monetin teoksiin ja sai niistä uusia ajatuksia työskentelyyn. Keväällä, huhtikuussa, on edessä odotettu puutarhamatka Hollantiin; kukkaset ja niiden värit ovatkin varmasti tulevaisuudessa osana taiteilijan teoksia. Taiteilija Hilkka Honkasalon öljyvärimaalausten näyttely Meri-Karinassa Teksti ja kuva: Minna Vaininen Taiteilija Hilkka Honkasalon innoittajina ovat toimineet myös muut taiteilijat, jotka käyttävät töissään värejä ja mielikuvitusta. Siru Virpi vuoden 2011 vapaaehtoinen Osallistuminen on minulle tärkeää ja olen aina ollut innostunut lähtemään mukaan käytännön toimintaan, jonka avulla voin auttaa ja tukea toisia, sanoo Siru Virpi. Syöpäyhdistyksen toiminta on tuttua Sirulle jo parinkymmenen vuoden ajalta. Oma sairastuminen rintasyöpään toi mukanaan monenlaisia ajatuksia ja pelkoja. Sairastuessa monet arjen asiat ja suunnitelmat menivät uusiksi. Työn kautta, sairaanhoitajana toimiessa, syöpäsairaudet olivat tulleet jo aiemmin tutuksi. Sairaalassa, jossa Siru työskenteli, toimi esimerkiksi hoitajien muodostama syöpätyöryhmä, jossa kehitettiin potilaille annettavaa tietoa selkeään ja helposti ymmärrettävään muotoon. Tiedon jakaminen oikeaan aikaan ja oikealla tavalla onkin oleellista sairastuneen ja hänen läheisensä selviytymisen kokemusten kannalta, Siru toteaa. Oma sairauden kokemus mahdollistaa vertaistuen tarjoamisen toisille rintasyöpään sairastuneille. Myös läheisten tukemisen Siru kokee on tärkeäksi. Siru on pitkään pyörittänyt Syöpäyhdistyksen palvelutoimistoa Salossa, jonne asiakkaat tulevat kerran viikossa kysymään monenlaisia käytännön neuvoja sekä hakemaan tietoa ja tukea sairauden kanssa selviämiseen. Yhdessä haetaan ratkaisuja ja helpotusta kulloiseenkin tilanteeseen. Salossa järjestetään lisäksi monipuolista ryhmätoimintaa, sekä aiheeseen liittyviä luentoiltoja. Vertaistuki, uudet harrastukset ja yhteinen toiminta voivat tarjota uusia näkökulmia ja selviytymisen keinoja sairastuneelle. Tärkeää sairastuneen ja hänen läheisensä kohtaamisessa on ajan antaminen: Läsnäolo ja kuunteleminen. Aina ei tarvita edes sanoja. Syöpään sairastuminen on usein järkytys ja yksin voi olla vaikeaa selvittää avun saannin mahdollisuuksia. Siru on toiminut vuosien varrella useissa eri yhdistyksissä ja erilaisissa vapaaehtoistehtävissä. Verkostoja on muodostunut moneen suuntaan ja näin myös tietoa siitä, mistä sairastunut voi saada apua ja miten apua haetaan. Osallistuminen Syöpäyhdistyksen toimintaan antaa paljon. Voin tarjota omaan tietoon ja kokemukseen perustuvaa osaamista ja auttaa näin toisia. Yhdistystoiminnan myötä olen löytänyt aina tekemistä, seuraa ja juttukavereita, eikä yksinäisyys pääse vaivaamaan, toteaa Siru. SYTY eli Salon seudun potilas- ja vammaisyhdistysten yhteistyöyhdistys valitsi Siru Virpin vuoden 2011 vapaaehtoiseksi. Perusteluina ovat pitkäaikainen vapaaehtoistyössä toimiminen ja monipuolinen ja innostunut toiminnan kehittäminen. Teksti ja kuva: Minna Vaininen Yhdistystoiminta mahdollistaa yhdessä toimimisen ja yhteisten asioiden jakamisen, vuoden vapaaehtoiseksi valittu Siru Virpi kannustaa. Salon Seudun potilas- ja vammaisyhdistys valitsi Siru Virpin vuoden 2011 vapaaehtoiseksi. Turun Seudun Osuuspankki tukee syöväntorjuntatyötä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksellä on useita yhteistyökumppaneita, jotka eri tavoin tukevat yhdistyksen toteuttamaa syöväntorjuntatyötä. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Turun Seudun Osuuspankin yhteistyö on jatkunut jo yli kymmenen vuotta. Turun Seudun Osuuspankki on yksi yhdistyksen pääyhteistyökumppaneita, jonka nimi näkyy yhdistyksen hyväntekeväisyystapahtumiin ja varainhankintaan liittyvässä toiminnassa. Pääyhteistyökumppanit näkyvät myös yhdistyksen harjoittamassa, yhdistyksen palveluja tarjoavassa yhteiskunnallisessa mainonnassa. Pankinjohtaja Irma Hyvärinen Turun Seudun Osuuspankista pitää tärkeänä asiana yritysmaailman ja vapaaehtoisten järjestöjen välistä yhteistyötä. Vapaaehtoiset järjestöt tekevät omalla toimintasektorillaan arvokasta työtä, joka koituu koko yhteiskunnan ja sen jäsenten hyväksi. Kuva: Aleksi Olkkonen Pankinjohtaja Irma Hyvärinen luovutti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimitusjohtaja Kari Ojalalle vuotta 2012 koskevan yhteistyösopimuksen. Kiittäessään pankinjohtaja Irma Hyväristä Turun Seudun Osuuspankin ja Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta, Ojala totesi menestyvien yritysten ja yhteisöjen tukevan Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen toimintaa sen taistelussa syöpää vastaan.

5 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o On aika kiittää Kuningasbasso Matti Salmisen ja hänen tukemiensa kolmen suomalaisen eturiviin nousseen naissopraanon konsertti Matti Salminen ja suomalainen joulu osoittautui ehkä liiankin suureksi menestykseksi. Turun Tuomiokirkon kiviset seinät olivat ahtaalla kun vahtimestarien laskelmien mukaan yli 1200 kuulijaa saapui tähän ainutlaatuiseen konserttiin. Järjestäjillekin tämä oli vähintään yllätys, koska jo aikaisin syksyllä loppuun myytyjä lippuja oli painettu vain 1050, joka on- Tuomiokirkkomme virallinen paikkaluku. Nyt ystävälliset ja avuliaat kirkon vahtimestarit kantoivat kaikki liikenevät istuimet myös kirkon kappeleista ja osa kuulijoista joutui suurien videonäkyvyyttä lisäävien näyttötaulujen taakse. Näyttötauluista olikin paljon apua, koska kirkon sivulaivoista näkyvyys esiintyjiin jää muuten rajoitetuksi. Poikkeuksellisen korkeatasoisen ja ainutlaatuisen konsertin esiintyjät basso Matti Salminen ja sopraanot Mia Heikkinen, Hedwig Paulig ja Miina-Liisa Värelä esiintyivät tilaisuudessa täysin palkkiotta. Tästä kuuluu kiitos Matti Salmisen vahvalle persoonalle ja myötävaikutukselle. Naissolisteista Miina-Liisa Värelä sai erityistunnustusta voittaessaan kesällä Savonlinnassa pidetyn Mustakallio-laulukilpailun ja puolestaan Hedwig Paulig voitti syksyllä Järvenpäässä pidetyn Sibelius-laulukilpailun. Suotta ei emeritusarkkipiispa- Jukka Paarma verrannut heitä enkelikuoroon. Yhtenä puolitoistatuntisen konsertinhuippuhetkistä oli näiden kolmen sopraanon yhdessä esittämä ranskalainen kansanlaulu Heinillä härkien kaukalon. Palaute näiden uusien laulajahuippujen yksittäisistä esityksistä on ollut poikkeuksellisen kiittävää. Saimme kaikki hienon tilaisuuden tutustua oman bassomaestromme valitsemiin tulevaisuuden huippulaulajiin, joita hän nimenomaan halusi esitellä turkulaisyleisölle. Matti Salmisen oma mykistävä ääni ei enempiä kommentteja kaipaa. Laulajien säestyksestä sekä konsertin korkeatasoisesta musiikista vastasi turkulainen Akademiska Orkestern kapellimestari Sauli Huhtalan johdolla ja lähes 60 soittajan vahvuisena. Ludvig van Beethovenin syntymäpäivänä pidetty konsertti aloitettiinkin tuon säveltäjämestarin Coriolan-alkusoitolla. Saimme myös kuulla Katriina Lehtisen huikean huilusoolon orkesterin säestyksellä. Maineikas orkesteri hoiti säestystehtävänsä hienosti ja sai myös pääsolistiltamme Matti Salmiselta lämpimät kiitokset. Lukuisista harjoituksista huolimatta orkesterin ainoana palkkiona oli oman esiintymisen ja huipputason laulajien säestämisen ilo sekä saada toivomuksensa mukaan kuulla Tuomikirkon holveissa Matti Salmisen basson voimalla kajahtanut Mozartin Taikahuilun aaria In disen heil`gen Hallen Suuren orkesterin ja huipputason laulajien esiintyessä myös musiikin ja laulujen sovituksilla on merkittävä osuus. Näistä laadukkaista sovituksista saamme kiittää muun muassa kapellimestariamme Sauli Huhtalaa ja maestro Riku Niemeä. Sovitusten hankinnassa saimme apua edellä mainittujen lisäksi muun muassa Helsingin kaupunginorkesterin intendentiltä Elina Siltaselta. Konsertin järjestäjinä olivat Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., Pyhän Henrikin ekumeenisen kappelin kannatusyhdistys r.y. jaturun Tuomiokirkkoseurakunta. Saatu tuotto jaetaan puoliksi kahden ensiksi mainitun järjestäjäorganisaation kanssa. Turun Tuomiokirkkoseurakunta antoi myös kirkon ja sen henkilökunnan huomattavan panoksen kustannuksitta yhdistystemme käyttöön. Järjestelyissä oli kanttori Jukka Pietilän aktiivinen panos oleellisen tärkeää. Konsertti-iltana järjestelyissä oli mukana myös kymmenkunta vapaaehtoista sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen että ekumeenisen kappelin piiristä. Myös heille kuuluu lämmin kiitos alkuun ruuhkaisen ja hämmentävänkin väenpaljouden ohjaamisessa. Syytä on kiittää myös TS-yhtymää ohjelmalehtisen painatuksesta. Näiden panosten takia konsertin nettotuotto noin euroa on oleellinen lisä yhdistystemme toiminnan tukemiseen, ja muun muassa ekumeenisen kappelin rakennusaikaisten velkojen lyhennykseen. On syytä vielä kerran kiittää taiteilijoiden ja vapaaehtoisten järjestäjien valtavasta panoksesta. Teksti: Jouko Suonpää Maailman tutkituinta maitohappobakteeria Lactobacillus rhamnosus GG:tä, D- ja C-vitamiineja ja aitoja marjoja ja hedelmiä. Nyt monin verroin vastustuskykyä vahvistavia tekijöitä samassa mehussa. Lasillisesta mehua saat tarvittavan päivittäisen annoksen maitohappobakteereita ja 75% päivän suositellusta D- ja C-vitamiinin tarpeesta. Marli Protect mehut löydät kaupan kylmähyllystä.

6 N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Syöväntorjuntatyö tarvitsee tulevaisuudessa yhä enemmän tukea Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön perinteistä Lounaissuomalaista Syöväntorjuntapäivää vietettiin Meri-Karinan toimintaja palvelukeskuksessa Turussa jo 34.kerran. Tilaisuus oli samalla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen 60-vuotisjuhla. Tilaisuuden tervehdyspuheen piti Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja, kauppaneuvos Risto Korpela. Puheessaan kauppaneuvos Risto Korpela totesi syöpäpotilaiden tarvitsevan sairastuttuaan monenlaista tukea arjessa selviytymiseen, myös syöpäsairauden voittamisen jälkeen. Syövänhoidon tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti, sillä väestön vanhetessa sairaudet lisääntyvät. Syöpä on edelleen vakava sairaus vaikka sairauden paranemisennusteet ovat kehittyneet. Syöpään sairastuu vuonna 2020 maassamme yli 3300 ihmistä, eli 25% enemmän kuin tänä vuonna ja hoidon kustannukset kasvavat nykyisestä 0,7 miljardista eurosta 1,5 miljardiin euroon vuositasolla vuoteen 2020 mennessä. Korpelan mukaan tämä vaikuttaa siten, että syöpähoitoon tarvitaan jatkossa yhä enemmän henkilökuntaa. Erityisen suuri tarve on syöpälääkäreillä, patologeilla, syöpää hoitavilla sairaanhoitajilla ja yleislääkäreillä. Kuluva vuosi 2011 on EUalueella nimetty vapaaehtoistyön teemavuodeksi. Sosiaalija terveysalan palvelujen keskittyessä suurille tuottajille muita tuottajia, pieniä hoivayrityksiä ja järjestöjen palveluita on jo vähentynyt ja vähenee edelleen. Palvelujen monimuotoisuus häviää vähitellen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tuomaan tuotantoon tulee vahvoja monopolisoitumisen piirteitä. Nämä kehitystrendit ovat täysin päinvastaisia sille, mitä EU:n hankintadirektiivillä ja kansallisella hankintalainsäädännöllä tavoitellaan, totesi kauppaneuvos Risto Korpela tervehdyspuheensa lopuksi. Syöväntorjuntatyön tekijöitä palkittiin Tilaisuudessa jaettiin Lounaissuomalaisista Syöpäjärjestöistä seitsemän väitöskirja-apurahaa nuorille syöpätutkijoille, neljä yhden vuoden tutkimusapurahaa sekä kolme matka-apurahaa. LT Minna Koskenvuolle myönnettiin kolmivuotisen apurahan ensimmäisen vuoden osuutena Lounais-Suomen ja Ahvenenmaan Syöpärahastosta euroa ja Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahastosta euroa eli yhteensä euroa. Juhlassa myönnettiin myös muutamia huomionosoituksia pitkäaikaisille syöväntorjuntatyön tekijöille. Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta myönsi Syöväntorjuntatyön hopeisen ansiomitalin asessori Raimo Huhtaselle. Huoltoneuvoja Martti Hakanen, laborantti Seija Ratia ja lääketieteen toimittaja Tuula Vainikainen saivat pronssiset ansiomitalit tunnustukseksi syöväntorjuntatyön edistämisestä. Rehtori Jukka Penttilä palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla hänen tekemästään vapaaehtoistyöstä Meri-Karinan palvelu- ja toimintakeskuksessa. Kahden vuosikymmenen ajan vapaaehtoistyötä tehnyt Penttilä on muun muassa järjestänyt palvelukeskuksen asukkaille ja sopeutumisvalmennuskurssien osanottajille musiikkitilaisuuksia. Matti Koivurinta -mitali myönnettiin johtaja Timo Lundstedtille hänen tekemästään asiantuntijatyöstä koskien Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen rakennushankkeita. Myönnetty Matti Koivurinta -mitali oli järjestyksessään kymmenes valmistetusta 20 mitalista. Mitali jaetaan vuosittain tunnustuksena lounaissuomalaisen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön edistämiseksi tehdystä työstä. Rouva Helena Hietanen palkittiin tilaisuudessa yhdistyksen pienoisviirillä hänen antamastaan panoksesta kahtena vuosikymmenenä syöväntorjuntatyön edistämiseksi. Pitkäaikaiselle syöväntorjuntatyöntekijälle kauppatieteiden tohtori Matti Koivurinnalle myönnettiin tilaisuudessa Moikoisten Syöväntutkimussäätiön kunniapuheenjohtajan arvonimi. Myöntämisestä vastasi säätiön hallintoneuvosto. Teksti: Joel Kanerva Kuvat: Studio Brahe Asessori Raimo Huhtala vastaanottaa Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunnan myöntämän syöväntorjuntatyön hopeisen ansiomitalin Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja Seppo Pyrhöseltä ja pääsihteeri Sakari Karjalaiselta Lounaissuomalaiset Syöpärahastot myönsivät yhteensä euroa tutkimusapurahoja, väitöskirja-apurahoja ja matka-apurahoja Huoltoneuvoja Martti Hakaselle Suomen Syöpäyhdistyksen valtuuskunta myönsi syöväntorjuntatyön pronssisen ansiomitalin, jonka hänelle luovuttivat puheenjohtaja Seppo Pyrhönen ja pääsihteeri Sakari Karjalainen. VÄITÖSKIRJA-APURAHAT: FM Gunilla Högnäs Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto EL Katja Kero Lars-Olav Sundmanin muistorahasto FM Laura Lehtinen Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto TtM Susanna Mört Martti ja Mikael Ruolan rahasto FM Krista Rantanen Elvi ja Emil Heikkilän lahjoitusrahasto TtM Mervi Siekkinen Vuorineuvos Irja Ketosen muistorahasto LL Paula Vainio Aili ja Toivo Kivirinteen muistorahasto TUTKIMUSAPURAHAT: LT Karolina Louvanto Lempi ja Armas Koivurinnan lahjoitusrahasto Lauri Rauramon muistorahasto Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto LT Maija Valta Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto Tutkija Stefan Veltel Marja ja Jukka Ruolan muistorahasto Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FT Pia Roos-Mattjus Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto MATKA-APURAHAT: FT Saija Haapa-Paananen Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FT, dosentti Päivi Koskinen 500 Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto FT Jani Saunavaara Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto Lääketieteen tiedottaja Tuula Vainikainen kiittää saamastaan syöväntorjuntatyön pronssisesta ansiomitalista. Pääsihteeri Sakari Karjalainen todistaa tapahtumaa. 3-VUOTINEN TUTKIMUSAPURAHA: LT Minna Koskenvuo Lounais-Suomen ja Ahvenanmaan syöpärahasto Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle käytettäväksi terveydenhuollon ammattihenkilöstön matka-apurahoina Moikoisten Syöväntutkimussäätiön käyttörahasto TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTUTKIMUS- TOIMINTAA LAHJOITUKSELLA MOIKOISTEN SYÖVÄNTUTKIMUSSÄÄTIÖ r.s. Turun Seudun Op TUE MAAKUNNALLISTA SYÖVÄNTORJUNTATYÖTÄ LAHJOITUKSELLA LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS r.y. Turun Seudun Op Rehtori Jukka Penttilä palkittiin Lauri Rauramo -mitalilla hänen tekemästään vapaaehtoistyöstä Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa.

