ÄÄNEKOSKI MYLLYRINTEEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS HYVÄKSYTTY KAUPUNGINVALTUUSTOSSA:

Transkriptio

1 Kartta: Suunnittelualueen sijainti Opaskartta: Äänekosken kaupunki 2009 Pohjakartta Maanmittauslaitos 2008 ÄÄNEKOSKI MYLLYRINTEEN ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS LUONNOS HYVÄKSYTTY KAUPUNGINVALTUUSTOSSA:

2 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 23. päivänä elokuuta 2010 päivättyä karttaa 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan laajennus koskee Koiviston kylän tiloja 6-193, ja Asemakaavan laajennuksella muodostuu 11. kaupunginosan kortteli 118 sekä katu-, maa- ja metsätalousalueita. Alueella on erillinen sitova tonttijako. Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Myllyrinteen alueella, noin 4 km päässä Äänekosken keskustasta etelään 4-tien äärellä. Kaavan nimi ja tarkoitus Myllyrinteen asemakaava. Asemakaavan tarkoituksena on asemakaavoittaa noin 15 hehtaarin työpaikka-alue. Kaavan päiväys Kaavan laatija Äänekosken kaupunki Kaavoituspalvelut PL Äänekoski kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen, p kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen, p suunnitteluavustaja Paula Junikka, p sähköposti: etunimi.sukunimi@aanekoski.fi Vireilletulo Päätös kaupunginhallituksessa Ilmoitus vireilletulosta kaavoituskatsauksesta 2002 tiedottamisen yhteydessä (Sisä-Suomen lehti ja kaupungin kotisivut) Nähtävillä Valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavaehdotus Hyväksyminen LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 Kaupunginvaltuusto..20 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonto- ja maisemaselvitys Asemakaavan seurantalomake (ehdotusvaiheessa)

3 2 TIIVISTELMÄ Suunnittelun kohteena on rakentamaton ja kaavoittamaton n. 15 hehtaarin suuruinen alue 4-tien äärellä Äänekosken taajaman eteläpuolella. Suunnittelun tarkoituksena on laatia liikennesijainniltaan edulliselle alueelle asemakaava teollisuus- ja työpaikkarakentamiseen. Kaava on ollut vireillä vuodesta 2002 asti, mutta varsinainen kaavan laatiminen on ollut keskeytyksissä valtatien 4 suunnittelun ollessa kesken. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee valtatien 4 varrella, noin 4 km päässä Äänekosken keskustasta etelään. Alue on rakentamatonta raakamaata. Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueen keskiosan metsä on nuorta koivikkoa. Alue rajoittuu Kuhnamo-järveen rantametsikön ollessa mäntyvaltaista sekapuumetsää. Ote Myllyrinteen ja Kannelsuon asemakaava-alueen luonto- ja maisemaselvityksestä, 2006 (LIITE 2). Suunnittelualueelta on tehty liito-oravahavaintoja ja suunnittelualue rajautuu eteläosassaan merkittävään liito-oravaesiintymään. Ote Myllyrinteen ja Kannelsuon asemakaava-alueen luonto- ja maisemaselvityksestä, 2006 (LIITE 2). Alueelta on laadittu liito-oravaselvitys vuonna 2003 (Myllyrinteen ja Kapeenniemen liitooravaselvitys, J. Kärkkäinen / Suunnittelukeskus Oy, 2003) sekä luonto- ja

4 maisemaselvitys, jossa myös liito-oravatiedot päivitettiin (Myllyrinteen ja Kannelsuon asemakaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys, Suunnittelukeskus Oy, 2006). 3.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on rakentamatonta. Alueen koillispuolella Kierälahdentien varrella on kymmenkunta omakotitaloa ja yksi yritystontti Alueen läpi kulkee kaakko-luodesuuntaisesti sähkölinjat (kaksi 400 kv linjaa rinnakkain ja yksi 110 kv?). Alueella tai sen lähiympäristössä ei ole rakennushistorian kannalta merkittäviä kohteita eikä muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä (Ääneniemen Mörtin ja Myllyrinteen-Kannelsuon asemakaavoitettavien alueiden muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti 2005 ja Museoviraston lausunto ). 3.4 Suunnittelutilanne Keski-Suomen maakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Alueen välittömässä läheisyydessä on moottoritievaraus (mo) rinnakkaistiejärjestelyineen sekä mahdollisuus eritasoliittymälle. Valtatien 4 tienvarsialueiden osayleiskaavassa (hyväksytty kaupunginvaltuustossa) alue on osoitettu ympäristöhäiriötä aiheuttamattoman teollisuusalueen käyttöön (TY).

5 Äänekoski 2020 osayleiskaavan luonnoksessa ( ) alue on osoitettu pääosin työpaikkarakentamiseen (TP). Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisosassaan Kierälahden omakotitaloalueen asemakaavaan. Valtatiehen 4 liittyviä ratkaisuja suunnitellaan samanaikaisesti tämän kaavatyön kanssa yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Kaavahankkeen vireilletulosta on päätetty ja vireilletulosta on tiedotettu vuoden 2002 kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. Kaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Varsinainen kaavan laatiminen on ollut keskeytyksissä valtatien 4 suunnittelun ollessa kesken. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavamuutoksessa osallisia ovat: - Suunnittelualueen ja lähiympäristön maanomistajat, vuokramiehet ja asukkaat sekä muut asianosaiset - Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta - Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Ääneseudun Energia Oy, Vattenfall Oy Ensimmäinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja sitä on täsmennetty suunnittelun edetessä (LIITE 2). Kaava on nähtävillä luonnoksena valmisteluvaiheen kuulemista varten Kaavan nähtävilläoloista kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla, kaupungin kotisivuilla ( Sisä-Suomen lehdessä, Pikkukaupunkilaisessa sekä Kosken Kanavassa. Kaavasta pyydetään lausunnot tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta, Keski- Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta sekä Vattenfall Oy:ltä.

