Tiede ja tutkimus Virpi Kaisto Cross-Border Citizen Scientists projekti Johdantoluento Rajatutkimus-teemaan

Transkriptio

1 Tiede ja tutkimus Virpi Kaisto Cross-Border Citizen Scientists projekti Johdantoluento Rajatutkimus-teemaan

2 Mitä tiede on? Järjestelmällinen menetelmä, jolla etsitään uutta tietoa maailmasta, ihmisistä, eläimistä, kasveista, fysiikan ilmiöistä, avaruudesta, historiasta, kielestä, matematiikasta ja filosofiasta. Oikeastaan mikä tahansa voi olla tieteellisen tutkimuksen kohteena, myös tiede itse tai sen käyttämät käsitteet. Tiedettä on tehty jo muinaisissa kulttuureissa, esim. tähtitiede, geometria, aritmetiikka, lääketiede Egyptissä, Babyloniassa, Kiinassa, Intiassa. Irrottautuminen mytologisista maailmanselityksistä, ja pyrkimys niiden sijaan havainnoida luontoa ja selittää sen toimintaa järjellä. Länsimaisen tieteen katsotaan saaneen alkunsa antiikin Kreikan filosofeista. Kuuluisimpia heistä ovat Sokrates, Plato ja Aristoteles. Vaikuttivat noin vuosina ekr. Luonnonfilosofiasta siirryttiin pohtimaan ihmisen sielunelämää. Raphaelin Ateenan koulu maalauksesta (1509). Plato osoittaa kohti taivasta ideoiden valtakuntaan ja Aristoteles kohti maata, kohti aistittavia asioita. Tieteen kehitys antiikin Kreikka v. 600 ekr. jälkeen: filosofia, matematiikka, matemaattinen tähtitiede, fysiikka, eläin- ja kasvioppi, lääketiede, historiankirjoitus, kielioppi, runousoppi ja valtio-oppi. Renessanssiajalla uuden tieteen läpimurto: tähtitieteilijät ja matemaatikot (Kepler, Kopernikus, Newton), fyysikot (Galilei), filosofit (Descartes, Luther) Kirjapainotekniikka ja valistuksen aika (1700-luku) edesauttoivat tieteen asemaa uusien tieteenalojen vakiintuminen: kemia 1700-luvulla, biologia, kriittinen historiatiede, vertaileva kielitiede, kansatiede ja arkeologia 1800-luvulla, sosiologia, psykologia ja logiikka 1900-luvulla nykyaikainen tiedemiehen ammatti vakiintui 1800-luvulla 2

3 Tieteiden jaottelu 1900-luvulle tultaessa oli kehittynyt nykyaikainen ajatus tieteestä erityisenä todellisuutta koskevan tiedon tarjoajana, jota harjoittivat erityiset tieteilijät ja joka hyödynsi sille ominaista tieteellistä menetelmää. Tieteet jaetaan perinteisesti kahteen luokkaan Luonnontieteet kovat Esim. fysiikka, tähtitiede, kemia, lääketiede, biologia, geotieteet, ekologia Ihmistieteet pehmeät Yhteiskuntatieteet, esim. sosiologia, taloustiede, viestintä, valtio-oppi Humanistiset tieteet, esim. arkeologia, historia, kielitiede, kasvatustiede Matematiikka on käsitteellinen tiede Tieteellinen tieto Tieteellisen tiedon ominaispiirteitä: Objektiivisuus. Sen, mitä tieteen nimissä totena esitetään, tulee olla tutkijan mielipiteistä ja toiveista riippumatonta. Testattavuus ja toistettavuus. Muidenkin tutkijoiden pitää voida testata tai todentaa saatu tulos. Tähän tarvitaan myös tieto käytetyistä menetelmistä. Julkisuus. Tieteen tulokset eivät ole salaisia vaan kenen tahansa saatavilla. Kriittisyys. Tieto muodostetaan tarkoin harkiten, arvioiden, epäillen, valmiina kumoamaan omatkin oletukset ja päätelmät, jos tosiasiat niin osoittavat. Edistyvyys. Tiede ei ole koskaan lopullisesti valmis vaan se etsii ja löytää aina uutta, entistä korkeatasoisempaa tietoa ja ilmiöiden ymmärtämistä. Autonomisuus. Tiede on riippumatonta esimerkiksi taloudellisista tai poliittisista tai uskonnollisista sidoksista. 3