7 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Suolistosyöpien ennuste on parantunut Suolistosyöpien määrä on nelinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Samaan aikaan niiden ennuste on parantunut hoitoprosessin eri vaiheiden kehittymisen seurauksena. Suolistosyöpien seulonnasta odotetaan uutta työkalua näiden syöpien löytämiseksi entistä varhaisemmassa vaiheessa, totesi dosentti Raija Ristamäki Osmo Järvi -luennossaan. Suolistosyövät eli paksu- ja peräsuolen syövät ovat naisten toiseksi ja miesten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Varsinais-Suomessa todetaan vuosittain noin 260 uutta paksu- ja peräsuolisyöpää. Paksusuolisyöpiä on yhtä paljon naisilla ja miehillä. Vain kuusi prosenttia sairastuneista on alle 50-vuotiaita. Sairastuneiden keski-ikä on lähes 70 vuotta. Suolistosyöpien vaaratekijöitä tunnetaan toistaiseksi vielä huonosti, mutta ravintotekijöiden merkityksestä ollaan yhtä mieltä. Eläinrasvojen runsas käyttö suurentaa syöpävaaraa ja kasvikuiduilla oletetaan olevan suojaava vaikutus. Pitkäaikainen suoliston tulehdussairaus altistaa syövälle. Joissakin suvuissa on todettu perinnöllistä alttiutta sairastua suolistosyöpään, toteaa Raija Ristamäki. Suolistosyöpien parantuneen ennusteen taustalla on monia asioita. Syövät löydetään nykyään varhemmin, osin seulontojen vuoksi tai siksi, että oireisiin osataan nyt avohoidossa suhtautua aktiivisemmin. Leikkaushoidot ovat kehittyneet ja patologiset tutkimukset ovat tarkentuneet. Syöpäklinikalla sädehoidot ja liitännäissolunsalpaajahoidot ovat kehittyneet ja ne pystytään kohdentamaan tarkentuneiden tutkimusten pohjalta potilaille, jotka hyötyvät niistä. Monen erikoisalan ryhmätyötä Suolistosyöpien hoitoon osallistuu monien lääketieteen erikoisalojen lääkäreitä ja hoitajia. Joka toisena tiistaina TYK- Sissä kokoontuu suolistosyöpien potilastapauskokous eli kolorektaalisyöpämeeting, jossa ovat mukana suolistosyöpiä leikkaavat gastrokirurgit, patologi, radiologi, sytostaattilääkäri ja sädehoitolääkäri. Näissä kokouksissa käsitellään jokaisen uuden paksu- ja peräsyöpäpotilaan tilanne ja suunnitellaan hänelle sopiva hoito. Ennen leikkausta peräsuolipotilas käy kirurgian poliklinikalla, jossa taudin tila arvioidaan, tehdään peräsuolen MRI- eli magneettitutkimus, vartalon TT- eli tietokonetomografiatutkimus sekä laboratoriokokeita. Tämän jälkeen potilas menee suoraan leikkaukseen tai hänelle annetaan leikkausta edeltävä sädehoito. Leikkauksen jälkeen potilaan tilanne arvioidaan uudelleen lääkärien kokouksessa ja päätetään kasvaimen patologisen tutkimuksen perusteella muiden hoitojen tarve ja seuranta. Paksusuolisyövät leikataan Varsinais-Suomen alueella omassa aluesairaalassa. Jokaisessa aluesairaalassa on gastrokirurgi ja konsultoiva syöpälääkäri. Varsinais-Suomen alueella kaikki peräsuolisyövän leikkaukset on keskitetty Tyksin kirurgiseen sairaalaan. Leikkaustekniikan hyvin hallitseva kirurgi on tärkeä potilaan ennustetta parantava tekijä, joten keskittämiseen on hyvät perusteet. Nykyisin käytössä oleva TME-tekniikka, jossa mesorektum eli peräsuolen lieve poistetaan kokonaan, on vähentänyt paikallisten peräsuolisyöpien uusiutumista. Sädehoitoa ennen tai jälkeen leikkauksen Peräsuolisyövässä sädehoito vähentää paikallisia uusiutumia ja edenneissä taudeissa parantaa myös potilaan ennustetta. Nykyisin on siirrytty pitkälti ennen leikkausta annettavaa sädehoitoon. Pinnallinen syöpä voidaan leikata ilman sädehoitoa. Paikallisesti edenneessä syövässä käytetään viiden viikon sädehoitoa yhdessä solunsalpaajan kanssa. Leikkaus tehdään 6-8 viikkoa sädehoidon jälkeen. Nykyisin leikkaushoitoa voidaan antaa sellaisissakin syövissä, joita ei aikaisemmin voitu leikata. Solunsalpaajahoito kirurgisen hoidon jälkeen vähentää suolistosyövissä etäpesäkkeiden muodostumista, paikallisia uusiutumia ja myös paksusuolikuolemia. Liitännäissolunsalpaajahoitoja annetaan imusolmukkeisiin edenneissä ja suolen seinämän lävistäneissä taudeissa, jotka eivät ole levinneet imusolmukkeisiin, mutta joissa on muita ennustetta huonontavia tekijöitä. Potilaan kalenteri-ikä ei ole este solunsalpaajahoidon aloittamiselle, mutta muiden sairauksien aiheuttama rasitus on punnittava ja arvioitava potilaan hoidosta saama hyöty. Solunsalpaajahoito valitaan leikatun syövän levinneisyyden ja ennustetekijöiden perusteella. Osa lääkkeistä annetaan tablettimuodossa ja ne voidaan ottaa kotona, osa annostellaan suonensisäisesti sairaalan poliklinikalla. Hoitojen kokonaiskesto on yleensä puoli vuotta. Osa suolistosyövistä on paikallisia, osalla potilaista todetaan etäpesäkkeitä jo diagnoosihetkellä, osalla niitä voi kehittyä seurannan aikana. Osa etäpesäkkeitä kehittäneistä suolistosyövistäkin voidaan leikata. Pitkälle edenneissä tapauksissa annetaan syövän etenemistä hidastavaa, oireita vähentävää hoitoa. Potilaan yleistila, ikä, muut sairaudet ja niihin tarvittavat hoidot sekä potilaan omat toiveet otetaan aina huomioon hoitoa suunniteltaessa. Suuri osa paksusuolisyövän uusiutumista todetaan kolmen vuoden sisällä leikkauksesta. Potilas on tällöin seurannassa hänet leikanneella kirurgilla, joka syöpämerkkiaine CEA:n kohoamisen jälkeen passittaa potilaan kuvantamistutkimuksiin. Laatikkoon: Seulontoihin, mars! Suolistosyöpiä seulottiin vuonna 2011 noin puolessa Suomen kunnista. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueella seulontoja tehtiin Kaarinassa, Kemiönsaarella, Loimaalla, Länsi-Turunmaalla, Oripäässä, Ruskolla, Salossa ja Turussa. Seulontoihin osallistuvat kahden vuoden välein kutsuttavat vuotiaat kuntalaiset. Seulontatutkimuskokeilu jatkuu vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen arvioidaan jatketaanko seulontoja lakisääteisesti. Turussa seulontoihin osallistui vuonna 2010 miehistä 54 % ja naisista 67,3 % eli yhteensä vain 61,1 % kutsutuista. Se on selvästi alle maan keskitason! Turussa syöpiä löytyi seulonnassa kolmelta ja erilaisia adenoomia eli hyvänlaatuisia rauhaskasvaimia löytyi 21:ltä tutkittavalta. Muualta Varsinais-Suomesta löytyi lisäksi kolme suolistosyöpää. Seulontoihin kannattaa osallistua, sillä syöpä voidaan seulonnoissa löytää varhemmin, eli jo silloin, kun se ei vielä lähetä mitään oireita. Tällöin hoitotulokset ovat parempia kuin kehittyneissä syövissä. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Studio Brahe Varsinais-Suomessa todetaan vuosittain noin 260 uutta paksu- ja peräsuolisyöpää Lounaissuomalaisen Syöväntorjuntapäivän Osmo Järvi-luennon pitänyt dosentti Raija Ristamäki totesi suolistosyöpien määrän nelinkertaistuneen viimeisen 50 vuoden aikana. Suolistosyövät eli paksu- ja peräsuolen syövät ovat naisten toiseksi ja miesten kolmanneksi yleisin syöpätyyppi. Turkulaiset suolistosyöpäseulontaan, mars! Suolistosyöpiä seulottiin vuonna 2011 noin puolessa Suomen kunnista. Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin alueella seulontoja tehtiin Kaarinassa, Kemiönsaarella, Loimaalla, Länsi-Turunmaalla, Oripäässä, Ruskolla, Salossa ja Turussa. Seulontoihin osallistuvat kahden vuoden välein kutsuttavat vuotiaat kuntalaiset. Seulontatutkimuskokeilu jatkuu vuoteen 2014 saakka, minkä jälkeen arvioidaan jatketaanko seulontoja lakisääteisesti. Turussa seulontoihin osallistui vuonna 2010 miehistä 54 % ja naisista 67,3 % eli yhteensä vain 61,1 % kutsutuista. Se on selvästi alle maan keskitason! Turussa syöpiä löytyi seulonnassa kolmelta ja erilaisia adenoomia eli hyvänlaatuisia rauhaskasvaimia löytyi 21:ltä tutkittavalta. Muualta Varsinais-Suomesta löytyi lisäksi kolme suolistosyöpää. Seulontoihin kannattaa osallistua, sillä syöpä voidaan seulonnoissa löytää varhemmin, eli jo silloin, kun se ei vielä lähetä mitään oireita. Tällöin hoitotulokset ovat parempia kuin kehittyneissä syövissä. Hakeudu tutkimuksiin, kun: - suolentoiminta on muuttunut aikaisemmasta ja esiintyy vaihtelevaa ripulia, ummetusta, - ulostamisvaikeuksia tai suolentukkeutumista - ulosteessa on verta - esiintyy vatsan tai lantion alueen kipua Etu vakuutuksensa keskittävälle: Autovakuutus vuodeksi puoleen hintaan! Keskitä vakuutuksesi nyt Pohjolaan. Uutena etuasiakkaana saat autovakuutuksen Osuuspankistasi vuodeksi puoleen hintaan. Pankki- ja vakuutusasioiden keskittäminen ei muuten ole lainkaan vaikeaa. Kysy lisää! Autovakuutusedun saa uusi Pohjolan etuasiakas liikennevakuutuksen yhteydessä. Etuasiakas on sellainen asiakas, jolla on vakuutus kolmesta eri vakuutusryhmästä Pohjolassa. Tarjous on voimassa saakka naiset miehet

8 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Ilon korjuun iltamat tarjosivat naurun ja toivon jyviä Ulla Suomi (vas.) ja Tuula Myllykylä olivat tyytyväisiä illan antiin. Mukava ohjelma tempaisi pois arjesta, aivan kuin naurujoogassa olisi ollut, ystävykset iloitsivat. Tasavuosiaan juhlineen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen terveyskasvatus- ja viihdetapahtumakiertue sai yleisön hersyvään nauruun Salossa, Forssassa, Uudessakaupungissa, Loimaalla ja Turussa. Vetreällä kuusikymppisellä pyyhkii hyvin. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys aloitti toimintansa vuonna 1951 Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osastona. Tällä hetkellä se on yksi maan suurimmista maakunnallisista yhdistyksistä jäsenellään. Lounaissuomalaisen syöväntorjunnan merkkipaalu oli Radiumkodin perustaminen keräysvaroilla vuonna Aluksi vain 160 neliön huoneisto toimi puhtaasti potilasasuntona, neljä vuotta perustamisen jälkeen alkoi poliklinikkatoiminta syövän varhaiseksi toteamiseksi. Käytännössä valmiuksia oli pääasiassa kohtu- ja rintasyövän toteamiseen. Systemaattiset kohdunkaulasyöpäseulonnat alkoivat Turussa seuraavalla vuosikymmenellä, ja niiden myötä saatiin syöpätyyppi lähes kokonaan kuriin, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Risto Korpela kertoi Turun konserttitalossa järjestetyn tilaisuuden avaussanoissaan. Korpela painotti puheessaan vapaaehtoistyön merkitystä. Hänen mukaansa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Hirvensalossa sijaitseva Meri- Karinan toiminta- ja palvelukeskus edustaa sitä, mitä vapaaehtoistoiminnalla voidaan saada parhaimmillaan aikaan. Meri-Karinasta on muodostunut lounaissuomalaisen vapaaehtoisen syöväntorjuntatyön symboli. Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille osallistuu vuosittain noin 2000 syöpäpotilasta läheisineen. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen ja sen paikallisosastojen toiminnan tukeminen auttaa selättämään syövän. Yhdistys katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen, Korpela vakuutti. Nauru herkässä Ilon korjuun iltamissa kuultiin asiantuntijalääkärien luentoja ja Timo Rautalan orkesterin säestämää musiikkia laulusolistien Heidi Brunilan ja Merja Lehtisen tähdittäminä. Huumoria iltamiin toivat radiomies-pakinoitsija Markku Förin äijä Heikkilä ja pitkän linjan viihdetaiteilija Hessu Hilander, jonka imitointien kautta kiertuetta kunnioitti läsnäolollaan muun muassa Mauno Koivisto, Matti Vanhanen ja Tarja Halonen. Musta on hienoa, että te olette pitäneet yhteyttä, se on suorastaan sisar- ja veljesrakkautta. Hymyilkää, hymy on naaman pihavalo, siitä näkee, et sielu on kotona, seremoniamestarina toiminut Heikkilä innosti. Kiertue kokosi yhteen suuren joukon syöväntorjuntatyön ystäviä. Ilta oli vertaansa vailla, en ole varmaan ikinä nauranut niin paljon kuin tänään, vahtolainen Tuula Myllykylä kehui. Myllykylä osallistui Turun konserttitalossa pidettyyn tilaisuuteen yhdessä turkulaisen Ulla Suomen kanssa. Luento oli hyvin asiallinen, ja esiintyjät loistavia. Meinasin ratketa naurusta, nyt tuli monta vuotta ikää lisää, Suomi hymyili. Ystävättäret olivat liittyneet yhdistyksen jäseniksi vasta äskettäin ja odottivat innolla Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen matkatoimisto Matkarin järjestämää Fiskarsin-reissua. Olen tyytyväinen Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen aktiiviseen toimintaan, kuten kuukausittaisiin jäseniltoihin. Vertaistukitoiminta on hyvin tärkeää, Suomi sanoi. Förin äijä toi tilaisuuteen Turun kaupungin tervehdyksen. Merja Lehtinen tulkitsi ikimuistoisia sävelmiä vuosikymmenten varrelta. Ilon korjuun iltamien vauhdikkaat esitykset koettelivat yleisön nauruhermoja. Emeritaprofessori Inkeri Elomaa Ilon korjuun iltamassa: Toivoa on olemassa, siihen voi tarttua Syöpä on erityisesti ikäihmisten tauti. Toivoa on tuonut se, että nykyään jopa kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee. Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä enemmän meillä on tauteja, myös syöpäsairauksia. Ainoastaan mahasyövän määrä on laskenut molemmissa sukupuoliryhmissä, ja ainoastaan keuhkosyöpä vähentynyt 1990-luvulta lähtien miesten keskuudessa. Vuonna 2020 meillä on uutta syöpätapausta vuodessa, kansainvälisestikin tunnettu syöpätautien erityisasiantuntija Elomaa sanoi. Syövän puhkeamisen taustalla ovat perimä, sattuma, ympäristö ja elintavat, ja näistä voimme itse vaikuttaa ainoastaan omiin elintapoihimme. Yli kolmasosa syövistä on tupakan tai alkoholin aiheuttamia, Elomaa muistutti. Syytä ei Elomaan mukaan kuitenkaan ole epätoivoon, sillä syövän hoitaminen on hyvällä tolalla: missään muussa kliinisessä alassa edistys ole ollut yhtä voimakasta. Nykyään kaksi kolmesta syöpäpotilaasta paranee, vielä 1950-luvulla vain yksi viidestä. Meillä on tällä hetkellä syövästä selviytynyttä ihmistä keskuudessamme luvulla yli 80-vuotiaita parantuneita syöpäpotilaita oli 3000, nyt heitä on Lääkäristä tuli räätäli Hyvät hoitotulokset selittyvät Elomaan mukaan tarkentuneella diagnostiikalla, moniammatillisuuden monipuolisella hyödyntämisellä hoitotyössä sekä lääke- ja sädehoidon edistymisellä. Syövänhoito ei ole enää kärsimystä niin kuin se oli vielä ja 80-luvuilla. Hormonien ja sytostaattien rinnalle on tullut uusia, tehokkaampia solusalpaajia ja biologisia täsmähoitoja, joilla on vähemmän sivuvaikutuksia. Leikkauksista on saatu säästävämpiä, sillä ne voidaan hoitaa tähystämällä. Kivunhoito ja infektioiden estäminen on parantunut ja pahoinvointi on voitu poistaa, pitkän työuran sisätautilääkärinä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syöpätautien klinikalla tehnyt Elomaa kertoi. Elomaan mukaan paras hoito on yksilöllinen, johon liittyy aina terveyden alan ammattilaisten tekemä hoitosuunnitelma. Potilas toivoo häntä hoitavalta lääkäriltään taitoa ja tietämystä. Lääkärin olisi hyvä osata sanoa potilaalle selkokielellä, mitä syövällä tarkoitetaan ja miten sitä hoidetaan. Ilman toivoa ei voi elää Kun potilas tulee syöpälääkärin luokse, hän odottaa lääkäriltään empatiakykyä. Elomaan mukaan syöpäpotilas putoaa ikään kuin kuiluun kuullessaan sairaudestaan. Syöpäyksikössä tulisi olla vastassa henkilö, joka ottaa potilasta käsivarresta ja opastaa hänet potilaspolulle. Lääkäriltä odotetaan sydämellistä ja hymyilevää ilmettä sekä valpasta katsetta. Näin on Lounais-Suomessa, jossa arvot ovat kohdallaan. Se on onnittelun paikka, Elomaa iloitsi. Elomaa kehotti kohtaamaan syöpäpotilaan hiljaa: ei tarvitse kuin mennä hänen lähelleen ja istua vieressä, pitää kädestä kiinni. Meillä on aivan liian harvoin aikaa olla läsnä. On hyvä, jos lääkäri, lähimmäinen ja vertaistukihenkilöt ovat pohtineet perimmäisiä kysymyksiä, silloin ei hämmenny hiljaisuudessa. Toivoa on aina olemassa, ilman sitä ihminen ei voi elää. Ilon korjuun iltamat -tapahtumasarjassa kuultiin emeritaprofessori Elomaan luennon lisäksi lääkintöneuvos Ritva Vastamäen esitelmä otsikolla Syövän hoito tänään ja professori Timo Hakulisen luento Eriarvoisuus ja syöpä. Teksti ja kuvat: Aleksi Rajamäki Onnittelen Lounais-Suomen Syöpäyhdistystä, yhdistyksenne on saanut uskomattoman paljon aikaan, emeritaprofessori Inkeri Elomaa kiitteli. Lääkealan rohkea edelläkävijä. Kanssasi tulevaisuuteen täydellä sydämellä. CCC /11

