10 oppia kuntataloudesta

Transkriptio

1 Kunta talouden lukujen takana Pentti Meklin Kunnallistalouden emeritusprofessori Tampereen yliopisto Lotta-Maria Sinervo HT, Kunnallistalouden yliopistonlehtori Tampereen yliopisto 1 10 oppia kuntataloudesta 2 1

2 1. Kunta palvelujen järjestäjänä =organisaatio 2. Kunta paikallistaloutena tai paikallisyhteisönä =alue 3. Kunta demokraattisena yhteisönä =päätöksenteko, osallistuminen, kontrolli 3 Kunta A. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Kunta B. organisaationa: Johtamisjärjestelmä Tasapaino Tulot - verot ja maksut valtionosuudet Vaalit Paikallisyhteisön kehttämistehtävä Menot palvelujen järjestäminen Tulot - verot ja maksut valtionosuudet Vaalit Paikallisyhteisön kehittämistehtävä Menot - palvelujen järjestäminen Kunta A. paikallisyhteisönä: Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitiikka Kunta B. paikallisyhteisönä: Kuntalaiset Erilaiset yhteisöt MAL Elinkeino- ja asuntopolitikka Elämää yli kuntarajojen: pendelöinti, palvelun käyttö, muuttoliike,... Lähde: Meklin & Paatelainen (2006) täydentäen. 4 2

3 Muodostuu erilaisista yksiköistä ovat erilaisia tapoja hoitaa kunnan asioita Joustavuus, suhde luottamushenkilöjohtoon voidaan siirtää velkoja tyttärille voidaan teetättää ylihintaisia palveluja Mitä konserni kätkee taakseen? 5 1. Emokuntaan kuuluvat, sisäinen konserni, kunnan budjettitaloudessa toimivat a) Virastot ja laitokset, bruttobudjetoidut b) Virastot ja laitokset, nettobudjetoidut c) Liikelaitokset (valtio, kunta, erilaisia) 2. Tytäryhteisöt, ulkoiseen konserni, budjettitalouden ulkopuolella a) Osakeyhtiöt b) Säätiöt yms. c) Kuntayhtymät 6 3

4 Kunta on toimeksiantotalous vrt. yritykset ovat ansaintatalouksia Kaksi päätavoitetta tehtävien hoidossa 1. Kunnan talouden tasapaino (organisaatio) tulojen ja menojen tasapaino rahoitusasema varat ja velat 2. Kunnan toiminnan tuloksellisuus (tehokkuus) on tuotettava hyvä vastike verovaroille - Value for Money konkretisoituu toimintayksikköjen toiminnassa 7 Emokunta Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Kuntakonserni Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase 8 4

5 Kaksi tulojen ja menojen tasapainoa: kirjanpidon osoittama ja todellinen! Kirjanpidon tilinpäätöksien mukaan kunnille on kertynyt ylijäämää (ylijäämäeriä) vuodesta 1997 lähtien n. 10 miljardia euroa, mutta samanaikaisesti kunnat ovat velkaantuneet yli 9 miljardia euroa! Kirjanpidon tulos lasketaan kirjanpitolain mukaan yritysmaailman periaatteiden mukaan Voitonjakokelpoisten varojen selvittämiseksi Verotuksen perustaksi 9 Tulojen ja menojen tasapainon mittarit a) Tilikauden yli-/alijäämä lyhyt aikaväli tuloslaskelman viimeinen rivi /asukas b) Kertynyt yli/alijäämä pitkä aikaväli taseen omassa pääomassa /asukas a) Vuosikate prosenttia poistoista( ANTAA USEIN VÄÄRÄN KUVAN TODELLISESTA TULOJEN JA MENOJEN TASAPAINOSTA) 100 x Vuosikate Poistot 10 5

6 Todellinen tulojen ja menojen tasapaino - kunta ei velkaannu Tulorahoituksen riitettävä pitkällä aikavälillä a. vuoden aikavälin juoksevien menojen kattamiseen b. nettoinvestointien (EI POISTOJEN!) kattamiseen pitkällä aikavälillä (c. kunnan oman pääoman vahvistamiseen) Tulorahoitus Vuotuiset juoksevat menot Investointimenot ka 11 3,5 3,0 2,5 Vuosikate Investoinnit, netto 1) Poistot 3,5 3,0 2,5 2,0 2,0 1,5 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0, Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO ) Investoinnit, netto = Käyttöomaisuusinvestoinnit rahoitusosuudet käyttöomaisuuden myyntitulot. 0,0 12 6