6 Valtatiehen 4 liittyviä ratkaisuja suunnitellaan samanaikaisesti tämän kaavatyön kanssa yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa 4.3 Tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on tutkia alueen käyttöä teollisuus- ja työpaikkarakentamiseen. Alue sijaitsee liikenteen kannalta erinomaisella ja näkyvällä paikalla, jolloin suunnittelussa tulee huomioida esim. tarvittava näkösuoja sekä ympäristöön sopiva rakentaminen ja maisemointi. Tavoitteena on kaavoittaa alue laajahkoja tonttialueita tarvitsevalle toiminnalle yhden neljän toimijan tarpeita varten. Suunnittelualueen lähiympäristössä on havaittu liito-oravia ja alue rajautuu eteläosassaan merkittävään liito-oravaesiintymään, jolloin liito-oravien kannalta keskeiset puut ruokailun ja liikkumisen kannalta on huomioitava. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Aluevaraukset T-1 Teollisuus-, varasto ja liikerakennusten korttelialue. Alueella ei sallita ulkovarastointia kuin näkösuojan antavan aitauksen sisäpuolella. Kaavaratkaisun mukaan alue on tarkoitus jakaa kookkaiksi tonteiksi (1-4 kpl), jolloin asemakaavassa ei ole tarpeen osoittaa alueelle erillistä katuverkkoa. Alueen toteutuessa mahdollisesti useampana tonttina voidaan kulkuyhteydet järjestää rasitteena lohkottavien tonttien raja-alueita pitkin. Valtatien puoleisen korttelialueen rajaus ja liittymän järjestäminen täsmentyvät ehdotusvaiheessa nelostien kehittämiseen liittyvän suunnittelun etenemisen myötä. Kaavaluonnoksessa on erikseen osoitettu liito-oravien kannalta keskeiset puut kaavaalueella ja sen lähiympäristössä. Lisäksi korttelialueen läpi edellytetään muodostettavaksi puista, valaisinpylväistä tms. väylä, jonka kautta liito-oravien liikkuminen keskeisen esiintymäalueen ja Kuhnamon rantapuiston välillä on mahdollista. Nelostien varteen edellytetään yhtenäisen puurivin istuttamista. MY-2 Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen puusto tulee säilyttää tai hoitaa sitä niin, että liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. MY-2 -alueen kautta liito-oravilla on liikkumismahdollisuus alueen pohjois- ja luoteispuoleisille alueille. Alueen läpi on osoitettu ajoyhteytenä tie koillispuoleisille omakotitaloille. Kuhnamon rantaan on osa-alueena osoitettu venevalkama.

7 5.2 Kaavan vaikutukset Sosiaaliset ja yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Täydennetään ehdotusvaiheessa Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla on vaikutuksia lähialueen rakennettuun ympäristöön. Lähiympäristössä ei sijaitse esim. rakennushistorian kannalta merkittäviä kohteita. Uuden rakentamisen sopeutuminen ympäristöön on huomioitu osoittamalla valtatien ja asutuksen suuntaan korttelin rajoille vyöhykkeet säilytettävästä/istutettavasta puustosta. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaavoitettu alue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella Täydennetään ehdotusvaiheessa, jolloin on tarkemmin tiedossa valtatien puoleisen korttelialueen rajaus sekä liittymän järjestäminen nelostien kehittämiseen liittyvän suunnittelun etenemisen myötä. Vaikutukset luotoon ja maisemaan Kaavaratkaisun vaikutukset liito-oravien elinpiiriin on huomioitu kaavamerkinnöin ja määräyksin, mm. osoittamalla suojeltavina puina liito-oravien kannalta merkittävät puut sekä T-1- alueella että MY-2 -alueella. Liito-oravien kannalta merkittävät puut on myös merkitty informatiivisena tietona kaavarajauksen ulkopuolella. Teollisuusrakentamiseen (T-1) tarkoitetun korttelialueen läpi on osoitettu väylä, jota pitkin liito-oravan liikkuminen alueen läpi on mahdollista. Rantaan rajautuva alue on osoitettu liito-oravien elinpiirin huomioivalla MY-2 -merkinnällä, jonka mukaan liito-oravan pesäpuut ja niitä suojaavat puut, mahdolliset ravintopuut sekä liikkumisen kannalta riittävä puusto säilytetään. Rakentamiseen tarkoitetun korttelin näkyminen sekä sopeutuminen maisemaan on huomioitu osoittamalla valtatien ja asutuksen suuntaan korttelin rajoille vyöhykkeet säilytettävästä/istutettavasta puustosta. 6 KAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan saatua lainvoiman. ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT Kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen Kaavasuunnittelija Tuuli Tolonen