4 Mitä tutkimus on? Tiede käyttää erityistä tieteellistä menetelmää eli metodia päämäärän saavuttamiseksi. Tutkimusmenetelmät on tapana jakaa kahteen luokkaan Määrällinen tutkimus (Quantitative research) Laajat määrälliset aineistot (esim. tilastot) Mittaaminen ja testaaminen Tutkija aineistostaan ulkopuolinen Vastaa kysymykseen kuinka suuri, montako Yleistettävyys Laadullinen tutkimus (Qualitatitive research) Pienempi aineisto, aineiston laadun merkitys Havainnointi ja tulkitseminen Tutkija aineiston tulkitsijana Vastaa kysymykseen miksi, millainen Joustavuus Tutkimuksissa on mahdollista myös yhdistää määrällisiä ja laadullisia menetelmiä. Menetelmä riippuu tutkimuskysymyksestä. 4

5 Esim. määrällinen vs. laadullinen Tilastokeskus Kauppa kasvoi vain Etelä-Karjalassa Miksi? Vaatii laadullista tutkimusta. Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtajan Mika Peltosen mukaan Etelä-Karjala on vakiinnuttanut asemansa Pietarin pohjoisena ostoskeskuksena. Esim. määrällinen vs. laadullinen Sosiaalitieteiden professori Pertti Töttö kritisoi laadullisten menetelmien yliotetta määrällisistä menetelmistä: Opiskelijat oppivat jo varhain, että yliopisto-opinnoista selviää hienosti ilman tilastollisia menetelmiä, Töttö valittaa. Tämän vuoksi määrällisiä menetelmiä käytetään sosiaalitieteissä nykyisin häviävän vähän. Ilmiö on levinnyt myös muille tieteenaloille: moni kauppatieteilijä on hylännyt numerot ja tilastot. Tieteen tilan lisäksi Töttö on huolestunut poliittisen päätöksenteon perusteista. Jos halutaan muuttaa jokin asia tai tilanne, täytyy tietää, mikä sen asian tai tilanteen aiheuttaa. Koska tutkijat karttavat määrällistä tutkimusta, päätökset joudutaan tekemään arvailujen varassa. Ylioppilaslehti

6 Tehtävä 1 Luokitelkaa a) luonnon- ja ihmistieteisiin b) laadullisiin ja määrällisiin ne tutkimukset, joita olette tehneet CBCS-projektissa Ympäristö: Luminäytteiden tutkiminen Historia: Suomen ja Venäjän välisen rajan liikkuminen (posterit), Karjalankannaksella asuneiden haastattelu Bisnes: Markkina-analyysi Tehtävä 2 Tutkisitko seuraavia kysymyksiä laadullisilla vai määrällisillä metodeilla? Miten koulutustaso vaikuttaa ihmisten työllistymiseen? Onko koulukiusaaminen yleistä? Vaikuttaako välituntiliikunta koulumenestykseen? Tukeeko kaksikieliopetus vieraan kielen oppimista? 6