9 N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Rintasyöpäriskiinsä voi vaikuttaa Rintasyövän riskitekijöistä kertyy tutkimustietoa koko ajan. Syövän pelon ei kuitenkaan pidä antaa ohjata elämäänsä. Tärkeimmiksi riskitekijöiksi ovat vahvistuneet hormonikorvaushoito ja ylipaino. Säännöllisellä liikunnalla ja normaalipainossa pysymisellä voikin pienentää sairastumisriskiään. Rintasyöpä kohtaa vuosien kuluessa joka yhdeksännen suomalaisen naisen. Monia riskitekijöitä tunnetaan ja osaan niistä nainen voi vaikuttaa omilla valinnoillaan ja elintavoillaan. Kohtuulliset elämäntavat ovat tärkeitä, mutta loputon itsensä syyttely ja syyllistyminen huonontavat elämänlaatua eivätkä auta ketään. Elämä ei saa olla vain huolehtimista ja oletettujen riskien puntarointia. Tyytyväisyys siihen, millaisia naisia kukin meistä olemme, on tärkeämpää kuin epävarman tulevaisuuden pelkääminen. Tiettyjä asioita jokainen nainen voi kuitenkin tehdä terveytensä edistämiseksi ja myös rintasyöpäriskin vähentämiseksi, pohtii dosentti Riikka Huovinen. Tulevaisuudessa tullaan tekemään entistä enemmän työtä naisten yksilöllisten riskitekijöiden tunnistamiseksi. Tavoitteena on yksilöllisen rintasyöpäriskin määrittäminen, toteaa dosentti Riikka Huovinen Riskipuntarissa painavat Vaihdevuosioireiden hoito estrogeenin ja progestiinin yhdistelmällä on selkeä rintasyövän riskitekijä. Maissa, joissa hormonikorvaushoidon käyttö on vähentynyt, rintasyövän ilmaantuvuus on kääntynyt laskuun. Suomi ei kuulu näihin maihin, vaikka viime aikoina myös Suomessa hormonikorvaushoidoissa on siirrytty lyhyempiin hoitojaksoihin matalammilla hormoniannoksilla. Ionisoiva säteily, esimerkiksi muun syövän takia saatu sädehoito rinnan alueelle lisää myös riskiä sairastua rintasyöpään. Lihavuus ja runsas alkoholinkäyttö soittavat hälytyskelloja. Kohtuullinen alkoholinkäyttö ei vielä nosta rintasyöpäriskiä, mutta jatkuva viinintissuttelu ei ole suotavaa, varsinkaan jos se yhdistyy korkeaan sukurasitukseen. Usean lähisukulaisen (äiti, sisko, tytär) syöpä lisää riskiä ja on hyvä syy pohtia perinnöllisyyden merkitystä perinnöllisyyspoliklinikalla, joita on yliopistosairaaloissa. Perinnöllisyyspoliklinikalle tarvitaan lähete, jonka voi saada esimerkiksi terveyskeskuslääkäriltä. Mitä useampia rinta- tai munasarjasyöpiä lähisuvun naisilla on, sen suurempi on rintasyövän riski. Kaksi rintasyöpägeeniä tunnetaan: BRCA1 ja BRCA2 -geenien mutaatioiden tiedetään altistavan rintasyövälle erityisesti nuorella iällä. Näiden geenien kantajien riski sairastua rintasyöpään on niin korkea, että syövän puhkeamisen ehkäisynä voidaan käyttää ennakoivaa rinnan poistoa, varsinkin jos toisessa rinnassa on jo todettu syöpä. Mammografiassa todettava ns. tiivis, läpinäkymätön rintarauhaskudos on myös riskitekijä. Muita tunnettuja rintasyövän riskitekijöitä ovat hyvänlaatuiset, mutta runsaasti jakautuvia soluja sisältävät rintakasvaimet, synnytys yli 30-vuotiaana, aikainen (alle 11-vuotiaana) kuukautisten alkamisikä, yli 50 vuoden ikä, ja korkea plasman estrogeenipitoisuus. Synnyttämättömyys lisää riskiä vanhemmalla iällä. Tupakan merkitys rintasyövän riskitekijänä on epäselvä, se on ilman muuta yleinen syöpää aiheuttava tekijä, mutta ei tiedetä vaikuttaako se erityisesti rintasyöpään. Ylipaino ylläpitää elimistössä rasvakudoksen tulehdusta, joka lisää rintasyöpäriskiä. Myös insuliiniresistenssillä eli diabeteksella ja rintasyövällä on todettu yhdistäviä tekijöitä. Ei näyttöä riskistä Aborttien, ehkäisypillereiden, ympäristötekijöiden, passiivisen tupakoinnin tai korkean kolesterolin hoitoon käytettävien statiinilääkkeiden käytön ei ole tutkimuksissa havaittu nostavan rintasyövän riskiä. Myöskään ruokavalion laadun merkityksestä ei voida sanoa mitään varmaa. Ravinnon määrän vaikutus ylipainon syntymiseen tunnetaan. Stressi, ahdistuneisuus tai masennus eivät myöskään lisää riskiä sairastua rintasyöpään. Hanki suojaa Mitä sitten tiedetään rintasyövältä suojaavista tekijöistä? Liikunnan merkityksestä on vakuututtu selvästi. Reipasta liikuntaa vähintään neljä tuntia viikossa tai mielellään puoli tuntia päivässä on suositeltavaa, sillä se laskee riskiä sairastua rintasyöpään noin 15 prosenttia verrattuna liikkumattomiin. Rintasyövän kehittymisen kannalta lasten hankkiminen varhain, alle 20-vuotiaana ja vähintään vuoden mittainen imetys ovat eduksi. Normaalipainoisuus ja ylipainon välttäminen ovat hyviä tavoitteita. Kiinnostava kanadalainen tutkimus selvittää kakkostyypin diabeteksen hoidossa käytettävän metformiinilääkkeen mahdollisuuksia rintasyövän uusiutumisen ehkäisyssä. Näyttää siis todennäköiseltä, että rintasyövän riskiin ja syövän kasvuun voitaisiin vaikuttaa puuttumalla kehon aineenvaihduntaan hillitsemällä rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa ja tehostamalla painonhallintaa, tiivistää dosentti Riikka Huovinen. Tulevaisuuden suuntia Rintasyövän hoidossa käytettävien lääkkeiden merkitystä syövän ehkäisyssä on myös tutkittu, mutta ehkäisyyn sopivaa lääkettä ei toistaiseksi ole löydetty. Tulevaisuudessa tullaan tekemään entistä enemmän työtä naisten yksilöllisten riskitekijöiden tunnistamiseksi. Tavoitteena on yksilöllisen rintasyöpäriskin määrittäminen, jolloin myös seulonnoissa voitaisiin siirtyä yksilöllisiin käytäntöihin. Kaikkien naisten ei enää tarvitsisikaan osallistua mammografiaseulontoihin yhtä usein, vaan osallistumistiheys voisi vaihdella riskin mukaisesti. Korkean riskin naisilla mammografiaa voitaisiin täydentää myös ultraäänitutkimuksilla, jotka eivät sovellu koko ikäluokkien tutkimiseen. Artikkelin asiantuntijana on toiminut Suomen Rintasyöpäryhmä ry:n sihteeri, dosentti Riikka Huovinen Tyksin syöpätautien klinikasta. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Syöpäjärjestöjen kuvapankki Keskitä asiointisi Nordeaan jo tänään. Avainasiakkaanamme saat henkilökohtaisen pankkineuvojan. Nordea Pankki Suomi Oyj LUOVUUTTA JA BISNESYMMÄRRYSTÄ SOPIVASSA SUHTEESSA Mainostoimisto Vire Olet lämpimästi tervetullut asiakkaaksemme. Soita (pvm/mpm) ma pe 8 20 ( ma pe 8 18) tai käy osoitteessa nordea.fi/tervetuloa. nordea.fi Teemme sen mahdolliseksi KINNUNEN OY ON PALVELLUT ASIAKKAITAAN JO VIISI VUOTTA TURUN YDINKESKUSTASSA. TUOKIOSSA UUSI LOOK... Peruukkialan asiantuntijamme tarjoavat sinulle aina henkilökohtaista palvelua viihtyisässä ympäristössä. Erittäin laaja malli - ja värivalikoima on nyt myös sinun käytössäsi Sinua palvelevat Mari, Katja ja Miia Suosittelemme ajanvarausta` Käyntiosoite: Yliopistonkatu 31 (Sisäpiha) Puh AVOINNA: MUUT LIIKKEET: ESPOO JYVÄSKYLÄ LAHTI HELSINKI OULU KUOPIO ark la

10 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Suomalainen syöpätutkija Yhdysvalloissa LT Maija Valta lähti perheineen Kaliforniaan syventämään osaamistaan syöpätutkijana syksyllä Tutkijalle työskentely ulkomailla on aina erityisprojekti, jonka rahoituksessa tarvitaan monenlaista tukea. Valta vastaanotti Lounaissuomalaisten Syöpäjärjestöjen apurahan joulukuussa. Näin Maija Valta kertoo päätymisestään maineikkaan Stanfordin yliopiston syöväntutkimuslaboratorioon: Tammikuussa 2010 sähköpostiini kilahti kauan odotettu viesti Kaliforniasta: I will be able to offer you a post doctoral position in my lab, if you still remain interested! Vastaaja oli syöpätutkimuksen professori Donna Peehl, jolle olin lähettänyt sähköpostilla hakemuksen post doc-paikasta marraskuussa Post doc -vaiheen tutkijaksi siirrytään väitöstutkimuksen jälkeen, tarkoituksena yliopistossa Kaliforniassa pätevöityä itsenäisen tutkijan uralle. Peehlin laboratorio tutkii eturauhassyövän kasvumekanismeja Stanfordin Yliopistossa Kaliforniassa. Olin väitellyt syöpä- ja luubiologian alalta 2008, ja sen jälkeen kypsytellyt kliinisen lääkärintyön ohessa sisätaudeilla ajatusta post doc -tutkijaksi lähtemisestä. Tutkimusjakso hyvässä ulkomaisessa laboratoriossa toisi kokemusta ja näkemystä tutkijanuralla. Perheelle muutto voisi olla positiivinen kulttuuri- ja kielikylpykokemus. Peehlin viestin saatuani päätimme puolisoni kanssa perheinemme (3- ja 5-vuotiaat lapset) muuttaa Kaliforniaan vuodeksi tai pariksi. Alunperin olin lähettänyt hakemuksia sähköpostilla kolmeen mielestäni erinomaiseen syöpä-/luualan laboratorioon. Mahdollisen tulevan laboratorion valinnassa minua auttoivat väitöskirjan ohjaaja, laitoksen esimies, ja kysyinpä neuvoa vielä väitöskirjan esitarkastajaltakin. Yksi hyvistä saamistani neuvoista oli, että hae hiukan eri hommiin kuin mitä olet ennen tehnyt, niin saat laajemman näkemyksen biolääketieteen kentästä! Uskon että hyvin tehty pohjatyö - hyvä hakemus ja vastaanottavan laboratorion huolellinen valinta - on keskeistä, jos haluaa saada post doc-vaiheen onnistumaan. Hakemuksen tekemisessä on tärkeää erottautua niistä kymmenistä muista hakijoista, joiden viestejä huippuryhmien vetäjät saavat viikoittain. Suomalaisilla väitelleillä etulyöntiaseman tuo usein se, että julkaisuja on enemmän kuin muunmaalaisilla tohtoreilla. Minun tapauksessani laboratoriossa oli aiemmin toiminut toinen suomalainen tutkija, joka oli tehnyt hyvän vaikutuksen ryhmään. Kylmän maamme asukkailla on täällä hyvä maine! Väsyttävää viisumirallia Mikäli haluaa töihin Yhdysvaltoihin, pitää varautua hyvissä ajoin viisumiralliin. Tähän uppoaa helposti jopa puolikin vuotta. Prosessi vaatii pitkää pinnaa ja perheelliseltä saattaa tuntua oudolta, ettei Helsingin Yhdysvaltain suurlähetystöstä heru haastatteluaikoja samalle päivälle saman perheen jäsenille. Mutta kun on riittävällä varmuudella eli noin sadalla paperilla todennettu että puolisosi on palvellut Suomen armeijassa, ei Afganistanin, ja että au pair on tulossa au pairiksi, eikä hankkimaan aviopuolisoa ja green cardia, ovat portit avoinna. Tai näin luulisi. Au pairimme joutui tosin vielä rajallakin seikkailuun, koska täkäläiset viranomaiset eivät tunnistaneet hänen laillista viisumityyppiään! Tämä aiheutti kaikille harmaita hiuksia, mutta lopulta viranomaisten toilailuista huolimatta suurlähetystö ei tuntenut paikallisten byrokraattien sääntöjä ja toisinpäin - kaikki pääsivät lopulta maahan ja ihan luvankin kanssa. Tosin uskomattoman reipas ja ahkera au pairimme piti välillä lennättää Suomeen. Erinomaista perehdytystä ja hyvä työilmapiiri Peehlin laboratoriossa sain tähänastisen urani parhaan ja myös henkilökohtaisimman perehdytyksen projektiin, joka käsittelee primaarin, juuri leikkaussalista haetun eturauhassyövän käyttöä mikrometastaasi- eli etäpesäkemalleissa ja syöpäsolujen vuorovaikutusta luuytimen solujen kanssa. En ollut aiemmin työskennellyt primaarisolujen kanssa, ja niiden kasvattaminen on hyvin haasteellista, mutta olen nyt saanut siihen täällä hyvät valmiudet. Positiivinen kokemus on ollut myös runsas ja pyyteetön tutkijayhteistyö. Stanfordin lääketieteen post doc-vaiheen tutkijat pitävät tiiviisti yhteyttä sähköpostilistalla. Olipa ongelmasi mikä tahansa reagenssin tilapäisestä loppumisesta monimutkaisempaan tiedeongelmaan, saat vastauksen kysymykseesi saman tien, tai voit noutaa haluamasi tutkimusreagenssin naapurilaboratoriosta. Olin etukäteen kuullut, että yhdysvaltalaisissa laboratorioissa on vähän avustavaa henkilökuntaa. Teknikkomme saavat kuitenkin hyvin laboratorion arjen rullaamaan ja tutkijat voivat keskittyä projekteihinsa. Suomesta osaksi poiketen teknikoilla on yleensä yliopistotason koulutus, ja useat heistä jatkavat myöhemmin väitöskirjatyöhön tai lääketieteilijöiksi. Ryhmärakenne eroaa suomalaisesta myös siten, että varsinaisia väitöskirjan tekijöitä on ryhmässä vain 1-2, ja loput tutkijat ovat joko post doc-tutkijoita, vanhempia tutkijoita tai residentejä eli erikoistuvia lääkäreitä Stanfordin sairaalasta, joiden koulutukseen kuuluu pakollisena vuosi tutkimusta. Työilmapiiri on lämmin ja mukava. Kansainvälinen ryhmä, korkea työmotivaatio ja uusille ajatuksille tilaa antava ilmapiiri ovat tekijöitä, joilla saadaan hyviä tuloksia aikaan. Kaikki näyttävät tulevan mielellään töihin. Projektit ja niiden tuotos haravoidaan läpi koko ryhmän voimin 1-2 kk:n välein, ja esitysten jälkeen on tapana, että jokaisen ryhmän jäsenen pitää kommentoida toisten työtä. Kritiikki on välillä ankaraakin. Tieteellistä keskustelua, brainstorming, käydään myös ohjaajan kanssa 1-2 kertaa kuussa kahdenkeskisissä palavereissa. Viikoittain tulee toimittaa ohjaajalle raportti omista tuloksista, mikä auttaa jäsentämään oman projektin edistymisen/laahaamisen. Instrumenttien ja reagenssirahoituksen runsauden osalta vaikuttaa siltä että perustutkimusta arvostetaan täällä korkealle. Maanjäristyksiin on varauduttava. Stanford sijaitsee San Andreaksen liitoksen päällä, mistä syystä maanjäristykset ovat arkipäivää. Tämä näkyy laboratoriossa mm. siinä, että soluviljelykaapit ja -70 C pakastimet on ruuvattu kettingeillä seinään. Avohyllyjä ei ole, ja kaapit, joiden ovet ovat tavallista jäykemmät, pitää sulkea saman tien käytön jälkeen. Jääkaapin ovet kiinnitetään erillisillä salvoilla ulkopuolelta. Jokaisella laboratorion työpöydällä on oma selviytymispakkauksensa. Niitä ei ole kuitenkaan pölykerroksesta päätellen vuosikausiin tarvittu, eikä toivottavasti vähään aikaan tarvitakaan. Jos ei pelkää maanjäristyksiä, Kalifornian ja San Franciscon alueella riittää näkemistä ja kokemista vaikka vuoden jokaiselle päivälle. Neljän tunnin sisällä voit liikkua Yosemiten kansallispuiston upeista vuorimaisemista Tyynen Valtameren rannalle, vierailla viinitiloilla tai tutustua suurkaupunkiin. Alueella on myös USA:n runsain pyöräilyreitistö, ja Stanfordin yliopisto maksaa jokaiselle pyörällä/kävellen töihin liikkuvalle työntekijälle ylimääräistä palkanlisää. Autoilijat eivät tätä etua tietenkään saa. Rahoituksen tilkkutäkissä paljon paikkoja Yhä harvempi lääkäri jatkaa Suomessa tutkijanuraansa väitöstutkimuksen jälkeen tai suunnittelee perustutkijan uraa, mikä on uhka suomalaiselle perussyöpätutkimukselle. Syitä ilmiöön on monia. Yksi lienee rahoituksen vähäisyys ja pirstaleisuus. Vuonna 2010 Suomen Akatemia lopetti post doc-tutkijantoimien rahoituksen, minkä jälkeen tätä työtä rahoittavat Suomessa enää yksityiset säätiöt. Lukuisat eri alojen hakijat joutuvat kilpailemaan keskenään niukasta rahoituksesta. Ulkomaille tai varsinkaan yhdysvaltalaiseen suurkaupunkiin muutto ei ole halpaa puuhaa. Muuton lisäksi tutkijan maksettavaksi jäävät usein yksityinen sairausvakuutus, lasten päivähoito ja kallis vuokra. On upeaa, että Lounaissuomalaiset Syöpäjärjestöt on nyt ryhtynyt tukemaan suomalaisten tutkijoiden post doctyöskentelyä, ja kannustaa näin suomalaisia tutkijoita kansainvälisyyteen. Vaikka post doc-kausi ei ole taloudellisesti erityisen kannattavaa, ammatillisesti ja syöpätutkimuksen kannalta se on sitä ehdottomasti. Mahdollisuus toimia tutkijana Stanfordin kaltaisessa huippuyliopistossa tutkijana on ainutlaatuinen. Edelleenkään ei tiedetä, miten hoitaa luustoon levinnyttä syöpää, eikä näitä syöpätyyppejä osata tunnistaa ajoissa. Kun opimme ymmärtämään luun solujen ja syöpäsolujen välisiä vaikutuksia, pääsemme askeleen lähemmäs syövän täsmähoitoa. Uskon että täällä solmitut tutkimuskontaktit osoittautuvat jatkossa hyödyllisiksi taistelussa syöpää vastaan. Monet Stanfordissa kehitetyt menetelmät ovat sellaisia, joita voi ottaa Suomessa myöhemmin käyttöön. Tieto vaihtuu ja täydentyy näin kansainvälisessä tutkijavaihdossa ja koituu myöhemmin suomalaisten syöpäpotilaiden hyväksi. Syöpätutkija, LT Maija Valta Pheelin laboratoriossa Kaliforniassa eturauhassyöpätutkimuksen parissa. Maija Valta LT Stanford School of Medicine Stanford, CA, USA Maija Valta: väitöskirja käsitteli syövän ja luun solujen välisiä vuorovaikutuksia levinneessä syövässä tutkii tällä hetkellä luuhun levinneen eturauhassyövän kasvumekanismeja Stanfordin yliopistossa Kaliforniassa sai tutkimustyöhönsä Yhdysvalloissa euron apurahan Lounaissuomalaisilta Syöpäjärjestöiltä erikoistuu sisätautien erikoislääkäriksi TYKS:ssa Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Suvi Vainiomäki