7 Vuoden 1997 jälkeen kuntasektorin vuosikate ei ole minään vuonna riittänyt poistonalaisten investointien omahankintamenoihin, jolloin on syntynyt ns. tulorahoitusvajetta, jota kunnat ovat rahoittaneet omaisuuden myynnillä ja ennen kaikkea lainanotolla Poistonalaiset investoinnit = esim. kadut, koulut, päiväkodit, verkostot Ei poistonalaiset = maa- ja vesiomaisuus, sijoitukset Tulorahoitusvajetta on syntynyt vuosina yhteensä yli 9 miljardia euroa Kuntasektorin velkamäärä on kasvanut vuosina noin 8 miljardia euroa Lähde: Suomen Kuntaliitto Kuntasektorin tulorahoitusjäämän kertymä sekä lainakannan muutos vuodesta 1997, mrd Tulorahoitusjäämä 1) Lainakannan muutos 1) Vuosikate poistonalaisten investointien omahankintamenot Lähde: Kuntaliiton laskelma Tilastokeskuksen ja PPO:n arvioiden perusteella 14 7

8 Todellisen tasapainon mittareita ja niiden yhteys investointien rahoitusstrategia - Pitäisi tarkastella kumulatiivista kehitystä Ba. Investointien tulorahoitus % > Etupainotteinen investointien rahoitusstrategia 100 x Vuosikate Investointien omahankintameno Bb. Lainanhoitokate > Jälkipainotteinen investointien rahoitusstrategia = (Vuosikate + Korkokulut) (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Pentti Meklin 15 Kunnan rahoitusasema tulojen ja menojen tasapaino heijastuu rahoitusasemaan Vakavaraisuus Omaisuuden rahoitusrakenteen terveys siten, että selviää pitkällä aikavälillä maksuvelvoitteistaan. Vieraan pääoman osuus ei ole liian hallitseva a) Omavaraisuus 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) b) Lainat /as (Koko pääoma - Saadut ennakot) 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) Käyttötulot 16 8

9 c) Suhteellinen velkaantuneisuus 100 x (Vieras pääoma Saadut ennakot) Käyttötulot d. Rahoitusvarallisuus /asukas ((Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) (Vieras pääoma - Saadut ennakot)) Asukasmäärä Pentti Meklin Lainakanta Rahavarat Lähde: Vuodet Tilastokeskus. Vuosien ennusteet PPO

10 Maksuvalmius lyhyt aikaväli - ei tärkeä mittari Riittävätkö kunnan likvidit rahavarat joka hetki maksuihin? Kassan riittävyys (pv) 365 pv x Kassavarat Kassasta maksut tilikaudella Osoittaa, monenko päivän maksujen suorittamiseen kassavarat riittävät. Pentti Meklin 19 Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta /1704, 63a /1405) Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista /205 VE 1. kunnan taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa VE 2. myös jos kaikki alla mainitut täyttyvät 1. Kunnan vuosikate on ilman harkinnanvaraista valtionosuutta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla 4. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia 20 10

11 Palkat 37 % Sosiaali- ja terveystoimi 52 % (Toimintamenot ja investoinnit) Verotulot 45 % siitä: kunnallisvero 39 % yhteisövero 3 % kiinteistövero 3 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Materiaalin ostot 9 % Palvelujen ostot 22 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 23 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 20 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 27 % siitä: myyntitulot 16 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 6 % Lainanotto 6 % Muut tulot 3 % Kuntien ja kuntayhtymien arvioidut ulkoiset menot ja tulot noin 43,2 mrd. v Lähde: Peruspalveluohjelma/Suomen Kuntaliitto 21 Verotulot Kunnallisvero Kiinteistövero Osuusyhteisöveron tuotosta - Paljonko kunnan verotulot ovat asukasta kohti? - Paljonko veronmaksajan vuotuisesta työajasta kuluu verorahojen hankkimiseen? 22 11

12 23 Hyvinvointipalvelujen rahoitukseen osallistuvat kunnat ja valtio yhdessä kunnan osuus valtionosuus 24 12

13 1. Jakaa hyvinvointipalvelujen järjestämisen kustannukset valtion ja kuntien kesken Tehtäväkohtaiset valtionosuudet 2. Tasata kuntien välisiä tuloeroja Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 3. Yleinen valtionosuus Maksetaan kaikille kunnille 4. Kompensoida palvelujen järjestämisen erityiskustannuksia kaksikielisyys, saaristoisuus yms. 5. Väliaikainen ja poikkeuksellinen syy harkinnanvarainen valtionosuus 25 13

14 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista /734 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä Erityistoimiala = lakisääteiset tehtävät Yleinen toimiala = kunnan harkinnassa Yleinen käsitys: Kunnan menoista % on lakisääteisiä, eikä niihin voi vaikuttaa Lait määräävät mitä minimissään on tehtävä, harvoin sitä, miten tehtävä on hoidettava ja kalliilla vai halvalla! 28 14

