Kuntatalous osana kansantaloutta

Transkriptio

1 Kuntatalous osana kansantaloutta Mitä luottamushenkilön pitää tietää taloudesta? Pentti Meklin Emeritusprofessori Tampereen yliopisto 1

2 Oppi 1. Arkipäivässä esiintyviä talousasioita muutama käsite kansantaloudesta, julkisesta taloudesta ja kuntataloudesta yleensä 2

3 Julkinen sektori tarkoittaa kansantalouden osaa, joka on valtion tai kuntien omistuksessa. Laajimmillaan mukaan luetaan muun muassa julkiset sosiaaliturvarahastot (esimerkiksi Kansaneläkelaitos), kuntayhtymät, liikelaitokset ja valtionyhtiöt. Yksityisellä sektorilla tarkoitetaan yksityiseen omistukseen ja yritystoimintaan perustuvaa osaa yhteiskunnasta. Vapaaehtoissektori (myös kolmas sektori) on yksityisen sektorin, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous ja organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset (yhteiskunnalliset) tavoitteet. Vapaaehtoissektorin toimijoita ovat muun muassa yhdistykset, osuuskunnat ja säätiöt. 3

4 Bruttokansantuote (lyhenne BKT) on kotimaisen tuotannon mitta kansantaloudessa. BKT asukasta kohti on kansainvälisissä vertailuissa yleisesti käytetty kansantalouden mittari. BKT:n muutoksen avulla voidaan tunnistaa taloudellisen kasvun määrä, taloudellinen taantuma ja taloudellinen lama 4

5 Talouskasvu on talouden tuottamien tavaroiden ja palvelujen arvon lisääntymistä. Sitä mitataan tavallisesti reaalisen bruttokansantuotteen (BKT) prosenttimuutoksella. 5

6 % BKT:n määrän muutos Kuluttajahintaindeksi Ansiotasoindeksi % Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet VM 6

7 Julkisen sektorin (julkisyhteisöjen) osuus kansantaloudesta 7

8 Muut julkisyhteisöt (valtio ja sosiaaliturvarahastot) Paikallishallinto ** Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet VM ja Kuntaliitto 8

9 Veroaste Muut julkisyhteisöt (valtio ja sosiaaliturvarahastot) Kuntien valtionosuudet Kuntien verotulot ** Lähde: Vuodet Tilastokeskus, vuosien ennusteet VM ja Kuntaliitto 9

10 Julkisen sektorin on taloudenpidossa pyrittävä tasapainoon. Tasapainossa julkisen talouden tulot ja menot ovat yhtä suuria. (vrt. kuitenkin kriteerit) Kestävyysvaje tarkoittaa sitä, kuinka paljon pitkällä aikavälillä esimerkiksi veroja tulee korottaa tai vastaavasti menoja leikata, jotta julkisen talouden tulot ja menot saadaan tasapainoon. 10

11 Alijäämä: julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % suhteessa BKT:een Julkinen velka: velka saa olla korkeintaan 60 % suhteessa BKT:een valuuttakurssien vakaus: valuuttakurssien on pysyttävä sallitussa vaihteluvälissä kahden vuoden ajan ennen euron käyttöönottoa hintojen vakaus: inflaatioaste ei saa ylittää niiden kolmen jäsenvaltion keskimääräistä inflaatioastetta, joissa inflaatio on ollut alhaisin, enempää kuin 1,5 prosenttia; korkotaso: pitkäaikaiset korot saavat vaihdella enintään 2 prosenttia suhteessa niiden kolmen maan keskimääräisiin korkoihin, joissa korkotaso on alhaisin 11

12 12

13 1. Kunta on alue, jolla on tarkat rajat ja jossa ihmiset elävät ja yritykset toimivat > paikallistalous > paikallisyhteisö 2. Kunta on organisaatio, joka käyttää a. kuntalaisten päätösvaltaa > demokratia b. järjestää verorahoituksella palveluja ja c. kehittää aluettaan MAL, elinkeinopolitiikka, vetovoimaisuus 13

14 Kunta a. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Kunta b. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Paikallisyhteisön kehttämistehtävä Paikallisyhteisön kehittämistehtävä Tulot - Verot, maksut ja valtionsouudet Menot Palvelut Erilaiset järjestämistavat Tulot - Verot, maksut ja valtionosuudet Menot - Palvelut Erilaiset järjestämistavat Vaalit Vaalit Kunta a. alueena: Paikallisyhteisö ja -talous Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Kunta b. alueena: Paikallisyhteisö ja -talous Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitikka Elämä yli kuntarajojen: pendelöinti, palvelun käyttö, muuttoliike... Lähde: Meklin ja Paatelainen 2006 täydentäen. 14

15 Kunnissa on erotettava vielä 1. Kuntakonserni 2. Kunta - emokunta, peruskunta, ydinkunta... 15

16 Kuva kunnan taloudesta 1. Kunnan talouden tasapaino - tulojen ja menojen tasapaino rahoitusasema 2. Kunnan toiminnan tuloksellisuus? (tehokkuus, tuottavuus) Verrattuna muihin kuntiin Mihin kunta voi itse vaikuttaa mihin ei? 16