11 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o PÄÄSIÄISEN AIKAAN BELGIAAN JA LUXEMBURGIIN Tällä matkalla majoituspaikkana on kaikkien tuntema Belgian pääkaupunki Bryssel, jossa eivät läheskään kaikki ole vierailleet. Kaupungin virallinen maine ei vastaa todellisuutta ja matkailija yllättyykin kaupungin välittömästä ja rennosta ilmapiiristä sekä sen erinomaisista kahviloista, kauniista arkkitehtuurista ja monipuolisista nähtävyyksistä. Brysseliin tutustumisen lisäksi tehdään retket keskiaikaiseen siltojen kaupunkiin Bruggeen sekä sadunomaiseen Luxemburgin suurherttuakuntaan, joka on Belgian, Ranskan ja Saksan välissä sijaitseva pieni maa. Sen historia liittyy erottamattomasti näiden suurempien rajanaapurien historiaan. Brugge on yksi Belgian kauneimmista kaupungeista ja sitä kutsutaan Pohjolan pikku-venetsiaksi kanaaliensa ansiosta. Bruggessa ei voi käydä maistamatta maailmalla tunnettua praline suklaata, joka on tehty pähkinöistä ja sokerisiirapista. Se on ollut paikallisten suosikki tai pahe vuodesta Luxemburgin päänähtävyyskohteisiin kuuluvat mm. Bockin kasematit, jotka ovat osa maanalaista linnoitusta ja tunneleita, joita Luxemburgissa on yli 20 kilometriä. MATKAOHJELMA Torstai Kokoontuminen klo Turun lentoasemalla. Lähtö klo Flyben lennolla AY 3964 Helsinkiin, jonne saavutaan klo Helsingistä jatketaan klo Finnairin lennolla AY 811 Brysseliin, jonne tuloaika on Lentoasemalta aloitetaan tutustuminen Brysseliin kiertoajelulla, jonka jälkeen majoitutaan kolmeksi yöksi Brysselin historiallisessa keskustassa sijaitsevaan neljän tähden Scandic Grand Place hotelliin. Iltapäivällä omaa aikaa nauttia kahviloista, ostoksista. Klo kolmen ruokalajin illallinen majoitushotellissa. Pitkäperjantai Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kokopäiväretkelle Bruggeen, johon tutustutaan kävelykierroksella. Kierroksen aikana nähdään mm. kaunis Grote Markt keskusaukio, Belfry torni, Burg aukio, kaupungintalo sekä Minnewater Rakkauden järvi alue ja sen lähistöllä sijaitseva Begijnhofin luostarialue. Lounas Maximiliaan van Oostenrijk ravintolassa. Brysseliin palataan noin klo Illalla vapaata aikaa nauttia kaupungin ilmapiiristä. Lauantai Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kokopäiväretkelle Luxemburgiin. Luxemburg on metsäinen maa MATKAOHJELMA Lauantai Kokoontuminen klo Turun lentoasemalla. Lähtö Flyben lennolla AY 3964 klo Helsinkiin, jonne saavutaan klo Jatko klo Finnairin lennolla AY 831 Lontooseen, jonne saavutaan klo Lentokentältä lähdetään kiertoajelulle, jonka aikana nähdään Lontoon tunnetuimmat nähtävyydet Trafalgar Square, Westminster Abbey, Big Ben, Buckingham Palace, Tower Bridge ja St. Paul s Cathedral. Kiertoajelu päättyy Charing Cross hotelliin, jonne majoitutaan kolmeksi yöksi Deluxe-huoneisiin. Iltapäivällä jää vielä vapaata aikaa ennen illallista, joka nautitaan majoitushotellissa. ja ajoreitti kulkee kumpuilevan ja metsäisen maaston vieritse. Perillä tutustutaan Bockin kasemat -linnoitustunneliin sekä Notre Damen katedraaliin. Nähdään myös modernista arkkitehtuuristaan tunnettu Kirchbergin kaupunginosa, jossa sijaitsevat Euroopan instituutiot, Clairefontaine aukio suurherttuatar Charlotten patsaineen sekä suurherttuan palatsi. Kolmen ruokalajin lounas nautitaan La Lorraine ravintolassa. Noin klo palataan Brysseliin. Loppuilta vapaata aikaa. Pääsiäispäivä Buffetaamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Brysselin lentoasemalle, josta Finnairin lento AY812 lähtee Helsinkiin klo Klo saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Turkuun Flyben lennolla AY 3957 klo Turun lentoasemalle saavutaan klo Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Kaikenkattava matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä viimeistään tässä vaiheessa sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja. Scandic Grand Place Hotel**** Rue d Arenberg 18, Bryssel. puh Sunnuntai Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen lähdetään kirjailija Jane Austenin kylpyläkaupunkiin Bath iin. Bath in lähteet ovat kiehtoneet ihmisiä niin kauan kuin Britanniassa on ollut asutusta, mutta vasta roomalaisten valtakaudella ne todella valjastettiin järjestelmälliseen kylpyläkäyttöön. Paikalliset kutsuvat Bath ia mielellään yhdeksi maailman kauneimmista kaupungeista ja Bath on onkin Lontoon jälkeen Englannin suosituin kulttuurimatkailukohde. Bath issa tutustutaan Rooman aikaiseen kylpylään, jossa on Englannin ainoa kuuma lähde. Retken aikana käydään katsomassa Stonehengen ryoliittikiviä, jotka ovat peräisin Lounais-Walesista. Stonehenge rakennettiin välillä 3000 ja 1600 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Kivet on voitu tuoda paikalle lautalla Bristolin kanavaa ja Avon-jokea pitkin. Tutkijat keräsivät yhdeksän kuukauden ajan kivinäytteitä selvittääkseen, mistä kuuluisan monumentin rakennuksessa käytetyt valtavat lohkareet ovat peräisin eikä arvoitus ole vieläkään selvinnyt. Bath issa lounas ja omaa aikaa ennen paluuta Lontooseen, jonne saavutaan noin klo Vapunaatto, maanantai Aamiainen hotellissa. Päivän aikana voi tutustua Lontooseen omien mieltymysten mukaan. Vappua vastaanotetaan Thamesin risteilyllä ja risteilyn kruunaa illallinen. Vapunpäivä, tiistai Aamiainen hotellissa. Aamupäivällä lähdetään tutustumaan esikaupunkialueella sijaitsevaan Hampton Court Palaceen. Mahtava linna, jossa valtionsalit, keittiö, makuuhuoneet jne. ovat yleisön nähtävänä. Upeaa arkkitehtuuria, hienoja tekstiilejä sekä arvokkaita maalauksia. Linnan ympärillä oli alun perin 300 eekkerin hirvieläinpuisto luvun alussa ensimmäiset kasvit istutettiin linnan ympärille, jonka jälkeen Henry VIII suunnitteli ja rakennutti koko valtavan puutarhan: Sijaitsee Brysselin historiallisessa keskustassa St. Hubertin ostosgallerian vieressä, 400 metrin päässä Grand Placesta ja Rue des Bouchers kadun ravintoloista. Hotelli on peruskorjattu, viisi kerrosta, 100 ilmastoitua huonetta. Huoneissa minibaari, väri-tv, kaapeli- ja satelliittikanavat, radio, PCmodeemiliittymä, puhelin, kylpy ja/suihku, housuprässi ja hiustenkuivaaja. Baari ja brasserie ravintola ja kaksi saunaa. Matkan hinta: jäsenet 1050 euroa, ei-jäsenet 1075 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 120 euroa. Hintaan sisältyy: 8 lentomatkat Turku-Helsinki-Turku Flyben lennoilla 8 lentomatkat Helsinki-Bryssel-Helsinki Finnairin reittilennoilla 8 aamiainen Helsinki-Bryssel lennolla 8 välipala Bryssel-Helsinki lennolla 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan Brysselissä, Bruggessä ja Luxemburgissa 8 3 yön majoitus Scandic Grand Place hotellissa 2 hengen huoneessa 8 3 buffetaamiaista, illallinen ja 2 lounasta 8 ohjelmassa mainitut tutustumiskohteet ja niiden sisäänpääsymaksut 8 paikallisoppaan palvelut Brysselissä, Bruggessä ja Luxemburgissa 8 matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Anna van Breemen VIETÄ VAPPU TULEVIEN KESÄOLYMPIALAISTEN KAUPUNGISSA LONTOOSSA Varmasti ensimmäinen asia, joka kaikille tulee mieleen Lontoosta on Big Ben. Kuitenkin vain harvat tietävät sitä tosiasiaa, että Big Ben ei ole virallisesti itse tornin nimi, vaan nimi kuuluu sen viidestä kellosta suurimmalle. Nimen kello on saanut aikoinaan Sir Benjamin Hallin mukaan, joka rakennutti kellotornin. Lontoo on kaupunki, jonne palataan aina uudelleen ja uudelleen. Lontoon viehätys perustuu sen moni-ilmeisyyteen, jokaisella kaupunginosalla on oma, jäljittelemätön tunnelmansa. Säätä pidetään Lontoossa yhtenä yleisimmistä keskustelunaiheista. Silti sää ei ole niin paha kuin monesti annetaan ymmärtää. Lontoolaiset itse muistuttavat, että useina vuosina Lontoo saa niskaansa vähemmän vettä kuin Pariisi. Piccadilly Circus on maailman kuvatuimman paikan maineessa. Tämä suuri liikenneristeys on tunnettu jättiläismäisistä neonvalomainoksista ja Eros-patsaasta. Tällä matkalla tutustutaan Lontooseen kiertoajelulla, käydään Bath in kylpyläkaupungissa katsomassa Rooman aikaista kylpylää ja sen kuumaa lähdettä, Stonehengen kiviä sekä Lontoon esikaupunkialueella sijaitsevaa upeaa puutarhaa, Hampton Court Palacea, jonka loistavan kuninkaallisen palatsin tunnetuin asukas lienee ollut Henry VIII. etelässä yksityinen, idässä yleinen, pohjoisessa huvipuutarha ja lännessä puutarha kaksintaisteluille ja turnajaisiin. Puutarha on voittanut useita palkintoja ja sen linnan pihalla järjestetään vuosittain festivaalit. Tutustumisen jälkeen lounas ja ajo lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 834 lähtee Helsinkiin klo Klo saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan klo Flyben lennolla AY 3963 Turkuun. Klo (2.5.) saavutaan Turun lentoasemalle. Charing Cross hotelli**** The Strand, London WC2N 5 HX. puh Hotelli sijaitsee Lontoon sydämessä, lähellä Trafalgar Squaren aukiota ja Covent Gardenia. Charing Cross in maanalaisen asema aivan hotellin vieressä. 239 huonetta, joissa ilmastointi, suihku, TV, WiFi, kahvinkeittovälineet ja tallelokero. Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaan passi tai virallinen voimassaoleva EU -henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä riittävän kattava peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä heti matkavarauksen tekemisen jälkeen sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta sekä tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi Englannin puntia. Matkan hinta: jäsenet 1325 euroa, ei-jäsenet 1350 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 360 euroa. Hintaan sisältyy: 8 lentomatkat Flyben lennoilla Turku-Helsinki-Turku 8 lentomatkat Finnairin lennoilla Helsinki-Lontoo-Helsinki 8 välipala lennoilla Helsinki-Lontoo-Helsinki 8 3 yön majoitus Charing Cross hotellissa 2 hengen Deluxe huoneessa 8 3 aamiaista, 2 lounasta ja 2 illallista 8 retket Bath iin ja Hampton Court Palaceen 8 sisäänpääsymaksut ja opastukset ohjelman mukaan 8 risteily Thames -joella 8 matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Ralf Löfström HENKEÄSALPAAVAT ALPPI- JA JÄRVIMAISEMAT JA VEHREÄ LUONTO SVEITSI Sveitsi on vuorten ympäröimä pieni maa, jonka Alppien lumipeitteiset vuorenhuiput, syvät laaksot, kauniit kukkaniityt ja pienet kylät saavat kokeneenkin maailmankiertäjän hiljaiseksi. Tämä matka vie Sveitsin suurimpaan kaupunkiin Zürichiin, viehättäviin Luzernin, Montreux in ja Gruyères in kaupunkeihin. Ajomatkoilla nähdään ennennäkemättömiä ja vaihtelevia maisemia. Matkan aikana maistellaan monia herkkuja sekä tehdään huikea junamatka lumiselle Jungfraujoch ille. Lähde kanssamme tälle upealle viiden päivän matkalle Sveitsiin! MATKAOHJELMA Perjantai Kokoontuminen klo Turun lentoasemalla. Flyben lento AY 3964 lähtee Helsinkiin klo Klo saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Finnairin reittilennolla klo Zürichiin. Klo saavutaan Zürichiin, johon tutustutaan kaupunkikiertoajelulla. Kierroksen jälkeen nautitaan paikallinen lihafondue -lounas. Omaa aikaakin jää kaupungille. Iltapäivällä matka jatkuu Luzerniin. Täällä majoitutaan neljäksi yöksi kaupungin sydämessä sijaitsevaan Hotel Drei Koenigeen. Illalla kävelykierros kaupungilla. Päivän ajomatka noin 60 kilometriä. Lauantai Buffetaamiainen majoitushotellissa. Tänään kokopäiväretkellä suunnataan kohti Sveitsin viinialuetta ja Lac-Léman järven äärellä sijaitsevaa Montreux in kaupunkia. Täällä vieraillaan viinitilalla ja maistellaan viinejä pienen suolapalan kera sekä kävelykierroksella tutustutaan vanhaan kaupunkiin. Lounas nautitaan viihtyisässä lämminhenkisessä ravintolassa, joka on aiemmin toiminut viinikellarina. Illaksi palataan majoitushotelliin. Loppuiltaa voi viettää omien mieltymysten mukaan. Päivän ajomatka noin 400 kilometriä. Sunnuntai Buffetaamiainen majoitushotellissa. Tänään kokopäiväretki vie Jungfraujoch in vuorelle, josta avautuvat näkymät Alpeille. Matkalla pysähdytään Brienzin kaupungissa, joka on tunnettu puun veistämisestä. Retken aikana siirrytään vuoristojunalla Jungfraujoch iin, jonka rautatieasema sijaitsee Euroopan korkeimmalla kohdalla, 3454 metriä merenpinnan yläpuolella. Vuorelta avautuvat upeat maisemat Ranskaan ja Saksaan asti. Lounas retken aikana. Vapaata aikaa Grindelwaldin kylässä ennen paluuta Luzerniin. Grindelwaldin kylän kerrotaan olevan Sveitsin kaunein paikka. Päivän ajomatka noin 160 kilometriä. Maanantaina Buffetaamiainen majoitushotellissa. Tämän päivän retki vie Gruyères in kaupunkiin Sveitsin juustoalueelle. Kävelyretkellä tututustaan kaupunkiin ja aikaa jää halukkaille vierailla keskiajan linnassa tai muuten nauttia kauniista ympäristöstä. Iltapäivällä palataan Luzerniin, jossa jää vapaata aikaa ennen illallisristeilyä. Kauniiden maisemien lipuessa ohi nautitaan kolmen ruokalajin illallinen. Päivän ajomatka noin 340 kilometriä. Tiistai Buffetaamiainen majoitushotellissa. Aamiaisen jälkeen ajo Zürichin lentoasemalle, josta Finnairin lento AY 858 lähtee Helsinkiin klo Klo saavutaan Helsinkiin, josta jatketaan Flyben lennolla AY 3957 Turkuun, jonne tuloaika on klo Hotel Drei Koenige*** Bruchstrasse 35, 6003 Luzern. puh Hotelli sijaitsee Luzernin keskustassa vanhan kaupungin lähellä. Hotellissa ravintola ja baari. Huoneissa suihku/kylpy, TV, radio, puhelin ja hiustenkuivaaja. Matkalle mukaan voimassaoleva ehjä ulkomaanpassi tai virallinen voimassaoleva EU-henkilökortti, josta ilmenee myöntämis- ja voimassaolopäivät. Kaikenkattava matkavakuutus, johon sisältyy myös matkatavaravakuutus sekä peruutusturvavakuutus oman, lähiomaisen tai matkatoverin vakavan sairastumisen tai kuoleman varalta, on syytä tehdä viimeistään tässä vaiheessa sekä huolehtia perusrokotusten voimassaolosta ja tarvittaessa MPR-rokotuksesta. Valuutaksi euroja ja Sveitsin frangeja. Matkan hinta: jäsenet 1680 euroa, ei-jäsenet 1705 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 188 euroa. Hintaan sisältyy: 8 lentomatkat Turku-Helsinki-Turku Flyben lennoilla 8 lentomatkat Helsinki-Zürich-Helsinki Finnairin reittilennoilla 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan 8 4 yön majoitus Hotel Drei Koenigessä 2 hengen huoneessa 8 4 aamiaista, 3 lounasta ja illallinen 8 kaupunkikiertoajelu Zürichissä 8 retket Montreux iin, Jungfraujoch iin ja Gruyères iin 8 risteily Luzernissa 8 viininmaistelu 8 paikallisoppaan palvelut Zürichissä 8 Matkarin matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Anna van Breemen LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA HENGÄSTYTTÄVÄN HAUSKA 39 ASKELTA RIIHIMÄEN TEATTERISSA LAUANTAINA askelta on hengästyttävän hauska vakoojafarssi (John Buchan, Alfred Hitchcock, Patrick Barlow) syyttömän miehen ajojahdista sekä vauhdikas seikkailu kaasuvalon, piipputupakan ja konnuuksien aikakaudelta. Höyryjunan lailla eteenpäin kiitävä kommelluksien kavalkadi kuljettaa katsojaa koko ajan vauhtiaan kiihdyttäen. 39 askelta on fyysistä brittikomediaa parhaimmillaan; mustanpuhuvaa ja hirtehisen hauskaa. Niin ja myös jännittävää. Annettuaan yösijan teatterissa tapaamalleen tuntemattomalle naiselle, Richard Hannay tulee yllättäen repäistyksi keskelle kansainvälistä salaliittoa. Syyttömän miehen pakomatka Lontoon sumusta Skotlannin nummien kautta Palladium-teatteriin marssittaa lavalle liudan gangsterielokuvista tuttuja hahmoja. Romantiikka kukkii, aseet puhuvat ja joka nurkan takana odottaa uusi jännittävä käänne. Rooleissa Jukka Leisti, Jani Johansson, Jane Kääriäinen ja Esko Rissanen. MATKAOHJELMA Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Forssan kautta Riihimäelle, jossa ruokaillaan Riihimäen Scandicissa. Ruokailun jälkeen siirrytään Riihimäen Teatteriin laskemaan 39 askelta. Esityksen jälkeen paluu Forssan kautta Turkuun, jonne saavutaan noin klo SYLVI JA ANITA NÄYTELMÄHELSINGIN KAUPUNGIN- TEATTERISSA VAPUNAATTONA MAANANTAINA Helsingin Kaupunginteatterissa kantaesitetään kuluvana vuonna uusi kotimainen näytelmä, Panu Rajalan kirjoittama Sylvi ja Anita. Näytelmä tarjoaa meille aitiopaikan keskellä presidentti Kekkosen lähipiiriä vuodesta 1963 aina Sylvi Kekkosen kuolemaan. Kari Rentolan ohjaama näytelmä kuvaa kahden erilaisen naisen, Sylvi Kekkosen ja Anita Hallaman, suhdetta Urho Kekkoseen ja myös naisten suhdetta toisiinsa. Rooleissa nähdään loistavat näyttelijät Eeva-Liisa Haimelin ja Heidi Herala. Lisäksi adjutantin rooleissa nähdään Ville Sormunen. MATKAOHJELMA Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsinkiin, jossa ruokaillaan ravintola Mamma Rosassa ennen teatteriesitystä. Klo seurataan Sylvi ja Anita näytelmää Helsingin Kaupunginteatterissa. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo YÖKYÖPELIT HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERISSA LAUANTAINA Lastenrunouden parhaat perinteet juhlivat lennokkaassa salapoliisitarinassa Laura Ruohosen uudessa musiikkinäytelmässä. Yökyöpeleitten talossa ei kukaan nuku öisin. Sieltä löytyy monta hämärässä hiippailijaa ja vaarallista viipottajaa: Voittamaton Vauvakaan ei nuku koskaan, Mahtimummeli Päätäi Väätäinen perustaa Päiväkoti Veripaltun, herra Käen rouva pullauttelee munia minne sattuu. Salaperäisin kaikista on pieni Nakertaja, ilmassakävelijä. Rooleissa Seppo Halttunen, Vuokko Hovatta, Tuukka Leppänen, Seela Sella, Martti Suosalo, Anna-Maija Tuokko ja Saara Ahola. Ikäsuositus yli 5-vuotiaille. MATKAOHJELMA Matkan hinta: jäsenet 75 euroa, ei-jäsenet 91 euroa Hintaan sisältyy: 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan 8 ruokailu 8 teatterilippu 8 väliajan kahvitarjoilu 8 matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Hanna-Leena Laihonen Matkan hinta: jäsenet 113 euroa, ei-jäsenet 129 euroa Hintaan sisältyy: 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan 8 ruokailu 8 teatterilippu 8 matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Pirkko Hallanoro Matkan hinta: aikuiset 58 euroa lapset 5-12 vuotiaat 45 euroa Hintaan sisältyy: 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan 8 teatterilippu 8 matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Anna van Breemen Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. Ajo Helsingin Kaupunginteatteriin, jossa seurataan klo Yökyöpelit esitystä. Esityksen jälkeen paluu Turkuun, jonne saavutaan noin klo ILMAJOEN MUSIIKKIJUHLAT MENESTYSOOPPERA TAIPALEENJOKI Ilmajoen musiikkijuhlia on toivottu usean vuoden ajan ja nyt se on ohjelmistossa! Tällä matkalla seurataan Ilmajoella katetussa katsomossa Ilkka Kuusiston ja Panu Rajalan oopperaa Taipaleenjoki sekä tutustutaan Seinäjokeen sekä vesitse että junaraiteilla. MATKAOHJELMA Lauantai Lähtö klo Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku. ajo Rauman, Porin ja Kankaanpään kautta Ilmajoelle, jossa ruokaillaan Kestikartanossa. Klo seurataan Taipaleenjoki oopperaa. Väliajalla kahvitarjoilu. Esityksen jälkeen tutustutaan Ilmajokeen kiertoajelulla. Kiertoajelun jälkeen ajo Seinäjoelle Sokos Hotel Vaakunaan, jonne majoitutaan yhdeksi yöksi. Sunnuntai Matkan hinta: jäsenet 248 euroa, ei-jäsenet 264 euroa Lisämaksu yhden hengen huoneesta 35 euroa. Hintaan sisältyy: 8 linja-autokuljetukset ohjelman mukaan 8 Taipaleenjoki oopperan lippu 8 yhden yön majoitus Sokos Hotel Vaakunassa 2 hengen huoneessa 8 aamiainen, 2 lounasta ja 2 kahvitarjoilua 8 opastetut kierrokset ohjelman mukaan 8 matkanjohtajan palvelut Matkanjohtaja: Maija Parmanen Aamiainen hotellissa. Aamiaisen jälkeen tutustutaan Seinäjokeen Latomeriristeilyllä ja Alvari -junan kyydissä. Risteilyllä kahvitarjoilu. Seinäjoelta lähdetään kohti Hämeenkyröä ja Frantsilan Kehäkukkaa, jossa ruokailu. Hämeenkyröstä matka jatkuu takaisin Turkuun, jonne saavutaan noin klo ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) avoinna maanantaisin klo , tiistaista perjantaihin klo