15 Onko palvelut tuotettu taloudellisesti? Ovatko palvelut vaikuttavuudeltaan hyviä? Koulutuksessa joka toinen euro menee hukkaan, ei vaan tiedetä kumpi euro! Kirjanpito ja tilinpäätöslaskelmat eivät kerro, mutta Kuntien talous ja toiminta tilastot Erillisselvitykset toimialoittain Pitäisi raportoida hallituksen toimintakertomuksessa 29 Toiminnan tuloksellisuus Tuloksellisuus - organisaatiotaloudellinen Vastike rahalle, Value for Money (VFM) Tuottavuus Vaikuttavuus Maksuton toiminta, osaksi reaali-, osaksi rahatalouden mittarit Taloudellisuus=kustannustehokkuus Tuotannontekijät Kustannukset Tuotantoprosessi Tuotot Suoritteet Hyödyt Tarpeet + _ Kannattavuus - organisaatiotaloudellinen Maksullinen toiminta, rahatalouden mittarit

16

17 /asukas = paljonko rahaa käytetään ao. toimintaan asukasta kohti - tarve kunnissa voi olla erilainen /asiakas= paljonko rahaa käytetään ao. toimintaan asiakasta kohti /suorite/tuote= paljonko suoritteen tuottaminen maksaa > kuvaa toiminnan taloudellisuutta Suomenniemi Kiikoinen Ristijärvi Rautavaara Myrskylä Pyhäranta Koski Tl Ypäjä Lapinjärvi Lemi Kaavi Simo Aura Kaustinen Säkylä Taipalsaari Sievi Ruokolahti Teuva Ähtäri Iitti Virrat Loppi Hausjärvi Alavus Hattula Sotkamo Lieksa Orimattila ( 2010 kuntaj.) Janakkala Mustasaari Siilinjärvi Raisio Ylöjärvi Rauma Vaasa Lahti >

18 Potilaat sitoutuvat huonosti hoitoon Diabetes-hoitoon sitoutuu 55 % Epilepsian lääkehoitoon 60 % Verenpainetauti vähän alle 60 % Osteoporoosin hoitoon 40 % yleensä lääkehoitoon 60 % omia ponnistuksia kenties edellyttävään kuntoutukseen vain noin 30 % Lähde: Ykkösen aamu-tv fysiatri Jukka-Pekka Kouri 35 Väestörakenne ja sen muutos Ikärakenne Väestön muutos Syntyvyys Kuolleisuus Muuttoliike 36 18

19 Huoltosuhteet (Väestöllinen) huoltosuhde 0-14 ja 65-vuotta täyttäneet työikäiset (Taloudellinen) huoltosuhde Työelämän ulkopuolella olevat työllisten määrä Lapsihuoltosuhde Vanhushuoltosuhde 0-14-vuotiaat työikäiset 65-vuotta täyttäneet työikäiset 37 Millainen on kunnan elinkeinorakenne? Työpaikkaomavaraisuus Yksityiset, julkiset työpaikat Työpaikat toimialoittain Työantajien koko: suuret, pienet Kunnan pendelöintiaste Kuntalaisten pendelöinti muihin kuntiin ja päinvastoin Nettopendelöinti 38 19

20 Työllisyysaste vuotiaat työlliset samanikäinen väki Työvoimaosuus Työvoiman osuus tietynikäisestä väestöstä Työttömyysaste Työttömän työvoiman osuus työvoimasta Työtön työvoima koko työvoima 39 Vertailuasetelmat Kehityksen tarkastelu on tiettyä ajankohtaa tärkeämpi: mihin ollaan menossa? vrt. yritysten kvartaalitulokset Vertailu muiden kuntien tilanteeseen ja kehitykseen Tunnuslukuja on tulkittava kunnan kokonaistilannetta ja kehitysvaihetta vasten. kasvukunta, supistuva kunta tunnuslukujen merkitys on erilainen 40 20

21 Kunnan talous on tasapainossa, mutta millaisilla veroprosenteilla tulos on aikaansaatu? Paljonko on kunnan efektiivinen tuloveroprosentti? Paljonko yhden prosenttiyksikön korotus tuo kunnalle euroja? Paljonko kunta on saanut verotulotasausta? Millainen on kunnan maksujen taso? Millainen on palvelutaso? Onko kunta toiminut tehokkaasti (tuloksellisesti)? 41 Millainen on ollut viime vuosien investointitaso? Onko syntynyttä korjausvelkaa? Onko säästetty ja onko odotettavissa merkittäviä investointeja? Miten kunta arvioi oman toimintojensa tuloksellisuutta? Miksi kunnan menot ovat X /asukas ja naapurikunnan menot ovat Y /asukas? Millaiset ovat kunnan tarvevakioitujen menojen taso? 42 21

22 Konsernivelka Millainen on emokunnan ja konsernin velkojen suhde? Millaisia ovat konsernin tytäryhteisöjen asiakkaat, kunnan omia virastoja vai ulkopuolisia? Mitä kunnan liikelaitoksille aiotaan tehdä? Onko ne yhtiöitettävä? 43 22

23 Kunta talouden lukujen takana Pentti Meklin Kunnallistalouden emeritusprofessori Tampereen yliopisto Lotta-Maria Sinervo HT, Kunnallistalouden yliopistonlehtori Tampereen yliopisto 1

24 2

25 3

26 4

27 5

28 6

29 7

30 8

31 9