7 Laadullisia tutkimusmenetelmiä Aineistokeruumenetelmiä Valmiit aineistot Arkistoaineisto Lehdistöaineisto Muiden tutkijoiden keräämät aineistot Kulttuurituotteet: mainokset, sanomalehtikirjoitukset, lyriikat, elokuvat Uudet aineistot Haastattelut Havainnointi Kirjoitusten, valokuvien keruu Analyysimenetelmiä: realistinen analyysiote (Mitä aineistossa on? teemoittelu, sisällönerittely, kvantifiointi, tyypittely), kielelliset tarkastelutavat (Miten asioista kerrotaan? diskurssianalyysi, narratiivinen analyysi, retorinen analyysi, keskusteluanalyysi) Tapaustutkimus (case study): Tapausta tutkimalla pyritään lisäämään ymmärrystä tietystä ilmiöstä. Voi tarjota yksittäistapauksen ylittävää tietoa, vaikka sen pohjalta ei voi esittää yleistyksiä. Teoriat ja käsitteet Teoriaa käytetään luomaan pohjaa tutkimukselle; osoittamaan tutkimuksen "paikka" muiden tutkimusten joukossa ja suuntaamaan tutkimuksen tekemistä. Useimmiten teoriatausta koostuu lukuisista aiheeseen liittyvistä näkökulmista. Tutkija rakentaa teoriasta yhteenvedollisen kokonaisuuden, eli katsauksen siihen, miten aihetta on aiemmin lähestytty ja millaisia tuloksia on saatu. Teoriaa tarvitaan taustoituksen ohella myös aineistonkeruun suunnitteluun, esim. haastatteluteemojen tai -kysymysten pohdintaan. Tutkittavia ilmiöitä määritellään usein käsitteiden avulla. Lisäksi tutkimus kohdistuu usein siihen, miten erilaisia ilmiöitä käsitteellistetään (millä käsitteillä niitä kuvataan ja mitä käsitteet tarkoittavat) Jokaisella tieteenalalla on omia keskeisiä käsitteitä. Esimerkkejä tieteellisistä käsitteistä ovat: paikka, tila, luottamus, sosiaalinen pääoma 7

8 Lähteet: Mitä tiede on? Vastaaja: Suomen Akatemian tiedeasiainneuvos Jarmo Laine. Halonen Ilpo (2009). Johdatus tieteenfilosofiaan. Tampereen yliopisto. Menetelmäopetuksen tietovaranto. Jyväskylän yliopisto. Tutkimusprosessi. imusprosessi Wikipedia Tutkimisen ja löytämisen iloa! Rajatutkimus Virpi Kaisto Cross-Border Citizen Scientists projekti 1. Skype-sessio ja tehtävänanto

9 Rajatutkimus-teeman kenttä Rajatutkimusteemassa toteutetaan pieniä tutkimuksia suomalaisvenäläisissä ryhmissä liittyen raja-alueeseen. Ryhmiä on kolme. Jokaisella ryhmällä on oma tutkimustehtävä ja -metodi Tutkimukset kuuluvat sosiologian, maantieteen ja rajatutkimuksen kenttään. Sosiologia on yhteiskuntatiede, joka tutkii ihmisten välistä vuorovaikutusta ja ihmisten keskinäisiä sosiaalisia suhteita. Sen tutkimusalue kattaa laajan kirjon ulottuen ihmisten välisistä intiimeistä suhteista aina kokonaisten yhteiskuntien rakenteellisiin muutoksiin. Maantiede jaetaan yleismaantieteeseen ja aluemaantieteeseen. Yleismaantiede pitää sisällään luonnonmaantieteen ja kulttuurimaantieteen eli ihmismaantieteen. Ihmismaantiede tutkii ihmisiä, yhteisöjä ja yhteiskuntia maantieteellisen tilan näkökulmasta. Rajatutkimus on monitieteinen tieteenala, joka tutkii valtiollisia rajoja ja niiden vaikutuksia yhteiskuntaan, sekä kulttuurisia ja symbolisia rajoja, jotka näkyvät ihmisten käsityksissä ympäröivästä maailmasta. Tutkimustehtävät Ryhmä 1 (Maija, Tanja, Polina, Aleksandra) Tehtävä: Tutkia minkälaista on Suomen ja Venäjän rajan ylitse matkustaminen. Metodi: Haastattelu Kuvaus: Ryhmä haastattelee ihmisiä, jotka matkustavat usein Suomesta Venäjälle / Venäjältä Suomeen. Tavoitteena on selvittää heidän matkustussyitään ja kuulla heidän kokemuksistaan liittyen matkustusasiakirjojen laatimiseen, rajan ylittämiseen, matkailuun naapurimaassa, ajatuksiinsa naapurimaasta ja sen ihmisistä (todellisuus vs. stereotypiat), kulutuskäyttäytymiseen. 9