12 N:o 1 JUHLAVUODEN RISTEILY VÄLIMERELLÄ ONNISTUI YLI ODOTUSTEN Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. vietti viime vuonna 60-vuotisen toimintansa juhlavuotta. Vuoden aikana järjestettiin monia tapahtumia eri puolilla yhdistyksen toimialuetta. Yhdistyksen matkatoimisto Matkari Oy osallistui juhlavuoteen järjestämällä risteilyn Välimerelle, jossa risteiltiin Freedom luokan M/S Liberty of the Seas aluksella. Matka myytiin loppuun lähes vuosi ennen kuin se toteutettiin ja matkalle osallistui yhteensä 116 henkilöä, jotka olivat erittäin tyytyväisiä matkan järjestelyihin. Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat LOUNAIS-SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y. TIEDOTTAA PÄÄSIÄISAJAN JUHLALOUNAAT MERI-KARINAN maukkaasta seisovasta pöydästä klo Pitkäperjantaina Pääsiäispäivinä 8. ja Hinta: aikuiset...á 25 yhdistyksen jäsenet...á 19 lapset 6 12-vuotiaat...á 10 Pöytävaraukset, puhelin Juhlapyhien menut nähtävänä Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku PÄÄSIÄISEN VIETTO MERI- KARINASSA AJALLA NEITSYTRISTEILY VIKING LINEN UUDELLA M/S GRACE -ALUKSELLA Matkari Oy lähtee Viking Linen uudella laivalla, M/S Grace lla Neitsytristeilylle ja vain nopeimmat mahtuvat mukaan! HINTA HENKILÖLTÄ 2 hengen huoneessa ,00 1 hengen huoneessa ,00 sisältäen täysihoidon ja monipuolisen pääsiäisohjelman. Ilmoittautumiset ja tiedot ohjelmasta: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, Turku, puh TOIMINTAA SYÖPÄPOTILAILLE JA HEIDÄN LÄHEISILLEEN Pääsiäisen ohjelma Sitovat ilmoittautumiset nähtävänä toimistoon viimeistään retkiä ja virkistystä. Salo-Karinan toimisto on avoinna perjantaisin klo , puh. (02) (ei kesä-heinäkuussa). Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sairaanhoitaja aloittaa rintaproteesivälityksen Salo- Karinan paikallisosaston tiloissa, Helsingintie 52 perjantaina Häneltä on mahdollisuus varata aika myös luomitarkastuk- UUSIKAUPUNKI seen. USKO, Vastaanotto on kerran TOIVO, kuukaudessa, RAKKAUS- KONSERTTI Uudenkaupungin paikallisosaston puheenjohtajana toimii Esko Tähtinen, puh Torstai : Piknik-risteily Maarianhaminaan , jonka jälkeen hinta ja aikataulu. Hartaushetket: Yleensä joka kuukauden toisena maanantaina klo 15.00: 12.3., 2.4. ja 7.5. Tilaisuudet ovat avoinna kaikille. RANNIKKOSEUTU Rannikkoseudun puheenjohtajana toimii Raimo Sulonen, puh Paikallisosasto jakaa tietoa ja järjestää virkistystoimintaa. Kevään 2012 aikana järjestetään Raisiossa syöpään liittyvä luentotilaisuus, lisätiedot Raimo Suloselta. PARAINEN Kontaktpersonen i Pargas är Pirkko Karrento, tel poikkeuksena heinäkuu, jolloin syöpäneuvonta-asema Aika: on lauantaina suljettu vuosiloman ajaksi väntuvalle, joka sijaitsee klo osoitteessa Alinenkatu Forssan paikallisosaston puheenjohtajana Paikallisosaston toiminta on keskittynyt Ystä- FORSSA Ajanvaraus ma pe klo ja klo 26, Uusikaupunki. Ystäväntuvan puhelinnumero on (02) Turku (maanantaisin ja lauantai- Paikallisosasto toimii potilaiden ja heidän toimii Kaisa Salminen, puh Paikka: puh. (02) Mikaelinkirkko, Salon paikallisosaston puheenjohtajana toimii sin klo ja tiistaista perjantaihin klo läheistensä virkistys-, valistus- ja kuntoutustoiminnan hyväksi. tuotto Paikallisosaston menee toiminta Juhani Vapaaehtoisen Ivanoff, puh ja ohjelman sihteerinä Siru Virpi, puh otto on torstaisin klo keskittyy Solukkoon, Siurilankatu 28, Forssa, ). hinta Syöpäyhdistyksen 10 euroa, oma vastaan- jonka Tapaamisillat Lounais- ovat yleensä Suomen joka kuukauden viimeisenä torstaina klo Kahvia on tarjolla den vertaistukiryhmät kokoontuvat kerran taanotto ajanvarauksella puh Syöpäyhdistykselle. Rintasyöpäpotilaiden ja eturauhassyöpäpotilai- Syöpäsairaanhoitajan vas- klo Ohjelmia alkaen hintaan saa 2, samoin ostaa arpoja hintaan 2. minnan yhteyshenkilönä toimii Tarja-Liisa LOIMAA kirkon kuukaudessa ovelta Ystäväntuvalla. ja Tukihenkilötoi- Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä, 2012 tapaamiset: Itäinen Pitkäkatu Kukkonen, puh Joka kuukauden Loimaan seudun paikallisosaston puheenjoh- Kevään Torstai klo 18.00: Kantasolusiirrot hematologiassa, sisätautilääkäri esiintyvät Marko tu yhteislaululle. mm. Tiina Tilaisuus Malmisalo, on avoin kaikille Paikallisosasto Kaija Vähä-Vahe, tukee Loimaan aluesai- viimeinen torstai-ilta klo alkaen on varattajana toimii Kaisa Hyvärinen, puh Konsertissa Vesanen, Tyks Kirjallisuuskerho toimii Ystäväntuvalla kerran raalan tiloissa tapahtuvaa neuvonta-aseman lauluyhtye Torstai klo 18.00: Asema, Plastiikkakirurgiset toimenpiteet, kirurgi, onkologi Ilkka puh järjestää erilaisia tapahtumia niin sairastuneil- Sydwest, viikossa, lisätietoja Jyki sihteeri Marjo Vilo Öhrnbergiltä, ja Marjaana toimintaa (Vapaudenkatu Turakka 12 B, Loimaa) ja Konsertin Koskivuo järjestää Tiina Malmisalo ja Kaija Vähä-Vahe le kuin heidän läheisilleen sekä aiheesta kiinnostuneille - myös toiveiden mukaan. RISTEILYOHJELMA: Tiistai Kokoontuminen klo Turun satamassa Viking Linen terminaalissa. M/S Grace lähtee Tukholmaan klo Majoittuminen ikkunallisiin ja alavuoteellisiin Seaside Four hytteihin. Buffetillallinen klo Keskiviikko Meriaamiainen laivalla. Päivän aikana nautitaan á la carte päivällinen klo M/S Grace saapuu Turun satamaan klo Risteilyn hinta kahden hengen Seaside Four -hytissä: jäsenet 125 euroa ei-jäsenet 141 euroa Hintaan sisältyy: 8 risteily kahden hengen Seaside Four hytissä 8 buffet-illallinen 8 meriaamiainen 8 á la carte päivällinen 8 matkanjohtajan palvelut Lisämaksu yhden hengen Seaside Four hytistä 26 euroa. Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Matkari Oy puh. (02) Ilmoittautuessa tulee kertoa syntymäaika. ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT: Matkari Oy, Itäinen Pitkäkatu 30, Turku, puh. (02) avoinna maanantaisin klo , tiistaista perjantaihin klo Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄN JA AVOIMIEN OVIEN PÄIVÄN JA PÄÄSIÄISMYYJÄISET pallmusunnuntaiina PÄÄSIÄISMYYJÄISET palmusunnuntaina kllo Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa, klo Karinakodissa ja Karinarannassa Seiskarinkatu 35, Turku Tasatunnein Meri-Karinan klo 12.00, toiminta- ja opastettu ja palvelukeskuksessa tutustuminen yllämainittuihin toimintapisteisiin Seiskarinkatu sekä selostus 35, niiden Turku toiminnasta. Meri-Karinassa ilmainen kahvitarjoilu Meri-Karinassa lounas klo edulliseen tarjoushintaan á 8,00 Meri-Karinassa lounas KILPAILUJA klo JA edulliseen ARVONTAA tarjoushintaan á 8,50 euroa. JATKUVA ILMAINEN LINA-AUTOKULJETUS KLO ALKAEN Mahdollisuus tutustua Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, Ortodoksisen kirkon luota, Yliopistonkatu 19, Turku Karinakotiin ja Karinarantaan. KILPAILUJA JA ARVONTAA TERVETULOA! Kevään uudet proteesiliivit Cup AA D 5706X Tonya, Kupit AA D, Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus Seiskarinkatu 35, Turku puh veteraanikuntoutus - Kelan vaikeavammaisten kuntoutus - Kaupungin ja TYKS:n ostopalveluosoitukset - Syöpäyhdistyksen jäsenet -15% lähetehoidoista Esko Hirvinen fysioterapeutti

13 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o TYKSissä kehitetty rintasyövän jälkeisen turvotuksen leikkaushoitoa TYKSin plastiikkakirurgit ovat kehittäneet uutta mikrokirurgista leikkaustekniikkaa, jolla voidaan vähentää rintasyöpäleikkauksen jälkeistä turvotusta yläraajassa. Joskus hyvinkin hankalaa turvotusta esiintyy silloin, kun kainalon imusolmukkeiden poisto vaikeuttaa yläraajan lymfanestekiertoa. Kainalon imusolmukkeet poistetaan, jos kainalosta löytyy vartijasolmuketutkimuksessa syöpäsoluja. Uuden leikkaustekniikan avulla voidaan tulevaisuudessa auttaa tuhansia rintasyöpäleikkauksesta toipuvia potilailta. Toistaiseksi uuden tekniikan leikkauksia tehdään pääasiassa silloin, kun potilaalle rakennetaan uusi rinta poistetun tilalle. Imuteiden vajaatoiminnasta johtuva krooninen turvotus (lymfedeema) on yleinen ongelma leikkausten, sädehoidon, vammojen ja infektioiden jälkeen muun muassa rintasyöpäpotilailla. Noin prosentilla kainalon imusolmukepoistoleikkauksen ja sädehoidon kokeneista rintasyöpäpotilaista on hoitoihin liittyen myös hankalia käden turvotusoireita. Turvotusoireet rajoittavat potilaiden elämänlaatua sekä usein myös työ- ja toimintakykyä. Tähän asti lymfedeemapotilaille ei ole ollut tarjolla parantavaa hoitoa. Vaivaa on pyritty pitämään kurissa lähinnä lymfaterapialla ja puristussitein. -Puristavan tukihihan käytöllä voidaan jonkin verran pitää turvotusta kurissa. Valitettavasti tukihihojen merkitystä rintasyöpähoidoissa olleen naisen apuvälineinä ei riittävästi ymmärretä. Monissa paikoissa niitä ei korvata lainkaan tai niitä saa liian harvoin. Tukihiha on pidettävä puhtaana eli tarvitaan myös vaihtokappaleita niiden huollon ajaksi, muistuttaa plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Erkki Suominen. Lymfedeemassa normaali imunestekierto häiriintyy ja turvotuksen ohella se tekee yläraajasta myös tulehduksille alttiin. Joillakin potilailla esiintyy sitkeitä ruusukierteitä. Turvotus aiheuttaa usein myös kipuja. -Lymfedeemaa korjaavat leikkaushoidot ovat tähän saakka olleet hyvin harvinaisia ja niitä on tehty vain satunnaisesti yksittäisille potilaille. Tällöin on käytetty lähinnä kudosta pienentäviä toimenpiteitä, kuten rasvaimua ja imuteiden ohituksia laskimokiertoon. TYKSissä lähdettiin vahvan mikrokirurgisen osaamisen turvin uusille raiteille rinnanpoiston kokeneiden naisten jatkohoidossa, plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Erkki Suominen kertoo. Kaksi suurta leikkausta yhdellä kertaa - Olemme TYKSin plastiikkakirurgian yksikössä vuodesta 2007 alkaen käyttäneet uutta leikkaustapaa, jonka avulla korjataan käden imunestekiertoa samalla kun potilaalle rakennetaan uusi rinta. Leikkauksessa rintasyöpähoitojen aikaansaamat kainaloon syntyneet kovat ja lymfakiertoa estävät arvet vapautetaan, ja kainalon alueelle siirretään tervettä imukudosta alavatsalta samalla kun alavatsan pehmytkudoksista rakennetaan potilaalle uusi rinta, kertoo työryhmän vetäjä, plastiikkakirurgi Anne Saarikko. Suominen ja Saarikko muistuttavat, että kyse on toistaiseksi vielä kokeellisesta, mutta lupaavasta menetelmästä. - Uusi tekniikka, jota olemme kehittäneet yhteistyössä ranskalaisen kirurgikollegan Corinne Beckerin kanssa, vaatii edelleen tutkimus- ja kehitystyötä, mutta tuloksemme kiinnostavat kovasti kollegoitamme ulkomailla. Siksi työtämme koskeva tutkimus hyväksyttiin julkaistavaksi kirurgian alan ykköslehdessä, Anne Saarikko toteaa. Uutta leikkaustekniikkaa kokeillaan parhaillaan lymfedeemapotilaille ympäri maailmaa. Tyksissä seurataan hyvin tarkasti että uusi leikkaus on potilaille turvallinen. Tämäntyyppinen mikrokirurginen korjausleikkaus on aina potilaalle suuri toimenpide, mutta toistaiseksi Suomesta tai ulkomailta ei ole raportoitu, että leikkauksessa tehtävä imukudoksen siirtäminen olisi aiheuttanut potilaalle harmia. - Valtaosalla potilaista leikkaus parantaa käden imunestekiertoa, mutta tästä huolimatta nestekiertoa ei yleensä pystytä vielä täysin normalisoimaan. Potilaat, jotka päästään leikkaamaan nopeasti oireiden ilmaannuttua, hyötyvät toimenpiteestä eniten, kertoo Anne Saarikko. TYKSin plastiikkakirurgit ovat kehittäneet uutta mikrokirurgista leikkaustekniikkaa, jolla voidaan vähentää rintasyöpäleikkausten jälkeistä turvotusta yläraajassa. Uuden leikkaustekniikan avulla voidaan tulevaisuudessa auttaa tuhansia rintasyöpäleikkauksista toipuvia potilaita, toteavat plastiikkakirurgian ylilääkäri, dosentti Erkki Suominen ja työryhmän vetäjä, plastiikkakirurgi Anne Saarikko. Tulevaisuuden tavoitteita Jatkossa tavoitteena on yhdistää uusi leikkausmuoto tarvittaessa imusuonikasvutekijähoitoon, jota on vuosia kehitetty alan pioneerin, Helsingin yliopiston Biomedicumissa toimivan akatemiaprofessori Kari Alitalon tutkimusryhmässä. Anne Saarikko, joka tutkijana käyttää tyttönimeään Saaristo, toimii tällä hetkellä Suomen Akatemian kliinikkotutkijana sekä konsultoivana plastiikkakirurgina TYKSissä. Hän on tehnyt tiivistä tutkimusyhteistyötä professori Alitalon kanssa yli 10 vuoden ajan. - Tavoitteenamme on, että näiden uusien kirurgisten hoitomuotojen sekä suomalaisen huippuperustutkimuksen avulla pystymme jatkossa auttamaan yhä useampia lymfedeemapotilaita. He ovat liian kauan olleet unohdettu potilasryhmä, Saarikko kertoo. Rintasyövän hoito Rintasyövän ensimmäinen hoitokeino on kasvaimen poisto. Kasvaimen poiston yhteydessä joudutaan joskus kajoamaan myös kainalon imusolmukkeisiin, mikä aiheuttaa usein invalidisoivaa ja arkielämää haittaavaa turvotusta. Käden merkittävästä turvotuksesta rintasyöpäleikkauksen jälkeen kärsivät parhaillaan sadat, jopa tuhannet suomalaisnaiset, joille parantavaa hoitoa ei aiemmin ole ollut saatavilla. Uutta, turvotusta ehkäisevää leikkaustekniikkaa ja Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Studio Pasi Leino turkulaisia leikkaustuloksia käsittelevä artikkeli on julkaistu tammikuussa kirurgian arvostetuimmassa lehdessä Annals of Surgeryssä: Saaristo, Anne M. MD, PhD; Niemi, Tarja S. MD; Viitanen, Tiina P. MD; Tervala, Tomi V. MD; Hartiala, Pauliina MD, PhD; Suominen, Erkki A. MD, PhD: Microvascular Breast Reconstruction and Lymph Node Transfer for Postmastectomy Lymphedema Patients. Ann Surg. Vol 255 (1) Publish Ahead of Print January 9, UUTTA: Suzukit nyt Automaa Raisiosta Suzuki-nelivedolla nautit talven riemuista aidosti. Nokian talvirenkaat 16 alumiinivantein vain 299,- Suzuki SX4-autoihin. Suzuki SX4 1,6 4WD X-Over S-Edition kokonaishinta ,56 +metalliväri 539,22 + toimituskulut 600, hinta yhteensä ,78. Autoveroton hinta , arvioitu autovero 4 134,56, CO2-päästö 149 g/km. EU-yhdistetty kulutus 6,5 l/100 km. Kuvan auto vakiovarustein. Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja. Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo huolto ma-pe klo 7-18, la klo Huolto/varaosat Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23% automaa.fi: Nyt upea vaihtoautovalikoima, satoja autoja alle kymppitonnin! Valitse omasi ja hae Bonukset Automaasta! ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA automaa.fi