17 a. Kirjanpidollinen tasapaino tuloslaskelma>tase b. Todellinen tasapaino, miten kunnan tulorahoitus riittää pitkällä aikavälillä sekä käyttötalous- että investointimenojen kattamiseen - tulorahoitusjäämä 17

18 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma tilikauden tuotot ja kulut Rahoituslaskelma tilikauden kassaanmaksut ja kassastamaksut Tase varallisuus, velat ja omapääoma Liitetiedot Toimintakertomus Konsernissa samat 18

19 VE 1. kunnan taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. VE 2. myös jos mainittujen tilinpäätösten mukaan kaikki alla mainitut täyttyvät 1. Kunnan vuosikate on ilman harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla 4. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia 19

20 Miten hyvin kunnan tulot riittävät pitkällä aikavälillä sekä käyttötalous- että investointimenojen (nettoinvestoinnit) suorittamiseen? Miten pitäisi suhtautua kuntien velkoihin? Kunta voi olla kirjanpidollisesti tasapainossa, mutta todellisuudessa ei 20

21 Tulorahoituksen eli tulojen on riitettävä pitkällä aikavälillä käyttömenojen lisäksi investointimenojen kattamiseen on monitulkintainen asia esim. kassavarojen käyttö, lainarahoitus Vuotuiset juoksevat Tulo- menot VUOSIKATE rahoitus Investointimenot inv. ka. v. 1 aika v. n 21

22 22

23 23

24 24

25 Tasapainossa on kaksi puolta: tulot ja menot Millaiset ovat tulevaisuuden näkymät? 25

26 Verotulot Kunnallisverot nimellinen veroprosentti, efektiivinen veroaste Kiinteistöverot Osuus yhteisöveron tuotosta 26

27 Toimintamenot Verorahoitus 1) ** 13** Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien arviot Peruspalvelubudjetti /Kuntaliitto 1) Verorahoitus = verotulot + käyttötalouden valtionosuudet (kuntien tilinpäätösten mukaan) /hp

28 Tulot menevät Päivittäisten menojen maksamiseen Investointien tekemiseen - rahoituksen kokoamiseen etukäteen - lainojen hoitamiseen 28

29 Kestävyysvajeen kasvu uhkaa - huoltosuhde heikkenee - Menopaineet kasvavat! 29

30 30

31 Palvelutarpeita (menot) on aina enemmän kuin käytettävissä olevia voimavaroja (tulot)! 1. Voimavarat on kohdennettava sinne missä ne tuottavat suurimman hyödyt! (allokatiivinen tehokkuus) 2. Voimavarat on käytettävä tehokkaasti > tuloksellisuusvaatimus 31

32 3 500 Nettokustannukset tehtävittäin, /as. Rovaniemi Sosiaali- ja terveystoimi Opetus- ja kulttuuritoimi Yhdyskuntapalvelut 32

33 1 200 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia, /as. Rovaniemi Lasten päivähoito Vanhusten huolto ym. 1) Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito 1) Vanhusten laitoshuolto, kotipalvelu sekä muut vanhusten ja vammaisten palvelut 33

34 Oppi 9. Tuloksellisuus tarkoittaa hyvää vastiketta verorahoitukselle voimavarojen tehokas käyttäminen a. Järjestää palvelut taloudellisesti eli palvelujen kustannukset tulisivat olla mahdollisimman alhaiset ja b. Palvelujen pitäisi olla vaikuttavuudeltaan hyviä eli toteuttaa sitä tarkoitusta jota varten niitä tuotetaan 34

35 Toiminnan tuloksellisuuden osat Tuloksellisuus - organisaatiotaloudellinen Tuottavuus Vaikuttavuus Maksuton toiminta, osaksi reaali-, osksi rahatalouden mittarit Taloudellisuus=kustannustehokkuus Tuotannontekijät Kustannukset Tuotantoprosessi Tuotot Suoritteet Hyödyt Tarpeet + - Kannattavuus - organisaatiotaloudellinen Maksullinen toiminta, rahatalouden mittarit 35 35

36 Oman perusopetuksen nettokustannukset, /opp Rovaniemi Pello Ranua Manner-Suomi 36

37 Toteuttaako toiminta sitä tarkoitusta, jota varten sitä tehdään? Koulutuksessa joka toinen euro menee hukkaan, ei vain tiedetä kumpi euro? Mikä osuus kunnan voimavaroista ei saa aikaan vaikuttavuutta? 37

38 Diabetes- hoitoon sitoutuu 55 %, Epilepsian lääkehoitoon 60 %, Verenpainetauti vähän alle 60 %, Osteoporoosin hoitoon 40 %, yleensä lääkehoitoon 60 % ja omia ponnistuksia kenties edellyttävään kuntoutukseen vain noin 30 %. Lähde: 38

39 39

40 Uusi valtuusto Onnistuneita allokatiivisia, taloudellisia ja vaikuttavuudeltaan hyviä päätöksiä! 40