10 Tutkimustehtävät Ryhmä 2 (Julianna, Heli, Valeria, Nikita) Tehtävä: Tutkia mitä paikallislehdissä kirjoitetaan Suomesta / Venäjästä. Metodi: Lehdistöanalyysi Kuvaus: Ryhmä kerää lehtiartikkeleita (10 artikkelia / oppilas) ja analysoi ne käyttäen apuna teemataulukkoa ja diskurssianalyysia. Tavoitteena on selvittää minkä verran naapurimaasta kirjoitetaan paikallislehdissä, mitä kirjoitetaan ja minkä tyylisiä jutut ovat. Tutkimustehtävät Ryhmä 3 (Salla, Marika, Andrej N., Andrej Z.) Tehtävä: Tutkia millaisia etnisiä stereotypioita venäläisistä on Suomessa ja suomalaisista Venäjällä Metodi: Etnisten vitsien analyysi Kuvaus: Ryhmä kerää ja analysoi vitsejä venäläisistä ja suomalaista (5-10 vitsiä / oppilas). Vitsejä saa etsiä kirjoista, internetistä tai tuttavilta. Tavoitteena on saada selville, minkälainen mielikuva (vitsien perusteella) suomalaisilla on venäläisistä ja venäläisillä suomalalaisista. Ryhmän jäsenet katsovat myös elokuvan Kansallisen kalastuksen erityispiirteitä samassa tarkoituksessa. 2. tehtävä: Ryhmä kerää myös mielikuvakarttoja Suomen ja Venäjän välisestä raja-alueesta oman koulunsa oppilaita. Karttoja kerätään kolmelta eri ikäryhmältä. Opettajat auttava tehtävän toteutuksessa. Kartat analysoidaan yhteisen seminaarin aikana. 10

11 Tulokset Tutkimustulokset kirjoitetaan lyhyeksi tutkimusraportiksi, jossa kuvataan: tutkimuksen tausta, tutkimusaineisto, analyysi ja tutkimustulokset Raportin lisäksi jokainen oppilas tekee sarjakuvan tutkimuksen tai tutkimusaineiston pohjalta. Sarjakuvan teemana voi olla esim. Matka rajan taakse (sarjakuva rajan ylittämisestä tai naapurimaassa matkustamisesta) Naapurit kuin kaksoset? (sarjakuva naapurimaasta tai sen asukkaista pohjautuen etnisiin stereotypioihin) Rajatutkimus-teeman aikataulu Oppitunti Päivät Ryhmä 1 Ryhmä 2 Ryhmä Johdantoluento: Tiede ja tutkimus Skype-keskustelu 1. Skype-keskustelu Tehtävänanto Haastattelujen analysointi Tutkimusraporttien kirjoittaminen Lehtiartikkelien analysointi Tutkimusraporttien kirjoittaminen 1. Skypekeskustelu: vitsien analysointi Mielikuvakarttojen kerääminen Skype-keskustelu: yhteinen analysointi Tutkimusraporttien kirjoittaminen Yhteinen matka Skype-keskustelu: yhteinen analysointi Yhteinen seminaari Imatralla ja Svetogorskissa Tutkimusraporttien kirjoittaminen 11

12 Tehtävät Ryhmä 1: Laatikaa kysymykset haastatteluja varten. Miettikää miten haastattelut toteutetaan ja miten voitte vertailla saatuja vastauksia. Ryhmä 2: Laatikaa teemataulukko lehtijuttujen analysoimista varten. Ryhmä 3: Laatikaa teemataulukko vitsien ja elokuvan analysoimista varten. Laatikaa aikataulu työn toteuttamista varten! 12