14 N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Pieni suuri syöpämerkki Pekka Klemillä on erikoinen harrastus. Syöpätutkimuksen ja -diagnostiikan parissa työuransa tehnyt patologian dosentti ryhtyi eläkkeelle jäätyään keräämään syöpäaiheisia postimerkkejä ja -leimoja. Filatelisti käsittelee merkkejään pinsetein ja suurennuslasein, mutta niiden vähäisen koon ei pidä antaa hämätä. Syöpämerkit ovat oivallinen esimerkki siitä, miten pienellä voidaan saada aikaan suurta. Postimerkkien avulla voidaan jakaa tietoa syövästä ja sen vaaroista, ohjata seulontaan sekä kerätä varoja tutkimukseen. Jo maailman ensimmäinen syöpämerkki oli menestys. Vuonna 1928 julkaistiin Ruotsissa kuningas Kustaa V:n 70-vuotispäivän kunniaksi merkkisarja, jonka merkeistä perittiin viiden äyrin lisämaksu syöpäsairaaloiden rakentamista tukevalle juhlarahastolle. - Varoja kertyi niin paljon, että puolella kokonaissummasta länsinaapuriin perustettiin kolme syöpäsairaalaa ja lopulla rahoitettiin syövän tutkimusta, kertoo merkkiensä taustoihin tarkoin perehtynyt Klemi. Hieman tuoreemman esimerkin postimerkkikeräyksen saavutuksista mies poimii Yhdysvalloista. Siellä yksi ainut merkki onnistui tuottamaan ja 2000-luvun taitteessa 16 miljoonaa dollaria rintasyöpätutkimuksen hyväksi. Näiden merkkien ohella maailmalla on katsottu hyödylliseksi julkaista yli 300 syöpäaiheista postimerkkiä sekä lukemattomia postileimoja, sähkösanomia ja valmiiksi maksettuja postikuoria, joissa tiedotetaan syövästä ja kerätään varoja sen vastaiseen työhön. WHO ja YK ovat osallistuneet merkkikampanjointiin, ja Pohjoismaista Tanska sekä Norja ovat toteuttaneet omat syöpämerkkikampanjansa. Suomen postihistoriasta Klemi ei ole kuitenkaan löytänyt ainuttakaan syöpämerkkiä. - Meillä on sota-ajoista lähtien kerätty varoja Punaiselle Ristille, eikä pienille markkinoille ole ilmeisesti mahtunut muita keräyskohteita, hän arvelee. - Syöpätietoisuuden levittämiseen merkkejä kannattaisi meilläkin kuitenkin käyttää. Maailmalla sekin on yleinen syöpämerkkien tehtävä. Ennaltaehkäisyyn kannattaa herätellä Merkkien avulla ihmisiä muistutetaan etenkin syövän ennaltaehkäisystä. Varsinkin runsasväestöisissä kehitysmaissa, joissa kalliisiin seulontoihin ja mainoskampanjoihin ei ole mahdollisuuksia, se on ollut hyväksi havaittu keino puhutella ihmisiä edullisesti. Klemistä myös suomalaiset merkit voisivat herätellä ihmisiä tupakoinnin haittoihin, rintojen säännölliseen itsetarkkailuun ja papakokeen ylivoimaisuuteen, koska monesti pienikin muutos yksilön toiminnassa on syövän kannalta ratkaisevaa. Ajatellaan nyt vaikka papaa. Ennen seulontojen aloittamista Suomessa todettiin vuosittain noin 700 uutta kohdunkaulansyöpää, nyt enää noin 150 tapausta. Siinäkin on kuitenkin Klemin mukaan saman verran liikaa. Hän muistuttaa, että kohdunkaulansyöpä voitaisiin ehkäistä täydellisesti, jos tytöt ja naiset saataisiin suojautumaan sen aiheuttajalta, suojaamattomassa sukupuoliyhteydessä tarttuvalta papilloomavirukselta. Toinen tehokas keino on hakeutua säännöllisesti papakokeeseen, sillä seulonnoissa löydetään vaivattomalla irtosolunäytteellä hoidettaviksi syövän esiasteet ennen kuin ne puhkeavat raskaita hoitoja vaativiksi syöviksi. Ei Klemiltä suinkaan ole jäänyt huomaamatta se murros, jonka sähköiset viestimet ovat aiheuttaneet postinkululle. Mutta jos yhä useammat suomalaiset kirjoittavatkin nykyisin mieluummin sähköpostia kuin kirjeitä, ovat he myös oppineet käymään ostoksilla verkkokaupoissa. Postilähetysten aika ei siis suinkaan ole ohi ja niissä on piilevää potentiaalia. Kansalaisten ja teollisuuden viisiäyrisillä ne ruotsalaiset syöpäsairaalatkin perustettiin. LISÄTIETOA KOHDUN- KAULAN SYÖVÄN SEU- LONNASTA: kohdunkaula/ Teksti ja kuva: Jarna Lindroos Patologian dosentti Pekka Klemi on toiminut vuosia syöpädiagnostiikan asiantuntijana ja informaationvälittäjänä myös Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle. Hän tietää, että monesti pienetkin teot riittävät syövän ennaltaehkäisyyn. Kokoelmissaan hänellä on 80 A4-sivullista syöpäaiheisia postimerkkejä, -leimoja ja -kuoria, joissa syövän vaaroista varotetaan maailman eri kolkissa. Hyödyt joka päivä Monipuolinen tuote- ja palvelutarjontamme on lähelläsi joka päivä. Rahanarvoisten etujen ja edullisten hintojen lisäksi saat Bonusta yli 2000 bonustoimipaikassa. Ostosten maksamisestakin saat etua, kun valitset S-ryhmän toimi paikoissa maksuvälineeksi S-Etukortin. Olivatpa ostosi pienet tai suuret, asiakasomistajuus kannattaa joka päivä. Ellet vielä ole asiakasomistaja, nyt kannattaa liittyä! Teet sen helposti vaikkapa lähimmässä toimipaikassa tai netissä osoitteessa S-kanava.fi. SSO SUUR-SEUDUN OSUUSKAUPPA

15 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Melanoomaverkostosta apua niin potilaille kuin läheisillekin VAPAAEHTOISTOIMINTA N:o Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistoiminta on omasta halusta ja kiinnostuksesta tehtävää palkatonta työtä, jota vapaaehtoiset tekevät vapaa-aikanaan. Toiminnan lähtökohtana on halu olla vaikuttamassa oman yhteisön toimivuuteen sekä kokemus mielekkäästä ja tarpeellisesta toiminnasta lähimmäisten ja lähiympäristön hyväksi. Yhdistyksen vapaaehtoiset edustavat suurta määrää monipuolista tietoa, taitoa ja osaamista. Vapaaehtoisena voit osallistua toimintaan oman kiinnostuksesi mukaan, sinulle sopivana aikana. Voit toimia jossakin tietyssä, yksittäisessä tehtävässä tai osallistua useampaan eri toimintaan. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry tarjoaa vapaaehtoisilleen koulutuksen, virkistys- ja luentotilaisuuksia sekä vakuutuksen vapaaehtoistyöhön. Melanooma-potilasverkosto kokoontui marraskuussa Meri-Karinassa. Edessä valtakunnallisen verkoston vetäjä Kari Liukkoila Vaajakoskelta. Päivän aikana osanottajat keskustelivat vilkkaasti LT Ilkka Koskivuon sekä dosentti Pia Vihisen alustusten pohjalta ja toivat esille myös omia kokemuksiaan sairastumisesta, sen hoidosta sekä jälkiseurannasta. TERVETULOA PIHATALKOISIIN Meri-Karinassa tartutaan haravaan ja harjaan kesän kynnyksellä maanantaina 7.5 ja tiistaina , alkaen kello Tervetuloa siistimään piha-aluetta, kunnostamaan kukkapenkkejä ja laittamaan pihakalusteita! Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n monipuoliseen talkootoimintaan voi osallistua ympäri vuoden. Nikkarointiin, keittiö- ja kahvitustoimintaan, keräystoimintaan jne. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Vapaaehtoistoiminta, puh Vertaistuki on monelle syöpään sairastuneelle tärkeä apu selviytyä sairastumisen aiheuttamasta kriisistä. Tuntojen ja tunteiden jakaminen saman kokeneen kanssa usein helpottaa. Tukea voi tarvita jo heti diagnoosin jälkeen, hoidon aikana tai kun taudin kulkua seurataan. Myös läheiset voivat hyötyä tästä tuesta. Suomen Syöpäpotilaat ry:n alaisuudessa toimii valtakunnallinen Melanooma-potilasverkosta, joka on avoin kaikille, niin potilaille kuin heidän läheisilleenkin. Potilaille verkoston palvelut ovat maksuttomia. Verkoston vetäjänä toimii Kari Liukkoila, joka kuutisen vuotta sitten sai kuulla sairastavansa melanoomaa. Selässä ollut luomi on kiinnittänyt vaimon huomiota ja tämä oli patistanut miehen lääkäriin. - Keväällä 2006 luomi leikattiin ja kesällä sain liitännäishoitona sädehoitoa. Sen jälkeen tauti on ollut poissa. Käyn kuitenkin säännöllisesti tarkastuksissa. Vaajakoskella asuva Liukkoila haki aikoinaan itse tukea Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen miestenryhmästä. Sen jälkeen, kun hän oli käynyt vertaistukihenkilökoulutuksen, häneltä kyseltiin halukkuutta lähteä vetämään Melanoomapotilasverkostoa. Verkoston tarkoituksena on muun muassa jakaa melanoomaan liittyvää uutta tutkimustietoa sekä kouluttaa myös uusia vertaistukihenkilöitä. Näihin henkilöihin voi ottaa yhteyttä, jos haluaa keskustella itseään askarruttavista asioista. Tukihenkilöiden yhteystiedot saa Suomen Syöpäpotilaat ry:n toimistosta puhelin Sähköposti on cancer.fi. Verkoston kotisivu löytyy osoitteesta Viime marraskuussa melanoomapotilaat järjestivät verkostopäivän Meri-Karinassa. Keskustelu kävi aktiivisena ja kysymyksiä päivillä alustaneille Ilkka Koskivuolle ja Pia Vihiselle. Koskivuo on lääketieteen tohtori ja plastiikkakirurgian erikoislääkäri. Hän puhui ihomelanooman diagnostiikasta, leikkaushoidosta ja seurannasta. Pia Vihinen on dosentti ja syöpätautien erikoislääkäri. Hänen aiheenaan oli melanooman onkologinen hoito. Kummatkin työskentelevät Tyksissä ja olivat juuri päivitetyn melanooman Käypä hoito -suosituksen työryhmän jäseniä. Keskustelussa kävi ilmi, että sairastumiset olivat hyvin yksilöllisiä. Niiden tärkein riskitekijä on kuitenkin altistuminen UV-säteilylle. Mitä useammin iho palaa varsinkin lapsuudessa, sitä suurempi riski on saada myöhemmin melanooma. Myös ihotyypillä on osuutensa riskissä. - Tieteellinen näyttö solariumista melanooman riskitekijänä on osoitettu monissa laadukkaissa tutkimuksissa. Uudessa suosituksessa sen kosmeettiseen käyttöön otetaan aikaisempaa kriittisempi kanta. Sitä ei suositella alle 18-vuotiaille eikä herkkäihoisille, painotti Koskivuo, joka on työryhmän puheenjohtaja. Ajoissa hoitoon Epäilyttävät ihomuutokset saattavat kiusata mieltä pitkään. Usko siihen, ettei melanooma voi tulla minulle, pitkittää lääkärille lähtöä. Toisaalta juuri nopea hakeutuminen lääkäriin voi helpottaa: jos muutos on hyvänlaatuinen, ei tarvitse turhaan murehtia. Jos löydöksessä on pahanlaatuista kudosta, on hoitokin yleensä helpompaa taudin alkuvaiheessa kuin, jos se on jo ehtinyt lähettää etäpesäkkeitä. Epäilyttävät ihomuutokset tutkitaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa. Melanooman alkuvaiheen hoito on aina kirurginen ja tarvittaessa potilaalle annetaan liitännäishoitoa, joka solunsalpaajia tai sädehoitoa. - Jos liitännäishoitoja tarvitaan, niin ne suunnitellaan aina yksilöllisesti. Siksi potilaiden keskenään vaihtamat hoitokokemukset saattavat usein olla hyvin erilaisia. Lääkehoidot kehittyvät, mutta niiden asema ei ole vielä vakiintunut, muistutti Pia Vihinen. Vilkkaassa keskustelussa tuli selväksi, että hoitoon pääsy ja hoidossa oli maantieteellisiä eroja. Käypä hoito -suosituksilla pyritäänkin yhtenäistämään hoitokäytäntöjä, mutta päätöksen hoidosta tekee hoitava lääkäri tai yhä useammin hoitavat lääkärit. Melanooman kuten muiden syöpien hoito on enenevässä määrin eri asiantuntijoiden yhdessä suunnittelemaa. Käypä hoito -suosituksen mukaan tieteelliseen näyttöön perustuvaa tarkkaa seurantasuositusta ei voi antaa. Matalan uusiutumisriskin potilaat siirtyvät perusterveydenhuollon piiriin. Suuren riskin potilaita seurataan erikoissairaanhoidossa. Myöskään seurantamallien välisestä keskinäisestä paremmuudesta ei ole näyttöä. Tärkeintä on lääkärin suorittama kliininen tutkimus, sillä mitään rutiinimaisista laboratorio- tai kuvantamistutkimuksista ei ole todistettua hyötyä. Kari Liukkoilan mukaan vertaistukea on tähän mennessä kysytty suhteellisen vähän. Yksi syy on varmaan se, ettei verkostoa ja toimintaa vielä tunneta riittävän hyvin eri puolilla Suomea. Hän toivoo, että kynnys yhteydenottoon olisi matala. Apua ja tukea kannattaa pyytää silloin, kun kokee sen tarpeelliseksi. Yhdessä monista murheista selviää paremmin. Teksti ja kuvat: Timo Moberg Monipuolinen ja muodinmukainen P E R UUKKILIIKE Laadukkaat monofilament-peruukit antavat luonnollisen ilmeen Eerikinkatu 9 B Turku Puh TERVETULOA VAPAAEHTOIS- TOIMINNAN KURSSEILLE! Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry järjestää Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskuksessa Seiskarinkatu 35, Turku Vapaaehtois- ja ystävätoiminnan peruskoulutuspäivän lauantaina , sekä tukihenkilö- ja vertaistukihenkilökoulutuspäivän lauantaina VAPAAEHTOIS- JA YSTÄVÄTOIMINNAN PERUSKOULUTUS klo 8.30 Tulokahvit tarjolla 9.15 Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely Vapaaehtoisena toimiminen; periaatteet, käytännön asiat, oma jaksaminen Lounas Syöpä sairautena syöpää sairastavan kohtaaminen Tutkimustietoa ja näkökulmia vapaaehtoistyöhön Iltapäiväkahvi - keskustelua Talkootyö vapaaehtoisten puheenvuoro mahdollisuus esittää kysymyksiä Ystävätoiminta vapaaehtoisten puheenvuoro mahdollisuus esittää kysymyksiä Todistusten jako ja koulutuksen päätös TUKIHENKILÖ- JA VERTAISTUKI- HENKILÖKOULUTUS klo 8.30 Tulokahvit tarjolla 9.15 Tervetuloa. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n vapaaehtoistoiminnan esittely Tukihenkilö- ja vertaistukihenkilötoiminnan periaatteet ja käytännöt Tukihenkilötoiminnan erityiskysymyksiä: Syöpä-kriisi, vaikutukset, tunteet, läheiset, arki, vaitiolo, luottamus, hankalat tilanteet, vaikeat kysymykset - miten toimin Lounas Tukihenkilönä / vertaistukihenkilönä toimivien puheenvuoro. Saattohoidon tukihenkilötoiminta / tukihenkilön puheenvuoro mahdollisuus esittää kysymyksiä Iltapäiväkahvi keskustelua Tukihenkilönä toimivan omat voimavarat ja jaksaminen Todistusten jako ja koulutuksen päätös Tiedustelut ja ilmoittautumiset koulutuksiin mennessä, Vapaaehtoistoiminta puh. (02) (tai jätä soittopyyntö, keskus puh. (02) ).

16 N:o 1 Yksilöllisesti sopiva proteesi korvaa rinnan menetetyn muodon Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Taina Niemelä Oy kirjanpitotoimisto Balance Balance Contact Balance Individual Säästävän rintasyöpäleikkauksen jälkeen jää usein kudospuutos, joka alkaa näkyä ehkä vasta useamman vuoden jälkeen leikkauksesta. Valikoimassamme on useita eri mallisia ja kokoisia osaproteeseja tähän ongelmaan. Koko- tai osaproteesi tulisi uusia noin kahden vuoden välein. Amoena Boutiquessa tai verkkokaupassa on myynnissä erittäin laaja valikoima proteesirintaliivejä ja -uimapukuja. Lisätietoa proteeseista ja tekstiileistä saat osoitteessa tai Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäneuvonta-asemalta. Bulevardi 30, Helsinki Puh: Myymälämme on avoinna ma pe klo Purokatu 25, Turku puh. (02) faksi (02) Alueen monipuolisin valikoima. Salon laajin hyötyajoneuvo-valikoima. S-Etukortilla saat meiltä Bonusta! Uuden auton ostosta Sinun bonusostoihisi kirjataan euroa ja vaihtoauton ostosta enintään euroa. Huolto- ja varaosahankinnoista samoin kuin Hertz-autovuokraamon sijaisautovuokrasta saat myös bonusta. SSO:n autoliikkeistä Bonusta jopa 5% Tervetuloa palvelevaan autotaloon. PROTEESI- ASIAKAS Ostaessasi meiltä Rintaliivit, kokoliivit tai uima-asun Teemme valitsemaasi malliin proteesitaskun Liivien ja rantamuodin Ykköspaikka Eerikinkatu 6 Kristiinankatu 10 TURKU LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 229, ASKAINEN puh Avoinna: KLO Äitienpäivästä elokuun loppuun KAUPPAA JO VUODESTA 1913 LIHATUKKU VIKTOR ELO OY Autokatu 12 Oriketo puh , fax OMASTA LEIKKAAMOSTA JA TEHTAASTA PALVITUOTTEET, LEIKKELEET, MAKKARAT, EINEKSET, RAAKAPAKASTEET SEKÄ SIAN-, NAUDAN- JA BROILERINLIHAA. KAASUGRILLEJÄ SAATAVANA TILAISUUKSIIN. Tarjoamme kaupungin osaavinta työvoimaa! Puhelun hinta: 8,28 snt/puh + 11,99 snt/min. SALO, Örninkatu 3-5 Automyynti ma-ti 9-18 ke-pe 9-17 la Huolto ma-pe Varaosat ma-pe Turun Hautakivipalvelu Ky Juha ja Birgitta Iljanka puh Uudenmaantie 78, Turku 80 v. HAUTAUSJÄRJESTELY -VIHKO noudettavissa liikkeestämme veloituksetta. Avustamme myös vihkon täyttämisessä. HAUTAUSTOIMISTO Annikki Perttala-Koskinen Oy Alkuperäinen, v perustettu perheyritys Linnankatu 3 (Brahenkadun kulma) Puh Myös liikeajan jälkeen

17 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Potilaan uskonto tulisi huomioida paremmin saattohoidossa Hoitohenkilökunnan tulisi tuntea paremmin potilaiden uskonnollista taustaa, ja sitä miten se mahdollisesti vaikuttaa hoitoon, sanoo Palsa-työryhmän puheenjohtaja Jouni Elomaa. Potilaan saattaminen viimeiselle matkalle on yksi haastavimpia töitä, joita hoitohenkilökunta kohtaa työssään. Olisi huomioitava potilaan omat toiveet, hänen maailmankatsomuksensa, omaisten toiveet sekä hoitoon liittyvät lääketieteelliset realiteetit. Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kanssa läheisessä yhteistyössä toimiva Palsa-työryhmä pohtii palliatiiviseen ja saattohoitoon liittyviä kysymyksiä. Työryhmän puheenjohtajana toimii lehtori Jouni Elomaa. Työryhmässä on pohdittu, kuinka potilaiden uskonnollinen tausta voitaisiin paremmin huomioida saattohoidossa. Uskontojen kirjo kasvaa Suomessa kovaa vauhtia. Etenkin muslimien määrä on Suomessa kasvussa maahanmuuton myötä. Myös työperäinen maahanmuutto ja muu globalisaatio kasvattaa koko ajan uskontojen kirjoa buddhalaisuudesta ja juutalaisuudesta lähtien. Emme puhu pelkästään siitä, että lääkäreiden ja hoitajien pitäisi tuntea paremmin uskonnollista kenttää, vaan koko henkilökunnan aina siivoojat ja toimistotyöntekijät mukaan lukien, Elomaa taustoittaa. Elomaan mielestä parhaat tulokset saavutettaisiin, kun jo peruskouluissa aloitettaisiin sellainen uskonnonopetus, jossa tutustuttaisiin syvemmin muihin uskontoihin. Tällä tavalla laajennettaisiin ihmisten uskonnollista ymmärtämystä kauttaaltaan. Nykyiselläänhän uskontojen opetus keskittyy pitkälti oman uskonnon opettamiseen. Suomi on ollut vuosisatoja hyvin protestanttinen maa, mutta ajat ovat muuttumassa. Tarvitsemme perusopetuksessa dialogia uskontojen välillä. Se voisi lisätä ymmärrystä erilaisuutta kohtaan. Yhtenä ratkaisuna voisi olla yhteisten uskonnon tuntien järjestäminen omasta maailmankatsomuksesta riippumatta. Elomaa mainitsee esimerkin omasta elämästään, miten hän on kohdannut epäluuloja omaa uskontoaan kohtaan. Katolinen Elomaa oli vakavasti sairastuneena sairaalassa. Eräs sairaalatyöntekijä oli vahingossa tiputtanut pöydällä olleen pienen krusifiksin. Työntekijä pahoitteli, että hän tiputti minun maskottini. Tilanne oli absurdi, mutta onneksi osasin suhtautua siihen pilke silmäkulmassa. Pahimmillaan tuollaisesta voisi pahoittaa todella mielensä etenkin, kun on vakavasti sairastunut. Miten sitten potilaat voidaan paremmin huomioida hoitotyössä? Tärkeää olisi kuunnella potilasta ja hänen omaisiaan. He ovat parhaita asiantuntijoita vastaamaan siihen, miten uskonnollinen tausta tulisi huomioida. Lisäksi hoitohenkilökunta voi lisätä tietoisuuttaan ottamalla selvää uskontoihin liittyvistä taustatekijöistä. Osittain tähän tarpeeseen vastaamaan Palsa järjesti kaksiosaisen koulutustilaisuuden ja Meri- Karinassa. Tilaisuuksissa keskusteltiin kuoleman kohtaamisesta eri uskonnoissa ja kulttuureissa. Teemoina olivat kuoleman kohtaaminen uskonnon ja käytännön hoitotyön näkökulmista. Tilaisuudessa olivat puhumassa muun muassa KTL Ruth Hasan Turun juutalaisesta seurakunnasta sekä Imaami Anas Hajjar Suomen Islamilaisesta Yhdyskunnasta. Aiheen ajankohtaisuudesta kertoo paljon se, että molempiin tilaisuuksiin osallistui arviolta 140 henkilöä. Joukossa oli runsaasti ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja Raija Nurmisen mukaan tilaisuus oli herättänyt runsaasti keskustelua muun muassa ensihoitajaopiskelijoissa, jotka kokivat tilaisuuden merkitykselliseksi. Dosentti Jouko Viljanto kiinnitti tilaisuudessa huomion lääketieteen opiskelijoiden vähyyteen. Hän ehdotti, että lääketieteelliselle tiedekunnalle voitaisiin ehdottaa opintopisteiden antamista Palsan koulutustilaisuuksista. Kuulijajoukko oli yhtä mieltä siitä, että tulevien lääkäreiden olisi tärkeää osata ottaa työssään huomioon erilaiset uskonnolliset taustat. Mitä paremmin hoitohenkilökunta tuntee potilaiden uskonnon vaikutuksen käytännön hoitotyöhön, sitä vähemmän hoidettavia täytyy häiritä tällaisilla asioilla. Se helpottaa saattohoidossa olevien elämää ja antaa ammattitaitoisen kuvan tekemästämme hoivatyöstä, Elomaa sanoo. Teksti: Joel Kanerva Palsa on Turussa toimiva terveyden- ja sosiaalihuollon laitosten ja alan järjestöjen muodostama palliatiivisen ja saattohoidon yhteistyöryhmä, joka järjestää vuosittain useita koulutustilaisuuksia lääkäreille ja muille terveyden- ja sosiaalitoimen ammattihenkilöille. Lehtori Jouni Elomaa toimii Palsa-työryhmän puheenjohtajana. Hänen mukaansa työryhmässä on pohdittu, kuinka potilaiden uskonnollinen tausta voitaisiin paremmin huomioida saattohoidossa. Uusi FORD Focus ja PowerShift-automaattivaihteisto Automaasta. Edistyksellinen Ford PowerShift -kaksoiskytkinvaihteisto yhdistää automaattivaihteiston mukavuuden ja manuaalivaihteiston tehokkuuden. PowerShift on nyt saatavana myös Focus hv bensiinimoottoriin. t oriin. Tervetuloa kokemaan uudenlainen ajamisen mukavuus. Avaamme maaliskuussa uuden toimipisteen Turun keskustaan! AUTOVERO NOUSEE PÄÄTÄ NYT Ford Focus 5-ov hv PowerShift alk ,62 (autoveroton hinta arvioitu autovero CO 2 -päästöillä 149 g/km 5.258,62 + toimituskulut 600 ). Ford Focus -malliston CO 2 -päästöt g/km ja EU-yhdistetty kulutus 4,2 6,4 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. Bonusta jopa 5 % S-Etukortilla. Uuden auton ostosta kirjautuu 2000 euroa ja vaihtoauton ostosta 1000 euroa bonusostoja. Automaa Raisio Nikkarinkatu 1 Automyynti Automyynti palvelee ma klo 7-20, ti-pe klo 7-18, la klo huolto ma-pe klo 7-18, la klo Huolto/varaosat Puheluhinnat Snt/puhelu Snt/min Kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,21 snt 5,9 snt Kotimaan matkapuhelinverkoista 8,21 snt 16,9 snt Hinnat sis. Alv 23% automaa.fi: Nyt upea vaihtoautovalikoima, satoja autoja alle kymppitonnin! Valitse omasi ja hae Bonukset Automaasta! ASIAKASOMISTAJAN AUTOKAUPPA automaa.fi

18 N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Kun hiljaisuus lohduttaa enemmän kuin sanat Oförsagdin perheessä tapahtui vanhempien peloista pahin viime vuoden huhtikuussa. Perheen 10-vuotias Noora-tytär menehtyi. Noora sairastui lokakuussa 2009 aggressiiviseen syöpään nimeltään alveolaarinen rabdomyosarkooma. Syöpä vastasi hoitoihin. Noora sai kaikki mahdolliset hoidot eli sytostaattikuureja, leikkauksen, kuuden viikon sädehoidon sekä kaksi intensiivihoitoa kantasolusiirron turvin. Hoidot loppuivat syyskuussa Nooralla aloitettiin ylläpitosytostaatit vähentämään syövän uusiutumisen riskiä. Kolme kuukautta kantasolusiirrosta löytyi kolme uutta kasvainta. Leikkauksessa varmistettiin taudin aktivoituneen uudelleen. Noora siirrettiin palliatiiviselle hoitolinjalle. Palliatiivisella hoidolla eli oireita lievittävällä hoidolla tarkoitetaan potilaan aktiivista kokonaisvaltaista hoitoa silloin, kun kuolemaan johtavaa sairautta ei voida enää parantaa. Noora sai sytostaattia tehostamaan leikkausalueelle annettavaa sädehoitoa. Syöpä jatkoi leviämistään. Talven aikana uusia kasvaimia löytyi lisää ja niitä sädetettiin. Sytostaatteja ei enää annettu, koska Nooran elimistö ei olisi kestänyt niitä. Nooran vointi heikkeni koko ajan. Hän kuoli 10-vuotiaana, vain 9 päivää ennen 11-vuotissyntymäpäiväänsä, nopeasti edenneeseen keuhkokuumeeseen. En tiedä mitä sanoa Nyky-Suomessa lapsikuolleisuus on harvinaista. Siksi emme tiedä, miten kohtaisimme lapsensa menettäneen isän ja äidin. Emme tiedä, mitä sanoa. Emme osaa toimia. Voiko sanoilla lohduttaa? Minä olen huono lohdutettava, sanoo Susanna Oförsagd. Ihmisten sanat tuntuvat pliisuilta eikä mikään kelpaa minulle. Tulee olo, että luuletteko, että nuo sanat auttavat minua. Susannalle on lohdutuksena sanottu, että kuvittele Nooran olevan yhä läsnä, mutta se ei hänelle riitä. Lasta ei pääse oikeasti näkemään. Lasta ei voi oikeasti halata. Sanojen lisäksi on merkitystä sillä, kuka sanoo. Vertaiset tietävät, muut vain arvaavat. Eikä sillä ole väliä, mitä sanoo, vaan sillä, miten sanoo. Miesten ja naisten välillä on eroja. On eroa siinä, mitä sanotaan, miten sanotaan ja mitä tunnetaan tarvetta sanoa. Tämän on huomannut Nooran isä Jani Oförsagd. Kun kerron Noorasta, ihmisillä on selvästi tarve sanoa jotain, mutta melko eriskummallisia juttuja ja sammakkoja tulee ihmisten suista ja tilanteet muuttuvat absurdeiksi. Mielestäni paras vastaus on se, että ihminen myöntää reilusti, että hän ei tiedä, mitä sanoa. Myös Susanna on kohdannut yllättäviä reaktioita. Esimerkiksi, kun Noora tulee puheeksi, keskustelukumppani pakeneekin äkkiä pois huoneesta. Ei sitä voi kuvitella Siinä, missä mies ei ehkä sano mitään, on naisilla selvästi tarve sanoa edes jotain. Pahinta on, kun sanotaan, että voin kuvitella miltä sinusta tuntuu, Susanna miettii. Sitä ei voi kuvitella, miltä oikeasti tuntuu, sillä lapsen kuolema muuttaa kaiken, koko perheen elämän. Susannan ja Janin elämä näyttää ulkoisesti siltä, että se on hallinnassa. He ovat töissä ja harrastavat. Mutta oikeasti elämä on arkipäivien mekaanista suorittamista. Elämä menee päivien virrassa. Ei ole tulevaisuutta eikä tulevaisuuden odotusta, Susanna näkee. Perheellä on toki suunnitelmia, mutta nekin muistuttavat Nooran poismenosta. Jos odotamme matkalle lähtöä, joka sekunti muistuttaa myös siitä, että matkalle on lähdössä yksi vähemmän, Jani tiivistää. Neljän sijaan matkalle onkin lähdössä kolme, Susanna, Jani ja heidän nuorempi tyttärensä Mia. Elämän seisahtumisesta kertoo sekin, että Nooran tavarat ovat yhä paikoillaan. Susanna kuvaa oloaan kuin hän olisi ollut sodassa, josta hän palaa toinen jalka amputoituna. Jotain olennaista on pois. Tukea osastolta Nooraa hoidettiin TYKSin osastolla 416, jonka henkilökunta tuli perheelle tutuksi. Susanna on itse TYKSissä töissä sairaanhoitajana, joten hän näkee osaston henkilökuntaa työssään. Susannaan on oltu yhteydessä myös Nooran äitinä. En koe, että osastolta pitäisi olla minuun enemmän yhteydessä, koska Noorasta keskustelut ovat minulle raskaita hetkiä. Tiedän, että voin keskustella osaston henkilökunnan kanssa, jos minulla on siihen tarvetta. Susanna kiittää osaston henkilökuntaa, jotka tukivat ja tekivät työtä koko sydämellään. Kun selvisi, että Nooraa ei voi parantaa, löytyi hoitajista vielä yksi ylimääräinen taso, jota oli säästelty, kunnes oli tosi kysymyksessä. Sairauden loppuvaiheessa Noora pääsi kotiin. Haluttiin, että Nooralla olisi muutakin elämää kuin pelkkä sairaalan huone. Asiaa auttoi se, että sairaanhoitajana Susanna pystyi hoitamaan tytärtään. Perheelle tuli vielä mahdollisuus käydä yhteisellä matkalla. Lääkäri antoi perheelle luvan lähteä Lanzarotelle viikoksi. Matka suunniteltiin tarkkaan yhdessä lääkärin kanssa. Noora sai ennen matkaa ylimääräisiä punasolu- ja trombosyyttitankkauksia sekä immunoglobuliinia, jotta hän olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa. Matka onnistui hienosti. Noora nautti Lanzarotesta, vapaana syövästä ja hoidoista. Matka oli meille yksi auringonpilkahdus raskaan talven aikana ja sen muistot kantavat edelleen vaikeina hetkinä. Lisäksi oli hienoa nähdä, miten osastolla kaikki tekivät parhaansa, jotta meidän matkamme onnistuisi, Susanna kertoo. Jani on samaa mieltä. Osaston tuki merkitsi minulle paljon Nooran loppuaikana, mutta sen jälkeen en ole kaivannut osaston yhteydenottoja. Minulle riittää tieto siitä, että halutessani minulla on mahdollisuus jutella. Onko kaikella tarkoitus? Susanna ja Jani näkevät eri tavalla sen, oliko kaikella jokin tarkoitus. Susannan mielestä hänellä on omista kokemuksistaan annettavaa muille. Hän saa voimaa siitä, että pystyy tukemaan muita perheitä. Jani ei kysy, miksi tapahtui se, mikä tapahtui. Asiat menivät näin, Jani toteaa yksinkertaisesti. Perhe elää uutta ajanlaskua. Oli aika ennen Nooran kuolemaa ja on aika sen jälkeen. Susanna joutui miettimään, palaako hän työhönsä, jossa hän hoitaa myös lapsisyöpäpotilaita. Eikö riittänyt, että hoidin lapsisyöpäpotilaita? Pitikö minun vielä kokea lapsen syöpä äitinä? Susannan kokemus on kuitenkin kääntynyt vahvuudeksi muiden äitien kannalta. Lapsisyöpäpotilaiden äidit kertovat, että heidän on helpompi tulla sairaalaan, kun he tietävät, että minä olen siellä töissä. Meri-Karinassa ei tarvitse selitellä Lapsen sairastuminen vaikuttaa vanhempien keskinäiseen suhteeseen. Jani oli aloittanut oman yritystoiminnan hieman ennen Nooran sairastumista. Se oikeastaan ratkaisi sen, että Janin piti panostaa työelämään. Susanna jäi hoitamaan lasta. Susannasta tuntui joskus siltä, että Jani pääsi töihin tilannetta pakoon. Jani uskoi, että Nooran syöpä on voitettavissa. Aloitetaan hoidot, käydään ne läpi, minkä jälkeen Noora on parantunut. Susannan mielestä Jani ei nähnyt kaikkia vaihtoehtoja eikä varsinkaan sitä pahinta. Vasta Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen sopeutumisvalmennuskurssilla Jani tajusi, miten vakavasta sairaudesta on kyse. Susannan mielestä kurssi paransi heidän parisuhdettaan, kun kumpikin ymmärsi tosiasiat. Nooran kuolemasta tulee huhtikuussa kuluneeksi tasan vuosi. Tiedän, että siitä päivästä tulee rankka. Päivä pelottaa minua etukäteen, Jani sanoo. Susanna odottaa, että vuodenkierto tulisi täyteen. Sanotaan, että olo helpottaisi, kun vuosi tulee täyteen, mutta en ole yhtään varma siitä, että toinen vuosi olisi yhtään helpompi. Perhe aikoo olla mukana Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen lapsisyöpäpotilasperheiden kerhon SYKERÖn toiminnassa. Meri-Karinassa tapaamme vertaisiamme. Meillä on täällä turvallinen olo. Täällä emme kuule kliseitä tai sitten kliseet on tarkoitettu vitsiksi. Täällä ihmiset ovat aitoja ja kohtaamme aitoa välittämistä. Meri-Karinassa meidän ei tarvitse selitellä. Vanhempien suru aina yhtä suurta En mä ole, lapseni, lintu tästä maasta, olen pieni veljesi, tulin taivahasta. Säe on kaikille tuttu Karl Adolf Hougbergin käännös Zacharias Topeliuksen runosta Varpunen jouluaamuna. Siinä Topelius purkaa omaa suruaan, sillä runo kertoo hänen oman poikansa kuolemasta. Lapsikuolleisuus oli yleistä 1800-luvulla, jolloin joka viides lapsi menehtyi alle yksivuotiaana. Kuolemaan ei koskaan totu. Oman lapsen menetys koski vanhempiin syvästi. Suru kohtasi kaikkia perheitä köyhistä säätyläisiin. Historiamme suurmiehistä myös Sibelius, Runeberg, Lönnrot ja Snellman menettivät ennen aikaisesti lapsiaan. Kukin heistä suri omalla tavallaan. Kuka turvautui alkoholiin, kuka suri koko elämänsä, kuka upotti surunsa uutteraan työhön. Kalevalan kokoaja Elias Lönnrot oli ammatiltaan lääkäri, joka kirjoitti kirjan lapsikuolleisuudesta ja sen syistä. Hänen viidestä lapsestaan vain yksi eli aikuisikään saakka. Historiamme suurmiesten kuvissa onkin tummat kehykset, joita nykyajan ihminen ei näe eikä ymmärrä. Teksti ja kuva: Pekka Remes Susanna ja Jani Oförsagdin Noora-tytär menehtyi viime vuoden huhtikuussa. Perheen elämässä alkoi uusi ajanlasku. On aika ennen ja aika jälkeen Nooran kuoleman.

19 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat N:o Hyvän tulevaisuuden perusta. Olemme olleet osa asiakkaidemme arkea, työtä ja juhlaa jo vuodesta Tuolloin perustettiin Kaarinan Osuuskassa, josta on vuosien varrella kehittynyt koko Turun seudun oma, vahva pankki. Olemme muuttuneet ja kasvaneet toimintaympäristömme mukana, asiakkaidemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa. Tänä päivänä Turun Seudun Osuuspankki on asiakkaidensa omistama kasvava, kannattava ja vakavarainen osuuspankki. Tarjoamme kattavan palveluverkostomme kautta monipuoliset palvelut henkilöasiakkaille ja kaikenkokoisille yrityksille. 90-vuotisjuhlaa vietämme yhdessä asiakkaiden kanssa tarjoamalla huolenpitoa ja turvallisuutta arjen pieniin ja suuriin taloutta koskeviin ratkaisuihin. Toimintamme perusta on pysynyt samana läpi vuosikymmenten: kun asiakkaamme menestyy, mekin menestymme. Yhdessä hyvä tulee.

20 N:o 1 Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Tervetuloa sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskursseille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen Syöpäjärjestöjen toimesta järjestetty kuntoutus sisältää tietoa ja tukea sekä tarjoaa potilaille ja heidän läheisilleen mahdollisuuden keskustella sairaudesta ja sen seurauksista muiden saman kokeneiden kanssa. Sopeutumisvalmennuskurssit ovat pääasiassa psykososiaalista kuntoutusta. Kursseilla käsitellään erikoisalojen asiantuntijoiden alustuksella syöpäsairauteen sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin liittyviä asioita. Kuntoutustarpeet huomioidaan yksilöllisesti. Kurssit on kohdistettu pääsääntöisesti samaa syöpätautia sairastaville potilaille ja heidän läheisilleen. Ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuden vertaistukeen. Perinteisesti kursseja on järjestetty laitoskuntoutuksena, mutta avokuntoutuskurssien tarjonta tulee lisääntymään. Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. järjestää kursseja omana toimintanaan sekä yhteistyössä Raha-automaattiyhdistyksen (RAY), Kansaneläkelaitoksen (KELA) ja sairaanhoitopiirin (TYKS) kanssa. Alustavan suunnitelman mukaan Meri-Karinassa järjestetään vuonna 2012 seuraavat kurssit: AIKUISTEN SYÖPÄPOTILAIDEN PERHEKURSSIT: Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä 2. jakso Nuoret syöpäpotilaat ja heidän perheensä (KELA) sekä 2. jakso Vanhemmuutta tukeva kurssi nuorille syöpäpotilaille ja heidän perheilleen (RAY) AIVO- JA SELKÄYDINKASVAINPOTILAAT: Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso Aivo- ja selkäydinkasvainpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso ETURAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyneet eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Ikääntyneet eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Eturauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja heidän läheisilleen GYNEKOLOGISET POTILAAT: Gynekologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso HEMATOLOGISET POTILAAT: Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Hematologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (TYKS) Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja heidän läheisensä (KELA) Kantasolusiirtohoidetut potilaat ja heidän läheisensä (KELA) IHOSYÖPÄPOTILAAT: Ihosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso KAIKKI SYÖPÄPOTILAAT: Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä 2. jakso Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä 2. jakso Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä 2. jakso Parikurssi kaikille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (KELA) sekä 2. jakso Parikurssi ikääntyneille syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) Parikurssi ikääntyneille pitkään syöpää sairastaneille ja läheisille (RAY) ERITYISKURSSIT: Liikuntapainotteinen kurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (RAY) Oikea ote melontaan ja elämään kurssi syöpäpotilaille ja läheisille (RAY) Taideterapiapainotteinen kurssi syöpäpotilaille (RAY) KEUHKOSYÖPÄPOTILAAT: Keuhkosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso KILPIRAUHASSYÖPÄPOTILAAT: Kilpirauhassyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso LAPSISYÖPÄPOTILASPERHEET: Hoitojen päätyttyä perhekurssi / SYLVA (KELA) Lapsisyöpäpotilasperheiden sopeutumisvalmennuskurssi (KELA) sekä 2. jakso Lapsisyöpäpotilasperheiden viikonloppukurssi (LSSY, KELA) Lapsisyöpäpotilasperheet ja isovanhemmat (RAY, LSSY, TYKS) NUORET SYÖPÄPOTILAAT: Pärjää ilman vanhempia kurssi vuotiaille (KELA) Nuoret vuotiaat syöpäpotilaat (KELA) PÄÄN JA KAULAN ALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Pään ja kaulan alueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso RINTASYÖPÄPOTILAAT: Parikurssit: Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso Ikääntyneet rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Ikääntyneet rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Työelämässä olevat rintasyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) Yksilökurssit: Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Rintasyöpäpotilaat (LSSY, TYKS) Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) Työelämästä poissaolevat rintasyöpäpotilaat (KELA) RUUANSULATUSKANAVAN SYÖPÄPOTILAAT: Työelämästä poissaolevat ruuansulatuskanavan syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) SILMÄSYÖPÄPOTILAAT: Silmäsyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso SUOLISTOSYÖPÄPOTILAAT: Ikääntyvät suolistosyöpäpotilaat ja heidän läheisensä (RAY) Suolistosyöpäpotilaat ja avanneleikatut sekä heidän läheisensä (LSSY, TYKS) Kurssi on tarkoitettu vain VSSHP:n potilaille ja läheisille SUUNALUEEN SYÖPÄPOTILAAT: Suunalueen syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso UROLOGISET SYÖPÄPOTILAAT: Urologiset syöpäpotilaat ja heidän läheisensä (KELA) sekä 2. jakso VIRKISTYSKURSSI: Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) Virkistyskurssi syöpäpotilaille ja heidän läheisilleen (omarahoitusosuus) AVOKURSSIT: Eturauhassyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sis. kahdeksan tapaamiskertaa...alkaen Rintasyöpäpotilaat ja läheiset (KELA) sis. kahdeksan tapaamiskertaa...alkaen Edellä mainittujen kurssien osalta työikäisille kurssilaisille maksetaan kurssin ajalta toimeentuloturvana kuntoutusrahaa. Kuntoutusraha on yleensä sairauspäivärahan suuruinen ja se on ensisijainen sairauspäivärahaan, erityisrahaan ja työttömyyspäivärahaan nähden. Kurssiin osallistuville omaisille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, jos omainen on estynyt tekemästä työtä. Omavastuuosuuden ylittävät matkakulut korvataan. MITEN PÄÄSEN SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILLE MERI-KARINAAN? Olet sairastunut syöpään ja sairastumisestasi on kulunut aikaa noin puolesta vuodesta viiteen vuoteen. Voit hakeutua Kansaneläkelaitoksen rahoittamalle sopeutumisvalmennuskurssille Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskukseen, mikäli et ole aiemmin osallistunut vastaavalle kurssille. Myös syövän uusiutuessa tai sairastuessasi uuteen syöpään sinulla on mahdollisuus osallistua Kelan rahoittamalle kurssille. Ota yhteyttä joko henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköisesti: oman paikkakunnan Kelan paikallistoimistoon tai Meri-Karinaan, Seiskarinkatu 35, Turku, puhelimet (kurssitoimisto), (keskus), s-posti: Tutustu kurssitarjontaan ja valitse itsellesi sopivin kurssiajankohta. Kursseja kohdennetaan ikäryhmittäin eri syöpäpotilasryhmille. Lisäksi kurssit kohdennetaan joko potilaalle, koko perheelle (lapset ja nuoret syöpäpotilaat) tai pareille (potilaalle ja hänen läheiselleen). Meri-Karinan kurssitoimisto palvelee tarvittaessa antaen lisätietoja kursseista, hakukriteereistä sekä kuntoutuksen tavoitteista. Kelan ja V-S sairaanhoitopiirin rahoittamille kursseille haetaan Kelan kuntoutushakemuslomakkeella KU102. Hakemuslomakkeita on saatavana Kelan paikallistoimistoista, syöpäjärjestöjen toimipisteistä sekä Kelan internet-sivuilta www. kela.fi. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamille kursseille haetaan syöpäjärjestöjen omalla kurssihakemuksella, jota on saatavana järjestöjen toimipisteistä. Hakemus on tulostettavissa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen internet-sivuilta Tarvittaessa Meri-Karinan kurssitoimiston henkilökunta auttaa hakemuslomakkeiden täyttämisessä. Palauta hakemuslomakkeet liitteineen Meri-Karinan kurssitoimistoon kolme kuukautta ennen kurssin alkamisajankohtaa. Liitä hakemukseen lääkärintodistus (B-lausunto) tai jäljennös viimeisestä epikriisistä eli sairauskertomuksesta. Edellä mainituista asiakirjoista on käytävä ilmi diagnoosi (sairaus) sekä tämänhetkinen tilanne, joten epikriisi tai lääkärin lausunto tulisi olla kirjoitettu hakemusta edeltäneen vuoden aikana. Noin kuukautta ennen kurssin alkua saat postitse päätöksen Kelalta. Jos olet tullut hyväksytyksi kurssille, saat postitse Lounais-Suomen Syöpäyhdistykseltä kutsukirjeen kurssille. Kutsukirjeessä on selvitetty kurssiaika ja paikka, alustava kurssiohjelma (kuntoutuksen sisältö ja yleiset tavoitteet), Meri-Karinan ja oheispalveluiden esitteet, ohjeet saapumisesta, tiedot vakuutusturvasta, ohjeet mukaan otettavista henkilökohtaisista varusteista, osallistumisvarmistuslomake sekä ennakkotietokysely. Palauta osallistumisvarmistuksesi ja ennakkotietokysely Meri- Karinan kurssitoimistoon. Ennakkotietokyselyllä pyritään kartoittamaan osanottajien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet, jotta kurssiohjelma voitaisiin mahdollisimman pitkälle suunnitella näitä tarpeita ja tavoitteita vastaavaksi. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSILTA TUKEA ARKIPÄIVÄÄN Kuntoutumisen tarve Syövän hoito valitaan ja suunnitellaan aina yksilöllisesti sairauden ja potilaan muiden yksilöllisten tekijöiden ja elämäntilanteen mukaan. Olennaisena osana hyvään hoitoon kuuluu kuntoutus. Myös kuntoutuksen tuen tarve vaihtelee yksilöllisesti. Ihmisten kyky selviytyä sairauden aiheuttamasta muutostilanteesta on yksilöllinen. Tuen tarpeen määrään vaikuttavat sairauden ja hoitojen luonne sekä niiden aiheuttamat psyykkiset ja fyysiset ongelmat. Tärkeitä vaikuttavia tekijöitä ovat myös persoonallisuus, henkilökohtaiset kyvyt selviytyä kriisistä, elämäntilanne ja läheisten elämäntilanne sekä työelämään liittyvät kysymykset. Perheeltä, läheisiltä ja työtovereilta saadun tuen määrä vaikuttaa myös muun tuen tarpeeseen. Elämänlaatua yksilöllisesti Erilaisten syöpäyhdistyksen tarjoamien tukimuotojen avulla pyritään auttamaan potilaan selviytymistä takaisin terveen rooliin tai sairauden hallintaan. Tavoitteena on potilaan tilanteeseen nähden paras mahdollinen elämänlaatu. Syöpäyhdistys järjestää sopeutumisvalmennuskursseja, joiden toteuttamisesta vastaavat moniammatilliset työryhmät. Kursseja järjestetään sairaus- ja ikäryhmittäin kohdennettuna, yksilö-, pari- tai perhekursseina. Työmuotoina käytetään asiantuntijaluentoja, kyselytunteja, yksilö- ja ryhmäkeskusteluja, fysikaalista kuntoutusta ja liikuntaa sekä erilaisia terapioita. Kurssiohjelmaan sisältyy syöpäsairauteen liittyvän tiedon syventäminen, hoidon vaikutuksista kertominen, henkinen tukeminen, terveysneuvonta ja arjessa selviytymisen tukeminen. Osanottajia kannustetaan itsenäiseen työskentelyyn oman elämänhallinnan ylläpitämiseksi. Lisäksi järjestetään virkistys- ja vapaa-ajanohjelmaa. Kurssiohjelmat toteutetaan huomioiden kuntoutuksen yleisten tavoitteiden lisäksi kuntoutujien yksilölliset tarpeet ja tavoitteet. Kursseille hakeutuminen Kurssit ovat osanottajille maksuttomia. Kursseja rahoittavat Kansaneläkelaitos (KELA), Raha-automaattiyhdistys (RAY), Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (TYKS) sekä Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. (LSSY). Hakulomakkeita (Kela, KU102) saa Kelan toimistoista, syöpäyhdistyksen toimipisteistä, sairaaloiden sosiaalityöntekijöiltä, syöpähoitajilta ja kuntoutusohjaajilta. Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamille kursseille haetaan Syöpäjärjestöjen omalla kurssihakemuksella, jota on saatavana järjestöjen toimipisteistä. Hakemus on tulostettavissa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen internetsivuilla Hakemus ja liitteet tulee lähettää Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen kurssitoimistoon. Hakuaika päättyy 3 kuukautta ennen kurssin alkua. Mahdollisia peruutuspaikkoja voi kysyä tämän jälkeenkin. Kurssihakemuksen liitteenä tulee olla lääkärin lähete tai jäljennös viimeisestä hoitoselosteesta eli epikriisistä. HAKEMUSLOMAKKEITA SEKÄ LISÄTIETOJA: Meri-Karinan toiminta- ja palvelukeskus, Seiskarinkatu 35, TURKU Puhelin (02) tai , telefax (02) ja

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Hyvät Castrén-suvun jäsenet

Hyvät Castrén-suvun jäsenet Huhtikuussa 2015 Hyvät Castrén-suvun jäsenet ON KULUNUT viisi vuotta kun olimme koolla Helsingissä. Kuluvan kauden aikana julkaistiin ajantasainen sukukalenteri Castrén-suku 2012 ja aloitettiin uuden kirjan

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen

SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta. Olli E. Juvonen SELVIÄ VOITTAJANA LAMASTA tästä ja seuraavasta Olli E. Juvonen Talentum Helsinki 2009 Talentum Media Oy ja Olli E. Juvonen ISBN 978-952-14-1446-6 Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Vakavasti sairas potilas ja toivo

Vakavasti sairas potilas ja toivo Vakavasti sairas potilas ja toivo Pohjolan lääketiedepäivät 2/2016 Päivi Hietanen, syöpätautien dos., psykoterapeutti Suomen Lääkärilehti Sidonnaisuudet Kolmen viime vuoden aikana palkkioita vuorovaikutusopetuksista

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa

Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1.- 7.12.2008 Kumppanuuskeskuksessa Vapaaehtoistoiminnan viikko 1. - 7.12.2008 Oulussa Viikon aikana tehdään vapaaehtoistoimintaa tunnetuksi osallistumisen väylänä ja mielekkään

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali

Seurakuntaneuvosto Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 12.10.2015 klo 18.00 Teljän kirkon Koivula-sali Huhtala, Kaisa Haanpää, Liisa Halonen, Erkki Harju, Aulikki Ihalainen,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2010

Toimintasuunnitelma 2010 Kympin Lapset - HYKSin lapsisyöpäpotilaiden vanhemmat ja ystävät r.y. 20.3.2010 Toimintasuunnitelma 2010 www.hyksinsyopalapset.com KYMPIN LAPSET - HYKSIN LAPSISYÖPÄPOTILAIDEN VANHEMMAT JA YSTÄVÄT R.Y.

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time)

ZA4811. Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) ZA4811 Flash Eurobarometer 227 (Expectations of European Citizens Regarding the Social Reality in 20 Years' Time) Country Specific Questionnaire Finland Flash Eurobarometer on The expectations and wishes

Lisätiedot

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä)

Muistio. Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Muistio 1(5) Asiakasraati Aika Keskiviikko 25.2.2016 kello 16.00 18.00 Paikka Osallistujat Päivystyksen johto-huone (Sisäänkäynti päivystyksestä) Seppo Ranta, asiakasraadin puheenjohtaja, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO 1 LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Ti 20.1.2015 klo 18:00 Paikka: Länsi-Porin kirkko Jäsenet: Esa Anttila, poissa Katri Hirvola Petri Huru, poissa Aulis Juntunen Marja Kaanaa Simo

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET 2013 LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN HALLINTOMALLI PÄÄTÖKSENTEON VUODENKIERTO Kokousaika Keskiviikko 24.4. klo 17 Kokouspaikka Lempoisten srk-talo, pieni sali 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 KOKOUKSEN AVAUS VARAPUHEENJOHTAJAN VALINTA LEMPÄÄLÄN SEURAKUNNAN ARVOT JA PAINOPISTEET

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ Työhyvinvointiseminaari 17.-18.9.2015 Tampereella Veikko Huovinen 2 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Muuan tietotyöntekijä 3 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok, kaikki

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua.

TerveysInfo. GIST potilaan opas Oppaassa kerrotaan GISTin hoidosta, täsmälääkehoidosta sekä siitä mistä ja miten sairastunut saa apua. TerveysInfo Cancerpatientens sociala förmåner Syöpäpotilaan sosiaalietuudet pähkinänkuoressa. Maksuton yksityishenkilöille, yhteisöille 2 e/kpl, A5, 44 sivua http:///@bin/270880/sosedut netti_ru. Hakusanat:

Lisätiedot

Miesten kokema väkivalta

Miesten kokema väkivalta Miesten kokema väkivalta Lahden ensi- ja turvakoti ry; Jussi-työ 1 * Suomessa on toteutettu yksi tutkimus, jossa on tarkasteltu erikseen ja erityisesti miehiin kohdistunutta väkivaltaa (Heiskanen ja Ruuskanen

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten

LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten LOIMAAN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen europarlamenttivaaleja varten Kh 39 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 - - - - - Kaupunginjohtajan

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

Rintasyöpäpotilaan ohjaus

Rintasyöpäpotilaan ohjaus Rintasyöpäpotilaan ohjaus Lähete rintarauhaskirurgian yksikköön - mammografia,uä ja PNB oltava tehty - kuvat ja patologin vastaukset lähetteen mukaan! - potilaalle ilmoitettu diagnoosi - potilaalle rintasyöpähoitajan

Lisätiedot

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA

Ollaan kuin kotona TEKSTI RAIJA LEINONEN, PROJEKTITYÖNTEKIJÄ, PERHEHOITOLIITTO KUVAT VILLE KOKKOLA 28 Töissä Ollaan kuin kotona Sairaanhoitaja Anja Halonen irrottautui hallinnollisista töistä ja perusti kotiinsa ikäihmisten perhehoitopaikan. Vain yksi asia on kaduttanut: ettei aloittanut aikaisemmin.

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Syövän hoidon parantaminen

Syövän hoidon parantaminen Syövän hoidon parantaminen Cancer Control Joint Action Sakari Karjalainen Helsinki 8.2.2016 Mikä on Cancon? Cancon on syövän hoitoon ja varhaisdiagnostiikkaan keskittyvä EUhanke, jossa Suomen Syöpäyhdistys

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN РУССКИЙ ЯЗЫК АУДИРОВАНИЕ LYHYT OPPIMÄÄRÄ KORT LÄROKURS 12.2.2014 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto. Merkitse

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita.

Pelot vaikuttavat myös aikuisen elämään. Ne voivat olla tiettyjen käyttäytymismalliemme taustalla eikä aina mitenkään tiedostettuja asioita. Järvenpää 1.2.2009 Saarna Joh 6: 16-21 Älä pelkää, älkää pelätkö! Joku on laskenut että Raamatussa on nämä lauseet 365 kertaa. Jokaiselle päivälle riittää siis oma älä pelkää -lause. Äsken kuullussa evankeliumitekstissä

Lisätiedot

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.

RAHAHUUTOKAUPPA SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO HUUTOKAUPPA 07.10.2009 LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16. HNY UUTISET 3/2009 26. VUOSIKERTA RAHAHUUTOKAUPPA 163 HUUTOKAUPPA 07.10.2009 SUOMEN FILATELISTISEURAN KERHOHUONEISTO LÖNNROTINKATU 32 B, HELSINKI KOHTEET NÄHTÄVÄNÄ KLO 16.45 Kokous klo 17.15 HUUTOKAUPPA

Lisätiedot

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa

Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa 1 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 8/2014 Aika ja paikka Maanantai 22.9.2014 klo 18.00 Teljän kirkolla Huhtala, Kaisa puheenjohtaja Haanpää, Liisa Harju, Aulikki poissa Honkasalo, Timo Korkeaoja, Aila

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot